OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS Toimitus: suunnittelija Kati Åman Koulutusohjelmatoimikunta SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OSASTO

2 Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto PL 3000, TKK Käyntiosoite Otakaari 5 A, Espoo Puh. vaihde kanslia fax kanslia sähköposti muodossa: [email protected] Picaset oy Helsinki

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Alkusanat OSASTON ESITTELY Hallinto Toimikunnat Opiskelijaedustajat Kanslia ja opintoneuvola Kirjastopalvelut OPINTONEUVONTA JA -OHJAUS Suunnittelija Opintoneuvojat, harjoitteluneuvoja ja palautesihteeri Laboratoriokohtaiset opintoneuvojat Opetushenkilökunta Opintosuunnitelma Tutortoiminta Tutkinnon ensimmäisen osan suorittaminen Sähköinsinöörikilta ja opintotoimikunta Opintososiaaliset asiat Rekrytointipalvelut OPISKELU Tutkinto- ja luentokaudet Ilmoittautuminen opintojaksoille Tentit, välikokeet ja osatentit Tenttiin osallistujan ohjeet Suoritusmerkinnät ja opintosuoritusten rekisteröinti Opintojaksojen korvaavuudet TKK:n ulkopuoliset suoritukset Opiskelu ulkomailla Koulutusohjelman ja korkeakoulun vaihto Uusiin koulutusohjelmiin siirtyminen Anomusten tekeminen ja kokoukset Opintojen arviointi Valmistuminen Opiskelijoiden yleisimmin esittämät kysymykset Tärkeimmät tietolähteet STUDIEVÄGLEDNING PÅ SVENSKA Förord Avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik Nyttiga ställen att besöka Utbildningsprogram Utbildningsprogrammet för elektronik och elektroteknik Utbildningsprogrammet för telekommunikations teknik Undervisningen Studier Praktik Valsituationer Studiernas slutskede Terminologistöd Studier vid andra högskolor Studiestöd och stipendier Om du behöver råd

4 6. JATKO-OPISKELU Jatko-opintojen aloitus Tohtorikoulut TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIMEN YLIOPISTON OPETUS Täydentävät opinnot Avoimen yliopiston opetus YHTEISTYÖSOPIMUKSET JOO eli joustava opiskeluoikeus OIKEUSTURVASTA OPETUSMENETELMÄT JA TUTKINNON RAKENNE Opetusmenetelmät Tutkinnon rakenne Tutkinnon ensimmäinen osa Opintosuunnan opinnot Pääaine Sivuaine Vapaasti valittavat opinnot Harjoittelu Diplomityö Perusaineiden laaja oppimäärä Samat opintojaksot eri kokonaisuuksissa Insinöörien ja teknikoiden opintohyvitykset tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa Saman alan ammattikorkeakoulututkinnosta saatava opintohyvitys TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman tavoite Malliohjelma Tutkinnon ensimmäinen osa (yhteensä 70,5-73,5 ov) Opintosuuntien sisällöt DIGITAALINEN SIGNAALINKÄSITTELY (SIG) OPTISET TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄT (OPT) TIETOLIIKENTEEN MATEMAATTISET MENETELMÄT (MAM) TIETOLIIKENTEEN TUOTEKEHITYS JA KÄYTTÖLIITTYMÄT (TUK) VERKOT JA JÄRJESTELMÄT (VER) Opintosuuntiin kuuluvat pää- ja sivuaineet Pää- ja sivuaineet, kaavioiden lukuohjeet AKUSTIIKKA JA ÄÄNENKÄSITTELYTEKNIIKKA COMMUNICATIONS ENGINEERING COMMUNICATIONS ENGINEERING AT EURECOM FRAMTIDENS INDUSTRIFÖRETAG (FIF) INFORMAATIOTEKNIIKKA JOHTAMINEN JA TYÖPSYKOLOGIA, sivuaine KIELITEKNOLOGIA KOGNITIIVINEN TEKNOLOGIA KONSULTOINTI JA YHTEISTOIMINTA LASKENNALLINEN TEKNIIKKA OHJELMISTOJÄRJESTELMÄT, sivuaine OPPIVAN ORGANISAATION KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN, sivuaine OPTINEN TEKNOLOGIA JA OPTINEN TIETOLIIKENNE OPTOELEKTRONIIKKA ORGANIZATIONAL BEHAVIOR AND KNOWLEDGE MANAGEMENT, sivuaine PAIKANNUS JA NAVIGOINTI, sivuaine RADIOTEKNIIKKA SÄHKÖFYSIIKKA

5 TELECOMMUNICATIONS MANAGEMENT S-38/TU TELELIIKENNETEORIA TELEVIESTINTÄJÄRJESTELMÄT TIETOJENKÄSITTELYTEORIA TIETOLIIKENTEEN SIGNAALINKÄSITTELY TIETOVERKKOTEKNIIKKA VIESTINTÄTEKNIIKKA YRITYKSEN VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT Liite 1. Tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta kielestä täyttävät opintojaksot. Liite 2. LPM lista (Lisäykset, poistot muutokset) 5

6 1. OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE 1.1 Alkusanat Kädessäsi on tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opinto-opas lukuvuodelle Tietoliikennetekniikan koulutusohjelmaan hyväksytään vuosittain noin 130 opiskelijaa. Työelämä tarvitsee näiden alojen diplomi-insinöörejä suunnilleen saman verran kuin heitä vuosittain valmistuu. Osasto pyrkii vastaamaan haasteeseen kehittämällä opetusta ja tiloja. Professoreiden määrä kasvaa vuosittain muutamalla, osaston tiloja on laajennettu, tutortoimintaa ja työtapoja kehitetään koko ajan. Opinto-oppaan tarkoituksena on antaa mahdollisimman paljon opiskelijan tarvitsemaa tietoa, mutta mikäli silti on kysyttävää, käänny epäröimättä opintoneuvolan, kanslian ja muun henkilökunnan puoleen kysymyksinesi. Lisätietoja ja vastauksia kysymyksiisi löydät myös sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston WWW-sivuilta Säilytä opinto-oppaasi! Opinto-opas kannattaa ehdottomasti säilyttää, sillä voit opiskella tutkintosi kokonaisuudessaan sen lukuvuoden oppaan mukaan, jona olet opintosi aloittanut. Toki voit käyttää myös sitä myöhempiä oppaita. Koulutusohjelmatoimikunta kannustaa Sinua ja toivottaa reipasta ja antoisaa etenemistä opinnoissasi. Tulevaisuus riippuu myös Sinusta, sillä valitsemasi ala on yksi nopeimmin kehittyvistä ja jatkaa kasvuaan, kunhan motivoituneita, korkeakoulututkinnon suorittaneita alan ammattilaisia riittää. Työpanostasi teollisuudessa, tutkimuksessa ja laajemmin työmarkkinoilla tarvitaan nopeasti. Hyvää opintomenestystä toivottaen Koulutusohjelmatoimikunta 6

7 2. OSASTON ESITTELY Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto on suurin Teknillisen korkeakoulun 12 osastosta. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan, silloinen sähköteknillinen, osasto perustettiin vuonna 1941 antamaan ylintä opetusta ja harjoittamaan teknistieteellistä tutkimustyötä sähkötekniikan eri aloilla. Nykyisin opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat osaston 56 professoria. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastoon kuuluvat elektroniikan ja sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan sekä bioinformaatioteknologian koulutusohjelmat. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla on yhteensä noin 3500 opiskelijaa suorittamassa joko perustutkintoa eli diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa tai jatkotutkintoa eli tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. Alla olevassa taulukossa on muutamien viime vuosien aikana suoritettujen tutkintojen määrät: Vuosi DI TkL TkT+FT Vuosina ennustetaan valmistuvan noin diplomi-insinööriä vuodessa. 2.1 Hallinto Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat korkeakoulun hallitus, tieteelliset neuvostot, rehtori ja hallintoosasto. Osaston hallintoa hoitavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan tehtävät ja asema määritellään Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännössä. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Osastonjohtajana toimii professori Pekka Wallin (huone SI 430, puh ). Osaston varajohtaja on professori Pertti Vainikainen (huone SC 322, puh ). Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston osastoneuvostoon valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan 12 jäsentä osastolta ja yksi korkeakoulun ulkopuolinen jäsen. Osaston professorit valitsevat jäsenensä ja varajäsenensä kokouksessa ja osaston muu henkilökunta valitsee jäsenensä vaalilla. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijaedustajat, joita tällä hetkellä osastoneuvostossa on kolme. Osastoneuvosto kutsuu ulkopuolisen jäsenen ja hänen varajäsenensä. Korkeakoulussa on viisi tieteellistä neuvostoa, yksi kutakin osastoryhmää kohti. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston tieteellisen neuvoston jäseninä ovat osaston kaikki professorin virkaan nimitetyt henkilöt sekä kaksi opettajien, tutkijoiden ja muun henkilöstön muodostaman ryhmän edustajaa. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä. 7

8 2.2 Toimikunnat Osastolla toimii useita toimikuntia osastonjohtajan apuna. Niiden tehtävänä on valmistella asiat osastoneuvoston tai osastonjohtajan päätettäväksi ja kehittää osaston toimintaa. Perusopintoja koskevia asioita käsitellään lähinnä koulutusohjelma- ja tutkintotoimikunnassa. Näistä edellinen keskittyy koulutuksen rakenteen suunnitteluun ja kehittämiseen, kun tutkintotoimikunnassa puolestaan käsitellään perus- ja jatkotutkintojen suorittamiseen liittyviin asioihin. Opetuksen laatutoimikunta eli OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä tutor-toimintaa. Lisäksi osastolla on muita toimikuntia, joiden tehtävistä ja niihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa hallintopäälliköltä, suunnittelijalta ja opintoneuvolasta. 2.3 Opiskelijaedustajat Killalla (tai joissain tapauksissa ylioppilaskunnalla) on oikeus nimittää edustajiaan osaston toimikuntiin ja muihin vastaaviin elimiin. Näin taataan opiskelijoiden oikeuksien säilyminen ja pysytään ajan tasalla tärkeistä opinnollisissa muutoksissa sekä pystytään kehittämään osaston toimintaa positiivisen yhteistyön hengessä. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa näiden hallinnon opiskelijaedustajien kautta opetuksen ongelmakohtiin tai välittää omia parannusehdotuksiaan osastolle. Saat yhteyden kaikkiin opiskelijaedustajiin sähköpostitse osoitteella (kirjoitettava juuri näin!) tai ottamalla yhteyttä suoraan kyseisiin henkilöihin. Lista kulloisistakin opiskelijaedustajista löytyy killan opintotoimikunnan ilmoitustaululta ja WWWsivuilta. 2.4 Kanslia ja opintoneuvola Opiskelijoiden kannalta tärkeitä paikkoja ovat osaston kanslia ja opintoneuvola. Kansliassa käsitellään ja säilytetään opiskelijoita koskevat paperit ja sieltä myös saa informaatiota opintoja koskeviin kysymyksiin. Kanslia sijaitsee 4. kerroksessa huoneessa E411. Kansliasta löytyvät myös kaikki tarvittavat lomakkeet. Kun haet lomakkeita, muista mainita, minkä lukuvuoden opinto-oppaan mukaan opiskelet ja kuulutko johonkin erillisohjelmaan. Lisää opintoneuvolasta ja -neuvonnasta yleisesti kerrotaan luvussa 3. Kanslian keskeisiä tehtäviä ovat opintosuoritusten kirjaaminen rekisteriin opintorekisteriotteiden antaminen opiskelijoille tutkintovaatimusten tarkistaminen ja todistusten kirjoittaminen anomusten vastaanotto opiskelijoita koskevista päätöksistä tiedottaminen erilaisten opiskelijaseurantojen käytännön hoito (esim. tutkinnon ensimmäisen osan seuranta) Kanslian toimihenkilöt ovat: hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka , E423 projektipäällikkö Pirjo Putila , H301C projektisihteeri Mari Knuuttila , H301C toimistosihteeri Brita Vuoristo , E425 toimistosihteeri Lea Fehrmann , E425 osastosihteeri Katrina Nykänen , E413 (aamupäivisin) toimistosihteeri Raijaliisa Karhu , E413 (iltapäivisin) osastosihteeri Kiia Haapaniemi , E421 erikoissuunnittelja Jussi Liesiö , E422 8

9 suunnittelija Anita Bisi , E424 suunnittelija Kati Åman , E417 tutkijatohtori Perttu Puska , E Kirjastopalvelut Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto toimii tutkija- ja opiskelijakirjastona. Kokoelmiin hankitaan aineistoa osaston tutkimusalalta. Kirjastossa on sekä lainattavaa aineistoa että käsikirjastokokoelmia. Lainausoikeuden voivat saada kaikki. Osaston opetusohjelman kurssien kurssikirjat ovat kirjastossa. Kurssikirjoista on myös lainattavia kappaleita. Kirjastoon tilataan noin 200 tieteellistä aikakauslehteä. Useimmat lehdet ovat luettavissa myös elektronisena versiona. Osaston diplomi- ja lisensiaatintyöt ovat pääsääntöisesti lainattavissa kirjastosta. Kirjasto lainaa myös opetusmonisteita. Kokoelmista on tietoa www-sivulla Kirjaston tilat sijaitsevat Sähkötalon G-siivessä, Valotalossa. Valotalon palveluita opiskelijoille ovat kirjasto, lukusali, ryhmätyöhuoneet, tietokoneluokat ja Nettikahvila. Kirjaston informaatikko ja sihteerit neuvovat opiskelijoita tiedon hankinnassa. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto, SG205, puh Informaatikko Marjo Sievänen, SG224, puh Tietopalvelusihteeri Laura Mikkola, SG225, puh Toimistosihteeri Carl-Eric Westman, SG225, puh Osaston kirjasto on avoinna seuraavasti: Lukukausien aikana: ma-to pe Kesäaikana: katso kirjaston www-sivulta Muita tärkeitä kirjastoja Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto, Otaniementie 9. Lainaus ja uudistukset puh , päivystävä informaatikko puh Avoinna lukukausien aikana: ma-pe la aattopäivinä Matematiikan laitoksen kirjasto, Otakaari 1 M, huone U359A, puh Samassa yhteydessä on myös sovelletun matematiikan, fysiikan ja mekaniikan kirjasto. Teknillisen fysiikan laitoksen kirjasto, Otakaari 3A, 2.krs, puh VTT Tietopalvelu, VTT:n päärakennus, Vuorimiehentie 5, puh. vaihde (09)4561. Helsingin yliopiston pääkirjasto, Unioninkatu 36, yliopiston vaihde (09)1911. Avoinna lukukausien aikana: ma-pe la

10 Lisäksi muilla osastoilla sekä kieli- ja viestintäkeskuksella on omia kirjastoja, joissa on alan erityiskirjallisuutta. Erilliskirjastot ovat pääsääntöisesti auki Itsenäisen tiedonhaun tueksi opiskelijan kannattaa suorittaa opintojakso Eri Tieteellisen tiedon haku (sähkö- ja tietoliikennetekniikka). Kurssi on tiivis katsaus tieteellisten tiedonlähteiden käyttöön kirjastossa ja tietoverkossa. 10

11 3. OPINTONEUVONTA JA -OHJAUS Opintoneuvonnalla ja -ohjauksella pyritään selvittämään opiskelussa eteen tulevia käytännön ongelmia ja auttamaan opiskelijoita opintojen suunnittelussa. Opintoneuvontaa antavat sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla opintoneuvojat, kanslia ja suunnittelija, harjoitteluasioissa opiskelijoita neuvoo harjoitteluneuvoja. Opintoneuvojat ja harjoitteluneuvoja ovat osa-aikaisia ylempien vuosikurssien teekkareita. Lisäksi jokaisessa laboratoriossa joku henkilökunnasta vastaa pää- ja sivuainekohtaisesta opintoneuvonnasta ja erilaisten informaatiotilaisuuksien järjestämisestä (nk. laboratoriokohtainen opintoneuvoja). 3.1 Suunnittelija Osaston suunnittelija on tavattavissa pääasiallisesti virka-aikana. Hän vastaa osaston opintoasiain suunnittelusta, toteuttamisesta ja koordinoinnista. Yhdessä toimikuntien kanssa hän vastaa osaston opinto-oppaiden laadinnasta ja opetuksen seurannasta. Suunnittelijan puoleen voi kääntyä myös erilaisten opiskeluun liittyvien ongelmien ja kysymysten kanssa. Suunnittelija Kati Åman Huone SE 417 puh Opintoneuvojat, harjoitteluneuvoja ja palautesihteeri Opintoneuvojat ovat tavattavissa lukukausien aikana vastaanottoaikoina, jotka löydät opintoneuvolan ovesta ja opintoneuvolan WWW-sivuilta ( Ruotsiksi kysymyksiin vastaa ainakin ruotsinkielinen opintoneuvoja. Opintoneuvojien puoleen voi kääntyä kaikissa opiskeluun ja opiskeluelämään liittyvissä kysymyksissä. He neuvovat mm. erilaisissa opintojen edistymiseen liittyvissä anomus- ja valintatilanteissa, tutkintoon liittyvissä kysymyksissä, opintosuunnitelman laadinnassa, opintojaksojen korvaavuuksissa ja opiskelun oikeusturvakysymyksissä. KV-neuvoja opastaa ulkomaalaisia opiskelijoita ja hankkii heille opiskelijatutorit. Lisäksi hän opastaa myös ulkomaille lähteviä opiskelijoita. Osastolla toimii vielä harjoitteluneuvoja, joka ilmoittaa virallisten harjoittelunvälitysorganisaatioiden kautta tulevista harjoittelupaikoista sekä mahdollisuuksien mukaan järjestää harjoittelupaikkoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Harjoitteluneuvojaa voi käydä tapaamassa kaikissa harjoitteluun liittyvissä asioissa. Opintoneuvolasta löydät myös palautesihteerin. Hän organisoi opintojaksopalautteen keruun ja analysoinnin sekä osallistuu aktiivisesti opintoja arvioivan työryhmän toimintaan. 11

12 Opintoneuvola päivystää arkisin opintoneuvolan ovessa tiedotettavina aikoina. huone SE115 puh sopinto Sähköpostiosoitteet opintoneuvolaan: opintoneuvojat: harjoittelusihteeri: palautesihteeri: KV-neuvoja: 3.3 Laboratoriokohtaiset opintoneuvojat Laboratoriokohtaisilta opintoneuvojilta voi käydä kysymässä pää- tai sivuaineen opintoihin, yksittäisiin opintojaksoihin sekä laboratorion järjestämään opetukseen tai tutkimukseen liittyvistä asioista. Luettelo laboratoriokohtaisista opintoneuvojista ja heidän yhteystiedoistaan löytyy mm. opintoneuvolan ilmoitustaululta (huone SE115) ja WWW-sivuilta ja S-kansliasta. 3.4 Opetushenkilökunta Jokainen opettaja on velvollinen opastamaan opiskelijoita opettamaansa opintojaksoon liittyvissä ongelmissa. Lisäksi jokaisen opintojakson assistentti auttaa opetuksellisten kysymysten selvittämisessä. Opettajat (professorit, lehtorit, luennoijat, assistentit jne.) ilmoittavat vastaanottoajoistaan lukukausien alussa huoneensa ovessa. Yleensä opettajalle kannattaa varata aika tapaamista varten, mutta heiltä voi kysyä neuvoa aina tarpeen vaatiessa. 3.5 Opintosuunnitelma Jokaisen opiskelijan tulee tehdä itselleen opintojen alussa realistinen opintosuunnitelma. Opintosuunnitelman teko helpottaa tutkinnon rakenteen hahmottamista ja oman opiskelun ajoittamista. Opintojen edetessä opintosuunnitelman jatkuva ylläpitäminen on opiskelijan itsensä kannalta tärkeää, jotta valmistumisvaihe sujuisi mahdollisimman ongelmattomasti. Opintoneuvolasta sekä suunnittelijalta saat tarvittaessa apua suunnitelman tekemiseen liittyvissä kysymyksissä. Ohjausta opintosuunnitelman laatimiseen saa ensimmäisenä syyslukukautena myös uusille opiskelijoille järjestettävällä opintojaksolla S Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun. Opintojakson tavoitteena on myös tutustuttaa uudet opiskelijat korkeakouluopiskeluun ja -miljööseen sekä valottaa sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston opetuksen laajaa kenttää. Lisäksi tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat laboratorioihin ja professoreihin sekä antaa yleistiedot suomalaisesta korkeakoulu- ja opiskelijamaailmasta. 3.6 Tutortoiminta Tutortoiminnan tavoite on, että jo ensimmäisen vuoden opiskelijat tutustuvat johonkin osaston professoriin tai opettajaan. Tavatessaan opettajatutoriaan he saavat opiskeluun liittyvää ohjausta ja neuvoja opettajan näkökulmasta. Kullekin isohenkilöryhmälle nimetään joku sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston opettajista tutor-ohjaajaksi. Isohenkilöt sopivat ajan, jolloin he vievät fuksiryhmänsä tapaamaan tutoria. Tutor on henkilö, jolta asioita voi käydä kysymässä, kunnes saa oman pääaineen professorin, ja miksei vielä sen jälkeenkin! Tarkoitus on, että 12

13 tutor-ryhmä tapaa ensimmäisenä opiskeluvuonna ainakin muutamia kertoja syksyllä ja keväällä. Tapaamisia kannattaa järjestää myös toisen opiskeluvuoden aikana. Jokaiselle pää- ja sivuaineen valinneelle opiskelijalle nimetään tutor-opettaja, joka on pääaineesta vastaava professori. Professori (ainakin periaatteessa) kutsuu kaikki saman pääaineen valinneet opiskelijat yhteiseen tutortilaisuuteen. Tilaisuudessa käydään läpi pääaineen ja yleensäkin opiskeluun liittyviä asioita. Myöhempinä opiskeluvuosina jokainen opiskelija käy henkilökohtaisesti tapaamassa tutor-opettajaansa tarvittaessa. 3.7 Tutkinnon ensimmäisen osan suorittaminen Tutkinnon ensimmäinen osa antaa opinnoille vankan matemaattis-luonnontieteellisen pohjan sekä tarvittavat, valitun tekniikan alan, perustiedot ja yleisvalmiudet. Siksi sen suorittaminen ajallaan on tärkeää. Tutkinnon ensimmäisen osan suorittamiselle on annettu tavoiteajaksi kaksi vuotta, ja se on syytä suorittaa viimeistään neljännen lukuvuoden kuluessa. Kun olet suorittanut kaikki tutkinnon ensimmäisen osan opintojaksot, käy kansliassa täyttämässä lomake, jonka jälkeen suoritus merkitään opintorekisteriin ja ensimmäisen osan seuranta osaltasi loppuu. 3.8 Sähköinsinöörikilta ja opintotoimikunta Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry on Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston opiskelijoiden oma, perinteikäs järjestö, joka toimii yhdyssiteenä osaston opiskelijoiden välillä. Killan jäseniä ovat kaikki jäsenmaksun maksaneet, killan toiminnasta kiinnostuneet Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan jäsenet. Killassa toimii aktiivinen opintotoimikunta, jonka pääasiallinen tarkoitus on ajaa opintoasioissa kiltalaisten etuja. Opintotoimikunta keskustelee ahkerasti ajankohtaisista asioista sekä osallistuu opetuksen kehittämiseen, joten jokainen kiltalainen voi tätä kautta päästä vaikuttamaan. Osastoneuvostossa, osaston toimikunnissa ja työryhmissä on killan jäseniä opiskelijaedustajina, joiden toimintaa opintotoimikunta koordinoi. Kilta tarjoaa myös monenlaista muuta, kuten järjestää sitsejä, saunailtoja, ekskursioita alan yrityksiin, unohtamatta laajaa urheilu- ja kulttuuritarjontaa. Kilta säilyttää myös vanhojen tenttien arkistoa, tarjoaa kopiokonepalveluita sekä jakaa jäsenilleen riippukansiot, joihin opiskelijoiden tilaamat luentomonisteet jaetaan. Lisätietoa Sähköinsinöörikillasta löytyy osoitteesta Yhteyttä hallitukseen ja toimihenkilöihin voi ottaa lähettämällä postia osoitteeseen 3.9 Opintososiaaliset asiat Opintososiaalisissa asioissa, esimerkiksi asumiseen, opintotukeen, rahattomuuteen tai terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa, voi kääntyä myös Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan puoleen. Lisätietoja löytyy esimerkiksi ylioppilaskunnan kotisivujen kautta. Toinen tärkeä paikka on Teknillisen korkeakoulun opintotukitoimisto päärakennuksen toisessa kerroksessa Rekrytointipalvelut Rekrytointipalvelut Innopoli II (Tekniikantie 14) palvelee sinua mielellään kaikissa työnhakuun liittyvissä kysymyksissä. Järjestämme rekrytointitapahtuia, välitämme työpaikkoja ja tarjoamme cv-tietokannan kautta mahdollisuuden uuden työpaikan löytymiseen. Lisätietoja tai Harjoittelu on osa jokaisen teekkarin opintoja. Tietoa kotimaisesta ja kansainvälisestä harjoittelusta saat Rekrytointipalveluista sekä oman osastosi harjoitteluneuvojalta Välitämme kotimaisia ja 13

14 kansainvälisiä harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja sekä myönnämme kansainvälisen harjoittelun apurahoja. Lisätietoja: tai Uraneuvonta tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa opiskelijoille, vastavalmistuneille sekä jatko-opiskelijoille. TKK:n uraneuvonta on toteutettu yhteistyössä työhallinnon kanssa. Lisätietoja: tai Alumni-toiminta tarkoittaa TKK:lta valmistuneiden henkilöiden (alumnien) ja korkeakoulun välisten suhteiden hoitamista. Alumniyksikkö vastaa mm. mentorointiohjelman koordinoinnista. Muista Alumniyksikön tehtävistä saat lisätietoa: alumnikoordinaattori Mari Talpila tai 14

15 4. OPISKELU Opiskeluun liittyviä käytännön kysymyksiä on käsitelty myös Teknillisen korkeakoulun opetusohjelmassa, joten siihen kannattaa tutustua. 4.1 Tutkinto- ja luentokaudet Lukuvuoden tutkinto- ja luentokaudet ovat seuraavat: 1. tutkintokausi (4.9. TKK:n avajaiset) 1. luentokausi tutkintokausi tutkintokausi luentokausi tutkintokausi Syyslukukauden 2. puolilukukausi alkaa Kevätlukukauden 2. puolilukukausi alkaa Pääsiäisloma Syyslukukauden lauantaitentit 2003: 30.8., 20.9., , , 8.11., , , Kevätlukukauden lauantaitentit 2004: 10.1., 14.2., 6.3., 20.3., 3.4., 24.4., 8.5., 15.5 Huomaa, että tenttejä on vain satunnaisesti lauantaisin, joten kaikkien yllämainittujen lauantaiden varaaminen on turhaa. Tarkista tenttiesi ajat tenttijärjestyksestä tai Topista. 4.2 Ilmoittautuminen opintojaksoille Tutkintosäännön mukaan opiskelijan on ilmoittauduttava lukukauden alussa kullekin opintojaksolle, jonka opetusta hän aikoo seurata. Ilmoittautuminen on periaatteessa tehtävä joko luennolla tai ilmoitustaululla olevaan listaan kahden (2) viikon kuluessa opintojakson alkamisesta (ensimmäisestä luennosta). Käytännössä suurin osa ilmoittautumisista tehdään sähköisesti WWWTOPIin. Opiskelija voi ilmoittautua merkitsemällä nimensä ensimmäisillä luennoilla kiertävään ilmoittautumislistaan. Opintojakso luennoidaan, jos sille ilmoittautuu vähintään kolme opiskelijaa ja luennoitsija on korkeakoulun vakinainen opettaja, tai vähintään viisi opiskelijaa, kun kyseessä on korkeakoulun ulkopuolinen erikoisopettaja. Jokainen koulutusohjelma tekee ennen lukukauden alkua lukujärjestyksen, josta ilmenee, mitä opintojaksoja lukukauden aikana luennoidaan, missä luennot pidetään ja milloin. Lukujärjestykseen on merkitty myös harjoitusryhmien ajat ja paikat. Kaikkien koulutusohjelmien lukujärjestykset ovat opintoneuvolassa, mutta ne löytyvät myös osastojen www-kotisivuilta. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston ensimmäisen vuoden opiskelijoille laaditaan valmiita lukujärjestyspohjia, joihin on sijoitettu 1.vuosikurssin opiskelijoille suositellut syksyn luennot ja laskuharjoitukset. Jokaiselle on ehdotettu valmista lukujärjestystä ja jako lukujärjestysryhmiin on tehty siten, että fuksiryhmät pysyisivät mahdollisimman hyvin koossa. Oman lukujärjestyksesi löydät opintoneuvolan ilmoitustaululta ensimmäisen viikon aikana. Jos lukujärjestyksesi on mahdoton sinulle, mene opintoneuvolaan sopimaan ryhmän vaihdosta. Voit halutessasi täydentää mallilukkaria muillakin opinnoilla, mutta maltti on valttia: etene oman opiskelutahtisi mukaan. 15

16 Lukujärjestysten lisäksi myös ilmoittautumisohjeet löytyvät osaston opintoneuvolan ilmoitustaululta ja opintoneuvolasta. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston luku- ja tenttijärjestykset ovat osaston opintoneuvolan sivujen alla osoitteessa Tentit, välikokeet ja osatentit Useat opintojaksot voidaan suorittaa välikokeilla tai osatenteillä ja valvotuilla laskuharjoituksilla (=vlh). Välikokeiden, osatenttien ja vlh:n ajankohdista saa tietoa luentojen yhteydessä, kurssien esitteistä, www:stä sekä ko. aineiden ilmoitustauluilta. Välikokeiden ja vlh:n tulokset säilyvät yleensä luennoimiskauden, osatenttien tulokset säilyvät pitempään. Opintojakso voidaan myös tenttiä yhtenä kokonaisuutena (pois lukien kielet, laboratoriokurssit jne.). Kursseista järjestetään yleensä 2-4 tenttiä vuodessa. Tentteihin on ilmoittauduttava vähintään 7 vuorokautta ennen tenttiä. Yleensä tentteihin ilmoittaudutaan sähköisesti (ks. Ilmoittautuminen). Ilmoittautumiskäytäntö saattaa kuitenkin vaihdella kurssikohtaisesti. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi tenttitilaisuudessa kuvallisella henkilöllisyystodistuksella, mieluiten opiskelijakortilla. Tarkemmat tenttiohjeet ovat kohdassa Opiskelijalla on oikeus tutustua arvostelun valmistuttua omaan tenttipaperiinsa tai välikokeeseensa. Valitustilaisuudessa käynti on suositeltavin tapa, mutta myös sen jälkeen on mahdollista nähdä koepaperinsa ja oppia virheistään. Koepaperit on säilytettävä vähintään 6 kk tentin jälkeen. Sekä syys- että kevätkauden tenteistä tehdään erikseen kullekin osastolle tenttijärjestys. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston tenttijärjestys on saatavissa ennen tutkintokauden alkua vahtimestareilta huoneesta SC 116 sekä opintoneuvolasta ja www-sivuilta. Jälkeenpäin tulleet muutokset on syytä tarkistaa kurssien ilmoitustauluilta. Lisäksi opintoneuvolassa on kaikkien koulutusohjelmien tenttijärjestykset, joista voi ottaa kopioita. Perusopintojen tenttijärjestys löytyy K-salin ilmoitustaululta. Perustutkinnossa suorituksen arvostelu on yleisimmin seuraava: (0) hylätty (1) tyydyttävä (2) erittäin tyydyttävä (3) hyvä (4) erittäin hyvä (5) kiitettävä Suoritukset voidaan myös joskus arvostella asteikolla hyväksytty/hylätty Tenttiin osallistujan ohjeet Ilmoittaudu tenttiin vähintään 1 viikkoa ennen koetilaisuutta. Tenttissä on noudatettava annettua sali- ja rivijako. Mukaan koepaikalle saa otta vain tarvittavat kirjoitusvälineet, opiskelijakortin, taskulaskimen yms. tavarat. Jätä laukut, takit yms. muu ylimääräinen tavara salin seinustalle tai naulakkoon. Jos naulakoilla ei ole valvontaa, voi tavarat tuoda tenttisalin käytävälle osoitettuun paikkaan. Korkeakoulu ei vastaa tenttisaliin tuotujen tavaroiden säilytyksestä ja niille mahdollisesti koituneista häviämis- yms. vahingoista. Tenttiin voi saapua 60 minuutin kuluessa nimellisestä alkamisajasta. Tentistä saa poistua valvojien annettua luvan, aikaisintaan 65 minuutin kuluttua nimellisestä alkamisajasta. Tentin loppumisesta ilmoittavat valvojat erikseen, loppumisaika merkitään myös näkyviin. 16

