Tampereen teknillisessä

Transkriptio

1 4 Mediteema Astma ja allergia Kosteus kiusaa lääkäriä Harva on allerginen homeelle, mutta moni oirehtii kosteusvauriorakennuksessa. Rakennusteknisestä ongelmasta tulee terveydellinen, mutta diagnoosin sijaan lääkäri joutuu turvautumaan päättelyyn. nmari Heikkilä nkuva: Mauri Helenius Terveyskeskuslääkäri on liemessä, koska hän ei ilman kotikäyntiä pysty arvioimaan todellista tilannetta. Tampereen teknillisessä korkeakoulussa erään osaston henkilökunnasta suuri osa oirehti. Talo remontoitiin ja tarkastettiin. Kaiken piti olla kunnossa, mutta oireet vain jatkuivat. Osaston professori oli jo epätoivoinen. Näytteenottoa varten hajotettiin hänen työhuoneensa seinää. Ehjän kipsilevyn takana oli kolme kerrosta homehtunutta kipsilevyä. Hometalojen terveyshaitoista on hurjia kertomuksia: ihmiset ovat menettäneet kosteusvaurion takia työpaikkansa, kotinsa tai mielenterveytensä. Mutta mitä kosteusvauriot tyypillisesti aiheuttavat? Lievät oireet ovat tyypillisiä limakalvojen ja ihon ärsytysoireita, silmäoireita, nuhaoireita, iho-oireita ja astman pahenemisia. Osa potilaista joutuu infektiokierteeseen: kurkkutulehdus, poskiontelotulehdus, korvatulehdus ja keuhkoputkentulehdus toisensa jälkeen. Meille tulee potilaita viikoittain, kuvailee ylilääkäri Tari Haahtela Hyksin iho- ja allergiasairaalasta. Ongelma on, että ei ole diagnoosimenetelmää, joka osoittaisi oireiden aiheutuneen kosteusvauriosta. Lääkäri joutuu turvautumaan päättelyyn, joka sulkee muut mahdolliset syyt pois, ja arvioi, miten todennäköistä on altistuminen kosteusvauriomikrobille. Terveyskeskuslääkärin keinot ovat vähäiset. Voi tietysti tehdä allergiatestauksia, ihotestausta ja mittauttaa veressä olevia allergiavasta-aineita, mutta niistä ei ole paljon hyötyä. Onki on väärässä lammessa. Homeallergia on erittäin harvinainen. Sitä esiintyy vain viidellä prosentilla oirehtivista, joten IgE-vasta-aineet jäävät tavallisesti negatiivisiksi. Yleiseen immuunivasteeseen liittyvät IgG-tyypin vasta-aineet voivat kuvastaa altistumista, mutta kyseessä voi yhtä hyvin olla kymmenen vuotta vanha immuunijälki. Hyksissä aloitettiin kosteusvaurio-ongelmiin keskittyvä sisäilmapolikliininen toiminta vajaat kymmenen vuotta sitten. Hoitajat tekevät kotikäyntejä ja arvioivat, onko kosteusvaurio niin laaja, että se voi olla syypää oireisiin. Yhteistyössä ovat mukana Helsingin ympäristökeskuksen tarkastajat. Terveyskeskuslääkäri on liemessä, koska hän ei oman työpöytänsä äärestä kykene arvioimaan, mikä tilanne potilaan kotona oikeasti on. Kotikäyntitoimintaa pitäisi olla niin paljon, että ainakin yliopistosairaalatasolla voitaisiin käydä arvioimassa altistusta. Nyt sitä ei käytännössä tehdä missään muualla kuin iho- ja allergiasairaalassa. Huono rakentaminen on saatava kuriin Sehän on skandaali, puuskahtaa mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salonen. Tutkijaa kuohuttaa uutinen, jonka mukaan neljänneksessä Helsingin kouluista on kosteusvaurio. Onhan se häpeäpilkku suomalaisen rakentamisen ammattitaidolle. Ei niin saa olla, että tehdään vuotavia rakennuksia. Professori kertoo samaan hengenvetoon, että käydessään ensimmäistä kertaa Kiasmassa hän ennusti, että muutamassa