Tampereen teknillisessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen teknillisessä"

Transkriptio

1 4 Mediteema Astma ja allergia Kosteus kiusaa lääkäriä Harva on allerginen homeelle, mutta moni oirehtii kosteusvauriorakennuksessa. Rakennusteknisestä ongelmasta tulee terveydellinen, mutta diagnoosin sijaan lääkäri joutuu turvautumaan päättelyyn. nmari Heikkilä nkuva: Mauri Helenius Terveyskeskuslääkäri on liemessä, koska hän ei ilman kotikäyntiä pysty arvioimaan todellista tilannetta. Tampereen teknillisessä korkeakoulussa erään osaston henkilökunnasta suuri osa oirehti. Talo remontoitiin ja tarkastettiin. Kaiken piti olla kunnossa, mutta oireet vain jatkuivat. Osaston professori oli jo epätoivoinen. Näytteenottoa varten hajotettiin hänen työhuoneensa seinää. Ehjän kipsilevyn takana oli kolme kerrosta homehtunutta kipsilevyä. Hometalojen terveyshaitoista on hurjia kertomuksia: ihmiset ovat menettäneet kosteusvaurion takia työpaikkansa, kotinsa tai mielenterveytensä. Mutta mitä kosteusvauriot tyypillisesti aiheuttavat? Lievät oireet ovat tyypillisiä limakalvojen ja ihon ärsytysoireita, silmäoireita, nuhaoireita, iho-oireita ja astman pahenemisia. Osa potilaista joutuu infektiokierteeseen: kurkkutulehdus, poskiontelotulehdus, korvatulehdus ja keuhkoputkentulehdus toisensa jälkeen. Meille tulee potilaita viikoittain, kuvailee ylilääkäri Tari Haahtela Hyksin iho- ja allergiasairaalasta. Ongelma on, että ei ole diagnoosimenetelmää, joka osoittaisi oireiden aiheutuneen kosteusvauriosta. Lääkäri joutuu turvautumaan päättelyyn, joka sulkee muut mahdolliset syyt pois, ja arvioi, miten todennäköistä on altistuminen kosteusvauriomikrobille. Terveyskeskuslääkärin keinot ovat vähäiset. Voi tietysti tehdä allergiatestauksia, ihotestausta ja mittauttaa veressä olevia allergiavasta-aineita, mutta niistä ei ole paljon hyötyä. Onki on väärässä lammessa. Homeallergia on erittäin harvinainen. Sitä esiintyy vain viidellä prosentilla oirehtivista, joten IgE-vasta-aineet jäävät tavallisesti negatiivisiksi. Yleiseen immuunivasteeseen liittyvät IgG-tyypin vasta-aineet voivat kuvastaa altistumista, mutta kyseessä voi yhtä hyvin olla kymmenen vuotta vanha immuunijälki. Hyksissä aloitettiin kosteusvaurio-ongelmiin keskittyvä sisäilmapolikliininen toiminta vajaat kymmenen vuotta sitten. Hoitajat tekevät kotikäyntejä ja arvioivat, onko kosteusvaurio niin laaja, että se voi olla syypää oireisiin. Yhteistyössä ovat mukana Helsingin ympäristökeskuksen tarkastajat. Terveyskeskuslääkäri on liemessä, koska hän ei oman työpöytänsä äärestä kykene arvioimaan, mikä tilanne potilaan kotona oikeasti on. Kotikäyntitoimintaa pitäisi olla niin paljon, että ainakin yliopistosairaalatasolla voitaisiin käydä arvioimassa altistusta. Nyt sitä ei käytännössä tehdä missään muualla kuin iho- ja allergiasairaalassa. Huono rakentaminen on saatava kuriin Sehän on skandaali, puuskahtaa mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salonen. Tutkijaa kuohuttaa uutinen, jonka mukaan neljänneksessä Helsingin kouluista on kosteusvaurio. Onhan se häpeäpilkku suomalaisen rakentamisen ammattitaidolle. Ei niin saa olla, että tehdään vuotavia rakennuksia. Professori kertoo samaan hengenvetoon, että käydessään ensimmäistä kertaa Kiasmassa hän ennusti, että muutamassa vuodessa on odotettavissa kosteusongelmia. Ja niin kävi. Nykytaiteen museo avattiin keväällä 1998, ja laajat kosteusvauriokorjaukset aloitettiin syksyllä Salkinoja-Salosen laboratoriossa on tutkittu yli kymmenen vuotta kosteusvaurionäytteitä valtion virastoista, kouluista, päiväkodeista ja yksityisasunnoista. Huippuyksikköön kuuluva ryhmä etsii rakennusmateriaaleista, pölystä ja pintanäytteistä kosteusvauriomikrobien tuottamia myrkkyjä. Meille tulee vain jäävuoren huipun huippu. Yleensä taho, jonka pitäisi hoitaa korjaukset, on yhteistyökyvytön. Silloin tarvitaan lisää todistusvoimaa. Kysymys on tietysti rahasta; jonkun pitää korjaukset maksaa. Bakteerit ovat suurempi haitta Vielä ei tarkkaan tiedetä, mikä kosteusvaurioissa on niin epäterveellistä. Vaikka harva on allerginen, moni oirehtii. Homeitiöitä ihminen hengittää sisäänsä niin sienimetsässä kuin puutarhatöissäkin, ja vieläpä paljon suurempia määriä kuin hometaloissa. Mirja Salkinoja-Salosen mukaan homeet eivät ole hometaloissa suurin terveysuhka. Ne ovat lähinnä vain lahottajia, jotka hajottavat entsyymeillään kostean rakennusmateriaalin, lastu- tai kipsilevyn. Homeita pahempi terveyshaitta ovat kosteusvauriokohtiin pesiytyvät bakteerit, jotka

2 Astma ja allergia Mediteema 5 Mirja Salkinoja-Salosen mukaan hometalon suurin ongelma eivät ole homeet, vaan homeiden seurassa viihtyvät bakteerit.