17 Valvoja ilmoittaa milloin tentin saa aloittaa. Tenttipaperit jaetaan talon puolesta ja omia konsepteja ei tarvita. Valvoja antaa tarvittaessa lisää paperia. Kaikki jaetut vastauspaperit on palautettava tentin loppuessa. Varsinaiset vastauspaperit on merkittävä ja eroteltava mahdollisista suttupapereista. (virallisia tenttipapereita ei jaeta opiskelijoille kotiin vietäviksi). Tenttijän henkilöllisyys tarkistetaan papereita palautettaessa. Henkilöllisyyden voi todistaa virallisella henkilöllisyystodistuksella tai opiskelijakortilla. Teknillisen korkeakoulun tenttiohjesääntö löytyy osoitteesta Suoritusmerkinnät ja opintosuoritusten rekisteröinti Opettajan tulee toimittaa tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista sekä mahdollisesti pääpiirteittäiset arvosteluperusteet kuukauden kuluessa tentistä ilmoitustaululle tai perustellusta syystä järjestää samassa ajassa tiedottaminen toisin. Tieto tuloksista toimitetaan myös osaston kansliaan, missä ne kirjataan opintosuoritusrekisteriin. Mikäli opintojaksoon kuuluu harjoitustöitä, jotka on mahdollista suorittaa kuulustelujen jälkeen, annetaan lopullinen arvosana vasta näiden tultua hyväksytyksi. Opintosuoritukset kirjataan siinä koulutusohjelmassa, jossa suoritus syntyy. Opintosuoritusrekisteristä on mahdollista tulostaa opintosuoritusote, josta ilmenee opiskelijan siihen mennessä suorittamat opintojaksot. Näin opiskelija voi seurata opintojensa edistymistä ja valvoa, että kaikki opintosuoritukset on merkitty rekisteriin oikein. Opiskelija voi tehdä myös esim. osoitteenmuutoksen ilmoittamalla uuden osoitteensa kansliaan. WWW-osoitteen kautta saa OODI-järjestelmästä itsekin tilattua opintosuoritusotteen. Virallisen leimatun opintorekisteri-otteen saa VAIN osaston kansliasta. Opintosuoritusotteen saa sähköosaston kansliasta, huone E411 ma-pe klo Muiden asioiden osalta kanslia palvelee virka-aikana ma-to ja pe Mikäli opiskelija kuuluu "erityisryhmään" kuten DISKO, DITRA, muuntokoulutus opiskelijat tai saa jonkin opintohyvityksen, tulee siitä mainita aina kansliassa asioitaessa. 4.5 Opintojaksojen korvaavuudet Paljon kysymyksiä herättänyt asia on opintojaksojen korvaavuudet. Vanhoja opintojaksoja poistuu ja uusia tulee tilalle. Mikäli vanhalle poistuvalle opintojaksolle on määritelty korvaava opintojakso, tulee opiskelijan suorittaa se. Mikäli joku pakollinen opintojakso poistuu, eikä sille ole määritelty korvaavaa opintojaksoa, voi opiskelija valita jonkin muun opintojakson sen sijaan. Toisinaan pienempiä opintojaksoja yhdistellään suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Jos opiskelija on ehtinyt suorittaa jonkun pienen opintojakson, korvaa se yleensä suuremmasta kokonaisuudesta ehkä välikokeen tai harjoitukset. Asiasta tulee neuvotella kyseisen opintojakson opettajan kanssa. 17

18 Jokaiselta osastolta kootaan listat opintojaksojen poistoista, lisäyksistä, korvaavuuksista ja muista muutoksista. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla aiempien vuosien LPM-listat(lisäykset, poistot, muutokset) löytyvät ainakin opintoneuvolasta ja kansliasta. Tämän vuoden LPM-lista löytyy opinto-oppaan lopusta. Kysy korvaavuuksista mieluummin käymällä tai soittamalla kuin sähköpostitse, koska kursseissa on monia muuttuvia ominaisuuksia. LPM-listasta löydät vastauksia opintojaksojen korvaavuuskysymyksiin! ks. LPM-lista oppaan lopusta. 4.6 TKK:n ulkopuoliset suoritukset Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa Teknillisen korkeakoulun ulkopuolella suoritettuja opintoja. Kysymykseen tulee joko kotimaassa tai ulkomailla suoritetut yliopistotasoiset opinnot. Tutkintoon sisällyttämisestä tai korvaamisesta tulee tehdä anomus. Mikäli opiskelija on jo suorittanut kurssit, tulee anomuksen liitteenä olla oikeaksi todistettu kopio opintosuoritusotteesta tai kurssin suoritustodistuksesta siitä yliopistosta tai korkeakoulusta, jossa kurssit on suoritettu. Seuraavassa muutamia ohjeita: Jos opiskelija haluaa korvata jonkin TKK:n opintojakson, tulee anomuksessa olla korvattavan opintojakson opettajan puolto. Tutkinnon ensimmäiseen osaan kuuluvia opintoja ja opintosuuntien opintojaksoja voi korvata ainoastaan sisällöltään vastaavilla kursseilla. Näiden opintojen sisältöjen suhteen ollaan erityisen tarkkoja. Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää muualla suorittamansa kurssit pää- tai sivuaineeseensa, hän anoo henkilökohtaista pää-/sivuainetta. Tällöin anomuksen puoltaa pääainesta/sivuaineesta vastaava professori. Kun muualla suoritettuja kursseja sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin, ei tarvita puoltoa. Lomakkeita, joilla korvaavuutta, tutkintoon sisällyttämistä tai henkilökohtaista pää-/sivuainetta voi anoa, on saatavissa osaston kansliassa E411 ja opintoneuvolasta. Korkeakoulun ulkopuolisen, henkilökohtaisen sivuaineen sisällyttäminen diplomi-insinöörin tutkintoon: Mikäli opiskelija haluaa suorittaa sivuaineensa sellaiselta tieteenalalta, joka ei liity Teknillisen korkeakoulun opetukseen eikä alan professuuria löydy TKK:sta, opiskelija anoo korkeakoulun ulkopuolista henkilökohtaista sivuainetta. Ohjeita tällaisen sivuaineen hyväksyttämiselle on saatavissa suunnittelijalta, opintoneuvolasta ja S-kansliasta. 4.7 Opiskelu ulkomailla Teknillisen korkeakoulun strategian tavoitteena on, että mahdollisimman moni korkeakoulun opiskelijoista kävisi ulkomailla joko harjoittelemassa tai opiskelemassa yliopistotasoisessa opinahjossa. Tämän tavoitteen tukemiseksi korkeakoulu on solminut vaihtosopimuksia eri maiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Myös monet laboratoriot ovat tehneet omia kahdenvälisiä vaihtosopimuksia ulkomaisten laboratorioiden kanssa. Kansainvälisen vaihdon lisäämiseksi korkeakoulu myöntää erilaisia apurahoja ulkomailla opiskelua varten. Lisätietoja ulkomailla opiskelusta ja apurahoista saa sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla opintoneuvolasta ja suunnittelijalta sekä TKK:n kv-toimistosta. Kansainvälisen opintoneuvojan tavoittaa joko päivystysaikana opintoneuvolasta tai sähköpostitse osoitteella Eri maiden ja maanosien opiskeluasiat on jaettu kansainvälisten asioiden toimistossa seuraavasti: Suunnittelija Eeva Lyytikäinen: SOKRATES-ohjelma, TIME-ohjelma, EUCAN-ohjelma, Eurooppa, Kiina; puh , Suunnittelija Maire Koskinen: Pohjois-Amerikka, Aasia, Latinalainen Amerikka; puh , 18

19 Suunnittelija Anneli Sinkkonen: Australia, Japani; puh , Suunnittelija Pia Rydestedt: Pohjoismaat; puh , Paljon hyödyllista tietoa ulkomailla opiskelusta löytyy Kansainvälisen opiskelun hakuoppaasta lukuvuodeksi , joka löytyy voi noutaa joko opintoneuvolasta tai kv-toimistosta sähköisessä muodossa kv-toimiston sivuilta ( ). Ulkomaisten, erityisesti vaihtoyliopistojen esitteisiin, oppaisiin ja opetusohjelmiin voi tutustua pääkirjastossa, jossa ne löytyvät kv-kokoelmasta. Monilla ulkomaisilla kouluilla on myös varsin hyvät www-sivut. Ulkomailla olleiden opiskelijoiden matkakertomuksia voi käydä lukemassa opintotoimiston kansliassa aukioloaikoina. Opiskelu Institut Eurécomissa TKK:n liittyminen Institut Eurécomin akateemiseksi jäseneksi vuoden 2001 alusta tarjoaa tietotekniikan, sähkö- ja tietoliikennetekniikan tai automaatio- ja systeemitekniikan opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa pääaineopintonsa ja tehdä diplomityönsä Sophia-Antipoliksessa (Etelä-Ranskassa) sijaitsevassa Eurécom - instituutissa. Institut Eurécom on tietoliikennealan tutkimus- ja koulutusinstituutti, joka aloitti toimintansa vuonna 1992 ja on saavuttanut siitä lähtien suurta suosiota ja arvostusta kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Eurécomin perustajina ovat ranskalainen tietoliikennealan huippuyliopisto École Nationale des Sciences de Télécommunications (ENST) ja Lausannen teknillinen korkeakoulu EPFL. Lisäksi Eurécom tekee akateemista yhteistyötä monen muun eurooppalaisen yliopiston kanssa ja sillä on yritysjäseninä alan merkittävimpiä kansainvälisiä yrityksiä. Pääaine on esitelty luvussa Ulkomailla opiskeluun liittyviä käytännön kysymyksiä Opiskelijan hakiessa ulkomaille opiskelemaan häneltä vaaditaan yleensä englannin- tai muun kielinen opintosuoritusote. Kansliasta saa suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä opintorekisteriotteita. Avuksi ulkomaille lähtiessä ovat mm. Study Programme: Opetusohjelma, jossa on lueteltu englanniksi kaikki TKK:n kurssit, opintosuunnat sekä pää- ja sivuaineet. Lisäksi siellä on opiskeluun ja opintoihin liittyvää terminologiaa. Opiskelija voi hakea kansliasta omalle korpulleen saksan- tai ranskankielisen opintosuoritusotteen pohjan. Opiskelijan tulee täydentää se omia opintojaan vastaavaksi. Otteesta tulee virallinen, kun se on tarkistettu ja leimattu kansliassa. Kansliasta, opintoneuvolasta ja suunnittelijalta löytyy lista tärkeimmistä opintoihin liittyvistä termeistä englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Hakiessaan ulkomaille opiskelemaan opiskelijan on mahdollista saada todistus Bachelor of Science (B.Sc.) tasoista tutkintoa vastaavien opintojen suorittamisesta. Todistuksen saamiseksi hakijan suoritettujen opintojen tulee täyttää seuraavat ehdot: Opintojen laajuus yhteensä 120 ov, johon tulee sisältyä: Tutkinnon ensimmäinen osa (~70 ov) Suunnan opinnot (~30 ov) Pää- ja sivuaineen opintoja (~20 ov) Opintoihin tulee sisältyä noin 5 ov:n laajuinen tutkielma tai erikoistyö, johon liittyy kirjallinen raportti. Mikäli opiskelija tietää tarkkaan etukäteen, mitkä kurssit hän ulkomailla ollessaan suorittaa ja mihin eri opintokokonaisuuksiin hän ne haluaa sisällyttää, kannattaa hänen hyväksyttää opintosuunnitelmansa etukäteen. 19

20 Tällöin on syytä hakea esim. pää- tai sivuaineen professorilta puolto henkilökohtaiseen pää- tai sivuaineeseen. Palattuaan takaisin TKK:lle opiskelijan tulee toimittaa kansliaan oikeaksi todistettu kopio ulkomaisen yliopiston tai korkeakoulun opintosuoritusotteesta. Tarvittavat korvaavuus-, sisällyttämis- ja henkilökohtaiset pää- ja sivuainehakemukset voi tehdä myös Suomeen paluun jälkeen. Sisällytysanomuksia lukuunottamatta kaikkiin muihin anomuksiin tarvitaan TKK:n professorin tai opettajan puolto. Kannattaa käydä etukäteen keskustelemassa professorin kanssa niistä opintojaksoista, jotka ulkomailla ollessaan aikoo suorittaa. TKK:n ulkomaanopiskelustipendiä haettaessa opiskelijalla täytyy olla ainakin alustava professorin tai apulaisprofessorin hyväksymä opintosuunnitelma. Ulkomailla suoritettujen opintojen arvosanat skaalataan TKK:ssa käytetylle asteikolle 1-5 ja näihin skaalausasteikkoihin voi tutustua kansliassa. 4.8 Koulutusohjelman ja korkeakoulun vaihto Toisinaan käy niin, että opintonsa aloitettuaan opiskelija huomaa olevansa enemmän kiinnostunut jonkin toisen koulutusohjelman opinnoista ja haluaa suorittaa koko tutkintonsa siellä. Tällaisessa tapauksessa opiskelija voi hakemuksesta vaihtaa koulutusohjelmaa. Mikäli olet hakemassa pois, toiseen koulutusohjelmaan, kannattaa käydä keskustelemassa vaihtokriteereistä ao. koulutusohjelman opintoneuvojan tai suunnittelijan kanssa. Hakemuksen hyväksymisen edellytykset ovat seuraavat: 1. Opiskelijan valintapisteiden olisi tullut pyrkimisvuonna riittää haettuun koulutusohjelmaan. 2. Jos valintapisteet eivät pyrkimisvuonna olisi riittäneet nyt haettavaan koulutusohjelmaan, voidaan hakemus hyväksyä ottaen huomioon opintomenestys alkuperäisessä koulutusohjelmassa ja osaston harkinnan mukaan asiaan vaikuttavat muut seikat. Tässä tapauksessa on ennen koulutusohjelman vaihtoanomuksen jättämistä oltava suoritettuna vähintään 30 opintoviikkoa alkuperäisen koulutusohjelman tutkinnon ensimmäisen osan opintoja. * 3. Lisäksi hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että koulutusohjelmaan voidaan ottaa lisää opiskelijoita. Kohdan 2 opintomenestyskriteerit tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa on määritelty siten, että opiskelijalla täytyy olla opintoviikkoja keskimäärin vähintään 10 ov / läsnäololukukausi ja opintojen keskiarvon tulee olla vähintään 2,4. Nämä kriteerit ovat voimassa toistaiseksi ja osasto voi olosuhteiden oleellisesti muuttuessa muuttaa niitä. * Vuonna 1999 ja sen jälkeen aloittaneille 30 opintoviikkoon kuuluu omaa koulutusohjelmaa esittelevää opetusta viisi (5) opintoviikkoa, jotka pitää suorittaa ennen vaihtohakemuksen jättämistä. Opintojaksot, jotka (valinnaiset 5 ov) sähkö- ja tietoliikenteen osastolta lähteviltä vaaditaan, ovat: S Tietoliikennetekniikan perusteet (1 ov) S Piirianalyysi 1 (3 ov) S Signaalit ja järjestelmät (3 ov) S Digitaali- ja tietokonetekniikan perusteet (2 ov) S Mittaustekniikan perusteet A (2,5 ov) Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston tietoliikennetekniikan tai elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmiin vaihtoa hakevilta muiden osastojen opiskelijoilta vaaditaan oman koulutusohjelmansa kursseja, joista lista löytyy esim. kansliasta tai opintoneuvolasta. 20

21 Vuodesta 2003 käynnistyy myös bioinformaatioteknologian koulutusohjelma. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelmaan suositellaan pyrkimistä pääsykokeilla. Koulutusohjelman vaihtaminen normaalin haun kautta on mahdollista jatkossa, mutta vaihokriteereitä ei ole vielä vahvistettu. Jos opiskelija ei anomalla pysty vaihtamaan koulutusohjelmaa, hän voi osallistua halutun koulutusohjelman pääsykokeisiin. Aiemmin suoritetut opinnot luetaan hyväksi uudessakin koulutusohjelmassa. Yhteisvalinnan piirissä tapahtuvaa korkeakoulunvaihtoa koskeviin hakemuksiin sovelletaan edellä mainittuja perusteita siten täydennettynä, että hakemuksia käsiteltäessä voidaan ottaa huomioon myös erittäin painavat sosiaaliset syyt. Kun toisessa koulutusohjelmassa opintonsa aloittanut opiskelija siirtyy tietoliikennetekniikan koulutusohjelmaan, joutuu hän todennäköisesti hakemaan jonkin verran korvaavuuksia saadakseen opinnot sovitettua sähkötekniikan koulutusohjelman opintoihin. Keskustele asiasta S-kanslian kanssa. Lisätietoja koulutusohjelman ja korkeakoulun vaihdosta antavat opintoneuvojat ja S-kanslia. Koulutusohjelman ja korkeakoulun vaihtoa varten on oma anomuslomake, jota saa opintotoimistosta (Otakaari 1, II krs.). Vaihtoanomukset tulee jättää opintotoimiston kansliaan lokakuun ja helmikuun loppuun mennessä. Lopullisen päätöksen tekee rehtori tammikuun puoliväliin ja huhtikuun loppuun mennessä Uusiin koulutusohjelmiin siirtyminen Vuodesta 2000 on sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla ollut mahdollista opiskella kahdessa eri koulutusohjelmassa: Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmassa ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa. Vuodesta 2003 voi opiskella myös bioinformaatioteknologian koulutusohjelmassa. Opiskelijat päättävät hakuvaiheessa, mihin koulutusohjelmaan he pyrkivät opiskelemaan. HUOM: Vanhassa Sähkö- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa opiskelevat voivat suorittaa tutkintonsa STkoulutusohjelman tutkintovaatimusten mukaisesti asti. Jos epäilet, ettet ehdi tässä ajassa valmistua, hae S-kansliasta lomake, jolla anot siirtymistä joko elektroniikan ja sähkötekniikan tai tietoliikennetekniikan koulutusohjelmaan ja palauta lomake osaston kansliaan. Anomuksesta sähkö- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opiskelija voi siirtyä opiskelemaan elektroniikan ja sähkötekniikan tai tietoliikennetekniikan koulutusohjelmien mukaan. Siirtyessä kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että tutkinnon 1. osan opinnot ja suuntien opinnot on täydennettävä vastaamaan vuoden tai myöhemmän opinto-oppaan vaatimuksia. Tässä tapauksessa tutkinnon ensimmäisen osan suorittamisesta saatu merkintä pätee vain vanhan koulutusohjelman opintoihin. 4.9 Anomusten tekeminen ja kokoukset Jokainen sähköteekkari joutuu opintojensa aikana laatimaan erilaisia anomuksia ja hakemuksia sekä ilmoittamaan tekemistään valinnoista. Osa hakemuksista on pakollisia ja niitä varten on olemassa valmiit lomakkeet, joita saa kansliasta. Kun käytät valmiita lomakkeita, lue ohjeet ja täytä kaikki kohdat! Anomusten ja hakemusten tulee olla selkeästi täytetyt. Niistä tulee ilmetä seuraavat tiedot: - hakijan nimi - osoite - opiskelijanumero - osoite, koti- tai työpuhelin 21

22 - mitä anoo - perustelut, miksi anoo - mikäli tarpeellista, hakemuksiin tulee itse hakea pää/sivuaineesta, diplomityöstä tms. vastaavan opettajan tai professorin puolto. Hakemukset ja anomukset tulee allekirjoittaa ja päivätä. Ne palautetaan aina sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston kansliaan viimeistään viikkoa ennen kokousta, jossa ko. asia käsitellään. Kokousajat löytyvät kansliasta sekä osaston www-sivuilta. Seuraavassa yleisimmät anomukset ja valinnat. Pakolliset anomukset ja valinnat - harjoittelun hyväksyminen - tiedot harjoittelupaikasta -lomake - opintosuunnan valinta - pää- ja sivuaineiden valinnat - diplomityön aiheen anominen - diplomityön hyväksymisanomus - todistus diplomi-insinöörin tutkinnosta - jatko-opiskeluoikeusanomus - jatko-opintojen pää- ja sivuaineen tutkintovaatimusten vahvistuttaminen - lisensiaatin työn aiheanomus - lisensiaatin työn hyväksymisanomus - väitöskirjan painatuslupa-anomus - lisensiaatin ja tohtorin tutkintotodistusanomukset Muita mahdollisia anomuksia - todistus tutkinnon ensimmäisen osan suorituksesta - opintojakson korvaaminen tai tutkintoon sisällyttäminen - henkilökohtainen pää- tai sivuaine - diplomityön jättöpäivän muuttaminen - joustava opiskeluoikeus (JOO) anomus - erillisten opintojen suoritusoikeusanomus Anomuskaavakkeita saa sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston kansliasta ja opintoneuvolasta! Osa löytyy myös osoitteesta Opintojen arviointi Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto panostaa opetuksen laatuun. Opintojaksoista tehdään arviointeja ja annetaan palautetta opetushenkilökunnalle opetuksesta ja materiaalista. Opintojen arvioinnista merkittävä osa on opiskelijoiden opintojaksoista antama palaute. Tämän vuoksi toivomme, että täytät arviointilomakkeen / täytät sähköisen kurssipalautteen ja annat kehittävää kritiikkiä ja palautetta opintojaksojen opettajille. Opintoneuvolassa työskentelevä palautesihteeri organisoi kurssiarviointien keräämisen ja tekee yhteenvedot palautteista. Palautesihteerille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen: [email protected]. Myös koulutusohjelman WWWsivuilta löytyy linkki palautesihteerin sivulle. Lisäksi opiskelijat järjestävät yhdessä opettajien kanssa palaute- ja kurssityöryhmiä eri opintojaksoista. Ne ovat avoimia kaikille ja niissä pohditaan yhdessä opetuksen ongelmia ja keinoja sen kehittämiseksi Valmistuminen Kun opintoviikkoja on kertynyt noin 140, nouda kansliasta ns. opintojen ryhmittelypohja. 22

23 Tämän ryhmittelypohjan avulla tarkistetaan, että tutkinto on suoritettu vaatimusten mukaisesti ja samalla todetaan puuttuvat kurssit. Näin vältetään tilanne, että opiskelijan anoessa tutkintotodistusta joitain pakollisia opintojaksoja yllättäen puuttuukin. Kun opiskelija on suorittanut kaikki diplomi-insinöörin tutkintoon vaadittavat opinnäytteet koulutusohjelman vaatimusten mukaisesti (160 ov, diplomityö 20 ov, kypsyysnäyte, seminaariesitelmä), hän anoo todistusta suoritetusta diplomi-insinöörin tutkinnosta. Anomuslomakkeita saa osaston kansliasta, jonne ne liitteineen jätetään viimeistään viikkoa ennen sitä kokousta, jossa todistusta anotaan. Mukana on oltava seuraavat liitteet: - esteettömyystodistus TKK:n pääkirjastosta - esteettömyystodistus sähköosaston kirjastosta - esteettömyystodistus TKY:ltä (saa TKY:n kansliasta) - 2 kpl kansitettuja diplomitöitä. Tutkintotoimikunta esittää osastoneuvostolle tutkintotodistuksen myöntämistä. Osastoneuvosto myöntää todistuksen ja valmistumispäivämääräksi tulee tämä kokouspäivämäärä. Todistuksen mukana tulee automaattisesti oikeaksi todistettu opintosuoritusote ja englanninkielinen Diploma Supplement. Siinä kerrotaan lyhyesti suoritetusta tutkinnosta. Lisäksi todistusanomuksen yhteydessä opiskelijan tulee täyttää valmistuneille tarkoitettu kyselylomake. Niistä saatua informaatiota käytetään hyväksi koulutusohjelmia ja opintoja kehitettäessä. Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä diplomityössään erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, mainitaan tutkintotodistuksessa, että tutkinto on suoritettu oivallisesti. Maininta oivallisesti voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin diplomityön opintoviikkomäärällä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4 (edellyttäen, että yli puolet kursseista on arvosteltu numeroin). Asteikolla hyväksytty/hylätty arvosteltuja opintojaksoja ei oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Nopeasti valmistuvan stipendi: Korkeakoulu jakaa nopeasti valmistuvien stipendejä todistuksenjakotilaisuudessa seuraavat ehdot täyttäville diplomi-insinööreille: a) valmistumisaika on korkeintaan neljä läsnäololukuvuotta b) opintosuoritusten painotettu keskiarvo diplomityö mukaan lukien on vähintään 3,5. Lisätietoja stipendistä saa osaston kansliasta. Rekrytointitietokanta: Mikäli opiskelija haluaa antaa tietonsa TKK:ssa toimivaan rekrytointitietokantaan, voi hän täyttää sitä varten laaditun lomakkeen. Rekrytointipalvelun tavoitteena on auttaa opiskelijoita tai juuri valmistuneita diplomi-insinöörejä työpaikan löytymisessä ja puolestaan työnantajia löytämään sopivan työntekijän. Lisätietoja rekrytointitoiminnasta löydät TKK:n rekrytointipalvelusta Dipolista ja opintoneuvolasta. Rekrytointipalvelujen sähköpostiosoite on [email protected] ja WWW-sivu löytyy osoitteesta Opiskelijoiden yleisimmin esittämät kysymykset Korvaavuudet Kts. kpl. 4.6 Opintojaksojen korvaavuudet ja 4.7 TKK:n ulkopuoliset suoritukset. 1. Kysymys: Vuonna 19xx oli kurssi S-xx.xxx pakollinen, mikä korvaa sen nykyisin? 23

24 Vastaus: LPM-listasta (lisäykset- poistot- muutokset-lista) löytyy korvaavuudet vanhoille opintojaksoille. LPM-listaa voi käydä tutkimassa opintoneuvolassa, suunnittelijan luona tai kansliassa. 2. Kysymys: Jos ei ole olemassa korvaavaa opintojaksoa, mitä teen? Vastaus: Jos poistunut opintojakso on pakollisena jossakin opintokokonaisuudessa, otat vapaasti valittavia sen verran enemmän, että opintoviikkomäärä täyttyy. Jos taas opintojakso on valinnaisten listalla jossakin opintokokonaisuudessa tulee sinun ottaa muita valinnaisia sen verran enemmän, että vaadittu opintoviikkomäärä täyttyy. 3. Kysymys: Voinko korvata tutkinnon ensimmäisessä osassa pakollisen opintojakson X jossakin muussa yliopistossa tai korkeakoulussa suorittamallani opintojaksolla Y Vastaus: Hae opintojakson korvaamis- ja sisällyttämisanomus kansliasta, täytä se ja hae täällä korvattavan opintojakson opettajan puolto. Jos sisällytät opinnot vapaasti valittaviin opintoihin et tarvitse professorin puoltoa. Palauta lomake ja oikeaksi todistettu kopio todistuksestasi kansliaan. 4.Kysymys: Haluan vaihtaa TLT-koulutusohjelmaan ja olen jo suorittanut kurssin Signaalit ja järjestelmät (2 ov). Uusien vaatimusten mukaan kurssin laajuus on 3 ov. Täytyykö suorittaa jotakin lisää? Vastaus: Ei tarvitse, jos kurssi on kokonaan suoritettu. Saat kuitenkin kurssista vain 2 ov eli joudut suorittamaan jotakin muuta, jotta 180 ov tulee täyteen. Jos kurssia ei ole kokonaan suoritettu katso ohjeet kohdasta Ajankohtaista opintoneuvolan www-sivuilta ja muut siirtymissäädökset oppaan kohdasta Kysymys: Olen suorittanut X ammattikorkeakoulussa/ X yliopistossa ruotsin kielen kurssin, joka vastaa virkamiesruotsia. Täytyykö minun suorittaa myös TKK:lla ruotsin kurssi? Vastaus: Ei täydy, toimita kansliaan todistus suoritetusta kurssista. Harjoittelu Kts. kpl Harjoittelu 1. Kysymys: Mikä on työympäristöharjoittelua ja mikä ammattiharjoittelua? Vastaus: Työympäristöharjoittelua on työskentely työntekijän asemassa tekniikan alalla, tuotantotyö. Ammattiharjoittelua on aine- tai syventäviin opintoihin liittyvä työskentely esim. erilaisissa suunnittelu ja kehitystehtävissä. Diplomityönä tehtyä työtä ei voi hyväksyttää harjoitteluna. 2. Kysymys: Kuinka monta työviikkoa vastaa yhtä opintoviikkoa? Vastaus: 3 työviikkoa tai osa-aikatyössä 120 työtuntia vastaa yhtä opintoviikkoa. 3. Kysymys: Voiko ennen kouluun hyväksymistä suoritettua harjoittelua hyväksyttää? Vastaus: Ei voi. 4. Kysymys: Voiko työympäristöharjoittelua suorittaa ulkomailla? Vastaus: Voi, ulkomaanharjoittelu jaetaan laatunsa mukaan KV-työympäristö- ja KV-ammattiharjoitteluun. Kokoukset Kts. kpl Anomusten tekeminen ja kokoukset 1. Kysymys: Mistä anomuslomakkeita saa? Vastaus: Koulutusohjelman kansliasta, 4 krs. 2. Kysymys: Mihin anomukset tulee palauttaa ja koska? Vastaus: Koulutusohjelman kansliaan viikkoa ennen kokousta. 3. Kysymys: Kuinka usein on tutkintotoimikunnan kokouksia? Vastaus: Noin kerran kuussa, ei kesäisin. 4. Kysymys: Onko anomukseni hyväksytty? Vastaus: Mikäli opiskelijan anomus hyväksytään siitä ei tiedoteta hänelle erikseen. anomus hylätään tai sitä varten tarvitaan lisätietoja, asiasta ilmoitetaan opiskelijalle. Luku- ja tenttijärjestykset 1. Kysymys: Milloin on opintojakson X luennot / laskuharjoitukset / tentti ja missä? Vastaus: Luku- ja tenttijärjestykset löytyvät vahtimestarien huoneen vierestä, alaopintoneuvolan WWW-sivuilta ( 2. Kysymys: Miten tenttiin ilmoittaudutaan? Mikäli aulasta ja 24

25 Vastaus: Laboratorion ilmoitustaululla olevaan listaan (tai sähköisesti, ks. Ilmoittautuminen). Opintojaksot, joiden tentteihin on pakollinen ilmoittautuminen, on merkitty tenttijärjestyksessä. Muiden koulutusohjelmien, kuten esim. tuotantotalouden lähes kaikkiin tentteihin on pakollinen ilmoittautuminen, joten tarkista asia vähintään kaksi viikkoa ennen tenttiä kyseisen laboratorion ilmoitustaululta. Muut kysymykset 1. Kysymys: Saako kansliasta opiskelutodistuksen? Vastaus: Saa. 2. Kysymys: Saako kansliasta todistuksen bussilippua varten? Vastaus: Ei saa. 3. Kysymys: JOO- (joustava opiskeluoikeus) puoltojen haku. Vastaus: Kts. kpl. 8.1 Joustava opiskeluoikeus. 4. Kysymys: Saako opintorekisteriotteen englannin- / saksankielisenä? Vastaus: Englanninkielisenä saa, mutta saksaksi ei. Saksankielisen pohjan voi kopioida kansliasta omalle korpulle. 5. Kysymys: Voiko suunnan tai pää- ja sivuaineen vielä vaihtaa, miten? Vastaus: Valinnat vahvistetaan diplomityön aiheen hyväksymisen yhteydessä. Sitä ennen pää- tai sivuaineen voi vaihtaa ilmoittamalla siitä kansliaan. 6. Kysymys: Onko työhakemus- ja ansioluettelomallia suomeksi / ruotsiksi / englanniksi / muulla kielellä? Vastaus: Opintoneuvolassa on ainakin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä muutamalla muulla kielellä Tärkeimmät tietolähteet Lisätietoja opiskeluun ja opintoihin liittyvistä asioista löytyy mm. seuraavista lähteistä: kanslia, opintoneuvola, suunnittelijat osaston WWW-sivu: TKK:n opintosivuilta: Rekrytointipalveluiden sivuilta: Avoin yliopisto: Opetusohjelma/Undervisningprogram Jatko-opiskelijan opas, hallintoviraston julkaisu 1995/14 Kansainvälisen opiskelun hakuopas Fuksiopas 2003 Viestinnän opetus , Kielikeskuksen opinto-opas , Sähkötekniikan osaston diplomityöohjeet, löytyvät myös koulutusohjelman WWW-sivulta Opintoja koskevat säädökset ja ohjeet/ Bestämmelser och anvisningar gällande studier. Teknillinen korkeakoulu. Opintotoimisto. Hallintoviraston julkaisuja 1996/15. Hallinnon perussäädökset Otaniemi Hallintoviraston julkaisuja 1998/12. 25

