SOTE valmisteluryhmän loppuraportti Aikuisten sosiaalipalvelut ASP

Transkriptio

1 SOTE valmisteluryhmän loppuraportti Aikuisten sosiaalipalvelut ASP Puheenjohtaja Erja Pentti

2 Loppuraportin sisältö 1. Johdanto Aikuisten sosiaalipalvelut (ASP) valmisteluryhmä Esivalmistelun eteneminen Uusimaa: väestö, palveluverkko ja tulot 2. Uudenmaan aikuissosiaalipalvelut ja niiden järjestäminen Aikuissosiaalipalveluiden (ASP) kokonaiskuva ja suhde sote-valmisteluun Palvelukokonaisuuksien raja- ja yhdyspinnat Palveluiden keskeiset sidosryhmät Miten asiakkaaksi ASP-palveluihin Välittämisen palvelumalli 3. Tavoite vuonna 2025 Muutosvisio, menestystekijät Jatkotyöskentely ja linjattavat asiat Liitteet Asumisen tukipalvelut Kuntouttava työtoiminta, työllistymisen tukeminen Toimintakyky & kuntoutus Toimeentulotuki Kotoutumispalvelut Vapautuvien vankien syrjäytymiskierteen ennaltaehkäisy ja katkaiseminen Tilastokatsaus: Uusimaa ja aikuissosiaalipalveluiden käyttäjät 2

3 Aikuisten sosiaalipalvelut -valmisteluryhmä Puheenjohtaja Erja Pentti, Keski-Uudenmaan sote Varapuheenjohtaja Tapio E. Nieminen, Espoo Tapio E. Nieminen, Espoo, varalla Pasi Sipola Maarit Sulavuori, Helsinki, varalla Leena Luhtasela Tuula Määttä, Inkoo/Raasepori/Hanko, varalla Sonja Nyström Anders Mickos, Itä-Uusimaa, varalla Teija Hakulinen Jaana Myhrberg, Kauniainen, varalla Ulla Tikkanen Erja Rainio, Kerava, varalla Ritva Toivio Erja Pentti, Keski-Uusimaa, varalla Tiina Salminen Pia Sandström-Hentilä, Kirkkonummi, varalla Sirkku Pekkarinen-Keto Heli Ranta-Salonen, Lohja/Siuntio/Perusturvayhtymä Karviainen, varalla Mikaela Heinonen- Lindholm Assi Sihvonen, Vantaa, varalla Kati Villgren Pirjo Holm, HUS, varalla Miia Ståhle Anita Vohlonen, KELA, varalla Hanna Dogan 3

4 1. Johdanto Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on väestön terveyden ja hyvinvoinnin parantuminen ja erityisesti terveyserojen vähentäminen. Muutokseen on liitetty kuitenkin myös vahvoja kustannustenhallintaan liittyviä tavoitteita. Uudistukselta odotetaan sosiaali- ja terveyskustannusten kasvu-uran loivenemista siten, että vuoteen 2029 saavutetaan kolmen miljardin säästö verrattuna nykykasvuun. Valmisteluryhmä on työstänyt aikuisten sosiaalipalveluiden maakunnallista valmistelua useille sosiaalipalveluiden sosiaaliohjausta ja neuvontaa tarvitseville asiakasryhmille: sosiaalipalvelut kohdistuvat työllisyyteen, toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen, sosiaaliseen kuntoutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan, taloudellisten tilanteiden liittyvien ongelmien tukemiseen, asumiseen liittyvien ongelmien tukemiseen, sekä maahanmuuttajien kotoutumiseen ja vankilasta vapautumiseen liittyvien ongelmien helpottamiseen. Lisäksi ryhmän vastuualueeseen kuuluu kriisipäivystys ja kriisitilanteissa tukeminen. Uudenmaan maakunta väestönsä puolesta ratkaisee pitkälle koko valtakunnan uudistuksen suunnan ja tavoitteiden toteutumisen, onhan maakunnan kustannukset noin kolmannes koko valtakunnan kustannuksista. Sen lisäksi, että ryhmän tavoitteena on saattaa Uudenmaan aikuisten sosiaalipalvelut (ASP) yhdenmukaiselle, korkealle ja kokonaan uudelle tasolle, Uudenmaan ASP- valmisteluryhmän tuloksilla tulee olemaan merkittävä asema koko valtakunnallisen muutoksen tavoitteiden saavuttamisessa. 4

5 Esivalmistelun eteneminen Työryhmä piti järjestäytymiskokouksen ja kokoontui viimeisen kerran ennen loppuraportin julkaisemista. Aikuisten sosiaalipalveluiden valmisteluryhmän tarkoituksena on kartoittaa ne palvelut ja palvelukokonaisuudet, jotka sosiaalipalveluissa palvelevat yli 18-vuotiaita aikuisia. Aikuisikäisen väestön sosiaalipalvelut on pääosin suunnattu paljon palveluja tarvitseville henkilöille, joiden toimintakyky on heikko ja siksi tuen tarve on pitkäkestoista ja kohdistuu useaan palveluun. Kotoutuminen ja maahanmuuttajapalvelut korostuvat vahvasti. Työkokouksia oli yksitoista, joista osa pidettiin työpajamuotoisina. Työskentelyn pohjana hyödynnettiin olemassa olevaa tietoa ja kuntien omia materiaaleja. Työryhmälle nimettiin kaksi alatyöryhmää, joista toinen työsti monesta eri palvelunkuvauksesta yhden aikuissosiaalipalvelujen kuvauksen. Toisessa alatyöryhmässä aloitettiin palvelutarpeen arvioinnin yhdenmukaistaminen. Lisäksi elokuussa järjestetyssä strategiaseminaarissa pohdittiin aikuisten sosiaalipalveluja Sitran palvelupakettien sisältöön nähden, sekä aikuissosiaalityön yhdyspintoja muihin valmisteluryhmiin. Työryhmä ei pystynyt muiden valmisteluryhmien tavoin keräämään aikuisten sosiaalipalveluiden resursseista kuntakohtaista informaatiota. Siksi valmistelu perustuu sosiaalipalveluiden tarvitsijoista saatavilla oleviin valtakunnallisiin ja alueellisiin tilastomateriaaleihin. 5

