OPINTO-OPAS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTO-OPAS"

Transkriptio

1 BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS Toimitus: suunnittelija Kati Voutilainen Bioinformaatioteknologian koulutusohjelmatoimikunta SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OSASTO

2 Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto PL 3000, TKK Käyntiosoite Otakaari 5 A, Espoo Puh. vaihde kanslia fax kanslia sähköposti muodossa: EDITA PRIMA Helsinki Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Esipuhe Alkusanat KOORDINOIVAN OSASTON ESITTELY Hallinto Toimikunnat Opiskelijaedustajat Kanslia ja opintoneuvola Kirjastopalvelut YHTEISTYÖLABORATORIOT Automaatiotekniikan laboratorio AS Biokemian ja mikrobiologian laboratorio Kem Bioprosessitekniikan laboratorio Kem Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio S Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorio Kem Informaatiotekniikan laboratorio T-61, T Laskennallisen tekniikan laboratorio S Lääketieteellisen tekniikan laboratoria Tfy Sovelletun elektroniikan laboratorio S Systeemianalyysin laboratorio Mat TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMINEN OPINTONEUVONTA JA -OHJAUS Suunnittelija Opintoneuvojat, harjoitteluneuvoja ja palautesihteeri Laboratoriokohtaiset opintoneuvojat Opetushenkilökunta Opintosuunnitelma Tutortoiminta Tutkinnon ensimmäisen osan suorittaminen Sähköinsinöörikilta ja opintotoimikunta Opintososiaaliset asiat Rekrytointipalvelut OPISKELU Tutkinto- ja luentokaudet Ilmoittautuminen opintojaksoille Tentit, välikokeet ja osatentit Tenttiin osallistujan ohjeet Suoritusmerkinnät ja opintosuoritusten rekisteröinti Opintojaksojen korvaavuudet TKK:n ulkopuoliset suoritukset Opiskelu ulkomailla Koulutusohjelman ja korkeakoulun vaihto Anomusten tekeminen ja kokoukset Opintojen arviointi Valmistuminen Opiskelijoiden yleisimmin esittämiä kysymyksiä Tärkeimmät tietolähteet STUDIEVÄGLEDNING PÅ SVENSKA Avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik Studiehandlendning Kontaktinformation...35 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 3

4 7.4 Anmälan till högskolan Studier vid avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik Uppbyggnaden av examen Provet i det andra inhemska språket Praktik Att studiera på svenska Läsåret Anmälan till studieperioder och tentamen Studier vid andra högskolan JATKO-OPISKELU Jatko-opintojen aloitus Tohtorikoulut TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIMEN YLIOPISTON OPETUS Täydentävät opinnot Avoimen yliopiston opetus YHTEISTYÖSOPIMUKSET JOO eli joustava opiskeluoikeus OIKEUSTURVASTA OPETUSMENETELMÄT JA TUTKINNON RAKENNE Opetusmenetelmät Tutkinnon rakenne Tutkinnon ensimmäinen osa Opintosuunnan opinnot Pääaine Sivuaine Vapaasti valittavat opinnot Harjoittelu Diplomityö Perusaineiden laaja oppimäärä Samat opintojaksot eri kokonaisuuksissa BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman tavoite Malliohjelma Tutkinnon ensimmäinen osa (yhteensä 70 ov) Opintosuuntien sisällöt BIOLASKENNAN OPINTOSUUNTA BIONIIKAN OPINTOSUUNTA NEUROKOGNITIIVISEN TIEDONKÄSITTELYN OPINTOSUUNTA Opintosuuntiin kuuluvat pää- ja sivuaineet Pää- ja sivuaineet, kaavioiden lukuohjeet BIOADAPTIIVINEN TEKNIIKKA BIOAUTOMATIIKKA BIOELEKTRONIIKKA JA LAITETEKNIIKKA BIOTEKNIIKKA ELOLLISEN AINEEN FYSIIKKA INFORMAATIOTEKNIIKKA (Data-analyysi ja bioinformatiikka) KIELITEKNOLOGIA KOGNITIIVINEN TEKNOLOGIA LASKENNALLINEN SYSTEEMIBIOLOGIA LASKENNALLINEN TEKNIIKKA LÄÄKETIETEELLINEN TEKNIIKKA MIKRO- JA NANOSYSTEEMIT NEUROINFORMATIIKKA Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma

5 PÄÄTÖKSENTEKO SYSTEEMI- JA OPERAATIOTUTKIMUS...91 Liite 1. Tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta kielestä täyttävät opintojaksot. Liite 2. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston LPM lista (Opintojaksojen lisäykset, poistot muutokset) Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 5

6 1. OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE 1.1 Esipuhe Teknisten tieteiden tutkimuskohteiden on perinteisesti ajateltu liittyvän aineen, energian ja informaation ominaisuuksiin ja sovellutuksiin. Perustamalla Bioinformaatioteknologian koulutusohjelman Teknillinen korkeakoulu haluaa nostaa näiden tutkimuksen ja koulutuksen "alkuaineiden" rinnalle biotieteet. Bioinformaatioteknologiassa tutkimuskohteita ovat aine, energia, informaatio ja elämä. Ihmisen genomin selvittämiseen perustuva biotieteen tutkimuksen maailmanlaajuinen kasvu sekä biotieteiden ja tieto- ja kommunikaatioteknologioiden vuorovaikutuksen tarjoamat mahdollisuudet tiedostettiin TKK:lla yllättävän myöhään. Kun uuden koulutusohjelman tarpeellisuus keväällä 2002 todettiin, lähdettiin hanketta toteuttamaan ripeästi. Ensimmäiset uudet opiskelijat aloittavat BioIT ohjelmassa syksyllä BioIT ohjelman rakenne ja sisältö on pyritty kehittämään monitieteisen alan uusimpia kehitysnäkymiä vastaavaksi. Ohjelman toteutustapa on herättänyt myös laajaa kansainvälistä mielenkiintoa. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma on viiden Teknillisen korkeakoulun osaston: Sähkö- ja tietoliikennetekniikka (koordinaattori), Automaatio- ja systeemitekniikka, Kemiantekniikka, Teknillinen fysiikka ja Tietotekniikka yhteishanke. BioIT koulutusohjelman opetus tuotetaan näihin osastoihin kuuluvien laboratorioiden yhteistyönä. Tässä opetusohjelmassa esitetyn opintosuunnitelman laatimista on edeltänyt laaja suunnittelutyö, jonka lähtökohtana on ollut laajan biotieteiden oppimäärän sisällyttäminen jo perusopintoihin. Koulutusohjelman erityisluonteen korostamiseksi on jo ensimmäisen lukukauden syksyyn sijoitettu haastava Molekyyli- ja solubiologian opintojakso, joka toteutetaan Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan erikoisopettajavoimin. Opinto-oppaan ajantasainen versio löytyy www-sivuilta Jukka Tulkki Professori BioIT koulutusohjelman koordinaattori 1.2 Alkusanat Kädessäsi on bioinformaatioteknologian koulutusohjelman opinto-opas lukuvuodelle Bioinformaatioteknologian koulutusohjelmaan valitaan vuonna opiskelijaa. Työelämä tarvitsee tämän alan diplomi-insinöörejä kasvavassa määrin. Koulutusohjelma on sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston koordinoima ja automaatio- ja systeemitekniikan, kemian tekniikan, teknillisen fysiikan ja matematiikan sekä tietotekniikan osastojen verkostoitunut ohjelma. Opinto-oppaan tarkoituksena on antaa mahdollisimman paljon opiskelijan tarvitsemaa tietoa, mutta mikäli silti on kysyttävää, käänny epäröimättä opintoneuvolan, kanslian ja muun henkilökunnan puoleen kysymyksinesi. Lisätietoja ja vastauksia kysymyksiisi löydät myös koulutusohjelman WWW-sivulta osoitteesta: Säilytä opinto-oppaasi! 6 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma

7 Opinto-opas kannattaa ehdottomasti säilyttää, sillä voit opiskella tutkintosi kokonaisuudessaan sen lukuvuoden oppaan mukaan, jona olet opintosi aloittanut. Toki voit käyttää myös sitä myöhempiä oppaita. Koulutusohjelmatoimikunta kannustaa Sinua ja toivottaa reipasta ja antoisaa etenemistä opinnoissasi. Tulevaisuus riippuu myös Sinusta, sillä valitsemasi ala on yksi nopeimmin kehittyvistä ja jatkaa kasvuaan, kunhan motivoituneita, korkeakoulututkinnon suorittaneita alan ammattilaisia riittää. Työpanostasi teollisuudessa, tutkimuksessa ja laajemmin työmarkkinoilla tarvitaan nopeasti. Hyvää opintomenestystä toivottaen Koulutusohjelmatoimikunta Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 7

