Pelastustoimen ajankohtaisia asioita

Transkriptio

1 Pelastustoimen ajankohtaisia asioita Kirsi Rajaniemi Rakenteellisen palonehkäisyn, turvallisuuden ja rakentamisen ohjauksen XXXVI-opintopäivät, , Vuokatti

2 Sisältö Pelastustoimen säädökset Mitkä asetukset ovat voimassa Poistumisopasteet ja uusi standardi SFS-EN ISO 7010 Erheellisten automaattiset paloilmoitukset Valmisteilla olevat paloilmoitin- ja sammutuslaitteistoasetukset Hoito- ja hoivalaitosten poistumisturvallisuusselvitys

3 Kumoutuneet normit Vanhat 80- ja 90-luvulla annetut sisäministeriön määräykset ja ohjeet ovat kaikki kumoutuneet viranomainen ei voi niihin viitata Useimpien tilalle ei ole suunnitteilla uusia säädöksiä SM:n määräys lämminilmakehittimien ja viljankuivaamoiden paloturvallisuudesta (A:47) kumoutunut SM:n asetus ilmanvaihtolaitteistojen ja - kanavien puhdistamisesta (802/2001) kumoutunut Palotarkastusohje (A:67) kumoutunut Selvitellään SM:n ohje tehdasvalmisteisista tulisijoista, joissa poltetaan kiinteää polttoainetta (A:46) kumoutunut

4 Savunpoistolaitteet Kaikki sisäministeriön antamat ohjeet, määräykset ja päätökset ovat kumoutuneet (viimeistään ) vanhoilla hyväksynnöillä ei ole juridista merkitystä Uusia säädöksiä ei ole valmisteilla Harmonisoidut tuotestandardit savunpoistoluukuista, savusuluista ja savunpoistopuhaltimista (SFS-EN sarja) Kansalliset soveltamisstandardit (NAS) Tukes valvoo EU:n rakennustuoteasetuksen mukaista CE-merkintää ja sen käyttöä

5 Sisusteiden paloturvallisuus Sisäasiainministeriön ohje sisusteiden paloturvallisuudesta (A:56) on kumoutunut standardiviittaukset eivät ole enää ajan tasalla sisusteet luokiteltiin syttymisherkkyyden mukaan luokkiin SL0 - SL4 eli palamaton, vaikeasti syttyvä, tavanomaisesti syttyvä ja herkästi syttyvä Sisusteiden paloturvallisuusriskien huomioon ottaminen sisältyy omatoimisen varautumisen velvoitteeseen Kuluttajaturvallisuuslain nojalla säädetyt vaatimukset asetukset pehmustettujen istuinhuonekalujen sekä patjojen paloturvallisuudelle (743/1990, 57/1991, muutokset 1625 ja 1626/2010)

6 Sisusteiden paloturvallisuus Inspecta Sertifiointi on julkaissut ohjeen tekstiilien paloteknisten ominaisuuksien mukaisista palokoemenetelmistä ja luokitusperusteista TSL (luettavissa internetistä) SL1 vaikeasti syttyvä, sammuu itsestään SL2 tavanomaisesti syttyvä SL3 herkästi syttyvä viranomainen ei voi edellyttää TSLmerkin käyttöä Rakennustieto on laatinut julkisten tilojen sisusteiden paloturvallisuudesta ohjeen RT luokitusperusteiden ja palokoemenetelmien lisäksi esitetty suosituksia sisusteiden valintaan rakennusten eri käyttötavoissa

7 voimaan tulleet säädökset Pelastuslaki (379/2011) VN asetus pelastustoimesta (407/2011, muutettu 203/2012) SM:n asetus erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011, muutettu 228/2013) VN asetus väestönsuojista (408/2011) VN asetus väestönsuojan laitteista ja varusteista (409/2011) SM:n asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta (506/2011)