3 6 Mediteema Hometalotaudille ei ole diagnoosia Mari Heikkilä Altistustestit ovat tärkeitä, koska syy seuraussuhteen osoittamiseksi ei ole muutakaan menetelmää Taloyhtiöissä kosteusvauriokorjaukset voivat herättää vastuukiistoja, mutta vielä suurempi oikeudellinen pulma on, kun kosteusvauriomikrobeita epäillään syylliseksi työperäiseen ammattitautiin. Ammattitautilain mukaan pitää selvästi osoittaa, että juuri kosteusvauriomikrobit ovat pääasiallinen syy astman, ammattinuhan tai allergisen alveoliitin puhkeamiselle. Se ei ole helppoa. Käytännössä keinoina ovat PEF-seuranta ja altistuskoe. Työterveyslaitoksen ylilääkäri Henrik Nordmannin mukaan vakuutusyhtiöillä on välillä ollut Työterveyslaitoksen kanssa eri käsitys siitä, mikä on riittävä todiste työperäisestä sairastumisesta. Yhtiöt vaativat usein altistuskoetta osoittamaan syy-yhteyden. Nordmann toivoo, että tuore Majvik II-suositus selkiyttää tilannetta. Ongelma altistustestin käytössä on, että negatiivisesta tuloksesta ei voi suoraan tehdä johtopäätöksiä. Se ei saa kumota positiivista PEF-mittausta. Korvausjärjestelmässä on ollut vääriä tulkintoja, mutta luulen, että asia on saatu pikku hiljaa perille. Nordmanin mukaan altistuskoe tulee kyseeseen lähinnä kun PEF-työpaikkaseurantoja ei enää pystytä suorittamaan. Tällainen tilanne on jos esimerkiksi rakennus on korjattu, purettu, käyttökiellossa tai potilaalla ei ole enää työsuhdetta. Silloin altistukoe on lähes ainoa jäljellä oleva diagnostinen keino. Keuhkoputken altistuskokeessa on käytössä Aspregillus fumigatus -homekanta, jonka puhdasviljelmästä uutetaan proteiinit koetta varten. Näyte laimennetaan ja uutetta testataan potilaalla, joka hengittää uutetta sisäänsä. Tavoitteena on saada aikaan ohimenevä reaktio, joka osoittaisi altistumisen. Altistustesti ihmetyttää Mikrobiologian professori Mirja Henrik Nordman on turhautunut keskusteluun altistustesteistä. Testit ovat joskus viimeinen keino osoittaa astman syy-yhteys kosteusvaurioon. Salkinoja-Salonen ihmettelee koetta, sillä kyseessä on kompostin ja maatalousympäristön home, ei mikään varsinainen hometalomikrobi. Myöskään PEF-mittauksille hän ei lämpene. Se on ihmiskokeitten tekemistä sekin. Kyse on siitä, kuinka tehokkaasti vakuutusyhtiön juristit pystyvät panemaan kampoihin sanomalla, että meille ei tämä todistusvoima riitä. Sillähän saadaan karsittua tapausten määrää. Se ei ole mykologiaa, se on ihan muun tyyppistä tiedettä. Myös dosentti Aino Nevalainen olisi varovainen altistuskokeiden kanssa. Hiukan aprikoin sitä, että kuinka tärkeää on niin suoraan osoittaa yhteys, että vaarannetaan ihmisen terveys itse altistuskokeella. Salkinoja-Salosen mukaan pitäisi riittää kosteusvauriomikrobien tuottamien myrkkyjen osoitus rakennusmateriaaleista tai tekstiileistä, joiden kanssa ihminen joutuu tekemisiin ja jotka assosioituvat oireisiin. Jos toksiinipitoisuudet ovat monikymmenkertaisia verrattuna ympäristöihin, joissa ihmiset eivät sairasta, kyseessä on altistuminen. Parempaakaan menetelmää ei ole Ylilääkäri Tari Haahtela ei pidä nykysin käytössä olevaa työterveyslaitoksen koetta terveysriskinä. Työterveyslaitos on joutunut tekemään niitä vakuutusoikeudellisista syistä enkä moiti enkä arvostele sitä. Voi tietenkin kysyä sitä, että miten paljon se auttaa asian todellisen laidan selvittämisessä. Mutta en pidä oikeana väitteenä, jos jotkut potilaat sanovat, että heidät on altistettu ja he ovat siitä sairastuneet. Syy-yhteyden osoittamisen problematiikkaa voi verrata aiemmin yleiseen karjaa hoitavien ihmisten riesaan, homepölykeuhkoon. Silloin todettiin, ettei altistuskoetta voida homeiselle paaliheinälle tehdä, sillä potilaan reaktiot voivat olla arvaamattoman rajuja. Haahtelan mukaan altistaminen paaliheinälle on kuitenkin aivan toista luokkaa vaarallisuudessa kuin altistaminen yhdelle homeelle laimeassa liuoksessa ja kontrolloiduissa olosuhteissa. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Harri Aleniuksen mukaan tilanne heijastaa kehnoa diagnosointitilannetta. Kyse on myös potilaan oikeusturvasta ja mahdollisuudesta saada ammattitautidiagnoosi. Tällähetkellä toimitaan nyt näin, koska se on paras tämänhetkiseen tietoon perustuva tapa toimia. n Harri Aleniuksen mielestä on tärkeää myöntää, ettei syitä terveyshaittoihin vielä tiedetä. Hän toivoo, että mysteeri selvitetään rauhassa, pala palalta. tuottavat haitallisia kemikaaleja ja myrkkyjä ilmaan. Toisaalta ilman homeita ei ole bakteereitakaan. Bakteerit kasvavat syömällä homeen tuottamia sokereita, eikä rakennusmateriaali kelpaa niiden ravinnoksi. Salkinoja-Salosen ryhmä on löytänyt joistakin näytteistä merkittäviä pitoisuuksia bakteerimyrkkyjä valinomysiiniä, kereulidia ja amylosiinia, joita esiintyy myös vakavissa ruokamyrkytyksissä. Ne ovat ionoforeja, jotka häiritsevät solun kaliumliikennettä. Kaliumionoforit ovat usein myös immuunisupressiviisia. Valinomysiinin tiedetään aiheuttavan depressiota. Sitä tutkittiin aikoinaan mahdollisena tuberkuloosilääkkeenä Yhdysvalloissa, mutta havaittiin, että sillä oli neurologisia vaikutuksia. Se ei ole mikään ihme, sillä hermojen toiminta on ioniliikettä. Kyseiset kemikaalit ovat hyvin kestäviä ja rasvaliukoisia, joten ne kertyvät helposti pinnoille, erityisesti muoviin. Siksi vanhat tavarat ja tekstiilit voivat aiheuttaa voimakasta oireilua, vaikka rakennuksen kosteusongelma olisi jo korjattu. Myrkky säilyy, vaikka bakteerit kuolevat. Se tarttuu myös itiöihin ja liikkuu pölyn mukana, kuvailee joulukuussa aiheesta väitellyt Raimo Mikkola. Maatalouden homepölykeuhko vähentynyt Homepölyn aiheuttamat työperäiset sairaudet allerginen alveoliitti, muu toimiala allerginen alveoliitti, maatalous allerginen nuha ODTS astma Lähde: Työterveyslaitos Oikeasta ongelmasta on kysymys, mutta ei koko Suomi ole kuolemassa. Hysteria ei palvele ketään Työterveyslaitoksen tutkimusprofessoria Harri Aleniusta harmittaa, että lehdistön yliampuva homekirjoittelu on johtanut hysteriaan. Se ei palvele ketään. Kysymys on oikeasta ongelmasta, mutta onko koko Suomi nyt kuolemassa ei varmasti. Pitää olla järki päässä kaikessa. Alenius toivoo, että yhteiskunta selvittäisi aktiivisesti, mistä homeen aiheuttamat oireet johtuvat. Pitää myöntää, että syytä ei tiedetä, ja selvittää asiaa objektiivisesti, pala palalta. Tarvitaan päättäjiä, tarvitaan rahaa, tarvitaan yhteistyötä potilaiden kanssa. Kukaan ei tule huomenna sanomaan, että on tällainen uusi tekniikka ja olemme selvittäneet asian. Haahtelan mukaan pahin 90- luvun kohkaus on ohi. Hometalokeskustelussa on myös paljon psyykkisiä puolia. Ihmiset, jotka ovat vaikeuksissa, ulkoistavat syyn itsestään pois. Joskus syy on homeissa, joskus ei. Haahtelan mukaan iho- ja allergiasairaalan tuhannen kotikäynnin aineisto paljastaa, etteivät kosteusvauriot ole edes toiseksi yleisin sisäilmaongelma. Ylivoimainen ykkönen on huono ilmanvaihto. Kotikäyntejä tekevän hoitajan näkemistä kosteusvaurioista 80 prosenttia on vähäisiä, eivätkä ne todennäköisesti aiheuta terveysriskiä. Yhteisvaikutus voi yllättää Alenius uskoo, ettei terve ihminen sairastu homeista kovin helposti. Tätä tukee tuore tutkimus, jossa tyypillisin kosteusvauriohome, Stachybotrys chartarum, aiheutti vain hyvin lievän