6 Helsinki Espoo Vantaa Porvoo Lohja Hyvinkää Nurmijärvi Järvenpää Kirkkonummi Tuusula Kerava Vihti Raasepori Mäntsälä Sipoo Loviisa Kauniainen Karkkila Hanko Siuntio Inkoo Pornainen Askola Lapinjärvi Myrskylä Uusimaa Uudellamaalla asuu noin henkeä eli noin 30 % maan väestöstä. Pääkaupunkiseutu ja keskinen Uusimaa kasvavat sekä luonnollisen väestönkasvun että muuttovoiton johdosta. Uudenmaan väestönkasvusta 90 prosenttia, ja koko maankin kasvusta 80 % kohdistuu pääkaupunkiseudulle (2015). Vuoden 2016 aikana väestö kasvoi henkilöllä. Uudenmaan väestön ikärakenne on suhteellisen nuorta. Työikäisten ikäryhmässä (15-64-vuotiaat) on yli miljoona asukasta eli 66,4 % maakunnan väestä; koko maassa työikäisten osuus on nelisen prosenttia pienempi. Työikäisten määrän suhteellisen osuuden ennustetaan supistuvan myös Uudellamaalla. Demograafinen huoltosuhde Uudellamaalla on merkittävästi muuta maata alhaisempi. Luku ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Viisitoista Uudenmaan 26 kunnasta on kaksikielistä. Myös alueen maahanmuuttajien ja sitä kautta vieraskielisten osuus asukkaista, sekä myös aikuissosiaalipalveluiden asiakkaista kasvaa. Uudellamaalla asuu 56 % Suomen vieraskielisestä väestöstä. Tämä edellyttää laaja-alaista eri kulttuurien tuntemusta ja yhteensovittamista. Vuoden 2016 lopussa työttömiä työnhakijoita oli Tilastokeskuksen mukaan ja työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,4 %. Askola Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi Lohja Loviisa Myrskylä Pukkila Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Porvoo Raasepori Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti Pukkila 6

7 Uusimaa: väestö Väkiluku 2016 ja ennuste vuodelle v % ,8 % ,1 % 13,9 % v % % ,7 % ,8 % v ,4 % ,4 % ,1 % 62,9 % 0-14-v ,6 % ,8 % ,3 % 16,2 % THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Uusimaa, ennuste 2030 Uusimaa, väkiluku 2016 Kokomaa, ennuste 2030 Koko maa, väkiluku

8 Uusimaa: palveluverkko Suomenkielinen palvelupiste Ruotsinkielinen palvelupiste Ajanvarauksella (suomenk.) Ajanvarauksella (ruotsink.) Muun kielinen palvelu (engl.) Vastaanottokeskus Aikuisten sosiaalipalveluiden ja Kelan toimipisteet sekä vastaanottokeskukset Uudellamaalla Kela

9 Uusimaa: tulot Euroa / vuosi! Uudellamaalla voidaan taloudellisesti keskimäärin paremmin kuin muualla maassa; toisaalta myös Uudenmaan väestön eriarvoistumiskehitys on nähtävissä.! Uudenmaan kuntien verotulot / asukas (2016) Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%). 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Kaikki yhteensä 0 tilastokeskus.fi 0,0 Huom. Koko maan ja Uudenmaan tiedot ovat vuodelta Suomi Uusimaa 9

10 2. Uudenmaan aikuissosiaalipalvelut ja niiden järjestäminen Sosiaalipalveluihin kuuluvat sosiaalityö ja sosiaaliohjaus ja neuvonta; työllistymisen tukeminen; kotoutumiseen liittyvä tukitoiminta; toiminta- ja työkyvyn ylläpito; sosiaalinen kuntoutus; kuntouttava työtoiminta; taloudellisten tilanteiden tukeminen; asumisen tuki; vankisosiaalityö; kriisipäivystys; etsivä & jalkautuva sosiaalityö. Palveluihin liittyvä sosiaalityö tuotetaan pääsääntöisesti itse. Erityistason ja vaativan tason asumispalvelut (tuettu asuminen; kriisiasuminen; hätämajoitus; palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen) ostetaan pääosin yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoilta. 10

11 Aikuissosiaalipalveluiden fff (ASP) kokonaiskuva ja suhde sote-valmisteluun Jalkautuminen Julkinen tiedotus Näkyvät palvelut Digipalvelut TYÖ JA TOIMINTA- KYKY OSAA- MINEN YLEISSOSIAALITYÖ Aikuissosiaalityön ydin Sosiaalityön avaaminen ja markkinointi M O N I T O I M I J A I N E N Y H T E I S T Y Ö TALOUS ASUMI- NEN ARJEN SUJU- MINEN P A L V E L U T A R P E E N A R V I O I N T I Tärkeä työvaihe. Ylisektorinen. S O S I A A L I O H J A U S Sote-keskuksessa ja maakunnassa. S O S I A A L I T Y Ö Erityistyö: perhe, läheiset, lähiyhteisöt. Näkökulmat: vanhemmuus aikuisuus. OSALLI- SUUS! Valmistelua tehdään asiakkaan tarpeet edellä. Tavoitteena on organisoida yhdenvertaiset palvelut Uudenmaan asukkaille. Aikuisten sosiaalipalveluiden valmisteluryhmälle keskeistä on yhdyspintojen muodostaminen kaikkiin muihin sotevalmisteluryhmiin. Näin varmistetaan asiakkaan tarpeiden kokonaisvaltainen huomioiminen.! 11