vuodessa on odotettavissa kosteusongelmia. Ja niin kävi. Nykytaiteen museo avattiin keväällä 1998, ja laajat kosteusvauriokorjaukset aloitettiin syksyllä Salkinoja-Salosen laboratoriossa on tutkittu yli kymmenen vuotta kosteusvaurionäytteitä valtion virastoista, kouluista, päiväkodeista ja yksityisasunnoista. Huippuyksikköön kuuluva ryhmä etsii rakennusmateriaaleista, pölystä ja pintanäytteistä kosteusvauriomikrobien tuottamia myrkkyjä. Meille tulee vain jäävuoren huipun huippu. Yleensä taho, jonka pitäisi hoitaa korjaukset, on yhteistyökyvytön. Silloin tarvitaan lisää todistusvoimaa. Kysymys on tietysti rahasta; jonkun pitää korjaukset maksaa. Bakteerit ovat suurempi haitta Vielä ei tarkkaan tiedetä, mikä kosteusvaurioissa on niin epäterveellistä. Vaikka harva on allerginen, moni oirehtii. Homeitiöitä ihminen hengittää sisäänsä niin sienimetsässä kuin puutarhatöissäkin, ja vieläpä paljon suurempia määriä kuin hometaloissa. Mirja Salkinoja-Salosen mukaan homeet eivät ole hometaloissa suurin terveysuhka. Ne ovat lähinnä vain lahottajia, jotka hajottavat entsyymeillään kostean rakennusmateriaalin, lastu- tai kipsilevyn. Homeita pahempi terveyshaitta ovat kosteusvauriokohtiin pesiytyvät bakteerit, jotka

2 Astma ja allergia Mediteema 5 Mirja Salkinoja-Salosen mukaan hometalon suurin ongelma eivät ole homeet, vaan homeiden seurassa viihtyvät bakteerit.

3 6 Mediteema Hometalotaudille ei ole diagnoosia Mari Heikkilä Altistustestit ovat tärkeitä, koska syy seuraussuhteen osoittamiseksi ei ole muutakaan menetelmää Taloyhtiöissä kosteusvauriokorjaukset voivat herättää vastuukiistoja, mutta vielä suurempi oikeudellinen pulma on, kun kosteusvauriomikrobeita epäillään syylliseksi työperäiseen ammattitautiin. Ammattitautilain mukaan pitää selvästi osoittaa, että juuri kosteusvauriomikrobit ovat pääasiallinen syy astman, ammattinuhan tai allergisen alveoliitin puhkeamiselle. Se ei ole helppoa. Käytännössä keinoina ovat PEF-seuranta ja altistuskoe. Työterveyslaitoksen ylilääkäri Henrik Nordmannin mukaan vakuutusyhtiöillä on välillä ollut Työterveyslaitoksen kanssa eri käsitys siitä, mikä on riittävä todiste työperäisestä sairastumisesta. Yhtiöt vaativat usein altistuskoetta osoittamaan syy-yhteyden. Nordmann toivoo, että tuore Majvik II-suositus selkiyttää tilannetta. Ongelma altistustestin käytössä on, että negatiivisesta tuloksesta ei voi suoraan tehdä johtopäätöksiä. Se ei saa kumota positiivista PEF-mittausta. Korvausjärjestelmässä on ollut vääriä tulkintoja, mutta luulen, että asia on saatu pikku hiljaa perille. Nordmanin mukaan altistuskoe tulee kyseeseen lähinnä kun PEF-työpaikkaseurantoja ei enää pystytä suorittamaan. Tällainen tilanne on jos esimerkiksi rakennus on korjattu, purettu, käyttökiellossa tai potilaalla ei ole enää työsuhdetta. Silloin altistukoe on lähes ainoa jäljellä oleva diagnostinen keino. Keuhkoputken altistuskokeessa on käytössä Aspregillus fumigatus -homekanta, jonka puhdasviljelmästä uutetaan proteiinit koetta varten. Näyte laimennetaan ja uutetta testataan potilaalla, joka hengittää uutetta sisäänsä. Tavoitteena on saada aikaan ohimenevä reaktio, joka osoittaisi altistumisen. Altistustesti ihmetyttää Mikrobiologian professori Mirja Henrik