4 Astma ja allergia Mediteema 7 Siittiötesti paljastaa mikrobimyrkyn nmari Heikkilä Kosteusvaurion myrkyt lamaavat siittiöt 2 Mirja Salkinoja-Salosen ja Magnus Anderssonin tutkimusryhmät ovat kehittäneet herkän biotestin, jolla voidaan osoittaa bakteerien tuottamat ionoforiset toksiinit suoraan ruoka- tai kosteusvaurionäytteestä. Toksinen vaikutus näkyy sian siittiöiden liikkuvuuden alenemisena. Testi on otettu käyttöön monissa elintarvikelaboratorioissa muun muassa Belgiassa, Norjassa ja Ruotsissa. Vastauksen saa hieman yli tunnissa. Menetelmä on herkempi kuin soluviljelmätestit. Siansiittiöt ovat erittäin herkkiä inonoforisille toksiineille, kuten kereulidille ja valinomysiinille. Sellaisille homemyrkyille, jotka eivät ole ionoforeja, kuten trikotekeenit ja aflatoksiini, siittiötesti on hyvin epäherkkä. Niitä voi mitata muilla menetelmillä. Salkinoja-Salosen mukaan siittiötesti sopii toksiinimääritykseen paitsi ruoka-aineista, myös rakennusmateriaaleista ja tavaroista. Biotesti on oikotie onneen. Säästyy rahaa, kun ei tarvitse tehdä kemiallista testiä, mikäli biotestillä ei löydy toksiinia. Jos jotain löytyy, kemiallisella analyysillä eli kromatografisesti ja massaspektrometrisesti saadaan selville molekyylin nimi. 1 3 Kuvat: Mirja Salkinoja-Salonen Salkinoja-Salonen tarjoaa menetelmiä kaikkien käyttöön, sillä yliopistolla ei ole resursseja laajamittaisempaan toimintaan. Suomessa menetelmä on neuvottu muun muassa Eviralle. 1 Rakennusmateriaalinäyte uutetaan orgaanisella liuottimella ja keitetään, jolloin päästään eroon muista mahdollisesti toksisista tuotteista. Siittiöseosta (0,2 ml), johon on lisätty pieni mää- 2 rä jäähdytettyä ja laimennettua uutetta (1 5 ul) inkuboidaan viiden minuutin ajan 37 asteen lämpötilassa. Siittiöiden liikkuvutta tutkitaan tämän jälkeen va- 3 lomikroskoopissa. Jos yli 80 prosenttia siittiöistä on menettänyt liikkuvuutensa, näyte sisältää kereulidia tai muuta ionoforista toksiinia. Lähde: Maria Andersson (Int. J. Food Microbiol. 94:1453) Myrkystä eroon otsonoimalla? Kosteusvauriomikrobien tuottamat ionoforiset toksiinit ovat erittäin pysyviä molekyylejä. Toisinaan on käynyt niin, että kosteusvauriolle altistunut on saanut voimakkaan reaktion varastotavaroistaan. Toksiinien tuhoamiseksi laboratoriossa käytetään väkevää hypokloriittia, mutta jos tavarat halutaan pelastaa, tarvitaan muita keinoja. Arvaukseni on, että otsonikaasutus voisi hapettaa kereulidin. Otsonikaasutuksia tehdään autoille, joista halutaan tupakanhaju pois ennen myyntiä. Tekniikka on olemassa, mutta jonkun pitäisi tutkia asiaa. Kirjastoissa mikrobien tuottamat myrkyt saattavat aiheuttaa ongelmia. Kostuneet kirjastot ovat vaikea juttu, sillä niissä on kirjallisia aarteita, joita ei haluta heittää pois, sanoo Salkinoja-Salonen. Professorin mukaan ruokamyrkytyksissä osataan jo hyvin etsiä mikrobien tuottamia toksiineja, mutta kosteusvauriotapauksissa se on yhä harvinaista. Homemyrkkyjä on yritetty hakea tutkimusmielessä, mutta niitä ei ole löydetty tai on löydetty niin vähän, ettei niillä ole mitään merkitystä. Bakteerimyrkkyjä, joiden etsiminen on oudompaa, tutkitaan erittäin harvoin. Menetelmiä ei osata. n

