Korkeakoulutus ja työelämä tutkimushanke

Transkriptio

1 Korkeakoulutus ja työelämä tutkimushanke Koulutuksen tutkimuslaitos Marja-Leena Stenström, Maarit Virolainen & Päivi Vuorinen

2 Hankkeen taustaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella on seurattu vuodesta 1996 alkaen duaalimallin toteuttamista työllistymisen näkökulmasta: Miten ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet työelämään verrattuna tiedekorkeakouluissa vastaavalta koulutusalalta tutkinnon suorittaneisiin (mm. Korhonen, Mäkinen & Valkonen 1999; 2000; 2001; Virolainen & Valkonen 2002; Stenström, Laine & Valkonen 2005; Vuorinen & Valkonen 2007).

3 Tutkimushankkeen (2 osahankkeen) tavoitteet Tavoitteena on 1. analysoida korkeakoulujärjestelmän duaalimallin toteuttamista työllistymisen ja koulutuksen tuottamien kompetenssien näkökulmasta (Korkeakoulutuksesta työelämään hanke) sekä 2. tutkia ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyötä, erityisesti harjoitteluja, opiskelijoiden työelämätaitoja syventävinä oppimisympäristöinä (Ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyö osahanke).

4 Tutkimusaineistot Yliopistoista ja ammattikorkeakouluista vuonna 2002 valmistuneet (n=2154; 58,8%), (alat: kauppa ja tekniikka) Ammattikorkeakouluista vuonna 2000 valmistuneet (n=1888, 64,5%), (alat: kauppa, tekniikka sekä sosiaali- ja terveysala) Työpaikkojen harjoittelunohjaajat, kysely n=269 (2005; 38,8%), alat: sosionomi, liiketalous ja hallinto, tietotekniikka (kolme amk:ia) Internet-kysely työpaikkojen sos. ja terv. alan harjoittelunohjaajille 2007 (Turun amk, n=165)

5 Korkeakoulutuksesta työelämään hanke: työllistymisen onnistumisen kriteerit (Teichler 1999, 2007a, 2007b) 1. Sujuva siirtyminen koulutuksesta työelämään 2. Alhainen työttömyysaste 3. Alhainen epätyypillisten/prekaaristen työsuhteiden osuus (osa-aikaiset, määräaikaiset, satunnaiset) 4. Koulutuksen ja työn vertikaalinen vastaavuus -koulutuksen ja työn taso) 5. Koulutuksen ja työn horisontaalinen vastaavuus -koulutuksen ja työn ala) (Elias, McKnight, Pitcher, Purcell & Simm 1999)

6 Tuloksia: työllistyminen amk:sta ja yo:sta Korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat työllistyneet hyvin - Korkeakoulututkinto on hyvä suoja työttömyyttä vastaan (niin amk- kuin yliopistotutkintokin; työttömiä 2-4 % kun yleinen työttömyysaste 8.4 %) Useiden indikaattorien mukaan naisten ja miesten työelämään sijoittuminen eroaa huomattavasti; etenkin amk-tutkinnon suorittaneiden osalta: Miessukupuoli on turvannut paremmin palkkatyön, kokopäivätyön ja vakinaisen työsuhteen Miehillä työn ja koulutuksen vastaavuus parempi (poikkeuksena diplomi-insinöörit) Miehet korkeammassa asemassa (asiantuntijana, organisaatiohierarkiassa ylempänä)

7 Tuloksia: korkeakoulututkinnon tason ja sukupuolen yhteys työllistymiseen Sukupuolesta riippumatta yliopistotutkinnon suorittaneet vähän onnekkaampia työelämään sijoittumisessa Myös kv. tutkimuksissa sama ero korkeakoulusektorien kesken maissa, joissa duaalijärjestelmä Yliopistotutkinto osin kompensoi sukupuolen vaikutusta - sukupuolen mukainen segregaatio sitä vähäisempää mitä korkeampi koulutustaso (mm. Dolado et al. 2002) Naispuoliset AMK-insinöörit ja tradenomit kohdanneet eniten ongelmia työelämään sijoittumisessaan Onko naisten asema heikentymässä työelämän muutosten myötä? (globaali kilpailu - kotimaisen työn uudelleenorganisointi (ks. KESU s.10), myöhäismoderni joustavuus ym.)

8 Tuloksia: eri vuosina amk:sta valmistuneiden työllistyminen Useiden indikaattoreiden mukaan 2002 amk:sta valmistuneet ovat kohdanneet enemmän epävarmuutta työelämään siirtymisessään kuin 2000 valmistuneet Enemmän osa-aikaisia ja määräaikaisia työsuhteita Koulutusta vastaamattomaan työhön sijoittuneiden osuus suurempi Työntekijän asemassa työskentelevien osuus kasvanut Asiantuntijatehtävissä toimivien osuus laskenut

