Linnavirta Heikki Jäsen. Partanen Henri Jäsen. Kotilainen Kimmo Asiantuntija Alatalo Johanna Sihteeri Ahotupa Saara Sihteeri

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 9/ AIKA klo 16:30-18:00 PAIKKA Lohjan pääkirjasto, Järnefelt-sali OSALLISTUJAT LÄSNÄ Äyräväinen Irene Puheenjohtaja Räsänen Joona Pajuoja Matti Virtanen Nina Rintanen Leo Kyttälä Kari Linnavirta Heikki Huhtala Lassi Huttu Sari Sjögren Pirjo Lemberg Monica poistui klo Pesonen Seppo Nauska Ahti Juva Simo Savela Jussi poistui klo Yliluoma Arja Kalske Katri poistui klo Puistosalo Pekka Perämäki Pasi Soinio Eero Partanen Henri Streng Leila Henkilöstön ed. Kotilainen Kimmo Asiantuntija Alatalo Johanna Sihteeri Ahotupa Saara Sihteeri POISSA Slunga-Poutsalo Riikka KÄSITELLYT ASIAT :t ALLEKIRJOITUKSET Irene Äyräväinen Puheenjohtaja Johanna Alatalo Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Lohja Leo Rintanen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Ahti Nauska Lohja internetissä

2 PÖYTÄKIRJA 9/ KÄSITELLYT ASIAT Sivu 20 Kokouksen läsnäolijat ja päätösvaltaisuus 3 21 Pöytäkirjan tarkastajat 4 22 Palveluverkkotyön prosessinomainen eteneminen ja aikataulu 5 23 Kirjastoverkko 8 24 Kulttuuripalvelujen verkko Hammashoitolaverkko 16

3 PÖYTÄKIRJA 9/ Kokouksen läsnäolijat ja päätösvaltaisuus PALRYH Esitys Todetaan läsnäolijat ja kokouksen päätösvaltaisuus. Päätös Hyväksyttiin

4 PÖYTÄKIRJA 9/ Pöytäkirjan tarkastajat PALRYH Esitys Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Leo Rintanen ja Ahti Nauska. Päätös Hyväksyttiin

5 PÖYTÄKIRJA 9/ Palveluverkkotyön prosessinomainen eteneminen ja aikataulu PALRYH Palveluverkkotyö etenee täysin avoimena prosessina, mutta tarkkaan ai katau luun sidottuna. Tavoitteena on, että erittäin suuri asiakokonaisuus (=Loh jan koko palveluverkko) saadaan käsiteltyä valmistelutyön osalta olemas sa olevilla resursseilla toukokuun 2015 puoliväliin mennessä. Ta voittee na on myös, että valmistelu on täysin julkista, ymmärrettävää ja sel kokie lis tä. Oleellista on myös turvata kuntalaisille mahdollisuus seurata valmis te lua ja osallistua mielipiteillään valmistelutyöhön. Samoin turvataan po liit ti sil le päättäjille aito vaikutusmahdollisuus jo asioitten valmisteluvaihees sa. Tämä tapahtuu sekä palveluverkkotyöryhmässä että kussakin lauta kun nas sa ja myöhemmin kaupunginhallituksessa ja valtuustoseminaarissa. Esityslistan liitteenä on kaavioita ja aikataulut, jotka kuvaavat palv eluverkko työn kulkua talvella ja keväällä Kunnan palveluverkko on val mis telu työ tä varten pilkottu kahteenkymmeneen osaa. Kukin palanen vie dään virkamiesvalmistelun pohjalta keskeneräisenä versiona pal ve lu verk ko työryh män käsittelyyn etukäteisaikataulutuksen mukaisessa jär jes tyk ses sä. Tässä vaiheessa esityslistalla on kustakin palasesta valmiina lä hin nä esitttelytekstiosuus. Palveluverkkotyöryhmän tehtävänä on tässä vai heessa arvioida, onko ko. palveluverkon palasesta riittävästi taus ta ma te ri aa lia ja tietoa olemassa, sekä erityisesti, mitä tavoitteita palveluverkolle ase tetaan tämän palasen osalta. Tavoitteet ovat oleellisen tärkeitä. Ta voit teet voivat olla aikaan sidottuja, määrällisiä, laadullisia tai rahaa koskevia. Tavoit tei den asettamisen osalta poliitikkojen rooli on tärkeä. Palveluverkkotyöryhmän käsittelyn jälkeen kukin palanen palaa vir ka miesval mis te luun ja sitä kautta ao. lautakunnan käsittelyyn. Lautakunnan teh tävä nä on tehdä esitys kunkin palveluverkon palasen osalta tulevaisuuden pal ve lu ver kos ta, tavoitteista ja aikataulusta. Myös tässä kohdassa po liit tinen ohjaus on oleellisen tärkeää. Lautakunnan esitys, nyt jo täysin valmiina esityslistapykälänä, tulee sitten pal ve lu verk ko työ ryh män uuteen käsittelyyn. Tässä vaiheessa työryhmä lähin nä katsoo, onko sen asettamia tavoitteita ja muita reunaehtoja huo mioitu jatkovalmistelussa. Palveluverkkotyöryhmä lähettää kunkin valmistellun pa la sen kaupunginhallitukselle tiedoksi merkittäväksi. Kau pun gin hal li tuksen kautta menneistä palasista kootaan virkamiestyönä kokonaispaketti (="Loh jan palveluverkko vuonna 201x"). Tämä kokonaispaketti esitellään val tuus tol le valtuustoseminaarissa Valtuustoseminaari antaa sitten ohjeet siitä, miten asiat viedään varsinaiseen päätöksentekoon. Var si nai set päätökset palveluverkkoon tehtävistä muutoksista tehdään elo-lo ka kuus sa 2015 ennen vuoden 2016 talousarvion hyväksymistä. Tällaisen valmistelutavan vahvuus on siinä, että iso asiakokonaisuus voidaan käsitellä riittävän pieninä ja ymmärrettävinä osina. Valmistelutapa mah dol lis taa sen, että kuntalaiset voivat koko ajan seurata valmistelutyötä, ja he voivat myös esittää näkemyksiään valmistelusta. Valmistelutapa turvaa kunnallispoliitikoille vahvan otteen valmisteluun ja päätöksentekoon,