Nordman on turhautunut keskusteluun altistustesteistä. Testit ovat joskus viimeinen keino osoittaa astman syy-yhteys kosteusvaurioon. Salkinoja-Salonen ihmettelee koetta, sillä kyseessä on kompostin ja maatalousympäristön home, ei mikään varsinainen hometalomikrobi. Myöskään PEF-mittauksille hän ei lämpene. Se on ihmiskokeitten tekemistä sekin. Kyse on siitä, kuinka tehokkaasti vakuutusyhtiön juristit pystyvät panemaan kampoihin sanomalla, että meille ei tämä todistusvoima riitä. Sillähän saadaan karsittua tapausten määrää. Se ei ole mykologiaa, se on ihan muun tyyppistä tiedettä. Myös dosentti Aino Nevalainen olisi varovainen altistuskokeiden kanssa. Hiukan aprikoin sitä, että kuinka tärkeää on niin suoraan osoittaa yhteys, että vaarannetaan ihmisen terveys itse altistuskokeella. Salkinoja-Salosen mukaan pitäisi riittää kosteusvauriomikrobien tuottamien myrkkyjen osoitus rakennusmateriaaleista tai tekstiileistä, joiden kanssa ihminen joutuu tekemisiin ja jotka assosioituvat oireisiin. Jos toksiinipitoisuudet ovat monikymmenkertaisia verrattuna ympäristöihin, joissa ihmiset eivät sairasta, kyseessä on altistuminen. Parempaakaan menetelmää ei ole Ylilääkäri Tari Haahtela ei pidä nykysin käytössä olevaa työterveyslaitoksen koetta terveysriskinä. Työterveyslaitos on joutunut tekemään niitä vakuutusoikeudellisista syistä enkä moiti enkä arvostele sitä. Voi tietenkin kysyä sitä, että miten paljon se auttaa asian todellisen laidan selvittämisessä. Mutta en pidä oikeana väitteenä, jos jotkut potilaat sanovat, että heidät on altistettu ja he ovat siitä sairastuneet. Syy-yhteyden osoittamisen problematiikkaa voi verrata aiemmin yleiseen karjaa hoitavien ihmisten riesaan, homepölykeuhkoon. Silloin todettiin, ettei altistuskoetta voida homeiselle paaliheinälle tehdä, sillä potilaan reaktiot voivat olla arvaamattoman rajuja. Haahtelan mukaan altistaminen paaliheinälle on kuitenkin aivan toista luokkaa vaarallisuudessa kuin altistaminen yhdelle homeelle laimeassa liuoksessa ja kontrolloiduissa olosuhteissa. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Harri Aleniuksen mukaan tilanne heijastaa kehnoa diagnosointitilannetta. Kyse on myös potilaan oikeusturvasta ja mahdollisuudesta saada ammattitautidiagnoosi. Tällähetkellä toimitaan nyt näin, koska se on paras tämänhetkiseen tietoon perustuva tapa toimia. n Harri Aleniuksen mielestä on tärkeää myöntää, ettei syitä terveyshaittoihin vielä tiedetä. Hän toivoo, että mysteeri selvitetään rauhassa, pala palalta. tuottavat haitallisia kemikaaleja ja myrkkyjä ilmaan. Toisaalta ilman homeita ei ole bakteereitakaan. Bakteerit kasvavat syömällä homeen tuottamia sokereita, eikä rakennusmateriaali kelpaa niiden ravinnoksi. Salkinoja-Salosen ryhmä on löytänyt joistakin näytteistä merkittäviä pitoisuuksia bakteerimyrkkyjä valinomysiiniä, kereulidia ja amylosiinia, joita esiintyy myös vakavissa ruokamyrkytyksissä. Ne ovat ionoforeja, jotka häiritsevät solun kaliumliikennettä. Kaliumionoforit ovat usein myös immuunisupressiviisia. Valinomysiinin tiedetään aiheuttavan depressiota. Sitä tutkittiin aikoinaan mahdollisena tuberkuloosilääkkeenä Yhdysvalloissa, mutta havaittiin, että sillä oli neurologisia vaikutuksia. Se ei ole mikään