12 Palvelukokonaisuuksien raja- ja yhdyspinnat Ikäperusteinen yhdyspinta: perheiden sosiaalityö nuorten sosiaalityö ja sosiaaliohjaus ikääntyneiden sosiaalityö Erikoispalveluun liittyvä yhdyspinta: päihde- ja mielenterveysasiakkaat vammaispalvelut Sosiaaliohjaus sote-keskuksissa Kasvupalvelut: työllisyys ja aktivointi kotoutuminen yhdyspintoja Sotessa kaikkiin palveluihin leikkaavasti kuntoutus, sairauksien avo- ja sairaalahoito, välittömän avun tarve Muut yhdyspinnat: Kela, työvoimahallinto Ylimaakunnallinen yhteistyö Järjestöt, seurakunnat LaPe Ikäihmisten palvelut Suun terv.hoito ASP Päihde- ja mielenterv. palv. Vammaispalvelut Sotekeskus! Aikuisten sosiaalipalveluiden rajat määräytyvät muiden valmisteluryhmien kanssa tehdyn yhteistyön perusteella. Tämän määrittelyn perusteella aikuissosiaalipalveluiden tehtäväkenttä toimii laajassa ja monipuolisessa yhteistyössä eri asiakaskuntien kanssa. Vaihtoehtoisesti toiminta rajautuu muutamiin asiakasryhmiin. Valmisteluryhmä näkee tehtäväkenttänsä laajana ja monipuolisena välittämisen mallina (dia 15).! 12

13 Aikuisten Sosiaalipalveluiden keskeiset sidosryhmät! Lähtökohtana on aina aikuisen oma lähiympäristö poimittuna elämän eri osaalueilta.! Politiikka Media ja some Media ja some Typ Maakuntahallinto ELY- Keskukset Poliisi Kela Kela lähiympäristö Talous- ja velkaneuvonta Lakitoimistot Ulosotto Elämän osa-alueet Edunvalvonta Viestintä Tyypillisimmät sosiaalipalvelut Sidosryhmät ja kumppanuudet Työ, Talous Vammaistyö O p p i l a i t o k s e t Tulkkipalvelut Isännöinti Tukihenkilöt ja -perheet Maankäyttö Asuntotoimi Vuokranantajat Työllistämistoiminta TEtoimisto Asumispalvelut Kela Sosiaaliohjaus Asukastalot Palveluasuminen Työllisyyspalvelut Kasvupalvelut Asuminen Sosiaaliohjaus Sosiaaliohjaus toiminta työyhteisö työkaverit läheiset naapurit läheiset Osaaminen Opetus- kulttuurija liikuntatoimi A i k u i n e n kurssi- ym. kaverit valmentajat /vetäjät Digiosaaminen ja - ohjaus Sosiaaliohjaus työväenopistot Pelastuslaitos Kuntoutus läheiset, lähiyhteisö, some Tukihenkilöt ja -perheet Lastensuojelu Lapsiperheiden palvelut Arki läheiset, lähiyhteisö, some Sosiaaliset suhteet Kotouttaminen Psykososiaalinen tuki läheiset Seurakunnat Kolmas sektori Yksityinen päivähoito omaiset tukihenkilö Sosiaaliohjaus Sosiaaliohjaus Terveys ja toimintakyky Kriisityö Neuvolat Kuljetuspalvelut Ikääntyneiden sosiaalityö Suun terv.hoito Päivystys Uskonnolliset yhteisöt Koulut Sosiaaliohjaus Hautaustoimi Mielenterveystyö Päihdetyö Peliklinikka ME-säätiö Apteekit Kela ICT- ja muut tukipalvelut STM, THL, Kuntaliitto SPR HUS Yksityinen terveydenhoito A-Klinikka Sotekeskukset Oikeusaputoimistot Kriminaalihuolto Erikoissairaanhoito! Tyypillisimmät sosiaalipalvelut sekä tarvittavat sidosryhmät painottuvat asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti.! 13

14 Asiakkaalla riittämättömät resurssit Miten asiakkaaksi Aikuissosiaalipalveluihin Asiakaskokemus Asiakkaan tarve Asiakkaan tavoite * Riittävät resurssit palveluiden käyttämiseen. * Oikeus palveluun/ /hoitoon. * Terveys- tai hyvinvointihuoli. Etsivä työ (sote-ammattilainen). * Hy/Te tilaisuudet (sote-ammattilainen). * seulonnat, joukkotarkastukset. Kanava: Asiakas itse; omainen, läheinen; Tapa: Digitaalinen, puhelin, kirje; walk-in. Neuvontapalvelu, muu viranomainen (HUS, Poliisi, Kela), muu taho. * Tarpeeni tunnistetaan. * Asiani ratkaistaan. TAI * Minut ohjataan oikealle ammattilaiselle. Huoli tunniste taan Palvelu neuvonta Palvelut helposti tavoitettavia. Minusta huolehditaan, vaikken aina itse tunnista tarvetta. Ohjaus Asp-tarpeen arviointi / neuvonta / selvitys Jatkosta sopiminen Riskiryhmien löytäminen Perusongelma: Miten löytää kuntalaiset, jotka eivät ohjaudu palveluihin? Miten tehdä Aikuissosiaalityön palvelut näkyviksi? asiakas viranomainen! Aikuissosiaalityön tehtävänä on etsiä aiempaa aktiivisemmin asiakkaitansa palveluiden piiriin. Perustoimeentulotuen siirryttyä Kelaan asiakkaat eivät enää tunnista muita sosiaalityön keinoja ongelmatilanteidensa auttamisessa. Siten muiden viranomaisten ja sidosryhmien on erittäin tärkeää etsiä ja ohjata asiakkaitaan aktiivisesti aikuisten sosiaalipalveluihin.! 14