8 2. KOORDINOIVAN OSASTON ESITTELY Bioinformaatioteknologian koulutusohjelmaa koordinoiva sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto on suurin Teknillisen korkeakoulun 12 osastosta. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan, silloinen sähköteknillinen, osasto perustettiin vuonna 1941 antamaan ylintä opetusta ja harjoittamaan teknistieteellistä tutkimustyötä sähkötekniikan eri aloilla. Nykyisin opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat osaston 56 professoria. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastoon kuuluvat elektroniikan ja sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan sekä bioinformaatioteknologian koulutusohjelmat. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla on yhteensä noin 3500 opiskelijaa suorittamassa joko perustutkintoa eli diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa tai jatkotutkintoja eli tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. Alla olevassa taulukossa on muutamien viime vuosien aikana suoritettujen tutkintojen määrät: Vuosi DI TkL TkT+FT Vuosina ennustetaan osastolta valmistuvan noin diplomi-insinööriä vuodessa. 2.1 Hallinto Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat korkeakoulun hallitus, tieteelliset neuvostot, rehtori ja hallintoosasto. Osaston hallintoa hoitavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan tehtävät ja aseman määritellään Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännössä. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Osastonjohtajana toimii professori Pekka Wallin (huone SI 430, puh ). Osaston varajohtaja on professori Pertti Vainikainen (huone SC 322, puh ). Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston osastoneuvostoon valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan 12 jäsentä osastolta ja yksi korkeakoulun ulkopuolinen jäsen. Osaston professorit valitsevat jäsenensä ja varajäsenensä kokouksessa ja osaston muu henkilökunta valitsee jäsenensä vaalilla. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijaedustajat, joita tällä hetkellä osastoneuvostossa on kolme. Osastoneuvosto kutsuu ulkopuolisen jäsenen ja hänen varajäsenensä. Korkeakoulussa on viisi tieteellistä neuvostoa, yksi kutakin osastoryhmää kohti. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston tieteellisen neuvoston jäseninä ovat osaston kaikki professorin virkaan nimitetyt henkilöt sekä kaksi opettajien, tutkijoiden ja muun henkilöstön muodostaman ryhmän edustajaa. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä. 2.2 Toimikunnat Osastolla toimii useita toimikuntia osastonjohtajan apuna. Niiden tehtävänä on valmistella asiat osastoneuvoston tai osastonjohtajan päätettäväksi ja kehittää osaston toimintaa. Perusopintoja koskevia asioita käsitellään lähinnä koulutusohjelma- ja tutkintotoimikunnassa. Näistä edellinen keskittyy koulutuksen rakenteen suunnitteluun ja kehittämiseen, kun tutkintotoimikunnassa puolestaan käsitellään perus- ja jatkotutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita. Opetuksen laatutoimikunta eli OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä 8 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma

9 tutor-toimintaa. Lisäksi osastolla on muita toimikuntia, joiden tehtävistä ja niihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa hallintopäälliköltä, suunnittelijalta ja opintoneuvolasta. 2.3 Opiskelijaedustajat Killalla (tai joissain tapauksissa ylioppilaskunnalla) on oikeus nimittää edustajiaan osaston toimikuntiin ja muihin vastaaviin elimiin. Näin taataan opiskelijoiden oikeuksien säilyminen ja pysytään ajan tasalla tärkeistä opinnollisissa muutoksissa sekä pystytään kehittämään osaston toimintaa positiivisen yhteistyön hengessä. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa näiden hallinnon opiskelijaedustajien kautta opetuksen ongelmakohtiin tai välittää omia parannusehdotuksiaan osastolle. Saat yhteyden kaikkiin opiskelijaedustajiin sähköpostitse osoitteella (kirjoitettava juuri näin!) tai ottamalla yhteyttä suoraan kyseisiin henkilöihin. Lista kulloisistakin opiskelijaedustajista löytyy killan opintotoimikunnan ilmoitustaululta ja WWWsivuilta. 2.4 Kanslia ja opintoneuvola Opiskelijoiden kannalta tärkeitä paikkoja ovat osaston kanslia ja opintoneuvola. Kansliassa käsitellään ja säilytetään opiskelijoita koskevat paperit ja sieltä myös saa informaatiota opintoja koskeviin kysymyksiin. Kanslia sijaitsee 4. kerroksessa huoneessa E411. Kansliasta löytyvät myös kaikki tarvittavat lomakkeet. Kun haet lomakkeita, muista mainita, minkä lukuvuoden opinto-oppaan mukaan opiskelet ja kuulutko johonkin erillisohjelmaan. Lisää opintoneuvolasta ja -neuvonnasta yleisesti kerrotaan luvussa 3. Kanslian keskeisiä tehtäviä ovat opintosuoritusten kirjaaminen rekisteriin opintorekisteriotteiden antaminen opiskelijoille tutkintovaatimusten tarkistaminen ja todistusten kirjoittaminen anomusten vastaanotto opiskelijoita koskevista päätöksistä tiedottaminen erilaisten opiskelijaseurantojen käytännön hoito (esim. tutkinnon ensimmäisen osan seuranta) Kanslian toimihenkilöt ovat: hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka , E423 projektipäällikkö Pirjo Putila , H301C projektisihteeri Riitta Peltonen , H301C toimistosihteeri Brita Vuoristo , E425 toimistosihteeri Lea Fehrmann , E425 opintosihteeri Pirjo Paldanius 451 xxxx, E411 osastosihteeri Katrina Nykänen , E413 (aamupäivisin) toimistosihteeri Raijaliisa Karhu , E413 (iltapäivisin) osastosihteeri Kiia Haapaniemi , E421 osastosihteeri Kaija Talja , E415 erikoissuunnittelja Jussi Liesiö , E422 suunnittelija Anita Bisi , E424 suunnittelija Kati Voutilainen , E417 tutkijatohtori Perttu Puska , E Kirjastopalvelut Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto toimii tutkija- ja opiskelijakirjastona. Kokoelmiin hankitaan aineistoa osaston tutkimusalalta. Kirjastossa on sekä lainattavaa aineistoa että käsikirjastokokoelmia. Lainausoikeuden voivat saada kaikki. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 9

10 Osaston opetusohjelman kurssien kurssikirjat ovat kirjastossa. Kurssikirjoista on myös lainattavia kappaleita. Kirjastoon tilataan noin 200 tieteellistä aikakauslehteä. Useimmat lehdet ovat luettavissa myös elektronisena versiona. Osaston diplomi- ja lisensiaatintyöt ovat pääsääntöisesti lainattavissa kirjastosta. Kirjasto lainaa myös opetusmonisteita. Kokoelmista on tietoa www-sivulla Kirjaston tilat sijaitsevat Sähkötalon G-siivessä, Valotalossa. Valotalon palveluita opiskelijoille ovat kirjasto, lukusali, ryhmätyöhuoneet, tietokoneluokat ja Nettikahvila. Kirjaston informaatikko ja sihteerit neuvovat opiskelijoita tiedon hankinnassa. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto, SG205, puh Informaatikko Marjo Sievänen, SG224, puh vv Vs. informaatikko Laura Mikkola, SG224, puh Kirjastosihteeri Bo Larsson SG225, puh Toimistosihteeri Carl-Eric Westman, SG225, puh Osaston kirjasto on avoinna seuraavasti: Lukukausien aikana: ma-to pe Kesäaikana: katso kirjaston www-sivulta MUITA TÄRKEITÄ KIRJASTOJA Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto, Otaniementie 9. Lainaus ja uudistukset puh , päivystävä informaatikko puh Avoinna lukukausien aikana: ma-pe la aattopäivinä Matematiikan laitoksen kirjasto, Otakaari 1 M, huone U359A, puh Samassa yhteydessä on myös sovelletun matematiikan, fysiikan ja mekaniikan kirjasto. Teknillisen fysiikan laitoksen kirjasto, Otakaari 3A, 2.krs, puh VTT Tietopalvelu, VTT:n päärakennus, Vuorimiehentie 5, puh. vaihde (09)4561. Helsingin yliopiston pääkirjasto, Unioninkatu 36, yliopiston vaihde (09)1911. Avoinna lukukausien aikana: ma-pe la Lisäksi muilla osastoilla sekä kieli- ja viestintäkeskuksella on omia kirjastoja, joissa on alan erityiskirjallisuutta. Erilliskirjastot ovat pääsääntöisesti auki Itsenäisen tiedonhaun tueksi opiskelijan kannattaa suorittaa opintojakso Eri Tieteellisen tiedon haku (sähkö- ja tietoliikennetekniikka). Kurssi on tiivis katsaus tieteellisten tiedonlähteiden käyttöön kirjastossa ja tietoverkossa. 10 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma

11 3. YHTEISTYÖLABORATORIOT Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma sijoittuu sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolle ja opiskelijat kuuluvat näin ollen sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastoon. Koulutusohjelman toteuttamisessa ovat mukana useat tahot TKK:sta. Mukana ovat mm. automaatio- ja systeemitekniikan osasto, tietotekniikan osasto, teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto sekä kemian tekniikan osasto. Seuraavassa esitellään lyhyesti ne laboratoriot, jotka tuottavat pääaineen koulutusohjelmaan. 3.1 Automaatiotekniikan laboratorio AS-84 Henkilökunta Automaatiotekniikan laboratoriossa opetuksesta ja tutkimuksesta vastaa 2 professoria sekä joukko tutkijoita. Henkilökuntaa on yhteensä noin 40. Tutkimus ja opetus Automaatiotekniikka käsittelee laitteiden, koneiden ja prosessien ohjaamista automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta. Opiskelijoiden tulevia työllistäjiä ovat automaatiojärjestelmiä ja laitteita valmistavat yritykset, konevalmistajien automaatio-osastot, automaatiota suunnittelevat konsulttiyritykset ja suurten teollisuuslaitosten automaatio-osastot. Laboratoriossa tehdään sekä itsenäistä perustutkimusta että teollisuusyritysten kanssa usein tiiviissä yhteistyössä soveltavaa tutkimusta. Laboratorio osallistuu myös EU:n ja ESA:n tutkimushankkeisiin. Laboratorion tutkimus kohdistuu seuraaville alueille: älykkäät koneet ja erikoisrobotiikka, virtuaalitekniikan ja etäläsnäolon sovellutukset, energiateknologia, systeemiteoria ja signaalinkäsittelyn tutkimus ja bioprosessit. Älykkäiden koneiden ja erikoisrobotiikan ryhmässä tutkitaan liikkuviin robottimaisiin koneisiin liittyviä liikkeen ohjauksen, aistinnan ja navigoinnin ongelmia sekä pienten robottien muodostamia yhteisöjä. Robottien skaala ulottuu suurista työkoneista aina mikrosysteemien tasolle. Referenssinä ovat usein biologisten eliöiden toimintamallit, joita sovelletaan robottiteknologian käyttöön. Virtuaalitekniikan ja etäläsnäolon sovellutuksia tutkiva ryhmä kehittää uusia menetelmiä ja järjestelmiä robottimaisten koneiden teleohjauksiin sekä etäällä tapahtuvan huollon ja kunnossapidon asiantuntijatukeen. Kotiautomaation projekteissa tutkitaan ikäihmisten kotona selviämistä tukevia tekniikoita. Järjestelmissä hyödynnetään multimediateknologian menetelmiä ja tietoverkkoja. Energiateknologian ryhmä tutkii uusia energiatekniikoita, joista polttokennot ja niiden sovellutukset ovat tällä hetkellä etusijalla. Polttokennoilla ennustetaan olevan lähitulevaisuudessa merkittävä asema pienenergiatuotannossa ja erityisesti liikkuvien sovellutusten teknologiassa. Systeemiteorian ja signaalinkäsittelyn tutkimusryhmä on erikoistunut kehittämään teoriaa ja algoritmisia menetelmiä, joita sovelletaan dynaamisessa mallinnuksessa, älykkäässä ohjauksessa, anturi- ja aistintietojen käsittelyssä sekä liikkuvien robottien navigoinnissa. Bioprosessien automaation alueella toimiva ryhmä tutkii prosessien mallinnusta ja ohjausta sekä kehittää uusia teknologioita mm. biologista polttokennoa pienenergiasovellutuksiin. Edellä mainittuja tutkimuksen osa-alueita painotetaan myös opetuksessa. Automaatiotekniikan opinnot tarjoavat laaja-alaiset mahdollisuudet suuntautua automaatiotekniikan alalla. Sivuaineen valinta tukee myös erikoistumista oman alan sisällä. 3.2 Biokemian ja mikrobiologian laboratorio Kem-30 Laboratorion opetus- ja tutkimusalat ovat soveltava biokemia ja soveltava mikrobiologia, jotka ovat biotekniikan keskeisimpiä tieteenaloja. Laboratorio toimii sekä Kemian tekniikan koulutusohjelmassa että Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 11

12 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelmassa. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelmassa laboratorio vastaa Biotekniikan pääaineesta yhdessä Bioprosessitekniikan laboratorion ja Fysikaalisen kemian laboratorion kanssa. Biotekniikan pääaineessa yhdistetään biotekniikan kokeellista tutkimusosaamista bioinformatiikan teoreettiseen lähestymistapaan. Opintojen runko koostuu modernin biotekniikan osa-alueista, kuten immunologiasta, molekyylibiologiasta, geenitekniikasta, solujen kasvatuksesta ja bioteknologisten lääkeaineiden tuotekehityksestä, jotka bioinformaatiotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien avulla voivat realisoitua tuotteina, menetelminä tai palveluina. Koulutus antaa valmistuville valmiudet toimia tutkimushankkeissa sillanrakentajina teoreettisen ja kokeellisen biologisen tutkimuksen välillä sekä edellytykset toimia uuden biotekniikan yrityksissä, lääke- ja diagnostiikkakehityksessä tai elintarviketeollisuuden ja ympäristöbiotekniikan uusien menetelmien kehittämisessä ja soveltamisessa. Henkilökunta Henkilökuntaa 20, joista suurin osa väitöskirjatyötään tekeviä tutkijoita (jatko-opiskelijoita), 2 professoria, 1 opettava tutkija, 1 yliassistentti, 2 assistenttia. Soveltavan biokemian tai soveltavan mikrobiologian valitsee pääaineekseen vuosittain yhteensä noin 40 perusopiskelijaa. Vuoden 2004 alusta lähtien toimimme Life Science Centerin tiloissa Keilaniemessä. Koulutus Soveltavan biokemian ja soveltavan mikrobiologian opetus keskittyy mm. prosessibiokemiaan, elintarvikebiokemiaan, käymisprosesseihin, mikrobigenetiikkaan, lääketieteelliseen ja elintarvikemikrobiologiaan sekä bioteknisten tuotteiden tuotekehitykseen. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelman biotekniikan pääaineessa koulutus on monitieteistä biofysikaalisen kemian ja bioteknisten tuotantoteknologioiden yhdistämistä. Yhteistyölaboratorioiden monitieteisessä opetuksessa painottuvat mm. biokemia, bioenergetiikka, proteomiikka, biofysikaalinen kemia, terapeuttiset proteiinit ja peptidit, uudet lääkkeenantoteknologiat, vastaaine-, PCR- ja biochip tekniikat. Biotekniikka pääaine tarjotaan vuoteen 2005 asti, jolloin koko TKK siirtyy kaksivaiheiseen tutkintorakenteeseen. Yhteistyölaboratorioilla ei ole mahdollisuuksia tarjota Biotekniikka - pääainetta kaksivaiheisen tutkintorakenteen puitteissa, siten, että se vastaisi tarkoitustaan. Pääaineen voivat suorittaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti vuoden 2003 ja 2004 sisääntossa tulleet opiskelijat. Suorittaminen edellyttää, että Tutkinnon I-osan opinnot tai niiden korvaavuudet on suoritettu. Tutkimus Biokemian ja mikrobiologian laboratorio tutkii ja kehittää bio- ja elintarvikeprosesseja, terveysvaikutteisia tuotteita ja ratkaisuja tuotantohygieniaan sekä tuotekehitykseen. Yhdessä bio- ja elintarviketeollisuuden kanssa kehitetään uusia toimintamalleja ja tuotekehitysstrategioita, joiden avulla uusien innovatiivisten biolääkkeiden kaupallistamista voidaan edistää. 3.3 Bioprosessitekniikan laboratorio Kem-70 Laboratoriossa opetetaan ja tutkitaan biotekniikkaa prosessinäkökulmasta. Opiskelijoiden tulevia työllistäjiä ovat bio-, elintarvike-, kemian- ja lääketeollisuus sekä esim. prosessisuunnitteluun erikoistuneet insinööritoimistot.. Laboratorion tutkimusaiheita ovat bioteknisesti valmistettujen tuotteiden prosessisuunnittelu ja modifiointi. Tutkimuksessa hyödynnetään geenitekniikkaa, metaboliamallinnusta, bioreaktoritekniikkaa ja erilaisia biokatalyyttien (entsyymit, solut, solukot) muokkausmenetelmiä. Tästä esimerkkinä on rehu- ja puunjalostusteollisuudessa hyödynnettävän ksylanaasientsyymin ph- ja lämpötilaoptimin muokkaus. Henkilökunta Henkilökuntaa 22, joista 1 professori, 3 opettavaa tutkijaa, yksi assistentti sekä joukko projektitutkijoita ja tutkijatohtoreita. Bioprosessitekniikkaa opiskelee 30 perusopiskelijaa ja 9 jatko-opiskelijaa. Koulutus Perusopetus on sovelluspainotteista ja keskittyy uusien bioteknisten tuotteiden, prosessien ja 12 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma

13 yksikköoperaatioiden suunnitteluun ja hyödyntämiseen. Pääpaino on uusilla materiaaleilla, menetelmillä ja teollisuusprosessien suunnittelulla. Keskeiset teemat opetuksessa ovat: 1. Entsyymien ja metabolian muokkaus teollisiin prosesseihin 2. Uusien entsyymi- ja solukasvatustekniikoiden kehittäminen 3. Biotekniset tuotantoprosessit ja niiden suunnittelu 4. Prosessien jälkikäsittelytekniikat ja scale-up Tutkimus: Tutkimuksen painopisteitä ovat biokatalyyttien suunnittelu ja teollisesti mielenkiintoiset biokatalyyttiset prosessit. Kiinnostuksen kohteena ovat: 1. Teollisuusentsyymien muokkaus 2. Uuden entsyymiteknologian kehittäminen kiteisten entsyymien avulla 3. Mikrobimetabolian mallinnus ja muokkaus hienokemikaalituotantoa varten 4. Teollisuuden sivuvirtojen uudet sovellukset 5. Bioprosessien mallintaminen Tutkimusta tehdään pääasiassa yhteistyönä kansallisten ja kansainvälisten teollisuuspartnerien kanssa. 3.4 Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio S-113 Elektroniikan valmistustekniikan laboratoriossa (www.ept.hut.fi) tutkitaan elektroniikan, fotoniikan ja bioelektroniikan materiaaleja, valmistusta ja luotettavuutta alkaen laitteiden suunnittelusta ja päätyen systeemitason testaukseen. Laboratorio on osa korkeakoulun ja VTT:n yhteistä Micronovamikroelektroniikkakeskusta. Henkilökunta Laboratoriossa on henkilökuntaa 25, joista 10 väitöskirjatyötään tekeviä tutkijoita (jatko-opiskelijoita), 1 professori, 1 opettava tutkija, 1 lehtori ja 1 erikoistutkija. Laboratorion toimitilat sijaitsevat Sähkötalo 1:n tiloissa, osoitteessa Otakaari 7. Koulutus Laboratorion tarjoamat pääaineet ovat Elektroniikan valmistustekniikka ja Bioadaptiivinen tekniikka. Elektroniikan valmistustekniikanopetuksessa ja tutkimuksessa keskitytään ennen kaikkea elektroniikkatuotteiden luotettavuuden hallintaan, mistä on tulossa yhä tärkeämpi tekijä kulutuselektroniikkamarkkinoilla. Bioadaptiivisen tekniikan opetuksessa ja tutkimuksessa, mikä tapahtuu yhteistyössä Helsingin yliopiston biolääketieteellisen tiedekunnan opettajien ja tutkijoiden kanssa, pääpaino on elektroniikan ja materiaalitieteen biolääketieteellisissä sovelluksissa. Bioadaptiivisen tekniikan opetuksen ja tutkimuksen vahvaan poikkitieteellisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota, sillä bioadaptiivisten materiaalien ja laitteiden valmistuksessaelektroniikka, materiaalitekniikka ja biolääketiede tulevat yhdistymään osaksi laajempaa terveysteknologiaa. Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio on lisäksi vastuussa kansallisen Elektroniikan valmistuksen tutkijakoulun toiminnasta osastolla. Laboratorio on myös mukana Suomen Akatemian huippuyksikössä "Tissue Engineering and Medical, Dental and Veterinary Biomaterial Research Group", jossa tutkitaan esimerkiksi biomateriaaleja sekä niiden ja kudosten välistä yhteensopivuutta. Tutkimus Tutkimuksen keskeinen aihe on elektroniikka-, fotoniikka- ja bioadaptiivisten laitteiden luotettavuus. Tutkimuksissa keskitytään ensisijassa erilaisten materiaalien elollisten tai elottomien rajapintayhteensopivuuteen. Tutkimustyössä pyritään yhdistämään teoreettinen mallinnus ja kokeellinen tutkimus yhtenäiseksi lähestymistavaksi. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 13

14 Elektroniikan materiaali- ja valmistustekniikan tutkimus- ja koulutustoimintaa tukevat Suomen Akatemia, TEKES, Euroopan yhteisö sekä lukuiset kotimaiset ja ulkomaiset elektroniikka-alan yritykset. Lisäksi tutkimusyhteistyötä harjoitetaan useiden ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. 3.5 Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorio Kem-31 Nimensä mukaisesti fysikaalinen kemia liikkuu fysiikan ja kemian välimaastossa. Perinteisesti se tutkii kemiallisessa systeemissä tapahtuvia tilanmuutoksia (termodynamiikka) ja muutosten nopeutta (dynamiikka). Tämän lisäksi fysikaaliseen kemiaan kuuluu myös sähkökemia sekä kvanttikemia ja spektroskopia. Fysikaalisen kemian koko skaala on siis hyvin laaja, mutta laboratoriomme päätutkimusalat ovat kemiallinen termodynamiikka ja sähkökemia. Fysikaalisen kemian sovellusalueet ovat viime vuosina muuttuneet, ja ne ovat lähestyneet voimakkaasti biotieteitä ja materiaalitutkimusta. Uusina aiheina laboratoriossamme on nanopartikkelien valmistus ja karakterisointi, uusien lääkeantotekniikoiden sekä oligonukleotidien ja polypeptidien annostelun kehitys. Myös modernia tietokoneavusteista kemiallista termodynamiikkaa kemian teollisuuden ja ympäristönsuojelun tarpeisiin tutkitaan laboratoriossamme. Henkilökunta Laboratoriossa on 2 professoria, lehtori, opettava tutkija ja 2 assistenttia. Pääaineena fysikaalista kemiaa opiskelevia perusopiskelijoita on n. 10, jatko-opiskelijoita on 12 ja post doc tutkijoita 3. Koulutus Laboratorio antaa fysikaalisen kemian perusopetusta Kemian tekniikan osaston opiskelijoiden lisäksi Puunjalostus-, Materiaali- ja kalliotekniikan- sekä Rakennusosaston ja Bioinformatiikan koulutusohjelman opiskelijoille. Pääaineiksi voi valita joko Kemiallisen termodynamiikan tai Sähkökemian. Jatko-opiskelijoiden koulutus tapahtuu tutkijakoulun "Polymeerien, membraanien ja biomembraanien sähkökemia sovellutuksineen" puitteissa. Tutkimus Tutkimuksen painopisteitä ovat: 1. Farmaseuttiset ja biologiset sähkökemialliset sovellukset 2. Polttokennot 3. Metallipintojen sähkökemiallinen karakterisointi 4. Nanoluokan kemian ilmiöt, laitteet ja sovellukset 5. Hiilidioksidin liukoisuus ja reaktiot biologisissa systeemeissä Tutkimuksen rahoittajia ovat TEKES, Suomen Akatemia, Opetusministeriö, EU ja alan teollisuus. 3.6 Informaatiotekniikan laboratorio T-61, T-121 Informaatiotekniikan laboratorion tutkimuksen ja opetuksen painopistealueena on lähes neljän vuosikymmenen ajan ollut signaali-informaation tietokonepohjaisten käsittelymenetelmien tutkimus. Laboratorion tutkimusta koordinoi akatemiaprofessori Erkki Ojan johtama Neuroverkkojen tutkimusyksikkö, jonka perustaja akateemikko Teuvo Kohonen on neurolaskennan kansainvälisesti merkittävimpiä pioneereja. Neuroverkkojen tutkimusyksikkö on ollut Suomen Akatemian huippututkimusyksikkö vuodesta Neuroverkot (tai keinotekoiset hermoverkot, artificial neural networks) ovat yksinkertaisista laskentaelementeistä koostuvia massiivisia verkkoja, joiden esikuvana ovat biologiset hermojärjestelmät. Teknisessä mielessä hermoverkot ohjelmoidaan tietokoneelle oppiviksi järjestelmiksi, jotka vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa suorittavat erilaisia älykkyyttä vaativia tehtäviä. Informaatiotekniikan laboratoriossa neurolaskentaa on viime aikoina sovellettu moniin ongelmiin hahmontunnistuksessa, puheentunnistuksessa, kuvankäsittelyssä, 14 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma

15 biolääketieteellisessä signaalianalyysissä, kieliteknologiassa, tietoliikenteessä, bioinformatiikassa, prosessien ja laitteiden monitoroinnissa sekä suurten teksti- ja kuva-aineistojen organisoinnissa ja haussa. Tämän lisäksi yksi laboratorion tutkimusryhmistä osallistuu professori Heikki Mannilan johdolla Helsingin yliopiston ja laboratorion yhteiseen Datasta tietoon - huippututkimusyksikköön, joka kehittää tietokonemenetelmiä suurten ja monimutkaisten data-aineistojen käsittelyyn. Kombinatorinen hahmonsovitus ja tiedon louhinta (data mining) ovat keskeisiä menetelmätyökaluja. Datasta tietoon yksikön tutkimustuloksia käytetään molekyylibiologiassa ja bioinformatiikassa, prosessiteollisuudessa, tietoliikenteessä, ekologiassa ja kieliteknologiassa. Laboratorion bioinformatiikan alan tutkimusta tehdään yhteistyössä useiden johtavien lääketieteen ja biologian alan tutkimusryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneihimme kuuluvat mm. Helsingin yliopiston Lääketieteellisen genetiikan osasto, Työterveyslaitos, Kansanterveyslaitos, Karolinska Institutet sekä Uppsalan yliopisto. Informaatiotekniikan pää- ja sivuaine liittyy kiinteästi edellä selostettuun tutkimusalaan ja on yksi bioinformaatioteknologian biolaskennan suunnan pääaineista. Informaatiotekniikan laboratorion kotisivut antavat lisää tietoa tutkimusprojekteista ja opetuksen sisällöstä. 3.7 Laskennallisen tekniikan laboratorio S-114 Laskennallisen tekniikan laboratorion keskittyy laskennallisen tieteen ja tekniikan tutkimiseen, käsittäen kompleksisten fysikaalisten, biologisten, teknisten, taloudellisten ja kognitiivisten prosessien ja järjestelmien mallinnuksen, analysoinnin ja visualisoinnin. Lisäksi yksikössä tehdään laskenta-algoritmien, graafisen visualisoinnin ja animaation, sekä rinnakkaislaskennan menetelmäkehitystä moniin informaatioteknologisiin sovelluksiin. Tutkimus keskittyy seuraaviin toisiinsa tukeviin aloihin: Laskennallinen materiaalitutkimus, Laskennallinen informaatiotekniikka, Kognitiivinen tiede ja teknologia sekä Laskennallinen systeemibiologia. Henkilökunta Henkilökuntaa on noin 65, joista 2 akatemiaprofessoria, 4 professoria, yli 10 vanhempaa tutkijaa, 35 jatkoopiskelijaa sekä lukuisa joukko diplomityöntekijöitä ja tutkimusapulaisia. Henkilökunnasta viidennes on ulkomaalaisia edustaen 12 kansallisuutta. Laboratorio toimii Innopoli II:ssa sekä Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston Magneettitalon 4 krs:n tiloissa. Koulutus: Laboratorion tarjoamat pääaineet ovat Laskennallinen tekniikka, Kognitiivinen teknologia, Laskennallinen systeemibiologia ja Neuroinformatiikka. Laskennallinen tekniikka keskittyy laskennallisen tieteen ja tekniikan ongelmiin kuten haastavien fysikaalisten, biologisten, teknisten ja taloudellisten ilmiöiden mallinnukseen, visualisointiin, suurten tietomassojen käsittelyyn sekä laskennalliseen älykkyyteen. Opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden valmiuksia käyttää tietokoneita tutkimuksessa ja laskennallisia menetelmiä ongelmanratkaisussa. Kognitiivisen teknologian pää/sivuaine tarjoaa tietoa ihmisen havaitsemisesta, tarkkaavaisuudesta, muistista ja monista muista kognitiivisista toiminnoista. Tämän osana kieliteknologian opetus antaa valmiudet hyödyntää uusinta teknologiaa, jossa kommunikaatio on keskeisessä asemassa: puheteknologia, adaptiiviset ja tilastolliset menetelmät, erityisesti neuroverkot, sekä kielen havaitseminen ja tuottaminen. Laskennallinen systeemibiologia Laskennallisen systeemibiologian opinnoissa perehdytään biosysteemien molekyyli-, solu- ja kudostason rakenteiden ja prosessien perustaan, matemaattiseen mallinnukseen ja data-analyysiin, sekä näissä tarvittavien laskennallisten menetelmien ja informaatiokäsittelytekniikoiden toteutukseen. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 15

16 Tutkimus Laboratorio painottaa vahvasti tutkijakoulutusta edustamillaan tieteen ja tekniikan aloilla osallistumalla useisiin valtakunnallisiin tutkijakouluihin. Lisäksi laboratoriomme toimii vuoden 2002 alussa käynnistyneen Laskennallisen informaatiotekniikan tutkijakoulun koordinaattorina. Laskennallisen tekniikan laboratorio on ollut yksi Suomen Akatemian huippuyksiköistä vuodesta 2000 alkaen. Yksikkömme nimi on Laskennallisen tieteen ja tekniikan tutkimuskeskus. 3.8 Lääketieteellisen tekniikan laboratoria Tfy-99 Laboratorion tutkimus- ja opetusalat ovat lääketieteellinen tekniikka ja elollisen aineen fysiikka. Laboratorio toimii sekä teknillisen fysiikan koulutusohjelmassa että bioinformaatioteknologian koulutusohjelmassa. Laboratoriossa harjoitetaan poikkitieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta painopistealueina kardiomagnetismi ja solutason biofysiikka. Henkilökunta Laboratoriossa työskentelee 3 professoria, 1 laboratorioinsinööri, 2 assistenttia, 2 sihteeriä, noin 11 perusopiskelijaa ja 15 jatko-opiskelijaa. Koulutus Laboratorio antaa lääketieteellisen tekniikan ja elollisen aineen fysiikan perus- ja jatko-opetusta. Pää-/sivuaineeksi voi valita joko Lääketieteellisen tekniikan tai Elollisen aineen fysiikan. Laboratorion tarjoamat opintojaksot antavat perustiedot biofysiikasta ja fysiologiasta, lääketieteellisestä fysiikasta, biosignaalien mittaustekniikasta, terveydenhuollon instrumentoinnista sekä kuvan- ja signaalinkäsittelystä. Jatko-opetusta annetaan mm. laboratorion johtaman valtakunnallisen Funktionaaliset tutkimukset lääketieteessä -tutkijakoulun puitteissa. Tutkimus Tutkimuksen painopistealueita ovat: 1. Elektro- ja magnetografia 2. Solutason biofysiikka 3. Lähi-infrapunatomografia 4. Lääketieteellinen kuvankäsittely 5. Aktuaattorimateriaalitutkimus 3.9 Sovelletun elektroniikan laboratorio S-66 Sovelletun elektroniikan laboratorio kouluttaa elektroniikan suunnittelu- ja valmistusprosessiin perehtyviä asiantuntijoita. Kokonaistavoitteena on, että valmistuvat opiskelijat kykenevät näkemään tuotekehityksen osana laajempaa kokonaisuutta, jossa toimintaa säätelevät puhtaan tekniikan taitamisen ohella usein myös muut reunaehdot. Sovelletun elektroniikan laboratorion projektit ovat perustutkimuksen ja tuotekehityksen välimuotoja. Projekteissa on vahva teollisuusintressi ja opiskelijat perehdytetään todellisten, markkinoitavien tuotteiden kehittämiseen - sovellusalueen problematiikkaan. Laboratorion avainosaamisalueita löytyy seuraavilta alueilta: piiritekniikka ja elektronifysiikka, radiotekniikka, signaalinkäsittely- ja ohjelmistotekniikka, lääketieteellinen tekniikka, materiaali- ja liitostekniikka sekä kokoonpanotekniikka ja mekatroniikka Systeemianalyysin laboratorio Mat-2 Esimies, 16 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma

17 professori Raimo P. Hämäläinen p professori Harri Ehtamo p professori Esa Saarinen p professori Ahti Salo p Toimisto, sihteeri Minna Westerlund p Systeemianalyysin laboratorio antaa opetusta sovelletun matematiikan alalta kuten optimoinnin, simuloinnin, systeemiteorian, tilastotieteen ja stokastiikan alueilta sekä soveltavasta filosofiasta. Laboratorio vastaa teknillisen fysiikan koulutusohjelman systeemi- ja operaatiotutkimuksen pää- ja sivuaineesta. Laboratoriossa tutkitaan teknistaloudellisten systeemien matemaattisia malleja sekä systeemiajattelun ja päätöksenteon tukemisen menetelmiä. Aiheita ovat mm. laajojen järjestelmien optimointimallit, riskianalyysi, investointiteoria, teknologian ennakointi, päätösanalyysi, peliteoria, matemaattisten algoritmien tietokonetoteutukset, päätöksenteon tietokonetuki, teledemokratia, energiatalouden mallit ja luonnonvarojen hyödyntäminen. Laboratorio vastaa systeemianalyysin, päätöksenteon ja riskienhallinnan tutkijakoulusta. Alalla on haastavia tutkimustehtäviä niin TKK:lla kuin muissakin tutkimuslaitoksissa. Linkkejä. Systeemianalyysin laboratorio, opetus, ja pääaineeseen liittyvä tutkimus: Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 17