ihme, sillä hermojen toiminta on ioniliikettä. Kyseiset kemikaalit ovat hyvin kestäviä ja rasvaliukoisia, joten ne kertyvät helposti pinnoille, erityisesti muoviin. Siksi vanhat tavarat ja tekstiilit voivat aiheuttaa voimakasta oireilua, vaikka rakennuksen kosteusongelma olisi jo korjattu. Myrkky säilyy, vaikka bakteerit kuolevat. Se tarttuu myös itiöihin ja liikkuu pölyn mukana, kuvailee joulukuussa aiheesta väitellyt Raimo Mikkola. Maatalouden homepölykeuhko vähentynyt Homepölyn aiheuttamat työperäiset sairaudet allerginen alveoliitti, muu toimiala allerginen alveoliitti, maatalous allerginen nuha ODTS astma Lähde: Työterveyslaitos Oikeasta ongelmasta on kysymys, mutta ei koko Suomi ole kuolemassa. Hysteria ei palvele ketään Työterveyslaitoksen tutkimusprofessoria Harri Aleniusta harmittaa, että lehdistön yliampuva homekirjoittelu on johtanut hysteriaan. Se ei palvele ketään. Kysymys on oikeasta ongelmasta, mutta onko koko Suomi nyt kuolemassa ei varmasti. Pitää olla järki päässä kaikessa. Alenius toivoo, että yhteiskunta selvittäisi aktiivisesti, mistä homeen aiheuttamat oireet johtuvat. Pitää myöntää, että syytä ei tiedetä, ja selvittää asiaa objektiivisesti, pala palalta. Tarvitaan päättäjiä, tarvitaan rahaa, tarvitaan yhteistyötä potilaiden kanssa. Kukaan ei tule huomenna sanomaan, että on tällainen uusi tekniikka ja olemme selvittäneet asian. Haahtelan mukaan pahin 90- luvun kohkaus on ohi. Hometalokeskustelussa on myös paljon psyykkisiä puolia. Ihmiset, jotka ovat vaikeuksissa, ulkoistavat syyn itsestään pois. Joskus syy on homeissa, joskus ei. Haahtelan mukaan iho- ja allergiasairaalan tuhannen kotikäynnin aineisto paljastaa, etteivät kosteusvauriot ole edes toiseksi yleisin sisäilmaongelma. Ylivoimainen ykkönen on huono ilmanvaihto. Kotikäyntejä tekevän hoitajan näkemistä kosteusvaurioista 80 prosenttia on vähäisiä, eivätkä ne todennäköisesti aiheuta terveysriskiä. Yhteisvaikutus voi yllättää Alenius uskoo, ettei terve ihminen sairastu homeista kovin helposti. Tätä tukee tuore tutkimus, jossa tyypillisin kosteusvauriohome, Stachybotrys chartarum, aiheutti vain hyvin lievän

4 Astma ja allergia Mediteema 7 Siittiötesti paljastaa mikrobimyrkyn nmari Heikkilä Kosteusvaurion myrkyt lamaavat siittiöt 2 Mirja Salkinoja-Salosen ja Magnus Anderssonin tutkimusryhmät ovat kehittäneet herkän biotestin, jolla voidaan osoittaa bakteerien tuottamat ionoforiset toksiinit suoraan ruoka- tai kosteusvaurionäytteestä. Toksinen vaikutus näkyy sian siittiöiden liikkuvuuden alenemisena. Testi on otettu käyttöön monissa elintarvikelaboratorioissa muun muassa Belgiassa, Norjassa ja Ruotsissa. Vastauksen saa hieman yli tunnissa. Menetelmä on herkempi kuin soluviljelmätestit. Siansiittiöt ovat erittäin herkkiä inonoforisille toksiineille, kuten kereulidille ja valinomysiinille. Sellaisille homemyrkyille, jotka eivät ole ionoforeja, kuten trikotekeenit ja aflatoksiini, siittiötesti on hyvin epäherkkä. Niitä voi mitata muilla menetelmillä. Salkinoja-Salosen mukaan siittiötesti sopii toksiinimääritykseen paitsi ruoka-aineista, myös rakennusmateriaaleista ja tavaroista. Biotesti on oikotie onneen. Säästyy rahaa, kun ei tarvitse tehdä kemiallista testiä, mikäli biotestillä ei löydy toksiinia. Jos jotain löytyy, kemiallisella analyysillä eli kromatografisesti ja massaspektrometrisesti saadaan selville molekyylin nimi. 1 3 Kuvat: Mirja Salkinoja-Salonen Salkinoja-Salonen tarjoaa menetelmiä kaikkien käyttöön, sillä yliopistolla ei ole resursseja laajamittaisempaan toimintaan. Suomessa menetelmä on neuvottu muun muassa Eviralle. 