26 5. STUDIEVÄGLEDNING PÅ SVENSKA 5.1 Förord Den bok Du håller i handen innehåller viktig information om studierna på avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik. I detta kapitel ges en svenskspråkig sammanfattning av praktiska frågor gällande studierna. Bekanta dig med denna guide och utnyttja den flitigt i planeringen av dina studier. Noggrannare information om t ex kurserna finns i undervisningsprogrammet och i broschyren "Bestämmelser och anvisningar gällande studier". Den nyaste upplagan kan du låna av studierådgivarna, på biblioteket eller köpa i bokhandeln i huvudbyggnaden. Utnyttja högskolans alla resurser, studera aktivt, ställ frågor till och krav på dina lärare. Ett framgångsrikt studieår till var och en! Den svenskspråkiga studierådgivaren rum SE 115, tel Avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik Avdelningen för elektro- och telekomminikationsteknik vid Tekniska högskolan ger inom sitt område undervisning och bedriver forskning på landets högsta nivå. Vid avdelningen finns 20 laboratorier, som alla leds av en professor. Han ansvarar för forskningnen och undervisningen i huvud- och biämnet. Årligen utexaminerar avdelningnen ca 200 diplomingenjörer och ca 35 licentiater eller doktorer. Avdelningen leds av avdelningsrådet. Ärenden som behandlas av rådet förbereds oftast i en kommitté. För teknologerna är de viktigaste kommittéerna komittén för studieärenden och utbildningsprogrammskommittén. Alla kommittér har teknologrepresentanter, som utses på förslag av gillet. 5.3 Nyttiga ställen att besöka I studierådgivarrummet, SE 115, finner du alla studierådgivarna, varav en är svenspråkig. I rummet finns t.ex. alla skolans studieguider. Här kan du alltså hitta en hel del information. Studierådgivarna och praktiksekreteraren hjälper dig med ansökningar och studietekniska problem. De har vanligen mottagning ti-fre, exakta tider hittar du på: Kansliet sköter avdelningens löpande ärenden och är beläget i fjärde våningen, SE 411. Från kansliet får man studieregisterutdrag och här kan man lämna in ansökningar t.ex. för godkännande av praktik. Kansliet är öppet må-to kl och och fre och Byrån för studie- och internationella ärenden, där du kan få närvarointyg, finns i Th:s huvudbyggnad, i andra våningen. Tag med studiekortet. På avdelningens Bibliotek hittar du elektroteknisk litteratur och facktidsskrifter samt ett referensbibliotek med kurslitteratur och undervisningskompendier. Huvudbiblioteket har mer omfattande samlingar. Gillesrummet samlar elteknologerna till samvaro mellan föreläsningarna. I tidningsrummet finns det serie- och facktidningar. Teknologföreningens nationshus, Urdsgjallar, erbjuder bespisning och glatt studentliv på svenska. 26

27 5.4 Utbildningsprogram Från och med år 2000 har avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik varit uppdelad i två utbildningsprogram: Utbildningsprogrammet för elektronik och elektroteknik samt Utbildningsprogrammet för telekommunikationsteknik. Studenterna väljer vid inträdesskädet i vilket utbildningsprogrammet de vill studera. OBS! En student vid Avdlningen för elektro- och telekommunikationsteknik kan slutföra sina studier enligt det gamla utbilningsprogrammet för elektro- och telekommunikationsteknik t.o.m. den Om det finns en misstanke att man inte hinner slutföra sina studier fås från avdelningens kansli ett formulär för byte av utbildningsprogram, antingen till Utbildningsprogrammet för elektronik och eletroteknik eller Utbildningsprogrammet för telekommunikationsteknik. Formuläret returneras till avdelningens kansli. Vid byte av utbildningsprogram bör noteras att examens första del samt inriktningens studier bör uppfylla kraven av studieguiden eller senare. Fastän examens första del är godkänd gäller den bara i det gamla utbildningsprogrammet Utbildningsprogrammet för elektronik och elektroteknik Utbildningsprogrammet har fyra inriktingar: automation och systemteknik,elektronik, elektrofysik och elektroteknik. Inriktingarna har tillsammans 29 huvudämnen. Studeranden kan också välja Linkage Program 2: Framtidens industriföretag som omfattar de inriktande samt huvudämnets studier Utbildningsprogrammet för telekommunikations teknik Utbildningsprogrammet har fem inriktningar: Telekommunikationsnät och -system, Digital signalbehandling, Produktutveckling och användargränssnitt i telekommunikation, Optiska telekommunikationssystem samt Matematiska metoder inom telekommunikation Undervisningen Undervisningen består av föreläsningar, räkneövningar, laborationer, seminarier, exkursioner m.m. Under de första åren dominerar föreläsningarna och räkneövningarna. Svenskspråkig undervisning ges i matematik, fysik och datateknik på grundnivå. Svenskspråkiga har rätt att skriva tenterna på sitt modersmål. Om du vill ha tentfrågorna på svenska skall du diskutera saken med föreläsaren i god tid. Studieplanerare Pia Rydestedt hjälper med studieärenden på svenska i Y212 (tel ). Examens I del (71,5-74,5 sv) Basen i diplomingeniörsexamen utgörs av matematik, fysik, datateknik, språk och allmänvetenskapliga ämnen. Innom dessa 71,5-74,5 sv finns en gemensam del på 45 sv som kommer att vara relativt lika på alla avdelningar och räknas till godo vid avdelningsbyten. Möjligast många av dessa kurser arrangeras på svenska. Inriktande studier (ca 30 sv) Inriktningen väljs inom det egna utbildningsprogrammet och ger grundfärdigheter i det egna området. Huvud- och biämne ( sv) Varje professor ansvarar för åtminstone ett huvud- och ett biämne. Huvudämnet bygger på kunskaper från de inriktande studierna och ger fördjupande kunskaper. Varje studerande väljer huvudämnet inom sitt eget utbildningsprogram inom den valda inriktingen. Biämnet kan väljas inom den egna avdelningen, en annan avdelning eller en annan högskola. Biämnet har inga speciella förkunskaper och främjar därför tvärvetenskapliga studier. Överlappningar mellan huvud- och biämnen är inte tillåtna. 27

28 Diplomarbete (20 sv) Föreskrifter för diplomarbete får man på avdelningens kansli eller på sopinto. Fritt valbara studier och praktik (3-20 sv) De fritt valbara studierna kan avläggas vid Th eller en annan högskola i Finland eller utomlands. Om du väljer att läsa dem här kan du läsa t.ex. ett block (10 sv) språk eller talkommunikation. Oblikatorisk praktik hör till de fritt valbara studierna, se 5.7 Praktik. 5.5 Studier Läsåret består av fyra tentamensperioder och två föreläsningsperioder. Läsordningar och tentamensschema som sammanställs av studierådgivarna finns att få hos vaktmästarna och från studierådgivningen i början av terminen. De mest aktuella läsordningarna och tentamensschemana hittas dock på webben, Motsvarande info om andra avdelningar finns till påseende hos studierådgivarna. Anmälning till kurserna sker på föreläsningarna under kursens två första veckor, på webben(wwwtopi.hut.fi) eller på kursens anslagstavla. I varje ämne arrangeras tentamenstillfällen under tentamensperioderna, 2-4 gånger per år. Förhörstiden är vanligen tre timmar. Mellanförhör eller deltentamina är vanliga i grundkurserna. Tentamenstillfällen arrangeras även under föreläsningsperioden. Kursen hålls om tre studerande, då föreläsaren är fast anställd av skolan, och fem studerande om läraren är en speciallärare anmäler sig till kursen. I allmänhet bör man anmäla sig till tentamen, men praxis varierar från laboratorioum till laboratorium. Speciellt vid datatekniska avdelningen och vid avdelningen för produktions ekonomi är anmälan till tentamen ofta obligatorisk. 5.6 Praktik I examen ingår 3-8 sv praktik. Tre arbetsveckor (120 h) motsvarar 1 sv praktik. Praktiken indelas formellt i miljöpraktik (tjänst som arbetstagare) och yrkespraktik (tillämpning av teoretiska uppgifter ). Praktik kan utföras i Finland (max 6 sv) eller utomlands (2 extra sv). Praktik, som utförts före inledningen av studierna vid Th, godkänns endast för institutsingenjörer. En praktikbok, som belyser praktikplatsen och praktikantens arbetsuppgifter kan skrivas om ett arbete där teknologen varit sysselsatt i minst 320 h. Praktikboken skall helst skrivas om yrkespraktik och dess omfattning är sv med bedömingen godkänd/underkänd. Ansökan om godkännande av praktik görs med ett formulär som fås på avdelningens kansli eller studierådgivningen. Till ansökan bifogas bestyrkta kopior av arbetsintygen. Ansökan inlämnas till kansliet före slutet av oktober eller februari, varvid ansökan behandlas före utgången av december eller april. Praktiksekreteraren på studierådgivningen ger mera information på området. 5.7 Valsituationer Inriktning väljs preliminärt under andra studieårets vår. Huvudämne väljs under tredje studieårets höst. Blanketter utdelas av studierådgivningen, vilken även tar emot de ifyllda blanketterna. Valsituationerna föregås av informerande föreläsningar och presentationer av laboratorierna, som det är skäl att delta i. Man kan byta 28

29 huvudämne genom att meddela kansliet om detta. Valet fastslås inte förran man ansöker om ämne för diplomarbetet. Vid valen bör man beakta, att diplomarbetet vanligen görs inom huvudämnet. Biämnet kan läsas från vilken professur som helst, även utanför det egna utbildningsprogrammet eller något annat universitet. Personligt skräddarsydda biämnen/huvudämnen är möjliga med bifall av den ansvariga professorn. Ansökningar Du kan ansöka om att få ersätta en kurs med en annan, byta huvud- / biämne eller få förlängd inlämningstid för diplomarbetet. Viktigt är att ansökan innehåller all relevant information och är undertecknad och daterad. Alla ansökningsblanketter fås från kansliet. En studerande, som är inskriven på det gamla utbildningsprogrammet för elektro- och telekommunikationsteknik kan efter ansökan byta till något av de nya studieprogrammen elektronik och elektroteknik eller telekommunikationsteknik. Då man byter är det skäl att ta i betraktande att man måste komplettera studierna i examens första del och inriktningen så att de motsvarar kraven i studieguiden för år eller senare. Fast man skulle ha fått studiernas första del godkännd, gäller den enbart för det gamla utbildningsprogrammet. 5.8 Studiernas slutskede När du har avklarat 120 studieveckor kan du lämna dina person- och studieuppgifter till Tekniska högskolans rekryteringsbyrå. De uppehåller en databas m.h.a. vilken företagen mot betalning kan rekrytera teknologer med vissa kriterier. För teknologerna är motsvarande service avgiftsfri. Dina uppgifter hålls kvar i databasen upp till 6 månader efter dimissionen. När du har avklarat minst 140 sv inkl. examens första del kan du ansöka om ämne för diplomarbete. Diplomarbetet bör inlämnas inom ett år från det möte där ämnet fastslagits. När du har genomfört alla studier som krävs för diplomingenjörsexamen enligt utbildningsprogrammets krav kan du anhålla om betyg över genomförd diplomingenjörsexamen. Då du anhäller om examensbetyg: - Se till att Du har ansökt om ämne för diplomarbetet. - Anhåll om godkännande av diplomarbetet. - Genomför mognadsprovet senast en månad före det planerade dimissionsdatumet. - Hämta ansökningsblanketterna från kansliet. Blanketterna bör lämnas till kansliet senast två veckor före det möte som behandlar din dimission. Följande bilagor bör finnas med: Hinderlöshetsintyg från Th:s huvudbibliotek Hinderlöshetsintyg från elavdelningens bibliotek Hinderlöshetsintyg från studentkåren och från TF, om du är medlem i nationen 2 exemplar av diplomarbetet 5.9 Terminologistöd Att uttrycka sig på svenska när undervisningen skett på finska eller engelska kan vålla problem. För att ledigt kunna använda sitt svenska modersmål i tekniska sammanhang är det skäl att läsa svenskspråkig litteratur och journaler. Dessutom bör terminologin behärskas till en viss grad. Härvid kan följande ordböcker vara till hjälp: 29

30 ATK-sanakirja, Tietotekniikan liitto ry ADB-termer på sex språk Norstedts Dataordbok 1986, 6000 datatermer, svenska och engelska Tekniikan perussanakirja, tekniktermer på fi, sve, en, ty SFS handbok 104, eltekniska termer fi, sve, en, ty Dessutom finns det ordlistor i andra verk. Vid behov utarbetas ordlistor, speciellt anpassade för enskilda studieperioder. Även om undervisningen är enspråkigt finsk, talar många professorer utmärkt svenska. Vänd dig till din studierådgivare för mera information Studier vid andra högskolor Tekniska högskolan har ett samarbetsavtal med Helsingfors universitet, Svenska handelshögskolan, Konstindustriella högskolan, Bildkonstakademin och Jyväskylä universitet. Samarbete idkas även med högskolor utanför Europa. Dessutom finns det möjligheter att i examen inkludera studieperioder, som avläggs vid andra högskolor i Finland eller utomlands. Principen härvid är att de inte direkt behöver motsvara studier vid Th. De bör kunna ingå i en välstrukturerad examen. Hur en inkludering lyckas beror delvis på hur de ansvariga professorerna ställer sig. En konsultation på förhand rekommenderas. Tekniska högskolan har ingått ett språksamarbete, Språkalliansen, med Helsingfors universitet, Svenska social- och kommunal-högskolan vid Helsingfors universitet, Tekniska högskolan, Svenska handelshögskolan, Sibelius-Akademin, Konstindustriella högskolan, Försvars-högskolan, Teaterhögskolan och Bildkonstakademin. Syftet med Språkallianssamarbetet är att förbättra regionens svenskspråkiga universitetsstuderandes möjligheter att studera språk utgående från sitt modersmål. Studierätt för Språkalliansens gemensamma kurser beviljas, i samband med anmälan till kursen, av det samarbetsuniversitet vid vilket kursen ordnas. Anmälningsformulär finns i elektronisk form på Språkalliansens webbsidor: vanliga anmälningsblanketter finns på TH:s studiebyrå Studiestöd och stipendier Th:s studiestödsbyrå är belägen i huvudbyggnadens andra våning. Här finns information om och ansökningsblanketter för det statliga studiestödet. Upplysningar ges också av studentkårens socialansvariga, tel , eller tky-sopo@ tky.hut.fi) Om du behöver råd... Studierådgivaren, el SE [email protected] Studierådgivaren, data C [email protected] Studieplaneraren Pia Rydestedt Y [email protected] Teknologföreningen Urdsgjallar [email protected] Tekniska Högskolans Studentkår [email protected] Studierådgivarnas hemsidor: 30

31 6. JATKO-OPISKELU Tieteellinen jatkokoulutus suunnitellaan ja järjestetään tutkijankoulutusohjelmina. Tutkijankoulutusohjelmat ovat korkeakoulun suunnittelemia ja järjestämiä tavoitteellisia jatkokoulutuskokonaisuuksia, jotka suuntautuvat kriittisen tieteellisen ajattelun ja uuden tiedon kehittämiseen jollakin teknillistieteellisellä tehtäväalueella. Tutkijankoulutusohjelmat toteutetaan tarvittaessa eri osastojen ja korkeakoulujen yhteistyönä. Teknillisessä korkeakoulussa on mahdollisuus suorittaa jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinto sekä filosofian tohtorin tutkinto. Mahdollisuus anoa jatko-opiskeluoikeutta on henkilöllä, joka on suorittanut teknillistieteellisen perustutkinnon sekä vastaavantasoisen kotimaisen tai ulkomaisen tutkinnon suorittaneella henkilöllä, jolla rehtori osaston lausunnon saatuaan toteaa olevan riittävät tiedot ja valmiudet. Opinnoissaan tekniikan lisensiaatin tutkintoa varten opiskelijan tulee osoittaa oman tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Opinnoissaan tekniikan tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee perehtyä syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kyetä itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. 6.1 Jatko-opintojen aloitus Jatko-opintoja harkitsevan kannattaa aluksi keskustella opinnoistaan suunnittelemiensa pää- ja sivuaineen professoreiden kanssa. Jatko-opinto-oikeutta myönnettäessä edellytetään yleensä, että suunnitelluissa jatkoopintojen pää- ja sivuaineissa on suoritettu perustutkinnon pääaine tai sivuaine vähintään arvosanalla hyvä (3). Muussa tapauksessa opiskelijan on tarpeen mukaan suoritettava esitietovaatimuksia ennen pää- ja/tai sivuaineen suorittamista. Kun pää- ja sivuaine ovat selvillä, tulee opiskelijan anoa opiskeluoikeutta siltä osastolta, johon opiskelijan valitseman pääaineen professori kuuluu. Opiskeluoikeutta anotaan kansliasta saatavalla lomakkeella. Samassa yhteydessä opiskelija saa lisäohjeita opintojensa eteenpäin viemiseksi. Osasto vahvistaa jatkotutkinnon aineyhdistelmän ja tutkinnon suorittamista varten vaadittavat tiedot opiskelijan pyynnöstä pääaineen ja sivuaineen opettajan esityksen perusteella. Osasto hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan ja ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Jatkotutkintoon voi sisällyttää sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja opintojaksoja, jotka eivät sisälly perustutkintoon ja ovat jatkotutkintotasoisia. Lisätietoja jatko-opiskelusta löytyy osaston kansliasta, kunkin aineen professorilta sekä osoitteesta Tohtorikoulut Tulevaisuudessa tohtoreita tulee olemaan yhä enemmän eri työpaikoilla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on käynnistetty mm. Graduate School -toiminta, jolloin jatko-opiskelu on jäntevää ja kokopäivätoimista rahoitettua toimintaa. Sähkötekniikan osastolla toimii mm. The Graduate School in Electronics, Telecommunications and Automation, lyhenteeltään GETA. Siitä vastuullisena professorina on Iiro Hartimo. Häneltä saa asiasta lisätietoja. GETA tutkijakouluun on haku 1-2 kertaa vuodessa. GETA:n www-sivu löytyy osoitteesta Osastolla toimii myös Elektroniikan valmistustekniikka- tutkijakoulu, jonka vastuullinen professori on Jorma Kivilahti. Lisäksi sähköosaston opiskelijoille on paikkoja sähkötekniikan, modernin optiikan ja fotoniikan, energiatekniikan, sovelletun sähkömagnetiikan, funktionaalinen tutkimus lääketieteessä, materiaalifysiikan, laskennallisen tekniikan, kemiallisten sensorien ja mikroanalyysisysteemien sekä laskennallisen 31

32 informaatiotekniikan, modernin optiikan ja fotoniikan, piiteknologian ja mikrosysteemien tutkijakoulu tutkijakouluissa. Alan tutkimusta harjoittavista laboratorioista löytyy lisätietoa TKK:n ja osaston www-sivuilta. Osastolla toimii myös osaston oma tohtorikoulu, jonka tavoitteena on tukea osaston laboratorioissa työskentelevien opiskelijoiden jatko-opintoja. Tohtorikoulu mm. ylläpitää ja kehittää jatko-opiskeluun liittyviä ohjeita ja käytäntöjä sekä järjestää yleisiä jatko-opiskelijoita kiinnostavia seminaareja. Lisätietoja löytyy osoitteesta: 32

33 7. TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIMEN YLIOPISTON OPETUS 7.1 Täydentävät opinnot Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut voi täydentää opintojaan korkeakoulussa suorittamalla opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja anomalla. Täydentävien opintojen suorittamiseksi on anottava korkeakoululta opinto-oikeutta, joka on maksullinen. Hyväksytyistä opintosuorituksista tehdään merkintä opintosuoritusrekisteriin tai annetaan erillinen todistus, jonka asianomainen opettaja tai opintosuoritusrekisterin pitäjä varmentaa. Erillisopintojen opinto-oikeutta voi anoa kansliasta ja opintotoimistosta saatavalla lomakkeella. 7.2 Avoimen yliopiston opetus Teknillisen korkeakoulun järjestämä avoin yliopisto-opetus tarjoaa mahdollisuuden yliopistotason opintoihin kaikille iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Opiskelun tavoitteena voi olla opinto-oikeuden saavuttaminen, ammatillinen täydennyskoulutus tai yleissivistävä opiskelu. Avoin yliopisto-opetus on TKK:n opetusohjelman mukaista perusopetusta ja sen sisällöstä vastaavat TKK:n omat opettajat. Teknillinen korkeakoulu järjestää avointa yliopisto-opetusta paitsi Otaniemessä, myös TKK Lahden keskuksessa. Avoimen yliopiston opiskelijat eivät ole TKK:n varsinaisia opiskelijoita eikä heidän opiskelunsa johda tutkintoon. Opintosuoritukset voidaan kuitenkin liittää tutkintoon, mikäli opiskelija myöhemmin saa tutkinnon suoritusoikeuden. Avoimessa yliopistossa suoritetut opintojaksot viedään TKK:n suoritusrekisteriin Ako- (= Avoin korkeakoulu) tai Akl- (l = Lahti) alkuisella koodilla. Avoin yliopisto-opetus toteutetaan joko avoimen yliopiston järjestäminä kursseina, jolloin opetus järjestetään pääasiassa iltaisin, tai korkeakoulun perustutkinto-opetukseen integroituina kursseina, jolloin opetusajat noudattavat osastojen omia opetusaikoja. Maksut Avoimen yliopiston kursseista peritään nk. rekisteröintimaksu, jolla katetaan opintoasiainhallinnosta aiheutuvat kustannukset. Maksut voi tarkastaa avoimen yliopiston www-sivuilta Kursseilla saattaa olla lisäksi opetusmonisteita tai muuta materiaalia, josta peritään erillinen maksu. Opiskelijat avoimen yliopiston kursseille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. TKK:n henkilökunta ja alumnit saavat 10% alennuksen. Kursseilla saattaa olla lisäksi opetusmonisteita tai muuta materiaalia, josta peritään erillinen maksu. Opiskelijat avoimen yliopiston kursseille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Avoin yliopisto järjestää TKK:n kesäopetuksen, joka on TKK:n läsnäoleville perusopiskelijoille maksutonta. Syys- ja kevätlukukaudella TKK:n perusopiskelijat maksavat avoimen yliopiston opetuksesta yllä mainitut rekisteröintimaksut. Yhteystiedot Avoin yliopisto/otaniemi, Otakaari 1, PL 1100, TKK sähköposti [email protected], puhelin , Internet Avoin yliopisto/tkk Lahden keskus, Saimaankatu 11, LAHTI puhelin , Internet 33

34 8. YHTEISTYÖSOPIMUKSET Korkeakoulut ovat solmineet erityisiä opintoyhteistyösopimuksia helpottaakseen ja lisätäkseen opiskelua yli korkeakoulurajojen. Niinpä opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa myös muissa korkeakouluissa suoritettavia opintoja. Sopimusten pohjalta ei ole mahdollista suorittaa toisen korkeakoulun tutkintoa ellei toisin ole erikseen päätetty (esim. yhteistyö Jyväskylän ja Vaasan yliopistojen kanssa). Toisen korkeakoulun opintojen soveltuvuudesta tutkintoon on syytä neuvotella jo ennen opintojen aloittamista. Teknillinen korkeakoulu on solminut yhteistyösopimukset mm. Helsingin seudun muiden korkeakoulujen kanssa sekä Jyväskylän ja Vaasan yliopistojen kanssa. Lisätietoja yhteistyösopimuksista saa opinto- ja kansainvälisten asioiden toimistosta, opintoneuvolasta ja opintojen suunnittelijalta sekä asianomaisista opinahjoista. 8.1 JOO eli joustava opiskeluoikeus TKK on mukana koko pääkaupunkiseudun kattavassa joustavan opinto-oikeuden (JOO) yhteistyössä. Siinä ovat mukana kaikki Helsingin seudun yliopistot: Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Maanpuolustuskorkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Svenska Handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu ja Teknillinen Korkeakoulu. JOO tarjoaa perusopiskelijalle mahdollisuuden aiempaa monipuolisempiin aineyhdistelmiin mahdollistaessaan erillisten opintojen suorittamisen toisessa korkeakoulussa. Opiskelija voi suorittaa toisessa korkeakoulussa opintokokonaisuuden tai yksittäisiä opintojaksoja ja liittää ne tutkintoonsa kotikorkeakoulussaan. Jotta voit liittää kokonaisuuden tutkintoosi, tulee sinun saada toisessa korkeakoulussa kokonaisuudesta vastaavan professorin allekirjoitus. Jos suoritat vain muutaman yksittäisen opintojakson, tulee sen liittyä johonkin suurempaan kokonaisuuteen ja olla sähkö-/tietoliikenneinsinöörille tarpeellinen. HUOM! Et voi mennä lukemaan toiseen korkeakouluun opintojaksoja, joita voit suorittaa TKK:lla, esimerkiksi JOO-sopimuksen puitteissa et voi lukea yliopistolla sellaisia kieliä, joita voit opiskella TKK:lla. JOO-opiskelua varten on olemassa hakulomake, joka on saatavissa kansliasta. Hakumenettely on seuraavanlainen: 1. Hae hakulomake kansliasta. 2. Tarkista sen korkeakoulun / tiedekunnan hakuajat, minne haet opiskeluoikeutta. 3. Listaa haluamasi kurssit lomakkeeseen. Hae tämän jälkeen puolto suunnittelijalta. Mikäli haluat sisällyttää opintojakson pää- tai sivuaineeseesi, hae professorin puolto etukäteen. Tarvitset oman pääaineesi professorin puollon siitä, että ulkopuolinen sivuaine muodostaa järkevän kokonaisuuden pääaineesi kanssa niin, että oman koulutusohjelmasi tutkinnolle asetettavat tavoitteet täyttyvät. 4. Vie hakulomake sen korkeakoulun opintotoimistoon, minne haet opiskelemaan ja kysy toimintatavat lomakkeen kierrätykseen. Käy mahdollisesti keskustelemassa niiden opettajien kanssa, joiden opintojaksoja haluat lukea. Päätös hyväksynnästä tehdään lopullisesti kohdekorkeakoulussa. 5. Opiskelijan status on erillisopiskelija ja hän saa suorittaa vain ne opintojaksot, joiden opiskeluoikeutta on hakenut. 6. Kun olet suorittanut opintojaksot, tuo opintorekisteriote S-osaston kansliaan. Sisällyttämislomakkeen ja henkilökohtaisen pää-/sivuainelomakkeen saat kansliasta. 7. Mikäli hakemuksessasi on TKK:n professorin ja suunnittelijan puolto, ei sinun tarvitse maksaa erillisopiskelustasi. HUOM! Jos puoltoa ei ole, joudut itse maksamaan opintojaksosi! 34

35 9. OIKEUSTURVASTA Opintosuorituksiin liittyvissä ongelmatilanteissa opiskelijan kannattaa neuvotella ensiksi ao. kurssin opettajan kanssa. Mikäli asiaan ei tällä tavoin saada selvyyttä, opiskelijan on syytä ottaa yhteyttä suunnittelijaan. Korkeakoulun hallitus on päättänyt seuraavasta opintosuoritusten oikaisumenettelystä: a) tentin arvostelusta annettuun opettajan oikaisupäätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua osastoneuvostolta; ja b) diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua ensivaiheessa osastoneuvostolta ja tämän päätöksestä edelleen muutoksenhakulautakunnalta, joka koostuu tieteellisten neuvostojen puheenjohtajista ja varapuheenjohtajista. Muutoksenhakulautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Laboratoriotöiden hyväksyttävyys on ilmoitettava kurssin alkaessa, mutta kurssin järjestävä laboratorio saa määrätä laboratoriotöiden voimassaoloajan. Asetus (115/98) eräiden korkeakoulujen opetuksesta ja opiskelijoista sisältää seuraavat pykälät opintosuoritusten oikaisusta: 16 Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. 17 Muun opintosuorituksensa kuin väitöskirjan ja lisensiaatintyön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman arvostelusta kirjallisesti korkeakoulun määräämältä hallintoelimeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan henkilökohtaisesti tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta tutkintolautakunnalta tai korkeakoulun määräämältä hallintoelimeltä seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Yliopistolain (645/1997) 35 mukaan opintosuoritusten arvostelua koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Opetus- ja tutkimustoimintaan kohdistuneista rikkomuksista on Yliopistolaissa (645/97) säädetty seuraavaa: 19 Opiskelijaa, joka on yliopiston piirissä syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen, voidaan kurinpidollisesti rangaista varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Menettelytavasta säädetään asetuksella. Yliopistoasetuksessa (115/98) kurinpidosta on säädetty seuraavaa: 20 Yliopistolain 19 :ssä tarkoitetusta opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvasta rikkomuksesta opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. 35

36 Opintojakson kokeiden järjestämisestä ja korjaamisesta säädetään vuoden 1995 tutkintosäännössä seuraavaa: 47 Jos opintojakson tutkintovaatimuksiin sisältyy kirjallinen tai suullinen koe, on sen suoritusmahdollisuus järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tämän lisäksi opettaja voi järjestää suoritusmahdollisuuksia muulloinkin. Kokeita varten hallitus voi määrätä myös tutkintokausia. Opintojaksoista järjestetään kokeita kulloinkin voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan. Opetussuunnitelmasta poistettavasta opintojaksosta järjestetään kokeita ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Opiskelijalla on oikeus kokeissa sekä kirjallisesti että suullisesti käyttää suomen tai ruotsin kieltä sekä vieraalla kielellä luennoidusta opintojaksosta asianomaista kieltä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä päättää osastonjohtaja. 48 Opintosuorituksen arvostelee opintojakson vastaava opettaja. Opettajan ollessa esteellinen tai tilapäisesti estynyt osastonjohtajan on määrättävä toinen henkilö opintosuorituksen arvostelijaksi. Opettaja on velvollinen kuukauden kuluessa ilmoittamaan osaston kansliaan toimittamistaan kokeista ja niistä antamistaan arvosanoista. Osastonjohtaja voi erityisistä syistä myöntää tähän määräaikaan pidennystä. Ilmoitettavat tiedot on viipymättä merkittävä opintosuoritusrekisteriin. Tutkintosäännössä suositellaan ( 42), että pää- ja sivuainevalinnat suoritetaan viimeistään kolmantena opiskeluvuotena. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston päätös on, että opiskelija hyväksyttää pää- ja sivuainevalintansa heti, kun aloittaa ko. opintokokonaisuuden suorittamisen. Näin hän varmistaa valitsemansa pää/sivuaineen suorittamisoikeuden, vaikka se myöhemmin poistuisi valikoimista tai osallistujamääriä rajoitettaisiin. Valintoja voi tarvittaessa myöhemmin muuttaa. 36