15 Välittämisen palvelumalli Front desk Sosiaalipalvelut Vammaisten palvelut, Perhepalvelut Monialainen yhteistyö asiakaspolkuja Päihde, ym.! Aikuissosiaalityön palveluketju muodostuu ennaltaehkäisevästä sosiaaliohjauksesta (sisältäen etsivän sosiaaliohjauksen), tavoitteellisesta sosiaalityöstä sekä palvelutarpeen arvioinnista. Valmisteluryhmän näkemyksen mukaan sosiaalityö organisoidaan yhden luukun (front desk) mallilla, joka hahmottuu vahvasti yleissosiaalityön kautta. Asiakas ohjautuu sosiaalipalveluihin pääsääntöisesti yhden palvelupisteen kautta, joskin suoratkin polut erityispalveluihin ovat mahdollisia. Malli sisältää lukuisia hyviä puolia: Asiakkaan ei tarvitse itse tietää mitä tarvitsee - Asiakaslähtöisyys - Selkeä myös yhteistyökumppaneille! Mahdollistaa palveluohjauksellisen työotteen - Palveluiden markkinointi helpottuu Etsivä työ hoituu luontevasti sen osana - Matala kynnys - Sisältää sekä sosiaaliohjauksen että sosiaalityön 15

16 3. Tavoite vuonna 2025! Kelpaan mihin vaan! Kela & fatta Vahva sosiaalityö 16

17 Muutosvisio: menestystekijät Henkilöstön osaaminen ja pysyvyys. Alueelliset yhteistyörakenteet. Perustoimeentulotukeen liittyvä Kela-yhteistyö. Ei palveluiden alas-ajon pelkoa. Paikallinen ja yksilöllinen räätälöinti. Lähellä asiakkaita: matala kynnys. Kehittynyt, monipuolinen palvelurakenne. Keskittäminen. Henkilöstön saatavuus. Eriarvoistuminen henkilöstön sisällä. Taloudellisten asioiden osaaminen. Erityisosaamista pienissä kunnissa vähän. Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Palvelushoppailun väheneminen kuntien välillä. Etsivä työ mahdollistuu; hyvien mallien (käytäntöjen) leviäminen; yhteiskunnallinen raportointi. Selkeämmät palveluprosessit. Yhdistyvien osaamiskeskusten hyödyntäminen? Kela-yhteistyön laajeneminen. Digipalvelut. Keskittäminen mahdollistaa erikoistumisen. Jalkautuvat, liikuteltavat lähipalvelut. Palveluiden alueellinen tasa-arvoistaminen Yhteinen koulutustoiminta, tietotuotanto. Aktiivinen palvelukenttä. Asiakkaan osallistaminen. Isolla vahvempi brändi Maahanmuuttoon leveämmät hartiat. Keskittyminen. Henkilöstön saatavuus. Yhteistyötahojen paljous ja suhteiden monimutkaisuus. Tarpeiden ja rahoituksen välinen ristiriita. Palveluiden alueellinen tasa-arvoistaminen. Ohjauksen ja neuvonnan tarpeen huima kasvu vaatii laajaa osaamista. Reagointikyky. Muiden kustannusten kasvu Sähköisten palveluiden osaaminen. vaarantaa sosiaalipalvelut. Verkostojohtamisen lisääntyminen. Kasvupalveluiden jakautuminen monelle osapuolelle. Palveluiden erilaisuus eri alueilla. Elämisen kalleus. Kilpailutus voi huonontaa palveluita. 17

18 Jatkotyöskentely ja linjattavat asiat (I) Nykytilan analysointi Tiedon syventäminen Asiakkaan osallisuus Sovitaan tavoista, miten asiakas/kuntalainen osallistuu valmisteluun Facebook; somen hyödyntäminen Rajapintojen ja vastuiden määrittely Kunta / maakunta. Kuntiin jäävien palveluiden kartoitus ja suunnittelu. Sosiaalipoliittisen ymmärryksen turvaaminen kuntien hyte-työssä Sotekeskus: neuvonnan ja ohjauksen määrittely; yhteyksien (konsultaatio) määrittely. Onko sosiaaliohjausta vai ohjausta sosiaaliohjaukseen? Suhde suunnitelmalliseen työhön; ketjun katkeamattomuus Ikärajat Vammais-, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ym. asiakasryhmät ja niille palveluita tuottava tahot esim. sosiaalityön päätöksenteko Yhdyspintayhteistyö valmisteluryhmien kesken Yhdenvertaisten alueellisten palveluketjujen täsmentäminen Järjestäjän tehtävien määrittely Palvelutarpeen arvio. Arviointitahojen yhteistyö ja kontaktin sujuvuus. Yhtenäisen sähköisen väylän mahdollistaminen Tuotannon suunnittelu, kehittäminen; ohjaus, valvonta ja arviointi Järjestämis- ja tuottamispuolen erottaminen toisistaan 18