6 PÖYTÄKIRJA 9/ jol loin paikallisdemokratia toteutuu aidosti. Tällaisen valmistelutavan heikkoutena on se, että pal ve lu verk ko ko ko naisuu den hahmottaminen voi hämärtyä. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että valmistelutyön kuluessa seurataan aivan erityisesti sitä, että muo tou tu va tulevaisuuden palveluverkko vastaa valtuuston hyväksymää maan käy tön kehityskuvaa, ja että kaupunkialueilla palvelut sijoittuvat yleis kaa vo jen mukaisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Tästä lankeaa erityisvastuu ympä ris tö toi mel le ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Yhtä tärkeää on, et tä tuleva palveluverkko on oikeassa suhteessa olemassa olevaan ja lä hi vuosi na rakennettavaan rakennuskantaan. Palveluverkossa tapahtuvat muutok set aiheuttavat tyhjien tilojen syntymistä toisaalla, mutta toisaalla saattaa tulla tarve lisärakentamiseen. Tilojen käytön tehostaminen ja tar peetto mis ta tai huonokuntoisista tiloista luopuminen ovat oleellinen osa pal velu verk ko työ tä. Tästä lankeaa erityisvastuu tekniselle toimelle ja tek ni sel le lautakunnalle. (Eero Soinio) Esitys päättää seuraavaa: 1) kokoukset pidetään 29.1., 12.2., 5.3., 19.3., 9.4., 30.4., 7.5. ja klo alkaen. Kokouspaikka vaihtelee ja se ilmoitetaan kussakin kokouskutsussa. Pyritään 1,5 tunnin, maksimissaan 2 tunnin kokouksiin. 2) kokousmateriaali julkaistaan luottamushenkilöporttaalissa kokousta edeltävän viikon perjantaina (heti kun tekniset edellytykset saadaan kuntoon, sitä ennen materiaalit lähetetään sähköpostitse) ja heti sen jälkeen kaupungin kotisivuilla kohdassa "Päätöksenteko". 3) palveluverkkotyö etenee esityslistalla ja liitteissä esitetyllä tavalla noudattaen liitteen mukaista aikataulua. 4) ympäristötoimen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan tulee erityisesti seurata sitä, että palveluverkkotyössä huomioidaan riittävässä määrin valtuuston hyväksymä maankäytön kehityskuva ja kaupunkialueitten osalta hyväksytyt osayleiskaavat. 5) teknisen toimen ja teknisen lautakunnan tulee erityisesti seurata sitä, että palveluverkkotyössä huomioidaan kaupungin olemassa olevan ja tulevan rakennuskannan tarkoituksenmukainen ja taloudellisesti tehokas käyttö. Päätös Hyväksyttiin. Liite Palveluverkkotyöryhmän aikataulu (talvi-kevät) PALRYH Aikataulun muutos. Aikaisemmin päätetty kokouspäivä on vappuaatto.

7 PÖYTÄKIRJA 9/ Esitys Päätös Työryhmä päättää ettei kokousta pidetä, vaan sen sijaan pidetään kokous Hyväksyttiin. Liite Palveluverkkotyöryhmän aikataulu (talvi-kevät)

8 PÖYTÄKIRJA 9/ Kirjastoverkko PALRYH Lohjan kaupunginkirjastoon kuuluvat pääkirjasto sekä seitsemän lähikirjastoa, Karjalohjan, Mäntynummen, Ojamon, Pusulan, Sammatin, Saukkolan ja Virkkalan kirjastot. Lisäksi kirjastoon kuuluu kaksi kirjastoautoa, v alussa käyttöön otettu eteläisen Lohjan kirjastoauto Saima sekä v kuntaliitoksessa tullut pohjoisen Lohjan kirjastoauto Nuppu. Saukkolan, Pusulan ja Karjalohjan kirjastot liitettiin kuntaliitosten myötä v kaupunginkirjastoon. Henkilötyövuosia kaupunginkirjastossa on yhteensä 38,6, josta pääkirjaston osuus on 22,3 henkilötyövuotta. Pääkirjastoon on keskitetty useita tehtäviä, kuten aineiston hankinta ja saapumisvalvonta, luettelointi, laskujen käsittely ja tiliöinti, perintä ja laskutus, tilastojen kokoaminen, kirjastojärjestelmän pääkäyttäjän tehtävät, kotisivujen ylläpito, sosiaalisesa mediassa tiedottaminen sekä muu yhteinen tiedottaminen. Hankintaosastolla työskentelee kolme henkilöä, jotka osallistuvat myös jonkin verran asiakaspalveluun. Kaupunginkirjaston lainojen ja kävijöiden määrät ovat lisääntyneet kirjastolaitoksen laajennuttua. V kirjaston lainaus oli ja se lisääntyi 10,9 %. Kirjastokäyntien määrä oli ja se oli 11,7 % suurempi kuin edellisenä vuonna. WWW-käyntien määrä lisääntyi 37 % ja oli Kirjasto tekee myös kotipalvelua. V asiakkaita oli 21 ja lainoja Lainaajia oli v % asukasluvusta, Kirjastoaineistoa hankittiin kpl ja kokoelman suuruus oli Kirjasto on sitoutunut Kulttuuripolku-hankkeeseen. Kirjaston, varhaiskasvatuksen ja koulujen yhteistyösuunnitelma on nivelletty osaksi Kulttuuripolkua. Kirjastonkäytön ja tiedonhallintataitojen opetusta pyritään antamaan kaikissa kirjastopisteissä. v kirjastoissa järjestettiin 153 kirjastonkäytön opetustuntia, joiden osallistujamäärä oli Satutunteja ja muita lasten tilaisuuksia järjestettiin 300 ryhmälle, 5631 osallistujalle. Kirjavinkkausta järjestettiin 44 kertaa ja osallistujia oli 874. Päiväkoti- ja kouluryhmät tekevät myös omatoimisia kirjastokäyntejä, v yhteensä 1191 kertaa. Kaupunginkirjaston eri pisteissä järjestetään nykyisin paljon tapahtumia, kirjailijavierailuja ja näyttelyitä. Vuonna 2013 tapahtumia järjestettiin 368 kertaa ja niissä oli osallistujia Näyttelyitä oli 81 kpl. Viime aikoina on järjestetty tietotekniikan pienryhmäopetusta senioreille. Virkkalan kirjastossa kokoontuu Lukupiiri kuukausittain. Lohjan kaupunginkirjasto toimii Lukki-kirjastokimpassa yhdessä Vihdin kunnankirjaston ja Karkkilan kaupunginkirjaston kanssa. Kolmen kunnan asukkaat saavat vapaasti lainata kirjoja mistä tahansa kirjastoista ja palauttaa lainansa mihin tahansa kolmen kunnan kirjastoista. Kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, Axiell n Origo sekä yhteinen verkkokirjasto, Web-Origo. Kirjastoilla on yhteiset kokoelma-, asiakas- ja lainausrekisterit ja yhteinen kirjastokortti. Seutukuljetus kiertää kaksi kertaa viikossa kirjastojen välillä. Kirjastoaineistohankinnat on kilpailutettu yhdessä. Lukki-kirjastot ovat saaneet merkittäviä summia avustuksia yhteisiin projekteihin Uudenmaan ELY-keskukselta/Etelä-Suomen

