Kulttuuripalvelujen palveluverkkoselvitys

Transkriptio

1 Kulttuuripalvelujen palveluverkkoselvitys KULTTUURIPALVELUJEN NYKYTILA Kulttuuripalvelujen tulosalue sisältää kirjaston, Hiiden Opiston, Musiikkiopiston, orkesterin, museon, yleisen kulttuuritoimen ja teatterin. Taulukko 1. Lohjan kulttuuripalvelut alueittain Koko Kaupunki- Valta- Etelä- Karstu Karja- Sammatti Nummi Pusula kunta keskusta väylä Lohja Paloniemi lohja Museot Kirjastot (sis. kirjastoautot) Teatterit 1 1 Orkesterit 1 1 Taulukko 2 Museoiden, teattereiden ja orkestereiden nettokustannukset, /asukas v Museoiden, teattereiden ja orkesterien nettokustannukset 2013, /as. Järvenpää 12 Kajaani 88 Kirkkonummi 7 Kokkola 70 Lohja 33 Nurmijärvi 10 Rauma 46 Seinäjoki 73 Tuusula 27 Uusimaa 48 Koko maa 49 Taulukko 3. Yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset, /asukas v Yleisen kulttuurin nettokustannukset 2013, /as. Järvenpää 38 Kajaani 22 Kirkkonummi 6 Kokkola 13 Lohja 11 Nurmijärvi 8

2 2 Rauma 15 Seinäjoki 15 Tuusula 9 Uusimaa 31 Koko maa 20 Lohjan alueelle on 8 museota. Lohjan keskustassa toimii Lohjan Museo ja Tytyrin Kaivosmuseo. Sammatissa on Paikkarin torppa, Johannes Lohilammen museo ja Lammin talo. Nummella ovat Meijerimuseo ja Nummen kotiseutumuseo. Pusulassa on Pusulan kotiseutumuseo. Museoista kunnallisia ovat Lohjan Museo, Tytyrin Kaivosmuseo ja Johannes Lohilammen museo. Kaupunki pitää yllä Museoviraston omistamaa Paikkarin torppaa. Lohjan Museon päätoimipaikka on 1979 Lohjan seurakunnalta vuokratulla viiden hehtaarin suuruisella Iso- Pappilan alueella Lohjan kaupungin keskustassa. Taulukossa 4 on nähtävissä Lohjan Museon tilat neliöittäin. Taulukko 4. Lohjan Museon tilat (m²) MUSEOTILA m² Pappilan päärakennus 600 Lohjan pedagogio 140 Pitäjänapulaisen rakennus 125 Tilanhoitajan rakennus 131 Karjakon asuinrakennus 30 Navetta 515 Maatalousvälinevaja 50 Viljamakasiini 70 Luhtiaitta 70 Riihirakennus 170 Jalka-aitta Museon ulkopuolella museon käytössä olevat tilat: Pääkirjaston Linderinsali 100 Maksjoen varastotila sekä työtila 910 YHTEENSÄ 2911 Museon varastotila on täyttymässä. Länsi-Uudenmaan ammatillisilla museoilla on hanke saada alueelle toteutetuksi maakunnallinen kokoelmakeskus, jonne museoiden kokoelmat keskitettäisiin. Keskukseen tulee asianmukaiset säilytystilat kokoelmille ja kokoelmien järjestämiseen, luettelointiin ja huoltoon tarvittavat tilat. Kaivosmuseon toimintaa on pahoin häirinnyt hissin puute; yleisö on jouduttu viemään alas kaivokseen pikkubussilla ja tämä on suuresti verottanut yleisömäärää Kone Oyj teki päätöksen uuden hissikuilun rakentamisesta Tytyriin ja kaupunki saa yhden kuilun hisseistä kaivosmuseon käyttöön. Hissiongelman ratkaisu mahdollistaa myös museon kehittämisen valtakunnalliseksi matkailukohteeksi ja kaivos- ja

