VALTIMOTERVEYDEKSI! Diabetesliitto. Liisa Heinonen

Transkriptio

1 VALTIMOTERVEYDEKSI! Vaikuttavan koulutuksen aineksia Taru Poukka, LitM, koulutussunnittelija, UKK-instituutti;, MMM, ravitsemusterapeutti, Suomen Diabetesliitto

2 Vaikuttavan koulutuksen aineksia Terveydenhuollon täydennyskoulutus on välttämätön osa onnistunutta interventiota ja terveydenhuollon rakenteiden ja hoitopolkujen luomista 2010 Taru Poukka,

3 Koulutus ja aineistotyöryhmä: Tuija Pusa, ravitsemusasiantuntija, Suomen Sydänliitto ry, puheenjohtaja Enna Bierganns, YTM, DEHKO, Suomen Diabetesliitto ry, ravitsemusterapeutti, MMM, Suomen Diabetesliitto ry Arja Hyytiä, TE-kehittämissuunnittelija, Terveyden edistämisen yksikkö, Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Jukka Marttila, psykologi, PsL, Suomen Diabetesliitto ry Anu Mutka, asiantuntijahoitaja, Keski-Suomen keskussairaala Karita Pesonen, ravitsemusterapeutti, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Taru Poukka, koulutussuunnittelija, LitM, UKK-instituutti Riitta Tuusa, koulutussuunnittelija, PsM, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

4 Luennon eteneminen: Koulutuksen määrittelyä, suosituksia Koulutus on tavoitteellista toimintaa Koulutustarpeet suunnittelun pohjana Koulutuksen järjestäminen on yhteistoimintaa Mistä vaikuttavuus koostuu -sisällöistä, menetelmistä Koulutusten arvioinnista: muuttuiko mikään?

5 Täydennyskoulutuksen määritelmä Alan ammattitaidon hankkineille järjestettyä, ammattia tukevaa, suunnitelmallista, tarvelähtöistä, lyhyt- tai pitkäkestoista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää, ajan tasaistaa ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista välittömässä ja välillisessä työssä potilaiden ja asiakkaiden kanssa STM:n suositus 2004

6 Terveydenhuollon täydennyskoulutusta koskevat suositukset (STM 2004) -terveydenhuollon ammattihenkilöillä lakisääteinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan (L559/1994) 1. Suunnitelmallisesti systemaattisen osaamis- ja koulutustarpeen arvioinnin pohjalta 2. Työnantajan velvollisuus mahdollistaa osallistuminen 3. Toteutumista seurataan yksilö-, ammattiryhmä- ja organisaatiotasolla 4. Koulutuksen arviointikriteerit: mm. muuttuvatko toimintatavat

7 D2D-hankkeen tavoitteet Vähentää suomalaisten sairastumista tyypin 2 diabetekseen neljänneksellä sekä vähentää diabetekseen liittyvien sv-sairauksien vaaratekijöiden vallitsevuutta Tunnistaa tyypin 2 diabetes jo oireettomassa varhaisvaiheessa Kehittää tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyn ja varhaisen hoidon toimintamalleja perusterveydenhuollossa Arvioida tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja sitä varten kehitettyjen toimintamallien toteutettavuutta, vaikutuksia ja kustannuksia Lisätä suomalaisten tietoisuutta tyypin 2 diabeteksesta ja sen vaaratekijöistä

8 Esimerkki koulutuksen suunnittelusta Pohjoispohjanmaan sairaanhoitopiirin D2Dkoulutustyöryhmä Kuviot Terhi Jokelainen ja Karita Pesonen

9 Koulutustarpeiden selvittämisen monet keinot Pirkanmaan sairaanhoitopiirin D2D hankkeessa Vuoden 2003 kehittämisseminaarin ryhmätyöt tehtiin linjauksia koulutuksille PSHP :n D2D hankkeen kuntakierroksen kokouksissa v.2004 koulutustarpeet olivat asialistalla Paikallishankkeiden omien organisaation sisällä koulutustarpeita selvitettiin ja kirjattiin hankesuunnitelmiin (v ) Tiedonkeruukoulutusten ja lomakekeruun yhteydessä keskusteluja koulutuksesta Webropol -koulutustarvekysely tehtiin vuonna 2005; Koulutusmahdollisuudet esiteltiin ja lisätoiveita sai esittää Keskustelut, puhelinkyselyt, sähköpostitse, keskustelut koulutusten yhteydessä ja palautekyselyjen lisäkoulutuskysymykset 2010 Taru Poukka, Auli Pölönen,

10

11 DIABETESOSAAMISKARTTA TeDika (=Terveydenhuollon Diabetesosaamiskartta) Osaamiskartta on laadittu Diabetesliiton, perus- ja työterveyshuollon ammattilaisten sekä Educa-Instituutti Oy:n yhteistyönä Työsuojelurahaston osa rahoittamassa Osaamisen ja työmenetelmien kehittäminen - hankkeessa syksyn 2005 ja talven 2006 aikana Osaamiskartan laadintaa on tuettu myös Dehko:n (Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma ) määrärahoista. Teknisen ratkaisun ja käyttöönottoon liittyvän tukimateriaalin kehittämistä ovat tukeneet Tekes ja Sitra. Outi Himanen