9 PÖYTÄKIRJA 9/ aluehallintovirastolta. Vuonna 2013 kaupunginkirjaston lainoista pääkirjaston osuus oli 58 %. Virkkalan kirjaston osuus oli 10 %. Mäntynummen ja Ojamon kirjastojen lainaus oli 7 % kokonaislainauksesta. Saukkolan, Sammatin, Pusulan ja Karjalohjan kirjastojen osuus lainoista oli noin 3 %. Eteläisen Lohjan kirjastoauton lainat olivat 5 % ja pohjoisen Lohjan kirjastoauton lainat 1 % kokonaislainauksesta. Pääkirjastossa kävi v keskimäärin 73 asiakasta aukiolotunnin aikana. Seuraavaksi eniten käyntejä oli eteläisen Lohjan kirjastoautossa, 34 käyntiä. Ojamon kirjastossa oli 25 käyntiä ja Mäntynummen kirjastossa 23 käyntiä aukiolotunnin aikana. Virkkalan kirjastossa käyntejä oli 19. Pohjoisen Lohjan autossa käyntejä oli 18. Karjalohjan kirjastossa käyntien määrä oli 16. Saukkolan ja Pusulan kirjastoissa kävi aukiolotunnin aikana keskimäärin 9 asiakasta ja Sammatin kirjastossa 8 asiakasta. Kirjastojen suoritteita on laskettu myös laskemalla yhteen kävijät ja lainat aukiolotuntia kohti. Näin mitattuna pääkirjaston suorite on luonnollisesti suurin, 253. Mäntynummen, Ojamon ja Virkkalan kirjastojen ja eteläisen Lohjan kirjastoauton suorite oli kaikilla alle 70. Sammatin, Saukkolan ja Pusulan kirjastojen suorite oli noin 28. Pohjoisen Lohjan kirjastoauton ja Karjalohjan kirjaston suorite oli noin 35. Karjalaohjan kirjaston suoritetta nostaa runsas käyntien määrä, vaikka lainojen määrä oli pienempi kuin muissa pienissä kirjastoissa. Lohjan kirjaston tunnuslukuja on verrattu myös Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Porvoon, Raaseporin, Tuusulan ja Vihdin lukuihin. Mukana ovat myös vastaavat luvut Etelä-Suomen läänistä ja koko maan tilastot. Tilastot on saatu Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannasta. Tilastojen mukaan Lohjalla on vertailukunnista tihein kirjastoverkko. Raaseporissa on 5 lähikirjastoa, Porvoossa ja Tuusulassa 3, Hyvinkäällä, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä 2, Järvenpäässä ja Vihdissä 1 ja Keravalla ei yhtään. Ainoastaan Lohjalla on 2 kirjastoautoa. Kirkkonummella, Nurmijärvellä, Porvoossa, Raaseporissa, Tuusulassa ja Vihdissä on kussakin yksi kirjastoauto. Lohjan kirjaston toimintakulut asukasta kohti olivat v ,23, kun ne koko maassa olivat 59. Vertailukunnista Keravan, Nurmijärven, Porvoon ja Vihdin kirjastojen toimintakulut olivat suuremmat kuin Lohjan kirjaston. Kirjaston henkilöstökulut olivat 32,77 /asukas, joka on vertailukuntia suurempi. Vertailukunnista ainoastaan Porvoon kulut olivat suuremmat. Lainan hinta oli Lohjalla 3,10, mikä oli alle koko maan keskiarvon, joka oli 3,43 ja vertailukunnista pienempi kuin Porvoossa, Raaseporissa ja Tuusulassa. Lainaus asukasta kohti oli v Lohjalla 17,16. Se oli suurempi kuin Porvoossa, Raaseporissa ja Tuusulassa. Taloudellisuusluku (henkilöstökulut + aineistokulut/käynnit + lainat) oli Lohjalla 1,60. Se oli huonompi kuin koko maan keskiarvo 1,47. Vertailukuntien taloudellisuusluvut olivat paremmat muilla kunnilla lukuun ottamatta Porvoota ja Raaseporia. Taloudellisuuslukuun vaikuttavat Lohjalla muita kuntia suuremmat henkilöstökulut. Kirjaston käyttöluvut ovat Lohjalla kohtuullisen hyvät.