8 Väestönsuojien vaatimukset Ei valmisteilla uusia säädöksiä tai muutoksia RT S1-luokan teräsbetoniväestönsuoja (2012) suunnitteluohjeita väestönsuojan mitoituksesta, yleissuunnittelusta, rakenteista, ilmanvaihdosta, ovista, luukuista ja varusteista LVI S1-luokan teräsbetonisten väestönsuojien LVI-laitteet (2012) suunnitteluohjeita väestönsuojan LVI-laitteiden mitoituksesta, yleissuunnittelusta ja rakenteista KH S1-luokan teräsbetoniväestönsuojan tarkastaminen ja kunnostaminen (2012)

9 Voimassa olevat vanhat asetukset VNA palovaroittimien teknisistä ominaisuuksista (291/2009) SM:n asetus palovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossapidosta (239/2009) SM:n asetus pelastustien merkitsemisestä (1384/2003) SM:n asetus käsisammuttimista (79/2001) SM:n asetus käsisammuttimien tarkastuksesta ja huollosta (917/2005) SM:n asetus rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta (805/2005) Sisäasiainministeriön asetus nuohouksesta (539/2005)

10 Poistumisopasteet Sisäasiainministeriön asetus rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta (805/2005) Valtioneuvoston päätös työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä (976/1994) Neuvoston direktiivi 92/58/ETY työssä käytettäviä turvallisuus- ja/tai terveysmerkkejä koskevista vähimmäisvaatimuksista SFS-ISO 3864 Turvallisuusvärit ja turvallisuuskilvet SFS 5715 Palontorjunta. Turvallisuuskilvet Korvattu standardilla SFS-EN ISO 7010 (2012) Kuvatunnukset ja piirrosmerkit. Turvallisuusvärit ja turvallisuusmerkit. Rekisteröidyt turvallisuusmerkit

11 Kuvatunnukset VNp 976/1994 SFS-EN ISO 7010

12 Valtioneuvoston päätös työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä (976/1994) Liite II, kohta 1.3 Käytettävät kuvatunnukset voivat olla jossain määrin erilaisia tai yksityiskohtaisempia kuin 3 jaksossa mainitut, edellyttäen että ne välittävät saman merkityksen eikä ero tai sovellutus tee niiden merkitystä vaikeammin ymmärrettäväksi.

13 Kuvat: Ilpo Leino, SPEK

14 Jaana Rajakko Sisäasiainministeriön asetus rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta (805/2005) 4 1 mom. Poistumisopasteiden on oltava selkeitä. Opasteet on pystyttävä havaitsemaan ja niiden merkitys on kyettävä tunnistamaan ja ymmärtämään vaivatta.

15

16 Erilaisia sovelluksia kuvatunnuksista

17 SFS-EN ISO 7010

18 SFS-EN ISO 7010

19 Valmisteilla asetukset paloilmoittimista ja automaattisista sammutuslaitteistoista Lausunnolle syksyllä 2013 Annetaan aikaisintaan keväällä 2014 Voimaantulo mahdollisesti vaiheittain, lisäksi siirtymäaikoja EU-ilmoitusmenettely voi viivästyttää asetusten antamista Voimaantullessaan kumoaa vanhan sammutuslaitteistoasetuksen (A:65), vanha paloilmoitinmääräys (A:60) kumoutunut jo aiemmin

20 Asetusten sisältö Valtioneuvoston asetus paloilmoittimista ja automaattisista sammutuslaitteistoista asetuksenantovaltuudet pelastustoimen laitelain 5-10 ja 15 laitteet, laitteiston toteutus, asennusliikkeet, tarkastuslaitokset, huoltotyöt Sisäasiainministeriön asetus paloilmoittimien ja automaattisten sammutuslaitteistojen kunnossapidosta asetuksenantovaltuudet pelastuslain 12 kiinteistön velvoitteet

21 Sääntelyn tavoitteet Täydennetään ja tarkennetaan olemassa olevaa lainsäädäntöä tavoitteena varmistaa laitteistojen asianmukainen toiminta varmistaa laitteistojen sopivuus käyttökohteeseensa estää erheellisiä ilmoituksia Terävöitetään ja tarkennetaan erityisesti vaatimuksia, jotka koskevat dokumentointia (eli asiakirjoja) laitteiston kunnossapitoa ja ylläpitoa pelastuslaitoksen toiminnan edellytyksiä Yhdenmukaistetaan paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen vaatimukset