12 DIABETESOSAAMISKARTTA Osaamiskartta on väline diabetekseen liittyvän osaamisen arviointiin ja kehittämiseen perus- ja työterveyshuollon työyhteisöille ja työntekijöille. Osaamiskarttaan on sisällytetty ne sairausspesifit osaamisalueet, joita diabeetikoita hoitavissa terveydenhuollon työyhteisöissä tarvitaan diabeteksen ehkäisyyn, diabeetikon hyvään hoitoon, ohjaukseen ja kuntoutukseen liittyen MBO-verkkoa hyödyntävän kurssin osaamiskartta sisältää diabeteksen ehkäisyyn liittyvät osat koko diabetesosaamiskartasta. Outi Himanen ja Liisa heinonen

13 nimi: MBO-MOPO-kurssin osaamiskartta 4 Vuorovaikutustaido 3.2 Ryhmäohjaus 1.1 Diabeteksen ehkäisy Diab. diagnosointi ja diab. sairautena 1.3 Ravitsemusohjauksen osaam. 3.1 Yksilöohjaus 1.4 Liikuntaosaaminen 2 Asiakaslähtöinen työskentely 1.5 Psykologinen osaam.

14 Osaamiskartan hyöty Yksilölle Käsitys omasta osaamisesta tarkentuu - saa tietää, mitä osaa ja mitä tulisi osata - voi laatia oman oppimisen kehittämissuunnitelman Työyhteisölle Saadaan käsitys organisaation osaamisesta: mitä meillä osataan Terveydenhuollon diabetesosaamiskartan käyttäjän käsikirja, 2007 Diabetesliitto

15 PSHP:n koulutuksien taustavoimia: Järjestäjinä: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin D2D-keskustoimisto hanketyöntekijöineen Paikallishankkeet/ terveyskeskukset/ työterveyshuollot PSHP:n koulutustoimiston koulutuspalvelut Yhteistyötahoina: alueelliset asiantuntijaryhmät (ravitsemustyöryhmä, diabetestyöryhmä, apteekkarit, työterveyshoitajat, työterveyslääkärit, terveyskeskuslääkärit, ruokapalvelut), diabetes- ja sydänjärjestöt, yhdistykset, UKKinstituutti, PIRAMK, eri sairaanhoitopiirien D2D-hankkeet,muut hankkeet, myös paikallishankkeet jne. Koulutusta myös ostopalveluna (PPP, TKM) 2010 Taru Poukka,, Auli Pölönen

16 DEHKON 2D hankkeen (PSHP) koulutukset vuosina Koulutusten lukumäärät Vuosi Osallistujamäärät PSHP:n D2D hankkeen tilasto

17 Koulutuksien erilaiset foorumit ja toteuttamistavat: suuret alueelliset koulutukset (seminaarit, videovälitteiset koulutukset): kohderyhminä sekä ammattilaisia että yleisöä pienimuotoiset interaktiiviset koulutukset: työpajat, pienryhmät, parityöskentely, verkko-opetus paikallishankkeiden järjestämä oma koulutus (materiaalitukea hankkeelta koulutuksiin ja tapahtumiin) seutukunnallisia koulutuksia paikalliset koulutukset, yhteisöllinen koulutus, eri ammattiryhmien koulutus erikseen valtakunnallisia koulutukset kansainväliset koulutukset 2010 Taru Poukka,, Auli Pölönen

18

19

20 Koulutusmenetelmien valinnasta ja vaikuttavuudesta Koulutuksen tuloksellisuutta voi vaikuttavuustutkimusten mukaan lisätä, jos koulutus on: 1. Osallistuttavaa tai osallistavaa ja toimintaan aktivoivaa, pienissä ryhmissä toteutettua ja keskustelevaa koulutus 2. Koulutukseen, joka sisältää luentoja on liitettynä pienryhminä toteutettavaa osuutta 3. Käytäntöön liittyvää, käytännönläheistä, learning by doing koulutusta 4. Ongelmalähtöistä koulutusta (PBL) 5. Potilastapauksia analysoivaa (case) koulutusta 6. Koulutusta, joka on yhteydessä päivittäiseen työhön 7. Koulutus on toteutettu yhdessä eri ammattiryhmien kanssa (moniammatillisuus) 2010 Taru Poukka,

21 Mitä koulutettiin (PSHP): Taustafaktaa, päivitettiin ja tehtiin suosituksia tutuksi: Esim. Lihavuuden hoito (2003) Liikuntapiirakan ja lautasmallin ainekset (2004) Ehkäise ja hoida diabetesta (2005) Syventävää tietoa Esim. Ene ruokavalio-koulutus (2007) Lapset ja nuoret lihovat tule mukaan etsimään ratkaisuja (2007) Terveyskunnon mittaus koulutus (2007) 2010 Taru Poukka, Auli Pölönen,

