Slunga-Poutsalo Riikka Jäsen. Kyttälä Kari Jäsen poistui klo Linnavirta Heikki Jäsen Huhtala Lassi Jäsen poistui klo 17.45

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 7/ AIKA klo 16:00-18:05 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT LÄSNÄ Äyräväinen Irene Puheenjohtaja Pajuoja Matti Jäsen Slunga-Poutsalo Riikka Jäsen Virtanen Nina Jäsen Rintanen Leo Jäsen Kyttälä Kari Jäsen poistui klo Linnavirta Heikki Jäsen Huhtala Lassi Jäsen poistui klo Huttu Sari Jäsen Lemberg Monica Jäsen Pesonen Seppo Jäsen Yliluoma Arja Jäsen Kalske Katri Jäsen Puistosalo Pekka Jäsen Perämäki Pasi Jäsen saapui klo Soinio Eero Jäsen Partanen Henri Jäsen Streng Leila Henkilöstön ed. Kotilainen Kimmo Asiantuntija Alatalo Johanna Sihteeri Jantunen Jere Asiantuntija POISSA Räsänen Joona Jäsen Sjögren Pirjo Jäsen Nauska Ahti Jäsen Juva Simo Jäsen Savela Jussi Jäsen KÄSITELLYT ASIAT :t ALLEKIRJOITUKSET Irene Äyräväinen Puheenjohtaja Johanna Alatalo Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Lohja Matti Pajuoja Heikki Linnavirta PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ internetissä

2 PÖYTÄKIRJA 7/ KÄSITELLYT ASIAT Sivu 51 Kokouksen läsnäolijat ja päätösvaltaisuus 3 52 Pöytäkirjan tarkastajat 4 53 Keittiöverkko 5 54 Lohjan ympäristöterveyspalveluiden eläinlääkärivastaanottojen palveluverkkoselvitys 55 Neuvolaverkko Hammashoitolaverkko Palveluverkko ja Lohjan maankäytön rakenne Tilojen tarkastelu palveluverkkotyössä teknisen toimen näkökulmasta Palveluverkkotyön tiedotus Palveluverkkotyön prosessinomainen eteneminen ja aikataulu 40 6

3 PÖYTÄKIRJA 7/ Kokouksen läsnäolijat ja päätösvaltaisuus PALRYH Esitys Todetaan läsnäolijat ja kokouksen päätösvaltaisuus. Päätös Hyväksyttiin

4 PÖYTÄKIRJA 7/ Pöytäkirjan tarkastajat PALRYH Esitys Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Matti Pajuoja ja Heikki Linnavirta. Päätös Hyväksyttiin

5 PÖYTÄKIRJA 7/ Keittiöverkko 137/ /2015 PALRYH Lohjan kaupunki on päättänyt kehittää ruokapalvelua rakentamalla uuden tuo tan to keit tiön. Siirrymme 2015 nykyisistä 12 valmistavasta keittiöstä 3 val mis ta vaan keittiöön. Uudessa tuotantokeittiössä päivittäin valmistetut n ateriaa nau titaan eri kouluissa, päiväkodeissa, palvelu- ja terveyskeskuksessa sekä koti ate rioi na. Ruoasta n. 70 % tuotetaan kylmävalmistuksella, Cook and Chill val mis tus ta paa käyttäen n. 30 % sekä pieni määrä Cook and Serve me netel mäl lä. Lohjan kaupungin ruoka- ja siivouspalvelussa ruokapalvelukohteita on yhteen sä 73 kpl. Jatkossa keittiöt jaetaan toimintojen perusteella valmistus-, kuu men nus- ja jakelukeittiöihin. Valmistuskeittiössä ruokaa valmistetaan kyl mä val mis tus- tai Cook and Chill menetelmin. Kuljetus val mis tus keit tiöistä kuumennuskeittiöihin tapahtuu 2-3 kertaa/viikossa ruo an kul je tus vau nuilla. Kuumennuskeittiöissä ruokaa kypsennetään uuneissa ohjeiden mu kaises ti ja tarjoillaan. Jakelukeittiöihin n kohteeseen tuodaan ruokaa päi vit täin lämpimänä tarjoiltavaksi. Jakelukeittiön kohde saattaa olla varsin pie ni tai rakenteellisten esteiden takia vaikeasti päästävä ruo an kul je tusvau nuil la, jolloin ruokaa kuljetetaan mustilla lämpölaatikoilla. Uuden toimintamallin käyttöönotto tuo muutoksia organisaatioon ja toi minta ta poi hin. Uusi tuotantotapa tuo tuottavuushankkeen mukaiset säästöt. Työ ku vat muuttuvat, mutta henkilöstön määrään ei tehdä muutoksia. Erikseen jaettavat asiakirjat: - keittiöjako - keittiötoiminnat henkilöstöjako organisaatio ruoka- ja siivouspalvelut nykyinen organisaatio - keittiöverkko Etelä (kartta) - keittiöverkko Pohjoinen (kartta) Esitys Käsittely Päätös Palveluverkko ja merkitsee ruoka- ja sii vous pal ve luiden keittiöverkon nykyvaiheen muutokset tiedoksi Pasi Perämäki saapui kokoukseen tämän pykälän aikana. Jatkovalmistelua voidaan tehdä liitteenä olevan ruoka- ja siivouspalveluiden keittiöverkko palveluselvityksen mukaisesti. Erityisesti on kiinnittettävä huomiota suoritemäärien ja yksikkökustannusten laskentaan ja dokumentointiin. Lisäksi on varauduttava mahdollisesti selvittämään ruoka- ja siivouspalvleuiden liikelaitoistamista ja/tai yhtiöittämistä. Liite Ruoka- ja siivouspalveluiden keittiöverkko palveluverkkoselvitys

6 PÖYTÄKIRJA 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto Lohjan ympäristöterveyspalveluiden eläinlääkärivastaanottojen palveluverkkoselvitys YMRAKJ Lohjan kaupunginhallitus on käynnistänyt tuot ta vuus hankkeen vuo sil le Hankkeen keskeisiä osia ovat palvelutarpeiden ja pal ve lu ta son määrittäminen, toimintatapojen ja toimintaprosessien uudis ta mi nen, sähköisen asioinnin ja tietotekniikan hyödyntämisen edis tä minen se kä palveluverkon arviointi. Hankkeen ohjausryhmänä toimii kau pungin hal li tus. Tuottavuushanke on kokonaisuus, jossa palvelurakenteen ja pal ve lu ver kon tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittäminen saa ja sen tu lee olla alus ta alkaen keskeinen osa hanketta. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan asettaa pal velu verk ko- ja n, jonka tehtävänä on toimialojen val miste lun pohjalta laatia esitys Lohjan kaupungin palveluverkon ta voi te ra kentees ta ja toimenpideaikataulusta, tuottamisen ja toteutustapojen uu delleen or ga ni soin nis ta sekä suunnitelma kaupungin vi ran hal ti ja or ga ni saa tion uudistamiseksi. Työryhmän ehdotusten tulee olla käytettävissä pal ve lu jen ja palvelurakenteen osalta kevään 2015 valtuustoseminaariin men nes sä ja viranhaltijaorganisaation osalta vuoden 2015 loppuun men nes sä. Yllä mainittujen päätösten perusteella ovat toimialat jo käynnistäneet omalta osaltaan palveluverkon tarkastelun. Eläinlääkärivastaanottojen palveluverkkotarkastelu on ollut vireillä Lohjan ym pä ris tö ter veys pal ve lui den yhteistoiminta-alueella jo useamman vuoden ajan. Vuoden 2014 lopulla tarkastelu on päätetty ottaa osaksi Lohjan kaupun gin palveluverkkoselvitystyötä, joka etenee palveluverkkotyöryhmän joh dol la. Palveluverkkotyöryhmässä ympäristötoimea edustaa ym pä ris töjoh ta ja Pekka Puistosalo. Eviran laatima Eläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma (EHO) edellyttää, että kunnan on järjestettävä peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun antamista varten tarpeelliset toimitilat ja työvä li neet, mikäli kunta vastaa palveluiden tarjoamisesta itse. Yh teis toi minta-alu eel la tavoitteena on pidettävä eläinlääkäreiden yhteisiä toimitiloja siel lä, missä maantieteelliset etäisyydet eivät muodostu liian suuriksi (perus pal ve lut 50 km etäisyydellä, päivystys 100 km etäisyydellä). Tarvittaviin toi mi ti loi hin kuuluvat vastaanottotilat sekä toimistohuoneet, lämpimät au total lit ja riittävät varastotilat. Lisäksi toimitiloissa tulee olla pesu- ja kui vaus tilat instrumenteille ja varusteille, sosiaalitilat peseytymis- ja lepotiloineen, odo tus huo ne asiakkaille, riittävä määrä toimenpidehuoneita ja potilaiden pe suun soveltuvat tilat. Tiloissa pitäisi olla myös asianmukainen vartiointi ja murtosuojaus. (Päivi Ahvenainen, Maija Summa) Esitys Yj Ympäristöterveysjaosto päättää

