Suomalaisen korkeakoulutuksen duaalimalli ja sen tuottama osaaminen. Teemu Rantanen VTT, dos., yliopettaja Laurea-ammattikorkeakoulu 2.11.

Transkriptio

1 Suomalaisen korkeakoulutuksen duaalimalli ja sen tuottama osaaminen Teemu Rantanen VTT, dos., yliopettaja Laurea-ammattikorkeakoulu

2 Tutkimusasetelma ja -organisaatio Yleistä hankkeesta Hankkeen kesto Koordinaattorina Laurea-ammattikorkeakoulu, yhteistyökumppanina Helsingin yo/kasvatustieteen laitos. Sosionomi (ylempi AMK) -kyselyn osalta Kemi-Tornion AMK Tutkijat: VTT Teemu Rantanen (Laurea), KT Ulpukka Isopahkala-Bouret (HY), KT Katariina Raij (Laurea), Sosionomi (ylempi AMK) Eeva Järveläinen (Laurea) Tutkimuskohde Ylempien AMK-tutkintojen ja maisterin tutkintojen tuottama osaaminen työnantajien ja koulutusohjelmasta valmistuneiden näkökulmasta sote-alalla ja liiketalouden alalla Duaalimallin toimivuus (erityisesti korkeakouluväylien erilaiset profiilit) sote-alalla ja liiketalouden alalla Aineistot Työnantajakysely (n=134) Valmistuneiden haastattelut (n=30: 15 maist.+ 15 YAMK)) Alustavat aineistot: ylempien AMK-tutkintojen opetussuunnitelmat, sosionomi (ylempi AMK) kysely, terveyden edistämisen opiskelijoiden haastattelut

3 Tutkimuksen teoreettisia lähtökohtia Lähtökohtana (erityisesti työnantajakyselyssä) tutkintojen viitekehys (EQF/NQF), oppimistuloksia tarkasteltu seuraavilla osa-alueilla: Tiedot Taidot (erityisesti ongelmanratkaisutaidot, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan valmiudet) Vastuu, johtaminen, yrittäjyys (erityisesti johtaminen korostuu) Arviointi (vastuun otto alan käytäntöjen ja tietopohjan kehittämisestä sekä arvioinnista) Jatkuvan oppimisen avaintaidot (erityisesti vuorovaikutustaidot, kielitaito) Yksilön käytätettävissä olevaan osaaminen perustuu (vrt. Ellström 1998): Koulutuksen tuottamaan ja työelämän edellyttämään osaamiseen sekä myös muodolliseen osaamiseen (muodollisiin tutkintoihin, muodollisiin kelpoisuusvaatimuksiin) Kontekstuaalinen osaaminen: Osaamista ei voi tarkastella abstrakteina osaamistavoitteina, vaan suhteessa työkonteksteihin. Kontekstuaalisen osaamisen tutkiminen (ja mittaaminen) kuitenkin erittäin haasteellista. Jatkuvan kouluttautumisen näkökulma: Oppimistulosten ohella keskeistä myös kehittymisen näkökulma

4 Alustavia aineistoja Sosionomi (ylempi AMK) kysely (n=40) Terveyden edistämisen haastattelut (n=8) Suurin osa (67,5%) työllistynyt julkissektorille Lähes puolet (42,5%) jatkanut opintoja YAMK-tutkinnon jälkeen Sosionomien (ylempi AMK) keskeiset vahvuudet (väh. 60% täysin samaa mieltä): Kehittämisosaaminen Kyky toimia eettisten periaatteiden mukaisesti, Informaation käsittelytaidot Ammatillinen osaaminen Tiimityön taidot Puutteita (alle 50% samaa mieltä) Talousosaaminen Yrittäjyysosaaminen Kielitaito Aineistossa painottui jatkuvan oppimisen ja kouluttautumisen keskeisyys Halu kehittyä ja paikalleen jämähtämisen / putkinäköisyyden vaara Kehittyminen nähtiin prosessina, jossa teoria ja käytäntö, koulutus ja työkokemus yhdistyvät Kehittymiseen kaksi näkökulmaa Uusimman tutkimustiedon korostaminen, tietojen päivittäminen koulutuksessa Dialogin kautta oppiminen Pohdintaa Miten hyvin tutkimustiedon korostus sopii YAMK-tutkinnon työelämäläheiseen profiiliin? Onko vuorovaikutuksen keskeinen merkitys korkeskoulutuksessa oivallettu? Tulisiko oppimistulosten sijasta kiinnittää huomiota oppimisprosessiin ja kehittymishaluun?