3 3 ruukkitoiminnan valtakunnalliseksi erikoismuseoksi. Taulukoista 5 ja 6 on nähtävissä Lohjan Museon ja Kaivosmuseon kävijämäärät vuonna 2012 ja 2013 sekä kävijämäärät verrattuna väestömäärältään vastaavankokoisten kuntien ja toisaalta Espoon museoiden kävijämääriin. Taulukko 5. Museoiden kävijämäärät Vuosi Kävijämäärät yhteensä MUSEO Lohjan Museo Tytyrin Kaivosmuseo Taulukko 6. Lohjan museopalvelujen kävijämäärät vrt. muut kunnat v MUSEO Vuosi Kävijämäärät yhteensä Lohjan Museo Espoon kaupunginmuseo Hyvinkään kaupunginmuseot Kouvolan kaupunginmuseot Nurmijärven museo Rauman museo Museo on aktiivisesti mukana Lohjan Kulttuuripolku-hankkeessa. Harjun koulun ja museon yhteistyönä valmistui Roopen polku-kirjanen, joka jaettiin kaikkien lohjalaiskoulujen 5-luokkalaisille. Kulttuuripolku vie eteenpäin Lohjan kulttuuritoimijoiden, koulutoimen, varhaiskasvatuksen, liikuntatoimen ja perusturvan vanhustenpalvelun yhteistyötä Museon ja kulttuuripalvelujen muiden yksiköiden yhteistyö on jatkuvaa ja aktiivista. Kaupunki suunnitteli v säästötoimenpiteenä Johannes Lohilammen museon toiminnan siirtämistä kaupungilta kolmannen sektorin vastattavaksi. Hanke kaatui tuolloin sammattilaisten yhdistysten ja Sammatin aluetoimikunnan vastustukseen. Taulukko 7. Museon tulot, menot ja kate , t MUSEO Tulot Menot Vuosikate Lohjan kaupunginorkesteri on viime vuorina laajentanut toimintaansa voimakkaasti seudulliseksi orkesteriksi. Konsertteja on ollut vuosittain runsaasti Lohjan ja Länsi-Uudenmaan lisäksi keskisellä ja

4 4 itäisellä Uudellamaalla. Orkesteri on myös pitänyt Kulttuuripolkuun liittyen useita konsertteja vuosittain päiväkodeissa ja vanhusten palvelukeskuksissa. Taulukko 8. Orkestereiden tilastoja v Orkesteri Henkilötyövuosia Valtionosuus 1000 Menot yhteensä 1000 VOS:n osuus menoista % Esiintymiset kotimaassa Kuulijat kotimaassa Helsingin KO , Tapiola Sinfonietta , Jyväskylä Sinfonia , Joensuun KO , Kymi Sinfonietta , Pori Sinfonietta , Vaasan KO , Lappeenrannan KO , K-Pohjanmaan KamO , Lapin KamO , UMO , Lohjan KO , Mikkelin KO , Seinäjoen KO , Kemin KO , Savonlinnan O , Taulukko 9. Orkesterin tulot, menot ja kate , t. ORKESTERI Tulot Menot Vuosikate Lohjan Teatterin kävijämäärät ovat viime vuosina pysyneet jatkuvasti korkealla tasolla. Näytelmävalinnat ovat onnistuneet ja esitykset ovat vetäneet hyvin yleisöä. Lohjan Kesäteatterille on määrätty paikka Lohjan Museon alueelle; rakentaminen tapahtunee lähivuosina. Kesäteatterin saaminen mahdollistaisi esitysmäärien kasvattamisen ja näin ollen lisäisi huomattavasti Lohjan Teatterin myyntituottoja. Lohjan Teatteri osallistuu aktiivisesti Kulttuuripolkuun; teatterissa oin vieraillut lukuisia koululaisryhmiä tutustumassa teatterityöhön ja teatteritiloihin. Lisäksi talossa on järjestetty ilmaisukoulutuksia erilaisille sidosryhmille. Lohjan Teatterin toimii täyspainoisesti ammattimaisia esityksiä tuottaen pienellä kustannuksilla pitkälti siksi, että esiintyjät ovat harrastajia ja varsinaista palkattua työvoimaa on vain 4. Huomioitavaa on, että kaikki esitykset tehdään teatterin johtaja-ohjaajan toimesta, joten ohjaustöitä yhdelle ohjaajalle on tällä hetkellä maksimimäärä.