10 PÖYTÄKIRJA 9/ Lähimmät naapurikuntien kirjastot sijaitsevat seuraavasti: Naapurikuntien kirjastoista Salossa on 9 lähikirjastoa ja Inkoossa 1.Karkkilassa ja Siuntiossa ei ole lähikirjastoja. Salossa on 2 kirjastoautoa. Inkoossa, Karkkilassa ja Siuntiossa ei ole kirjastoautoa. Lähimmät naapurikuntien kirjastot sijaitsevat seuraavasti: Vihdissä pääkirjasto ja 1 lähikirjasto, Karkkilassa pääkirjasto, Raaseporissa pääkirjasto ja 5 lähikirjastoa, Salossa pääkirjasto ja 9 lähikirjastoa, Inkoossa pääkirjasto ja 1 lähikirjasto sekä Siuntiossa pääkirjasto. Tilapalveluiden näkökulma Ojamon kirjastotilojen osalta on ollut keskustelua tarpeesta saada tilat koulukäyttöön. Toimenpiteellä voitaisiin mahdollisesti välttää uusien tilelementtien hankinta Ojamon koulualueelle. Saukkolan kirjasto sijaitsee osaketilassa, joka kaupungin omaisuudenhoidon näkökulmasta voisi olla helposti myytävissä, mikäli kirjastotoiminta siirtyisi esim. Oinolan koululle. Erikseen jaettavat: - kartta Lohjan kirjastoista - Lohjan kaupunginkirjaston kirjastoverkkoselvitys Esitys 1) merkitsee tiedoksi Lohjan kaupunginkirjaston kirjastoverkkoselvityksen; 2) ohjeistaa kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jatkovalmistelua seuraavasti: Kirjastojen lukumäärä voitaneen säilyttää entisellään, mutta kirjastojen taloudellisia tunnuslukuja on parannettava ja tuottavuutta on lisättävä kehittämällä eri tyyppisiä erilaisella palvelutasolla olevia kirjastoja. Lautakunnan tulee tehdä tähän liittyviä ehdotuksia. Tämän lisäksi on jatkettava aktiivisesti kehittämistyötä sen suhteen, että kirjastot muuttuvat monipuolisemmiksi kuntalaisten olohuoneiksi ja kunnallisiksi monipalvelupisteiksi, ja että kirjastoautoja voidaan hyödyntää monipuolisemmin liikkuvina kunnallisina palvelupisteina. Lautakunnan tulee tehdä myös tähän liittyviä ehdotuksia. Päätös Hyväksyttiin kohdat 1) ja 2) sekä päätettiin lisätä kohta 3) Palveluverkkotyöryhmä puoltaa seuraavan kehittämisehdotuksen mukaista jatkokehittelyä: Kolmen palvelutason kirjastoverkko Laajempien palvelujen kirjastot - pääkirjasto ja Virkkala - monipuoliset tietopalvelut Haja-asutusalueiden palvelupisteet - Pusula, Saukkola, Sammatti, Karjalohja

11 PÖYTÄKIRJA 9/ Poikkihallinnollinen yhteistyö - Saukkolan siirtäminen Nummi-Pusula-Oinola kampukselle - Avoimen kirjaston toimintamallin hyödyntäminen Kombikirjastot - Mäntynummi, Ojamo, uudet monitoimijatalot - Kohdistetut palvelut - Tiivis yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa, lukemaan kasvattaminen - Avoimen kirjaston toimintamallin hyödyntäminen Yhden auton malli - Pohjois-Lohjan autosta luovutaan - Saima käyttöön kahteen vuoroon - Palveluja pyörille

12 PÖYTÄKIRJA 9/ Kulttuuripalvelujen verkko PALRYH Kulttuuripalvelujen tulosalue sisältää kirjaston, Hiiden Opiston, Musiikkiopiston, orkesterin, museon, yleisen kulttuuritoimen ja teatterin. Lohjan museo Lohjan alueella on 8 museota. Lohjan keskustassa toimii Lohjan Museo ja Tytyrin Kaivosmuseo. Sammatissa on Paikkarin torppa, Johannes Lohilammen museo ja Lammin talo. Nummella ovat Meijerimuseo ja Nummen kotiseutumuseo. Pusulassa on Pusulan kotiseutumuseo. Museoista kunnallisia ovat Lohjan Museo, Tytyrin Kaivosmuseo ja Johannes Lohilammen museo. Kaupunki pitää yllä Museoviraston omistamaa Paikkarin torppaa. Lohjan kaupunginorkesteri toimii niin sanottuna runko-oskesterina. Kaupungin vakinaisessa työsuhteeessa toimivat orkesterimestari, äänenjohtajat ja sooloselllisti. Muut soittajat toimivat tuntipalkalla esitettävän ohjelmiston vaatimien kokoonpanojen mukaisesti. Orkesteri on viime vuosina laajentanut toimintaansa voimakkaasti seudulliseksi orkesteriksi. Konsertteja on ollut vuosittain runsaasti Lohjan ja Länsi-Uudenmaan lisäksi keskisellä ja itäisellä Uudellamaalla. Orkesteri on myös pitänyt Kulttuuripolkuun liittyen useita konsertteja vuosittain päiväkodeissa ja vanhusten palvelukeskuksissa. Lohjan Teatterin kävijämäärät ovat viime vuosina pysyneet jatkuvasti korkealla tasolla. Näytelmävalinnat ovat onnistuneet ja esitykset ovat vetäneet hyvin yleisöä. Lohjan Kesäteatterille on määrätty paikka Lohjan Museon alueelle; rakentaminen tapahtunee lähivuosina. Kesäteatterin saaminen mahdollistaisi esitysmäärien kasvattamisen ja näin ollen lisäisi huomattavasti Lohjan Teatterin myyntituottoja. Lohjan Teatteri osallistuu aktiivisesti Kulttuuripolkuun; teatterissa oin vieraillut lukuisia koululaisryhmiä tutustumassa teatterityöhön ja teatteritiloihin. Lisäksi talossa on järjestetty ilmaisukoulutuksia erilaisille sidosryhmille. Lohjan Teatterin toimii täyspainoisesti ammattimaisia esityksiä tuottaen pienellä kustannuksilla pitkälti siksi, että esiintyjät ovat harrastajia ja varsinaista palkattua työvoimaa on vain 4. Yleinen kulttuuritoimi järjestää vuosittain erilaisia kulttuuritapahtumia, kuten esim. Menneen ajan joulumarkkinat, Lohjan Tenoripäivät ja Lohjan Kesän tapahtumat. Kulttuuritoimi järjestää myös vuotuiset juhlat, kuten esim. Itsenäisyyspäivän juhlan. Kulttuuripolku-hankkeen organisointi kuuluu kulttuuritoimelle. Vapaan sivistyksen ja muun opetuksen nykytila Vapaaseen sivistykseen kuuluvat kaupungin kulttuuripalveluiden yksiköistä Hiiden Opisto ja taiteen perusopetusta antava Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto. Vapaaseen sivistykseen kuuluvat myös kaupungin tukea saavat taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset Lohjanseudun kuvataidekoulu, Tanssistudio Funka, Tanssikoulu Un Dos Tres, Musiikkikoulu RytmiOmena, Tanssiopisto Vinha, Taito-Uusimaa ry:n ylläpitämä Käsityökoulu Helmi ja Lasten ja nuorten teatteri Aploodi.

