Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Floora

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Floora

2 Yleistä toimintasuunnitelmasta Floorassa toiminta perustuu valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä kaupungin strategiaan. Tässä toimintasuunnitelmassa kuvataan Floorassa järjestettävän varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteisiä periaatteita sekä yksikkömme tavoitteita lukuvuodelle Flooran toimintasuunnitelmaa on tehty yhdessä lasten, huoltajien ja henkilökunnan kanssa: Lasten näkemyksiä, mielenkiinnon kohteita ja tarpeita on syksyn aikana havainnoitu, lapsia on haastateltu ja mielipiteitä kysytty keskustellen. Huoltajat ovat osallistuneet yksikön toimintasuunnitelman laatimiseen lasten vasu-keskustelujen ja vanhempainilloissa käytyjen keskustelujen kautta. Floorassa jokainen ryhmä tekee myös ryhmän toimintasuunnitelman, jossa kuvataan tarkemmin käytännön varhaiskasvatustoimintaa ja sen pedagogista toteutusta. 2

3 Toimintavuosi Varhaiskasvatusyksikkö Floorassa noin vuotiasta lasta Toiminta on jaettu kolmeen kylään: päätalolla toimivat Kastanja- ja Pähkinäkylä, pihalla olevassa paviljongissa Vaahterakylä. Kussakin kylässä lapset jakautuvat iänmukaisiin pienryhmiin, joissa toiminta enimmäkseen päivän aikana toteutuu. Flooraan kuuluu lisäksi kaksi ulkotoiminnan kerhoa: metsäkerho tarjoaa varhaiskasvatusta läheisessä Annalan metsässä ja pihakerho Flooran pihalla. 3

4 Helsingin strategia Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan strategia rakentuu Helsingin kaupungin strategian mukaisesti Kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa ohjaavat seuraavat suuntaviivat: Koko kaupunki oppimisen ympäristönä Tasa-arvoinen kaikkien oppijoiden Helsinki Hyvinvoiva, oppiva ja sivistynyt helsinkiläinen Tarkemmin strategiasta täältä: 4

5 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle

6 Flooran toiminta-ajatus ja arvot TOIMINTA-AJATUS: Vaalimme Floorassa yhteisöllisyyttä. Meillä yhteisöllisyys tarkoittaa sitä, että eri-ikäiset lapset toimivat sekä yhdessä että iänmukaisissa pienryhmissä. Haluamme kohdata jokaisen lapsen aidosti omana itsenään. Vaalimalla leikkiä tuemme lapsen kasvua, oppimista ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Haluamme toimia vanhempien kanssa kasvatusyhteistyössä sekä arjessa että juhlassa. ARVOT: Sitoudumme siihen, että jokainen lapsi ja perhe kokee olevansa tervetullut Flooraan. Haluamme luoda kiireetöntä ja hyvää arkea, jossa lapsi kohdataan oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti. Samoin haluamme kohdata vanhemmat ja työtoverit. Näin rakennamme yhteisöllistä Flooraa, jossa jokaisen panosta tarvitaan. Sitoudumme vaalimaan lasten luontosuhdetta päivittäisessä toiminnassa ja säännöllisillä metsäretkillä. Luontosuhde syntyy lapsen oman kokemuksen kautta. Aikuisen tehtävänä on antaa lapsen omille kokemuksille tilaa ja havaintojensa pohjalta ruokkia lapsen uteliaisuutta, oppimista ja iloa. Tätä kautta syntyy halu ja ymmärrys suojella ja arvostaa luontoa ja ympäristöä. 6

7 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Floorassa lapset ja aikuiset elävät arkea yhdessä ja oppivat toisiltaan koko ajan tiiviissä vuorovaikutuksessa. Aikuisten tehtävä on suunnitella toiminnalle raamit, mutta he ovat myös valmiita joustamaan suunnitelmistaan ja tarttumaan rohkeasti lapsilta tulleisiin aloitteisiin. Aikuiset ovat avoimia lasten uusille ideoille: niiden ääreen pysähdytään yhdessä myötäihmettelemään. Floorassa lapsilla on mahdollisuus opettaa ja kertoa kiinnostuksen kohteistaan toisille lapsille niin halutessaan. Lisäksi vanhemmat ovat tervetulleita esittelemään omaa osaamistaan, tietojaan ja taitojaan. Kasvattajat oppivat koko ajan myös toisiltaan. Yhdessä työskentely päivän eri tilanteissa, eri ryhmien kohtaaminen sisä- ja ulkotilanteissa ovat parhaita osaamisen jakamisen hetkiä. Lisäksi aikuiset kokoontuvat säännöllisesti jakamaan ajatuksiaan ja oppimaan yksikön pedagogisiin kokouksiin ja iltoihin. Henkilöstöllä on käytössä Vasu-työkirja, joka toimii ammatillisen kehittymisen välineenä ja joka ohjaa kasvattajia toimimaan uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. 7