5 5 Muutamia ulkopuolelta ostettuja vierailuesityksiä on kokeiltu viime vuosina. Kysyntä on ollut heikompaa, jolloin tuloja ei kerry ja kustannukset kuitenkin suurempia (varsinkin ammattivierailuissa) ja vierailutoiminta vaikeasti toteutettavaa pienen henkilökuntamäärän vuoksi. Myös yksi ainoa varsinainen esitystila ilman sivutiloja rajoittaa useamman esityksen pyörittämistä yhtä aikaa ohjelmistossa. Kahviotila mahdollistaa pienimuotoisten esitysten tekemisen, lisää mahdollisuuksia laajentaa ohjelmistovalintoja, mutta ei tuo myyntituloja pienen tilansa vuoksi. Esityksiä yhteensä esityskaudessa syksy kevät n. 50, ensi iltoja 3-4. Lohjan Teatteri toimii Kulissi-näyttämöllä. Esitystilaan mahtuu katsojia 204 / esitys, katsojia vuosittain Kahviotilaan mahtuu 60-katsojaa /esitys. Yläkerran ja alakerran esitystoiminta yhtä aikaa mahdotonta, koska kahvio toimii myös kahviotilana koko yläkerran esitysten katsojamäärille. Lohjan Teatterin katsojamäärät 2012 ja Taulukko 10. Teattereiden tilastoja v (Sen jälkeen tilastoja ei ole päivitetty) Ammattijohtoisten harrastajateattereiden tilastoja Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. Henkilöstö Hlöä 2004 Hlöä 2005 Hlöä 2006 Hlöä 2007 Haminan Teatteri Hämeenlinnan Miniteatteri J+J Teatteri Kivi-juhlat 3 Kuusankosken Teatteri Lohjan Teatteri mukana näyttelijät Nokian Työväen Teatteri Poleenin Teatteri Salon Teatteri Teatteri Totti Tikkurilan Teatteri Turun Nuori Teatteri Uudenkaupungin Teatteri Valkeakosken kaupunginteatteri Ylioppilasteatteri

6 6 Taulukko 11. Teatterin tulot, menot ja kate , t TEATTERI Tulot Menot Vuosikate Yleinen kulttuuritoimi järjestää vuosittain erilaisia kulttuuritapahtumia, kuten esim. Menneen ajan joulumarkkinat, Lohjan Tenoripäivät ja Lohjan Kesän tapahtumat. Kulttuuritoimi järjestää myös vuotuiset juhlat, kuten esim. Itsenäisyyspäivän juhlan. Kulttuuripolku-hankkeen organisointi kuuluu kulttuuritoimelle. Taulukko 12. Kulttuuritapahtumien tilastoja v , mustalla v. 2014, punaisella v tiedot Paikkakunta Kesto Käyntejä tai Myytyjä OKM:n osallistujia lippuja tuki Päiviä Urkuyö ja Aaria Espoo Lohjan Tenoripäivät Lohja Meri ja musiikki Inkoo Tammisaaren Kesäkonsertit Meidän festivaali (v asti Tuusulanjärven kamarimusiikki) Raasepori Järvenpää, Tuusula Avanti!n Suvisoitto Porvoo Loviisan Sibeliuspäivät Loviisa Kemiönsaaren Musiikkijuhlat Kemiönsaari Turku Jazz Turku

7 7 Rauman Festivomusiikkipäivät Rauma Riihimäen Kesäkonsertit Riihimäki Mäntän Musiikkijuhlat Mänttä Tanssivirtaa Tampereella Tanssivirtaa Tampere Iitin musiikkijuhlat Iitti Joroisten Musiikkipäivät Kangasniemen Musiikkiviikot Joroinen Kangasniemi Musiikin Aika Viitasaari Harrastajateatterikesä Seinäjoki Korsholman Musiikkijuhlat Vaasa, Mustasaari Kokkolan Talviharmonikka Kokkola Oulun Musiikkijuhlat Oulu Oulunsalo Soi Oulunseudun musiikkijuhlat Oulunsalo Raahen Rantajatsit Raahe Täydenkuun Tanssit Pyhäjärvi Suomussalmen Musiikkijuhlat Suomussalmi Taulukko 13. Yleisen kulttuurin tulot, menot ja kate ,t. YLEIN.KULTT Tulot Menot Vuosikate Vapaan sivistyksen ja muun opetuksen nykytila Vapaaseen sivistykseen kuuluvat kaupungin kulttuuripalveluiden yksiköistä Hiiden Opisto ja taiteen perusopetusta antava Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto. Vapaaseen sivistykseen kuuluvat myös kaupungin tukea saavat taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset Lohjanseudun kuvataidekoulu, Tanssistudio Funka, Tanssikoulu Un Dos Tres, Musiikkikoulu RytmiOmena, Tanssiopisto Vinha, Taito-Uusimaa ry:n ylläpitämä Käsityökoulu Helmi ja Lasten ja nuorten teatteri Aploodi. Hiiden Opisto on perustettu yhdistämällä Lohjan työväenopisto, sekä Nummi-Pusulan ja Vihdin kansalaisopistot Hiiden Opistoksi vuonna Nykyinen Hiiden Opisto on alueellinen kansalaisopisto, joka