19 Jatkotyöskentely ja linjattavat asiat (II) Palvelumuotoilun suunnittelu, mitä uutta haluamme tarjota / innovoida Ehyet palvelukokonaisuudet Asiakasryhmien erityisyys Kelan ja aikuissosiaalityön rajapintojen häivyttäminen Digitaaliset palvelut ja sähköisten toimintakäytäntöjen käyttöönotto. Hyvinvointimittarin yhteinen kehittäminen ja käyttöönotto: asiakkaan itsearvioinnin standardit Palvelurakenne ja verkon määrittely Malleja, miten palveluiden tuotantomaailma keskustelee keskenään Palveluiden integraation ja asiakkaan edun varmistaminen Alueellisesti yhtenäisten palveluiden suunnittelu; mitkä lähipalveluja / mikä keskitettyä palvelunäkökulmasta, organisointimielessä? Turvata palveluntarjonnan perustumisen yksilölliseen tarpeeseen (ei volyymeihin). Riskiryhmien etsiminen turvattava Palvelun organisointi Välittämisen palvelumalli Maahanmuuttoon liittyvien kysymysten organisoiminen alatyöryhmään Muut alatyöryhmät; kriisityö? 19

20 Liitteet Aikuisten sosiaalipalveluiden liitetiedot! Liitteiden avulla esitellään aikuisten sosiaalipalveluiden eri kohderyhmiä ja heidän tarpeitaan. Tiedot on poimittu eri valtakunnallisista tietokannoista, koska kuntakohtainen resurssi- ja palvelutiedon kerääminen aikuisten sosiaalipalveluista valmistelua varten keskeytyi. Asiaan palataan liikelaitostiimin koordinoimana mahdollisesti ensi vuoden aikana.! 20

21 Liite 1 Asumisen tukipalvelut Uudenmaan maakunnassa oli asukkaita ja vähän yli asuntokuntaa. Asuntokunnista ahtaasti asuvia (yli 1 henkilö/huone) Uudellamaalla oli 10,2 %, mikä oli pari prosenttiyksikköä enemmän kuin maassa keskimäärin. Myös asumistukea ja toimeentulotukea pääkaupunkiseudun asukkaat saavat muuta maata useammin; sitä vastoin muualla Uudellamaalla muuta maata harvemmin. Uudellamaalla asunnottomien yksinäisten määrä on yli kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna, samoin ulkona, yömajoissa ja tilapäissuojissa asuvien määrä. Asunnottomien lukumäärä on kasvanut kolmatta vuotta peräkkäin; näistä yli puolet on helsinkiläisiä. Helsingissä oli vuoden 2016 lopulla 3990 asunnotonta, joista yksinäisiä pitkäaikaisasunnottomia oli 1130, naisia 945, nuoria alle 25-vuotiaita 700 ja maahanmuuttajia Asunnottomien sosiaalipalveluiden läheisimmät yhdyspinnat on mielenterveyskuntoutujien ja päihdekuntoutujien palveluissa. Aikuisten sosiaalipalvelut kohdistuvat kriisiasumiseen ja hätämajoittamiseen. Lähteet: THL, Sotka.net, Asunnottomat 2016, ARA. 21

22 Liite 2 Yleisen asumistuen saajat ruokakunnittain, Uusimaa % % 90,0 80,0 70,0 Yleisen asumistuen saajaruokakuntien asumismenot, % tuloista UUSIMAA % % % 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 Yksin asuvat Lapsettomat parit 10,0 0,0 2 huoltajan perhe 1 huoltajan perhe Muut n = ! Uudenmaan alueella asumistuen saajista suurin osa on yksinasuvia tai yksinhuoltajia. Kuten olemme aiemminkin tuoneet esiin, erityisesti Uudellamaalla yhä suuremmalla määrällä kotitalouksia on hankaluuksia kattaa pakolliset menonsa omilla tuloilla (ks. dia 9). Asumiskulut vievät lähes 50 % ja yksinasuvilta jopa yli 80 % tuloista kaikilta asumistuen tarvitsijoilta Uudellamaalla.! Asumismenot ennen asumistukea % Asumismenot asumistuen jälkeen % 22

23 Liite 3 Milj Yleinen asumistuki, milj./v ,4 % 38,8 % 552,4 195,7 1081,0 419, Koko maa Uusimaa! Yhä kasvava osuus maan asumistukimenoista jää Uudellemaalle. Uudellamaalla asumistuen menot ovat yli kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa. Uudellamaalla asumistuen saajissa kantaväestön suhteellinen osuus maahanmuuttajiin nähden on muuta maata matalampi, koska vierasmaalaisia Uudellamaalla on enemmän.! ,1 % Koko maa Ruokakunnan hakija Suomen kansalainen Ruokakunnan hakija muun maan kansalainen ,2 % Uusimaa Asumistuen saajaruokakunnat kansalaisuuksittain

24 Myrskylä Pukkila Lapinjärvi Askola Pornainen Vantaa Espoo Helsinki Inkoo Siuntio Hanko Karkkila Kauniainen Loviisa Sipoo Mäntsälä Raasepori Vihti Kerava Tuusula Kirkkonummi Nurmijärvi Järvenpää Lohja Hyvinkää Porvoo ,2 % ,7 % 173 8,6 % ,4 % 5,5 % 6,6 % 5,3 % 10,0 % 9,6 % 5,8 % Liite työvoima 9,9 % 5,9 % 603 9,7 % Työvoima ja työnhakijat Uudellamaalla (lokakuu 2017) Ely-Keskus, työllisyyskatsaus 10/ ,5 % 6,0 % ,1 % työttömät 7,7 % 8,7 % 6,2 % ,0 % ,9 % ,6 % ,9 % 8,5 % 8,5 % ,2 % Työttömyyden tunnusluvut Uudellamaalla! Uudenmaan työttömyysaste on muuta maata alhaisempi. Uudenmaan ulkomaalaisesta yli neljännes on työnhakijoina. Määrä on yli 60 % koko maan ulkomaalaistaustaisista työttömistä.! työtön työnhakija työssä oleva työvoiman ulkopuolella Ulkomaalaiset työnhakijat Uudellamaalla 10/ Ely-Keskus, työllisyyskatsaus 10/ n = Työttömät, Suomen ja muun maan kansalaiset, yhteensä (2016) Suomen kansalaiset Muiden maiden kansalaiset 24