37 10. OPETUSMENETELMÄT JA TUTKINNON RAKENNE Opintojen järjestämisen ja opiskelun perusyksikkö on opintojakso. Se on itsenäinen kokonaisuus, jonka tavoitteet on määritelty. Opintojaksoon voi kuulua erilaista opetusta ja opiskelua, kuten itseopiskelua, luentoja, harjoituksia, ohjattuja ryhmätöitä, itsenäistä tutkimustyötä tai näiden yhdistelmiä. Opintojen mitoituksen perustana on opintoviikko. Opintoviikko vastaa 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Opintojaksojen laajuudet vaihtelevat 0,5-8 opintoviikon välillä Opetusmenetelmät Opetusmenetelmiä ovat mm. seuraavat: Luennot muodostavat opetuksen rungon. Luentojen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa muodostamaan oikein painotettu kokonaiskuva kyseessä olevasta aineesta sekä ymmärtämään vaikeatajuisia tai kirjallisuudessa suppeasti selostettuja yksityiskohtia. Laskuharjoitukset. tietoliikennetekniikan opiskelulle on luonteenomaista asioiden teoreettinen pohdiskelu matemaattisia menetelmiä hyväksikäyttäen. Luennoilla esitettyjen asioiden selventämiseksi ja ennen kaikkea niiden soveltamiseksi oleellinen osa opiskelua on ko. aineeseen liittyvien tehtävien ratkaiseminen. Kokemusten mukaan tämä onnistuu parhaiten osallistumalla laskuharjoituksiin, joissa assistenttien opastuksella kerrataan luennoilla esitetyt asiat harjoitustehtävien avulla. Laboratorioharjoitukset suoritetaan yleensä pieninä ryhminä. Ne ovat opittujen asioiden konkreettista soveltamista. Laboratoriotyöt voivat olla luonteeltaan myös demonstraatioharjoituksia, jolloin niihin liittyy työselostus. Pää- ja sivuaineopinnoissa opiskelijat suorittavat laboratoriotöitä liittyen lähinnä erikoistöihin, seminaareihin tai diplomityöhön. Erikoistyöt ovat yksilöllisiä eri aiheista verrattain itsenäisesti tehtäviä laboratoriotöitä, suunnittelutehtäviä, kirjallisuuskatsauksia tms. Seminaarit: Osa opintojaksoista luennoidaan seminaarimuotoisina, jolloin opiskelijat pitävät seminaariesitelmiä opintojakson aihepiiristä joko yksin tai ryhmätyönä. Suunnitteluharjoitukset ovat konkreettisia suunnittelutehtäviä, joiden käsittelyssä pääpaino on perusratkaisujen etsimisessä tai tiettyihin erityiskysymyksiin rajoittuvissa osatehtävissä. Osa suunnitteluharjoituksista suoritetaan ohjelmoituna kiinteästi muuhun opetuksen toteutukseen liittyväksi. Opintoretket. Opetuksen aihepiirin havainnollistamiseksi järjestetään excursioita alan kohteisiin. Lyhyemmät, yhden päivän excursiot rajoittuvat useimmiten yhden suunnan aiheisiin, kun taas pidempien excursioiden ohjelma pyritään järjestämään monipuolisemmaksi. Pidempien excursioiden järjestelyt hoitaa tavallisesti kilta tai muu opiskelijajärjestö. Projektit: Moni laboratorio on syksystä 1996 alkaen perustanut opintojakson S-xx.900/901 Sähkötekniikan projekti (1-5 ov). Projekti on tarkoitettu lähinnä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, jotka haluavat opintojensa teoreettiselle alkuosalle myös käytännönläheisempää tekemistä. Sähkötekniikan projekti - opintojakson voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Sitä suositellaan erityisesti niille opiskelijoille, joilla on vaikeuksia motivoida itseään alussa kovin teoreettisiin matematiikan ja fysiikan opintoihin. Syksystä 2001 osastolla on toteutettu Käytännön sähkötekniikkaa kurssi. Sen tarkoitus on antaa näppituntumaa alan käytännön töihin. Lisätietoja löydät syksyn alussa opintoneuvolan ilmoitustaululta. 37

38 10.2 Tutkinnon rakenne Tutkintosäännön mukaisesti teknillistieteelliseen perustutkintoon johtava koulutus on suunniteltava ja järjestettävä koulutusohjelmina. Koulutusohjelma antaa opiskelijalle ao. koulutusohjelman perustana olevalla tehtäväalueella yleisen valmiuden teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin. Opiskelijan tulee saada valmius myös tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun. Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen ja opetus toteutetaan siten, että opiskelijalle kehittyy teknillistieteellisten valmiuksien ja asiantuntemuksen lisäksi: 1. kyky yhteistyöhön ja ryhmätyöskentelyyn 2. kyky suulliseen ja kirjalliseen viestintään sekä kansallisissa että kansainvälisissä tehtävissä; sekä 3. kyky arvioida tekniikan ja arkkitehtuurin vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on 180 opintoviikkoa. Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon viidessä lukuvuodessa. Opinnot koostuvat: perusopinnoista, joihin sisältyy myös yleissivistäviä opintoja (kieliä, viestintää, taloutta, kemiaa yms.) suunnan opinnoista syventävistä opinnoista, joihin kuuluu pää- ja sivuaineopinnot sekä diplomityö harjoittelusta; sekä vapaasti valittavista opinnoista (olettaen, että pää- ja sivuaine eivät ole niin laajoja, että niiden ylimääräiset kurssit täyttävät valinnaistenkin osuuden). Opintojaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon ensimmäisen osan opinnot antavat opinnoille matemaattisluonnontieteelliset perusteet ja koulutusohjelman välttämättömät alakohtaiset perustiedot sekä muita yleisvalmiuksia luovia tietoja. Tutkinnon toisen osan opinnoissa opiskelija perehtyy valitsemansa opintosuunnan teknistieteellisiin teorioihin, menetelmiin ja ongelmakokonaisuuksiin. Lisäksi nämä opinnot antavat syventävää tietoa jostakin opiskelijan valitseman alan tehtäväalueen keskeisestä ongelmakokonaisuudesta ja sen kannalta tärkeistä teorioista sekä tutkimus- ja suunnittelumenetelmistä. Tutkinnon toinen osa koostuu opintosuunnan, pääaineen, sivuaineen ja vapaasti valittavien opinnoista (mukaan lukien harjoittelu) sekä diplomityöstä. Tutkinto koostuu erilaisista moduuleista. Tällaisen moduulirakenteen toivotaan tuovan selkeyttä tutkintoon sekä edistävän opintojen tavoitteellisuutta ja oppimisprosessin kannalta tarkoituksenmukaista opintojen ajoittamista. Edelleen tämän rakenteen tavoitteena on tutkintojen ja opintojen kansainvälisen vertailtavuuden mahdollistaminen. Tutkinnon rakennetta on pyritty selventämään oheisella kaaviolla. Siitä selviää eri opintokokonaisuudet eli moduulit, niiden periaatteelliset laajuudet sekä ohjeellinen suoritusjärjestys alhaalta ylös. 38

39 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT (3 20 ov) sisältää harjoittelun DIPLOMITYÖ (20 ov) PÄÄAINE (20 ov) SIVUAINE (20 ov) SUUNNAN OPINNOT (noin 30 ov) TUTKINNON ENSIMMÄINEN OSA (noin 70 ov) Tutkinnon ensimmäinen osa Tutkinnon ensimmäisen osan laajuus on noin 70 opintoviikkoa ja siihen sisältyy insinöörikoulutusohjelmille noin 45 opintoviikon laajuinen yhteinen perusosa. Tutkinnon ensimmäinen osa antaa opinnoille vankan matemaattisluonnontieteellisen pohjan. Tutkinnon ensimmäinen osa on suunniteltu siten, että se voidaan kokopäiväisesti opiskellen suorittaa kahdessa vuodessa. Ensimmäinen osa pitäisi kuitenkin suorittaa viimeistään neljäntenä opiskeluvuotena. Perustellusta hakemuksesta osasto voi kuitenkin myöntää lisäaikaa ensimmäisen osan suorittamiseen. Jotta voisit opiskella sujuvasti ja välttyisit seurannalta, käy kansliassa täyttämässä erityinen lomake heti, kun olet suorittanut tutkinnon ensimmäisen osan. Siellä opintorekisteriisi merkitään tutkinnon ensimmäisen osan suorituspäivämäärä. Huomattavaa ensimmäisessä osassa vieraan kielen osalta on se, että kaikki kielikurssit eivät kelpaa pakolliseksi kieleksi. Tarkempi lista pakolliseksi kieleksi kelpaavista kursseista on liitteenä oppaan lopussa. Tutkinnon ensimmäisen osan täytyy olla suoritettuna ennen kuin diplomityön aihetta voi hakea. Suoritettuaan vaatimuksen mukaiset opinnot, opiskelija voi pyynnöstä saada osastolta todistuksen tutkinnon I osan suorittamisesta. Lisätietoja saa kansliasta ja opintoneuvolasta. 39

40 Opintosuunnan opinnot Tietoliikennetekniikan koulutusohjelmaan kuuluu viisi opintosuuntaa: Digitaalinen signaalinkäsittely (prof. Jorma Skyttä) Optiset tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät (prof. Jorma Virtamo) Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät (prof. Raimo Kantola) Verkot ja järjestelmät (prof. Jorma Virtamo) Suunnan opinnot (noin 30 ov) valitaan omasta koulutusohjelmasta ja ne antavat opiskelijalle hänen valitsemansa tekniikan alan perustiedot. Lisätietoja opintosuuntien sisällöistä kerrotaan luvussa 11.4 Opintosuuntien sisällöt. Opintosuunta tulisi valita viimeistään kolmennen opiskeluvuoden syksyllä. Valintaan liittyen järjestetään informaatiotilaisuuksia. Valinta ei ole sitova, mutta se on silti syytä ottaa vakavasti, sillä saleja, opettajia ja muita resursseja jaetaan osaksi näiden vastausten pohjalta. Valintatilanteesta annetaan tarkempia tietoja ilmoitustauluilla. Tutkintosääntö 40 : Perustutkintoa varten osasto päättää opintosuuntiin valinnasta opiskelijoiden hakemuksesta viimeistään kolmannen opiskeluvuoden syyskuun aikana. Jos opintosuuntaan hakee useampia opiskelijoita kuin siihen voidaan ottaa, valintaperusteena käytetään opiskelijan osoittamaa opintomenestystä Pääaine Pääaine (noin 20 ov) valitaan omasta koulutusohjelmasta ja opintosuunnasta. Pääaineen opinnot pohjautuvat vankasti suunnan opintoihin ja antavat opintosuunnasta valitun tekniikan alan syventävät erityistiedot. Valinta tehdään pääsääntöisesti kolmannen opiskeluvuoden syksyllä. Ennen valintaa järjestetään eri pää- ja sivuaineiden esittelytilaisuuksia. Näistä kerrotaan lähemmin ilmoitustauluilla. Tutkintosääntö 42 : Osastoja suositellaan järjestämään opiskelijoiden pää- ja sivuainevalinnat viimeistään kolmannen opiskeluvuoden aikana. Osaston päätös: pää- ja sivuainevalinnat on vahvistettava viimeistään siinä vaiheessa, kun aloittaa ko. opintokokonaisuuden opiskelun. Vain tällä tavalla opiskelija varmistaa pää/sivuaineen suorittamisoikeuden, jos ko. pää/sivuaine poistuisi valikoimista tai opintojakson osallistujamäärää rajoitettaisiin. Valintoja voi tarvittaessa myöhemmin muuttaa. Pää- ja sivuaineessa kannattaa huomioida, että vastaan voi tulla kursseja, jotka ovat pakollisia kahdessa eri opintokokonaisuudessa. Nämä kurssit luetaan hyväksi vain kerran opintoviikkomäärään, tarkemmat tiedot asiasta löytyvät kohdasta 10.4 "Samat opintojaksot eri kokonaisuuksissa". Diplomityö tehdään pääsääntöisesti pääaineen alalta Sivuaine Opiskelijan tulee suorittaa vähintään yksi, mutta hän voi suorittaa myös useampia sivuaineita. Sivuaineen laajuus on noin 20 ov. Sivuaineen voi valita omasta koulutusohjelmasta tai mistä tahansa Teknillisen korkeakoulun 40

41 koulutusohjelmasta. Sivuaineen sisältö on tällöin kerrottu sivuaineen tuottavan koulutusohjelman kohdalla opetusohjelmassa. Muun kuin oman koulutusohjelman sivuaineen valitseminen edellyttää opintojen suuntaamista jo tutkinnon ensimmäisen osan valinnaisia opintojaksoja valittaessa, mikäli halutaan pysyä koko tutkinnon osalta minimilaajuudessa 180 opintoviikkoa. Opiskelija voi keskustella myös TKK:n professorin kanssa sisällöltään täysin henkilökohtaisen sivuaineen muodostamisesta ja anoa sen hyväksymistä. Edelleen on mahdollista, että opiskelija suorittaa TKK:n ulkopuolisen sivuaineen. Toisessa korkeakoulussa suoritettavasta sivuaineesta tulee tehdä opintosuunnitelma, joka on ao. korkeakoulun tai yliopiston professorin hyväksymä. Lisäksi sivuaineeseen tulee hakea pääaineesta vastaavan, TKK:n professorin hyväksyntä. Sivuaine siis lisää mahdollisuuksia poikkitieteellisiin opintoihin ja edistää siten yhteistyövalmiuksien syntymistä muiden alojen kanssa. Diplomityön tekeminen on anomuksesta mahdollista Teknillisessä korkeakoulussa tuotettuun sivuaineeseen liittyvänä. Sen sijaan toisessa korkeakoulussa tai yliopistossa suoritettavaan sivuaineeseen ei diplomityötä voi tehdä Vapaasti valittavat opinnot Kokonaisuuteen vapaasti valittavat opinnot (noin 20 ov) kuuluu opiskelijan valintojen pohjalta suoritettuja opintoja sekä lisäksi vähintään kolme opintoviikkoa harjoittelua. Opinnot voivat koostua yksittäisistä opintojaksoista tai muodostaa esimerkiksi toisen sivuaineen, kielen tai tuotantotalouden opintokokonaisuuden. Vapaasti valittavat opinnot voi suorittaa myös muussa korkeakoulussa, kotimaassa tai ulkomailla. Näiden kurssien tulee täyttää tutkinto vähintään siten, että pakollisten opintojen jälkeen 180 opintoviikkoa täyttyy. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää myös esim. historian, kirjallisuuden ja psykologian opintoja. Kieliopinnot: Osa kieliopinnoista kuuluu tutkinnon ensimmäiseen osaan, mutta on suositeltavaa, että opiskelija sisällyttää kielten opintoja myös vapaasti valittaviin opintoihin. Kotimaisten kielten opinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka vastaa valtion virkamiehiltä kielitaidosta annetun lain (149/22) vaatimuksia ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Kieliopinnoista lisätietoa saa osoitteesta Äidinkielen täydellinen hallitseminen osoitetaan suorittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut Suomessa koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen taitonsa opiskelija osoittaa suorittamalla kielikokeen, joka on mahdollista suorittaa ruotsin peruskurssien yhteydessä. Kotimaisten kielten lisäksi opiskelijan tulee osoittaa ammatinharjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen tekstin ymmärtämisen ja suullisen ilmaisun taito (ensimmäisen osan pakolliset 2 ov). Kieliopinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknistä sanastoa. Vieraan kielen opintoihin ei voi sisällyttää toisen kotimaisen kielen opintoja Harjoittelu Harjoittelu on pakollinen osa opiskelua. Tutkintoon sitä voi sisällyttää 3-9 opintoviikkoa, josta harjoittelukirjan osuus voi olla enintään 1 opintoviikko. Muodollisesti harjoittelu jaetaan työympäristöharjoitteluun ja ammattiharjoitteluun tai kotimaan ja kansainväliseen harjoitteluun. Näistä pakollinen kolmen opintoviikon harjoittelu voi muodostua työympäristöharjoittelusta, ammattiharjoittelusta tai näiden yhdistelmänä. Yksi harjoittelusta saatava opintoviikko vastaa kolmea työviikkoa eli 120 työtuntia. Harjoittelujakso ei saa olla kolmea viikkoa lyhyempi. 41

42 Työympäristöharjoittelu Työympäristöharjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija teknisen alan fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Työympäristöharjoitteluksi katsotaan työskentely työntekijän asemassa tekniikan alalla, esim. sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, konepajassa, suurehkossa korjauspajassa, koneiden ja kojeistojen asennustöissä, rakennustyömaalla tai telakalla. Työympäristöharjoittelu on viisainta suorittaa heti ensimmäisen tai toisen opiskeluvuoden jälkeen. Ammattiharjoittelu Ammattiharjoittelun tavoitteena on antaa opiskelijalle työelämässä tarvittavaa suoritusvalmiutta sovellettaessa teoreettisia perustietoja käytännön ratkaisuihin. Ammattiharjoitteluksi katsotaan koulutusohjelman aineopintoihin liittyvä työskentely esim. erilaisissa suunnittelu- ja kehitystehtävissä. Diplomityönä tehty työ ei käy ammattiharjoitteluksi. Harjoittelun pakollisuus Harjoittelua tulee suorittaa vähintään 3 ja enintään 8 opintoviikkoa. 8 opintoviikon laajuisesta harjoittelusta tulee vähintään 2 opintoviikkoa olla suoritettu ulkomailla. Täten kotimaassa suoritetun harjoittelun enimmäismäärä on 6 opintoviikkoa. Harjoittelukirja Harjoittelukirja on raportti teollisuus- tai tutkimuslaitoksesta ja opiskelijan työstä siellä. Harjoittelijan on tarkasteltava työpaikkaa omakohtaisen näkemyksensä valossa. Harjoittelukirjan sisältö voi koostua esim. seuraavasti: laitoksen historiikki nykyinen tila: tehtaat, tuotanto, organisaatio laitoksen tulevaisuuden näkymät oma harjoittelupaikka organisaatiossa: harjoittelupaikan tai osaston tehtävät ja organisaatio oma työ (sekalaisesta työstä lyhyt kuvaus, suuremmasta yhtenäisestä työstä voi laatia laajemmankin selostuksen) työpaikan terveydenhuolto ja työsuojelu työntekijän sosiaaliset edut koulutusmahdollisuudet laitoksessa tai sen tukemana Opiskelija voi laatia harjoittelukirjan jostakin harjoittelupaikasta, jossa hän on ollut vähintään 8 viikkoa tai puolipäiväharjoittelun kyseessä ollen vähintään 320 tuntia. Harjoittelukirja suositellaan tehtäväksi vasta toisen opiskeluvuoden jälkeisestä harjoittelusta ja mieluummin ammattiharjoittelusta. Harjoittelukirja arvostellaan hyväksytty/hylätty, ja se vastaa 0,5-1 opintoviikkoa. Lisäohjeita saa harjoittelusihteeriltä opintoneuvolasta. Harjoittelun hyväksyminen Työympäristöharjoittelu ja ammattiharjoittelu voidaan hyväksyttää erikseen. Harjoittelu on parasta hyväksyttää mahdollisimman pian sen suorittamisen jälkeen. Harjoittelun hyväksymistä anotaan kansliasta saatavalla lomakkeella. Liitteinä vaaditaan työtodistusten oikeaksi todistetut kopiot ja tiedot harjoittelupaikasta -kaavake sekä mahdollinen harjoittelukirja. Anomus on jätettävä osaston kansliaan lokakuun tai helmikuun loppuun mennessä, jolloin ne käsitellään vastaavasti joulukuun tai huhtikuun kuluessa. Harjoittelun hyväksymisestä ilmoitetaan osaston kanslian vieressä sijaitsevalla virallisella ilmoitustaululla. Harjoittelun hyväksymiskaavake on jätettävä osaston kansliaan helmikuun tai lokakuun loppuun mennessä. Liitteenä on oltava oikeaksi todistetut kopiot työtodistuksista ja tiedot harjoittelupaikasta -kaavake sekä mahdollinen harjoittelukirja. 42

43 Ne insinöörit ja teknikot, joiden hyvityspakettiin kuuluu harjoittelua 6 ov, voivat lisäksi hyväksyttää kansainvälistä harjoittelua 2 ov. Harjoittelupaikan hankkiminen kotimaasta ja ulkomailta Tyypillisimmin harjoittelija hankkii paikan itse. Julkisen välityksen, työvoimatoimistojen tms. osuus on pieni. Harjoittelupaikkojen osoitteita löytyy mm. päivä- ja ammattilehtien ilmoituksista, harjoittelu-ilmoitustaululta, laboratorioiden omilta ilmoitustauluilta sekä opintoneuvolan arkistoista. Työnantajaohje Harjoittelupaikkaan mennessään opiskelijalla on syytä olla mukana ohjeet harjoittelun tarkoituksesta ja tavoitteista annettavaksi työnantajalle, jotta harjoittelusta tulisi kaikkien kannalta onnistunut. Ohjeet voit hakea opintoneuvolasta. Kansainvälinen harjoittelu Harjoittelu ulkomailla on suositeltavaa, koska se voi merkitä ainutlaatuista tilaisuutta parantaa kielitaitoa ja oppia tulemaan itsenäisesti toimeen uudessa ympäristössä. Kansainvälisen harjoittelupaikan voi hankkia omatoimisesti esim. ottamalla itse yhteyttä ulkomaiseen yritykseen tai kyselemällä suomalaisilta yrityksiltä, onko mahdollista päästä niiden ulkomaan yksiköihin harjoittelijaksi. Hakemusmalleja eri kielillä on saatavissa mm. Rekrytointipalveluista. Harjoittelupaikan ulkomailla voi saada myös monien eri harjoitteluvaihto-ohjelman kautta, joista seuraavia koordinoidaan Teknillisessä korkeakoulussa: IAESTE Lähinnä ammattiharjoittelupaikkoja ympäri maailmaa 1. hakukierros helmikuun alussa, 2. hakukierros maaliskuussa n. 60 TKK:laista/vuosi. LEONARDO da VINCI - EU Harjoitteluvaihto-ohjelma, jatkuva haku harjoittelun kesto 312 kk, harjoittelijalle maksetaan apurahaa 300 eur/kk. YRITYSYHTEISTYÖOHJELMAT TKK tekee yhteistyötä ABB Industryn, Kemira Agron ja Chemicalsin, Skanskan ja Wärtsilä NSD:n kanssa harjoittelupaikkoja yritysten ulkomaan yksiköissä ympäri maailmaa, haku helmimaaliskuussa. Lisätietoja antavat: IAESTE-koordinaattori: Anne Hopia, p [email protected] Leonardo-koordinaattori: Elina Suhonen, p [email protected] Yritysyhteistyöohjelmat: Mia Sillman, p sekä ohjelmien koordinaattorit Myös kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO koordinoi lukuisia harjoittelijavaihto-ohjelmia ja antaa tietoa erilaisista kansainväliseen harjoitteluun liittyvistä asioista. Lisätietoja: Ulkomailla harjoittelevien matka-apurahat Korkeakoulu myöntää ulkomailla harjoitteleville opiskelijoille matka-apurahoja käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Matka-apurahat ovat toistaiseksi jakautuneet seuraavasti: Eurooppa 170 eur, Pohjois-Amerikka ja Kanada 422 eur ja muut maat 590 eur. Matka-apurahat myönnetään opiskelijoille, jotka ovat edenneet opinnoissaan kohtuullisesti (opintosuorituksia vähintään keskimäärin 12 ov/lukukausi). Opiskeluaikaan lasketaan läsnäololukukaudet. Matka-apurahat myönnetään opiskelijan tekemän hakemuksen perusteella. Hakemukseen tulee liittää opintorekisteriote (OREK) ja työnantajan vahvistus harjoittelupaikan saamisesta. Hakemus jätetään koulutusohjelmien harjoitteluneuvojille tai Rekrytointipalveluihin. Hakuaika on jatkuva. Matka-apurahaa on anottava ennen harjoittelemaan lähtöä. Jälkikäteen toimitettuja hakemuksia ei käsitellä. Matka-apurahan saanut 43

44 opiskelija on velvollinen harjoittelujakson jälkeen laatimaan lyhyen matkakertomuksen. Matkaraportit toimitetaan Rekrytointi-palveluihin. Lisätietoja Lisää tietoa harjoitteluun liittyvistä asioista antavat pääasiassa osaston, mutta myös korkeakoulun harjoitteluneuvojat. Harjoittelusta järjestetään myös erillisiä infotilaisuuksia. Seuraa harjoitteluilmoitustaulua sekä newssien palstaa tkk.harjoittelu ja opinnot.sahko.harjoittelu. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston harjoitteluneuvojan tavoitat myös sähköpostitse osoitteesta Harjoitteluneuvojan WWW-sivun osoite on Diplomityö Diplomityön laajuus on 20 ov. Diplomityö tehdään yleensä pääaineen alalta, mutta myös Teknillisessä korkeakoulussa suoritettuun sivuaineeseen on mahdollista anomuksesta tehdä diplomityö silloin, kun pääaineen professori katsoo sen koulutusohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta mahdolliseksi ja perustelluksi. Osaston kansliasta on saatavissa kahdenlaisia diplomityöohjeita. Molemmat löytyvät myös osaston WWWsivulta osoitteesta Seuraavassa muutamia perusasioita, jotka liittyvät diplomityöhön: Diplomityö on tutkintotehtävä, jonka laajuus on 20 opintoviikkoa. Diplomityö tehdään opiskelijan suorittamasta TKK:n pää- tai sivuaineesta. Työn aiheen opiskelija sopii pää- tai sivuaineesta vastaavan professorin kanssa. Aiheesta kannattaa neuvotella jo hyvissä ajoin ennen aiheen hyväksyttämistä. Diplomityön aihetta voi anoa, kun tutkinnon ensimmäinen osa on suoritettu ja kokonaisopintoviikkomäärä on vähintään 140 opintoviikkoa. Diplomityön aihetta anotaan kansliasta saatavalla lomakkeella. Diplomityön aiheanomus käsitellään tutkintotoimikunnassa ja työlle määrätään valvoja ja mahdollisesti ohjaaja sekä viimeinen jättöpäivä. Diplomityön tekoon annetaan aikaa korkeintaan yksi vuosi siitä kokouksesta, jossa aihe hyväksytään. Diplomityön tekoaikana valvojan tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus antaa selvityksensä työn edistymisestä, josta valvoja antaa palautetta. Vastaavasti valvoja voi pyytää opiskelijaa selvittämään työnsä edistymistä. Diplomityön aiheen täytyy olla hyväksytty ennen sitä kokousta, jossa valmis diplomityö hyväksytään. Diplomityöhön liittyvät myös diplomityöseminaari, tiivistelmä äidinkielellä ja englanniksi kirjoitettuna (jonka voi tarkistuttaa kielikeskuksessa) sekä kypsyysnäyte sillä kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Diplomityön voi tehdä myös vieraalla kielellä, jolloin on suositeltavaa suorittaa yhden opintoviikon kurssi Kie Diplomityö vieraalla kielellä. Kurssille tulisi mennä ennen kuin on vielä kirjoittanut diplomityötään paljonkaan, koska opintojakso ei ole valmiin diplomityön kielentarkistusta, vaan yleisempää kielen rakenteen ym. opetusta Perusaineiden laaja oppimäärä Syksystä 1995 alkaen opiskelijoilla on ollut mahdollisuus suorittaa perusaineiden (matematiikka, fysiikka) laaja oppimäärä. Laajan oppimäärän suorittajat lukevat normaalia enemmän ja vaativampia matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opintoja. Korkeakoulu kutsuu kunkin koulutusohjelman valintakokeissa parhaiten menestyneet ohjelmaan. Suorituksesta saa todistukseensa merkinnän on suorittanut perusaineiden laajan oppimäärän. Laajat opinnot tulee suorittaa saman opinto-oppaan mukaan kuin muut perusopinnot ja nämä matematiikat sekä fysiikat korvaavat normaalit EST/TLT matematiikat ja fysiikat. 44

45 Matematiikka Opiskelija suorittaa matematiikan perusopintojaksot L1 - L4 (Mat Mat-1.404). Näistä tulee yhteensä 24 opintoviikkoa. Lisäksi tulee suorittaa opintojakso Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A, 3 ov. Fysiikka Opiskelija suorittaa opintojaksot S , S , Tfy-3.154, S ja S Tietojenkäsittelyoppi Vaaditaan opintojakso T Ohjelmoinnin peruskurssi Y1, 5 ov. Lisäksi suositellaan Mat Sovelletun matematiikan harjoitustyöt (1 ov) ja Tfy Fysiikan laboratoriotöiden lisäopintojakso (1 ov). Korvaavuudet ennen lukuvuotta 1998/99 aloittaneille Matematiikan opinnoissa T- ja L-kurssit ovat toisensa korvaavat. Fysiikassa aikaisemmin aloittaneet voivat noudattaa joko aloitusvuoden tai sen jälkeistä ohjelmaa. Tietojenkäsittelyopin opinnoissa B- ja L1- ja Y1-kurssit ovat toisensa korvaavat. Listat kunkin eri opinto-oppaan laajoista fysiikoista löytyy myös S-kansliasta. Perustieteiden sivuaine Kokonaisuudessaan laaja oppimäärä tuo noin 10 opintoviikkoa lisäystä normaaliin ensimmäiseen osaan verrattuna. Ylimääräiset kurssit voi sisällyttää kaikki valinnaisiin tai perustieteiden sivuaineeseen, jonka loppuosa koostuu perustieteiden syventävistä opinnoista. Lisätietoja laajoista oppimääristä saa WWW-osoitteesta Samat opintojaksot eri kokonaisuuksissa Eri opintokokonaisuudet saattavat sisältää samoja opintojaksoja. Opiskelija ei voi käyttää samaa opintojaksoa useaan kertaan (tutkinnon ensimmäinen osa, suunnan opinnot, pääaine tai sivuaine). Jos siis esim. suunnan ja sivuaineen opintojaksojen listaan kuuluu samoja pakollisia opintojaksoja, tulee opiskelijan valita sivuaineen valinnaisten opintojaksojen listasta siten, että vaadittu opintoviikkomäärä täyttyy. Ainoastaan opintojaksot, jotka ovat pakollisia sekä pääaineessa että sivuaineessa voidaan merkitä molemmissa kokonaisuuksissa suoritetuiksi. Kuitenkaan opintoviikkomäärää ei lasketa kahteen kertaan, vaan opiskelijan tulee valita tutkintoonsa pää- tai sivuaineen valinnaisia opintojaksoja niin, että vaadittu opintoviikkomäärä täyttyy molemmissa Insinöörien ja teknikoiden opintohyvitykset tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla on määritelty 20, 40 ja 60 opintoviikon laajuiset hyvityspaketit teknikon ja insinöörin tutkinnon suorittaneille. Saadakseen opintohyvitykset kirjatuksi opintosuoritusrekisteriinsä, opiskelijan tulee toimittaa oikeaksi todistettu kopio tutkintotodistuksestaan kansliaan. mikäli opiskelijan hyvityspakettiin kuuluu opintojakso S Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun (1 ov) tulee hänen siitä huolimatta tehdä oma opintosuunnitelmansa, jonka hän toimittaa opintoneuvolaan. Siellä suunnitelma tarkastetaan ja tieto suunnitelman hyväksymisestä 45

46 ilmoitetaan kansliaan, jonka jälkeen hyvitys kirjataan. Suunnitelman tekemiseen tarvittavia ohjeita opiskelija saa opintoneuvolasta. Opiskelija saa sen vuoden opintohyvityksen, jolloin hän on aloittanut opintonsa tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa. Opintohyvityksen saatuaan opiskelijan ei tarvitse suorittaa hyvitettyjä opintojaksoja. Mikäli hän kuitenkin suorittaa näitä kursseja, vähennetään hyvityspaketin määrästä suoritetun opintojakson opintoviikkomäärä. Sähköalalla teknikon tutkinnon suorittaneen hyvityspaketti (20 ov): T Tietokone työvälineenä 1 S Mittaustekniikan perusteet A 2,5 S Digitaali- ja tietokonetekn. perusteet 2 S Fysiikka I (TLT) 4,5 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt 1 Vie Puheviestintä 2 Vapaasti valittavia opintoja 1 Harjoittelu 6 Yhteensä 20 ov Muulla kuin sähköalalla insinöörin tutkinnon suorittaneen hyvityspaketti (40 ov): Edellä lueteltu 20 ov:n hyvityspaketti 20 S Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 1 S Fysiikka II (TLT) 4,5 Mat Matematiikan peruskurssi S1 6 T Ohjelmoinnin peruskurssi L1 5 Yhteiskunnallistaloudellisia, ympäristönsuojelun tai kemian opintoja 3 Vapaasti valittavia opintoja 0,5 Yhteensä 40 ov Sähköalalla insinöörin tutkinnon suorittaneen hyvityspaketti (60 ov): Edellä lueteltu 40 ov:n hyvityspaketti 40 S Tietoliikennetekniikan perusteet 1 S Piirianalyysi 1 3 S Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt 1 S Elektroniikka I 4 S Signaalit ja järjestelmät 3 T Tietokoneen arkkitehtuuri 3 Vapaasti valittavia opintoja 5 Yhteensä 60 ov Insinöörit, joiden hyvityspakettiin kuuluu opintojakso S Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun, joutuvat joka tapauksessa tekemään opintosuunnitelman ja palauttamaan sen opintoneuvolaan, ennen kuin heille voidaan merkitä hyvityspaketti opintosuoritusrekisteriin. 46