13 PÖYTÄKIRJA 9/ Hiiden Opisto on perustettu yhdistämällä Lohjan työväenopisto, sekä Nummi-Pusulan ja Vihdin kansalaisopistot Hiiden Opistoksi vuonna Nykyinen Hiiden Opisto on alueellinen kansalaisopisto, joka toimii kolmen kunnan alueella. Lohja on opiston omistajakunta ja sopimuskuntia ovat Vihti ja Siuntio. Hiiden Opisto käyttää Lohjalla 42 opetustilaa, joista valtaosa on Lohjan koulujen tiloja. Ainoastaan Hiiden opiston käytössä olevia tiloja/rakennuksia on xx... Opiston vahvuuksia ovat mm. laaja ja monipuolinen kurssitarjonta eri ikäryhmille, motivoitunut ja osaava henkilökunta sekä laaja yhteistyöverkosto. Lohjan kulttuuripalvelujen yksiköiden yhteistyö on tiivistynyt olennaisesti yhetisen tulosalueen myötä. Opiston kehittämiskohteita ovat koko alueella tilat ja opetusvälineet sekä kurssitarjonta, varsinkin tilauskurssit. Erityisesti Lohjan opistotalon nykyiset tilat ovat monin tavoin epäkäytännölliset ja puutteelliset. Suuri haaste opiston toiminnalle tulee jatkossa olemaan valtionrahoituksen supistuminen, joka voi johtaa alueen aikuiskoulutuksen keskittämiseen laajoihin eri koulutusmuodot yhdistäviin yksiköihin. Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto on taiteen perusopetuslain alainen lakisääteistä tuntiperusteista valtionosuutta saava taideoppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää musiikin ja siihen läheisesti liittyvien taidemuotojen perusopetusta sekä muuta musiikkikulttuurin kehittämiseen liittyvää toimintaa. Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto tarjoaa taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta. Opiston ylläpitäjä on Lohjan kaupunki. Opistolla on sivutoimipiste Nummelassa. Lohjan kaupungilla on sopimus myös Siuntion kanssa. Opetuksella tuetaan musiikin harrastamista, oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä yksilönä ja ryhmän jäsenenä sekä annetaan riittävät edellytykset musiikin ammatilliseen koulutukseen pääsemiseksi sitä haluaville. Musiikkiopisto voi järjestää tehtäväalueeseensa liittyvää koulutusta ja omakustanteista maksullista palvelutoimintaa. Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston opiskelijamäärä vuonna 2014 oli 945, joista lohjalaisia oli 776 oppilasta. Henkilökuntaa musiikkiopistolla oli 62, joista kokopäivätoimisia oli 42 henkilöä. Koko henkilökunnan työpanos muodostaa 42 henkilötyövuotta (2014). Musiikkiopiston vahvuuksia ovat ammattitaitoinen, motivoitunut ja korkeasti koulutettu henkilökunta sekä innostuneet ja pitkäjänteiseen opiskeluun sitoutuneet oppilaat ja perheet. Vahvuuksia ovat myös aktiivinen ja laadukas orkesteri- ja kuorotoiminta. Opisto tekee paljon yhteistyötä mm. alueen koulujen, päiväkotien ja lähikuntien musiikkioppilaitosten kanssa. Musiikkiopisto järjestää varhaisiän musiikkikasvatusopetusta (=muskaritoimintaa) kattavasti Lohjan kaupungin alueella mm. eri päiväkodeissa ja kouluilla. Toimintaa on myös Karjalohjalla ja Sammatissa. Osa ryhmistä on ruotsinkielisiä. Tavoitteena on laajentaa varhaisiän musiikkikasvatustoimintaa myös Saukkolaan ja Pusulaan. Myös perusopetuksen viemistä entisen Nummi-Pusulan alueelle suunnitellaan. Kuvataidekoulussa opiskelun pääpaino on oppilaan omassa luovassa työskentelyssä. Opetus tukee päiväkotien ja koulujen taiteenopetusta sekä

14 PÖYTÄKIRJA 9/ antaa pohjakoulutusta kuvataidealoille suuntautuville. Opintoryhmät kokoontuvat kerran viikossa iltapäivisin ja iltaisin. Kaikki tarvikkeet ja työvälineet kuuluvat opintomaksuun. Lukuvuosi on 34 viikon mittainen. Kuvataidekoulun toiminnasta vastaa Lohjanseudun kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry, jonka johtokunta toimii myös koulun johtokuntana. Koulun talous muodostuu Lohjan kaupungin tuesta (1/3), tuntiperusteisesta valtionosuudesta (1/3) ja koulun omasta varainhankinnasta (1/3), joka sisältää lukukausimaksut. Lisäksi koulu hakee erilaisia apurahoja erityishankkeisiinsa. Lohjan kaupungin avustus on vuonna Tanssistudio Funka antaa taiteen perusopetusta tanssissa: klassinen baletti ja jazztanssi. Klassisen baletin opiskelu aloitetaan pääsääntöisesti 5-8 -vuotiaana. Perusopintojen päättötodistus suoritetaan vuotiaana. Laajan oppimäärän päättötodistus suoritetaan vuotiaana. Jazztanssin opiskelu aloitetaan pääsääntöisesti 10-vuotiaana discotanssilla tai 8-9 -vuotiaana nykytanssilla. Perusopintojen päättötodistus suoritetaan vuotiaana. Laajan oppimäärän päättötodistus suoritetaan vuotiaana. Lohjan kaupungin avustus v on Tanssikoulu Un Dos Tres tarjoaa myös taiteen perusopetusta tanssissa. Koulun painopiste on espanjalaisen kielialueen flamenco-, salsa- ja rumbita -tansseissa. Lisäksi viikko-ohjelmassa on street dance-tunteja, showtanssia, balettia, akrobatiaa ja latinalaisia tansseja. Lohjan kaupungin avustus v on Taito-Uusimaa ry;n Käsityökoulu Helmessä voi kutoa sisustustekstiilejä valmiiksi rakennettuihin loimiin. Kutoa voi omatoimisesti tai ohjaajan avustamana. Lohjan kaupungin avustus v on Musiikkikoulu RytmiOmena tarjoaa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaista rytmimusiikin koulutusta lapsille, nuorille ja aikuisille Lohjalla. Koulu antaa instrumentti-, bändi- ja musiikinteoriaopetusta.. Koulussa toimii lasten Rokkimuskari, ja POPKuoro sekä aikuisten viihdekuoro ja bändikoulu. Lohjan kaupungin avustus v on Tanssiopisto Vinhaa ylläpitää Luoteis-Uusimaan tanssiyhdistys Vinha toimintansa aloittanut opisto tarjoaa opetusta lasten-, nyky-, jazz- ja street-tanssissa sekä klassisessa baletissa. Opisto opettaa myös kehonhuoltoa. Opisto toimii Lohjan ohella myös Karkkilassa ja Vihdissä. Lohjan kaupunki avusti v opistoa vuokrissa. Lasten ja nuorten teatteri Aploodi toimii kulttuuriyhdistys Lohjan Art&Music ry:n alaisuudessa. Aploodi on teatteritaiteen perusopetusta Lohjan seudulla antava teatteri, jonka opetussuunnitelman kaupunki hyväksyi Teatteri antaa opetusta kahdelle ikäryhmälle, 7-11-vuotiaille ja vuotiaille. Kaupungin avustus v on Tilapalveluiden näkökulma Hiiden opiston rakennuksessa, Linnaistenkatu 9:ssä on tiloja