25 Liite Koko Uusimaa Helsinki Espoo Vantaa Pitkäaik. Työttömät Lokakuu 2016 Pitkäaikaistyöttömät kunnittain lokakuun 2016 ja 2017 lopussa Uudellamaalla Pitkäaik. Työttömät Lokakuu 2017 Uudenmaan Ely-Keskus, työllisyyskatsaus, lokakuu 2016 ja ! Uudellamaalla oli lokakuun 2017 lopussa työtöntä työnhakijaa, joista miltei on pitkäaikaistyöttömiä. Ulkomaalaisia työttömiä oli , yli kymmenyksen vähemmän kuin lokakuussa Työttömyyden laskuvauhti on kuitenkin hidastunut. Lisäksi yli 50- vuotiaiden työttömyys suhteellisesti kasvaa.! 25

26 Liite 6 Työttömyysturvaetuudet (Uusimaa) henkilöä vuonna (Uusimaa) % % Työmarkkinatuki Lähde: SVT, Tilasto Suomen työttömyysturvasta (taulu 4) % % % Ansiopäiväraha Työmarkkinatuki Ansiopäiväraha Peruspäiväraha Kotoutumistuki Työmarkkinatuen kasvua selittää osittain se, että kotoutumistuen saajat siirtyivät tilastoissa työmarkkinatuen saajiksi vuoden 2015 alussa Peruspäiväraha! Taloudellisten etuuksien lisäksi sosiaalipalveluiden avulla asukkailla on mahdollisuus saada monipuolista tukea elämänsä tasapainottamiseen. Aikuissosiaalipalveluiden tarvitsijoiden joukossa maahanmuuttajien ja työttömien määrät korostuvat.! Kelan työttömyysturvaetuuksien saajat ja maksetut etuudet v Saajat Maksetut etuudet ( )

27 Liite Vammaiset ja pitkäaikaissairaat kunnittain lokakuussa 2016 ja 2017 Uudellamaalla ! Aikuissosiaalipalveluiden suurena asiakasryhmänä on pitkäaikaissairaat ja vammaiset, joiden tuen tarve on sekä pitkäkestoista että monimuotoista.! 0 Koko Uusimaa Helsinki Espoo Vantaa Vamm/pitkäaik. sairaat Lokakuu 2016 Vamm/pitkäaik. sairaat Lokakuu Ely-Keskus, työllisyysraportti 10/

28 henkilöä Liite 8 Kelan kuntoutuspalvelujen saajat (2016) Toimintakyky ja kuntoutus ,1 % Koko maa Uusimaa Kuntouttavaan 2016 työtoimintaan osallistuneet (otos Uudenmaan kunnista): Askola 31 Espoo 645 Helsinki 1772 Inkoo 9 Järvenpää 128 Kauniainen 6 Kerava 223 Kirkkonummi 250 Nurmijärvi 159 Porvoo 154 Raasepori 310 Sipoo 60 Tuusula 114 Vantaa 1293! Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on vähentynyt sekä koko maan että Uudenmaan tasolla. Kelan kuntoutuspalveluiden lisäksi kunnat tarjoavat kaikkein heikoimmassa asemassa oleville työikäisille työnhakijoille kuntouttavaa työtoimintaa. Kelan ja kuntien panostuksella pystytään vaikuttamaan työ- ja toimintakyvyn palauttamiseen ja ylläpitämiseen.! Kuntouttavaan työtoimintaan Uudellamaalla osallistuneet (lkm) v. työkyvyttömyyseläkeläiset, % vastaavan ikäisestä väestöstä Koko maa Uusimaa Ely-Keskus 2017 (tilastoihin ei yhteensopiva kunnista saatuun tietoon). 28

29 Liite Koulutuksen ulkopuolelle jääneet v. (%) v henkeä henkeä 9,2 11,6 Koko Uusimaa maa (miehet) (miehet) henkeä 7,3 Koko maa (naiset) henkeä 9,0 Uusimaa (naiset) henkeä 8,3 Koko maa (kaikki) Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi henkeä 10,3 Uusimaa (kaikki) 19 18, , , , ,5! Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on yksi merkittävimmistä syrjäytymisen syistä. Nuorten aikuisten ikäryhmä on tärkein kohderyhmä aikuisten sosiaalipalveluissa. Ennaltaehkäisevä työ vähentää syrjäytymistä ja mielenterveydellisiä ongelmia yhteiskunnassa.! Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet ( v./1000 vastaavan ikäistä) ,5 9 8,5 8 7,5 7 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet (% v. väestöstä) Koko maa Uusimaa 29