5 8 Mediteema Astma ja allergia Potilaita tasaisesti, mutta entistä vähemmän Julkisuus vaikuttaa selvästi potilasmääriin Yl. el. Jari Haapaniemi, Oulu, Tuiran terveysasema Kosteusvauriotaloista löytyneitä toksiineja tuottavia baktee Bakteereita: E Streptomyces griseus toksiini: valinomysiini Andersson ym Appl. Environ. Microbiol. Voimme sulkea pois muut vaihtoehdot. Pari potilasta kuukaudessa Meille tulee tasaisesti ihmisiä, jotka epäilevät oireiden johtuvan talon mahdollisista kosteusja homeongelmista. Minulle heitä tulee noin pari kuukaudessa. Harva on teettänyt talon kosteusmittausta ennen lääkärille hakeutumistaan, yleensä se tehdään vasta sen jälkeen. Me voimme täällä oikeastaan sulkea vain muut vaihtoehdot pois. Ei ole suositusten mukaistakaan ryhtyä tekemään homeen vasta-ainemäärityksiä yksittäisille ihmisille. E Bacillus cereus toksiini: kereulidi Mikkola 2006, väitöskirja E Bacillus amyloliquefaciens toksiinit: amylosiini Mikkola 2006, väitöskirja surfaktiini Mikkola ym. 2004, Arch. Microbiol. Yl. el. Pirjo Matintalo, Turku, Runosmäen terveysasema Lopullista syytä oireisiin ei koskaan oikeastaan tiedä. Mediakeskustelu lisää potilaita Potilaita tulee jonkin verran, nykyisin kuitenkin paljon vähemmän kuin ennen. Erityisesti 2000-luvun alussa, kun mediassa keskusteltiin hometalojen ongelmista, homeen terveyshaittoja epäileviä potilaita oli paljon. Yleisiä potilaiden kuvailemia oireita ovat nenän tukkoisuus ja silmien kirvely. Nämä voivat johtua monesta syystä. Me voimme vain poissulkea muut syyt, kuten poskiontelontulehdukset. Lisäksi neuvomme potilasta ottamaan yhteyttä terveysvalvontaan ja terveystarkastajaan, jotta talo voidaan tarkistaa. Eteenpäin lähetetyt potilaat häviävät näköpiiristäme, joten lopullista syytä oireisiin ei koskaan oikeastaan tiedä. Yl. Päivi Lukkari Medivire Työterveyshuolto, Helsinki Toisinaan kyseessä on enemmänkin homehtunut työilmapiiri. Hengitystieoireita ja väsymystä Yksittäisiä potilaita, jotka epäilevät itsellään kosteusvaurioista johtuvia oireita, tulee aika ajoin. He valittavat usein hengitystieoireista ja väsymyksestä. Joskus harvemmin samalta työpaikalta useampi työntekijä valittaa samankaltaisista oireista ja kosteusvaurioepäilyistä. Silloin me voimme ottaa suuremman joukon terveystarkastukseen ja teettää työpaikalla sisäilmakyselyn, joka selvittää tarkemmin, mistä oireet voivat todella johtua. Toisinaan kyseessä on enemmänkin homehtunut työilmapiiri kuin homehtunut työpaikkarakennus, mutta tämäkin selviää sisäilmakyselyn avulla. En muista, että työntekijöiden epäilyistä olisi kertaakaan selvinnyt oikein iso ja vakava kosteusongelma. Sen sijaan, jos kosteusongelma on jo tiedossa, oireita ilmestyy hyvin todennäköisesti. Homeita: E Trichoderma harzianum toksiini: peptaibooli Peltola ym. 2004, Appl. Environ. Microbiol. E Stachybotrys chartarum toksiini: trikotekeeni Peltola ym. 2002, Can. J. Microbiol. Suomessa on arviolta homeongelmaista rakennusta. Niissä viihtyvät monenlaiset mikrobit. tulehdusreaktion terveen hiiren keuhkoissa. Homeen tuottamilla toksiineilla ei ollut vaikutusta reaktioon. Sen sijaan valmiiksi allergista astmaa sairastavalla hiirellä homeitiöt aiheuttivat erittäin massiivisen tulehdusreaktion. Näin voisi tapahtua myös ihmisillä. Eli jos ihmisellä on infektio tai muu puolustusjärjestelmää aktivoiva sairaus ja hän altistuu samaan aikaan kosteusvauriomikrobille, voi tulla hyvin voimakas reaktio. Alenius korostaa, että tutkimuksessa käytettiin vain yhtä hometta ja kosteusvauriossa mikrobilajisto on monimutkainen. Kansanterveyslaitoksen laboratoriojohtaja Aino Nevalainen uskoo, että altistuminen voi olla erilaista sen mukaan, millaiset mikrobit ja toksiinit ovat kyseessä. Siksi oireet ovat niin monenlaisia. Jotkut ovat kuvanneet hengenahdistusta, ihon kutinaa, silmien kirvelyä, yskää ja nuhaa. Välitön reaktio on voinut olla myös äänen katoaminen. Monet kosteusvauriomikrobeista kykenevät tuottamaan toksiineja ja muita haitallisia sekundaarimetaboliitteja. Vaikka samoja lajeja esiintyy luonnossakin, rakennusmateriaalit näyttäisivät olevan ekologisesti sellaisia ympäristöjä, joissa mikrobit äityvät tuottamaan toksiineja. Kuopiolaisryhmän tuore tutkimus osoitti, että kosteusvaurio voi aiheuttaa uuden astman puhkeamisen, ei ainoastaan pahenna vanhaa. Kosteusvauriomikrobien haitoista Nevalaisella on konkreettisia kokemuksia. Laboratorion työntekijät reagoivat herkästi näytteisiin. Suojautuminen on tarkkaa, vaikka näytteet ovat ihan tavallisista kodeista. Vain pari päivää sitten Nevalaisen tuore kollega avasi paketin, jossa oli sarja näytteitä melko pahasti vaurioituneesta rakennuksesta. Vaikka näytteet olivat paketin sisällä muovipussissa, hän sai välittömän reaktion. Kyllä siellä jotain on, joka aiheuttaa oireita. Nyt yritämme parhaamme mukaan selvittää, mikä siellä aiheuttaa oireita. Edelleen tehdään rakennuksia, jotka ovat mikrobiologisessa mielessä täysin turvattomia. Ei kirurgia vaan kirvesmies! Asiantuntijoiden kanssa keskustelu palaa yhä uudelleen ongelman ytimeen, rakentamiseen. Julkinen keskustelu kosteusvaurioista on auttanut tutkijoiden mukaan yllättävän vähän. Olen hieman pettynyt. Luulisi, että jokainen jo tietää kosteusvaurioiden ja homeiden riskin. Mutta ei tieto kuitenkaan käytännössä vaikuta. Aika usein näkee, että työmailla päästetään materiaalit kastumaan ennen kuin saadaan vesikatto päälle. Ylipäätään rakentamisessa palkitaan nopeudesta, mikä on aivan väärin, sanoo Nevalainen. Nevalaisen mukaan rakennuttajia pitäisi ennemmin sakottaa, jos tehdään liian nopeasti. Siitä ei hyvää seuraa. Myös kosteusvaurioiden korjaaminen on toisinaan puutteellista. Homehtuneita rakenteita ei välttämättä poisteta, vaan kuivatetaan ja tehdään uusi kerros päälle. Kuivatettaessa pöllyytetään loputkin itiöt niin, että varmasti kaikki altistuvat. Sitten ne vielä imaistaan ilmanvaihtoon ja altistetaan koko rakennus, tuhahtaa Salkinoja-Salonen. Hänen mielestään ilmastointi pelkällä koneellisella poistolla pitäisi kieltää lailla. Jos korvausilmaa ei oteta hallitus-