22 Vuonna 2012 automaattiset paloilmoittimet antoivat keskimäärin 57 hälytystä/vuorokausi hälytyksistä 94 % on kirjattu automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtäväksi ilmoittivat ensimmäisenä yli 830 rakennuspalossa ja rakennuspalovaarassa

23 Paloilmoittimien teknisillä ratkaisuilla voidaan vähentää myös ihmisen toiminnasta aiheutuneita hälytyksiä

24 Suunnittelusäännöt Asetukseen ei luetteloa suunnittelustandardeista ja -säännöistä Ensisijaisia suunnittelusääntöjä ovat EN, ISO, INSTA ja SFS standardeina julkaistut säännöt Laitteistot voidaan toteuttaa myös ST-ohjeita, CEA-ohjeita ja muita vastaavia yleisesti saatavilla olevia ohjeita noudattaen edellyttäen, etteivät niiden periaatteet ja vaatimukset ole ristiriidassa säädösten ja standardien kanssa

25 Suunnittelusääntöjä Sprinklerilaitteistot SFS-EN A2 Kiinteät palonsammutusjärjestelmät. Automaattiset sprinklerilaitteistot. Suunnittelu, asennus ja huolto SFS 5980 (INSTA 900-1) Asuntosprinklerilaitteistot - Suunnittelu, asentaminen ja huolto CEA 4001 Sprinklerilaitteistot. Suunnittelu ja asentaminen (FK - CEA 4001: fi) + liite O NFPA standardit Muut sammutuslaitteistot Paloilmoittimet ST-ohjeisto 1. Paloilmoittimen suunnittelu, asennus, huolto ja kunnossapito 2009 CEN/TS Paloilmoittimet. Suunnittelu-, mitoitus-, asennus-, käyttöönotto-, käyttöja huolto-ohjeet CEA 4040 Fire Protection Systems - Specifications for automatic fire detection and fire alarm systems - Planning and Installation

26 Asetukseen paloilmoittimen toiminnalliset vaatimukset Paloilmoitin on toteutettava niin, että (Ruotsin malli): laitteisto havaitsee alkavan palon luotettavasti laitteisto aktivoituu riittävän nopeasti laitteisto antaa tarvittavat hälytykset laitteisto käynnistää paloilmoittimen kautta suoritettavat ohjaukset laitteisto kattaa koko valvottavan alan laitteiston toiminta on varmistettu sähkökatkojen varalta korroosio, lämpövaikutukset tai muut rakennuksen ympäristön olosuhteet eivät vaikuta laitteiston luotettavuuteen

27 Asetukseen sammutuslaitteiston toiminnalliset vaatimukset Automaattinen sammutuslaitteisto on toteutettava niin, että (Ruotsin malli): laitteisto pystyy sammuttamaan palon tai pitämään palon hallinnassa suunnitellun ajan laitteisto aktivoituu riittävän nopeasti laitteisto kattaa suojattavan alan suunnitellun toiminnan kannalta riittävällä tavalla laitteiston toiminta on luotettavaa korroosio, lämpövaikutukset tai muut rakennuksen ympäristön olosuhteet eivät vaikuta laitteiston luotettavuuteen sammutusaineen myrkylliset vaikutukset eivät vaaranna henkilöturvallisuutta laitteiston toiminta on turvattu palon vaikutuksilta

28 Dokumentoinnin tarkentaminen Miksi: sammutuslaitteiston suunnitteluperusteiden esittäminen pelastusviranomaiselle ennen lupakäsittelyä ei aina toteudu paloilmoittimen toteutuspöytäkirjaa aloitetaan yleensä täyttää lupakäsittelyn jälkeen suunnitteluperusteet palvelemaan lupavaihetta ja tulevia muutostöitä määräytymisperusteet noudatettavat suunnittelusäännöt (+poikkeukset) suunnittelusta vastaava taho toteutuspöytäkirjassa dokumentoidaan toteutus tekninen toteutus (komponentit jne.) asentamisesta vastaava taho