18 4. TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMINEN Teknillinen korkeakoulu on siirtymässä muiden Suomen yliopistojen tapaan kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen Opiskelijat, jotka aloittavat opintonsa tämän jälkeen, suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Tutkintorakenteen uudistaminen liittyy 40 Euroopan maan sitoutumiseen niin sanottuun Bolognan prosessiin, jonka tavoitteena on luoda kansainvälisesti kilpailukykyinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Päämääränä on lisätä opiskelijoiden liikkuvuutta ja työllistymistä sekä parantaa tutkintojen läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Uudessa tutkintorakenteessa nykyisestä opintojen mitoituksen perustana olevasta opintoviikkojärjestelmästä luovutaan ja otetaan käyttöön ECTS-järjestelmä (European Credit Transfer System). Opiskelijan vuotuinen työmäärä on 1600 opiskelijatyötuntia eli 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot kestävät kolme vuotta ja tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Ylempien korkeakoulututkintojen (diplomi-insinööri, arkkitehti ja maisema-arkkitehti) laajuus on 120 opintopistettä ja suoritusaika täysipäiväisesti opiskellen kaksi vuotta. Opintonsa ennen tutkintorakenneuudistusta aloittaneet opiskelijat voivat opiskella nykyisen tutkintorakenteen mukaan asti. Opiskelijoille tulee myös mahdollisuus siirtyä uuteen tutkintorakenteeseen. Siirtymäsäännökset valmistuvat syyslukukauden 2004 aikana ja niistä tiedotetaan opiskelijoille välittömästi. Yleistavoitteena on opiskelijan opintojen sujuva eteneminen. 18 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma

19 5. OPINTONEUVONTA JA -OHJAUS Opintoneuvonnalla ja -ohjauksella pyritään selvittämään opiskelussa eteen tulevia käytännön ongelmia ja auttamaan opiskelijoita opintojen suunnittelussa. Opintoneuvontaa antavat sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla opintoneuvojat, kanslia ja suunnittelija, harjoitteluasioissa opiskelijoita neuvoo harjoitteluneuvoja. Opintoneuvojat ja harjoitteluneuvoja ovat osa-aikaisia ylempien vuosikurssien teekkareita. Lisäksi jokaisessa laboratoriossa joku henkilökunnasta vastaa pää- ja sivuainekohtaisesta opintoneuvonnasta ja erilaisten informaatiotilaisuuksien järjestämisestä (nk. laboratoriokohtainen opintoneuvoja). 5.1 Suunnittelija Osaston suunnittelija on tavattavissa virka-aikana. Hän vastaa osaston opintoasiain suunnittelusta, toteuttamisesta ja koordinoinnista. Yhdessä toimikuntien kanssa hän vastaa osaston opinto-oppaiden laadinnasta ja opetuksen seurannasta. Suunnittelijan puoleen voi kääntyä myös erilaisten opiskeluun liittyvien ongelmien ja kysymysten kanssa. Suunnittelija Kati Voutilainen Huone SE 417 puh Opintoneuvojat, harjoitteluneuvoja ja palautesihteeri Opintoneuvojat ovat tavattavissa lukukausien aikana vastaanottoaikoina, jotka löydät opintoneuvolan ovesta ja opintoneuvolan WWW-sivuilta (http://www.hut.fi/~sopinto/). Ruotsiksi kysymyksiin vastaa ainakin ruotsinkielinen opintoneuvoja. Opintoneuvojien puoleen voi kääntyä kaikissa opiskeluun ja opiskeluelämään liittyvissä kysymyksissä. He neuvovat mm. erilaisissa opintojen edistymiseen liittyvissä anomus- ja valintatilanteissa, tutkintoon liittyvissä kysymyksissä, opintosuunnitelman laadinnassa, opintojaksojen korvaavuuksissa ja opiskelun oikeusturvakysymyksissä. KV-neuvoja opastaa ulkomaalaisia opiskelijoita ja hankkii heille opiskelijatutorit. Lisäksi hän opastaa myös ulkomaille lähteviä opiskelijoita. Osastolla toimii vielä harjoitteluneuvoja, joka ilmoittaa virallisten harjoittelunvälitysorganisaatioiden kautta tulevista harjoittelupaikoista sekä mahdollisuuksien mukaan järjestää harjoittelupaikkoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Harjoitteluneuvojaa voi käydä tapaamassa kaikissa harjoitteluun liittyvissä asioissa. Opintoneuvolasta löydät myös palautesihteerin. Hän organisoi opintojaksopalautteen keruun ja analysoinnin sekä osallistuu aktiivisesti opintoja arvioivan työryhmän toimintaan. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 19

20 Opintoneuvola päivystää arkisin opintoneuvolan ovessa tiedotettavina aikoina. huone SE115 puh sopinto Sähköpostiosoitteet opintoneuvolaan: opintoneuvojat: harjoittelusihteeri: palautesihteeri: KV-neuvoja: 5.3 Laboratoriokohtaiset opintoneuvojat Laboratoriokohtaisilta opintoneuvojilta voi käydä kysymässä pää- tai sivuaineen opintoihin, yksittäisiin opintojaksoihin sekä laboratorion järjestämään opetukseen tai tutkimukseen liittyvistä asioista. Luettelo laboratoriokohtaisista opintoneuvojista ja heidän yhteystiedoistaan löytyy mm. opintoneuvolan ilmoitustaululta (huone SE115) ja WWW-sivuilta ja S-kansliasta. 5.4 Opetushenkilökunta Jokainen opettaja on velvollinen opastamaan opiskelijoita opettamaansa opintojaksoon liittyvissä ongelmissa. Lisäksi jokaisen opintojakson assistentti auttaa opetuksellisten kysymysten selvittämisessä. Opettajat (professorit, lehtorit, luennoijat, assistentit jne.) ilmoittavat vastaanottoajoistaan lukukausien alussa huoneensa ovessa. Yleensä opettajalle kannattaa varata aika tapaamista varten, mutta heiltä voi kysyä neuvoa aina tarpeen vaatiessa. 5.5 Opintosuunnitelma Jokaisen opiskelijan tulee tehdä itselleen opintojen alussa realistinen opintosuunnitelma. Opintosuunnitelman teko helpottaa tutkinnon rakenteen hahmottamista ja oman opiskelun ajoittamista. Opintojen edetessä opintosuunnitelman jatkuva ylläpitäminen on opiskelijan itsensä kannalta tärkeää, jotta valmistumisvaihe sujuisi mahdollisimman ongelmattomasti. Opintoneuvolasta sekä suunnittelijalta saat tarvittaessa apua suunnitelman tekemiseen liittyvissä kysymyksissä. Ohjausta opintosuunnitelman laatimiseen saa ensimmäisenä syyslukukautena myös uusille opiskelijoille järjestettävällä opintojaksolla S Johdatus bioinformaatioteknologian opiskeluun. Opintojakson tavoitteena on myös tutustuttaa uudet opiskelijat korkeakouluopiskeluun ja -miljööseen sekä valottaa sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston opetuksen laajaa kenttää. Lisäksi tavoitteena on antaa yleistiedot suomalaisesta korkeakoulu- ja opiskelijamaailmasta. 5.6 Tutortoiminta Tutortoiminnan tavoite on, että jo ensimmäisen vuoden opiskelijat tutustuvat johonkin osaston professoriin tai opettajaan. Tavatessaan opettajatutoriaan he saavat opiskeluun liittyvää ohjausta ja neuvoja opettajan näkökulmasta. Kullekin isohenkilöryhmälle nimetään joku sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston tai yhteistyöosastojen opettajista tutor-ohjaajaksi. Isohenkilöt sopivat ajan, jolloin he vievät fuksiryhmänsä tapaamaan tutoria. Tutor on henkilö, jolta asioita voi käydä kysymässä, kunnes saa oman pääaineen professorin, ja miksei vielä sen 20 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma

21 jälkeenkin! Tarkoitus on, että tutor-ryhmä tapaa ensimmäisenä opiskeluvuonna ainakin muutamia kertoja syksyllä ja keväällä. Tapaamisia kannattaa järjestää myös toisen opiskeluvuoden aikana. Jokaiselle pää- ja sivuaineen valinneelle opiskelijalle nimetään tutor-opettaja, joka on pääaineesta vastaava professori. Professori (ainakin periaatteessa) kutsuu kaikki saman pääaineen valinneet opiskelijat yhteiseen tutortilaisuuteen. Tilaisuudessa käydään läpi pääaineen ja yleensäkin opiskeluun liittyviä asioita. Myöhempinä opiskeluvuosina jokainen opiskelija käy henkilökohtaisesti tapaamassa tutor-opettajaansa tarvittaessa. 5.7 Tutkinnon ensimmäisen osan suorittaminen Tutkinnon ensimmäinen osa antaa opinnoille vankan matemaattis-luonnontieteellisen pohjan sekä tarvittavat, valitun tekniikan alan, perustiedot ja yleisvalmiudet. Siksi sen suorittaminen ajallaan on tärkeää. Tutkinnon ensimmäisen osan suorittamiselle on annettu tavoiteajaksi kaksi vuotta, ja se on syytä suorittaa viimeistään neljännen lukuvuoden kuluessa. Kun olet suorittanut kaikki tutkinnon ensimmäisen osan opintojaksot, käy kansliassa täyttämässä lomake, jonka jälkeen suoritus merkitään opintorekisteriin ja ensimmäisen osan seuranta osaltasi loppuu. 5.8 Sähköinsinöörikilta ja opintotoimikunta Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry on Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston opiskelijoiden oma, perinteikäs järjestö, joka toimii yhdyssiteenä osaston opiskelijoiden välillä. Killan jäseniä ovat kaikki jäsenmaksun maksaneet, killan toiminnasta kiinnostuneet Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan jäsenet. Killassa toimii aktiivinen opintotoimikunta, jonka pääasiallinen tarkoitus on ajaa opintoasioissa kiltalaisten etuja. Opintotoimikunta keskustelee ahkerasti ajankohtaisista asioista sekä osallistuu opetuksen kehittämiseen, joten jokainen kiltalainen voi tätä kautta päästä vaikuttamaan. Osastoneuvostossa, osaston toimikunnissa ja työryhmissä on killan jäseniä opiskelijaedustajina, joiden toimintaa opintotoimikunta koordinoi. Kilta tarjoaa myös monenlaista muuta, kuten järjestää sitsejä, saunailtoja, ekskursioita alan yrityksiin, unohtamatta laajaa urheilu- ja kulttuuritarjontaa. Kilta säilyttää myös vanhojen tenttien arkistoa, tarjoaa kopiokonepalveluita sekä jakaa jäsenilleen riippukansiot, joihin opiskelijoiden tilaamat luentomonisteet jaetaan. Lisätietoa Sähköinsinöörikillasta löytyy osoitteesta Yhteyttä hallitukseen ja toimihenkilöihin voi ottaa lähettämällä postia osoitteeseen 5.9 Opintososiaaliset asiat Opintososiaalisissa asioissa, esimerkiksi asumiseen, opintotukeen, rahattomuuteen tai terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa, voi kääntyä myös Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan puoleen. Lisätietoja löytyy esimerkiksi ylioppilaskunnan kotisivujen kautta. Toinen tärkeä paikka on Teknillisen korkeakoulun opintotukitoimisto päärakennuksen toisessa kerroksessa Rekrytointipalvelut Rekrytointipalvelut Innopoli II (Tekniikantie 14) palvelee sinua mielellään kaikissa työnhakuun liittyvissä kysymyksissä. Järjestämme rekrytointitapahtumia, välitämme työpaikkoja ja tarjoamme cv-tietokannan kautta mahdollisuuden uuden työpaikan löytymiseen. Lisätietoja tai Harjoittelu on osa jokaisen teekkarin opintoja. Tietoa kotimaisesta ja kansainvälisestä harjoittelusta saat Rekrytointipalveluista sekä oman osastosi harjoitteluneuvojalta Välitämme kotimaisia ja kansainvälisiä harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja sekä myönnämme kansainvälisen harjoittelun apurahoja. Lisätietoja: tai Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 21

22 Uraneuvonta tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa opiskelijoille, vastavalmistuneille sekä jatko-opiskelijoille. TKK:n uraneuvonta on toteutettu yhteistyössä työhallinnon kanssa. Lisätietoja: tai Alumni-toiminta tarkoittaa TKK:lta valmistuneiden henkilöiden (alumnien) ja korkeakoulun välisten suhteiden hoitamista. Alumniyksikkö vastaa mm. mentorointiohjelman koordinoinnista. Muista Alumniyksikön tehtävistä saat lisätietoa: alumnikoordinaattori Mari Talpila tai 22 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2003-2004 Toimitus: suunnittelija Kati Åman Koulutusohjelmatoimikunta SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OSASTO Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2005 OPINTO-OPAS 2005-2006 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Johanna Mattila Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-8466 HELSINKI Picaset

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2007 OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut: Johanna Mattila Eeva Seppä 2 Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto PL 3000, 02015 TKK

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Johanna Mattila Kati Voutilainen 2 Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto PL 3000, 02015

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2004-2005 Toimitus: suunnittelija Kati Voutilainen Koulutusohjelmatoimikunta SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OSASTO Tietoliikennetekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2004-2005 Toimitus: suunnittelija Kati Voutilainen Koulutusohjelmatoimikunta SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OSASTO Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2003-2004 Toimitus: suunnittelija Kati Åman Koulutusohjelmatoimikunta SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OSASTO Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki ISSN 1797-6790 HELSINKI 2008 Edita Prima Oy Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2009 OPINTO-OPAS 2009-2010 Toimittanut: Ville Kivimäki Eeva Seppä ISSN 1797-6790 ESPOO 2009 Multiprint Oy Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ 608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. 1.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille tutkinto ohjelmille Sivuaineen muodostaminen Sivuaine sisältää jonkin pääaineen perusmoduulin

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

T DATASTA TIETOON

T DATASTA TIETOON TKK / Informaatiotekniikan laboratorio Syyslukukausi, periodi II, 2007 Erkki Oja, professori, ja Heikki Mannila, akatemiaprofessori: T-61.2010 DATASTA TIETOON TKK, Informaatiotekniikan laboratorio 1 JOHDANTO:

Lisätiedot

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op MATEMATIIKKA Mat-1.1210 Matematiikan peruskurssi S1 ei järjestetä enää MS-A0103/4* Differentiaali- ja integraalilaskenta I 5 op sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

HOPS ja tuutorointi kandivaiheessa. Anna-Kaarina Hakala Esitys perustuu tutkintorakennetyöryhmän hyväksymään ohjeeseen

HOPS ja tuutorointi kandivaiheessa. Anna-Kaarina Hakala Esitys perustuu tutkintorakennetyöryhmän hyväksymään ohjeeseen HOPS ja tuutorointi kandivaiheessa Anna-Kaarina Hakala Esitys perustuu tutkintorakennetyöryhmän hyväksymään ohjeeseen 14.8.2006 Tuutorointi kandivaiheessa järästäytyminen Fyysikkokilta jakaa opiskelijat

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Korvaavat kurssit tuotantotalouden lukuvuoden 12 13 opinto-oppaan mukaisiin O-moduuleihin laajaa oppimäärää suorittaville TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Perustieteet (oppaan sivu 98) Kurssit lukuvuoden

Lisätiedot

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Inkubion opintokysely 2015 * Required Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta Oppaan käyttäjälle Humanistisen tiedekunnan opinto-opas lukuvuosiksi 2007 2008 ja 2008 2009 sisältää tiedekunnan opetussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan 1.8.2007. Opas sisältää perustutkintoja koskevat

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Sähkötekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma

Sähkötekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma AALTO UNIVERSITY Sähkötekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma 2013-2014 Opintojen tavoitteet ja sisältö 5/6/2013 1 (7) Sisältö Sähkötekniikan kandidaattiohjelman perusopinnot (70 op ) ELEC.A...

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.

Lisätiedot

Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus. Päivitys Anna-Kaarina Hakala

Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus. Päivitys Anna-Kaarina Hakala Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus Päivitys 24.5.2006 Anna-Kaarina Hakala Jatkokoulutuksen opinnot, moduulirakenne Tutkimusala Osastoneuvosto vahvistaa opiskelijan omalta tutkimusalalta

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä Tutkinnon rakenne Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 5.9.2017 Heli Järvelä Ohjelma 5.9.2017 9:00 9:30 Tavoitteet /Jouni 9:30 10:15 Tutkinnon rakenne & sisältö 10:30 11:15

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info Tanja Kähkönen 21.11.2014 Koulutusohjelmat, syksy 2014 Luonnontieteellinen tiedekunta Biologia Fysiikka Kemia Maantiede 15 suuntautumisvaihtoehtoa, 18 oppiainetta

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU 16.1.2007. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 1/2007

KOKOUSKUTSU 16.1.2007. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 1/2007 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto KOKOUSKUTSU 16.1.2007 Aika Maanantaina 22.1.2007 klo 13.15 - Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Käsiteltävät asiat: 1. Ilmoitusasiat 2. Sivuainevalinta

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot Helena Varmajoki Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot 26.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2007 OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut: Johanna Mattila Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-844X HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

OPINTOJEN OHJAUS & OPINTOPALVELUT

OPINTOJEN OHJAUS & OPINTOPALVELUT OPINTOJEN OHJAUS & OPINTOPALVELUT 1 Opiskelijapalvelut Opintojen ohjaus -tiimimme ja opiskelijoiden asiakaspalvelutiimimme auttavat ja tukevat sinua kaikissa mahdollisissa opiskeluun liittyvissä asioissa.