8 8 toimii kolmen kunnan alueella. Lohja on opiston omistajakunta ja sopimuskuntia ovat Vihti ja Siuntio. Hiiden Opisto käyttää Lohjalla 42 opetustilaa, joista valtaosa on Lohjan koulujen tiloja. Opiston vahvuuksia ovat mm. laaja ja monipuolinen kurssitarjonta eri ikäryhmille, motivoitunut ja osaava henkilökunta sekä laaja yhteistyöverkosto. Lohjan kulttuuripalvelujen yksiköiden yhteistyö on tiivistynyt olennaisesti. Opiston kehittämiskohteita ovat koko alueella tilat ja opetusvälineet sekä kurssitarjonta, varsinkin tilauskurssit. Erityisesti Lohjan opistotalon nykyiset tilat ovat monin tavoin epäkäytännölliset ja puutteelliset. Suuri haaste Opiston toiminnalle tulee jatkossa olemaan valtionrahoituksen supistuminen, joka voi johtaa alueen aikuiskoulutuksen keskittämiseen laajoihin eri koulutusmuodot yhdistäviin yksiköihin. Taulukko 14. Hiiden Opiston toimintaa kuvaavat keskeiset tunnusluvut vuosilta Suorite Opiskelijamäärä kerran laskettuna (netto) Opiskelijamäärä kurssikohtaisesti laskettuna (brutto) Toteutuneiden kurssien lukumäärä Päätoiminen henkilökunta Tuntiopettajat Myönnetty valtionosuustuntimäärä Valtionosuuteen oikeuttavat toteutuneet tunnit Toteutuneet tunnit yhteensä Avoimen yliopiston toteutuneet tunnit OPH:n rahoittamat tunnit Myyntikoulutuksen toteutuneet tunnit Taulukko 15. Hiiden Opiston ja Raaseporin kansalaisopiston tunnusluvut vuosilta Suorite HO 2011 RP 2011 HO 2012 RP 2012 HO 2013 RP 2013 Opiskelijamäärä kerran laskettuna (netto) Opiskelijamäärä kurssikohtaisesti laskettuna (brutto) Toteutuneiden kurssien lukumäärä Päätoiminen henkilökunta Tuntiopettajat Myönnetty valtionosuustuntimäärä Valtionosuuteen oikeuttavat toteutuneet tunnit Toteutuneet tunnit yhteensä Avoimen yliopiston toteutuneet tunnit OPH:n rahoittamat tunnit Myyntikoulutuksen toteutuneet tunnit

9 9 Taulukko 16. Kansalaisopistojen nettokustannukset Lohjalla ja verrokkikunnissa v Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön nettokustannukset 2013, /as. Järvenpää 21 Kajaani 30 Kirkkonummi 16 Kokkola 30 Lohja 27 Nurmijärvi 3 Rauma 30 Seinäjoki 28 Tuusula 18 Koko maa 26 Taulukko 17. Kansalaisopistojen opetustuntien määrä Lohjalla ja verrokkikunnissa v Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön opetustuntien lukumäärä 2013 Järvenpää Kajaani Kirkkonummi Kokkola Lohja Nurmijärvi - Rauma Seinäjoki Tuusula Taulukko 18. Hiiden Opiston tulot, menot ja kate ,t. HIIDEN OPISTO Tulot Menot Vuosikate