15 PÖYTÄKIRJA 9/ tyhjillään tällä hetkellä n. 310 m2, toimintojen keskittämisen kannalta sijainti on hyvä, mutta tilaelementti alkaa olla hiljalleen elinkaarensa päässä. Jos rakennuksen käyttöä ei saada enää tehostettua, tulee alkaa miettiä rakennuksesta luopumista. Hiiden opistoa varten on Lohjan Yhteiskoulun Lukion kellarikerrokseen tehty vuonna 2008 toimivat suunnitelmat. Ko. kellaritilat ovat edelleen vajaakäytöllä. Muutostyökustannukset selvitettävä. Hiiden opiston opetusta lisättävä mahdollisuuksien mukaan koululuokissa, jotta koulurakennustenkin käyttöastetta ja tehokkuutta saadaan lisättyä. Rajavartiostonkatu 5:n Kudonta- ja järjestötila tulee saada tyhjennettyä tämän vuoden aikana ja rakennus myytyä Lovalle. Alueen uudessa kaavassa rakennus on osoitettu asuinkäyttöön. Erikseen jaettavat: - Hiiden Opiston palvelukartta - Kulttuuripalveluverkkoselvitys Esitys 1) merkitsee kulttuuripalveluverkkoselvityksen nykyvaiheen tiedoksi; 2) esittää kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö. Palvelujen järjestämistapaa arvioitaessa tutkitaan myös mahdollinen kulttuuripalvelujen yhtiöittäminen. Päätös Hyväksyttiin seuraavin lisäyksin: - jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon kaikki kunnan alueella toimivat yksityiset museot - jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon tilojen tehokas käyttö sekä pohtia vakavasti missä toimintaa tuotetaan

16 PÖYTÄKIRJA 9/ Hammashoitolaverkko PALRYH Nykytila 1.1. Palvelun lähtökohdat Suun terveydenhuollon palveluista säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Terveydenhuoltolain 26 :n mukaan kunnan on järjestettävä asuk kail leen suun terveydenhuollon palvelut. Hoidon jaksottaiselle to teutuk sel le on oltava hammaslääketieteelliset perusteet. Suun ter vey den huollon palveluihin sisältyvät: 1) väestön suun terveyden edistäminen ja seuranta; 2) terveysneuvonta ja terveystarkastukset; 3) suun sairauksien tutkimus ja ehkäisy sekä hoito; 4) potilaan erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen se kä potilaan hoito ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen. Kunnan perusterveydenhuollon on suun terveydenhuoltoa järjestäessään toi mit ta va yhteistyössä erikoissairaanhoidon, muun terveydenhuollon sekä so si aa li huol lon henkilöstön kanssa. Kunnat voivat järjestää suun terveydenhuollon palvelut itse kunnan terveys kes kuk ses sa, kuulua kuntayhtymään tai ostaa palvelut muilta pal velun tuot ta jil ta. Myös palveluseteliä käytetään joissakin kaupungeissa. Erikoissairaanhoidon suun terveydenhuollon palveluja järjestetään sai raanhoi to pii rien yksiköissä sekä osin myös terveyskeskuksissa tai os to pal ve luna. Suun terveydenhuoltoon on laadittu yhdenvertaiset hoitoon pääsyn pe rusteet. Näillä turvataan, että kaikilla olisi samanlaiset oikeudet ja mah dol lisuu det päästä hoitoon. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa. Tämä aika voidaan ylittää kolmella kuukaudella, jos potilaan terveys ei vaaran nu. Kunnan tulee järjestää kiireellinen suun terveydenhuolto potilaan asuin pai kas ta riippumatta. Ympärivuorokautinen päivystys järjestetään yhteis työs sä muiden kuntien kanssa. Valtioneuvoston asetuksessa (338/2011) säädellään tarkemmin lasten ja nuor ten ehkäisevä suun terveydenhuolto Palveluverkko Suun terveydenhuollosta Lohjan kaupungissa vastaa perusturvatoimen ter veys pal ve lut -tulosalueella toimiva suun terveydenhuolto -tulosyksikkö. Va kans se ja on 68, joista erikoishammaslääkäreitä 2.6, hammaslääkäreitä 25, suuhygienistejä 10, hammashoitajia 28 sekä välinehuoltajat + sihteerit 2,5. Tulosyksikköä johtaa ylihammaslääkäri.