7 PÖYTÄKIRJA 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto merkitä tiedoksi eläinlääkärivastaanottojen palveluverkon nykytilan ja 2. esittää oman linjauksensa siitä, mihin jatkovalmistelussa on eri tyi ses ti syy tä kiinnittää huomiota. Päätös Ympäristöterveysjaosto merkitsi eläinlääkärivastaanottojen palveluverkon ny ky ti lan tiedoksi ja esitti, että palveluverkkoselvitystä jatketaan, nykyisten ti lo jen kuntoa ja tämänhetkisiä kustannuksia tarkastellaan kriittisesti, mahdol lis ten uusien vastaanottotilojen etsintää suoritetaan yhteistyössä kaikkien yhteistoimintakuntien kanssa, tehdään eri vaihtoehtojen kus tan nusver tai lu nykyiseen verrattuna, varmistetaan mahdollisimman lyhyet etäi syydet tuotantoeläintiloihin sekä tarkastellaan myös henkilöresurssoinnin tarvet ta PALRYH Eläinlääkintähuoltolaki velvoittaa kuntaa järjestämään alueellaan pe ruseläin lää kä ri pal ve lut ja kiireellisen eläinlääkärinavun. Pe rus eläin lää kä ri palve lut on järjestettävä virka-aikana muille kuin hyötyeläimille silloin, jos palve lua ei ole muuten saatavilla. Kiireellinen eläinlääkärinapu on kuitenkin jär jes tet tä vä kaikille eläimille kaikkina vuorokaudenaikoina. Lohjan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue kattaa Lohjan ja Kark ki lan kaupunkien sekä Vihdin ja Siuntion kuntien alueet. Eläin lää kin tähuol to järjestetään tällä alueella kunnallisesti eläinlääkintähuoltolain mu kaises ti. Tällä hetkellä käytössä on neljä eläinlääkärinvastaanottoa, joissa kus sa kin työskentelee yksi eläinlääkäri: Vihdissä, Karkkilassa, Pusulassa ja Lohjan asemalla. Yhteistoiminta-alueen kunnilta ja valtiolta peritään yhteistoimintamaksuja eläin lää kin tä huol lon osalta ja tämä on tällä hetkellä ainoa kliinisen eläin lääkin tä huol lon tuotto, koska eläinlääkintähuolto potilastyön osalta ei tuota kun nal le mitään. Eläinlääkärit keräävät potilailta perittävät maksut it sel leen ja eläinlääkäreiden palkka muodostuukin pää osin potilaiden omis ta jien maksamista korvauksista. Käyttämänsä lääk keet ja tarvikkeet eläin lää kä rit omistavat itse. Eläinlääkintähuollon toimintatuotot ovat vuonna 2014 olleet euroa. Eläinlääkintähuollon menot koostuvat henkilöstökuluista, vastaanottojen vuok ra- ja siivouskuluista sekä vastaanottoihin liittyvän laitteiston ja vä lineis tön hankinnoista ja niiden huollosta. Muita kuluja aiheutuu mm. eläinlää kä rei den työvaatehuollosta, koulutuksista ja palveluiden ilmoittelusta leh dis sä. Henkilöstökulut muodostuvat praktiikkatyötä tekevien eläin lää kärei den kuluista ja myös osa toimistosihteerin, hy gi ee nik ko val von ta eläin lääkä rin ja ympäristöterveyspäällikön henkilöstökuluista vyörytetään eläin lääkin tä huol lol le. Toimintakulut ovat vuonna 2014 olleet euroa. Suurimman osan henkilöstökuluista muodostavat viranhaltijoiden kuu kausi pal kat ja eläke- ja vakuutusmaksut. Näiden osuus on 82 % hen ki lös tö kuluis ta. Eläinlääkäreille maksettavat päivystyskorvaukset ovat noin 10 % kuluis ta ja eläinlääkäreiden vuosilomasijaisille maksettavat palkat noin 7 %

8 PÖYTÄKIRJA 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto kuluista. Käytännössä ainoa säästömahdollisuus henkilöstökulujen osal ta olisi sijaiskulujen pienentäminen. Keskitetyllä vastaanotolla eläin lää kä rit pystyvät helpommin sijaistamaan toisiaan, jolloin sijaisia ei vält tä mät tä tarvitsisi palkata samaa määrää kuin nykytilanteessa. Palvelujen ostot muodostavat toimintakuluista toiseksi suurimman osan. Suu rin osa näistä kuluista muodostuu vastaanottojen sii vous kus tan nuk sista. Palvelujen ostojen osalta ainoa varsinainen merkittävä sääs tö mah dol lisuus vastaanottoja keskittämällä olisi siivouskustannusten pie ne ne mi nen. Muista toimintakuluista vastaanottojen vuokrat ja laitevuokrat muo dos tavat suurimman osan. Laitevuokrakuluihin sisältyy kolmen vastaanoton ultra ää ni lait tei den vuokramenot. Vastaanottojen keskittämisen myötä ti lavuok rien voisi olettaa pienenevän jossakin määrin. Samoin lai te vuok ra kulut pienenisivät, koska laitteita ei olisi välttämätöntä vuokrata jokaiselle eläin lää kä ril le erikseen, vaan laitteita voitaisiin käyttää yhteisesti. Aineet, tarvikkeet ja tavarat muodostavat toimintakulujen pienimmän osan ja ne vaihtelevat vuosittain sen mukaan, mitä millekin vastaanotolle tar vitaan. Yhteisvastaanotto saattaa vaikuttaa jossakin määrin näihin kuluihin, kos ka osa tarvittavista välineistä voidaan hankkia yhteiskäyttöön. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan alainen ympäristöterveysjaosto kä sitte li eläinlääkärivastaanottojen palveluverkon nykytilaa kokouksessaan Saamansa selvityksen perusteella ympäristöterveysjaosto lin jasi jatkoselvitystarpeita seuraavasti: - Karkkilan ja Vihdin vastaanottotilojen tilanne pitää käydä tarkoin lä pi: voisiko vuok raa neuvotella pienemmäksi tai löytyykö toi nen tila, voi ko mahdollisesti remontoimalla käyttää jatkossa yh teis vas taan ot to na, tiloille on voitava asettaa myös vaatimuksia, otet ta va yhteys ko. kuntiin asioiden selvittämiseksi. - Lohjan palveluverkon tarkistamisen yhteydessä mahdollisesti va pau tu vat tilat, olisiko mahdollista keskittää ell-vastaanottoja niihin? - Tilojen kunnostamisen kustannusarviot nykyisten tilojen ja mah dol lis ten uusien tilojen osalta - Optimaaliset vastaanottojen sijaintipaikat, alueen laajuus ja eri nä kö kohdat huomioiden. - Matkasubventiot: ovatko tarpeellisia? - Henkilötarve: ell-päivystys vaatii neljä eläinlääkäriä, kolmella eläin lää kä rillä päivystys ei täytä vaatimuksia, vaan jouduttaisiin käyt tä mään ulkopuolista päivystäjää. Eri vaihtoehtojen vertailu. - Hyötyeläinlähtöinen tarkastelu, matkat, tilastot siitä mitä tapahtuu, jos matkat pitenevät ja niihin käytettävä aika lisääntyy. - Välimatkatarkastelu: esim. 50 km:n ja 25 km:n etäisyys vas taan ot to jen välillä, mitä tarkoittaisi? - Toimipisteiden käynnit / yksikkö, hyötyeläimet, pieneläimet, paljonko käyn te jä yli 25 km etäisyydeltä, yksiköiden kannattavuuslaskelma, ak ti vitee tin ku vaus yksiköittäin. - Kunnan tuotoiksi kirjautuvat klinikkamaksut eivät ole tällä hetkellä käy tössä, selvitetään missä ovat käytössä ja kannattaisiko ottaa käyt töön.