10 10 Taulukko 19. Hiiden Opiston talouden tasapaino Taiteen perusopetusjärjestelmä on ollut voimassa vuodesta Lain mukaan opetuksen järjestämisestä päättää kunta. Taiteen perusopetus on tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta. Se antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Opetus jakautuu: - valmentaviin opintoihin - perusopintoihin - syventäviin opintoihin - aikuisopintoihin Opiskelun voi yleensä aloittaa 3-4 vuotiaana ja aikuisopinnot suunnataan yli 16-vuotiaille.Lohjalla taiteen perusopetusta on tällä hetkellä saatavana musiikissa, kuvataiteissa, tanssissa, teatteritaiteessa ja käsityötaiteessa. Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto on taiteen perusopetuslain alainen lakisääteistä tuntiperusteista valtionosuutta saava taideoppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää musiikin ja siihen läheisesti liittyvien taidemuotojen perusopetusta sekä muuta musiikkikulttuurin kehittämiseen liittyvää toimintaa. Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto tarjoaa taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta. Opiston ylläpitäjä on Lohjan kaupunki. Opistolla on sivutoimipiste Nummelassa. Lohjan kaupungilla on sopimus myös Siuntion kanssa. Opetuksella tuetaan musiikin harrastamista, oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä yksilönä ja ryhmän jäsenenä sekä annetaan riittävät edellytykset musiikin ammatilliseen koulutukseen pääsemiseksi sitä haluaville. Musiikkiopisto voi järjestää tehtäväalueeseensa liittyvää koulutusta ja omakustanteista maksullista palvelutoimintaa. Taulukosta 20 on nähtävissä Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston opiskelijamäärät, opetustunnit ja henkilöstö vv

11 11 Musiikkiopiston vahvuuksia ovat ammattitaitoinen, motivoitunut ja korkeasti koulutettu henkilökunta sekä innostuneet ja pitkäjänteiseen opiskeluun sitoutuneet oppilaat ja perheet. Vahvuuksia ovat myös aktiivinen ja laadukas orkesteri- ja kuorotoiminta. Opisto tekee paljon yhteistyötä mm. alueen koulujen, päiväkotien ja lähikuntien musiikkioppilaitosten kanssa. Musiikkiopisto järjestää varhaisiän musiikkikasvatusopetusta (=muskaritoimintaa) kattavasti Lohjan kaupungin alueella mm. eri päiväkodeissa ja kouluilla. Toimintaa on myös Karjalohjalla ja Sammatissa. Osa ryhmistä on ruotsinkielisiä. Tavoitteena on laajentaa varhaisiän musiikkikasvatustoimintaa myös Saukkolaan ja Pusulaan. Myös perusopetuksen viemistä entisen Nummi-Pusulan alueelle suunnitellaan. Taulukko 20 Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston keskeiset tunnusluvut OPPILASMÄÄRÄT musiikkiopisto musiikkileikkikoulu Avoin osasto yhteensä OPETUSTUNNIT Valtionosuustunnit, vkt 650,2 650,2 650,2 Kaikki opiston tunnit, vkt 707, ,17 HENKILÖSTÖ rehtorit muu henkilökunta viranhaltijat päätoimiset sivutoimiset * sijaisina toimineet ulkopuoliset henkilöt Haasteellisia asioita Länsi-Uudenmaan musiikkipistossa ovat nykytilanteessa: 1. Musiikkiopisto ei pysty ottamaan oppilaiksi kaikkia valintakokeeseen osallistuvia, joka voi aiheuttaa kysynnän hiipumista. Tavoite olisi tarjota opiskelupaikka mahdollisimman monelle kiinnostuneelle esim. ryhmäopetusta lisäämällä. 2. Virkarakenteen muokkaaminen oppilaitoksen tavoitteet ja kysyntä huomioon ottaen. 3. Mahdolliset valtionosuusjärjestelmän muutokset. 4. Mahdollisten metropolialueen kuntaliitosten vaikutukset yhteistyöhön Vihdin kanssa. Taulukko 21. Musiikkiopiston tulot, menot ja kate , t. MUS. OPISTO Tulot Menot Vuosikate