17 PÖYTÄKIRJA 9/ Vuoden 2015 alussa Lohjalla on yhdeksän hammashoitolaa, joissa on yhteen sä 31 hoitohuonetta. Suuriin yksiköihin lukeutuvat Keskusaukion, Virkka lan ja Mäntynummen hammashoitolat, keskisuuriin Oinolan, Ojamon ja Ant ti lan hammashoitolat sekä pieniin yksiköihin Karjalohjan, Sammatin ja Pu su lan hammashoitolat. Lisäksi uudessa geriatrisessa keskuksessa Lohjan keskustassa on yksi hoitohuone. Erikoishoito on keskitetty Kes kus aukion hammashoitolaan ja arkipäivystys Keskusaukion, Virkkalan ja Män tynum men hammashoitoloihin. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys hankitaan Uu den maan kuntien yhteistyönä yksityiseltä palveluntuottajalta, Me di verkko Oy:ltä. Päivystävä yksikkö on viikonpäivästä riippuen joko Oma Hammas lää kä ri si Esplanadi tai Oma Hammaslääkärisi Hakaniemi. Vuonna 2014 yksihuoneiset Roution, Metsolan ja Harjun hammashoitolat siir ret tiin Keskusaukiolle. Yksintyöskentely, irrallisuus muusta ter vey denhuol los ta ja rekrytointivaikeudet aiheuttavat ongelmia pienille yksiköille. Suun sairastavuus on Lohjalla suurta. Potilaita on vuosittain noin ja käyn te jä noin Henkilökuntapulaa on ollut lakisääteisten pois sa olojen takia. Lohjalla on muuta Uuttamaata vähemmän yk si tyis ham mas lää kärei tä. Viime vuosien keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat olleet net ti ajan varauk sen ja tekstiviestimuistutuksen käyttöönotto 2012, il moit tau tu mis au tomaat ti 2012 sekä takaisinsoittojärjestelmä Paikallinen sopimus suuhy gienis ti en toimenpidepalkkioista on nostanut tuottavuutta noin nel jännek sel lä ja jononpurkusopimuksen avulla on pysytty henkilökuntapulan aika na lain mu kai ses sa toiminnassa. Vuonna 2015 suun terveydenhuolto läh tee mukaan Hy vä Potku -hankkeeseen, jonka päätavoitteita ovat saa tavuu den pa ran tu mi nen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyt tä mi nen hy vien käytäntöjen käyttöönotto terveyshyötymallin avulla val takun nal li ses ti. Suun terveydenhuollon tuloslaskelma vuonna 2014 (tilanne ): Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tav Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Suun terveydenhuollolla on tällä hetkellä käytössään tiloja yhteensä xxx m2, joiden ylläpitovuokra on noin euroa vuodessa. Tilojen pääoma vuok ra me not ovat noin euroa ja siivouskulut noin euroa vuo des sa. Ti la ku lut ovat yhteensä noin euroa vuodessa. Asia kasmak su tuo tot kattavat noin neljänneksen toimintakuluista. Suun terveydenhuollon neuvonta on avoinna ma-pe klo 8-11 ja klo

18 PÖYTÄKIRJA 9/ Keskusaukion hammashoitola, Laurinkatu 57 B 2. krs, Lohja - tilat 721/802 m2, osaketila Kiinteistö Oy Lohjan Keskusaukio - 11 hoitohuonetta - vakansseja 31,10 - käyntejä toimintakate 1,6 M - tilakulut /v Anttilan hammashoitola, Kirkkokatu 6, Lohja - sijaitsee Anttilan koulun yhteydessä - tilat 55 m2 - kaksi hoitohuonetta - vakansseja 3,00 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Mäntynummen hammashoitola, Kirjastopolku 4-7, Lohja - sijaitsee Mäntynummen terveysaseman vieressä - tilat 278 m2 - viisi hoitohuonetta - vakansseja 11,00 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Ojamon hammashoitola, Kartanonkuja 4, Lohja - sijaitsee Ojamon koulun yhteydessä - tilat 81 m2 - kaksi hoitohuonetta - vakansseja 2,00 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Virkkalan hammashoitola, Virkkalantie 7, Lohja - sijaitsee Virkkalan terveysaseman yhteydessä - tilat 259 m2 - viisi hoitohuonetta - vakansseja 10,00 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Sammatin hammashoitola, Kalevalantie 2 B, Sammatti - sijaitsee Sammatin terveysaseman yhteydessä - tilat 95 m2 - yksi hoitohuone - vakansseja 0,90 - käyntejä toimintakate tilakulut /v

19 PÖYTÄKIRJA 9/ Karjalohjan hammashoitola, Tallaantie 4, Karjalohja - sijaitsee Karjalohjan terveysaseman yhteydessä - tilat 76 m2 - yksi hoitohuone - vakansseja 2,60 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Oinolan hammashoitola, Tiedonpolku 2 B, Nummi - sijaitsee Oinolan koulun yhteydessä - tilat 173 m2 - kolme hoitohuonetta - vakansseja 5,00 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Pusulan hammashoitola, Arvelankuja 1, Lohja - sijaitsee Pusulan terveysaseman ja vanhainkodin yhteydessä - tilat xx m2 - yksi hoitohuone - toimintaa yhtenä päivänä kahdessa viikossa - tilakulut x /vuosi Geriatrinen keskus, Liessaarenkatu 3, Lohja - sijaitsee uudessa geriatrisessa keskuksessa, vuokrattu Lohjan Kiinteistöt Oy:ltä - tilat xx m2 - yksi hoitohuone, joka täysin varustettu - kohderyhmänä ikääntyneet - tilakulut x /vuosi Lähikuntien palveluverkko - Vihti, Nummelan terveysaseman hammashoitola, Nummenselkä 2, Nummela - Vihti, Pappilanpellon hammashoitola, Kirkkojärventie 3, Vihti - Karkkila, Karkkilan hammashoitola, Huhdintie 23-25, Karkkila - Siuntio, Siuntion hammashoitola, Charlotta Lönnqvistin tie 3 A, Siun tio - Inkoo, Inkoon hammashoitola, Rantatie 6, Inkoo - Raasepori, Karjaan hammasklinikka, Bulevardi 21, Karjaa 2. Palveluverkon kehittäminen 2.1. Palvelun lähtökohdat Suun terveydenhuollon palveluverkkoa tiivistetään suunnitelmallisesti suurem piin yksiköihin. Hoitohuoneiden määrä pysyy nykytasolla, jolloin lo petet ta van hoitolan tilalle osoitetaan korvaava tila. Pienistä yksiköistä luo vutaan siten, että niiden toiminnot yhdistyvät isompiin yksiköihin.