9 PÖYTÄKIRJA 7/ Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto Vertailu: nykytilanteen kustannukset, kahden toimipisteen kus tan nuk set, yhden toimipisteen kustannukset Erikseen jaettavat asiakirjat: - Eläinlääkäriasemien palveluverkkoselvitys - Palveluverkkoselvitys ja eläinlääkintähuolto, kaup. ell. kirjelmä - Eläinlääkäriasemaverkko, esitetty palveluverkkotyöryhmässä Esitys päättää 1) merkitä eläinlääkärivastaanottojen palveluverkon nykyvaiheen tiedoksi; 2) esittää ympäristöterveysjaostolle ohjeistuksena, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla yhteistoimintakuntien omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö; sekä 3) esittää, että eläinlääkärivastaanottojen palveluverkon selvittämistä jatketaan ympäristöterveysjaoston esittämien linjausten mukaisesti. Päätös päätti 1) merkitä eläinlääkärivastaanottojen palveluverkon nykyvaiheen tiedoksi; 2) esittää ympäristöterveysjaostolle ohjeistuksena, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla yhteistoimintakuntien omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö; sekä 3) esittää, että eläinlääkärivastaanottojen palveluverkon selvittämistä jatketaan ympäristöterveysjaoston esittämien linjausten mukaisesti. Jatkovalmistelussa on selvitettävä mahdollisuutta vähentää toimipisteiden määrää huomioiden hyötyeläinvastaanottokäyntien määrä, etäisyydet ja yksikkökustannukset

10 PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Neuvolaverkko PALRYH Nykytila 1.1. Palvelun lähtökohdat Neuvolapalvelut kattavat äitiys- ja lastenneuvolan toiminnan. Toimintaa sää te lee terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä las ten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Ter vey den huol tolain 15 :n mukaan kunnan on järjestettävä alueensa raskaana olevien nais ten, lasta odottavien perheiden sekä alle oppivelvollisuusikäisten lasten ja heidän perheidensä neuvolapalvelut. Neuvolapalveluihin sisältyvät: 1) sikiön terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin sekä raskaana olevan ja synnyttäneen naisen terveyden määräajoin toteutettava ja yksilöllisen tar peen mukainen seuranta ja terveyden edistäminen; 2) lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä seu ran ta ensimmäisen ikävuoden aikana keskimäärin kuukauden välein ja sen jälkeen vuosittain sekä yksilöllisen tarpeen mukaisesti; 3) lapsen suun terveydentilan seuranta vähintään joka toinen vuosi; 4) vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeminen; 5) lapsen kodin ja muun kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elin tapo jen terveellisyyden edistäminen; 6) lapsen ja perheen erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnis ta mi nen sekä lapsen ja perheen tukeminen ja tarvittaessa tutkimuksiin tai hoitoon ohjaaminen. Kunnan perusterveydenhuollon on neuvolapalveluja järjestäessään toi mitta va yhteistyössä varhaiskasvatuksesta, lastensuojelusta ja muusta so siaa li huol los ta, erikoissairaanhoidosta vastaavien sekä muiden tarvittavien ta ho jen kanssa. Neuvolapalvelun keskeisiä lähtökohtia Lohjalla ovat: - koko perhe ja perheen hyvinvointi - laaja näkökulma terveyteen ja hyvinvointiin (kasvu- ja kehitysympäristöt, elin ta vat, sosiaalinen tuki ja mielenterveys) - asiakkaiden näkökulma (huolet, voimavarat, yksilölliset tarpeet ja osal lisuus) - yhteistyön tehostaminen (lasten, lapsiperheiden ja nuorten kanssa työsken te le vät ammattilaiset, myös eri hallintokunnat, järjestöt ja asiakkaat)

11 PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta palvelut koko ikäluokalle (tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen jär jes tä minen, palvelujen kohdentaminen - suunnitelmallisuus yksilö- ja väestötasolla (hyvinvointi- ja ter veys suun nitel ma, toimintaohjelma, väestön terveyden ja hyvinvoinnin seu ran ta tie to jen käyt tö palvelujen suunnittelussa) - terveysseurannan ja terveysneuvonnan jatkumo odotusajalta työelämän kyn nyk sel le - toimintatapojen ja käytäntöjen uudistaminen ja yhtenäistämine Terveydenhoitajat toimivat osittaisen väestövastuun periaatteella. Tämä ta kaa hoitosuhteen jatkuvuuden siten, että jo raskauden aikana alkanut hoi to suh de jatkuu siihen saakka, kun lapsi siirtyy kouluterveydenhuollon pii riin. Neuvolan terveydenhuoltotyö kohdistuu koko perheeseen. Toimintaan kuu luu myös synnytyksen jälkitarkastuksen yhteydessä annettava per hesuun nit te lu neu von ta. Tämän jälkeen raskaudenehkäisyyn liittyvät asiat hoide taan terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Neuvolan henkilöstö tekee moniammatillista yhteistyötä ja toimii osana per he pal ve lu ver kos toa, johon kuuluvat mm. perheneuvola, var hais kas vatus, lastensuojelu, seurakunta, järjestöt ja erikoissairaanhoito Palveluverkko Neuvolatoiminnasta Lohjan kaupungissa vastaa perusturvatoimen ter veyspal ve lut -tulosalueella toimiva terveyden edistäminen -tulosyksikkö. Tu losyk sik kö kattaa neuvolatoiminnan lisäksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon pal ve lut sekä nuorten seksuaali-, ihmissuhde ja ehkäisypalvelut. Tu los yk sikön toimintakate on noin kaksi miljoonaa euroa; terveydenhoitajan ja lääkä rin vastaanottokäyntejä on noin ; vakansseina ovat 33 ter vey denhoi ta jaa, kaksi lääkäriä, kolme perheohjaajaa, neuvolapsykologi, osas tonhoi ta ja sekä terveyden edistämisen päällikkö. Neuvolatoiminan osuus tulos yk si kön toimintakatteesta on noin puolet. Vuoden 2015 alussa Lohjalla on yhdeksän neuvolaa: Män ty num mi, Nummen taus ta, Keskusta, Routio, Ojamo, Virkkala, Sammatti, Kar ja loh ja ja Num mi. Neuvoloissa työskentelee 15 terveydenhoitajaa ja kol me eh käi sevän perhetyön perheohjaajaa. Lääkäripalvelut ohjautuvat vas taan ot to toimin nan puolelta. Vuosittain neuvolakäyntejä on yhteensä noin , joista lääkärikäyntejä noin ja terveydenhoitajakäyntejä noin Psy ko lo gi käyn te jä on vuon na 2014 ollut yhteensä lähes 300, joista val taosa keskustan neuvolassa. Vuonna 2014 synnytyksiä oli 448 ja 0-6 vuo tiai ta lapsia noin Synnytyksiä terveydenhoitajaa kohden on vuo sit tain kes ki mää rin 30, alle vuoden ikäisiä lapsia keskimäärin 30 ja 1-6 vuo ti ai ta lap sia keskimäärin 204. Vuonna 2014 ruotsinkielistä lastenneuvolapalvelua käytti vuotiasta las ta (ruotsinkielisen terveydenhoitajan kanssa sovitaan, missä vas taan otto tapahtuu).