47 Saman alan ammattikorkeakoulututkinnosta saatava opintohyvitys Teknillisen korkeakoulun hallitus on päättänyt, että ammattikorkeakoulututkinnosta annettava opintohyvitys on enimmillään 80 opintoviikkoa samalla alalla opintoja jatkettaessa. 60 opintoviikon hyvityspaketti on määritelty molempiin koulutusohjelmiin ja ne on mainittu edellisessä kappaleessa. Loppu enimmillään 20 opintoviikon hyvitys voidaan antaa suunnan (max. 10 ov) ja pääaineen (max. 10 ov) opinnoista. Enimmillään opintohyvitystä voi siis saada 80 opintoviikkoa. Anottaessa 20 opintoviikon lisähyvitystä, asiasta on sovittava pääaineen professorin kanssa. Anomukseen merkitään hyvitettävät opintojaksot ja liitteistä on käytävä ilmi, mitkä ovat korvaavat opinnot. Anomuksessa tulee olla pääaineen professorin puolto = allekirjoitus. Jos kyseessä on toisen osaston järjestämä pääaine, suunnan opinnoista haettavista opintohyvityksistä opiskelija keskustelee tarvittaessa suunnan vastaavan professorin kanssa. Kun opiskelija on saanut puollon hakemukseensa pääaineen professorilta, hän palauttaa lomakkeen kansliaan suunnittelijalle. Suunnittelijan puoltaessa hakemusta osasto hyväksyy sen. Epäselvissä tapauksissa suunnittelija keskustelee hyvityksistä ensisijaisesti hakemusta puoltaneen professorin ja tarvittaessa suunnan vastaavan professorin kanssa. Koulutusohjelmatoimikunnan puheenjohtajaa voidaan konsultoida asiassa, jos ratkaisuun ei muutoin päästä. Saadakseen opintohyvitykset kirjatuksi opintosuoritusrekisteriinsä, opiskelijan tulee sopia pääaineen professorin kanssa, mitä opintoja aikaisempi tutkinto hyvittää. Anomuksessa on oltava professorin puolto. Anomuksesta tulee käydä ilmi hyvitettävät opintojaksot ja liitteistä on käytävä ilmi, mitkä ovat korvaavat opinnot. toimittaa allekirjoitettu anomus sekä oikeaksi todistettu kopio tutkintotodistuksestaan kansliaan. mikäli opiskelijan hyvityspakettiin kuuluu opintojakso S Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun (1 ov) tulee hänen siitä huolimatta tehdä oma opintosuunnitelmansa, jonka hän toimittaa opintoneuvolaan. Siellä suunnitelma tarkastetaan ja tieto suunnitelman hyväksymisestä ilmoitetaan kansliaan, jonka jälkeen hyvitys kirjataan. Suunnitelman tekemiseen tarvittavia ohjeita opiskelija saa opintoneuvolasta ja suunnittelijalta. Opiskelija saa sen vuoden opintohyvityksen, jolloin hän on aloittanut opintonsa tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa. Opintohyvityksen saatuaan opiskelijan ei tarvitse suorittaa hyvitettyjä opintojaksoja. Mikäli hän kuitenkin suorittaa näitä kursseja, vähennetään hyvityspaketin määrästä suoritetun opintojakson opintoviikkomäärä 47

48 11. TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Opiskelija voi opiskella tutkintonsa kurssit aloitusvuotensa tai minkä tahansa sitä myöhemmän oppaan mukaan. Tutkinnon ensimmäisen osan ja opintosuunnan opinnot tulee lukea saman oppaan mukaan Pää- ja sivuaineen voi ottaa myös myöhemmistä oppaista Pää- ja sivuainetta ei voi lukea aiemman oppaan mukaan, kuin minkä mukaan on lukenut tutkinnon ensimmäisen osan ja suunnan opinnot. Kaikki opintokokonaisuudet voivat luonnollisesti olla samasta oppaasta, mutta pää- ja sivuaine eivät siis voi olla aiemmasta oppaasta kuin tutkinnon ensimmäisen osan ja opintosuunnan opinnot Koulutusohjelman tavoite Tietoliikennetekniikan koulutusohjelma antaa peruspotentiaalin ymmärtää syvällisesti uutta tietotekniikkaa, joka tarjoaa monipuolisia ja jännittäviä urakehitysmahdollisuuksia sekä erittäin hyvät työllistymismahdollisuudet sekä koti- että ulkomailla. Tietoliikennetekniikan koulutusohjelma heijastuu yhteiskunnassa selvimmin globaalin tietoyhteiskunnan rakentamisessa. Tietoliikennetekniikan sovellutuksia löytyy varsinaisen tietoliikenneteollisuuden tutkimus ja tuotekehityksen lisäksi myös esimerkiksi ympäristöhuollon ja -suojelun tai terveydenhuollon piiristä. Tässä koulutusohjelmassa voit valita erikoistumisalasi viidestä vaihtoehdosta. Digitaalisen signaalinkäsittelyn valinneena pääset tutustumaan menetelmiin, joilla esim. kännykät tai tietokoneohjelman tunnistavat käsialaasi tai tallentavat mielimusiikkiasi mp3-formaattiin. Optisissa tietoliikennejärjestelmissä suuntaudutaan tutkimaan, miten valokvantteja valjastetaan tiedonsiirron ja -käsittelyn sekä mittaustekniikan palvelukseen. Tämä mahdollistaa esim. sen, että hiusta ohuemmassa valokuidussa voidaan helposti välittää dataa nopeuksilla, jotka ovat kymmeniä gigabittejä sekunnissa. Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät - suunnalla opit siitä, miten nykyaikaisia high-tech - tuotekehitystiimejä johdetaan ja miten suunnitellaan korkean teknologian tuotteita alati muuttuville markkinoille niin, että saadaan korkealaatuisia tuotteita samalla, kun tiimissä on myös mukavaa työskennellä. Verkot ja järjestelmät - suunnalla pohditaan sitä, miten kännykät ja niitä tukevat kiinteät verkot pitää suunnitella, jotta biteiksi muunnettu tieto kulkisi siellä mahdollisimman sujuvasti. Voidaan sanoa, että täällä tehty perustutkimus on usein käytännön tuotekehitystä. Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät - suunnalla saat vahvan teoreettisen tietämyksen ymmärtää kaiken taustalla olevia matemaattisia malleja, sekä opit käyttämään nykyaikaisia mallinnusohjelmistoja, jotka tarjoavat huikean kurkistusluukun kiehtovaan matemaattisen systeemiajattelun maailmaan. 48

49 11.2 Malliohjelma Tietoliikennetekniikan koulutusohjelman malliohjelma on tarkoitettu auttamaan opiskelijaa opintojensa suunnittelussa. Siihen on sisällytetty tutkinnon ensimmäisen osan opinnot sekä joitakin suuntien opintoja. Suunnan muiden opintojen sekä pää- ja sivuaineiden opinnot opiskelijan tulee suunnitella itsenäisesti valintojensa ja resurssiensa mukaan. Alla olevassa malliohjelmassa eri opintosuunnista on käytetty seuraavia lyhenteitä: SIG OPT MAM TUK VER Digitaalinen signaalinkäsittely Optiset tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät Verkot ja järjestelmät Opintoja suunnitellessaan opiskelijan kannattaa ottaa huomioon, että esimerkiksi pyrkiessään ulkomaille opiskelemaan tai harjoittelemaan, paikan tai apurahojen saamisen ehtona voi olla, että lukukausien aikana on suoritettu keskimäärin tietty opintoviikkomäärä (usein 15 ov). Opiskelija voi myös itse suunnitella omat opintonsa haluamallaan tavalla. Omaa suunnitelmaa laadittaessa on kuitenkin hyvä muistaa muutamia opinnoille asetettuja vaatimuksia, kuten tutkinnon I osan suorittaminen neljässä vuodessa ja eri kurssien esitietovaatimukset. Malliohjelma on rakennettu siten, että tutkinnon suorittamisaika on noin viisi vuotta. 1-syyslukukausi T Tietokone työvälineenä 1 S Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 1 Mat Matematiikan peruskurssi S1 1) 6 S Fysiikka I (TLT) 4,5 Tai S Fysiikka I SFT 5-6 *) S Piirianalyysi I 3 S Digitaali- ja tietokonetekniikanperusteet 2 S Ihminen ja tietoliikennetekniikka 1 (voi suorittaa myös 2. syksynä) yht. 17,5/20 ov *) suositellaan tutkimussuuntautuneella opintolinjalla opiskeleville, pakollinen laajan oppimäärän opiskelijoille 1-kevätlukukausi Mat Matematiikan peruskurssi S2 1) 6 S Fysiikka II (TLT) 4,5 Tai S Fysiikka II SFT 5-6 *) S Tietoliikennetekniikan perusteet 1 (1. pl) S Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt 1 (2. pl) T Ohjelmoinnin peruskurssi YI 2) 5 (suositellaan suoritettavaksi 1. keväänä) Toisen kotimaisen kielen koe 1 yht. 18,5/20 ov *) suositellaan tutkimussuuntautuneen linjan opiskelijoille, pakollinen laajan oppimäärän opiskelijoille 49

50 -Lisäksi suositellaan S Piirianalyysi II (3 ov), jos on kiinnostunut signaalinkäsittelystä ja sen toteutuksista, elektroniikka- ja piirisuunnittelusta tai digitaalitekniikasta. 2-syyslukukausi Mat Matematiikan peruskurssi S3 1) 6 Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A 3 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt 1 S Ihminen ja tietoliikennetekniikka 1 (voi suorittaa myös 1. syksynä) S Mittaustekniikan perusteet A 2,5 S Telecommunication systems 3 T Ohjelmoinnin peruskurssi LI 2) 5 tai Yhteiskunnallistaloudellisia, ympäristönsuojelun tai kemian opintoja 3) 3 ja Vieraiden kielten opintoja 2 yht. 20,5-21,5 SIG, TUK, VER ja MAM opintosuuntien lukijat: S Ääniteknologien perusteet 3 yht. 23,5-24,5 - Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A suositellaan suoritettavaksi 2. vuonna, opintojakso on esitietovaatimuksena useassa kurssissa 2-kevätlukukausi S Signaalit ja järjestelmät 3 S Sovellettu kenttäteoria 3 S Liikenneteorian perusteet 2 Vie Puheviestintä 2 Vapaasti valittavia opintoja 3 Toisen kotimaisen kielen koe 1 (suositellaan suoritettavaksi opintojen alkuvaiheessa) yht ov OPT opintosuunnan lukijat: Mat Matematiikan peruskurssi L4 6 TUK opintosuunnan lukijat: T Tietorakenteet ja algoritmit Y 3 T Ohjelmoinnin peruskurssi 2 4 MAM opintosuunnan lukijat: Mat Diskreetin matematiikan perusteet 3 Suunnan opintoja pääaineesta riippuen 3 SIG ja VER opintosuuntien lukijat: Suunnan opintoja pääaineesta riippuen 6 1) Perusaineiden laajaa oppimäärää suorittavien tulee suorittaa S-matematiikoiden sijasta laajat L-matematiikat (Mat Mat-1.404) Mat Matematiikan peruskurssi kannattaa suorittaa toisena keväänä ja siirtää muita opintoja myöhemmäksi. 2) T Ohjelmoinnin peruskurssi YI voidaan korvata kurssilla T Ohjelmoinnin peruskurssi LI. 50

51 3) Yhteiskunnallis-taloudellisia opintoja voi valita ilman anomuksia seuraavista professuureista: TU-91 Teollisuustalous, TU-22 Teollisuustalous, TU-53 Työpsykologia ja johtaminen, Maa-29 Talousoikeus. Ympäristösuojelun osalta suositellaan suoritettavaksi opintojaksoja Puu tai Yhd Kemian osalta suositellaan suoritettavaksi opintojakso Kem Kemian perusteet ja sovellutukset (3 ov) Tutkinnon ensimmäinen osa (yhteensä 70,5-73,5 ov) Yhteiseen perusosaan kuuluvat opintojaksot Mat Matematiikan peruskurssi S1 6 sl Mat Matematiikan peruskurssi S2 6 kl Mat Matematiikan peruskurssi S3 6 sl Tfy Fysiikan laboratoriotyöt 1 sl S Fysiikka I (TLT) 4,5 ja sl S Fysiikka II (TLT) 4,5 kl tai S Fysiikka I SFT *) 5-6 ja sl S Fysiikka II SFT *) 5-6 kl T Ohjelmoinnin peruskurssi L1 x) 5 sl T Tietokone työvälineenä 1 sl S Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 1 sl&kl Kie /004 Toisen kotimaisen kielen koe 1 Vie Puheviestintä 2 Kie-98.xx Vieraiden kielten opintoja 1) 2 Yhteiskunnallis-taloudellisia, ympäristönsuojelun tai kemian opintoja 3 *)suositeltava tutkimussuuntautuneen linjan ja sähköfysiikan opiskelijoille, pakollinen laajan oppimäärän opiskelijoille x) Opintojakso T Ohjelmoinnin peruskurssi L1 voidaan korvata opintojaksolla T Ohjelmoinnieruskurssi Y1 tai T Grundkurs i programmering Loput tutkinnon I osaan kuuluvat opinnot Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A 3 sl S Tietoliikennetekniikan perusteet 1 kl S Telecommunication systems +) 3 sl S Liikenneteorian perusteet 2 kl S Piirianalyysi I 3 sl S Ihminen ja tietoliikennetekniikka 1 sl S Signaalit ja järjestelmät 3 kl S Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt 1 kl S Digitaali- ja tietokonetekniikan perusteet 2 sl S Sovellettu kenttäteoria ** 3 kl S Mittaustekniikan perusteet A 2,5 sl T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 4 sl **) Voidaan korvata kurssilla S Staattinen kenttäteoria (3 ov), joka vaaditaan mm. pääaineessa radiotekniikka +) Voidaan korvata kurssilla T ) Pakolliseksi vieraan kielen opinnoiksi eivät kelpaa helpot kielten peruskurssit. Tarkempi lista sopivista kursseista opinto-oppaan liitteenä 1. Kurssilistan saa myös kielikeskuksesta, suunnittelijalta, opintoneuvolasta tai kansliasta. 51

52 2) Yhteiskunnallis-taloudellisia opintoja voi valita ilman anomuksia seuraavista professuureista: TU-91 Teollisuustalous, TU-22 Teollisuustalous, TU-53 Työpsykologia ja johtaminen, Maa-29 Talousoikeus. Ympäristösuojelun osalta suositellaan suoritettavaksi opintojaksoja Puu tai Yhd Kemian osalta suositellaan suoritettavaksi opintojakso Kem Kemian perusteet ja sovellutukset; Tfy, S (3 ov). 3) Valitse näistä toinen. Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A vaaditaan perusaineiden laajassa oppimäärässä sekä sähköfysiikan opintosuunnissa. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi toisen vuoden syksyllä, sillä se on esitietovaatimuksena useassa kurssissa. TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN SUUNTIEN OPINNOT: Tietoliikennetekniikan koulutusohjelman ovat seuraavat: Digitaalinen signaalinkäsittely (SIG) Optiset tietoliikennejärjestelmät (OPT) Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät (MAM) Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät (TUK) Verkot ja järjestelmät (VER) 11.4 Opintosuuntien sisällöt DIGITAALINEN SIGNAALINKÄSITTELY (SIG) Digitaalinen signaalinkäsittely (DSP) on tieteen ala, jonka hyödyntäminen tietoliikennetekniikassa on lisääntynyt erittäin voimakkaasti viime vuosikymmenen aikana. Yhä nopeampien mikropiirien saatavuus tulee entisestään kasvattamaan DSP:n osuutta tietoliikennelaitteiden ja - järjestelmien toteutuksissa analogiatoimintojen kustannuksella. Suunta tarjoaa edellytykset laaja-alaiseen järjestelmätason suunnitteluun, jota tarvitaan välttämättä modernissa tietoliikennetekniikassa. Näillä tietoliikennetekniikan ammattilaisilla on erikoisosaamista sekä DSP - algoritmien kehitystyössä että laitteistoläheisessä DSP -suunnittelussa. Digitaalisen signaalinkäsittelyn opintosuunta mahdollistaa laajamittaisen DSP -opetuskokonaisuuden, joka tukee useaa sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston sekä tietotekniikan osaston laboratoriota erikoisosaamisellaan. Koulutusohjelman pakolliset opintojaksot (8 ov): T Tietokoneen arkkitehtuuri 3 T Tietojenkäsittelyteorian perusteet 2 S Transmission methods in telecommunication systems 4 Suunnan pakolliset opintojaksot (11 ov): S Satunnaisprosessit tietoliikenteessä 2 S Signal Processing in Telecommunications I 2 S Ääniteknologian perusteet 3 S Signaaliprosessorit ja äänenkäsittely 3 Valinnaiset (valittava siten, että tutkinnon 1. osan ja suunnan opintojen opintoviikkojen summa on vähintään 98 ov). Mat Optimoinnin perusteet 2 S Piirianalyysi II 3 T Tietokoneen arkkitehtuurin harjoitustyö 2 T Digitaalinen kuvankäsittely 3 T Neuraalilaskennan perusteet 3 S Elektroniikka I* 4 tai S Elektroniikan perusteet* ja 2 52

53 S Elektroniikan perusteiden työt* 1 S VLSI-piirien suunnittelu 3 S Tietokonetekniikan työt 1,5 S Puheenkäsittely 3 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 3 T Käyttöjärjestelmät 3 T Embedded Systems 3 * Joko S tai S S Valinnaisiksi opintojaksoiksi suositellaan seuraavia: Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan opiskelijat: T Neuraalilaskennan perusteet 3 S Tietokonetekniikan työt 1,5 S Puheenkäsittely 3 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 3 Laskennallisen tekniikan opiskelijat: Mat Optimoinnin perusteet 2 T Digitaalinen kuvankäsittely 3 T Neuraalilaskennan perusteet 3 S Puheenkäsittely 3 Tietoliikenteen signaalinkäsittelystä ja signaalinkäsittelyn algoritmeista kiinnostuneet opiskelijat: Mat Optimoinnin perusteet 2 T Digitaalinen kuvankäsittely 3 T Neuraalilaskennan perusteet 3 S Puheenkäsittely 3 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 3 Signaalinkäsittelyn toteutuksista, elektroniikka- ja piirisuunnittelusta sekä digitaalitekniikasta kiinnostuneet opiskelijat: S Piirianalyysi II 3 T Tietokoneen arkkitehtuurin harjoitustyö 2 S Elektroniikka I* 4 S Elektroniikan perusteet* 2 S Elektroniikan perusteiden työt* 1 S VLSI-piirien suunnittelu 3 S Tietokonetekniikan työt 1,5 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 3 * Joko S tai S S Digitaalinen signaalinkäsittely -opintosuunnan pää-/sivuaineet: Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka Communications Engineering Communications Engineering at Eurecom Informaatiotekniikka Kieliteknologia Laskennallinen tekniikka Televiestintäjärjestelmät Tietoliikenteen signaalinkäsittely OPTISET TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄT (OPT) 53

54 Optiset tietoliikennejärjestelmät opintosuunta painottuu seuraavan sukupolven tietoliikennetekniikan komponentteihin liittyvään materiaalitekniikkaan ja puolijohdeoptiikkaan. Optinen tietoliikenne on tietoliikennetekniikan nopeasti laajeneva osa-alue. Seuraavan sukupolven järjestelmissä tullaan hyödyntämään laajenevasti täysin optisia kytkimiä ja ristikytkentälaitteita, perinteisempien puolijohdelaserien, kuituvahvistimien ja detektorien ohella. Opinsuunnan tavoitteena on tarjota koulutus, joka painottuu myös laitteistoteknologiaan tai ainakin sisältää sitä runsaasti. Koulutusohjelman pakolliset opintojaksot (8 ov): T Tietokoneen arkkitehtuuri 3 T Tietojenkäsittelyteorian perusteet 2 S Transmission methods in telecommunication systems 4 Suunnan pakolliset opintojaksot (12 ov): Mat Matematiikan peruskurssi L4 6 Mat Sovelletun matematiikan harjoitustyö 1 S Satunnaisprosessit tietoliikenteessä 2 S Dynaaminen kenttäteoria 3 Valinnaiset (valittava siten, että tutkinnon ensimmäisen osan ja suunnan opintojen opintoviikkojen summa on vähintään 98 ov): S Radiotekniikan perusteet 3 S Piirianalyysi II 3 S Puolijohdeteknologian perusteet 3 S Elektroniikka I* 4 tai S Elektroniikan perusteet* ja 2 S Elektroniikan perusteiden työt* 1 S Elektroniikka II 4 S Optiikka 2 S Fysiikka III (S) 2 S Fysiikka IV (S) 3 * Joko S tai S S Valinnaisiksi opintojaksoiksi suositellaan seuraavia: S Puolijohdeteknologian perusteet 3 S Elektroniikan perusteet 2 S Elektroniikan perusteiden työt 1 S Optiikka 2 S Fysiikka IV (S) 3 Optiset tietoliikennejärjestelmät -opintosuunnan pää-/sivuaineet: Communications Engineering Optinen teknologia ja optinen tietoliikenne Optoelektroniikka Radiotekniikka TIETOLIIKENTEEN MATEMAATTISET MENETELMÄT (MAM) Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät opintosuunta liittyy läheisesti TKK:n laajan matematiikan ja luonnontieteiden ohjelmaan ja tutkijakoulutukseen. Tavoitteena on antaa laajat matematiikan ja informaatioteorian tiedot ajatellen tietoliikenteeseen liittyviä teoreettisia aiheita (liikenneteoriaa, salaustekniikat), joilla on keskeinen merkitys uusien järjestelmien tutkimuksessa. Suunnasta valmistuu diplomi-insinöörejä, joilla on hyvät teoreettiset valmiudet jatko-opintoihin. 54

55 Koulutusohjelman pakolliset opintojaksot (8 ov): T Tietokoneen arkkitehtuuri 3 T Tietojenkäsittelyteorian perusteet 2 S Transmission methods in telecommunication systems 4 Suunnan pakolliset opintojaksot (11 ov): Mat Diskreetin matematiikan perusteet 3 S Satunnaisprosessit tietoliikenteessä 2 S Ääniteknologian perusteet 3 S Mallintamisen ja informaatioteorian perusteet 2 Valinnaiset (valittava siten, että tutkinnon ensimmäisen osan ja suunnan opintojen opintoviikkojen summa on vähintään 98 ov): Mat Matematiikan peruskurssi L4 6 Mat Lineaarinen ohjelmointi 3 T Neuraalilaskennan perusteet 3 S Information Theory 3 AS Dynaamiset järjestelmät 2 S Akustiikan perusteet II 2 S Puheenkäsittely 3 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 3 Valinnaisiksi opintojaksoiksi suositellaan seuraavia: Teleliikenneteorian opiskelijat: Mat Lineaarinen ohjelmointi 3 T Neuraalilaskennan perusteet 3 AS Dynaamiset järjestelmät 2 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 3 Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan opiskelijat: Mat Lineaarinen ohjelmointi 3 T Neuraalilaskennan perusteet 3 S Information Theory 3 S Puheenkäsittely 3 Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät -opintosuunnan pää-/sivuaineet: Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka Communcations Engineering Informaatiotekniikka Kieliteknologia Laskennallinen tekniikka Sähköfysiikka Teleliikenneteoria Tietojenkäsittelyteoria (entinen Formaalit menetelmät tietojenkäsittelytekniikassa) Tietoliikenteen signaalinkäsittely TIETOLIIKENTEEN TUOTEKEHITYS JA KÄYTTÖLIITTYMÄT (TUK) Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät - opintosuunta fokusoituu erikoistuvien tietoliikenteen osatekijöiden kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen käyttäjäläheiseltä näkökannalta. Koulutus luo kokonaiskäsityksen tietoliikennetuotteesta niin teknisenä kuin yhteiskunnallisena komponenttina. Tähän liittyy luonnollisesti myös 55

56 tietoliikennetuotteiden käyttöliittymien ymmärtäminen, koska kehittyvät tietoliikennepalvelut voidaan suunnitella oikein vain jos ihmis-konerajapinta ymmärretään ja sen erikoisominaisuudet hyödynnetään. Tuotekehitysorganisaatioissa tarvitaan tietoliikenneinsinöörejä, joilla on sekä tietoliikennetekniikan perusosaamista että osaamista tuotekehityksen menetelmissä ja käyttäjälähtöisessä suunnittelussa, markkinoinnissa ja johtamisessa, ihmisen tutkimisessa tai tietoliikennetekniikkaa vahvasti hyödyntävissä sovellusalueissa. Suunta toimii pohjana usealle Sähkö- ja tietoliikennetekniikan sekä yhdelle Automaatio- ja systeemitekniikan osaston pääaineelle. Koulutusohjelman pakolliset opintojaksot (8 ov): T Tietokoneen arkkitehtuuri 3 T Tietojenkäsittelyteorian perusteet 2 S Transmission methods in telecommunication systems 4 Suunnan pakolliset opintojaksot (12 ov): S Tietoliikenneverkot 3 S Ääniteknologian perusteet 3 T Ohjelmoinnin peruskurssi 2 4 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 3 Valinnaiset (valittava siten, että tutkinnon ensimmäisen osan ja suunnan opintojen opintoviikkojen summa on vähintään 98 ov): Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit 2,5 Mat Tilastollisen analyysin perusteet 2,5 TU Tuotantotalouden perusopintojakso 3-4 TU Projektin suunnittelu ja ohjaus 2 TU Laskentatoimi ja kannattavuus 2,5 TU Quality Management 2 TU Työpsykologian ja johtamisen perusteet 2 TU Työpsykolgian ja johtamisen forum 1 TU Johdatus tutkimuksen tekemiseen 3 S Tietoliikennejärjestelmien tuotekehitys 4 S Mobile Communications Services and Systems 2 AS Julkaisutekniikan perusteet I 2 AS Mediatekniikan perusteet I 2 TU Markkinointi 2,5 *T Multimediatekniikka 3 T Logiikka tietotekniikassa: perusteet 2 T Tiedon salaus ja suojaus 3 T Rinnakkaiset ja hajautetut digitaaliset järjestelmät 3 S Havaitseminen ja toiminta 4 S Kognitiivinen neurotiede 3 T Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys 1 T Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen projektityö 3 *Opintojakson T esitietovaatimus: T , T tai S ohjelmointitaito. Valinnaisiksi opintojaksoiksi suositellaan seuraavia: Formaalit menetelmät tietojenkäsittelytekniikassa -pääaineen opiskelijat: T Logiikka tietotekniikassa: perusteet 2 T Tiedon salaus ja suojaus 3 T Rinnakkaiset ja hajautetut digitaaliset järjestelmät 3 56

57 Kognitiivisen teknologian opiskelijat: Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit 2,5 S Havaitseminen ja toiminta 4 S Kommunikaatio ja kognitio 4 "Telecommunications Management" pääaineen opiskelijat: TU Tuotantotalouden perusopintojakso 4 TU Projektin suunnittelu ja ohjaus 2 TU Laskentatoimi ja kannattavuus 2,5 TU Quality Management 2 TU Markkinointi 2,5 Viestintätekniikan ja viestintä yritystoiminnassa pääaineiden opiskelijat: AS Julkaisutekniikan perusteet I 2 AS Mediatekniikan perusteet I 2 S Kommunikaatio ja kognitio 4 Viestintä yritystoiminnassa -pääaineen opiskelijat: TU Markkinointi 2,5 Sivuaineiden Johtaminen ja työpsykologia sekä Sosioteknisten järjestelmien suunnittelu ja johtaminen opiskelijat: TU Työpsykologian ja johtamisen perusteet 2 TU Työpsykologian ja johtamisen forum 1 Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät -opintosuunnan pää-/sivuaineet: Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka Communications Engineering at Eurecom Kieliteknologia Kognitiivinen teknologia Telecommunications Management Televiestintäjärjestelmät Tietoverkkotekniikka Viestintätekniikka Yrityksen viestintäjärjestelmät VERKOT JA JÄRJESTELMÄT (VER) Verkot ja järjestelmät -opintosuunta tarjoaa opiskelijoille vahvat esitiedot tietoliikenneliikenneverkoista ja - järjestelmistä. Se mahdollistaa laaja-alaista verkko-osaamista edustavan diplomi-insinöörin koulutuksen useiden eri pääainevaihtoehtojen kautta. Verkko- ja järjestelmätason kysymysten asiantuntijoiden tarve niin tietoliikenneteollisuuden kuin operaattoreidenkin piirissä on suuri ja voimakkaasti kasvava. Koulutusohjelman pakolliset opintojaksot (8 ov): T Tietokoneen arkkitehtuuri 3 T Tietojenkäsittelyteorian perusteet 2 S Transmission methods in telecommunication systems 4 Suunnan pakolliset opintojaksot (11 ov): S Tietoliikenneverkot 3 S Reititys tietoliikenneverkoissa 3 S Mobile Communications Services and Systems 2 S Ääniteknologian perusteet 3 Valinnaiset (valittava siten, että tutkinnon ensimmäisen osan ja suunnan opintojen opintoviikkojen summa on vähintään 98 ov): Mat Diskreetin matematiikan perusteet 3 57

58 Mat Optimoinnin perusteet 2 Mat Lineaarinen ohjelmointi 3 S Radiotekniikan perusteet 3 S Product Development in Communication Systems 4 S Digital Communication Systems 3 S Elektroniikka I* 4 tai S Elektroniikan perusteet* ja 2 S Elektroniikan perusteiden työt* 1 S Satunnaisprosessit tietoliikenteessä 2 S Dynaaminen kenttäteoria 3 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 3 T Ohjelmoinnin peruskurssi 2 4 T Tietoturvallisuustekniikka 2,5 * Joko S tai S S Valinnaisiksi opintojaksoiksi suositellaan seuraavia: Radiotietoliikenteen opiskelijat: S Radiotekniikan perusteet 3 S Elektroniikka I 4 S Dynaaminen kenttäteoria 3 Teleliikenneteorian opiskelijat: Mat Optimoinnin perusteet 2 Mat Lineaarinen ohjelmointi 3 S Satunnaisprosessit tietoliikenteessä 2 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 3 Tietoverkkotekniikan opiskelijat: T Ohjelmoinnin peruskurssi 2 4 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 3 AS C/C++ -ohjelmoinnin perusteet 4 Tietoliikennetekniikan solukkoverkkosuunnitteluun suuntautuneet opiskelijat: S Product Development in Communication Systems 4 S Digital Communication Systems 3 Verkot ja järjestelmät -opintosuunnan pää-/sivuaineet: Communications Engineering Communications Engineering at Eurecom Ohjelmistojärjestelmät (sivuaine) Paikannus ja navigointi (sivuaine) Radiotekniikka Teleliikenneteoria Televiestintäjärjestelmät Tietoverkkotekniikka 58

59 11.5 Opintosuuntiin kuuluvat pää- ja sivuaineet Alla on lueteltu tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat, niihin kuuluvat pääaineet sekä niistä vastaavat professorit. Digitaalinen signaalinkäsittely -opintosuunta (SIG) Akustiikka ja äänenkäsittely- S-89 tekniikka Communications Engineering S-38 S-72 S-88 Communication Engineering at Eurecom S-38 T-115 Informaatiotekniikka T-61 T-115 T-120 T-122 Kieliteknologia S-89 S-114 T-61 Laskennallinen tekniikka S-114 Televiestintäjärjestelmät S-72 Tietoliikenteen signaalinkäsittely S-88 Optiset tietoliikennejärjestelmät opintosuunta (OPT) Communications Engineering S-38 S-72 S-88 Optinen teknologia ja S-108 optinen tietoliikenne S-72 Optoelektroniikka S-104 Radiotekniikka S-26 Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät opintosuunta (MAM) Akustiikka ja äänenkäsittely- S-89 tekniikka Communications Engineering S-38 59

60 S-72 S-88 Tietojenkäsittelyteoria T-119 T-79 Informaatiotekniikka T-61 T-115 T-120 T-122 Kieliteknologia S-89 S-114 T-61 Laskennallinen tekniikka S-114 Sähköfysiikka S-104 S-96 S-69 S-108 S-114 Tfy-44 Teleliikenneteoria S-38 Tietoliikenteen signaalinkäsittely S-88 Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät (TUK) Akustiikka ja äänenkäsittely- S-89 tekniikka Communication Engineering at Eurecom S-38 T-115 Kieliteknologia S-89 S-114 T-61 Kognitiivinen teknologia S-114 Telecommunication Management S-38 TU-91 T-109 Televiestintäjärjestelmät S-72 Tietoverkkotekniikka S-38 Viestintätekniikka AS-75 60