9 Syitä työllistymisen epävarmuuden lisääntymiseen Työllisyystilanteen heikentyminen 2000-luvun alun talousnotkahduksen myötä (valmistumisajankohdan työllisyystilanne vaikuttaa välittömästi etenkin näillä aloilla) Työelämän ja työmarkkinoiden muutos (globaalit markkinat, kilpailun kiristyminen, kotimaisen työn uudelleenorganisointi, julkisen sektorin supistuminen) Tutkintojen määrän huima kasvu (koulutusinflaatio) Kauppa ja hallinto: (v. 2000) (v. 2002) (51,5 %) Tekniikka ja liikenne: (v. 2000) (v. 2002) (45,9 %) -yhteydessä ammattikorkeakoulujen vakinaistumiseen

10 Ammattikorkeakoulujen työelämä yhteistyö hankkeen harjoittelua koskevia tuloksia Ammattikorkeakoulujen työelämän yhteistyökumppanien ryhmittyminen: 1. Työvoimanäkökulman korostajat 2. Yhteiskehittäjät 3. Monitavoitteiset 4. Yksilölliset kehittäjät

11 Työnantajaryhmiä erottelevat tekijät Opiskelijoista koettu hyöty Harjoittelun tavoitteellisuuden arvostaminen Kehittämistoimien arvostaminen: henkilöstön rekrytointi ja täydennyskoulutus, uusien palveluiden tai tuotteiden kehittäminen, työprosessien tehostaminen, asiakastyytyväisyys Työnantajan koko Sektori: yksityinen valtio/kunta Ala sivu 11

12 Vuonna 2002 valmistuneiden amkopiskelijoiden arviot harjoittelun merkityksestä Harjoittelukokemukset myönteisiä varsinkin perustaitojen vahvistumisen ja työllistymisen kannalta yhteys muihin opintoihin voisi olla vahvempi. Ohjaus itsearviointiin, ammatillisen kehityksen haasteiden tunnistamiseen ja teoriaa ja käytäntöä yhdistävien tehtävien liittäminen harjoitteluun vaativat huomiota.

13 Johtopäätöksiä työelämän yhteistyöstä Työnantaja-aineiston tulokset tuovat esille: 1. tarpeen profiloida ammattikorkeakoulujen yhteistyötä työnantajaryhmittäin 2. Työelämän organisaatioiden henkilöstön kehittämisen tarpeet < > suomalaisten HRD maisteriohjelmien puute -> jatko- ja täydennyskoulutus? 3. harjoittelunohjauksen ohjaajakoulutuksen tarpeen Opiskelijaineisto : 1. itsearviointiin ohjaus opetussuunnitelmissa -> on alettu huomioida paremmin esim alakohtaisten verkostojen syventäminen (teoria<->käytäntö) harjoittelujen ja työelämäläheisten opetussuunnitelmien kehittämiseksi

14 Tutkimushankkeen toinen vaihe Suunnitelmat vuosille Osahankkeet: 1. Korkeakoulutuksesta työelämään (Duaalimallin toteutuminen): Opiskelijoiden työelämään sijoittuminen kolmen vuoden paneeliaineistojen vertailun avulla (2000,2002, 2006 valmistuneet) Ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuuden tarkastelu em. aineistojen avulla -> alueellisiin työvoimatarpeisiin vastaaminen? 2. Korkea-asteelta kehittyviksi asiantuntijoiksi Ammattikorkeakoulujen opetuksen työelämäläheisyyden toteutuminen ja opiskelijoiden kokemat jatko- ja täydennyskoulutustarpeet (2006 valmistuneet ja valmistumassa olevat)

15 Korkeakoulutuksesta työelämään Korkeakoulutuksesta valmistuneita koskevien poikittaisaineistojen vertailu (2000, 2002, 2006 valmistuneet) MIKSI TÄRKEÄÄ? OECD-arviointiryhmä (Davies, Weko, Kim & Thulstrup 2006) katsoi tarvittavan pidemmän aikavälin analyysiä korkeakoulutuksen duaalijärjestelmästä valmistuneiden sijoittumisesta työmarkkinoille Työllistymisen muutokset; millaisiin tehtäviin duaalijärjestelmästä valmistuneet sijoittuvat (onko retoriikan mukaista); mitkä tekijät selittävät erilaisiin asemiin sijoittumista KESU:ssa painotetaan korkeakoulutuksen työelämäyhteyksien vahvistamista duaalimallin pohjalta, työelämän osaamistarpeiden tyydyttämistä (koulutuksen ajantasaisuus), työllistymisen edistämistä, opiskelijan työuran hahmottumista jo opintojen aikana

16 Korkea-asteelta kehittyviksi asiantuntijoiksi Kuinka valmistumassa olevien ja kolme -neljä vuotta sitten valmistuneiden käsitys heille tärkeistä ja keskeisistä oppimisstrategioista eroaa toisistaan? 2. Miten valmistumassa olevat ja työelämässä toimivat noviisit arvioivat aiempaa koulutusta ja nykyistä työpaikkaa oman asiantuntijuuden ja sen kehittämistä edistävien verkostojen vahvistajina? 3. Mitä oppimisen ja osallistumisen keinoja valmistumassa olevat ja jo töissä olevat preferoivat ja uskovat tulevaisuudessa käyttävänsä ammatillisen kehittymisen edistämiseksi, mitä keinoja he pitävät keskeisenä tulevassa työpaikalta oppimisessaan ja koulutukseen osallistumisessaan.

17 Lisätietoja www-sivut: sprojektit