1 Rakennusmateriaalinäyte uutetaan orgaanisella liuottimella ja keitetään, jolloin päästään eroon muista mahdollisesti toksisista tuotteista. Siittiöseosta (0,2 ml), johon on lisätty pieni mää- 2 rä jäähdytettyä ja laimennettua uutetta (1 5 ul) inkuboidaan viiden minuutin ajan 37 asteen lämpötilassa. Siittiöiden liikkuvutta tutkitaan tämän jälkeen va- 3 lomikroskoopissa. Jos yli 80 prosenttia siittiöistä on menettänyt liikkuvuutensa, näyte sisältää kereulidia tai muuta ionoforista toksiinia. Lähde: Maria Andersson (Int. J. Food Microbiol. 94:1453) Myrkystä eroon otsonoimalla? Kosteusvauriomikrobien tuottamat ionoforiset toksiinit ovat erittäin pysyviä molekyylejä. Toisinaan on käynyt niin, että kosteusvauriolle altistunut on saanut voimakkaan reaktion varastotavaroistaan. Toksiinien tuhoamiseksi laboratoriossa käytetään väkevää hypokloriittia, mutta jos tavarat halutaan pelastaa, tarvitaan muita keinoja. Arvaukseni on, että otsonikaasutus voisi hapettaa kereulidin. Otsonikaasutuksia tehdään autoille, joista halutaan tupakanhaju pois ennen myyntiä. Tekniikka on olemassa, mutta jonkun pitäisi tutkia asiaa. Kirjastoissa mikrobien tuottamat myrkyt saattavat aiheuttaa ongelmia. Kostuneet kirjastot ovat vaikea juttu, sillä niissä on kirjallisia aarteita, joita ei haluta heittää pois, sanoo Salkinoja-Salonen. Professorin mukaan ruokamyrkytyksissä osataan jo hyvin etsiä mikrobien tuottamia toksiineja, mutta kosteusvauriotapauksissa se on yhä harvinaista. Homemyrkkyjä on yritetty hakea tutkimusmielessä, mutta niitä ei ole löydetty tai on löydetty niin vähän, ettei niillä ole mitään merkitystä. Bakteerimyrkkyjä, joiden etsiminen on oudompaa, tutkitaan erittäin harvoin. Menetelmiä ei osata. n

5 8 Mediteema Astma ja allergia Potilaita tasaisesti, mutta entistä vähemmän Julkisuus vaikuttaa selvästi potilasmääriin Yl. el. Jari Haapaniemi, Oulu, Tuiran terveysasema Kosteusvauriotaloista löytyneitä toksiineja tuottavia baktee Bakteereita: E Streptomyces griseus toksiini: valinomysiini Andersson ym Appl. Environ. Microbiol. Voimme sulkea pois muut vaihtoehdot. Pari potilasta kuukaudessa Meille tulee tasaisesti ihmisiä, jotka epäilevät oireiden johtuvan talon mahdollisista kosteusja homeongelmista. Minulle heitä tulee noin pari kuukaudessa. Harva on teettänyt talon kosteusmittausta ennen lääkärille hakeutumistaan, yleensä se tehdään vasta sen jälkeen. Me voimme täällä oikeastaan sulkea vain muut vaihtoehdot pois. Ei ole suositusten mukaistakaan ryhtyä tekemään homeen vasta-ainemäärityksiä yksittäisille ihmisille. E Bacillus cereus toksiini: kereulidi Mikkola 2006, väitöskirja E Bacillus amyloliquefaciens toksiinit: amylosiini Mikkola 2006, väitöskirja surfaktiini Mikkola ym. 2004, Arch. Microbiol. Yl. el. Pirjo Matintalo, Turku, Runosmäen terveysasema Lopullista syytä oireisiin ei koskaan oikeastaan tiedä. Mediakeskustelu