61 Yrityksen viestintäjärjestelmät AS-75 AS-116 T-86 TU-53 Verkot ja järjestelmät opintosuunta (VER) Communications Engineering S-38 S-72 S-88 Communication Engineering at Eurecom S-38 T-115 Ohjelmistojärjestelmät, sivuaine T-106 Paikannus ja navigointi, sivuaine Maa-6 Radiotekniikka S-26 Teleliikenneteoria S-38 Televiestintäjärjestelmät S-72 Tietoverkkotekniikka S-38 Itsenäisenä: Framtidens industriföretag TU-22 Framtidens industriföretag -pääaineen kohdalla maininta "Itsenäisenä" tarkoittaa, että pääaine ei kuulu mihinkään opintosuuntaan, vaan opiskelija voi suorittaa sen ilman minkään opintosuunnan vaihtuvasisältöistä osuutta. Sen sijaan kohdassa mainitut suunnan opintojaksot tulee Framtidens industriföretag -pääaineopiskelijan suorittaa. Vain sivuaineena: Johtaminen ja työpsykologia TU-53 Oppivan organisaation kehittäminen ja johtaminen TU-53 Organizational behavior and knowledge management Konsultointi ja yhteistoiminta TU-53 TU-53 61

62 11.6 Pää- ja sivuaineet, kaavioiden lukuohjeet Seuraavilla sivuilla esitetään pää- ja sivuaineiden sisällöt. Tässä muutamia ohjeita kaavioiden lukemiseksi. TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Mahdolliset suunnat Pää-/sivuaineen nimi x (x) Tarkoittaa, että opintojakso on pakollinen Tarkoittaa, että opintojakso on suositeltava ao. polulla. Toisin sanoen vaadittu opintoviikkomäärä tulisi täyttää sellaisilla opintojaksoilla, joissa on (x) -merkintä. Opiskelija voi sisällyttää pää-/sivuaineeseen myös taulukossa mainitun opintojakson, jonka kohdalla ei ole minkäänlaista merkintää. Yksilölliset opintosuunnitelmat Opiskelija voi tarvittaessa muodostaa itselleen mielekkään kokonaisuuden esitetyistä poluista tai suosituksesta poiketen. Tällöin hänen tulee toimittaa oman pää- tai sivuaineensa opintojaksolista kansliaan ao. pää- tai sivuaineesta vastaavan professorin (lueteltu pääaineen kohdalla) allekirjoituksella varustettuna. Opintojen päällekkäisyyksistä Mikäli pää- tai sivuaineeseen kuuluu opintojaksoja, jotka ovat pakollisina tutkinnon ensimmäisessä osassa tai suunnan opinnoissa, ei näitä voi sisällyttää pää-/sivuaineeseen. Sen sijaan opiskelija valitsee pää-/sivuaineen valinnaisia opintoja niin, että vaadittu opintoviikkomäärä täyttyy. Jos pää- ja sivuaineeseen kuuluu samoja opintojaksoja, ne merkitään molemmissa aineissa suoritetuiksi, mutta opintoviikkomäärää ei voi lukea hyväkseen kahta kertaa. Vaadituista opintoviikkomääristä puuttuvat opinnot suoritetaan opiskelemalla pää- tai sivuaineen valinnaisia opintoja. 62

63 AKUSTIIKKA JA ÄÄNENKÄSITTELYTEKNIIKKA Professori Matti Karjalainen, huone SE 211, puh , Professori Paavo Alku, huone SE 114, puh , Professori Unto K. Laine, huone SE 213, puh , Professori Vesa Välimäki, huone SI241d, puh , Pää- ja sivuaineen esittely Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan opinnoissa on mahdollista hankkia perustiedot ja soveltamisvalmiudet akustisista ilmiöistä, niiden kuulemisesta ja äänenkäsittelytekniikasta sekä näiden hyväksikäytöstä mm. audiotekniikassa, puheenkäsittelyssä, akustisissa mittauksissa ja meluntorjunnassa. Perinteisessä akustiikassa, jonka osa-alueita ovat mm. sähköakustiikka, huoneakustiikka, meluakustiikka ja musiikkiakustiikka, fysikaaliset ilmiöt ja elektroniikan osaaminen ovat edelleen tärkeitä, vaikka sielläkin signaalinkäsittelyn taitoja tarvitaan yhä useammin. Tärkeä akustiikan osa-alue on myös tekninen psykoakustiikka, joka perustuu kuulon toiminnan ymmärtämiseen ja jonka tuntemusta tarvitaan äänitekniikan sovelluksissa laidasta laitaan. Audiotekniikassa sovelletaan signaalinkäsittelyä mm. äänentoistoon, audiokoodaukseen, musiikkiteknologiaan, aktiiviseen meluntorjuntaan, multimediaan ja virtuaalitodellisuuteen, puheenkäsittelyssä vastaavasti puheen analyysiin, synteesiin, tunnistukseen ja koodaukseen. Digitaalinen signaalinkäsittely on nykyaikaisen äänitekniikan diplomi-insinöörin työkalu. Äänenkäsittelytekniikan opetuksessa painotetaan signaalinkäsittelyn yleisosaamista, signaaliprosessoreiden ohjelmointia ja signaalinkäsittelyalgoritmien hallintaa. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan sovelluksia ovat esimerkiksi matkapuhelintekniikka, puheen ja äänen siirto verkossa, tietokoneen äänikäyttöliittymät, kaiuttimien ja äänentoistojärjestelmien sekä akustisten tilojen suunnittelu, soittimiin ja musiikkiin liittyvät sovellukset, multimedia, meluntorjunta ja erilaiset akustiset mittaukset sekä ihmisäänen ja kuulon toiminnan lääketieteellinen tutkimus. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorion tutkimuksen merkittävimmät painopistealueet ovat viime aikoina olleet korkealaatuinen puhesynteesi, soittimien mallintaminen ja luonnonmukainen synteesi, audiokoodaus ja kuuloa mallintava signaalinkäsittely, kolmiulotteinen ja monikanavainen äänentoisto sekä puheentuottamisen analyysi. Laboratoriolla on käytössään monipuoliset erikoistilat erilaisia akustisia mittauksia ja kokeita varten. Näitä ovat mm. suuri kaiuton huone sekä standardien mukainen kuunteluhuone. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan soveltamismahdollisuudet ulottuvat laajalle sähkö- ja tietotekniikan piiriin. Lähialoja ovat tietoliikennetekniikka, signaalinkäsittely, elektroniikka, informaatiotekniikka, mittaustekniikka, laskennallinen tekniikka, tietojenkäsittely ja multimedia. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan pääaine tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin. Lisätietoja akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan opetuksesta ja tutkimuksesta seuraavilta WWW-sivuilta: 63

64 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunnat: Digitaalinen signaalinkäsittely/ Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät/ Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät 1. Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka OPINTOJAKSO Pääaine Sivuaine Esitiedot S Ääniteknologian perusteet 3 ov x T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 4 ov x T / Ohjelmoinnin peruskurssi L1/Y1 tai vastaava 5 ov x x 216 ohjelmoinnin peruskurssi Pakolliset S Ääniteknologian perusteet 3 ov x T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 4 ov x S Akustiikka ja äänen fysiikka 2 ov x S Kommunikaatioakustiikka 3 ov x x S Akustisen mittauksen harjoitustyö 1 ov x x Jokin seminaarikursseista S Akustiikan seminaari (vaihtuva-aiheinen) 2 ov S Äänenkäsittelyn seminaari (vaihtuva-aiheinen) 2 ov S Puheenkäsittelytekniikan seminaari (vaih--aih.) 2 ov Valitse seuraavista niin, että vähintään 20 ov täyttyy: S Akustiikan perusteet II 2 ov S Sähköakustiikka 2 ov S Huone- ja meluakustiikka 2 ov S Akustinen mittaustekniikka 3 ov S Akustinen kenttäteoria 4 ov S Akustiikan ja äänenkäsittelyn erikoistyö 2-6 ov S Akustiikan seminaari (vaihtuva-aiheinen) 2 ov S Signaaliprosessorit ja äänenkäsittely 3 ov S Audio Signal Processing 3 ov S Äänenkäsittelyn seminaari (vaihtuva-aiheinen) 2 ov S Puheenkäsittely 3 ov S Puheensiirtotekniikka 2 ov S Puheenkäsittelytekniikan metodit 2 ov S Puheenkäsittelytekniikan seminaari (vaih--aih.)) 2 ov S Äänitaajuustekniikka 2 ov S Mobile Communications System and Services 2 ov S / Digital Signal Processing Systems 2,5 ov S Digitaaliset signaalinkäsittelyjärjestelmät 2,5 ov S Adaptiiviset signaalinkäsittelyjärjestelmät 2,5 ov S Statistical Signal Processing 3 ov S Signal Processing in Telecommunications II 2 ov S Havaitsemisen mallintaminen 2 ov S Kommunikaation ja kognition mallintaminen 2 ov S Emootiot ja kommunikaatio 4 ov S Kognitiivinen neurotiede 3 ov T Signaalien tilastollinen mallinnus 3 ov T Neuraalilaskennan perusteet 3 ov 64

65 Kul Koneiden ja rakenteiden värähtelyt; luennot ja 4 ov harjoitukset Kul Koneiden ja rakenteiden värähtelyt; ohjelmatyöt 2 ov Puu Meluntorjunta 1 ov Puu Meluntorjuntatekniikka 2 ov Suositeltavia kurssivalintoja aihepiireittäin: Akustiikan suosituspolku: S , S , S , S , S , S , S , Kul-49,170, Kul , Puu , Puu Audiotekniikan suosituspolku: S , S , S , S , S /S , S , S , S , S Puheteknologian suosituspolku: S , S , S , S , S , S , S , S , S , S , S , S , T Äänenkäsittelyn suosituspolku: S , S , S , S , S , S , S /S , S , S , S , T , T

66 COMMUNICATIONS ENGINEERING (Englanninkielinen pää- ja sivuaine, jonka voivat suorittaa myös suomalaiset opiskelijat) Professor Sven-Gustav Häggman, Room SE206A, phone , Professor (acting) Timo O. Korhonen, Room 217 (Otakaari8), phone , Presentation of the main subject Communication systems are technical systems from which public and private networks are built. Their purpose is to enable the provision of teleservices, bearer services, and supplementary services to the end user. Communication engineering deals partly with information transmission over noisy and dispersive and possibly time-variant channels, where the signal is processed in modulators, detectors, equalizers etc. Partly it deals with the dimensioning of network capacity, service coverage, multiple access methods etc. Partly it deals with the protocols used for call setup, maintenance, and release for circuit- and packet switched connections. In this main subject the focus is on radio communications, which has been a major driver in telecommunication business through the last 20 years, and this seems to continue for the foreseeable future. The curriculum is a mix of methodological courses, laboratory exercises, and personal/team projects. TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunnat: Digitaalinen signaalinkäsittely /Optiset tietoliikennejärjestelmät / Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät / Verkot ja järjestelmät 2. Communications Engineering COURSES Main subject Minor subject Compulsory courses: S Transmission methods in telecommunication systems 4 cr x x S Mobile Communication Systems and Services 2 cr x x S Radio Communications Systems 2 cr x x 7S Radio Network Planning Methods 2 cr x x S Laboratory Works 2 cr x x S Special Project 3 cr x x Choose from the list so that minimum of 20 cr fulfils: S Product Development in Communications Systems 4 cr S Fixed Radio Networks 2 cr S Information Theory 3 cr S Digital Communications Systems 3 cr S Coding Methods 3 cr S Capacity Enhancement Methods for Radio Interface 2 cr S Parts of Radio Communications Systems 2 cr S Introduction to Teletraffic Theory 2 cr S Digital Signal Processing Systems 3 cr S Statistical Signal Processing 3 cr S Signal Processing in Telecommunications I 2 cr T Telecommunications Architectures 4 cr 66

67 COMMUNICATIONS ENGINEERING AT EURECOM Vastuuprofessorit TKK:ssa: professori Olli Simula (tietotekniikan osasto), professori Raimo Kantola (sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto). TKK:n liittyminen Institut Eurécomin akateemiseksi jäseneksi vuoden 2001 alusta tarjoaa vuosittain kolmelle tietotekniikan, automaatio- ja systeemitekniikan tai sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa pääaineopintonsa ja tehdä diplomityönsä Sophia-Antipoliksessa Etelä-Ranskassa sijaitsevassa Eurécom -instituutissa. Institut Eurécom on telekommunikaatioalan tutkimus- ja koulutusinstituutti, joka aloitti toimintansa vuonna 1992 ja on saavuttanut siitä lähtien suurta suosiota ja arvostusta kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Eurécomin perustajina ovat ranskalainen tietoliikennealan huippuyliopisto École Nationale des Sciences de Télécommunications (ENST) ja Lausannen teknillinen korkeakoulu, École Polytechnique Fédérale de Lausanne (EPFL). Lisäksi Eurécom tekee akateemista yhteistyötä monen muun eurooppalaisen yliopiston kanssa ja sillä on yritysjäseninä alan merkittävimpiä kansainvälisiä yrityksiä. Eurécomissa on tarjolla kolme pääainekokonaisuutta, jotka vastaavat myös Eurécomin tärkeimpiä tutkimusaloja: Corporate Communications (yritysten välinen tietoliikenne) Mobile Communications (radiotietoliikenne) Multimedia Communications (multimediatietoliikenne) Opinnot Eurécomissa alkavat maaliskuun alussa ja kestävät yhteensä kolme lukukautta. Ensimmäiset kaksi lukukautta, joiden aikana opiskellaan pääaineen laajuiset opinnot, sisältävät luento-opetusta, seminaareja sekä itsenäisesti että ryhmissä tehtäviä projektitöitä. Kolmas lukukausi on varattu kokonaisuudessaan diplomityön tekemiseen. Diplomityö tehdään yleensä jossakin Eurécomin osoittamassa yhteistyöyrityksessä tai tutkimuslaitoksessa. Diplomityön voi tehdä myös itse hankkimassaan diplomityöpaikassa (myös TKK:ssa). Eurécomissa suoritettavat opinnot voi sisällyttää kokonaisuudessaan TKK:ssa suoritettavaan tutkintoon. Opiskelijat valmistuvat TKK:sta, minkä lisäksi he saavat diplomin myös Institut Eurécomista ts. erillisen maininnan siellä suorittamistaan opinnoista. Eurécomiin lähtevällä tulisi olla n opintoviikkoa (mielellään tutkinnon ensimmäisen osan, suunnan ja sivuaineen opinnot) suoritettuna, hyvä englannin kielen taito ja vähintään välttävä ranskan kielen taito. Opetuskielinä ovat englanti ja ranska. Englanninkielisen opetuksen osuus on jatkuvasti kasvussa, mutta osa luennoista pidetään edelleen ranskaksi. Hakemukset (vapaamuotoinen hakemus, ansioluettelo ja opintosuoritusote) tulee jättää mennessä postitse tai sähköpostitse suunnittelija Sanna Yliheljolle PL 5400, TKK). Lisätietoja mm. opintojen sisällöstä saa Eurécomin www-sivuilta osastonjohtaja Olli Simulalta puh ) sekä Eurécomissa aikaisemmin opiskelleilta (yhteystiedot Olli Simulalta). 67

68 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunnat: Digitaalinen signaalinkäsittely / Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät / Verkot ja järjestelmät 3. Communications Engineering at Eurecom SPRING SEMESTER; choose 5 technical courses in part I and 5 technical courses in part II : Part I Part II Signal Modeling and Coding Performance Evaluation Image and Video Compression : Techniques, Cellular Radio Engineering Algorithms and Standards Introduction to Digital Communications Wireless LANs Stochastic Processes Internet Application Layer Protocols Distributed Advanced Programming Advanced Networking Computer Networks and Protocols Networks Security Intelligent Systems Digital Communications Theory Real Time Systems Advanced Signal Processing In addition, general courses are offered in economics, management, social sciences and communications skills. Special emphasis is placed on foreign languages. During the FALL SEMESTER, students select one of three tracks Corporate Communications (CC) Multimedia Communications (MM) Network Security Speech and Sound Processing Network Architecture and Services Multimedia Documents Protocol Engineering Video Processing and Communications Advanced Protocols and Algorithms for Packet Image Synthesis and Virtual Reality Switched Networks Network Management Multimedia Technology Network Technologies Multimedia Networking Corporate Advanced Topics Multimedia Advanced Topics Mobile Communications (MC) Mobile Communications Services Wireless communication Speech Transmission Mobility Management of Mobile Networks Mobile Communications Systems Mobile Advanced Topics FALL SEMESTER GENERAL COURSES: Human Sciences Foreign Language Law and Regulations in Telecommunications Case Studies FINAL SEMESTER: The Industrial Internship is the final stage of Eurécom studies. It takes place in the third semester, from January to June (6 months). It is an individual assignment for the student to fulfill, generally in an industrial environment. Lisätietoja osoitteesta: 68

69 FRAMTIDENS INDUSTRIFÖRETAG (FIF) Linkage program 2: Framtidens industriföretag pääaine ei kuulu suoraan mihinkään opintosuuntaan ja näin ollen Framtidens industriföretag pääaineen lukijan tulee suorittaa seuraavat opintojaksot suunnan opinnoista: T Tietokoneen arkkitehtuuri 3 T Tietojenkäsittelyteorian perusteet 2 S Tiedonsiirtojärjestelmien suunnittelumetodiikka 3 Vaikka näistä tulee yhteensä vain 8 opintoviikkoa, ei opiskelijan tarvitse suorittaa muita suunnan opintoja, sillä itse pääaine on normaalia laajempi (35-40 ov). HUOM! Pääaineen yhteydessä täytyy valita tekninen sivuaine TLT-koulutusohjelman valikoimista, jossa teknisten kurssien osuus on vähintään 60%. Framtidens Industriföretag (FIF) Framtidens Industriföretag on pääaine elektroniikka ja sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan, konetekniikan ja tietotekniikan sekä tuotantotalouden koulutusohjelmissa. Opintokokonaisuuden johtaja on laadunohjauksen professori Paul Lillrank. FIF on korkeatasoinen, poikkitieteellinen ja hauska opintokokonaisuus, jossa perehdytään kokonaisvaltaisesti nykyaikaisen yrityksen tuotantoprosesseihin ja niiden kehittämiseen. Ohjelma painottuu erityisesti tuotantojärjestelmiin, tuotannonohjaukseen sekä tietotekniikan teollisiin sovellutuksiin. Kokonaisnäkemystä teollisuusyrityksen liiketoimintaprosesseista kehitetään mm. laadunohjaukseen, markkinointiin ja yritysstrategiaan liittyvillä kursseilla. Esiintymistaitoa ja ryhmätyöskentelyä harjoitellaan paljon. Opetuskielet ovat ruotsi ja englanti. Ohjelma kestää runsaan vuoden ja se on järjestetty siten, että ohjelman suomalaiset osanottajat opiskelevat ensin loppusyksyn ja kevätlukukauden Kungliga Tekniska Högskolanissa (KTH) Tukholmassa tai kevätlukukauden Linköpingin teknillisessä korkeakoulussa. Ohjelma jatkuu seuraavana syksynä TKK:ssa yhdessä ruotsalaisten opiskelijoiden kanssa. Opetuksen lomaan on suunniteltu vapaa-ajan ohjelmaa. KTH:ssa ja Linköpingissä on syventäviltä kursseilta (12 ov) varattu 6-10 paikkaa suomalaisille osanottajille. Osallistujat voivat hakea Nordplus- ja TKK:n vaihto-opiskelustipendejä. Entiset FIF-opiskelijat eli FIFalumni tapaavat vuosittain. Lisätietoja: Pia Rydestedt, opintotoimisto Y 212, puh tai sähköpostitse [email protected] 69

70 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: itsenäisenä, riippumatta opintosuunnasta 4. Framtidens industriföretag Kungl Tekniska högskolan, Stockholm (20 p.) En av följande kurser: Läran om tillverkningssystem, högre kurs Datorsystem för konstruktion och tillverkning, högre kurs Industriell produktion, högre kurs 12 p 12 p 12 p Deltagarna skall därutöver välja kurser inom respektive studieinriktning, motsvarande c. 8 poäng. Linköpings Tekniska högskola (20 p.) Introduktion till simulering 3 p. Monteringsteknik 5 p. Datorstödd produktframställning 5 p. Industrirobotteknik 5 p. Produktionssystem projektkurs 10 p. Tillverkning av tillverkningssimulering 4 p. Av ovanstående kurser väljs sammanlagt minst 20 poäng. Närmare info Tekniska högskolan, Otnäs Inriktningens studier (obligatoriska): S Elkraftteknik 2 sv S Telekommunikationsteknikens grunder 1 sv S Datatransmission och protokoll 1 sv AS Grunder i automations- och reglerteknik 2 sv Fördjupande studier: T Datateknik inom produktionen, speciella frågeställingar I 5 sv T Enterprise Systems Integration 3 sv TU / Fördjupande case-seminarium eller 2 +1sv/ TU Business Relationship and Networks 3 sv TU / New Venture Development eller 3+1 sv/ TU Economics of European Integration 2 sv TU Kvalitetsstyrning/ Quality Management 2 sv Minst en av följande: TU Quality- A Theoretical Approach 2 sv TU Advanced Project-based Management 2-3 sv TU Project Marketing and Customer Management 2 sv *Specialkurser 1-2 sv Totalt sv 70

71 INFORMAATIOTEKNIIKKA akatemiaprofessori Erkki Oja huone B328 puh professori Olli Simula huone B324 puh professori Juha Karhunen huone B327 puh professori Heikki Mannila huone B332 puh ma. professori Jaakko Hollmén huone B323 puh ma. professori Mikko Kurimo huone C313 puh Pää-/sivuaineen esittely Informaatiotekniikan laboratorion tutkimuksen painopistealueena on jo yli kolmen vuosikymmenen ajan ollut signaali-informaation tietokonepohjaisten käsittelymenetelmien kehittäminen. Tällä hetkellä tärkeimpänä tutkimuskohteena ovat neuroverkot, niiden teoreettiset perusteet ja sovellukset. Laboratorion yhteydessä toimii akatemiaprofessori Erkki Ojan johtama neuroverkkojen tutkimusyksikkö, jonka perustaja akateemikko Teuvo Kohonen on neuraalilaskennan kansainvälisesti merkittävimpiä pioneereja. Neuroverkkojen tutkimusyksikkö on yksi Suomen Akatemian huippututkimusyksiköistä. Neuroverkot (tai keinotekoiset hermoverkot, artificial neural networks) ovat yksinkertaisista laskentaelementeistä muodostuvia massiivisia järjestelmiä, joiden esikuvina ovat olleet biologiset hermojärjestelmät. Teknisessä mielessä neuraaliverkot muodostavat oppivia järjestelmiä, jotka vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa suorittavat erilaisia älykkyyttä vaativia tehtäviä. Informaatiotekniikan laboratoriossa neuraalilaskennan menetelmiä on viime aikoina sovellettu moniin ongelmiin erityisesti hahmontunnistuksessa, kuvankäsittelyssä, signaalinkäsittelyssä, tietoliikennetekniikassa, prosessien ja laitteiden monitoroinnissa ja kunnonvalvonnassa, bioinformatiikassa sekä teksti- ja kuva-aineistojen organisoinnissa ja haussa. Kuva-analyysiin ja konenäköön liittyvissä tutkimusprojekteissa neuropohjaisia luokittelumenetelmiä on kehitetty ja sovellettu satelliittikuvien analyysissä, teollisuuden laadunvalvonnassa, käsinkirjoitettujen merkkien tunnistamisessa sekä kuvatietokantojen indeksoinnissa. Puheentunnistuksessa tutkitaan digitaalisten puheaineistojen analyysiä. Tietoliikennetekniikan sovelluksissa neuroverkot parantavat mm. vastaanottimissa käytettävien korjainrakenteiden suorituskykyä häiriöisessä ja epälineaarisessa kanavassa. Oppivilla menetelmillä voidaan myös analysoida mobiiliverkkojen toimintaa ja optimoida verkkojen suorituskykyä. Sovelluksia on runsaasti erityisesti radiotietoliikenteen alalla. Monimutkaisten ja vaikeasti mallitettavien teollisuusprosessien monitorointi, kunnonvalvonta ja prosessien ohjaus muodostavat laajan sovellusalueen, johon neurolaskennan menetelmiä ollaan myös laboratoriossa soveltamassa. Eräs neuroverkkojen sovellusala on massiivisen suurten datajoukkojen analyysi, mm. Internet -dokumenttien hakumenetelmät. Tämän lisäksi yksi laboratorion tutkimusryhmistä osallistuu Helsingin yliopiston ja laboratorion yhteiseen Datasta tietoon huippututkimusyksikköön, joka kehittää tietokonementelmiä suurien ja monimutkaisten dataaineistojen käsittelyyn. Kombinatorinen hahmonsovitus ja tiedon louhinta (data mining) ovat keskeisiä menetelmätyökaluja. Datasta tietoon -yksikön tutkimustuloksia käytetään molekyylibiologiassa ja bioinformatiikassa, prosessiteollisuudessa, tietoliikenteessä, ekologiassa ja kieliteknologiassa. Informaatiotekniikan pää- ja sivuaine liittyy kiinteästi edellä selostettuun tutkimusalaan. Opetuksen tarkoituksena on antaa valmiudet hyvin monenlaisista lähteistä peräisin olevan digitoidun datan, kuten mittaustiedon, kuvien, signaalien, puheen ja tekstin teoreettisten ja laskennallisten käsittelymenetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen. Tietojenkäsittelykapasiteetin halvetessa suurten datajoukkojen automaattinen analyysi on saamassa yhä merkittävämmän sijan useilla tekniikan aloilla. Tyypillisiä opetusalueita informaatiotekniikassa ovat signaalien suodatus ja estimointi, hahmontunnistus, signaalien ja kuvien digitaalinen käsittely, tietokonenäkö, kieliteknologia sekä neurolaskenta ja sen sovellukset. Alan ammattikuva on erittäin laaja. Työtehtävät ulottuvat fysiikan menetelmiä soveltavista tutkijoista tietokonejärjestelmien ja ohjelmistojen suunnittelijoihin. Myös opetus- ja perustutkimustehtävät työllistävät monia 71

72 tällä nopeasti kehittyvällä alalla. Informaatiotekniikan pääaine antaa erityisen hyvät mahdollisuudet jatko-opintoihin. Pääaineen täydentäjäksi sopivat tietotekniikan koulutusohjelman sivuaineiden ohella hyvin monet sähkö- ja tietoliikennetekniikan, automaatio- ja systeemitekniikan sekä teknillisen fysiikan koulutusohjelmien sivuaineet. Lisäksi sovelletun matematiikan opinnot tukevat hyvin informaatiotekniikan pääainetta. Myös informaatiotekniikan sivuaine täydentää hyvin edellä mainituissa koulutusohjelmissa olevien suuntien pääaineita. Informaatiotekniikan laboratorion kotisivulta on linkki pääaine-esittelyyn. TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunnat: Digitaalinen signaalinkäsittely / Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät 5. Informaatiotekniikka OPINTOJAKSO Pää- ja sivuaine Pakolliset T Informaatiotekniikan seminaari 2 ov x T Informaatiotekniikan erikoistyö I 5 ov x T Hahmontunnistuksen perusteet L 3 ov x T Signaalien tilastollinen mallinnus 3 ov x T Neuraalilaskennan perusteet 3 ov x Valitse seuraavista niin, että vähintään 20 ov täyttyy: T Informaatiotekniikan erikoiskurssi I 2-5 ov T Informaatiotekniikan erikoiskurssi II 2-5 ov T Informaatiotekniikan erikoiskurssi III 2-5 ov T Informaatiotekniikan erikoiskurssi IV 2-5 ov T Tietokonenäkö 3 ov T Digitaalinen kuvankäsittely 3 ov T Neuraalilaskennan jatkokurssi 3 ov T Oppivat mallit ja menetelmät 3 ov T Informaatiotekniikan erikoiskurssi V L V 2-5 ov T Informaatiotekniikan erikoiskurssi VI L V 2-5 ov T Tiedon louhinnan algoritmiset menetelmät 3 ov S /106 Digital Signal Processing Systems 3 ov S Tietokonetekniikan työt 1,5 ov S Signaalinkäsittelyn erikoistyö 3-5 ov S Processing of Video Signals 2,5 ov S Signal processing in telecommunications I 2 ov S Signal processing in telecommunications II 2 ov S Signaaliprosessorit ja äänenkäsittely 3 ov S Puheenkäsittely 3 ov S Audio Signal Processing 3 ov Tfy Ihmisaivojen rakenne ja toiminta 3 ov Tfy Kuvankäsittely lääketieteellisessä tekniikassa 3 ov T Informaatiotekniikan erikoiskurssi V 2-5 ov T Informaatiotekniikan erikoiskurssi VI 2-5 ov 72

73 JOHTAMINEN JA TYÖPSYKOLOGIA, sivuaine Vastaava opettaja: prof. Veikko Teikari Johtamisen ja työpsykologian pää- ja sivuaine perehdyttää opiskelijat johtamisen, kehittämisen, konsultoinnin ja ryhmätoiminnan tärkeisiin tietoihin ja taitoihin. Aihe-alueita ovat tiimitoiminta, johtaminen organisatorisina prosesseina ja henkilökohtaisena toimintana, kehittämishankkeen toteuttaminen sekä organisatorisen muutos. Opintojen tavoitteena on muutoksen hallinnan käytännöllisten ja teoreettisten taitojen oppiminen, joilla luodaan perusta projektien, ryhmien ja tulosyksiköiden johtamiseen ja kehittämiseen. Oppiminen ankkuroituu johtamisen (leadership) ja organisaation kehittämisen tutkimustraditioon sekä pohjoismaiseen toimintatutkimuksen lähestymistapaan. Opetus on vuorovaikutuksellista, case-pohjaista ja ryhmätöihin perustuvaa toimintaa, jossa teorian ja käytännön suhde pyritään pitämään elävänä. Työpsykologian ja johtamisen laboratorion tutkijoiden kokemukset suomalaisen työelämän kehittämisestä ovat sekä opetuksen sisältöä että alueen kehittyvää teoriaa. TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suunnat: Digitaalinen signaalinkäsittely / Optiset tietoliikennejärjestelmät / Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät / Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät / Verkot ja järjestelmät 6. Johtaminen ja työpsykologia OPINTOJAKSO Pakolliset esitiedot TU Työpsykologian ja johtamisen perusteet 2 ov TAI TU Organizational Behavior and Knowledge Management; Introduction 2-4 ov TU Työpsykologian ja johtamisen forum 1 ov TU Johtaminen organisaatiossa 2 ov TU Tuotantotalouden perusopintojakso 3-4 ov TAI TU Grundkurs i produktionsekonomi 3-4 ov Pakolliset 7 ov TU Johtamisen ja työpsykologian seminaari 2 ov TU Johdatus yhteistoiminnan dynamiikkaan 2 ov TU Organisaation kehittäminen 3 ov Valitse seuraavista siten, että vaadittu laajuus täyttyy: TU Dialogiset menetelmät konsultoinnissa 2 ov TU Henkilökohtainen johtajuus 2 ov TU Johtaminen tuotekehitysorganisaatiossa 2 ov TU Tuotantoyksikön kehittäminen 2 ov TU Työjärjestelmien analysointi ja kehittäminen 4 ov TU Hyvinvointi ja kuormittuminen työorganisaatiossa 2 ov TU Organisaatioteoria 2 ov TU Organisaation palkitsemisjärjestelmät 3 ov TU Osaamisen kehittäminen ja johtaminen 2 ov TU Oppiminen ja oppimisympäristöt 2-4 ov TU Knowledge management 3 ov TU Organizational networks and communication 2 ov TU Advanced Project-based Management 2-3 ov 73