12 PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Neuvolatoiminnan tuloslaskelma vuonna 2014 (tilanne ): Toimintatuotot Myyntituotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tav Muut toimintakulut Toimintakate Neuvolatoiminnalla on tällä hetkellä käytössään tiloja noin m2, joiden ylläpitovuokra on noin euroa vuodessa. Tilojen pää oma vuokra me not ovat noin euroa ja siivouskulut noin eu roa vuo dessa. Ti la ku lut ovat yhteensä noin euroa vuodessa. Neuvolat ovat avoinna ma-to klo 8-16, pe klo 8-14 ja ennen arkipyhiä ti lanteen mukaan klo 8-14/15. Mäntynummen neuvola, Mäntynummenkuja 7, Lohja - sijaitsee Mäntynummen terveysaseman yhteydessä - tilat 292 m2 - tilakulut /vuosi - kolme terveydenhoitajaa - lääkärikäyntejä hoitajakäyntejä synnytyksiä vuotiaita 790 Nummentaustan neuvola, Gunnarlankatu 1, Lohja - sijaitsee Metsolan koulun yhteydessä - tilat 100 m2 - tilakulut /vuosi - kaksi terveydenhoitajaa - lääkärikäyntejä hoitajakäyntejä synnytyksiä vuotiaita 446 Keskustan neuvola, Kalevankatu 4, Lohja - sijaitsee perhekeskuksen yhteydessä Lohjantähdessä - tilat 179 m2, vuokrattu Kuntien eläkevakuutuskeskukselta - tilakulut /vuosi - kaksi terveydenhoitajaa - lääkärikäyntejä hoitajakäyntejä psykologikäyntejä synnytyksiä vuotiaita 429

13 PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Roution neuvola, Havumetsäntie 4, Lohja - sijaitsee Roution koulun yhteydessä - tilat 89 m2 - tilakulut /vuosi - yksi terveydenhoitaja - lääkärikäyntejä hoitajakäyntejä synnytyksiä vuotiaita 215 Ojamon neuvola, Kartanonkuja 1, Lohja - sijaitsee Ojamon kauppakeskuksessa - tilat 140 m2, osakehuoneisto - tilakulut /vuosi - kaksi terveydenhoitajaa - lääkärikäyntejä hoitajakäyntejä synnytyksiä vuotiaita vuotiaita 96, joiden tarkastukset kou lu ter vey den hoita jil la Virkkalan neuvola, Virkkalantie 7, Lohja - sijaitsee Virkkalan terveysaseman yhteydessä - tilat 235 m2 - tilakulut /vuosi - kaksi terveydenhoitajaa - lääkärikäyntejä hoitajakäyntejä synnytyksiä vuotiaita vuotiaat, joiden tarkastukset osin kou lu ter vey denhoi ta jil la Sammatin neuvola, Kalevalantie 2 B, Sammatti - sijaitsee Sammatin terveysaseman yhteydessä - tilat 32 m2 - tilakulut /vuosi - yksi terveydenhoitaja - lääkärikäyntejä hoitajakäyntejä synnytyksiä vuotiaita 155 Karjalohjan neuvola, Tallaantie 4, Karjalohja - sijaitsee Karjalohjan terveysaseman yhteydessä - tilat 18,5 m2 - tilakulut /vuosi - yksi terveydenhoitaja - lääkärikäyntejä 96 - hoitajakäyntejä 387

14 PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta synnytyksiä vuotiaita 91 Nummen neuvola, Kaarlentie 2, Nummi - sijaitsee kotihoidon toimipisteen yhteydessä - tilat 106 m2 - tilakulut /vuosi - kaksi terveydenhoitajaa - lääkärikäyntejä hoitajakäyntejä psykologikäyntejä 3 - synnytyksiä vuotiaita 450 Lähikuntien palveluverkko - Vihti: Kirkonkylän neuvola, Myrskylänkuja 2, Vihti; Otalammen ja Vih ti jär ven neuvola,torpparintie 9, Otalampi; Pajuniityn neuvola, Huh dan pa ju 12, Nummela - Karkkila: Karkkilan neuvola, Valtatie 26, Karkkila - Siuntio: Siuntion neuvola, Charlotta Lönnqvistin tie 5, Siuntio - Inkoo: Inkoon neuvola, Rantatie 6, Inkoo - Raasepori, Karjaan neuvola, Kauppiaankatu 25, Karjaa - Salo: Kiikalan neuvola, Lautelantie 4, Kiikala; Kiskon neuvola Toijan tie 10, Kisko; Suomusjärven neuvola, Aronkuja 2, Suomus jär vi - Somero: Someron neuvola, Turuntie 44, Somero - Tammela: Tammelan neuvola, Einarintie 1, Tammela 2. Palveluverkon kehittäminen 2.1. Palvelun lähtökohdat Palveluiden saatavuuden ja joustavuuden paraneminen Keinot: yhteistyötä muiden terveyspalvelujen ja lapsiperheiden kanssa työs ken te le vien ammattilaisten kanssa tiivistetään; liukumia työajassa käyte tään tehostetummin ja sijaistusten järjestämistä parannetaan olemassa ole vien resurssein Toimenpiteet: yhden neuvolatyöntekijän toimipisteistä luovutaan ja sy nergia etua muiden ammattilaisten kanssa vahvistetaan, esim. per he kes kuskon sep ti. Toimintatapojen uudistaminen ja palveluiden laadun varmistaminen Keinot: systemaattisesti lisätään ja uudistetaan mm. ryh mä neu vo la toi mintaa ja mahdollistetaan vertaistuen järjestäminen; riskiryhmille mo niam matil li ses ti ja kohdennetusti tarjottuja palveluita; neuvoloiden avo vas taan ot to-

15 PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta jen käynnistäminen; työntekijöiden turvallisuuden lisääminen, osaamisen ja jaksamisen vahvistaminen Toimenpiteet: pienimmistä toimipisteistä luovutaan ja luodaan asian mu kaiset, nykyvaatimuksia vastaavat toimitilat, joissa perheillä on mahdollisuus koh da ta ja henkilökunnalla toimivat konsultointimahdollisuudet Palveluiden jatkuvuuden ja saavutettavuuden takaaminen Keinot: hoitosuhteiden jatkuvuutta tuetaan ja palveluiden saavutettavuutta ei heikennetä; kotikäyntien tarjontaa lisätään Toimenpiteet: toimipisteet ovat julkisen kulkuliikenteen tai päivittäisten asioin ti kes kus ten läheisyydessä Kustannusten alentaminen Keinot: kiinteistönhoito- ja vuokrakustannusten vähentäminen; hoi to ka lustei den ja -tarvikkeiden käytön keskittäminen Toimenpiteet: toimipisteiden tiivistäminen 2.2. Palveluverkko Perusturvalautakunta on nimennyt keskuudestaan työryhmän joka tekee esi tyk sen terveyspalveluiden palveluverkosta. Ko. työryhmä ei ole vielä käsi tel lyt tehtyjä esityksiä, eikä ole ottanut kantaa siihen, mikä vaihtoehto on en si si jai nen. Vaihtoehto 1 Vuonna 2017 Lohjalla on viisi laadukasta ja elinvoimaisempaa neuvolaa, jot ka tarjoavat monipuolisesti lapsiperheiden palveluja: Virkkalan neuvola, Per he kes kus, Keskustan neuvola, Mäntynummen perhekeskus ja Nummen perhekeskus Toimenpiteet: - Sammatin ja Karjalohjan neuvoloiden yhdistäminen ja liittäminen Nummen neuvolaan - Nummen neuvolan ja psykologi- sekä puheterapiapalveluiden siirtyminen Num men koulukampukseen, johon suunnitteilla mm. avoin päiväkoti, perhe kes kus-toi min ta mal lin kehittäminen - Ojamon ja Roution neuvoloiden yhdistäminen keskustan ter veys ase malle, jossa lääkäri- ja terapiapalveluja - Nummentaustan neuvolan liittäminen osittain keskustan terveysasemalle ja osittain Mäntynummen neuvolaan, perhekeskus-toimintamallin ke hit tämi nen Vaihtoehto 2