lisää potilaita Potilaita tulee jonkin verran, nykyisin kuitenkin paljon vähemmän kuin ennen. Erityisesti 2000-luvun alussa, kun mediassa keskusteltiin hometalojen ongelmista, homeen terveyshaittoja epäileviä potilaita oli paljon. Yleisiä potilaiden kuvailemia oireita ovat nenän tukkoisuus ja silmien kirvely. Nämä voivat johtua monesta syystä. Me voimme vain poissulkea muut syyt, kuten poskiontelontulehdukset. Lisäksi neuvomme potilasta ottamaan yhteyttä terveysvalvontaan ja terveystarkastajaan, jotta talo voidaan tarkistaa. Eteenpäin lähetetyt potilaat häviävät näköpiiristäme, joten lopullista syytä oireisiin ei koskaan oikeastaan tiedä. Yl. Päivi Lukkari Medivire Työterveyshuolto, Helsinki Toisinaan kyseessä on enemmänkin homehtunut työilmapiiri. Hengitystieoireita ja väsymystä Yksittäisiä potilaita, jotka epäilevät itsellään kosteusvaurioista johtuvia oireita, tulee aika ajoin. He valittavat usein hengitystieoireista ja väsymyksestä. Joskus harvemmin samalta työpaikalta useampi työntekijä valittaa samankaltaisista oireista ja kosteusvaurioepäilyistä. Silloin me voimme ottaa suuremman joukon terveystarkastukseen ja teettää työpaikalla sisäilmakyselyn, joka selvittää tarkemmin, mistä oireet voivat todella johtua. Toisinaan kyseessä on enemmänkin homehtunut työilmapiiri kuin homehtunut työpaikkarakennus, mutta tämäkin selviää sisäilmakyselyn avulla. En muista, että työntekijöiden epäilyistä olisi kertaakaan selvinnyt oikein iso ja vakava kosteusongelma. Sen sijaan, jos kosteusongelma on jo tiedossa, oireita ilmestyy hyvin todennäköisesti. Homeita: E Trichoderma harzianum toksiini: peptaibooli Peltola ym. 2004, Appl. Environ. Microbiol. E Stachybotrys chartarum toksiini: trikotekeeni Peltola ym. 2002, Can. J. Microbiol. Suomessa on arviolta homeongelmaista rakennusta. Niissä viihtyvät monenlaiset mikrobit. tulehdusreaktion terveen hiiren keuhkoissa. Homeen tuottamilla toksiineilla ei ollut vaikutusta reaktioon. Sen sijaan valmiiksi allergista astmaa sairastavalla hiirellä homeitiöt aiheuttivat erittäin massiivisen tulehdusreaktion. Näin voisi tapahtua myös ihmisillä. Eli jos ihmisellä on infektio tai muu puolustusjärjestelmää aktivoiva sairaus ja hän altistuu samaan aikaan kosteusvauriomikrobille, voi tulla hyvin voimakas reaktio. Alenius korostaa, että tutkimuksessa käytettiin vain yhtä hometta ja kosteusvauriossa mikrobilajisto on monimutkainen. Kansanterveyslaitoksen laboratoriojohtaja Aino Nevalainen uskoo, että altistuminen voi olla erilaista sen mukaan, millaiset mikrobit ja toksiinit ovat kyseessä. Siksi oireet ovat niin monenlaisia. Jotkut ovat kuvanneet hengenahdistusta, ihon kutinaa, silmien kirvelyä, yskää ja nuhaa. Välitön reaktio on voinut olla myös äänen katoaminen. Monet kosteusvauriomikrobeista kykenevät tuottamaan toksiineja ja muita haitallisia sekundaarimetaboliitteja. Vaikka samoja lajeja esiintyy luonnossakin, rakennusmateriaalit näyttäisivät olevan ekologisesti sellaisia ympäristöjä, joissa mikrobit äityvät tuottamaan toksiineja. Kuopiolaisryhmän tuore tutkimus osoitti, että kosteusvaurio voi aiheuttaa uuden astman puhkeamisen, ei ainoastaan pahenna vanhaa. Kosteusvauriomikrobien haitoista Nevalaisella on konkreettisia