12 12 Kuvataidekoulussa opiskelun pääpaino on oppilaan omassa luovassa työskentelyssä. Opetus tukee päiväkotien ja koulujen taiteenopetusta sekä antaa pohjakoulutusta kuvataidealoille suuntautuville. Opintoryhmät kokoontuvat kerran viikossa iltapäivisin ja iltaisin. Kaikki tarvikkeet ja työvälineet kuuluvat opintomaksuun. Lukuvuosi on 34 viikon mittainen. Kuvataidekoulun toiminnasta vastaa Lohjanseudun kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry, jonka johtokunta toimii myös koulun johtokuntana. Koulun talous muodostuu Lohjan kaupungin tuesta (1/3), tuntiperusteisesta valtionosuudesta (1/3) ja koulun omasta varainhankinnasta (1/3), joka sisältää lukukausimaksut. Lisäksi koulu hakee erilaisia apurahoja erityishankkeisiinsa. Lohjan kaupungin avustus on vuonna Tanssistudio Funka antaa taiteen perusopetusta tanssissa: klassinen baletti ja jazztanssi. Klassisen baletin opiskelu aloitetaan pääsääntöisesti 5-8 -vuotiaana. Perusopintojen päättötodistus suoritetaan vuotiaana. Laajan oppimäärän päättötodistus suoritetaan vuotiaana. Jazztanssin opiskelu aloitetaan pääsääntöisesti 10-vuotiaana discotanssilla tai 8-9 -vuotiaana nykytanssilla. Perusopintojen päättötodistus suoritetaan vuotiaana. Laajan oppimäärän päättötodistus suoritetaan vuotiaana. Lohjan kaupungin avustus v on Tanssikoulu Un Dos Tres tarjoaa myös taiteen perusopetusta tanssissa. Koulun painopiste on espanjalaisen kielialueen flamenco-, salsa- ja rumbita -tansseissa. Lisäksi viikko-ohjelmassa on street dance-tunteja, showtanssia, balettia, akrobatiaa ja latinalaisia tansseja. Lohjan kaupungin avustus v on Taito-Uusimaa ry;n Käsityökoulu Helmessä voi kutoa sisustustekstiilejä valmiiksi rakennettuihin loimiin. Kutoa voi omatoimisesti tai ohjaajan avustamana. Lohjan kaupungin avustus v on Musiikkikoulu RytmiOmena tarjoaa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaista rytmimusiikin koulutusta lapsille, nuorille ja aikuisille Lohjalla. Koulu antaa instrumentti-, bändi- ja musiikinteoriaopetusta.. Koulussa toimii lasten Rokkimuskari, ja POPKuoro sekä aikuisten viihdekuoro ja bändikoulu. Lohjan kaupungin avustus v on Tanssiopisto Vinhaa ylläpitää Luoteis-Uusimaan tanssiyhdistys Vinha toimintansa aloittanut opisto tarjoaa opetusta lasten-, nyky-, jazz- ja street-tanssissa sekä klassisessa baletissa. Opisto opettaa myös kehonhuoltoa. Opisto toimii Lohjan ohella myös Karkkilassa ja Vihdissä. Lohjan kaupunki avusti v opistoa vuokrissa. Lasten ja nuorten teatteri Aploodi toimii kulttuuriyhdistys Lohjan Art&Music ry:n alaisuudessa. Aploodi on teatteritaiteen perusopetusta Lohjan seudulla antava teatteri, jonka opetussuunnitelman kaupunki hyväksyi Teatteri antaa opetusta kahdelle ikäryhmälle, 7-11-vuotiaille ja vuotiaille. Kaupungin avustus v on Taulukko 22. Muun taiteen perusopetus,menot ja kate , t MUU TAITEEN PERUSOPETUS Tulot 2 Menot Vuosikate Palveluverkkokysely