16 PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Vuonna 2017 Lohjalla on neljä laadukasta ja elinvoimaisempaa neuvolaa, jot ka tarjoavat monipuolisesti lapsiperheiden palveluja: Perhekeskus, Keskus tan neuvola, Mäntynummen perhekeskus ja Nummen perhekeskus. Toimenpiteet: - Palveluverkon tiivistäminen kuten vaihtoehto 1:ssä, lisäksi Virkkalan neuvo lan liittäminen keskustan terveysasemalle Vaihtoehto 3 Vuonna 2017 Lohjalla on kolme laadukasta ja elinvoimaisempaa neuvolaa, jot ka tarjoavat monipuolisesti lapsiperheiden palveluja: Perhekeskus, Keskus tan neuvola ja Nummen perhekeskus Toimenpiteet: - Palveluverkon tiivistäminen kuten vaihtoehto 2, lisäksi Mäntynummen neu vo lan liittäminen keskustan terveysasemalle Erikseen jaettava: - Neuvoloiden toimipistekartta Esitys päättää 1) merkitä tiedoksi neu vo la ver kon nykytilan ja alustavat ke hit tä mis lin jaukset pal ve lu ver kon ke hit tä mi ses tä, sekä 2) todeta, että jatkovalmistelussa on huomioitava seuraavaa: Päätös Hyväksyttiin ja jatkovalmistelussa huomioitavaksi todettiin: - lähikuntien tarkastelua toivottiin laajennettavan useampaan lähikuntaan - kulkuyhteydet ja joukkoliikkenne - neuvoloiden tarkempiin tietoihin lisättäväksi alle kouluikäisten määrä kysei sen neuvolan alueella - verkkovaihtoehtojen pohdinnoissa tulisi tuoda esille mahdollisissa kes kittä mi sis sä syntyvät lisäresurssien tuomat uudet palvelumahdollisuudet (myös laatukysymykset) PERLJ käsitteli neuvolaverkkoa en simmäi sen kerran kokouksessaan ja päätti merkitä tiedoksi neu vo la ver kon nykytilan ja alustavat kehittämislinjaukset palveluverkon kehit tä mi ses tä sekä todeta jatkovalmistelussa huomioitavaksi: - lähikuntien tarkastelua toivottiin laajennettavan useampaan lähikuntaan - kulkuyhteydet ja joukkoliikenne - neuvoloiden tarkempiin tietoihin lisättäväksi alle kouluikäisten määrä kysei sen neuvolan alueella - verkkovaihtoehtojen pohdinnoissa tulisi tuoda esille mahdollisissa kes kit-

17 PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta tä mi sis sä syntyvät lisäresurssien tuomat uudet palvelumahdollisuudet (myös laatukysymykset). Neuvolaverkkoa on valmistelu perusturvalautakunnan ni meä män työryhmän johdolla. Terveyspalveluverkkotyöryhmässä on muka na viisi lautakunnan jäsentä ja terveyspalveluiden johtavia vi ran hal ti joi ta. Val mis te lu työn tässä vaiheessa terveyspalveluverkkotyöryhmä esit tää perus tur va lau ta kun nal le ja edelleen palveluverkko- ja or ga ni saa tio työ ryh mälle hyväksyttäväksi täsmentyneitä ehdotuksia neuvolaverkon ke hit tä mi sessä: Tavoitetila 2017 Vuonna 2017 Lohjalla on neljä laadukasta ja elinvoimaisempaa neuvolaa, jot ka tarjoavat monipuolisesti lapsiperheiden palveluja: Perhekeskus, Keskus tan neuvola, Mäntynummen perhekeskus ja Nummen perhekeskus. Toimenpiteet: - Sammatin ja Karjalohjan neuvoloiden yhdistäminen ja liittäminen Nummen neuvolaan - Nummen neuvolan ja psykologi- sekä puheterapiapalveluiden siirtyminen Num men koulukampukseen, johon suunnitteilla mm. avoin päiväkoti, perhe kes kus-toi min ta mal lin kehittäminen - Keskustan terveysasemalle vapautuu tilaa osasto 1 sulkemisen ja tie tohal lin non poismuuton seurauksena - Ojamon, Roution ja Virkkalan neuvoloiden yhdistäminen keskustan terveys ase mal le, jossa lääkäri- ja terapiapalveluja - Nummentaustan neuvolan liittäminen osittain keskustan terveysasemalle ja osittain Mäntynummen neuvolaan, perhekeskus-toimintamallin ke hit tämi nen - Roution ja Nummentaustan neuvolatilat vapautuvat sivistystoimen käyttöön; Ojamon neuvola sijaitsee osaketilassa, joka voidaan helposti myydä; Sam ma tin ja Karjalohjan neuvolatilat vapautuvat esim. palveluasumisen käyt töön; Virkkalan tilat myyntiin tai muuhun käyttöön teknisen toimen arvioin nin perusteella Varsinaisten neuvolan perhekeskuspalvelujen lisäksi tarjotaan lapsen syntymän aikoihin ennen ja jälkeen tarpeen mukaisesti kotikäyntejä. Lisäksi neuvoloissa on aloitettu palvelutoimintaa, jossa mm. ryhmäneuvolaa järjestetään suunnattuna tietyn ikäisille lapsille. Ryhmäneuvoloissa mahdollistetaan samalla vanhemmuuden vertaistuki. Tätä toimintaa ja parhaillaan kehitteillä olevaa avoneuvolatoimintaa voidaan viedä myös jatkossa perhekeskusten ulkopuolisille alueille ns. pop-up tyyppisesti esim. avoimen päiväkodin tai koulun terveydenhoitajan tiloihin. Avoneuvolassa perheellä on mahdollisuus konsultoida terveydenhoitajaa perheen asioissa ja hoitaa esim. lasten rokotusasiat kuntoon tai tarkistuttaa sikiön sydänäänet. Neuvolan sähköinen asiointi lisääntyy jo vuoden 2015 aikana. Tavoitetila 2025

18 PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Vuonna 2025 Lohjalla on kolme laadukasta ja elinvoimaisempaa neuvolaa, jot ka tarjoavat monipuolisesti lapsiperheiden palveluja: Perhekeskus, Keskus tan neuvola ja Nummen perhekeskus. Toimenpiteet: - Palveluverkon tiivistäminen kuten tavoitetila 2017:ssa, lisäksi Män ty nummen neuvolan liittäminen keskustan terveysasemalle. - Mäntynummen neuvolan tilat vapautuvat muuhun käyttöön. Tärkeänä pidetään joukkoliikenteen ja palveluliikenteen tehostamista, jotta pal ve lu jen saatavuus olisi ilman omaa autoa kulkevien osalta hyvää. Tähän pitäisi perustaa koko kaupungin osalta oma asiantuntijaryhmä miet timään parannusehdotuksia/ratkaisuja. Terveydenhuoltolain mukaan v lähtien jokaisella suomalaisella on ollut mahdollisuus itse valita oma terveydenhuollon toimipiste. Pe rus ter veyden huol lon osalta toimipisteen muutoksen voi tehdä kerran vuodessa. Erikois sai raan hoi don osalta potilas voi yhdessä hoitavan/lähettävän lääkärin kans sa valita hoidon kannalta soveltuvan toimipaikan, johon lähete tehdään. Investointitarpeet Palveluverkkomuutosten vaatimia investointitarpeita on alustavasti arvioitu seu raa vas ti: Nummen perhekeskus, uudistilat - tilatarve noin 150 m2 (vastaanottotilat 100 m2 ja aputilat 50 m2) - rakennuksen uudishinta noin euroa (lähde: Rakennuksen hinnan ar vioin ti 2015, Haahtela, kustannustaso 1/2015, alv 0 %, ter vey den hoi to raken nuk sen neliöhinta 2050 /m2) - tilakustannukset noin euroa vuodessa. Keskustan terveysasema, muutostyöt - osasto 1 (990 m2) remontoiminen vastaanottotoiminnan ja neuvolan käyt töön - neuvolan tilatarve noin 300 m2 (vastaanottotilat 200 m2 ja aputilat 100 m2) - neuvolan muutostöiden hinta noin euroa (20 % uu dis ra ken ta misen hin nas ta) - neuvolan tilakustannukset noin euroa vuodessa. Neuvolatoiminnasta vapautuvien tilojen (Mäntynummi, Nummentausta, Rou tio, Ojamo, Virkkala, Sammatti ja Karjalohja) tilakustannukset ovat tällä hetkellä noin euroa vuodessa. Perusturvalautakunnan käsittelyn jälkeen osio palaa palveluverkko- ja orga ni saa tio työ ryh män uuteen käsittelyyn, jonka jälkeen se lähetetään tiedok si kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen kaik-