kokemuksia. Laboratorion työntekijät reagoivat herkästi näytteisiin. Suojautuminen on tarkkaa, vaikka näytteet ovat ihan tavallisista kodeista. Vain pari päivää sitten Nevalaisen tuore kollega avasi paketin, jossa oli sarja näytteitä melko pahasti vaurioituneesta rakennuksesta. Vaikka näytteet olivat paketin sisällä muovipussissa, hän sai välittömän reaktion. Kyllä siellä jotain on, joka aiheuttaa oireita. Nyt yritämme parhaamme mukaan selvittää, mikä siellä aiheuttaa oireita. Edelleen tehdään rakennuksia, jotka ovat mikrobiologisessa mielessä täysin turvattomia. Ei kirurgia vaan kirvesmies! Asiantuntijoiden kanssa keskustelu palaa yhä uudelleen ongelman ytimeen, rakentamiseen. Julkinen keskustelu kosteusvaurioista on auttanut tutkijoiden mukaan yllättävän vähän. Olen hieman pettynyt. Luulisi, että jokainen jo tietää kosteusvaurioiden ja homeiden riskin. Mutta ei tieto kuitenkaan käytännössä vaikuta. Aika usein näkee, että työmailla päästetään materiaalit kastumaan ennen kuin saadaan vesikatto päälle. Ylipäätään rakentamisessa palkitaan nopeudesta, mikä on aivan väärin, sanoo Nevalainen. Nevalaisen mukaan rakennuttajia pitäisi ennemmin sakottaa, jos tehdään liian nopeasti. Siitä ei hyvää seuraa. Myös kosteusvaurioiden korjaaminen on toisinaan puutteellista. Homehtuneita rakenteita ei välttämättä poisteta, vaan kuivatetaan ja tehdään uusi kerros päälle. Kuivatettaessa pöllyytetään loputkin itiöt niin, että varmasti kaikki altistuvat. Sitten ne vielä imaistaan ilmanvaihtoon ja altistetaan koko rakennus, tuhahtaa Salkinoja-Salonen. Hänen mielestään ilmastointi pelkällä koneellisella poistolla pitäisi kieltää lailla. Jos korvausilmaa ei oteta hallitus-

6 Astma ja allergia Mediteema 9 Kuvat: Mirja Salkinoja-Salonen / Markku Viinikka ri- ja homekantoja: Urheilija on helppo maali astmalle Astmalääkkeestä ei ole dopingaineeksi Lehtikuva / Kimmo Mäntylä nerpo Pakkala ti, muodostuu alipaine ja ilma vuotaa sisään rakennuksen heikoimmasta kohdasta, usein kosteusvaurion lahottaman rakenteen kautta. Tari Haahtelan mukaan positiivistakin kehitystä on tapahtunut. Eiväthän rakennusten homevauriot ole mihinkään kadonneet, mutta yhteiskunta on korjannut tilannetta monelta osin. Vaurioihin kiinnitetään huomiota ja niitä korjataan, ennen kuin syntyy isoja ongelmia. On tajuttu, että potilas tarvitsee ennemmin kirvesmiestä kuin kirurgia. Lääkäri voi hoitaa potilasta oireiden mukaan ja antaa tarvittaessa lausunnon, mikäli hänellä on tietoa siitä, että kodissa on todella kosteusvaurio. Lääkärin lausunnolla taloyhtiökin lähtee yleensä liikkeelle ja korjaa asioita. Salkinoja-Salonen pahoittelee, että rakennustarkastusta sekä materiaalien ja rakennustavan valintaa määräävät nykyäänkin aivan muut tekijät kuin käyttöturvallisuus. Miksi yhteiskunta ei opi? Kaikenlaisissa tavaroissa ja muissa on käyttöturvallisuustiedote, mutta edelleen tehdään rakennuksia, jotka ovat mikrobiologisessa mielessä täysin turvattomia. n Urheilijoilla esiintyy astmaa noin kolme kertaa enemmän kuin muulla väestöllä, mutta tilastot ovat osittain vääristyneet. Huippu-urheilijoilla esiintyvyyslukuja vääristää dopingsäännöstö, jonka mukaan hetkellisestäkin astmalääkkeiden käytöstä on tehtävä ilmoitus. Heidät luokitellaan