22 Elintapaohjausta edistävät koulutukset Painonhallinnan ryhmäohjaajakoulutus (PPP) Ryhmäohjauksen täydennyskoulutuspäivät painonhallintaohjaajille Tuumasta toimeen painonhallintaryhmä käyntiin MBO-MOPO verkkoa hyödyntävä monimuotokoulutus Liikkumislähete koulutus Avaa ovi liikuntaan 2010 Taru Poukka, Auli Pölönen,

23 Käytäntöön liittyvä, käytännönläheinen, learning by doing -koulutus Esimerkki D2D-malleista Terveydenhuollon arkityö: Iisalmen malli ( PSSHP) Kokeneempi terveyskeskuslääkäri kouluttaa nuorempaa kollegaa 2010 Taru Poukka,

24 MBO-MOPO Mahdollisuus Osaamisen Päivittämiseen Omaehtoisesti verkkoa hyödyntävä monimuotokoulutus 2010 Taru Poukka,

25 Ajellaanko? Kokeillaanko? Kulkeeko? Minne asti?

26 MBO-MOPO 1.Mopon virittelyä Oppimistarpeiden tunnistaminen Osaamismiskartta Perusteet ja 2. Ajokoulu Verkkotyökalu tutuksi Perustieto: Ruoka, Liikkuminen, Elintapojen muuttaminen. 3. Montussa ajoa ja kanttaamista Oman ohjaamisen kehittäminen Lähip.1 päivä 1,5 kk etäopiskelua Lähip. ½ pv 3-4 kk etäopiskelua Lähip. ½ pv. Tekemällä oppiminen: omien elintapojen tutkiminen Paritehtävä oppimisympäristössä Oman keisin ohjaaminen Pienryhmä oppimisympäristössä

27 Mistä lähtenyt ja mitä poikinut? Tuumasta toimeen painonhallintaryhmä käyntiin 11 toteutettua kurssia: 4-8 koulutustapaamista / kurssi Ritva muutoksessa ratkaisukeskeisen ravitsemus ja liikuntaneuvonnan esimerkkihenkilön ohjaaminen ja kuvaus MBO MOPO Mahdollisuus Osaamisen Päivittämiseen Omaehtoisesti 4 toteutettua kurssia: 3 koulutustapaamista Elintavat remonttiin kurssi erikoissairaanhoidossa -tavoitteena työhyvinvointi ja puheeksi ottamisen helpottaminen potilaskontakteissa Elintavat remonttiin kurssi terveyskeskuksesta ja työ- ja elinkeinotoimistosta kootulle ryhmälle -tavoitteena työhyvinvointi yhteistyön lisääminen, uuden palvelun kehittäminen

28 Koulutuskokonaisuuksia sisältävät aineiston Ohjauskartta (Sydänliitto) Elintapaohjauksen tukiaineisto ja koulutus PPP (Sydänliitto ja Diabetesliitto) painonhallintaryhmämalli ja koulutus Tulppa (Sydänliitto) Valtimotautipotilaiden elintaparyhmäohjausmalli ja ohjaajakoulutus Vertaisryhmätoimintamallit ITE-ryhmämalli ja ohjaajakoulutus (Sydänliitto ja Diabetesliitto), Naisen Sydän-ryhmäaineistopaketti ja Kävely-klubi (Sydänliitto) Neuvokas Perhe (Sydänliitto) Lapsiperheiden elintapaohjausmalli ja koulutus UKK-instituutti: Terveysinfo tietokanta

29 Toimintojen juurruttamista hankekoulutuksien kautta (PSHP) Paikallishankkeet olivat Pirkanmaan hankkeen erityispiirre 1. Kehittämishankkeen käynnistämisseminaarit 2. Kehittämishankkeet ja laadunhallintaseminaarit 3. D2D-yhdyshenkilöpäivät 4. Kokemus kumppaniksi oivallukset opiksi Dehkon 2Dhankkeiden itsearvioinnin ja jatkosuunnittelun neuvottelupäivä 5. Posterikoulutus 6. Dehkon 2D-hankkeen paikallistoiminnan kehittämisseminaari 2010 Taru Poukka, Auli Pölönen,

30 Välitöntä palautetta koulutuksista: On tarjottu uudenlaista, monipuolista koulutusta. Kuka jatkaa koulutuksen laajaa tarjontaa hankkeen jälkeen? Tarpeellista koulutusta. Työn tekemistä tukevaa. Taru Poukka,, Auli Pölönen

31 Koulutusten ja hanketyön myötä toiminta muuttui: - ryhmiä järjestettiin enemmän - Interventioita toteutettiin enemmän - joukkoruokailun tarjoamat ateriat muuttuivat - kokoustarjoilut muuttuivat - terveystestejä, tietoiskuja järjestettiin - toimintatavat selkiytyivät ja kehittyivät - eri toimijoiden yhteistyö käynnistyi ja kehittyi D2D:n hyvien käytäntöjen raportointilomakkeista poimittua

32 KIITOS Nämä ovat polkuja joita syntyy kun usein mennään samasta kohdasta Minä olen luonnon tapahtuma Tai miten joelle syntyy uoma. Pentti Saarikoski, Taru Poukka 2010 Kuva: Joanna Mrozinski

33 VALTIMOTERVEYDEKSI!