19 PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta ki palveluverkko-osiot käsitellään valtuustoseminaarissa , jos sa valtuustoryhmät antavat vielä kannanottonsa ja jat ko val mis te lu ohjeis tuk sen sa jokaiseen osioon. Tämän jälkeen osiot palaavat vielä val miste luun ja syksyn aikana tulevat päätöksentekoon normaalissa jär jes tyk sessä, eli päätökset tehdään ensin lautakunnassa, sitten kau pun gin hal li tukses sa ja lopulliset päätökset kaupunginvaltuustossa. Erikseen jaettavat asiakirjat: - nro 4: Neuvoloiden toimipistekartta Esitys Jyl Perusturvalautakunta päättää esittää pal ve lu verk ko- ja lle, että neuvolaverkkotyötä jatketaan tavoitetila-ajatuksena: Päätös Hyväksyttiin ) vuonna 2017 Lohjalla on neljä laadukasta ja elinvoimaisempaa neuvolaa, jotka tarjoavat monipuolisesti lapsiperheiden palveluja: Perhekeskus, Keskustan neuvola, Mäntynummen perhekeskus ja Nummen perhekeskus; sekä 2) vuonna 2025 Lohjalla on kolme laadukasta ja elinvoimaisempaa neuvolaa, jotka tarjoavat monipuolisesti lapsiperheiden palveluja: Perhekeskus, Keskustan neuvola ja Nummen perhekeskus. PALRYH Erikseen jaettavat asiakirjat: - Neuvoloiden toimipistekartta Karjalohjan ja Sammatin aluetoimikuntien tarkennettu kannanotto - Neuvolaverkko, esitetty palveluverkkotyöryhmässä Esitys toteaa, että neuvolaverkkotyötä jatketaan tavoitetila-ajatuksena: 1) vuonna 2017 Lohjalla on neljä laadukasta ja elinvoimaisempaa neuvolaa, jotka tarjoavat monipuolisesti lapsiperheiden palveluja: Perhekeskus, Keskustan neuvola, Mäntynummen perhekeskus ja Nummen perhekeskus; sekä 2) vuonna 2025 Lohjalla on kolme laadukasta ja elinvoimaisempaa neuvolaa, jotka tarjoavat monipuolisesti lapsiperheiden palveluja: Perhekeskus, Keskustan neuvola ja Nummen perhekeskus. Päätös totesi, että neuvolaverkkotyötä jatketaan tavoitetila-ajatuksena: 1) vuonna 2017 Lohjalla on neljä laadukasta ja elinvoimaisempaa neuvolaa, jotka tarjoavat monipuolisesti lapsiperheiden palveluja:

20 PÖYTÄKIRJA 7/ Perusturvalautakunta Perhekeskus, Keskustan neuvola, Mäntynummen perhekeskus ja Nummen perhekeskus; 2) vuonna 2025 Lohjalla on kolme laadukasta ja elinvoimaisempaa neuvolaa, jotka tarjoavat monipuolisesti lapsiperheiden palveluja: Perhekeskus, Keskustan neuvola ja Nummen perhekeskus; sekä 3) jatketaan valmistelua täydentäen sitä kustannusvertailuilla ja tarkennetulla aikataulutuksella

21 PÖYTÄKIRJA 7/ Hammashoitolaverkko PALRYH Nykytila 1.1. Palvelun lähtökohdat Suun terveydenhuollon palveluista säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Terveydenhuoltolain 26 :n mukaan kunnan on järjestettävä asuk kail leen suun terveydenhuollon palvelut. Hoidon jaksottaiselle to teutuk sel le on oltava hammaslääketieteelliset perusteet. Suun ter vey den huollon palveluihin sisältyvät: 1) väestön suun terveyden edistäminen ja seuranta; 2) terveysneuvonta ja terveystarkastukset; 3) suun sairauksien tutkimus ja ehkäisy sekä hoito; 4) potilaan erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen se kä potilaan hoito ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen. Kunnan perusterveydenhuollon on suun terveydenhuoltoa järjestäessään toi mit ta va yhteistyössä erikoissairaanhoidon, muun terveydenhuollon sekä so si aa li huol lon henkilöstön kanssa. Kunnat voivat järjestää suun terveydenhuollon palvelut itse kunnan terveys kes kuk ses sa, kuulua kuntayhtymään tai ostaa palvelut muilta pal velun tuot ta jil ta. Myös palveluseteliä käytetään joissakin kaupungeissa. Erikoissairaanhoidon suun terveydenhuollon palveluja järjestetään sai raanhoi to pii rien yksiköissä sekä osin myös terveyskeskuksissa tai os to pal ve luna. Suun terveydenhuoltoon on laadittu yhdenvertaiset hoitoon pääsyn pe rusteet. Näillä turvataan, että kaikilla olisi samanlaiset oikeudet ja mah dol lisuu det päästä hoitoon. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa. Tämä aika voidaan ylittää kolmella kuukaudella, jos potilaan terveys ei vaaran nu. Kunnan tulee järjestää kiireellinen suun terveydenhuolto potilaan asuin pai kas ta riippumatta. Ympärivuorokautinen päivystys järjestetään yhteis työs sä muiden kuntien kanssa. Valtioneuvoston asetuksessa (338/2011) säädellään tarkemmin lasten ja nuor ten ehkäisevä suun terveydenhuolto Palveluverkko Suun terveydenhuollosta Lohjan kaupungissa vastaa perusturvatoimen ter veys pal ve lut -tulosalueella toimiva suun terveydenhuolto -tulosyksikkö. Va kans se ja on 68, joista erikoishammaslääkäreitä 2.6, hammaslääkäreitä 25, suuhygienistejä 10, hammashoitajia 28 sekä välinehuoltajat + sihteerit 2,5. Tulosyksikköä johtaa ylihammaslääkäri.