8 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Lapsi voi hyvin, kun hän saa olla aktiivisena toimijana ja osallisena oman elämänsä rakentumiseen. Alle kouluikäiselle lapselle leikki on tärkein vuorovaikutuksen, oppimisen ja ilon lähde. Tämä edellyttää aikuisilta vahvaa läsnäoloa, jatkuvaa havainnointia ja toiminnan muokkaamista näiden pohjalta. Näin luodaan ilmapiiri, jossa lapsella on mahdollisuus ilmaista tunteitaan, saada apua niiden tunnistamiseen ja käsittelyyn sekä kasvaa itsensä näköisiksi aikuisen tuella. Selkeät ja perustellut rajat, joiden sisällä on paljon tilaa toimia, vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta. Floorassa kaikki lapset ovat meidän lapsia. Aikuisten tehtävä on huolehtia, että jokainen lapsi pääsee osalliseksi yhteisöön. Toiminta tapahtuu päivän aikana erilaisissa ryhmäkokoonpanoissa, kuitenkin siten, että toiminta-kauden alussa tutustutaan ensin oman ryhmän lapsiin ja otetaan haltuun läheisimmät vuorovaikutussuhteet. Toimintakauden edetessä lapsia ohjataan ja kannustetaan leikkimään myös yli ryhmä- ja kylärajojen. Tämä toteutuu esim. kylän yhteisissä leikkihetkissä. Jokainen ryhmä on jaettu lisäksi pienryhmiin. Pienryhmässä toimiessa yksittäisen lapsen kohtaaminen onnistuu helpommin ja kunkin lapsen ääni saadaan helpommin kuuluville. Kasvattajien tehtävä on luoda luottamus myös perheisiin ja kohdata heidät kunnioittavasti. Tämä onnistuu säännöllisellä ja avoimella vuorovaikutuksella huoltajien kanssa. 8

9 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasaarvo Kasvattajilla on velvoite ottaa kaikkien lasten kiinnostuksen ja mielenkiinnon kohteet huomioon toiminnassa. Niitä selvitellään päivittäin erilaisissa kokoontumisissa, ruokapöytäkeskusteluissa, pukemis- ja siirtymätilanteissa, pienimpien kanssa helposti myös wc-tilanteissa. Isompien lasten kanssa käytetään myös erilaisia haastatteluja. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa tavoitellaan aina sitä, mikä palvelee kutakin lasta parhaiten. Jokaista lasta kuullaan ja heidän näkemyksensä otetaan huomioon suunnitellessa ryhmätasoista toimintaa. 9

10 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Kasvattajien tehtävä on tunnistaa ryhmässä läsnä olevat kielet ja kulttuurit sekä hyödyntää niitä toiminnassa. Huoltajien kanssa käydyissä keskusteluissa selvitämme kunkin perheen toiveita ottaa esille erilaisia kulttuuriin liittyviä tapoja. Huoltajilla on myös mahdollisuus esitellä niitä lapsiryhmässä, esim. lahja lapselle päivän yhteydessä. Ryhmässä olevat eri kielet ja kulttuurit tulevat näkyviksi laulu- ja lukuhetkillä sekä askarteluissa. Myös keväisessä aurinkojuhlassa lapset saavat kokemuksia eri kielistä ja moninaisista kulttuureista. Suomalainen kulttuuriperintö tulee lapsille tutuksi kalenterivuoden aikana eri juhlapyhien yhteydessä. Lisäksi Suomi 100 juhla tekee näkyväksi monimuotoisen yhteisömme. 10