6 Astma ja allergia Mediteema 9 Kuvat: Mirja Salkinoja-Salonen / Markku Viinikka ri- ja homekantoja: Urheilija on helppo maali astmalle Astmalääkkeestä ei ole dopingaineeksi Lehtikuva / Kimmo Mäntylä nerpo Pakkala ti, muodostuu alipaine ja ilma vuotaa sisään rakennuksen heikoimmasta kohdasta, usein kosteusvaurion lahottaman rakenteen kautta. Tari Haahtelan mukaan positiivistakin kehitystä on tapahtunut. Eiväthän rakennusten homevauriot ole mihinkään kadonneet, mutta yhteiskunta on korjannut tilannetta monelta osin. Vaurioihin kiinnitetään huomiota ja niitä korjataan, ennen kuin syntyy isoja ongelmia. On tajuttu, että potilas tarvitsee ennemmin kirvesmiestä kuin kirurgia. Lääkäri voi hoitaa potilasta oireiden mukaan ja antaa tarvittaessa lausunnon, mikäli hänellä on tietoa siitä, että kodissa on todella kosteusvaurio. Lääkärin lausunnolla taloyhtiökin lähtee yleensä liikkeelle ja korjaa asioita. Salkinoja-Salonen pahoittelee, että rakennustarkastusta sekä materiaalien ja rakennustavan valintaa määräävät nykyäänkin aivan muut tekijät kuin käyttöturvallisuus. Miksi yhteiskunta ei opi? Kaikenlaisissa tavaroissa ja muissa on käyttöturvallisuustiedote, mutta edelleen tehdään rakennuksia, jotka ovat mikrobiologisessa mielessä täysin turvattomia. n Urheilijoilla esiintyy astmaa noin kolme kertaa enemmän kuin muulla väestöllä, mutta tilastot ovat osittain vääristyneet. Huippu-urheilijoilla esiintyvyyslukuja vääristää dopingsäännöstö, jonka mukaan hetkellisestäkin astmalääkkeiden käytöstä on tehtävä ilmoitus. Heidät luokitellaan astmaatikoiksi, vaikka astma ei olisi aktiivivaiheessa. Monet tavalliset ihmiset käyttävät aika ajoin astmalääkkeitä, mutta he eivät välttämättä koe itseään astmaatikoiksi eikä heitä myöskään luokitella sellaisiksi, sanoo Helsingin urheilulääkäriaseman ylilääkäri Heikki Tikkanen. Astman todellisesta esiintyvyydestä urheilijoilla ollaan montaa mieltä. Tikkanen toppuuttelee puheita ylidiagnosoinnista. Monella urheilijalla hoidossa olisi tehostamista. Monet tutkimukset puhuvat alidiagnosoinnin puolesta. Useilta urheilijoilta astmaa ei ole vielä löydetty, vaikka heillä on ajoittain oireita. Ongelmana on astman aaltoileva luonne, jolloin oireita ei välttämättä ole lääkärikäynnin aikana. Etenkin nuorten urheilijoiden kohdalla tämä on merkityksellistä, koska astma ei saisi olla urheilemisen esteenä, Tikkanen muistuttaa. Astman yleinen esiintyvyys on noin kuusi prosenttia, kun se urheilijoilla on keskimäärin 15 prosenttia. Myös isompia lukuja on esitetty, mutta silloin tutkimusryhmä on ollut pienempi tai muuten erityinen. Kun tutkittavia on ollut yli sata, niin esiintyvyys on tasoittunut 15 prosenttiin. Ei ole selkeää näyttöä siitä, että kloorivesi tai muu altaaseen liittyvä asia lisäisi astmaa uimareilla. Maakohtaiset erot ovat myyttejä Maakohtaiset erot astman esiintyvyydessä ovat Tikkasen mukaan pelkkiä myyttejä. Myös lajikohtaiset erot ovat pienet, varsinkin kestävyysurheilijoilla. Jos tarkasteltavana on tuhat uimaria, tuhat hiihtäjää ja tuhat triathlonistia, niin kyllä esiintyvyys on melko sama. Ero on enemmänkin spekulaatioihin liittyvä kuin todellinen. Ei ole selkeää näyttöä siitäkään, että kloorivesi tai muu altaaseen liittyvä asia lisäisi astmaa uimareilla. Astma syntyy luonnollisista syistä. Kun urheilee ja rasittaa keuhkoja, tulee reaktioita ja oireita, Tikkanen sanoo. Pakkanenkaan ei aiheuta astmaa, mutta voi laukaista kohtauksen. Urheilijat joutuvat harjoittelemaan ja kilpailemaan astmaatikoille vaikeissa olosuhteissa kuten pakkasella ja siitepölykauden aikana, jolloin tavallinen astmaatikko ehkä välttäisi liikuntaa. Eihän kilpajuoksija voi sanoa, että en minä juokse, kun on tätä allergiaa. Urheilijoiden astmasta ei pitäisi tehdä liian suurta numeroa. Kukaan ei nosta suurta hälyä siitä, että nykyään 20 prosentilla vuotiaista on astma, Kukaan ei nosta suurta hälyä siitä, että nykyään 20 prosentilla vuotiaista on astma, mikä on neljä kertaa enemmän kuin tavallisessa väestössä. mikä on neljä kertaa enemmän kuin tavallisessa väestössä. Astma pahenee infektiossa Rasituksen ja hankalien olosuhteitten lisäksi urheilijalle astmaa aiheuttavat infektiot. He eivät infektiosta toivuttuaan myöskään pidättäydy harjoittelusta tai kilpailusta, jolloin astmakohtaus laukeaa helpommin. Astma saattaa olla infektion jälkeen epätasapainossa jopa kuukauden. Kun astma ei ole tasapainossa, oireita tulee enemmän. Urheilijoilla on sairauspäiviä enemmän astman kuin loukkaantumisten vuoksi, Tikkanen sanoo. Astmalääkkeiden käyttö dopingaineena on vähäistä, koska aineet löytyvät dopingtestissä heti. Todennäköisesti ne, jotka käyttävät, käyttävät lääkkeitä tarpeeseen. Esimerkiksi suihkeitten käyttöä on tutkittu moneen kertaan. Ne eivät paranna suorituskykyä terveillä ihmisillä. n