30 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Liite 10 8,4 8,2 8 7,8 7,6 7,4 7,2 7 6,8 6,6 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Toimeentulotukea saaneet v (% vastaavan ikäisistä) 7,2 8,1 7, ,3 Pitkäaikaista toimeentuloa saaneet (25-64-v), % vastaavan ikäisistä 3,1 2,3 2,4 3, Toimeentulotuen tunnusluvut! Vasemman puolen taulukot kertovat kuntien maksamista eri toimeentulotuen muodoista vuosina 2014 ja 2015 ja oikean puoleinen vuoden 2017 alusta Kelan maksamaksi siirtyneestä toimeentulotuesta. Varsinkin pitkäaikainen toimeentulotuen tarve kertoo rakenteelliseksi muodostuneesta köyhyydestä, jota ei ole omin keinoin, ilman sosiaalipalvelun tukea, helppo ratkaista. Vuoden 2017 alusta Kelalle siirtyneen perustoimeentulotuen myötä on yhteistyö kuntien ja Kelan viranomaisten kesken parantunut huomattavasti. Maahanmuuttajien korkeampi prosenttiosuus perustoimeentulotuen saajissa Uudellamaalla selittyy ulkomaalaisten suurella määrällä.! Perustoimeentulon saajat tammi-marraskuu 2017, Suomen ja muiden maiden kansalaiset ,4 % Manner-Suomi Suomen kansalaiset ,6 % Uusimaa Muiden maiden kansalaiset Koko maa Uusimaa 30

31 Saajat Saajien osuus väestöstä, % Saajat Saajien osuus väestöstä, % Liite 11 Perustoimeentulotuen saajat ja saajien osuus väestöstä (tilastointijakso 2017/10) Perustoimeentulotuen saajat ja saajien osuus väestöstä (tilastointijakso: ) Uusimaa, kunnittain! Suomen korkeimman elintason maakunnassa on suhteellisesti korkein perustoimeentulotuen saajien osuus. Uudellamaalla asuu yli 40 % kaikista perustoimeentulon saajista. Suhteellisesti eniten heitä asuu maakunnan suurissa kaupungeissa sekä pienemmissä radan varren kaupungeissa.! Lähde: Etelä-Karjala ,4 Etelä-Pohjanmaa ,4 Etelä-Savo ,2 Kainuu ,9 Kanta-Häme ,7 Keski-Pohjanmaa ,2 Keski-Suomi ,1 Kymenlaakso ,2 Lappi ,9 Pirkanmaa ,1 Pohjanmaa ,8 Pohjois-Karjala ,9 Pohjois-Pohjanmaa ,8 Pohjois-Savo ,0 Päijät-Häme ,7 Satakunta ,5 Uusimaa ,4 Varsinais-Suomi ,4 Yhteensä ,0 A skola 85 1,7 Espoo ,4 Hanko 287 3,4 Helsinki ,5 Hyvinkää ,4 Inkoo 75 1,4 Järvenpää ,7 Karkkila 328 3,7 Kauniainen 232 2,4 Kerava ,9 Kirkkonummi Lapinjärvi 64 2,3 Lohja ,3 Loviisa 445 2,9 Myrskylä 56 2,8 Mäntsälä 460 2,2 Nurmijärvi ,4 Pornainen 72 1,4 Porvoo ,8 Pukkila 50 2,6 Raasepori ,7 Sipoo 346 1,7 Siuntio 75 1,2 Tuusula Vantaa ,1 Vihti 972 3,3 Uusimaa ,4 31

32 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Liite 12 Maahanmuuttajat Uudellamaalla Vieraskielinen väestö Suomessa keskittyy vahvasti Uudellemaalle, ja siellä erityisesti kolmeen suurimpaan kaupunkiin: Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Uudenmaan alueella asuu noin 56 % koko Suomen vieraskielisestä väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäläiset, virolaiset ja somalialaiset. Maahanmuutto näyttäytyy Uudenmaan kunnissa eritasoisena. Osassa Uuttamaata maahanmuutto- ja kotouttamistyötä on tehty jo pitkään, kun taas osaan kunnista vieraskielistä väestöä on muuttanut vasta viime vuosina. Vuonna 2016 Uudellamaalla asui noin ulkomaan kansalaista. Vieraskielistä väestöä oli yli , mikä on noin 12 % maakunnan koko väestöstä. Eniten vieraskielisiä asui Vantaalla (16,6 % asukkaista), Espoossa (15,2 %) ja Helsingissä (14,7 %) ja vähiten Pornaisissa (2,2 %). Uudellamaalla puhutaan noin 160 eri kieltä. Maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaa koko väestöstä siten, että maahanmuuttajia on suhteellisesti eniten työikäisissä vuotiaissa ja vähiten eläkeikäisissä (yli 65-vuotiaissa). Uusimaa vastaanotti vuonna 2016 noin pakolaista, koko maan luvun olleessa Lähde: Vastaanotetut pakolaiset / asukasta 57,4 75,5 129, Koko maa 209,5 Uusimaa 32

33 Liite 13 Vapautuvien vankien syrjäytymiskierteen ennaltaehkäisy ja katkaiseminen Vankeus ja yhdyskuntaseuraamukset Etelä-Suomen alueella suorittaa vankeusrangaistusta vähän reilu tuhat henkilöä päivässä. Vastaavasti yhdyskuntaseuraamusta suorittaa vajaa tuhat henkilöä päivässä. Rikosseuraamusten piirissä olevista noin 10 % on naisia. Vangeista alle 21-vuotiaita on 7 % ja yhdyskuntaseuraamuksen piirissä n. 19 %. Lähde: RISE, Rikosseuraamuslaitos, Uusimaa: Minna-Kaisa Järvinen. Vapautuvat vangit sosiaalipalveluiden haasteena Noin puolet vangeista on alentuneesti tai täysin työkyvyttömiä. Heidän keskuudessaan mielenterveyden häiriöt ja päihderiippuvuudet ovat hyvin yleisiä. Myös ruumiilliset sairaudet ovat vangeilla yleisiä. Noin 7-9 %:lla vangeista ei ole perusopetuksen päättötodistusta, %:lta puuttuu toisen asteen koulutus. Vuosittain yhteiskuntaan vapautuu noin vankia, joista Uudellemaalle. Kolmasosa vapautuu vankilasta asunnottomana. Keskeiset palveluntarpeet liittyvät koulutuksen järjestämiseen, TE -palveluihin, toimeentuloon ja asumiseen sekä päihde- ja mielenterveyspalveluihin.! Yhdyskuntaseuraamukset maksavat yhteiskunnalle alle kymmenyksen vankeusrangaistuksista. Aikuisten sosiaalipalveluilla ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyöllä vaikutetaan merkittävästi vankilasta vapautuneiden yhteiskuntaan sopeutumiseen/palaamiseen.! 33