22 PÖYTÄKIRJA 7/ Vuoden 2015 alussa Lohjalla on yhdeksän hammashoitolaa, joissa on yhteen sä 31 hoitohuonetta. Suuriin yksiköihin lukeutuvat Keskusaukion, Virkka lan ja Mäntynummen hammashoitolat, keskisuuriin Oinolan, Ojamon ja Ant ti lan hammashoitolat sekä pieniin yksiköihin Karjalohjan, Sammatin ja Pu su lan hammashoitolat. Lisäksi uudessa geriatrisessa keskuksessa Lohjan keskustassa on yksi hoitohuone. Erikoishoito on keskitetty Kes kus aukion hammashoitolaan ja arkipäivystys Keskusaukion, Virkkalan ja Män tynum men hammashoitoloihin. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys hankitaan Uu den maan kuntien yhteistyönä yksityiseltä palveluntuottajalta, Me di verkko Oy:ltä. Päivystävä yksikkö on viikonpäivästä riippuen joko Oma Hammas lää kä ri si Esplanadi tai Oma Hammaslääkärisi Hakaniemi. Vuonna 2014 yksihuoneiset Roution, Metsolan ja Harjun hammashoitolat siir ret tiin Keskusaukiolle. Yksintyöskentely, irrallisuus muusta ter vey denhuol los ta ja rekrytointivaikeudet aiheuttavat ongelmia pienille yksiköille. Suun sairastavuus on Lohjalla suurta. Potilaita on vuosittain noin ja käyn te jä noin Henkilökuntapulaa on ollut lakisääteisten pois sa olojen takia. Lohjalla on muuta Uuttamaata vähemmän yk si tyis ham mas lää kärei tä. Viime vuosien keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat olleet net ti ajan varauk sen ja tekstiviestimuistutuksen käyttöönotto 2012, il moit tau tu mis au tomaat ti 2012 sekä takaisinsoittojärjestelmä Paikallinen sopimus suuhy gienis ti en toimenpidepalkkioista on nostanut tuottavuutta noin nel jännek sel lä ja jononpurkusopimuksen avulla on pysytty henkilökuntapulan aika na lain mu kai ses sa toiminnassa. Vuonna 2015 suun terveydenhuolto läh tee mukaan Hy vä Potku -hankkeeseen, jonka päätavoitteita ovat saa tavuu den pa ran tu mi nen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyt tä mi nen hy vien käytäntöjen käyttöönotto terveyshyötymallin avulla val takun nal li ses ti. Suun terveydenhuollon tuloslaskelma vuonna 2014 (tilanne ): Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tav Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Suun terveydenhuollolla on tällä hetkellä käytössään tiloja yhteensä xxx m2, joiden ylläpitovuokra on noin euroa vuodessa. Tilojen pääoma vuok ra me not ovat noin euroa ja siivouskulut noin euroa vuo des sa. Ti la ku lut ovat yhteensä noin euroa vuodessa. Asia kasmak su tuo tot kattavat noin neljänneksen toimintakuluista.

23 PÖYTÄKIRJA 7/ Suun terveydenhuollon neuvonta on avoinna ma-pe klo 8-11 ja klo Keskusaukion hammashoitola, Laurinkatu 57 B 2. krs, Lohja - tilat 721/802 m2, osaketila Kiinteistö Oy Lohjan Keskusaukio - 11 hoitohuonetta - vakansseja 31,10 - käyntejä toimintakate 1,6 M - tilakulut /v Anttilan hammashoitola, Kirkkokatu 6, Lohja - sijaitsee Anttilan koulun yhteydessä - tilat 55 m2 - kaksi hoitohuonetta - vakansseja 3,00 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Mäntynummen hammashoitola, Kirjastopolku 4-7, Lohja - sijaitsee Mäntynummen terveysaseman vieressä - tilat 278 m2 - viisi hoitohuonetta - vakansseja 11,00 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Ojamon hammashoitola, Kartanonkuja 4, Lohja - sijaitsee Ojamon koulun yhteydessä - tilat 81 m2 - kaksi hoitohuonetta - vakansseja 2,00 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Virkkalan hammashoitola, Virkkalantie 7, Lohja - sijaitsee Virkkalan terveysaseman yhteydessä - tilat 259 m2 - viisi hoitohuonetta - vakansseja 10,00 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Sammatin hammashoitola, Kalevalantie 2 B, Sammatti - sijaitsee Sammatin terveysaseman yhteydessä - tilat 95 m2 - yksi hoitohuone - vakansseja 0,90 - käyntejä toimintakate

24 PÖYTÄKIRJA 7/ tilakulut /v Karjalohjan hammashoitola, Tallaantie 4, Karjalohja - sijaitsee Karjalohjan terveysaseman yhteydessä - tilat 76 m2 - yksi hoitohuone - vakansseja 2,60 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Oinolan hammashoitola, Tiedonpolku 2 B, Nummi - sijaitsee Oinolan koulun yhteydessä - tilat 173 m2 - kolme hoitohuonetta - vakansseja 5,00 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Pusulan hammashoitola, Arvelankuja 1, Lohja - sijaitsee Pusulan terveysaseman ja vanhainkodin yhteydessä - tilat 41 m2 - yksi hoitohuone - toimintaa yhtenä päivänä kahdessa viikossa Geriatrinen keskus, Liessaarenkatu 3, Lohja - sijaitsee uudessa geriatrisessa keskuksessa, vuokrattu Lohjan Kiinteistöt Oy:ltä - tilat 44 m2 - yksi hoitohuone, joka täysin varustettu - kohderyhmänä ikääntyneet - tilakulut /vuosi Lähialueen palveluverkko - Vihti: Nummelan terveysaseman hammashoitola, Nummenselkä 2, Nummela; Pappilanpellon hammashoitola, Kirkkojärventie 3, Vih ti - Karkkila: Karkkilan hammashoitola, Huhdintie 23-25, Karkkila - Siuntio: Siuntion hammashoitola, Charlotta Lönnqvistin tie 3 A, Siun tio - Inkoo: Inkoon hammashoitola, Rantatie 6, Inkoo - Raasepori: Karjaan hammasklinikka, Bulevardi 21, Karjaa - Salo: Suomusjärven hammashoitola, Aronkuja 2, Suomusjärvi - Somero: Someron hammashoitola, Heikintie 23, Somero - Tammela: Tammelan hammashoitola, Einarintie 1, Tammela 2. Palveluverkon kehittäminen 2.1. Palvelun lähtökohdat Suun terveydenhuollon palveluverkkoa tiivistetään suunnitelmallisesti suurem piin yksiköihin. Hoitohuoneiden määrä pysyy nykytasolla, jolloin lo pe-

25 PÖYTÄKIRJA 7/ tet ta van hoitolan tilalle osoitetaan korvaava tila. Pienistä yksiköistä luo vutaan siten, että niiden toiminnot yhdistyvät isompiin yksiköihin. Ideaalitilassa Lohjalla on kolme hammashoitolaa, joissa ham mas lää kä ri toimin ta on tiivistetty kahteen. Kaikki hoitolat sijaitsevat muun ter vey den huollon kanssa samoissa tiloissa. On arvioitu, että optimaalisen kokoisessa hoi to las sa tehdään vuosittain noin painotettua toimenpidettä (noin käyntiä/vuosi). Tätä pienempi tai suurempi koko heikentää te hokkuut ta. Perinteisten hammashoitoloiden lisäksi palvelutarjontaa täydennetään liikku val la suunhoitoyksiköllä (investointikustannus noin , yl lä pi to kus tan nus noin /vuosi) tai pop up" -hoitoloilla (kan net ta va hoitoyksikkö, investointikustannus noin ). Liikkuvassa suun hoi to yk si kös sä voidaan antaa myös muita terveyspalveluita ja sitä voidaan hyödyntää erilaisissa terveydenedistämiseen suunnitelluissa ti laisuuk sis sa. Palveluiden saatavuutta parannetaan joustavilla aukiolo- ja vas taan ot toajoil la. Tiloiltaan oikein suunniteltu hoitola mahdollistaa nykyaikaisen mo nihuo ne vas taanot to toi min nan, mm. lasten ja aikuisten tarkastustoiminnassa, ns. lohkeamapoliklinikan sekä päivystyksen toiminnassa. Yhteistyötä suun terveydenhuollon ja muun terveydenhuollon sekä op pi lashuol lon välillä tiivistetään.tämä vaatii toimimisen samoissa tiloissa. Moniammatillinen työtapa, yksintyöskentelyn välttäminen, pääl lek käi syyksien poistaminen, hyvien työtapojen joustava omaksuminen ja hen ki lö työre surs sien tehokas käyttö ovat myös keskeisiä palveluverkon kehittämisen läh tö koh tia Palveluverkko Perusturvalautakunta on nimennyt keskuudestaan työryhmän joka tekee esi tyk sen terveyspalveluiden palveluverkosta. Ko. työryhmä ei ole vielä käsi tel lyt tehtyjä esityksiä, eikä ole ottanut kantaa siihen, mikä vaihtoehto on en si si jai nen. Karjalohja, Sammatti, Oinola ja Pusula strateginen päätös 2015 ja toteutus säilyykö hammaslääkärien vastaanotto haja-asutusalueella? - vaihtoehto 1 (ensisijainen): hammaslääkärien vastaanotto ei säily, hoi taja vas taan ot to Pusulassa, liikkuvat yksiköt tukena, lisärakentamista Lohjalle 4-5 huonetta hätäkeskuksen tiloihin. - vaihtoehto 2: hammaslääkärien vastaanotto säilyy. Vastaanotto Oi no lassa, joka on tällä hetkellä väestöön nähden liian pieni, kolme hoitohuonetta --> viisi huonetta. Oinolan laajennus ei onnistu nykyisten seinien sisällä, vaan tarvitaan ulkoseinien rakentamista: arvio kustannuksista n Oinolan hammashoitola on syrjäinen ja edelleen pienenä yksikkönä vai-