5 TYÖNANTAJAKYSELY Valtakunnallinen sähköinen kysely esimiesasemassa oleville ja osaamisen kehittämisestä vastaaville N=134 Terveysala 64 (mm. kaupungit; sairaanhoitopiirit kattavasti) Sos.ala 38 (kaupunkityönantaja painottuneena) Kaupallinen ala 32 (lähinnä pk-yrityksiä) Lomake sisälsi Osaamisväittämiä: maisterien osaaminen, YAMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen, työtehtävissä tarvittava osaaminen (3 x 17 Likert-aseteikollista kysymystä, lähtökohtana EQF) Kysymyksiä osaamisen kehittämisestä organisaatiossa, jatkuvan kehittymisen keskeisyydestä, koulutuksen tukemisesta sekä ylemmän AMK-tutkinnon ja maisteritutkinnon muodollisesti asemasta Avokysymys: mihin tehtäviin ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneita palkattu

6 Mihin tehtäviin ylemmän AMKtutkinnon suorittaneita on palkattu? Sosionomit (ylempi AMK) Ohjaaja 11 Sosiaalityöntekijä 8 Sosiaaliohjaaja 6 Perhetyö 6 Sairaanhoitajat (ylempi AMK) Sairaanhoitaja 32 Osastonhoitaja 16 Projektityöntekijä 6 Esimies, tiimivastaava 6 Asiantuntija 4 Koordinaattori 3 Fysioterapeutti 3 Röntgenhoitaja 3 Tradenomit (ylempi AMK) Osto, myynti, neuvonta 9 Konsultointi, koordinointi, suunnittelu, prosessointi 8 Esimiestehtävät 7 Toimisto, laskenta, kirjanpito 7 Assistentti 6 Taloushallinto 5 JOHTOPÄÄTÖS: Tehtävät vaihtelevat huomattavasti: Esimiestehtävät asiantuntijatehtävät suorittava taso Alakohtaista vaihtelua: Sosionomeja (ylempi AMK) vähiten asiantuntija- ja esimiestehtäviin (kuntasektori)

7 Työssä tarvittava osaaminen Tehtävät, joissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet toimii 4,4 4,2 4 3,8 3,6 3,4 3,2 3 Tiedot Taidot Johtam. Arviointi Oppiminen

8 Maisterin tutkinnon suorittaneiden osaamisprofiili (työnantajakysely) 4,1 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 3 Tiedot Taidot Johtam Arviointi Oppiminen

9 3,7 3,5 3,3 3,1 2,9 2,7 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaamisprofiili (työnantajakysely) 2,5 Tiedot Taidot johtam. Arviointi Oppiminen

10 Osaamisen vahvuudet ja heikkoudet (työnantajakysely) Maisterit Vahvuudet Kriittinen ajattelu Itsenäinen ajattelu alan uusinta tietoa hyödyntäen Uusimman tiedon itsenäinen käyttö tutkimustyössä Alan laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet tiedot Heikkoudet Strateginen johtaminen Monimutkaisten ja ennakoimattomien työympäristöjen johtaminen ja uudistaminen Uusien menettelyjen kehittäminen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kautta Innovaatiotoiminnassa vaadittavat monimutkaisen ongelmien ratkaisutaidot YAMK Vahvuudet Vuorovaikutusvalmiudet Vastuun otto alan käytäntöjen kehittämisestä Itsenäinen ajattelu alan uusinta tietoa hyödyntäen Kriittinen ajattelu Heikkoudet Strateginen johtaminen Tutkimustoiminnassa vaadittavat monimutkaiset ongelmien ratkaisutaidot Uuden tiedon tuottaminen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kautta Monimutkaisten ja ennakoimattomien työympäristöjen johtaminen ja uudistaminen