20 PÖYTÄKIRJA 9/ Ideaalitilassa Lohjalla on kolme hammashoitolaa, joissa ham mas lää kä ri toimin ta on tiivistetty kahteen. Kaikki hoitolat sijaitsevat muun ter vey den huollon kanssa samoissa tiloissa. On arvioitu, että optimaalisen kokoisessa hoi to las sa tehdään vuosittain noin painotettua toimenpidettä (noin käyntiä/vuosi). Tätä pienempi tai suurempi koko heikentää te hokkuut ta. Perinteisten hammashoitoloiden lisäksi palvelutarjontaa täydennetään liikku val la suunhoitoyksiköllä (investointikustannus noin , yl lä pi to kus tan nus noin /vuosi) tai pop up" -hoitoloilla (kan net ta va hoitoyksikkö, investointikustannus noin ). Liikkuvassa suun hoi to yk si kös sä voidaan antaa myös muita terveyspalveluita ja sitä voidaan hyödyntää erilaisissa terveydenedistämiseen suunnitelluissa ti laisuuk sis sa. Palveluiden saatavuutta parannetaan joustavilla aukiolo- ja vas taan ot toajoil la. Tiloiltaan oikein suunniteltu hoitola mahdollistaa nykyaikaisen mo nihuo ne vas taanot to toi min nan, mm. lasten ja aikuisten tarkastustoiminnassa, ns. lohkeamapoliklinikan sekä päivystyksen toiminnassa. Yhteistyötä suun terveydenhuollon ja muun terveydenhuollon sekä op pi lashuol lon välillä tiivistetään.tämä vaatii toimimisen samoissa tiloissa. Moniammatillinen työtapa, yksintyöskentelyn välttäminen, pääl lek käi syyksien poistaminen, hyvien työtapojen joustava omaksuminen ja hen ki lö työre surs sien tehokas käyttö ovat myös keskeisiä palveluverkon kehittämisen läh tö koh tia Palveluverkko Perusturvalautakunta on nimennyt keskuudestaan työryhmän joka tekee esityksen terveyspalveluiden palveluverkosta. Ko. työryhmä ei ole vielä käsitellyt tehtyjä esityksiä, eikä ole ottanut kantaa siihen, mikä vaihtoehto on ensisijainen. Karjalohja, Sammatti, Oinola ja Pusula strateginen päätös 2015 ja toteutus säilyykö hammaslääkärien vastaanotto haja-asutusalueella? - vaihtoehto 1 (ensisijainen): hammaslääkärien vastaanotto ei säily, hoi taja vas taan ot to Pusulassa, liikkuvat yksiköt tukena, lisärakentamista Lohjalle 4-5 huonetta hätäkeskuksen tiloihin. - vaihtoehto 2: hammaslääkärien vastaanotto säilyy. Vastaanotto Oi no lassa, joka on tällä hetkellä väestöön nähden liian pieni, kolme hoitohuonetta --> viisi huonetta. Oinolan laajennus ei onnistu nykyisten seinien sisällä, vaan tarvitaan ulkoseinien rakentamista: arvio kustannuksista n Oinolan hammashoitola on syrjäinen ja edelleen pienenä yksikkönä vaikeas ti rekrytoitava. Vaikka tällä hetkellä hoitola toimii omana toimintana, jat kos sa on uhkana, että hoitolaan ei saada omia työntekijöitä, ja on turvau dut ta va kokonaisulkoistukseen.

21 PÖYTÄKIRJA 9/ Lohjan keskusta strateginen päätös 2015 ja toteutus entisen hätäkeskuksen tiloihin on mahdollista rakentaa useiden hoi to huonei den hammashoitola - Keskusaukion hammashoitola säilyy toistaiseksi. Lisärakentamista ei voida tehdä rakennuksen iän ja suuren remonttitarpeen takia. - vaihtoehto 1 (ensisijainen): Hälytyskeskuksen tiloihin keskitetään 16 hoito huo neen hammashoitola. Tämä kattaa nykyiset Virkkalan, Män ty nummen, Anttilan, Ojamon sekä mahdollisesti myös Karjalohjan ja Sammatin ham mas hoi to lat. - vaihtoehto 2: minimikeskitys hätäkeskuksen tiloihin on yhdeksän hoi tohuo net ta. Näiden käyttöön on kaksi vaihtoehtoa, joiden toteutus riippuu ha ja-asu tus alu een päätöksestä. vaihtoehto 2a: Virkkala, Ojamo ja Anttila, vaihtoehto 2b: Oinola, Ojamo, Anttila, Sammatti ja Kar ja loh ja Tilapalveluiden näkökulma Hätäkeskuksen tiloihin keskittämisestä on keskusteltava ensin muiden hallintokuntien kanssa. Vapaista tiloista on ollut kiinnostunut Perusturvan lisäksi myös Sivistystoimi sekä muutama ulkopuolinen yritys. Hammashoitolan rakentaminen Hälytyskeskuksen toimistotiloihin vaatii mittavat investoinnit. Muutostyökustannukset on selvitettävä. Vuonna 2014 remontoitu Keskusaukion hammashoitola voisi mahdollisesti laajentua vielä viereiseen kaupungin omistamaan osakkeeseen eli vapautuviin Ylen tiloihin. Tiloihin olisi remontoitavissa 3-4 uutta vastaanottotilaa. Siirrettäessä Keskusaukiolle esim. Anttilan ja Ojamon koulujen yksiköt saataisiin ko. tilat koulukäyttöön. Ylen tilojen muutoksen remonttikustannukset on selvitettävä. Toimintojen keskittämistä suunniteltaessa on esitettävä myös tilaketjutus: mikä on vanhojen tilojen jatkokäyttö ja minne siirretään uusien tilojen mahdollinen nykyinen toiminto. Kouluilla olevat tilat on helposti otettavissa koulukäyttöön, mutta terveysasemien yhteydessä olevien tilojen osalta on samassa yhteydessä selvitettävä ko. terveysaseman jatko. Kaikki hammashoitolat toimivat tällä hetkellä kaupungin omistamissa rakennuksissa ja osakkeissa. Kaupungin omaisuuden hoidon näkökulmasta tyhjentyvät tilat tulee saada joko siirrettyä toiseen toimintaan, myytyä tai purettua. Erikseen jaettava: - Hammashoitoloiden toimipistekartta

22 PÖYTÄKIRJA 9/ Esitys päättää: 1) merkitä tiedoksi ham mas hoi to la ver kon nykytilan ja alustavat ke hit tä mislin jauk set palveluverkon ke hit tä mi ses tä, sekä 2) todeta, että jatkovalmistelussa on huomioitava seuraavaa: Päätös Hyväksyttiin ja todettiin, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota palvelun laatuun ja saatavuuteen. Tässä tarkoituksessa palvelupisteitä vähennetään, jotta saavutetaan ideaalinen palveluverkko. Samalla huomioidaan myös liikkuvan palveluyksikön mahdollisuudet ja muut uudet tekniset ratkaisut