34 Liite 14 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Tilastokatsaus Väkiluku PKS Itä-Uusimaa Keski-Uusimaa Länsi-Uusimaa Väkiluku asukkaita/km² vuotiaat (%) 65+ vuotiaat (%) Demografinen Asumistukea huoltosuhde (%) saaneet (%) Ahtaasti asuvat asuntokunnat (%) KOULUTUS keskiaste,15+ v. (%) Korkeakoulutus, 15+ v. (%) Koulutus, ulkopuolella v., (%) Toimeentulotukea Pienituloisuusa saaneet v. (%) ste (2015) (2015) Työlliset, (%) 2015 Työttömät työvoimasta (%) 2016 Koko maa ,1 61,8 20,9 59,1 10,1 8,5 40,7 30,0 8,3 12,7 7,4 41,1 13,2 Uusimaa ,1 65,4 16,8 50,5 11,4 10,2 34,7 36,9 10,3 9,6 8,3 46,0 11,4 Helsinki ,2 68,4 16,7 44,5 13,6 10,9 32,9 40,5 10,5 11,6 10,0 47,1 12,6 Espoo ,5 65,2 14,2 50,7 10,9 10,3 29,5 45,2 8,8 8,3 7,2 46,6 10,5 Vantaa ,2 66,0 15,0 49,0 13,5 10,2 37,7 30,3 12,2 8,6 10,3 46,8 12,2 Kauniainen ,4 59,3 21,0 64,5 5,8 8,8 24,6 57,1 6,2 5,1 3,3 42,2 7,6 Kirkkonummi ,6 62,6 14,9 56,1 8,4 9,8 33,0 38,8 9,6 6,4 6,0 45,6 10,4 Kerava ,4 63,9 18,2 53,8 11,2 8,8 38,5 30,9 11,5 8,5 8,0 45,5 11,3 YHTEENSÄ % Askola ,8 59,9 17,6 63,0 4,0 12,5 45,7 21,5 7,4 8,9 4,2 44,5 8,9 Lapinjärvi ,3 56,7 27,9 73,1 6,4 10,8 40,7 18,8 8,9 12,8 6,5 38,7 11,9 Loviisa ,6 57,8 26,5 69,5 7,1 8,0 39,4 23,2 12,3 12,2 6,3 38,7 13,0 Myrskylä ,9 55,8 26,7 77,2 5,1 10,4 44,9 18,2 12,6 11,5 6,6 39,2 13,5 Porvoo ,6 61,6 19,7 59,2 7,9 9,2 37,7 31,2 9,2 8,6 6,5 44,1 10,4 Pukkila ,1 22,1 64,8 3,7 13,1 45,7 19,0 8,8 11,4 4,5 43,1 9,2 Sipoo ,7 62,0 17,0 57,8 4,3 10,1 35,5 35,0 7,8 5,8 3,5 47,3 7,2 YHTEENSÄ ,9 % Hyvinkää ,4 62,4 20,3 57,3 9,9 8,0 40,5 29,7 8,8 9,9 6,8 43,1 11,2 Järvenpää ,3 64,7 16,7 52,1 10,1 8,3 39,5 32,7 11,8 7,2 7,2 46,7 10,7 Mäntsälä ,9 60,4 17,2 61,9 4,8 10,1 42,5 24,8 11,2 8,5 2,8 44,5 8,1 Pornainen ,9 61,7 14,1 58,1 2,8 11,8 42,6 24,8 7,9 8,4 2,0 46,4 7,3 Nurmijärvi ,1 61,4 15,3 58,8 5,7 10,4 38,8 31,4 9,6 5,8 4,3 46,0 7,5 Tuusula ,8 62,3 16,2 57,0 5,6 9,0 37,5 32,8 9,4 5,7 4,4 46,5 8,3 YHTEENSÄ ,9 % Hanko ,1 56,2 29,4 74,5 7,4 8,2 37,0 21,0 15,0 10,8 6,4 37,0 13,3 Inkoo ,0 58,1 22,8 68,3 4,0 8,3 37,1 32,8 7,3 9,0 3,4 43,4 8,3 Raasepori ,5 58,4 25,4 68,2 7,7 8,6 37,6 27,0 9,9 12,5 6,9 40,4 11,2 Siuntio ,6 61,4 17,0 59,7 4,3 9,4 35,2 34,4 9,8 7,1 2,6 46,7 6,5 Karkkila ,8 58,3 23,7 68,1 6,8 11,2 41,6 19,8 13,2 10,9 6,4 39,9 11,7 Lohja ,2 60,0 21,6 63,1 8,0 9,1 40,6 26,1 9,2 9,6 5,5 41,4 12,2 Vihti ,5 61,9 17,3 58,1 7,5 10,1 39,2 30,4 9,2 7,7 4,6 45,3 10,1 YHTEENSÄ ,2 % 34