29 Kunnossapidon tarkentaminen Pelastuslaki 12 pelastuslaissa tai muissa säädöksissä vaaditut tai viranomaisten määräämät paloilmoittimet on pidettävä toimintakunnossa huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti SM:n asetukseen käyttöönottotarkastus ennen laitteiston käyttöönottoa ensimmäinen määräaikaistarkastus 6-18 kuukauden kuluttua käyttöönotosta määräaikaistarkastus vähintään kolmen vuoden välein pelastusviranomainen voi lyhentää tarkastusväliä tai määrätä ylimääräisiä tarkastuksia

30 Turvallisuusselvitys vuosimallia 2002 RakMk E1:11.7.1:2002 Henkilöturvallisuuden kannalta vaativat kohteet, joissa paloturvallisuuden riskit johtuvat tilojen käyttötavasta ja henkilöiden rajoitetusta tai alentuneesta toimintakyvystä Turvallisuusselvityksen pohjalta määritetään rakenteelliset ja muut toimenpiteet riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi VNA pelastustoimesta (787/2003), 10 Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä erikseen, miten rakennuksessa tai tilassa olevien heikentynyt toimintakyky otetaan huomioon vaaratilanteisiin varautumisessa

31 Pelastuslaki (379/2011) Selvityksen laatiminen ja pelastusviranomaisen arviointi Voimaan Siirtymäsäännös mom. 6 ja 7 k laadittava ja toimitettava pelastusviranomaiselle mennessä päivitettävä mennessä (ja sen jälkeen kolmen vuoden välein)

32 Valtioneuvoston asetus poistumisturvallisuusselvityksestä Tarkoitus antaa syksyllä 2013 Lausunnolla ollut työryhmän valmistelema luonnos hankerekisterissä /177900_SM _lausuntopyyntö.pdf Asetusluonnos 1 Soveltamisala 2 Perustiedot 3 Selvityksen sisältö 4 Selvityksen päivittäminen 5 Voimaantulo

33 Karlsson, Selvityksen laatimisvelvolliset Hoitolaitokset sairaalat, vanhainkodit, laitoshuolto, suljetut rangaistuslaitokset Palvelu- ja tukiasuminen asumisyksikön muotoon järjestetyt palvelu- ja tukiasunnot sekä muut vastaavat, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi Asetuksen soveltamisalaan eivät kuulu esimerkiksi tavanomaiset senioritalot vammaisen henkilön kotona järjestettävä palveluasuminen kotisairaanhoito ja kotisairaalahoito toimeksiantosopimukseen perustuva perhehoito hoitajan kodissa

34 Poistumisturvallisuusselvityksen sisältö Pelastuslaki 18 1 mom. Toiminnanharjoittajan on etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huolehdittava, että asukkaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina. Toiminnanharjoittaja selvittää onko pelastautumiseen tai pelastamiseen kuluva aika lyhyempi kuin käytettävissä oleva poistumisaika

35 Suojaustason valinta turvallisuusselvityksen perusteella Pystyykö asukas/potilas itse poistumaan asunnosta/huoneesta - enintään 2-3 minuutissa asunnosta tai potilashuoneesta palon syttymisestä ei kyllä Ehtivätkö auttajat ajoissa - pelastaminen syttyneestä huoneesta 2-3 minuutissa - evakuointi potilasosastosta enintään 15 minuutissa - evakuointi naapuriasunnoista 30 tai 60 minuutissa Palovaroitin ei kyllä Automaattinen sammutuslaitteisto (sprinklaus) - vaatimus, mikäli asukkaiden/potilaiden poistuminen tai pelastaminen ei onnistu riittävän nopeasti Automaattinen paloilmoitin

36 Poistumisturvallisuusselvitys pelastuslaissa Toiminnanharjoittaja laatii selvityksen Ennen toiminnan aloittamista Päivittää vähintään kolmen vuoden välein Toimittaa pelastusviranomaiselle Pelastusviranomainen arvioi poistumisturvallisuuden Toiminnanharjoittaja täydentää selvitystä määräajassa Voidaan toteuttaa poistumiskoe Toiminnanharjoittaja laatii toteuttamissuunnitelman määräajassa Toimenpiteet eivät ole riittäviä Pelastusviranomainen antaa korjausmääräyksen ja tarvittaessa määräajan Pelastusviranomainen määrää toimenpiteistä 36