13 13 Lohjan kuntalaisille, luottamushenkilöille, kaupungin työntekijöille ja tietyille johtaville viranhaltijoille tehtiin kysely kesällä ja syksyllä 2014 Lohjan kaupungin palveluverkosta. Tutkimuksen on toteuttanut Lohjan kaupungin toimeksiannosta Laurea-ammattikorkeakoulun nykyisistä ja entisistä opiskelijoista koostuva projektiryhmä nimeltään KELPO Analytics. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Lohjan palveluverkon tulevaisuuden kehitysnäkymiä. Selvitys toteutettiin kartoittamalla vastaajien näkemyksiä verkon nykytilasta ja pyrkiä tehtyjä valintoja analysoimalla löytämään palveluverkon tulevaisuuden kehityssuunnat. Palveluverkkotutkimuksen päätavoitteena oli selvittää palveluverkon supistamiseen liittyviä näkemyksiä ja löytää kriittisimmät kohdat. Tutkimuksen osa-alueita selvitettäessä pyrittiin huomioimaan kolme avaintekijää: kustannukset, laatu ja paikallisuus. Tutkimuksessa nämä näkökulmat otettiin huomioon kysymysten asettelussa ja vastausten analysoinnissa, kun selvitettiin palveluverkon tulevaisuudennäkymiä. Seuraavassa kyselyn tuloksia kulttuuripalvelujen tulosalueen osalta: Kirjaston palveluista rivikansalaisen arvioinnissa tärkein merkitys on palvelujen maksuttomuudella. Seuraavaksi tärkein on laaja aineistovalikoima. Vähäisin merkitys on kattavilla tukipalveluilla. Kaupungin työntekijöille tärkein merkitys on laajalla aineistovalikoimalla, seuraavaksi maksuttomuudella ja vähäisin kattavilla tukipalveluilla. Luottamushenkilöiden kannalta merkittävin on laaja aineistovalikoima, seuraavaksi palvelujen maksuttomuus ja vähäisin kattavat tukipalvelut. Virkamiesjohdon arvioinnissa merkittävin on laaja aineistovalikoima, seuraavaksi tärkein pitkät aukioloajan ja vähäisin merkitys on kattavilla tukipalveluilla. Kaupungin virkamiesjohdon antamat vastaukset poikkeavat huomattavasti muiden vastaajaryhmien näkemyksistä. Laajan aineistovalikoiman merkitys nousi tässä ryhmässä huomattavasti korkeammaksi. Huomionarvoista on myös maksuttomuuden pienempi merkitys muihin vastaajaryhmiin verrattuna. Virkamiesjohdon ja kansalaisten mielipiteessä on tilastollisesti merkitsevä ero laajan aineistovalikoiman osalta. Osaavan henkilökunnan suhteen kansalaisten ja työntekijöiden välisessä mielipiteessä on tilastollisesti merkitsevä ero. Myös kansalaisten ja työntekijöiden näkemyksessä pitkistä aukioloajoista on tilastollisesti erittäin merkitsevä ero. Avoimen kirjaston toimintamallin toimivuuden mahdolliseksi Lohjalla arvioi rivikansalaisista 48,5 %, kaupungin työntekijöistä 54,3 %, luottamushenkilöistä 48,6% ja virkamiesjohdosta 88,9%. Asukkaiden, kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden näkemykset ovat melko yhteneväisiä, mutta virkamiesjohdon kyllä-vastausten määrässä on huomattava ero muihin vastaajaryhmiin verrattuna. Selvityksessä pyydettiin vastaajilta myös vapaita kommentteja liittyen avoimeen kirjastoon. Vastausten näkemykset mallin toimivuudesta vaihtelivat suuresti. Malli nähtiin toimivana vaihtoehtona erityisesti viikonloppuisin ja iltaisin, sekä sivukirjastoissa. Toisaalta lähes yhtä useat vastaajat kokivat, että henkilökunnan läsnäololle ja osaamiselle on tarve aina kirjastossa asioidessa. Huomionarvoista oli usean vastaajan huoli ilkivallan mahdollisuudesta. Kansalaisten ja virkamiesjohdon välisessä mielipiteessä on tilastollisesti merkitsevä ero. Kysyttäessä sitä, pitäisikö museoiden ylläpitovastuuta jakaa enemmän kaupungin, yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kesken, tuli vastaukseksi seuraavaa: Rivikansalaisista 59,6 % oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä Kaupungin työntekijöistä vastaava luku oli 63,2 %, luottamushenkilöistä 72,9% ja virkamiesjohdosta peräti 77,8 %. Museoiden ylläpitovastuuta koskevassa kysymyksessä vastaajien näkemykset olivat melko samankaltaisia. Voidaan todeta, että kaikkien mielestä ylläpitovastuuta voitaisiin jakaa nykyistä enemmän. Osa vastaajista toi kuitenkin avoimissa