11 Haastatteluaineisto Koulutusurat usein pitkiä ja monipolvisia. Sekä maist. että erityisesti YAMK Osin taustalla oma kehittymistarve, osin tutkintojärjestelmän muutokset Pitkät koulutusurat pääsoin yksilöiden kannalta tarkoituksenmukaisia Erityisesti sote-alan YAMK-tutkinnon suorittaneilla useita ammatillisia tutkintoja. Usein ammatillisen tutkinnon ja YAMK-tutkinnon välillä v esim: 1992 yo 1994 perushoitaja 1997 sairaanhoitaja Hoitotieteen appro 2009 Sairaanhoitaja (ylempi AMK) Siirtymiä kk-väylältä toiselle, esim: Kand. -> YAMK YAMK -> maist AMK -> maist Kokemukset ylemmän AMKtutkinnon työmarkkina-asemasta ristiriitaisia Osa haastateltavista korosti YAMK-tutkinnon merkitystä uralla etenemisen näkökulmasta Osa toi esiin työelämän jäykät rakenteet YAMK-tutkinto monien kokemusten mukaan häviää työnhakutilanteessa maisterille Sos.alalla saatetaan edellyttää käytännössä sos.tt.-pätevyyttä, vaikka kelpoisuusehdot eivät sitä edellytä Terveysalalla huomattavia työnantajakohtaisia eroja Myös eri YAMK-koulutusohjelmat eriarvoisia (vaarana, että johtamista korostetaan liikaa)

12 Haastattelut: Ylempi AMK-tutkinto työelämän kehittämistutkintona Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet pitivät työelämälähtöisyyttä koulutuksen keskeisenä antina Suhtauduttiin varauksellisesti siihen, tuleeko työelämän odotusten ohjata koulutusta Työelämä elää menneissä käytänteissä, koulutus suuntautunut tulevaisuuteen Uusi tutkimustieto koulutuksessa keskeistä koulutuksella tärkeä merkitys työelämän käytäntöjen kehittämisessä Yksittäisellä työorganisaatiolla ei saa olla liian vahvaa roolia koulutuksessa Työelämälähtöisyyden sijasta korostettiin yhteistyötä Maistereiden ja YAMK-tutkinnon suorittaneiden kommentointi varsin samansuuntaista Koulutuksen tutkimuspainotteisuuteen suhtauduttiin ristiriitaisesti (sekä maisterit että YAMK-tutkinnon suorittaneet) Alakohtaisia eroja: sote-työntekijät näkivät helpommin tutkimuksellisuuden merkityksen arkityössä kuin kaupallisen koulutuksen saaneet Erityisesti ylemmän AMK-tutkinnon osalta kommentointi oli ristiriitaista Kritikoitiin tutkimusmenetelmäpainotteisuutta Toisaalta painotettiin mm. tilastollisten menetelmien merkitystä työtehtävien kannalta Tehtävärakenteet eivät täysin mahdollista tutkimuksellisen osaamisen hyödyntämistä työssä (esimiestehtäviä ajatellen kehittämisvalmiuksia korotettiin, mutta ruohonjuuritason työssä tilanne erilainen)

13 Johtopäätöksiä Kahden koulutusjärjestelmän erilaiset profiilit tulivat näkyviin Ylempi AMK-tutkinto nimenomaan työelämän kehittämistutkinto. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneilla hyvät vuorovaikutusvalmiudet. Maisteritutkinto tuottaa vahvat kognitiiviset valmiudet Paikoitellen profiilien ero ei kuitenkaan aivan kirkas (esim. kaikki painottavat tutkimusta ja käytäntöjen kehittämistä) Johtamisessa puutteita sekä maistereilla että YAMK-tutkinnon suorittaneilla, samoin innovaatiotoiminnan valmiuksissa. Ylempi AMK-tutkinto näyttäytyi paitsi työelämän kehittämistutkintona, niin myös aikuiskoulutustutkintona Sillä tärkeä merkitys ammatillisen kehittymisen näkökulmasta Työelämän rakenteet eivät täysin mahdollista ylemmän AMKtutkinnon suorittaneiden osaamisen hyödyntämistä Erityisesti ongelmana sote-alan jäykät tehtävärakenteet (varsinkin kuntasektorilla)