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 164 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Vastuuhenkilö: Markku Renfors, koulutusohjelman johtaja, professori Huone: TG108 Puhelin: 31153937 markku.renfors@tut.fi Päivi Salo, osaston sihteeri

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 11/2005

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 11/2005 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto KOKOUSKUTSU 2.12.2005 Aika Maanantaina 12.12.2005 kello 13.15 - Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Käsiteltävät asiat: 1. Ilmoitusasiat 2.

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-6731 HELSINKI 2008

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet

Lisätiedot

Navigaattori 2015 2016

Navigaattori 2015 2016 Navigaattori TTY:N NEUVONTAPALVELUT OPISKELIJOILLE 2015 2016 TTY:N NEUVONTAPALVELUT OPISKELIJOILLE 2015 2016 Opintotoimistossa hoituvat muun muassa lukuvuosi-ilmoittautuminen sekä nimen- ja osoitteenmuutokset.

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5-4v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,

Lisätiedot

Tfy Teoreettinen mekaniikka (5 op) Tfy Fysiikka IV alkuosa A ja Tfy Teoreettinen mekaniikka

Tfy Teoreettinen mekaniikka (5 op) Tfy Fysiikka IV alkuosa A ja Tfy Teoreettinen mekaniikka 7.8.2006/akh Perustetut kurssit Tfy-0 Korvaavat vastaavat opintojaksot Tfy-0.1011 Fysiikka IA (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I alkuosa Tfy-0.1012 Fysiikka IB (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I loppuosa Tfy-0.1023

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo 14-15 L-salissa/ pe 5.9. klo 12-13 L-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Leht. Petri Salo (fys.) suunn. Katriina

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Korvaavuusluettelo S-114 Laskennallinen tekniikka

Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Korvaavuusluettelo S-114 Laskennallinen tekniikka Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Korvaavuusluettelo S-114 tekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-114.1100 tiede 5 S-114.1310 Mallintamisen ja informaatioteorian

Lisätiedot

BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS ESPOO Toimittajat: Eeva Seppä Riikka Leikola ISSN

BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS ESPOO Toimittajat: Eeva Seppä Riikka Leikola ISSN BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO- OHJELMA ESPOO 2010 OPINTO-OPAS 2010-2011 Toimittajat: Eeva Seppä Riikka Leikola ISSN 1797-6790 ESPOO 2010 Multiprint Oy Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Elektroniikan,

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tuotantotekniikan laitos 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen,

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet. 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2011

TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2011 LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2011 Aika Paikka tiistaina 15.2.2011 klo 13.15 alkaen luonnontieteellisen tiedekunnan kokoushuone YL136-1 Käsiteltävät asiat Hallintopäällikön

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Tuotantotalouden pääaineinfo

Tuotantotalouden pääaineinfo Tuotantotalouden pääaineinfo 1.4.2014 Klo 9-11 Sali 4301+02 Maija Eronen Opintoneuvoja, LUT Tuotantotalous tuta.opintoneuvoja@lut.fi Agenda 9:15-9:40 Yleisinfo (4301-02) Miksi pääaine valitaan? Miten pääaine

Lisätiedot

Tavoitteet TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Tietoliikenne. Elektroniikka

Tavoitteet TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Tietoliikenne. Elektroniikka 4.11. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Jari Nurmi huone HC304, puhelin 365 3884 email: jari.nurmi@tut.fi Sihteeri Irmeli Lehto huone HD326, puhelin 365 3366 email:

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo 13.15-15 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Katriina Korhonen Guru ry. 1

Lisätiedot

Kokouksen aluksi professori Marko Nieminen esitteli lausuntonsa ja arvosanaehdotuksensa Minttu Linja-ahon diplomityöstä.

Kokouksen aluksi professori Marko Nieminen esitteli lausuntonsa ja arvosanaehdotuksensa Minttu Linja-ahon diplomityöstä. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto PÖYTÄKIRJA 24.1.2005 Aika Maanantaina 24.1.2005 kello 13.15 14.05 Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126, puh.joht. Kokouksen aluksi Marko Nieminen

Lisätiedot

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Ennen opiskelua Tutustu hyvin opinto-ohjelmaan verkkopalvelussa: luentojen ajat ja

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo 14.15-15 L-salissa / pe 3.9. klo 12.15-13 F-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn.

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

Johanna Bovellán

Johanna Bovellán 5.6.2009 Johanna Bovellán Ohjaus tiedekunnassa: kanslia, opintoneuvoja, opettajat, opettajatuutorit Ohjaus killassa: ISOhenkilöt, opiskelijatuutorit (jo pidemmällä opinnoissaan olevia opiskelijoita) Tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta Ulla Laakkonen KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 5.4.2017 Teknillinen tiedekunta Pääaineinfon ohjelma Pääaineen valintamenettely Ohjelman esittely Tuotantotalouden esittely Tietotekniikkan/tietojärjestelmätieteen

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

Opiskelu teknillisessä tiedekunnassa

Opiskelu teknillisessä tiedekunnassa Helena Varmajoki Opiskelu teknillisessä tiedekunnassa 30.8.2017 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät -> Teknillinen tiedekunta

Lisätiedot

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto. Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto http://www.jyu.fi/fysiikka Opetuksen ja tutkimuksen huipulla* Ystävällinen ja innostava ilmapiiri Monipuolista opetusta ja tutkimusta Kansainvälinen ympäristö * Koulutuksen

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Infotilaisuus 4.12.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2009 OPINTO-OPAS 2009 2010 Toimittanut: Ville Kivimäki Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-6731 ESPOO 2009 Multiprint Oy Teknillinen

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9. Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen

Lisätiedot

FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2

FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU 4.6.2008 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Teknillisen fysiikan laitos FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2 TENTIT JÄRJESTETÄÄN PÄÄRAKENNUKSESSA TAI KONETALOSSA

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo. Katri Suorsa

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo. Katri Suorsa Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo Katri Suorsa 08.09.2017 Monipuolinen luonnontieteellinen Tutkintoohjelmat Luonnontieteellinen tiedekunta: - Biologia - Maantiede - Matemaattiset ja fysikaaliset

Lisätiedot

TUTKINTO vm. 1995. TF-koulutusohjelma. o Suoritusaika. o 3 suuntaa o yhteensä 9 pääainetta VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ 20 OV 20 OV

TUTKINTO vm. 1995. TF-koulutusohjelma. o Suoritusaika. o 3 suuntaa o yhteensä 9 pääainetta VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ 20 OV 20 OV VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ TUTKINTO vm. 1995 PÄÄAINE SIVUAINE o DI-tutkinto o 1 ov o Suoritusaika 180 ov 40 h 5 v SUUNNAN OPINNOT 30 OV TUTKINNON I OSA 70 OV TF-koulutusohjelma o 3 suuntaa

Lisätiedot

Navigaattori 2014 2015

Navigaattori 2014 2015 Navigaattori TTY:N NEUVONTAPALVELUT OPISKELIJOILLE 2014 2015 TTY:N NEUVONTAPALVELUT OPISKELIJOILLE 2014 2015 Opintotoimistossa hoituvat muun muassa lukuvuosi-ilmoittautuminen sekä nimen- ja osoitteenmuutokset.

Lisätiedot

Kemian-, bio- ja materiaalitekniikka

Kemian-, bio- ja materiaalitekniikka Kemian-, bio- ja materiaalitekniikka Ohjelmajohtajan tervehdys Johtaessani koulumme uuden kandiohjelman valmistelua olen kiinnittänyt erityistä huomiota opintojen sujuvaan etenemiseen. Tämän vuoksi olemme

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka Infotilaisuus 10.11.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi 31.10.2016

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2006-2007

OPINTO-OPAS 2006-2007 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-844X HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 Päivän ohjelma 12.00 Opiskelukäytännöt INFIMissä 13.30 Kahvitauko 14.00 Tutkintokohtaiset

Lisätiedot

Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 )

Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Valintaperusteet Hakukelpoisuus ja mahdolliset hakemista koskevat rajoitukset: Hakukelpoisia ovat

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Metropolian OPO-info 2.11.2012

Metropolian OPO-info 2.11.2012 BIO- ja ELINTARVIKE- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Metropolian OPO-info 2.11.2012 Carola Fortelius koulutusvastaava 1 Biotekniikka on maailman vanhimpia tekniikan aloja. Ihminen on tiedostamattaan käyttänyt

Lisätiedot