26 PÖYTÄKIRJA 7/ keas ti rekrytoitava. Vaikka tällä hetkellä hoitola toimii omana toimintana, jat kos sa on uhkana, että hoitolaan ei saada omia työntekijöitä, ja on turvau dut ta va kokonaisulkoistukseen. Lohjan keskusta strateginen päätös 2015 ja toteutus entisen hätäkeskuksen tiloihin on mahdollista rakentaa useiden hoi to huonei den hammashoitola - Keskusaukion hammashoitola säilyy toistaiseksi. Lisärakentamista ei voida tehdä rakennuksen iän ja suuren remonttitarpeen takia. - vaihtoehto 1 (ensisijainen): Hälytyskeskuksen tiloihin keskitetään 16 hoito huo neen hammashoitola. Tämä kattaa nykyiset Virkkalan, Män ty nummen, Anttilan, Ojamon sekä mahdollisesti myös Karjalohjan ja Sammatin ham mas hoi to lat. - vaihtoehto 2: minimikeskitys hätäkeskuksen tiloihin on yhdeksän hoi tohuo net ta. Näiden käyttöön on kaksi vaihtoehtoa, joiden toteutus riippuu ha ja-asu tus alu een päätöksestä. vaihtoehto 2a: Virkkala, Ojamo ja Anttila, vaihtoehto 2b: Oinola, Ojamo, Anttila, Sammatti ja Kar ja loh ja Tilapalveluiden näkökulma Hätäkeskuksen tiloihin keskittämisestä on keskusteltava ensin muiden hallintokuntien kanssa. Vapaista tiloista on ollut kiinnostunut Perus tur van lisäksi myös Sivistystoimi sekä muutama ulkopuolinen yritys. Hammashoitolan rakentaminen Hälytyskeskuksen toi mis to ti loihin vaatii mittavat investoinnit. Muutostyökustannukset on sel vi tet tävä. Vuonna 2014 remontoitu Keskusaukion hammashoitola voisi mahdol li ses ti laajentua vielä viereiseen kaupungin omistamaan osak keeseen eli vapautuviin Ylen tiloihin. Tiloihin olisi re mon toi tavis sa 3-4 uutta vastaanottotilaa. Siirrettäessä Keskusaukiolle esim. Ant ti lan ja Ojamon koulujen yksiköt saataisiin ko. tilat koulukäyttöön. Ylen tilojen muutoksen remonttikustannukset on selvitettävä. Toimintojen keskittämistä suunniteltaessa on esitettävä myös ti la ketju tus: mikä on vanhojen tilojen jatkokäyttö ja minne siirretään uusien ti lo jen mahdollinen nykyinen toiminto. Kouluilla olevat tilat on helposti otettavissa koulukäyttöön, mutta terveys ase mien yhteydessä olevien tilojen osalta on samassa yh teydes sä selvitettävä ko. terveysaseman jatko. Kaikki hammashoitolat toimivat tällä hetkellä kaupungin omistamissa ra ken nuk sis sa ja osakkeissa. Kaupungin omaisuuden hoidon nä kökul mas ta tyhjentyvät tilat tulee saada joko siirrettyä toiseen toi mintaan, myytyä tai purettua. Erikseen jaettava: - Hammashoitoloiden toimipistekartta

27 PÖYTÄKIRJA 7/ Esitys päättää: 1) merkitä tiedoksi ham mas hoi to la ver kon nykytilan ja alustavat ke hit tä mislin jauk set palveluverkon ke hit tä mi ses tä, sekä 2) todeta, että jatkovalmistelussa on huomioitava seuraavaa: Päätös Hyväksyttiin ja todettiin, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä erityistä huo mio ta palvelun laatuun ja saatavuuteen. Tässä tarkoituksessa pal ve lupis tei tä vähennetään, jotta saavutetaan ideaalinen palveluverkko. Samalla huo mioi daan myös liikkuvan palveluyksikön mahdollisuudet ja muut uudet tek ni set ratkaisut PERLJ käsitteli hammashoitolaverkkoa en sim mäi sen kerran kokouksessaan ja päätti merkitä tiedok si hammashoitolaverkon nykytilan ja alustavat kehittämislinjaukset palve lu ver kon kehittämisestä sekä todeta, että jatkovalmistelussa on kiin ni tettä vä erityistä huomiota palvelun laatuun ja saatavuuteen. Tässä tar koi tukses sa palvelupisteitä vähennetään, jotta saavutetaan ideaalinen pal ve luverk ko. Samalla huomioidaan myös liikkuvan palveluyksikön mah dol li suudet ja muut uudet tekniset ratkaisut. Hammashoitolaverkkoa on valmistelu perusturvalautakunnan nimeämän työryhmän johdolla. Terveyspalveluverkkotyöryhmässä on mu ka na viisi lautakunnan jäsentä ja terveyspalveluiden johtavia vi ran hal tijoi ta. Valmistelutyön tässä vaiheessa terveyspalveluverkkotyöryhmä esittää perusturvalautakunnalle ja edelleen palveluverkko- ja or ga ni saa tio työryh mäl le hyväksyttäväksi täsmentyneitä ehdotuksia hammashoitolaverkon ke hit tä mi ses sä: Karjalohja, Sammatti, Oinola ja Pusula - strateginen päätös 2015 ja toteutus hammaslääkärien vastaanotto ei säily haja-asutusalueella - hoitajavastaanotto Pusulassa ja liikkuvat pop-up-vastaanotot tukena - lisärakentamista Lohjalle 4-5 huonetta hätäkeskuksen vapautuviin tiloihin tai vaihtoehtoisesti uusiin rakennettaviin tiloihin Tynninharjulle tai Kes kustan terveysaseman yhteyteen. - kannettavien pop-up -vastaanottojen hankintakustannus vaihtelee välillä euroa. Liikkuvien yksikköjen vaihtoehtoina on eri kokoisia paketti- kuorma- ja linja-au to ja sekä laatikoissa ja rinkoissa kulkevia pop-up vastaanottoja. Pyö ril lä kulkevien yksikköjen hankintakustannus on n eu roa ja vuosittaiset kustannukset euroa. Lisäksi suu rempiin yksiköihin on palkattava kuljettaja. Ongelmaksi saattaa muodostua, että Lohjan väestöpohja on liian pieni liik ku vien yksiköiden kus tan nus te hokkaa seen työllistämiseen. Hankinta ja pal ve lun toteutus olisi varmemmalla poh jal la useiden kuntien tai tulevan so te- tuotantoalueen yhteistyönä. Oinolan hammashoitolan tilat vapautuvat sivistystoimen käyttöön. Kar ja-