astmaatikoiksi, vaikka astma ei olisi aktiivivaiheessa. Monet tavalliset ihmiset käyttävät aika ajoin astmalääkkeitä, mutta he eivät välttämättä koe itseään astmaatikoiksi eikä heitä myöskään luokitella sellaisiksi, sanoo Helsingin urheilulääkäriaseman ylilääkäri Heikki Tikkanen. Astman todellisesta esiintyvyydestä urheilijoilla ollaan montaa mieltä. Tikkanen toppuuttelee puheita ylidiagnosoinnista. Monella urheilijalla hoidossa olisi tehostamista. Monet tutkimukset puhuvat alidiagnosoinnin puolesta. Useilta urheilijoilta astmaa ei ole vielä löydetty, vaikka heillä on ajoittain oireita. Ongelmana on astman aaltoileva luonne, jolloin oireita ei välttämättä ole lääkärikäynnin aikana. Etenkin nuorten urheilijoiden kohdalla tämä on merkityksellistä, koska astma ei saisi olla urheilemisen esteenä, Tikkanen muistuttaa. Astman yleinen esiintyvyys on noin kuusi prosenttia, kun se urheilijoilla on keskimäärin 15 prosenttia. Myös isompia lukuja on esitetty, mutta silloin tutkimusryhmä on ollut pienempi tai muuten erityinen. Kun tutkittavia on ollut yli sata, niin esiintyvyys on tasoittunut 15 prosenttiin. Ei ole selkeää näyttöä siitä, että kloorivesi tai muu altaaseen liittyvä asia lisäisi astmaa uimareilla. Maakohtaiset erot ovat myyttejä Maakohtaiset erot astman esiintyvyydessä ovat Tikkasen mukaan pelkkiä myyttejä. Myös lajikohtaiset erot ovat pienet, varsinkin kestävyysurheilijoilla. Jos tarkasteltavana on tuhat uimaria, tuhat hiihtäjää ja tuhat triathlonistia, niin kyllä esiintyvyys on melko sama. Ero on enemmänkin spekulaatioihin liittyvä kuin todellinen. Ei ole selkeää näyttöä siitäkään, että kloorivesi tai muu altaaseen liittyvä asia lisäisi astmaa uimareilla. Astma syntyy luonnollisista syistä. Kun urheilee ja rasittaa keuhkoja, tulee reaktioita ja oireita, Tikkanen sanoo. Pakkanenkaan ei aiheuta astmaa, mutta voi laukaista kohtauksen. Urheilijat joutuvat harjoittelemaan ja kilpailemaan astmaatikoille vaikeissa olosuhteissa kuten pakkasella ja siitepölykauden aikana, jolloin tavallinen astmaatikko ehkä välttäisi liikuntaa. Eihän kilpajuoksija voi sanoa, että en minä juokse, kun on tätä allergiaa. Urheilijoiden astmasta ei pitäisi tehdä liian suurta numeroa. Kukaan ei nosta suurta hälyä siitä, että nykyään 20 prosentilla vuotiaista on astma, Kukaan ei nosta suurta hälyä siitä, että nykyään 20 prosentilla vuotiaista on astma, mikä on neljä kertaa enemmän kuin tavallisessa väestössä. mikä on neljä kertaa enemmän kuin tavallisessa väestössä. Astma pahenee infektiossa Rasituksen ja hankalien olosuhteitten lisäksi urheilijalle astmaa aiheuttavat infektiot. He eivät infektiosta toivuttuaan myöskään pidättäydy harjoittelusta tai kilpailusta, jolloin astmakohtaus laukeaa helpommin. Astma saattaa olla infektion jälkeen epätasapainossa jopa kuukauden. Kun astma ei ole tasapainossa, oireita tulee enemmän. Urheilijoilla on sairauspäiviä enemmän astman kuin loukkaantumisten vuoksi, Tikkanen sanoo. Astmalääkkeiden käyttö dopingaineena on vähäistä, koska aineet löytyvät dopingtestissä heti. Todennäköisesti ne, jotka käyttävät, käyttävät lääkkeitä tarpeeseen. Esimerkiksi suihkeitten käyttöä on tutkittu moneen kertaan. Ne eivät paranna suorituskykyä terveillä ihmisillä. n