11 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Kaiken toiminnan suunnittelun taustalla on ajatus siitä, mikä palvelee lapsia ja heidän hyvinvointiaan parhaiten. Lisäksi toiminnan suunnittelussa huomioidaan aina turvallisuustekijät, mm. aikuisten riittävyys kussakin päivän eri tilanteessa. Turvallisuusasioita käsitellään lisäksi säännöllisesti talon kokouksissa. Pikaista reagointia vaativat turvallisuuspuutteet korjataan pikimmiten. Turvallinen ympäristö vaatii paljon ennakointia henkilökunnalta: turvallisuuskierrokset ja poistumisharjoitukset toteutetaan yksikössämme säännöllisesti. Floorassa lapsia ohjataan kohti kestävämpää elämäntapaa. Säännöllisillä metsäretkillä vaalimme lasten luontosuhdetta. Flooraan on laadittu kestävän kehityksen suunnitelma. Tavoitteista tarkemmin kohdassa Flooran kehittämiskohteet. 11

12 Flooran kehittämiskohteet Flooran kehittämiskohteet ovat muotoutuneet lasten ja vanhempien toiveista, henkilökunnan ehdottamista kehittämistarpeista ja ajatuksista sekä varhaiskasvatussuunnitelmien tuomista velvoitteista. Flooran kehittämiskohteet : 1. Hyvän huomaaminen 2. Kestävä kehitys 3. Päivittäisen liikunnan lisääminen 12

13 Kehittämiskohde: Hyvän huomaaminen Aikuisten tehtävä on saada esille ja hyödyntää jokaisen lapsen vahvuuksia toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Kasvattajat käyttävät vahvuuspuhetta työssään päivittäin. Aikuisten tehtävä on sanallistaa eri tilanteissa hyvää, napata lapset ja työtoverit kiinni hyvänteosta. Lasten vahvuuksista jutellaan myös vanhempien kanssa. Kasvattajien ja tiimien vahvuuksia käydään läpi kehityskeskusteluissa ja palavereissa. Flooraan on valittu vuonna 2016 yhdessä vanhempien kanssa viisi hyvettä, jotka kulkevat koko ajan mukana kasvatustoiminnassamme. Flooran kasvatukselliset hyveet ovat: kannustavuus, myönteisyys, myötätuntoisuus, rohkeus ja suvaitsevaisuus Työyhteisöhyveet ovat läsnä aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa. Flooran työyhteisöhyveet ovat: myönteisyys, rohkeus, vastuullisuus ja arvostavuus 13

14 Kehittämiskohde: Kestävä kehitys Toimintakaudella Flooran kestävän kehityksen tavoitteena on jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Laitetaan jäteastiat kuntoon ryhmissä Ohjataan lapsia käyttämään jäteastioita oikein Ohjataan lapsia ottamaan ruokaa sopiva määrä Tehdään ruokapalvelun kanssa yhteistyötä, heille ilmoitetaan oikeat ruokailijamäärät Muistutetaan huoltajia ilmoittamaan lastensa poissaoloista ajoissa Lajitellaan käsipaperit biojätteeseen Kannustetaan perheitä roskattomiin retkieväisiin Hyödynnetään askarteluissa luonnon- ja kierrätysmateriaaleja Lisätään sähköistä viestintää Käytetään kopiokonetta harkitusti Hyödynnetään kierrätysteemaa lasten kanssa toimiessa, mm. roskiksen aarteet esitys, roskien lajittelu retkien jälkeen Hyödynnetään kierrätysteemaa vanhemmille suunnatuissa tilaisuuksissa, esim. keppihevospaja Huomioidaan kestävä kehitys hankintoja tehdessä 14

15 Kehittämiskohde: Päivittäisen liikunnan lisääminen Kehittämiskohteen taustalla on Oph:n (2016) suositus lasten liikunnan määrästä sekä vanhemmilta tulleet toiveet. Hyödynnämme päiväkodin pihaa monipuolisesti ulkoilutilanteissa Suosimme lähiympäristöä retkikohteena Lisäämme arkiliikunnan mahdollisuuksia Aikuisten tehtävä on muokata oppimisympäristöä liikkumiselle houkuttelevaksi sekä poistaa mahdolliset rajoitteet 15

16 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

17 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Toimintaa arvioidaan lasten kanssa säännöllisesti keskustellen ja käyttäen erilaisia dokumentteja: kuvia, piirustuksia, keskusteluja, haastatteluja, sähköisiä dokumentteja. Kasvattajat arvioivat oppimisympäristöä ja pedagogista toimintaa säännöllisesti yhteisissä palavereissa ja kehittämistilaisuuksissa. Yksittäisen työntekijän itsearviointi toteutuu Vasutyökirjan avulla tiimipalavereissa sekä kehityskeskusteluissa. Työyhteisön toimintaa arvioidaan tiimi- ja yksilökehityskeskusteluissa. Vanhemmat arvioivat toimintaa lastensa tuonti- ja hakutilanteissa, vasu-keskusteluissa, vapaamuotoisissa palautteissa sekä asiakastyytyväisyyskyselyjen yhteydessä. Toiminnan kehittämisessä hyödynnetään edellä mainittuja arviointeja. 17

18 Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.