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely

BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely Tuula Putus työterveyshuollon el, työterveyshuollon professori Turun yliopisto T:mi IndoorAid Lähtökohta Suomessa tutkittu alun perin maatalouden

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla

BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla Tuula Putus työterveyshuollon el, työterveyshuollon professori Turun yliopisto T:mi IndoorAid Tausta Kyseessä on osa laajempaa Työsuojelurahaston

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

TOKSISUUSTESTI SISÄILMALLE?

TOKSISUUSTESTI SISÄILMALLE? TOKSISUUSTESTI SISÄILMALLE? TOXTEST-TUTKIMUKSEN TULOKSIA Kati Huttunen Toksisuustestin tarve Kosteusvauriokohteita on enemmän kuin varoja niiden korjaamiseen Korjauskohteiden priorisointi pitäisi tehdä

Lisätiedot

TOXTEST-HANKE POIMINTOJA III-VAIHEEN TULOKSISTA, TULOKSIEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

TOXTEST-HANKE POIMINTOJA III-VAIHEEN TULOKSISTA, TULOKSIEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET TOXTEST-HANKE POIMINTOJA III-VAIHEEN TULOKSISTA, TULOKSIEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Harri Alenius, Tutkimusprofessori Systeemitoksikologiayksikkö, Työterveyslaitos Hankkeen tavoite Kehittää kenttäkäyttöön

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Rakennusten ylläpito ja sisäilmaongelmien selvittäminen Käyttäjien huomioiminen ja tehtävät sisäilmaongelmien selvitysprosessissa Vesa Pekkola Ylitarkastaja

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi. FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi. FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017 Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017 Johdantoa Asunnon ja muiden oleskelutilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Poistoa Oy on erikoistunut homesiivouksiin Poistoa Oy on Suomen ensimmäinen homesiivouksiin erikoistunut siivousalan yritys

Lisätiedot

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 19.10.2016 Pikkuparlamentti

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE Asumisterveysasetus - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2016) Vesa Pekkola

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Kaisa Jalkanen, tutkija THL, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne

Lisätiedot

Kosteusvaurioiden vaikutukset riittävä korjausaste. Risto Salin, Inspector Sec Oy Oulu

Kosteusvaurioiden vaikutukset riittävä korjausaste. Risto Salin, Inspector Sec Oy Oulu Pääteesit Kosteudenhallinnan pettäminen voi käynnistää itseään ylläpitäviä reaktioketjuja, jotka jatkuvat, vaikka rakenteet kuivuvat tavoitearvoihin tai jotka tuottavat itse tarvitsemansa kosteuden. Onnistuneen

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4. Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Lisätiedot

Lukuisat epidemiologiset tutkimukset

Lukuisat epidemiologiset tutkimukset FM, tutkija Kaisa Jalkanen FT, dosentti, johtava tutkija Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asuinympäristö ja terveys -yksikkö, Kuopio Mikrobiologiset menetelmät homevaurion toteamisessa Homekasvua

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu 26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy Hyvä, paha sisäilma Merja Järvelä Thermopolis Oy Käsitteitä Sisäilma Rakenteiden rajaamalla alueella oleva ilma Sisäilmasto Sisäilman epäpuhtaudet Ilmastointijärjestelmä ja lämpöolosuhteet Sisäympäristö

Lisätiedot

Sisäilma ja työterveys homeista ympäristöherkkyyteen

Sisäilma ja työterveys homeista ympäristöherkkyyteen Sisäilma ja työterveys homeista ympäristöherkkyyteen SAK:n 22. Työympäristöseminaari 17.10.2015 Kiljava Kari Reijula Työterveyden professori Helsingin yliopisto Sisäilmaongelmia työpaikoilla "Kokkolan

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Julkaistu Perustuu julkaistuun Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Julkaistu Perustuu julkaistuun Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 6.10.2016 Perustuu 27.9.2016 julkaistuun Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste

Lisätiedot

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Sisäilmastoseminaari 2014 Helsingin Messukeskus 13.3.2014 Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Salmela A, Moisa J, Reponen T, Pasanen P Ympäristötieteen

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Raportti Työnumero:

Raportti Työnumero: Vastaanottaja: Sivuja:1/7 Padasjoen kunta / Seppo Rantanen Kellosalmentie 20 17501 Padasjoki Arkistokuva Raportti Työnumero: 051221700404 Kohde: Toimeksianto: Tutkimus pvm: Läsnäolijat: Pappilanmäen koulu

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008)

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) Kiitos, että olette päättänyt osallistua tutkimukseen, jossa selvitetään nivelrikkovaivaisten koirien

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA

PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA 2016 JOHDANTO Projektin tavoitteena oli selvittää kebabravintoloiden kebabin mikrobiologista laatua. Vantaan lisäksi projektiin osallistui Helsingin

Lisätiedot

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA:

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA: 1 ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) / 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS Katsaus tämänhetkiseen tilanteeseen. Dosentti Esa-Matti Lilius Biokemian laitos Turun yliopisto

SISÄILMATUTKIMUS Katsaus tämänhetkiseen tilanteeseen. Dosentti Esa-Matti Lilius Biokemian laitos Turun yliopisto SISÄILMATUTKIMUS Katsaus tämänhetkiseen tilanteeseen Dosentti Biokemian laitos Turun yliopisto SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA SEKÄ ULKOPUOLISTEN

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin MISSIOMME Suojaamme ihmisiä, prosesseja ja ympäristöä tuottamalla puhdasta ilmaa. Vietämme 90 % ajastamme sisätiloissa Huono sisäilma alentaa työtehokkuutta

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

Homekorjaushankkeiden sudenkuopat ja ennakkotehtävien käsittely

Homekorjaushankkeiden sudenkuopat ja ennakkotehtävien käsittely Homekorjaushankkeiden sudenkuopat ja ennakkotehtävien käsittely KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.10.2014 Tipotien sosiaali- ja terveysasema

Lisätiedot

Tapaus Vaaranlammen koulu. Kimmo Aaltonen Terveystarkastaja, Rovakaaren YTH à asti Nyt: Terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan YTH 5.10.