74 KIELITEKNOLOGIA Professori Paavo Alku, huone SE 114, puh , Professori Unto K. Laine, huone SE 213, puh , Professori Matti Karjalainen, huone SE 211, puh , Professori Mikko Sams, huone E349 (Innopoli 2), puh , Akat. professori Erkki Oja, huone B328 (T-talo), puh , Ma. prof. Mikko Kurimo, huone C313 (T-talo), puh Pää- / sivuaineen esittely Kieliteknologialla tarkoitetaan tietotekniikkaa, jolla käsitellään ja hyödynnetään ihmisen puhumaa tai kirjoittamaa kieltä. Kieliteknologian sovellutuksia ovat esimerkiksi puheentunnistus, puhesynteesi, automaattinen kielen kääntäminen, tiedonhaku ja järjestäminen. Kieliteknologian opettamiseen on Suomeen perustettu Opetusministeriön rahoituksella useiden yliopistojen verkosto. TKK:lla osallistuu tähän kansalliseen opetuksen verkostoon kolme laboratoriota: akustiikan ja laskennallisen tekniikan laboratoriot sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolta sekä informaatiotekniikan laboratorio tietotekniikan osastolta. Nämä laboratoriot tarjoavat opetusta seuraavilla kieliteknologian kannalta keskeisillä alueilla: puheteknologia, kielen mallinnuksen adaptiiviset ja tilastolliset menetelmät, kuten neuroverkot, sekä kielen havaitsemisen ja tuottamisen neurokognitiiviset mekanismit. Pää/sivuaineena kieliteknologia on luonteeltaan poikkeuksellisen poikkitieteellinen. Opintoihin kuuluu TKK:n omien kurssien lisäksi muiden yliopistojen kursseja, joista mainittakoon erityisesti Helsingin yliopiston Yleisen kielitieteen laitoksen (kieliteknologian oppiaine), Fonetiikan laitoksen ja Tietojenkäsittelytekniikan laitoksen tarjoamat kurssit. Kieliteknologian oheen suositeltavia pää/sivuainevalintoja TKK:lla ovat akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka, digitaalinen signaalinkäsittely, informaatiotekniikka ja kognitiivinen teknologia. Kieliteknologian pääaine tarjoaa hyvät mahdollisuudet monipuolisille jatko-opinnoille. Lisätietoja kieliteknologian opinnoista löytyy WWW-sivuilta osoitteessa 74

75 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunnat: Digitaalinen signaalinkäsittely / Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät / Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät 7. Kieliteknologia OPINTOJAKSO Pääaine Sivuaine Pakolliset Ctl190 (HY) Kieliteknologian johdantokurssi 2 ov x x T Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely L 3 ov x x S Puheenkäsittely 3 ov x x S Puheen havaitseminen ja tuottaminen 4 ov x x Valitse seuraavista niin, että vähintään 20 ov täyttyy S Ääniteknologian perusteet 3 ov S Kommunikaatioakustiikka 3 ov S Puheenkäsittelytekniikan metodit 3 ov S Puheenkäsittelytekniikan seminaari (vaihtuva-alainen) 2 ov T Hahmontunnistuksen perusteet 3 ov T Signaalien tilastollinen mallinnus 3 ov T Neuraalilaskennan perusteet 3 ov T , 182, 183, 184 Informaatiotekniikan erikoiskurssit I-IV, aiheiltaan soveltuvat 2-5 ov Ctl103 (HY) Fonetiikan perusteet kieliteknologeille 1 ov Ctl107 (HY) Fonetiikan harjoituksia 1 ov Ctl101 (HY) Yleisen kielitieteen perusteet kieliteknologeille 1 ov Ctl132 (HY) Automaattinen fonologinen ja morfologinen analyysi 2 ov Ctl142 (HY) Automaattinen syntaktinen analyysi 2 ov Huom: HY:llä merkityt ovat Helsingin Yliopiston tuottamia opintojaksoja. 75

76 KOGNITIIVINEN TEKNOLOGIA Akatemiaprofessori Mikko Sams, Innopoli II, Tekniikantie 14, puh , ma. professori Iiro Jääskeläinen, Innopoli II, Tekniikantie 14, puh , Pää-/sivuaineen esittely Kognitiivisen teknologian asiantuntemus on hyödyllistä kehitettäessä ihmisten käyttämää teknologiaa. Laboratorion tutkimus kohdistuu ihmisen kommunikaation neurokognitiivisiin mekanismeihin ja tämän tiedon hyödyntämiseen informaatioteknologiassa. Lähitulevaisuudessa tärkeitä kognitiivisen teknologian sovellusalueita ovat esimerkiksi puhekommunikaation mallintaminen ja sosiaalis-emotionaalisten tekijöiden huomioiminen kommunikaatio-teknologiassa. Kognitiivisen teknologian tärkeitä sovelluksia ovat mm. järjestelmät, joiden avulla voidaan parantaa esim. aistivammaisten ihmisten kommunikaatioedellytyksiä. Laboratorion järjestämä opetus koostuu luentokursseista ja niihin elimellisesti liittyvistä harjoituskursseista. Pää- tai sivuaineen tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on vahvat tiedot ihmisen kommunikaation mekanismeista ja niiden mallintamisesta. 76

77 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunta: Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät 8. Kognitiivinen teknologia OPINTOJAKSO Pakolliset: S Emootiot, kommunikaatio ja komputaatio 4 ov x S Havaitseminen ja toiminta 4 ov x S Kognitiivinen neurotiede 3 ov x Valitse seuraavista niin, että vähintään 20 ov täyttyy: AS Robotiikka 2 ov AS Kenttä- ja palvelurobotiikka* 3 ov AS Käyttäytymispohjainen robotiikka 2 ov Kyl Signal processing in the human brain 3 ov Kyl Neuromagnetic studies of human brain functions 3 ov S Kommunikaatioakustiikka 3 ov S Signaaliprosessorit ja äänenkäsittely 3 ov S Puheenkäsittely 3 ov S Laskennallisen tekniikan erikoiskurssi I 4 ov S Laskennallisen tekniikan erikoiskurssi II 2-5 ov S Havaitsemisen mallintaminen 2 ov S Mallintamisen ja informaatioteorian perusteet 2 ov S Bayesilainen mallintaminen 2 ov S Puheen havaitseminen ja tuottaminen 4 ov S Kommunikaatio ja kognitio -tutkijaseminaari 1-4 ov S Kommunikaation ja kognition mallintaminen L 2 ov S Kommunikaation ja kognition erikoiskurssi 2 ov S Kognitiivisen tekniikan ja teknologian erikoistyö 2-5 ov S Yksilöllisiä kommunikaation ja kognition opintoja 1-6 ov T Informaatiotekniikan erikoiskurssi III 2-5 ov T Hahmontunnistuksen perusteet L 3 ov T Tietokonenäkö 3 ov T Johdatus kyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 1 ov T Käyttöliittymäpsykologia 2 ov T Käytettävyyden arviointi 4 ov Tfy Ihmisaivojen rakenne ja toiminta 3 ov Tfy Elollisen aineen fysiikka II (elektrofysiologia) L 3-4 ov Tfy Signaalinkäsittely lääketieteellisessä tekniikassa 3 ov Tfy Kuvankäsittely lääketieteellisessä tekniikassa 3 ov TU Oppiminen ja oppimisympäristöt 2-4 ov Pääaine/Sivuaine 77

78 KONSULTOINTI JA YHTEISTOIMINTA Vastaava professori: prof. Veikko Teikari ja prof. Matti Vartiainen Tämän päivän organisaatioiden kilpailukyvyn perustana on henkilöstön yhteisen tietämyksen ja osaaminen jakaminen suunnittelussa ja käytännön toiminnassa. Keskeinen toimija organisaatiossa on syvälliset tiedot ja taidot omaava alan ammattilainen. Hän voi olla organisaatiossa sisällä, verkostossa tai ulkopuolinen asiantuntija. Ammattitaidon käyttäminen organisaatiossa tarkoittaa oman osaamisen yhdistämistä muiden ammattitaitoon ja osaamiseen. Tämä voi tapahtua vain yhteistoiminnallisissa suhteissa. Asiantuntijuuden suunnitelmallista ja sovittua käyttämistä organisaatiossa sanotaan konsultoinniksi. Yhteistoiminnalliset suhteet konsultoinnissa rakentuvat tasa-arvoiselle ihmiskuvalle. Konsultoinnissa jaetaan asiantuntemusta kahden tai useamman toimijan välillä. Toimijoilla on erilaista osaamista. Ihmisinä he ovat samanarvoisia. Konsultoinnissa toimitaan monipuolisissa tasa-arvoisissa suhteissa. Yhteistoiminnalliset suhteet eivät ole ongelmattomia. Hiljaisiksi voimiksi kutsutaan ryhmässä vaikuttavia psykodynaamisia ilmiöitä, mitkä vaikuttavat perustehtävässä pysymiseen, roolin ottoon, johtajuuteen ja seuraajuuteen sekä auktoriteettiin ja rajojen pitämiseen. Konsultoinnin prosessissa tulisi mieltää nämä hiljaiset voimat ja voittaa ne yhteiseksi voimavaraksi. Yhteistoiminnan rakentaminen on kommunikatiivista toimintaa, jossa käytetään dialogisia metodeja. Tällaisia ovat ryhmäkeskustelut, tulevaisuuden ennakointidialogit ja työkonferenssi sekä minikonferenssit. Näissä käytetään erilaisia puitteita ja rakenteita, jotka edistävät erilaisten dialogisten prosessien syntyä. Dialogisissa prosesseissa on mahdollista jakaa asiantuntemusta muiden kanssa. Konsultoinnin sivuaineeseen kuuluu viisi pakollista opintojaksoa. Johdatus yhteistoiminnan dynamiikkaan - opintojaksolla käsitellään teoreettisia peruskäsitteitä. Konsultoinnin ja yhteistoiminnan perusteet kurssilla opetellaan rakentamaan yhteistoiminnallinen konsultointiprosessi. Dialogiset menetelmät - opintojaksolla opiskellaan dialogisia menetelmiä teoriassa ja käytännössä. Tiimidynamiikan kurssin tarkoituksena on lisätä teoreettista tietoa ja itsetuntemusta ryhmän jäsenenä olosta ja antaa nimiä ryhmässä ilmeneville, usein piilossa oleville hiljaisille voimille. Viidennellä opintojaksolla, Työjärjestelmien analysointi ja kehittäminen, sovelletaan opittua käytännön hankkeeseen. Tiimidynamiikan kokemuksellisella jaksolla ja Työn analysointi ja kehittämisopintojaksoilla rajoitetaan opiskelijamäärää 24:ään. 78

79 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suunnat: Digitaalinen signaalinkäsittely / Optiset tietoliikennejärjestelmät / Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät / Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät / Verkot ja järjestelmät 9. Konsultointi ja yhteistoiminta (20/15 ov) Esitiedot TU tai TU TU TU TU tai TU OPINTOJAKSO Työpsykologian ja johtamisen perusteet Organizational behaviour and Knoeledge management; Introduction Työpsykologian ja johtamisen forum Johtaminen organisaatiossa Tuotantotalouden perusopintojakso Grundkurs i produktionsekonomi Pakolliset ov TU Konsultoinnin ja yhteistoiminnan perusteet 2 ov TU Johdatus yhteistoiminnan dynamiikkaan 2 ov TU Dialogiset menetelmät konsultoinnissa 2 ov TU Tiimidynamiikka 3 ov TU Työjärjestelmien analysointi ja kehittäminen 4 Tai TU Tuotantoyksikön kehittäminen 2 ov Valitse seuraavista siten, että vaadittu laajuus täyttyy: TU Henkilökohtainen johtajuus 2 ov TU Johtaminen tuotekehitysorganisaatiossa 2 ov TU Tuotantoyksikön kehittäminen 2 ov TU Organisaation kehittäminen 3 ov TU Työjärjestelmien analysointi ja kehittäminen 4 ov TU Hyvinvointi ja kuormittuminen työorganisaatioissa 2 ov TU Organisaatioiden palkitsemisjärjestelmät 3 ov TU Osaamisen kehittäminen ja johtaminen 2 ov TU Oppiminen ja oppimisympäristöt 2-4 ov TU Tiimit organisaatiossa 2 ov TU Knowledge management 2-3 ov TU Organizational networks and communication 2 ov TU Advanced Project-based Management 2-3 ov 79

80 LASKENNALLINEN TEKNIIKKA Akatemiaprofessori Kimmo Kaski, Tekniikantie 14, Innopoli II, puh , Professori Jouko Lampinen, Tekniikantie 14, Innopoli II, puh , Professori Jukka Tulkki, Tekniikantie 14, Innopoli II, puh , Akatemiaprofessori Mikko Sams, Tekniikantie 14, Innopoli II, puh , ma. professori Iiro Jääskeläinen, Innopoli II, Tekniikantie 14, puh , Pää-/sivuaineen esittely Erilaisten luonnonilmiöiden ja teknisten järjestelmien mallinnus ja analysointi perustuu nykyisin voimakkaasti numeerisiin ratkaisuihin tietokoneiden avulla. Laskennallinen tekniikka on laaja tekniikan ala, jonka piiriin kuuluu tietokoneilla tapahtuvaan informaation käsittelyyn ja mallinnukseen sekä numeerisiin ratkaisumenetelmiin liittyviä kysymyksiä. Pää- ja sivuaine laskennallinen tekniikka keskittyy laskennallisen tieteen ja tekniikan ongelmiin kuten kompleksisten fysikaalisten ja teknisten prosessien mallinnus ja visualisointi, laskennallinen älykkyys ja informaation stokastinen kompleksisuus. Opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden valmiuksia käyttää tietokoneita tutkimuksessa ja laskennallisia menetelmiä kompleksisten ongelmien ratkaisussa. Pääaineen pohjan muodostavat laskennallisen tekniikan opinnot ja niihin liittyvät matematiikan opinnot. Sen lisäksi opintojaksoja voi valita informaatiotekniikan, laskennallisen fysiikan ja signaalinkäsittelyn alueilta. Laskennalliseen tekniikkaan erikoistuneen diplomi-insinöörin ammattikuva on hyvin laaja. Monilla teollisuuden aloilla tuotekehittely perustuu tietokoneiden avulla tapahtuvaan mallinnukseen ja simulointiin, ja sen alan osaajia tarvitaan yhä enemmän. Tietokoneiden nopean kehityksen myötä eri sovellusalueille käyttökelpoiset laskennalliset menetelmät kehittyvät nopeasti, ja kehityksessä mukana pysyminen edellyttää hyvää menetelmäteknistä osaamista. Laskennallisen tekniikan pääaine antaa erityisen hyvät valmiudet jatko-opintoihin. Osoitteesta löytyy lisätietoja pää- ja sivuaineesta. 80

81 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunnat: Digitaalinen signaalinkäsittely / Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät 10. Laskennallinen tekniikka Pakolliset: OPINTOJAKSO Pääaine/Sivuaine Mat Optimoinnin perusteet 2 ov x Mat Stokastiset prosessit 3 ov x S Laskennallinen tiede 3 ov x S Laskennallisen tekniikan seminaari 2 ov x S Mallintamisen ja informaatioteorian perusteet 2 ov x Toinen seuraavista opintojaksoista: S Laskennallisen tekniikan erikoiskurssi I 4 ov S Laskennallisen tieteen erikoiskurssi 4 ov Valitse seuraavista niin, että vähintään 20 ov täyttyy S Kognitiivinen neurotiede 3 ov S Tietokonesimulaatio tekniikassa ja taloudessa 2-4 ov S Laskennallisen tekniikan erikoiskurssi II 2-5 ov S Havaitsemisen mallintaminen 3 ov S Laskennallisen tekniikan ohjelmatyöt 2 ov S Laskennallisen tekniikan erikoistyö 2-5 ov S Laskennallisen tieteen tutkijaseminaari 2-4 ov S Yksilöllisiä laskennallisen tekniikan opintoja L 1-6 ov S Laskennallisen tekniikan laboratorioseminaari V 1-2 ov S Topical Lectures on Information Theory and Modeling L 2 ov S Puolijohteiden kvanttirakenteet L 4 ov S Bayesilaisen mallintamisen perusteet L 2 ov S Kommunikaatio ja kognitio -tutkijaseminaari 1-4 ov S Kommunikaation ja kognition mallintaminen 2 ov S Kommunikaation ja kognition erikoiskurssi 2 ov S Havaitseminen ja toiminta 4 ov Mat Tieteen filosofia L 2-4 ov Mat Logiikan perusteet 1 ov Mat Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 2 ov Mat Systeemien identifiointi 2 ov Mat Matemaattinen malliajattelu 2 ov Mat Dynaaminen optimointi 3 ov Tfy Tietokonesimulointi fysiikassa 4 ov S Telecommunication systems 3 ov S Signal Processing in Telecommunications 1 2 ov S Signaaliprosessorit ja äänenkäsittely 3 ov T Neuraalilaskennan erikoiskurssi 2-5 ov T Hahmontunnistuksen perusteet L 3 ov T Signaalien tilastollinen mallinnus 3 ov T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 4 ov T Tietorakenteet ja algoritmit Y 3 ov S Signal Processing and Soft Computing in Industrial Electr. 3.5 ov S Digital Signal Processing Systems 3 ov S Tietokonetekniikan työt 1.5 ov S Puheenkäsittely 3 ov S Numeerinen sähkömagnetiikka 3 ov T Tietokoneanimaatio 4 ov 81

82 OHJELMISTOJÄRJESTELMÄT, sivuaine Professori Eljas Soisalon-Soininen, huone TB 207, puh , Professori Jorma Tarhio, huone TA 206, puh , Ma. professori Lauri Malmi, TA 227, puh , Sivuaineen esittely: Sivuainelistalta tulee kerätä 20 opintoviikon kokonaisuus sellaisista opintojaksoista, jotka eivät sisälly opiskelijan perusopintoihin, suuntaan tai pääaineeseen. Pakollisia ovat ensisijaisesti A-listan opintojaksot. Jos sivuaineen 20 ov eivät täyty A-listan opintojaksoista, jatketaan listasta B. Sopimuksen mukaan sivuaineeseen voidaan sisällyttää muitakin opintojaksoja. TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunta: Verkot ja järjestelmät 11. Ohjelmistojärjestelmät, sivuaine Sivuaine OPINTOJAKSO Ryhmä A: T Tietorakenteet ja algoritmit Y 3 ov x T Ohjelmoinnin peruskurssi 2 *) 4 ov x AS C/C++ -ohjelmoinnin peruskurssi *) 4 ov x T Käyttöjärjestelmät 3 ov x T Tiedonhallintajärjestelmät 3 ov x Valitse seuraavista niin, että 20 ov täyttyy: Ryhmä B: T Tietokoneen arkkitehtuuri 3 ov T Ohjelmistotuotannon perusteet 3 ov T Tietojenkäsittelyteorian perusteet 2 ov T Tietämystekniikan peruskurssi 4 ov T Algoritmien suunnittelu ja analyysi 3 ov T Rinnakkaisohjelmointi 3 ov T Käyttöjärjestelmät 3 ov T Embedded systems 3 ov T Ohjelmointikielen kääntäjät 4 ov T Tietokonegrafiikka 4 ov T Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys 1 ov T Käyttöliittymäpsykologia 2 ov T Käyttöliittymäsuunnittelu 1 ov *) vähintään toinen opintojaksoista, voi suorittaa myös molemmat. Muut T-alkuiset opintojaksot sopimuksen mukaan. 82

83 OPPIVAN ORGANISAATION KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN, sivuaine Vastaavat opettajat: prof. Matti Vartiainen ja dosentti Leenamaija Otala Organisaatioiden kyky uusiutua, uusia tietämystään ja osaamistaan ja tuottaa jatkuvasti innovaatioita on niiden arvon ja toiminnan kehittymisen ratkaiseva tekijä. Uusiutuminen edellyttää organisaatiolta jatkuvaa oppimista, mikä mahdollistaa kyvyn sopeutua muuttuvaan, usein turbulenttiin ympäristöön. Osaamisesta ja tiedosta on tullut strateginen resurssi. Yritykset hakevat tapoja nopeuttaa uuden tiedon luomista ja hiljaisen tiedon muuttamista näkyväksi tiedoksi sekä tuottaa uusia innovaatioita, edistää osaamisen jakamista ja tehostaa tiedon käyttöä. Nämä tavat ovat keskeisiä oppivan organisaation toimintatapoja. Oppiva organisaatio on yritys tai muu yhteisö, joka kykenee jatkuvaan muutokseen, hallitsee osaamistaan strategisena resurssina, osaa hyödyntää henkilöstön ja organisaation osaamisen toiminnassaan ja tuottaa jatkuvasti uusia innovaatioita. Oppivan organisaation pää- ja sivuaine antavat monelta kannalta ja monitieteellisesti kuvan niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat yritysten kykyyn uusiutua. Ne antavat myös yleiskuvan tiedon ja osaamisen strategisesta merkityksestä yrityksen toiminnassa, osaamisresurssien ja oppimiskyvyn käytännöllisestä kehittämisestä sekä niihin vaikuttavista asioista. Pääaine antaa perusvalmiudet analysoida yrityksen kehittämistarpeita sen ydinosaamisten ja henkilöstön osaamisen näkökulmista, johtaa kehittämistoimintaa organisaatiossa, toimia osaamisen kehittämiskonsulttina sekä käyttää henkilöstön ja organisaation oppimista jatkuvan kehittämisen ja muutosvalmiuden välineenä. Oppivan organisaation puitteissa käsitellään seuraavia asioita: ydinosaamisen tunnistaminen ja analysointi organisaation oppimiskyky ja uusiutuminen tiedon johtaminen osaamisen johtaminen innovatiivisuuden edistäminen henkilöstön osaamisen arviointi ja kehittäminen elinikäinen oppiminen yksilöiden, tiimien ja organisaation oppimisen tukeminen uusiutumista ja kehittymistä tukeva organisaatiokulttuuri oppivan organisaation johtajan roolit ja tehtävät oppimista tukeva organisaatiorakenne tietotukijärjestelmät osaamisen tukena oppimisympäristöjen kehittäminen 83

84 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunnat: Digitaalinen signaalinkäsittely / Optiset tietoliikennejärjestelmät / Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät / Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät / Verkot ja järjestelmät 12. Oppivan organisaation kehittäminen ja johtaminen, sivuaine/ylimääräinen sivuaine TU-53 OPINTOJAKSO Sivuaine (20 ov) Pakolliset esitiedot: TU Työpsykologian ja johtamisen perusteet X TU Työpsykologian ja johtamisen forum X TU Tuotantotalouden perusopintojakso TAI X TU Grundkurs i produktionsekonomi X Pakolliset opinnot (6 ov): TU Oppivan organisaation perusteet 3 ov X TU Oppiva organisaatio, seminaari 3 ov X Valitse seuraavista siten että vaadittu laajuus (20/15) täyttyy: TU Oppiva organisaatio, erikoistyö 2-4 ov TU Osaamisen kehittäminen ja johtaminen 3 ov TU Oppiminen ja oppimisympäristöt 2-4 ov TU Oppivan organisaation tietotuki 3 ov Muut soveltuvat opintojaksot : TU Konsultoinnin ja jihtamisen dynamiikka 2 ov TU Johdatus yhteistoiminnan dynamiikkaan 2 ov TU Dialogiset menetelmät konsultoinnissa 2 ov TU Tiimidynamiikka 3 ov TU Johtaminen organisaatiossa * 2 ov TU Henkilökohtainen johtajuus 2 ov TU Johtaminen tuotekehitysorganisaatiossa 2 ov TU Organisaatioiden palkitsemisjärjestelmät 3 ov TU Knowledge Management 2-3 ov TU Organizational networks and communication 2 ov TU Cross-cultural management 2 ov TU Projektien suunnittelu ja ohjaus * 2 ov TU Toimialojen erityispiirteet * 1 ov TU Quality Management* 2 ov TU Industrial Business Relationship and Networks 3 ov TU Principles of Strategic Management * 2-4 ov TU Managing Growth: Enterprise Forum* 1-3 ov Mat Päätöksenteko ja ongelmanratkaisu 2 ov Mat Filosofia ja systeemiajattelu 0,5-6 ov S Tiimi- ja projektioppiminen 1 T Verkkomedian perusteet * 3 ov * Mikäli kurssi on suoritettu tutkinnon 1. osassa tai suunnan opinnoissa tulee valita muu kurssi 84

85 OPTINEN TEKNOLOGIA JA OPTINEN TIETOLIIKENNE Professori Erkki Ikonen, huone SI 432, puh Ma. professori Timo O. Korhonen, huone SE 209, puh Pää-/sivuaineen esittely Optisen teknologian hyödyntäminen esimerkiksi lasertekniikkaan, optisiin antureihin ja optiseen tietoliikenteeseen liittyen on nopeassa kasvussa. Alan koulutustarpeen tyydyttämiseksi on optiikan perusasioiden sekä optiikan sovellusten opettaminen omassa pääaineessa tärkeätä. Optisen teknologian ja optisen tietoliikenteen pääaineessa on koottu jo nykyisin opetettavat sekä Sähkö- ja tietoliikennetekniikan että Teknillisen fysiikan ja matematiikan osaston optiikan kurssit siten, että sisällöstä muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Optisen teknologian ja optisen tietoliikenteen pääaineeseen sisältyy myös TKK:n mikromekaniikan opetus. Mikro-optiikan, mikroelektroniikan ja mikromekaniikan integroidut systeemit ovat tekemässä lähivuosina läpimurtoa uutena teknologian sovellusalueena. TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunta: Optiset tietoliikennejärjestelmät 13. Optinen teknologia ja optinen tietoliikenne OPINTOJAKSO Valitse seuraavista toinen: S Mittaustekniikan erikoistyö 2-5 ov S Tietoliikenteen optiikka ja optiset instrumentit 5 ov Valitse niin, että vähintään 20 ov täyttyy: S Tietoliikennetekniikan perusteet 1 ov S Elektroniikkalaitteen suunnittelu 2 ov S Product development in communication systems 4 ov S Transmission Methods in Telecommunication Systems 4 ov S Tietoliikennejärjestelmät 3 ov S Optoelektroniikka 3 ov S Fotoniikka ja integroitu optiikka 3 ov S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 2 ov S Optiikka 2 ov S Mikrosysteemitekniikka 4 ov S Mikrosysteemitekniikan laboratoriokurssi 3 ov S Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 2 ov vaikutukset ja mittaukset S Mittaustekniikan tutkimusseminaari 1 ov S Physics of Optical Communications Networks 3 ov Tfy Materiaalifysiikan erikoiskurssi 3-6 ov Tfy Moderni optiikka 4 ov Tfy Lasertekniikka ja optiikka 4 ov Tfy Laserfysiikka 4 ov Pääaine /sivuaine x Valittaessa taulukkoon kuulumattomia opintojaksoja tarvitaan pää-/ sivuaineen professorin hyväksyntä. 85

86 OPTOELEKTRONIIKKA Professori Matti Leppihalme, huone St 314, puh Professori Harri Lipsanen, huone St 417, puh Pää-/sivuaineen esittely Optoelektroniikan pääaineen ja sivuaineen tarkoituksena on antaa opetusta sekä alan materiaali- että laitetekniikassa. Optoelektroniikan sovellutusten ja tarpeiden kasvu on erittäin nopeaa. Käynnissä olevaan muutosprosessiin eniten vaikuttavat tekijät ovat valmistustekniikan eri osa-alueiden kehittyminen, uusi materiaalifysiikka, uuden mikroelektroniikan ja nanotekniikan erilaiset vaikutukset sekä tietoliikenteen tarpeet. Optisen signaalinkäsittelyn odotetaan yleistyvän voimakkaasti. Optoelektroniikan, fotoniikan ja integroidun optiikan suurimmat sovellusalueet ovat laajakaistaisessa optisessa tietoliikenteessä sekä optisessa tiedontallennuksessa. Muut markkinat liittyvät mittaus- ja analyysilaitteisiin mm. teollisuudessa ja terveydenhuollossa. Optoelektroniikan komponenttiteknologian viimeaikainen kehitys on avannut uusia mahdollisuuksia instrumentti-, anturi- ja automaatioteollisuuden alueilla. Puolijohteiden optisen ja sähköisten ominaisuuksien sekä valmistusmenetelmien tunteminen on ensiarvoisen tärkeää uusien optoelektroniikan komponenttien kehittämiseksi. Aktiivisista komponenteista mainittakoon erityisesti puolijohdelaser ja optinen ristikytkentälaite. Valmistusmenetelmistä tärkeimpiä ovat erilaiset epitaktiset kiteenkasvatustekniikat kuten organometalleja lähtöaineina käyttävä kaasufaasimenetelmä MOVPE. Pääaineen ja sivuaineen tavoitteena on optoelektroniikan ja fotoniikan materiaalien ja komponenttien fysiikan oppiminen, optoelektronisten instrumenttien kehittämistaitojen oppiminen, fotoniikan ja integroidun optiikan perusteiden oppiminen. TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunta: Optiset tietoliikennejärjestelmät 14. Optoelektroniikka Pakolliset: OPINTOJAKSO Pääaine Sivuaine S Puolijohdefysiikka 3 ov x x S Optoelektroniikka 3 ov x x S Fotoniikka ja integroitu optiikka 3 ov x x S Optoelektroniikan erikoistyö 5 ov x Valitse seuraavista niin, että vähintään 20 ov täyttyy: Tfy Materiaalifysiikka I 4 ov Tfy Lasertekniikka ja optiikka 4 ov Tfy Laserfysiikka 4 ov S Kvanttielektroniikka 3 ov S Elektroniset anturit 2 ov S Integroitujen piirien suunnittelun perusteet 2 ov S Yksilöllinen opintojakso 1-7 ov S Tietoliikenteen optiikka ja optiset instrumentit 5 ov 86

87 ORGANIZATIONAL BEHAVIOR AND KNOWLEDGE MANAGEMENT, sivuaine Responsible teacher: prof. Eila Järvenpää The major in Organizational behavior and knowledge management provides knowledge and competencies for understanding organizational behavior and how organizations operate. As knowledge is the most important asset and success factor for companies today and especially in the future, knowledge management is the special topic of the major. The emphasis is on knowledge intensive organizations that operate in fast changing global environments. Information and communication technologies (ICT), their applications and effects on organizational behavior are discussed. Engineers with master's degree need to understand how organizations work, and what are the causes and consequences of human behavior in organizations, in business, and in different kinds of business environments. Organizational behavior and knowledge management deals with the following issues: Knowledge management: knowledge creation and knowledge sharing, knowledge management systems and practices, creation of innovations Communication within and between organizations, managerial communication Individual and group behavior in organizations Cross-cultural management Organizational culture, values Theory of organizations Application areas are, e.g.: Development of knowledge management practices in organizations Development of communication in organizations Human resource management Cross-cultural management Competence development Development of management processes in organizations 87

88 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suunnat: Digitaalinen signaalinkäsittely / Optiset tietoliikennejärjestelmät / Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät / Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät / Verkot ja järjestelmät 15. Organizational behavior and knowledge management OPINTOJAKSO Compulsory prerequisities TU Organizational behavior and management; 2-4 ov Introduction TU Tuotantotalouden perusopintojakso or 3-4 ov TU Grundkurs i produktionsekonomi 3-4 Compulsory courses (7-14 credits) TU Knowledge management 2-4 ov TU Organizational networks and communication 2 ov TU Cross-cultural management 2 ov Optional courses, select so that the required credits (20/15) are filled: TU Organizational behavior and knowledge 1-4 ov management: special topics TU Individual assignment in organizational behavior 2-4 ov and knowledge management TU Well-being and stress in organizations ** 2 ov TU Analysis and development of work systems** 4 ov TU Introduction to learning organization * ** 3 ov TU Competence development and management** 2 ov TU Introduction to project management ** 2 ov TU Toimialojen erityispiirteet * 1 ov TU Quality Management 3 ov TU Project marketing and customer management 2 ov TU Strategic management of technology and 3 ov innovation TU Industrial business relationships and networks 3 ov * Mikäli kurssi on suoritettu tutkinnon 1. osassa tai suunnan opinnoissa tulee valita muu kurssi ** In Finnish, in English by request Vapaavalintaisina opintojaksoina kelpaavat lisäksi eri sopimuksesta muut professuurien TU-22, TU-53 ja TU-91 opintojaksot, jotka eivät kuulu muualle tutkintoon. Vapaavalintaisiin kursseihin hyväksytään eri sopimuksesta myös TKKn muilla osastoilla tai muissa koti- tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja kursseja. 88

89 PAIKANNUS JA NAVIGOINTI, sivuaine Geodesian prof. Martin Vermeer, puh , Sivuaineen esittely Sivuaineen tavoitteena on antaa riittävät tiedot geodesiasta ja paikanmäärityksestä sekä niiden tieteellisistä perusteista insinööreille, jotka joutuvat tekemisiin paikannuksen, reaaliaika- tai mobiili-paikannuksen taikka navigoinnin kanssa ja joilla on tarve ymmärtää niiden tieteelliset taustat. Aiheita ovat mm.: - koordinaattijärjestelmät ja -muunnokset, vertausjärjestelmät - Maan muoto, geoidi, korkeusjärjestelmät - satelliittipaikannus, inertiaalipaikannus, muut tekniikat - menetelmien integrointi, estimaatio- ja suodatusmenetelmät - geodeettisten ongelmien tiedostaminen ja asiantuntemuksen hyväksikäyttö. TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunta: Verkot ja järjestelmät 16. Paikannus ja navigointi, sivuaine OPINTOJAKSO Sivuaine Pakolliset: Maa Tasoituslasku 3 ov x Maa Geodesian perusteet I 3 ov x Maa GPS-paikanmääritys 2 ov x Maa GIS-GPS 2 ov x Maa Navigoinnin menetelmät 2 ov x Valitse niin, että vähintään 20 ov täyttyy: Mat Matemaattinen malliajattelu 2 ov Maa Geodesian yleiskurssi 2 ov Maa Geometrinen geodesia 2 ov Maa Geodesian jatkokurssi B 2.5 ov Maa Fysikaalinen geodesia 2 ov Maa Referenssijärjestelmät 2 Ov Maa Theories and Techniques in Geoinformatics 3 ov Maa GIS Analysis 2 ov Maa Analyyttinen fotogrammetria 2.5 ov Maa Fotogrammetrian erikoissovellukset 2 ov S Avaruusfysiikka 2 ov 89