19 Yhteistyö ja viestintä Päivittäinen yhteistyö ja huoltajien kohtaaminen tapahtuu aamuisin ja iltaisin lapsen haku- ja tuontitilanteissa. Kasvattajilla on vastuu siitä, että perheet kokevat tulleensa kohdatuksi. Tärkeä yhteistyön muoto on myös säännöllisesti pidettävät lapsen vasu-keskustelut, jolloin pysähdytään kunkin lapsen asioiden ääreen. Toiminnan sisällöstä viestitään ryhmätasolla säännöllisesti sähköpostilla, lisäksi monet ryhmät käyttävät sosiaalisen median kanavia toiminnasta kertomiseen. Muita yhteistyömuotoja ovat ryhmäkohtaiset vanhempainillat, Vasuista Vauhtia keppihevospaja ja Pihaseikkailu. Isänpäivän yhteydessä tarjoamme huoltajille mahdollisuuden tulla viettämään mukava lukuhetki oman lapsen kanssa. Tämä on osa Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hanketta. Lisäksi vanhemmat ovat tervetulleita viettämään lapsensa kanssa Lahja Lapselle päivää. Keväällä juhlimme äitienpäivää yhdessä perheiden kanssa. Huoltajat vaikuttavat toiminnan suunnitteluun kohtaamisien, vasu-keskustelujen ja asiakastyytyväisyyskyselyn avulla. Lisäksi Floorassa toimii vanhempainyhdistys, joka tekee yhteistyötä päiväkotimme kanssa. 19

20 Yhteistyö ja viestintä Muita yhteistyökumppaneitamme ovat kiertävä erityislastentarhanopettaja Päivi Jormakka, suomi toisena kielenä opettaja Päivi Nikkilä, neuvola, kirjasto, Helsingin Yliopisto, pääkaupunkiseudun ammatilliset oppilaitokset, lähialueen muut päiväkodit ja puistot sekä Arabian peruskoulu. Lisäksi ryhmät tekevät vuoden aikana yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. 20

21 Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen

22 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Useimpien lasten hoitosuhde Floorassa alkaa toimintakauden alussa elokuussa. Näille lapsille ja perheille järjestetään kesäkuussa uusien lasten tutustumishetki, jolloin lasten ja perheiden on mahdollista tutustua ympäristöön ja kohdata tulevan ryhmän kasvattajat. Kunkin perheen kanssa sovitaan lisäksi yksilöllinen varhaiskasvatuksen aloitus, joka sisältää huoltajan kanssa tutustumisen päiväkodin arkeen ja päivärytmiin. Tutustumisaikana huoltajien kanssa käydään myös aloituskeskustelu: huoltajia kuulemalla tutustumme lapseen tarkemmin, mitä voimme hyödyntää lapsen aloittaessa meillä. Floorassa järjestetään 3 krt/toimintakausi Avoimet ovet tapahtuma, jossa varhaiskasvatukseen hakevilla perheillä on mahdollisuus tutustua päiväkotiimme jo ennen hakemuksen jättämistä. Esiopetuksessa aloittavien lasten huoltajille järjestetään kesäkuussa esiopetusinfo, jossa kerromme tarkemmin esiopetusvuoden sisällöstä ja tavoitteista. Lapsi siirtyy ryhmästä toiseen pääsääntöisesti toimintakauden alussa elokuussa. Siirtyvien lasten kanssa tutustutaan uuteen ryhmään etukäteen ennen kesää arjen normaaleissa tilanteissa. Jos ryhmän aikuinen /aikuiset vaihtuvat lapsen siirtyessä toiseen ryhmään, kasvattajat huolehtivat siitä, että tarvittava tieto lapsesta siirtyy uusille aikuisille, mikä helpottaa lapsen kotiutumista uuteen ryhmään. 22