14 14 kommenteissa ilmi epätietoisuutensa siitä, miten vastuu jakautuu tällä hetkellä. Tästä indikoi asukkaiden vastauksissa oleva suurehko en osaa sanoa-vastausten määrä. Hiiden Opiston kurssitarjonnan monipuolisuudesta ja laadukkuudesta kysyttäessä rivikansalaisista 55,5 %, kaupungin työntekijöistä 68,4%, luottamushenkilöistä 75,7% ja virkamiesjohdosta 77,8% vastasi myöntävästi. Huomionarvoista on En osaa sanoa vastausten suuri määrä. Kysymykseen saatiin runsaasti avoimia kommentteja. Monet vastaajat toivoivat aloituspaikkojen määrän kasvattamista ja lisäyksiä liitoskuntien suppeaan valikoimaan. Kielivalikoimaa ja avoimen yliopiston kursseja toivottiin myös useissa kommenteissa lisää. Vastaajat toivoivat myös lisää matalankynnyksen musiikkiharrastustoimintaa lapsille ja työssäkäyvien parempaa huomiointia iltakurssien puitteissa (aloitusaika klo jälkeen). Kysyttäessä Musiikkiopiston tarjonnan määrän laajentamisesta oppilaspaikkojen määrää lisäämällä ilmeni selkeästi, että kysymys oli taustatiedoiltaan puutteellinen, sillä En osaa sanoa -vastausten määrä oli suuri. Rivikansalaisista 26,9% vastasi kyllä ja 18,5% ei, kaupungin työntekijöistä 25,3% vastasi kyllä ja 21,8% ei, luottamushenkilöistä 19,4% kyllä ja 44,4% ei ja virkamiesjohdosta 16,7 % kyllä ja 50% ei. Kysyttäessä tarvetta kaupungin ylläpitämälle kesäteatterille kaikkien vastaajaryhmien enemmistö on sitä mieltä, että sille ei ole tarvetta. Näkemys korostuu luottamustehtävässä olevien ja virkamiesjohdon vastaajaryhmissä. Kaupunginorkesterin tehtäväkenttään kuuluvaa Tenoripäivien järjestämistä koskevassa kysymyksessä kaikki vastaajaryhmät olivat samoilla linjoilla, kaikissa vastaajaryhmissä yli puolet vastaajista kannatti nykyisen mallin säilyttämistä. Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä Terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteista löytyy runsaasti yhtymäkohtia kulttuurin ja taiteen tarjoamiin keinoihin. Kulttuurisesti monipuolinen ympäristö ja sosiaalinen pääoma lisäävät hyvinvointia ja luovat edellytyksiä niin yksilölliselle, yhteisölliselle kuin elinkeinoelämänkin menestykselle. Perinteiset kulttuuripalvelut, kuten kirjastot, museot, opistot ja teatterit, luovat perusedellytyksiä taiteesta ja kulttuurista nauttimiseen. Taide, taiteen soveltava käyttö, taiteelliset tutkimusmenetelmät sekä taiteen keinoin tapahtuva tutkimuksellinen toiminta tarjoavat innovatiivisia ja kestävän kehityksen mukaisia muutosagentteja hyvinvoinnin tukemisessa ulottuessaan muun muassa taloudelliseen toimintaan, alueelliseen, paikalliseen kehittämistyöhön, sosiaali- ja terveystoimeen, muihin yhteiskunnanpalveluihin ja työelämän käytäntöihin. Taidelähtöinen toiminta lisää ikääntyvien hyvinvointia muun muassa yhteisöllisyyttä lisäämällä, omaa aktiivisuutta tukemalla ja syrjäytymistä ehkäisemällä. Eläkeläisyhdistyksillä ja -järjestöillä on merkittävä rooli ikääntyneille suunnattujen kulttuuri, virkistys- ja vapaa-ajantoimintojen järjestämisessä. Väestön ikääntyminen on huomioitava myös kulttuuripalveluiden saatavuuden kannalta.