Tapaus Vaaranlammen koulu. Kimmo Aaltonen Terveystarkastaja, Rovakaaren YTH à asti Nyt: Terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan YTH 5.10. Tapaus Vaaranlammen koulu Kimmo Aaltonen Terveystarkastaja, Rovakaaren YTH à 31.8.2016 asti Nyt: Terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan YTH 5.10.2016 Rakennettu vuonna 1974 Historia heti alussa on koulussa

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Kemikaaliriskien hallinta työssä ja REACH Tiina Santonen, tiimipäällikkö, Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliriskien hallinta työpaikoilla Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNa 715/2001

Lisätiedot

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia Pitkäranta, Indoor Quality Service Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia Pitkäranta, Indoor Quality Service Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon RAPORTTI ILA 2012-52 Miia Pitkäranta Indoor Quality Service Oy Tiilenpolttajankuja 5 01720 Vantaa TULOSRAPORTTI KOHDE: Päiväkoti Ukko-Pekka, Asematie 3, 01300 Vantaa NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

21_Arviointikysely 2016 Päivälukio

21_Arviointikysely 2016 Päivälukio 21_Arviointikysely 2016 Päivälukio 1. Vuosiluokka Taustatiedot Vuosiluokka 152 141 70 1. vsk 2. vsk 3.-4. vsk 2. Sukupuoli Sukupuoli 208 155 Nainen Mies 3. Opetus ja oppiminen 400 Etenen ja menestyn opinnoissani

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Kiinteistöjen haitalliset mikrobit ja yhdisteet

Kiinteistöjen haitalliset mikrobit ja yhdisteet Kiinteistöjen haitalliset mikrobit ja yhdisteet Paula Kurola, laboratoriopäällikkö (FT) KiraLab mikrobilaboratorio, Tietopäivä Roadshow Tampere 14.2.2017 1 2 Hittejä vai huteja? Kaikki oireilu johtuu homeesta!

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Kiinteistöjen haitalliset mikrobit ja yhdisteet

Kiinteistöjen haitalliset mikrobit ja yhdisteet Kiinteistöjen haitalliset mikrobit ja yhdisteet Paula Kurola, laboratoriopäällikkö (FT) KiraLab mikrobilaboratorio, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.2017 1 2 Hittejä vai huteja? Kaikki oireilu johtuu homeesta!

Lisätiedot

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Erja Tommila projektivastaava, esh Filha ry Ohjattu omahoito Terveydenhuollon ammattilaisen antamaa yksilöllistä potilasohjausta: sairauden alkuperästä, oireiden

Lisätiedot

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Raunistulan koulun Kastun yksikkö Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 31/2013 1 (7) Kaupunginhallitus Kj/17 9.9.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 31/2013 1 (7) Kaupunginhallitus Kj/17 9.9.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 31/2013 1 (7) historia Asuntotuotantotoimikunta 05.06.2013 103 Asuntotuotantotoimikunta päätti antaa kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantasen ym. valtuutettujen

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI 1(13) Pohjautuu toimintamalliin, jonka Tampereen aluetyöterveyslaitos laati sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa Kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden arviointia työpaikoilla. KEMIALLISTEN

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

Sisäilmaongelmien hoitaminen kunnissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö

Sisäilmaongelmien hoitaminen kunnissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö Sisäilmaongelmien hoitaminen kunnissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö Nykytilanne Rakennuskannassa korjausvelkaa 30-50 miljardia euroa (Roti 2013) Kunnilla korjausvelkaa 5-6

Lisätiedot

BIOSIDISET BOORI- JA PHMG/B YHDISTEET EDISTÄVÄT TOKSISTEN SISÄTILAHOMEIDEN LEVIÄMISTÄ RAKENNUKSISSA

BIOSIDISET BOORI- JA PHMG/B YHDISTEET EDISTÄVÄT TOKSISTEN SISÄTILAHOMEIDEN LEVIÄMISTÄ RAKENNUKSISSA BIOSIDISET BOORI- JA PHMG/B YHDISTEET EDISTÄVÄT TOKSISTEN SISÄTILAHOMEIDEN LEVIÄMISTÄ RAKENNUKSISSA Maria A. Andersson, Raimo Mikkola Mirja Salkinoja-Salonen Elintarvike ja Ympäristötieteiden laitos, Biokeskus

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle. Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.

Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle. Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2. Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.2017 1 Kiinteistön sisäilmaongelma käyttäjä, työnantaja ja omistaja isojen

Lisätiedot

01_Arviointikysely 2016 Ammattilukio - Arviointiraportti 2016_Ammattilukio_Julkaisuversio

01_Arviointikysely 2016 Ammattilukio - Arviointiraportti 2016_Ammattilukio_Julkaisuversio 01_Arviointikysely 2016 Ammattilukio - Arviointiraportti 2016_Ammattilukio_Julkaisuversio 1. Opetus ja oppiminen Etenen ja menestyn opinnoissani suunnitelmieni mukaisesti 9 39 11 11 Olen motivoitunut lukio-opiskeluun

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pulkkilan peruskoulu Kyselyn ajankohta: Tammikuu 2013 Tilaaja: Siikalatvan kunta Lausunto -166134 Työterveyslaitos Oulussa 30.1.2013 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu

Lisätiedot

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Markku Elg, Green Building Advisor Kestävän kehityksen mukainen Suunniteltu, rakennettu, kunnostettu Toimii tai käyttää ekologisesti resursseja tehokkaasti

Lisätiedot

Elintarviketurvallisuus tulevaisuudessa

Elintarviketurvallisuus tulevaisuudessa Elintarviketurvallisuus tulevaisuudessa Sebastian Hielm, eläinlääkintöylitarkastaja Elintarviketurvallisuusyksikkö, MMM Ateria 12, 6.11.2012 Luennon aiheet Nykytilan (ja menneen) kuvaus Todelliset terveysriskit

Lisätiedot