90 RADIOTEKNIIKKA Professori Antti Räisänen, huone SC 309, puh , Professori Pertti Vainikainen, huone SC 322, puh , Professori Sergei Tretyakov, huone SC 311, puh , Professori Pekka Eskelinen, huone SI 320, puh , Pää-/sivuaineen esittely Radiotekniikka käsittää radioaaltojen käyttöön liittyvän tekniikan. Radiotekniikan sovellusalueita ovat mm. tietoliikenne, tutkat, radionavigointi, kaukokartoitus, radioastronomia sekä teho-, anturi- ja lääketieteelliset sovellukset. Näiden sovellusten taajuusalue on kilohertseistä terahertseihin. Sovelluksista tärkein on tietoliikenne, joka sisältää mm. matkapuhelinjärjestelmät, radiolähiverkot, radiolinkit ja yleisradiotoiminnan. Pää-/sivuaineen suorittanut hallitsee radiotekniikan peruskäsitteet ja ymmärtää radioaaltojen etenemisen ja käyttäytymisen eri tilanteissa, hän hallitsee RF- ja mikroaaltopiirien sekä antennien suunnitteluperusteet ja mittaukset sekä ymmärtää erilaisten radiojärjestelmien toiminnan. Pää-/sivuaineen suorittaneen mahdollisuudet sijoittua erilaisiin työtehtäviin ovat moninaiset. Hän voi suunnitella tai testata radiojärjestelmiä tai järjestelmän osia, osallistua järjestelmien ylläpitoon jne. Tutkimustoiminta radiotekniikan alueella on hyvin aktiivista; erityisesti tutkitaan uusia älykkäitä radiojärjestelmiä, antenneja, materiaaleja jne. Radioinsinöörien tarve on viime vuosina ylittänyt selvästi valmistuneiden määrän, joten työllisyysnäkymät ovat hyvät. Radiotekniikan kanssa sivuaineeksi voidaan suositella mm. seuraavia: signaalinkäsittely, televiestintäjärjestelmät, mikroelektroniikkasuunnittelu, mikroelektroniikka, elektroniikka ja mittaustekniikka, sähkömagnetiikka ja piiriteoria, avaruustekniikka. 90

91 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suunnat: Optiset tietoliikennejärjestelmät/ Verkot ja järjestelmät 17. Radiotekniikka OPINTOJAKSO Pääaine/ Pakolliset: sivuaine S Radiotekniikan perusteet 1) 3 ov x S RF- ja mikroaaltotekniikka 3 ov x S Radiotekniikan erikoistyö 2-5 ov x S Radiotekniikan laboratoriotyöt 4 ov x Valitse seuraavista vähintään 2 ov: S Piirisynteesin jatkokurssi 3 ov S Yleisradioverkkojen jakelutekniikka 2 ov S Radiotietoliikennejärjestelmät 2 ov S Capacity Enhancement Methods for Radio 2 ov Interface S Mobile Communications Services and Systems 2 ov S Radio Network Planning Methods 2 ov S Satelliittitietoliikenne 2 ov S Kaukokartoitus 3 ov S Radioastronomia 2 ov S Numeerinen sähkömagnetiikka 3 ov S Aaltojohdot ja resonaattorit 3 ov S Radioaaltojen eteneminen 2 ov S Antenniteoria 2 ov Valitse seuraavista niin, että 20 ov täyttyy: S Radiojärjestelmän osat 2 ov S Millimetriaaltotekniikka 2 ov S Tutkatekniikka 2 ov S Tietoliikenteen antennitekniikka 2 ov S Tietoliikenteen radiolaitteet I 2 ov S Tietoliikenteen radiolaitteet II 2 ov S Radiotekniikan tutkijaseminaari 1 ov S EMC-suunnittelu ja -testaus 2 ov S Mikroaaltosovellukset 2 ov S Analytical modelling in radioengineering 2 ov S Radiotekniikan lisensiaattikurssi 2-5 ov S Radiotekniikan lisensiaattikurssi 2-5 ov 1) Mikäli ei sisälly suunnan opintoihin. 91

92 SÄHKÖFYSIIKKA Professori Ari Sihvola, huone SC 210, puh , Professori Keijo Nikoskinen, huone SC 212, puh Professori Juha Sinkkonen, huone St 225, puh Professori Pekka Kuivalainen, huone St 227, puh Professori Erkki Ikonen, huone SI 432, puh Professori Pekka Wallin, huone SI 430, puh , Professori Ilkka Tittonen, huone I429, puh , Professori Harri Lipsanen, puh Akatemiaprofessori Kimmo Kaski, huone E335 (Tekniikantie 14), puh , Professori Jouko Lampinen, huone E339 (Tekniikantie 14), puh , Professori Jukka Tulkki, huone D321 (Tekniikantie 14), puh , Professori Mikko Sams, huone E349 (Tekniikantie 14), puh , ma. professori Iiro Jääskeläinen, Innopoli II, Tekniikantie 14, puh , Professori Martti Salomaa, huone F 205, puh Pää-/sivuaineen esittely Sähköfysiikan pääaine tarjoaa opiskelijalle hyvän valmiuden toimia useilla sähkö- ja tietoliikennetekniikan alueilla. Pääaineen tavoitteena on antaa hyvät tiedot eräiltä elektroniikan tarvitseman fysiikan ja materiaaliteknologian keskeisimmiltä sovellutusalueilta. Pääaine rakentuu tutkinnon I osan ja suunnan opintojen yhteydessä hankittujen matematiikan ja luonnontieteiden laajojen oppimäärien perustalle. Pääaineen pakollisen osan (vähintään 12 ov) opiskelija valitsee kokonaisuudesta, joka kattaa keskeisiä modernin fysiikan, elektroniikan materiaalien ja sähkömagnetismin alueita. Valinnaisten opintojaksojen piiriin voidaan lukea myös muita kuin ohessa lueteltuja opintojaksoja. Opiskelijan tulee sopia tästä jonkin pääaineen vastaavan professorin kanssa. Sähköfysiikan pääaineeksi valitsevien odotetaan sijoittuvan lähinnä elektroniikan materiaaleja ja komponentteja valmistavaan teollisuuteen, joka parhaillaan laajentaa toimintaansa voimakkaasti. Sähköfyysikoilla on kysyntää myös tietoliikenneyrityksissä, joissa tarvitaan tavallista syvempiä tietoja sähkötekniikkaa lähellä olevasta fysiikasta. Sähköfysiikan pääaineessa ei ole erityisiä esitietovaatimuksia, mutta käytännössä opintojen menestyksellinen suorittaminen edellyttää hyviä klassisen mekaniikan ja sähkömagnetismin sekä modernin fysiikan perustietoja. Sähköfysiikan pääaineen ensimmäiseen 12 ov osaan suositellaan erityisesti opintojaksoja Tfy-3.xxx Tiiviin aineen fysiikka I L ja Tfy Kvanttimekaniikka I. 92

93 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunta: Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät 18. Sähköfysiikka OPINTOJAKSO Valitse seuraavista vähintään 12 ov Tfy Materiaalifysiikka I 4 ov Tfy Kvanttimekaniikka I 4 ov Tfy Statistinen fysiikka ja termodynamiikka 4,5 ov Tfy Polymeerifysiikka 3 ov S Puolijohdeteknologia I 3 ov S Sähkömagnetiikka 3 ov S Puolijohdefysiikka 3 ov S Mikrosysteemitekniikka 4 ov S Laskennallinen tiede 3 ov S Puolijohteiden kvanttirakenteet 4 ov Valitse seuraavista niin, että vähintään 20 ov täyttyy: Tfy Pintafysiikka 4 ov Tfy Computer simulation methods in physics 4 ov S Sähkömekaniikka ja sähkökäytöt 5 ov S Radiotekniikan perusteet 3 ov Tfy Kvanttimekaniikka II 4 ov Tfy Kvanttimekaniikka III 4 ov Tfy Kvanttimekaniikka IV 4 ov Tfy Lasertekniikka ja optiikka 4 ov Tfy Laserfysiikka 4 ov S Puolijohdeteknologian perusteet 3 ov S Kuljetusteoria ja sen sovellutukset 3 ov S Kvanttielektroniikka 3 ov S Puolijohdeteknologian laboratoriotyöt II 5 ov S Puolijohdetekniikan erikoistyö 3-5 ov S Puolijohdeteknologia II 3 ov S Puolijohdeteknologian laboratoriotyöt I 1 ov S Ääniteknologian perusteet 3 ov S Akustiikka ja äänen fysiikka 2 ov S Avaruusfysiikka 2 ov S Avaruustekniikan erikoistyö 3 ov S Numeerinen sähkömagnetiikka 3 ov S Sähkömagnetiikan erikoistyö 2 ov S Radioaaltojen eteneminen 2 ov S Antenniteoria 2 ov S Optoelektroniikka 3 ov S Fotoniikka ja integroitu optiikka 3 S Optoelektroniikan erikoistyö 5 ov S Mittaustekniikan erikoistyö 2-5 ov S Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn 2 ov biologiset vaikutukset ja mittaukset S Tietoliikenteen optiikka ja optiset instrumentit 5 ov Pääaine/sivuaine 93

94 TELECOMMUNICATIONS MANAGEMENT S-38/TU-91 Professor Erkko Autio, Spektri, puh Professor Raimo Kantola, huone, SE 323, puh , Professori Heikki Hämmäinen, huone SE 322, puh , Professori Riitta Smeds, puh The Telecommunications Management major and additional minor are structured to provide the students the means to succeed in the dynamic telecommunications sector. The major and the minor provide a holistic view on the business and technologies involved. The business-oriented courses of the major and minor give a general view on corporate strategy, technology management, and technology venturing, with a special emphasis on the telecommunications industry. A deep understanding of the industry is developed through preparing written assignments on interesting business cases. The courses dealing with telecommunications technologies provide the necessary basic technical knowledge in telecommunications and digital media. The Telecommunications Management major and minor are organized in close cooperation with leading companies in the telecommunications industry. In addition to receiving leading-edge knowledge, the students benefit from the cooperation in the form of valuable contacts. Graduating with a major or minor in Telecommunications Management will open up positions in, for example: corporate planning research and development technology and product management project management management consulting corporate management teaching Students choosing Telecommunications Management as their major or minor are encouraged to emphasize language studies, since the telecommunications industry is truly an international one. Students should also accumulate international exposure in the form of work and studies abroad. The major in Telecommunications Management is geared to students of Communications Engineering, Product Development and User Interfaces (CE PDU) option. This major must be complemented with a technical minor. The technical minor can be any minor subject provided in one of the following degree programs: Communications Engineering, Electronics and Electrical Engineering, Information Technology and Software Engineering or Technical Physics such that not more than 40% of its credit units are composed of management courses. Some of the compulsory courses might therefore be already covered in the technical minor. In this case, the student should replace such courses from the list of optional courses presented. The additional minor in turn is aimed at students of Communications Engineering, Product Development and User Interfaces option or Networks and Systems option, who are majoring in a telecommunications or information technology related field, and wish to gain a set of business skills that are useful in the telecommunications industry. HUOM! Pääaineen yhteydessä täytyy valita tekninen sivuaine, jossa teknisten kurssien osuus on vähintään 60%. 94

95 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunta: Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät 19. Telecommunications Management, major (minimum 22 credit units) ** Prerequisite courses (can t be included in the required 22 credits) TU Teollisuustalouden perusopintojakso 4 TU Laskentatoimi ja kannattavuus 2,5 TU Markkinointi 2,5 Core Compulsory courses (12 credit units): S Telecommunications Forum 1 (-4) S Televerkon merkinannot 3 S Tietoliikenneverkot 3 TU New Venture Development 3+1 TU Strategic Management in the Telecom Industry 2 One of the following: S Special Assignment on Networking Technology 1-4 S Seminar on networking business 2-7 S Special assignment on networking business 1-4 One of the following: T Ohjelmistotuotannon Perusteet 3 S Palvelunkehitys ja hallinta 2 S Protokollasuunnittelu 3 Optional courses S Tietoverkkotekniikan seminaari 2 S Palvelunkehitys ja hallinta 2 S Protokollasuunnittelu 3 S Palvelunlaatu Internetissä 2 S Verkkopalvelujen tuotanto 2 S Individual Course on Networking Technology 1-7 TU Advanced Project-based Management 2-3 TU Yrityksen rahoitus 2 TU Strategic Management of Tech. And Innovation 3 TU Entrepreneurial Finance L 4 TU Principles of Strategic Management 2-4 TU Marketing, International Business, Business Strategy; Enterprise Forum 1-3 TU Enterprise Forum: Special Project Assingnment L 1-3 TU Special Study in Telecommunications Business 3 TU Seminar in Telecommunications Business 3 T Tietoturvallisuustekniikka 2 T Multimedia Technology 3 T Preparing Hypermedia Documents 3 T Virtual Reality 3 Maa Sopimus ja kauppaoikeuden perusteet 2 Maa Kansainvälinen sopimusoikeus 2 Maa Sähkö- ja teletoimintaoikeus 2 Other non-basic S-38, S-72, TU-91, T-109 and T-110 courses with an agreement. 95

96 Telecommunications Management TU-91, minor (minimum 20 credit units) Compulsory courses (11 credit units) S Telecommunications Forum 1 (- 4) S Networking business 2-3 TU Teollisuustalouden perusopintojakso 4 TU Laskentatoimi ja kannattavuus 2,5 TU New Venture Development 3+1 TU Strategic Management in the Telecom Industry 2 Optional courses S Seminar on networking business 2-7 S Special assignment on networking business 1-4 S Televerkon merkinannot 3 S Tietoverkkotekniikan seminaari 2 S Special Assignment on Networking Technology 1-4 S Palvelunkehitys ja hallinta 2 S Tietoliikenteen tietoturva 2 S Protokollasuunnittelu 3 S Tietoliikenneverkot 3 S Verkkopalvelujen tuotanto 2 S Individual assignment on Networking Technology 1-7 TU Project Management, basic course 2 TU Yrityksen rahoitus 2 TU Advanced Project-based Management 2-3 TU Markkinointi 2,5 TU Strategic Management of Tech. and Innovation 3 TU Entrepreneurial Finance L 4 TU Principles of Strategic Management 2-4 TU Marketing, International Business, Business Strategy; Enterprise Forum 1-3 TU Enterprise Forum: Special Project Assingnment L 1-3 TU Special Study in Telecommunications Business 3 TU Seminar in Telecommunications Business 3 TU Cross-cultural Business 2 T Ohjelmistotuotannon perusteet 3 T Tietoturvallisuustekniikka 2 T Multimediatekniikka 4 T Preparing Hypermedia Documents 3 T Virtual Reality 3 Maa Sopimus ja kauppaoikeuden perusteet 2 Maa Kansainvälinen sopimusoikeus 2 Maa Sähkö- ja teletoimintaoikeus 2 Other non-basic S-38, S-72, TU-91, T-109 and T-110 courses with an agreement 96

97 TELELIIKENNETEORIA Professori Jorma Virtamo, huone SE 311, puh Pää-/sivuaineen esittely Teleliikenneteoria tutkii sitä, miten tietoliikennejärjestelmän tekniset parametrit, järjestelmään tarjottu liikenne sekä käyttäjien kokema palvelun laatu riippuvat toisistaan. Tämän riippuvuuden ymmärtäminen luo pohjan tietoliikenneverkkojen suunnittelulle, verkon komponenttien mitoitukselle ja suorituskyvyn arvioinnille, verkkojen optimaaliselle operoinnille sekä liikenteenhallinnan toimenpiteiden suunnittelulle. Liikenteelliset kysymykset ovat tärkeässä asemassa mm. Internetin, ATM- ja WDM-verkkojen ja yleensä laajakaistaisten monipalveluverkkojen kehittämisessä. Eriytetyn palvelunlaadun tarjoaminen Internetissä on eräs tämän hetken keskeisistä kehityskohteista. Huolellinen liikenteellinen suunnittelu on tärkeää rajallisten resurssien systeemeissä, kuten mobiiliverkoissa. Nämä tehtävät muodostavat laajan työkentän liikenneteoriaan erikoistuneille ammattilaisille. Tietoliikennejärjestelmiä sekä niissä esiintyviä liikenneprosesseja kuvataan teleliikenneteoriassa matemaattisten mallien avulla. Mallinnuksen välineistö nojautuu paljolti todennäköisyys-laskentaan, osittain stokastisten prosessien teoriaan ja niistä erikseen kehitettyyn jonoteoriaan. Suurten järjestelmien analysointiin käytetään usein simulointeja. Teleliikenneteorian opiskelijoilta vaaditaan hyvää perusmatematiikan ja todennäköisyylaskennan tuntemusta. Teleliikenneteoria pää/sivuaineena voidaan mielekkäästi yhdistää eri syventymiskohteisiin kuten teletekniikkaan tai televiestintäjärjestelmiin. Se voidaan yhdistää monen muunkin pää-/sivuaineen kanssa siten, että nämä joko tarjoavat tietoa teleliikenneteorian sovelluskohteista tai tukevat itse liikenneteorian menetelmien omaksumista ja ymmärtämistä (esim. matematiikka ja systeemianalyysi). 97

98 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunnat: Verkot ja järjestelmät/ Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät 20. Teleliikenneteoria OPINTOJAKSO Pää- ja sivuaine Pakolliset: S Teleliikenneteoria 3 ov x S Jonoteoria 3 ov x S Liikenneteorian perusteet* 2 ov x S Tietoverkkojen simulointi 2 ov x Valitse seuraavista vähintään 7 ov: S Tietoliikennetekniikan perusteet * 1 ov S Telecommunication systems * 3 ov S Televerkon merkinannot 3 ov S Reititys tietoliikenneverkoissa 2 ov S Tietoverkkotekniikan laboratoriotyöt 2-4 ov S Tietoverkkotekniikan erityistyö 1-4 ov S Välitystekniikka 3 ov S Palvelunlaatu Internetissä 2 ov S Tietoliikenneverkot 3 ov S Mobile Communication Systems and Services 2 ov S Radio Network Planning Methods 2 ov Valitse seuraavista niin, että 20 ov täyttyy: S Telecommunications Forum 1-4 ov S Tietoverkkotekniikan erikoiskurssi 1-5 ov S Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari 1 ov S Tietoverkkotekniikan tutkijaseminaari 1-2 ov S Coding methods 3 ov S Information Theory 3 ov S Graafiteoria L 3 S Signal Processing in Telecommunications I 2 ov Mat Diskreetin matematiikan perusteet 3 ov Mat Numeerinen ja symbolinen laskenta 2-4 ov Mat Optimoinnin perusteet 2 ov Mat Stokastiset prosessit 3 ov Mat Verkkotehtävien optimointi 2-4 ov T Kombinatoriset algoritmit 2 ov *:llä merkityt kurssit ovat esitietokursseja ja voivat sisältyä ainoastaan sivuaineeseen. 98

99 TELEVIESTINTÄJÄRJESTELMÄT Professori Sven-Gustav Häggman, S E 206A, p , [email protected] Ma. prof. Timo Korhonen, huone 217 (Otakaari 8), puh , [email protected] Prof. Patric Östergård, huone 315 (Otakaari 8), puh , [email protected] Pää-/sivuaineen esittely Televiestintäjärjestelmät ovat joko yleisen televerkon tai erillisten verkkojen teknisiä järjestelmiä, joiden tarkoituksena on osaltaan huolehtia telepalveluiden järjestämisestä asiakkaille. Kyseessä on toisaalta informaation siirtoa ja käsittelyä hoitavat järjestelmät, joissa on hallittava signaalin käsittelyä, modulaatiota ja koodausta sekä korjaimia. Toisaalta käsitellään yhteyskäytäntöjä, jotka ovat yhteyden muodostamisesta ja purkamisesta sekä datan siirrosta huolehtivia tietoliikenneohjelmia. Tietoliikennetekniikka on paljolti pragmaattinen ja soveltava, laajojen toimivien kokonaisuuksien suunnitteluun tähtäävä ala, mutta myös teoreettisesti suuntautuneille on töitä liittyen mm. informaatioteoriaan, signaalinkäsittelyyn ja siirtoteiden mallinnukseen. Uutta on mahdollisuus syventyä tietoliikennejärjestelmien käyttäjälähtöiseen, mm. helppokäyttöisiä käyttäjärajapintoja korostavaan suunnitteluun. Pääaineen sisältö on ryhmitelty viiteen polkuun: Siirtojärjestelmät ja signaalinkäsittely: Opetus suuntautuu etenkin kiinteän televerkon perusrakenteisiin, kuten optiseen siirtoon ja johto- tai radiojärjestelmiin. Tärkeä alue, jossa laajakaistaista tekniikkaa tarvitaan, on yleisradiotoiminta. Radiotietoliikennejärjestelmät: Opetus fokusoituu radiosiirtoa käyttäviin järjestelmiin ja erikoisesti nopeasti kehittyviin matkaviestinjärjestelmiin. Tarkastellaan radiorajapinnan siirtomenetelmiä, yksittäisen radioyhteyden sekä radioverkkojen suunnittelua, radioresurssien hallintaa ja erilaisia radiotietoliikennesovelluksia. Informaatioteoria ja koodausmenetelmät: Informaatioteoria tarjoaa vankan teoreettisen perustan uusien modulaatio- ja koodausmenetelmien kehittelylle sekä siirtojärjestelmien suorituskyvyn arvioinnille. Tietoliikenteen käyttäjäkeskeinen tuotekehitys: Opetus antaa tietoja ihmisen suorituskyvystä ja tarjoaa välineitä käyttäjien tarpeista lähtevään tietoliikennelaitteiden ja -järjestelmien suunnitteluun, jossa myös erityiskäyttäjäryhmät otetaan huomioon. Pääaineen opetus antaa hyvät valmiudet toimia tele- ja elektroniikkateollisuuden sekä tele-, data- ja radiopalveluja järjestävien organisaatioiden tehtävissä. Tietoliikennealalla vallitsee nyt ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa huutava pula tuotekehitykseen pystyvästä insinöörikunnasta. 99

100 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunnat: Digitaalinen signaalinkäsittely / Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät / Verkot ja järjestelmät 21. Televiestintäjärjestelmät OPINTOJAKSO Siirtojärj. ja signaalinkäsittely PÄÄAINE Radiotietol Inf.teor. ja iikennejärje koodausmenetelmät. stelmät Tietoliik käyttäjäkesk. tuotekeh Sivuaine Pakolliset (13-16 ov): Polku 1 Polku 2 Polku 3 Polku 4 S Product Development in Communications 4 ov x x x (x) Systems S Digital Communications Systems 3 ov x x S Radio Communication Systems 2 ov x S Information Theory 3 ov x S Coding Methods 3 ov x S Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen 3 ov x suunnittelu S Oppiminen ja oppimisympäristöt 3 ov (x) S Mobile Communications Services 2 ov x and Systems S Radio Network Planning Methods 2 ov x S Signal Processing in Telecommunications1 2 ov x (x) (x) S Tiedonsiirtotekniikan laboratoriotyöt 2 ov x x S Laboratory Work in Radiocommunications 2 ov x S Tietoliikennetekniikan erikoistyö 3 ov x x x x *S Signaalit ja järjestelmät 3 ov x S Transmission methods in 4 ov x telecommunication systems *S Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt 1 ov x *S Siirtojärjestelmien suunnittelumetodiikka 3 ov x S Telecommunication systems 3 ov x Valitse seuraavista niin, että 20 ov täyttyy: S-72.xxx Kaikki tietoliikennetekniikan oj:t (esitietovaatimukset huomioonottaen) (x) (x) (x) (x) S Radiojärjestelmän osat 2 ov (x) S Tietoliikenteen radiolaitteet I 2 ov (x) S Tietoliikenteen radiolaitteet II 2 ov (x) S Protokollasuunnittelu 3 ov S Signal Processing in 2 ov (x) (x) (x) Telecommunications2 S Puheenkäsittely 3 ov (x) (x) (x) S Puheensiirtotekniikka 2 ov (x) (x) (x) S Tietoliikenteen optiikka ja optiset instrum. 5 ov (x) (x) S Topical Lectures on Information Theory 2 ov (x) (x) and Modeling S Mallintamisen ja informaation perusteet 2 ov (x) S Physics of Optical Communications 3 ov (x) (x) Networks S Havaitseminen ja toiminta 4 ov (x) S Kognitiivinen neurotiede 3 ov (x) Maa Internetoikeus 2 ov Maa Sähkö- ja teletoimintaoikeus 2 ov 100

101 T Cryptography and data security 3 ov (x) T Kombinatoriset algoritmit 2 ov (x) T Käyttöliittymien ja käytettävyyden seminaari 2-6 ov (x) T Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys 1 ov (x) T Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen 3 ov (x) harjoitust. T Käytettävyyden arviointi 4 ov (x) T Käyttäjäkeskeinen konseptisuunnittelu 4 ov (x) TU Organizational networks and 2 ov (x) Communication TU Johdatus tutkimuksen tekemiseen 3 ov (x) *Pääaineopiskelijalta edellytetään esitietoina S , S , S ja S Polulla 5 myös S *Sivuaineeseen tulee sisältyä pakollisia opintoja 12 ov, mihin voi sisältyä myös edellä mainittuja esitietoopintojaksoja ja eri polkujen opintojaksoja voi yhdistellä 101

102 TIETOJENKÄSITTELYTEORIA prof. Ilkka Niemelä, prof. Pekka Orponen, prof. Hannu H. Kari, ma.prof. Nisse Husberg, ma.prof. Helger Lipmaa Pää- ja sivuaineen esittely Tietojenkäsittelyteoria kehittää ja soveltaa matemaattisia menetelmiä tietojenkäsittelytehtävien systemaattiseen mallintamiseen, analysointiin ja ratkaisuun. Tietojenkäsittelyteoreettiset menetelmät ovat keskeisellä sijalla esimerkiksi ohjelmointikielten ja niiden kääntäjien kehittämisessä, ohjelmistojärjestelmien suunnittelutekniikoissa, rinnakkaisten tietokonearkkitehtuurien suunnittelussa, kryptografiassa, tietoliikenneverkkojen reititysalgoritmeissa ja protokollissa sekä VLSI-suunnittelussa. Tietojenkäsittelyteorian laboratoriossa annetaan opetusta ja harjoitetaan tutkimusta seuraavilla viidellä erikoisalalla: laskennallinen logiikka, laskennan vaativuusteoria, verifiointi, liikkuvuuden hallinta ja kryptologia. Pää- ja sivuaineopintojen tavoitteena on kasvattaa opiskelija vahvaan tieteelliseen osaamiseen perustuvaan järjestelmälliseen tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. Jatko-opintoja suunnittelevalle ja tutkimustyöstä kiinnostuneelle pää- ja sivuaine tarjoavat erinomaisen vaihtoehdon. Alla olevaan kurssitaulukkoon on koottu erikoisalojen keskeisiä opintojaksoja. Suositus on, että pääaineopiskelija valitsee yhden tai kaksi laboratorion viidestä erikoisalasta ja suuntaa pääosan vaihtoehtoisista opinnoistaan näille aloille. Seuraavassa kuvataan lyhyesti laboratorion erikoisalat ja niihin liittyvä opetustarjonta. Laskennallinen logiikka Vastuuopettaja: prof. Ilkka Niemelä Laskennallisella logiikalla tarkoitetaan laajasti ottaen kaikkea logiikan käyttöä ja soveltamista tietotekniikassa. Logiikka luo pohjan tietokoneiden perustana olevien digitaalipiirien toiminnalle ja niiden suunnittelulle. Se on tärkeä osa ohjelmointikieliä ja tietokantoja sekä ohjelmistojen määrittely- ja verifiointimenetelmiä. Logiikkaan perustuvia automaattisen päättelyn menetelmiä käytetään tekoälyohjelmistoissa, tietämysteknisissä järjestelmissä sekä verifiointi- ja testaustyökaluissa. Logiikka on myös keskeinen työväline selvitettäessä ongelmien laskennallista vaativuutta ja tietojenkäsittelyn periaatteellisia rajoja. Erikoisalalle suuntautuneet opintojaksot käsittelevät mm. modaalilogiikkaa (T ) ja sen sovellutuksia reaktiivisiin järjestelmiin (T ) ja agenttipohjaiseen laskentaan (T ), logiikan tehokkaita toteutusmenetelmiä (T ), laskennallista vaativuutta (T ) ja logiikan toteutustekniikoita tukevia kombinatorisia algoritmeja (T ). Laskennan vaativuusteoria Vastuuopettaja: prof. Pekka Orponen Tietojenkäsittelytehtävien vaikeutta voidaan mitata niiden ratkaisemiseen tarvittavien laskentaresurssien, esimerkiksi laskenta-ajan, muistitilan tai tiedonsiirron määrällä. Laskennan vaativuusteoria kehittää menetelmiä tehtävien ja niiden ratkaisutekniikoiden arviointiin tästä näkökulmasta sekä uusia lähestymistapoja vaikeiden laskentatehtävien käsittelyyn. Alan tutkimus on toisaalta nostanut esiin eräitä nykymatematiikan haastavimpia avoimia ongelmia (kuuluisimpana ns. "P?= NP" -ongelma), toisaalta tutkimusta motivoivat sovellusalojen kehityksen synnyttämät konkreettiset tarpeet uudenlaisten laskentatehtävien ratkaisuun. Ajankohtaisia haasteita alalla tarjoavat erityisesti uudet laskentamallit, kuten massiivisesti rinnakkaiset ja hajautetut järjestelmät, sekä muista tieteistä, viime aikoina erityisesti fysiikasta ja biologiasta, nousevat laskentatehtävät ja -ideat. Oheisessa kurssitaulukossa suositeltujen opintojaksojen lisäksi on tietyn erityisalan (esim. logiikka, verifiointi, kryptologia, hajautetut järjestelmät) vaativuuskysymyksiin suuntautuneen opiskelijan syytä suorittaa myös valitsemansa alan opintojaksoja. Vaativuuskysymyksistä kiinnostuneen on myös hyvä sisällyttää tutkintoonsa matematiikan opintoja mahdollisimman paljon ja monipuolisesti; tutkinnon ensimmäisen osan antamaa pohjaa tulisi vahvistaa ainakin algebran ja todennäköisyyslaskennan osalta, mutta myös esimerkiksi tilastotiede ja optimointiteoria tarjoavat tärkeitä perustyökaluja. 102

103 Verifiointi Vastuuopettaja: ma. prof. Nisse Husberg Verifioinnin erikoisala keskittyy rinnakkaisten ja hajautettujen järjestelmien oikeellisuuden analysointiin. Perinteiset työkalut toimivat huonosti tällaisia järjestelmiä kehitettäessä, joten on käytettävä formaaleja menetelmiä ja niihin perustuvia työkaluja. Jotta suunnitteluvirheet löydetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kehitystyötä, on edullista analysoida järjestelmää jo sen spesifiointivaiheessa. Formaalia spesifikaatiota voidaan myöskin käyttää lopullisen järjestelmän testauksessa. Laboratorion tutkimuksen eräänä painopisteenä on ollut työkalujen kehittäminen järjestelmien spesifikaatioiden analysointiin. Tämän tuloksena on syntynyt kansainvälisestikin laajalle levinneitä analysaattoreita (PROD ja Maria), joita käytetään myös opetuksessa. Rinnakkaiset ja hajautetut järjestelmät ovat yleistyneet nopeasti esim. tietoliikenteessä, multimediassa, ohjauksessa jne. Uudet kielet, kuten Java ja SDL, tukevat suoraan hajautettujen järjestelmien toteuttamista. Erikoisalan opetus keskittyy formalismeihin, erityisesti Petri-verkkoihin, ja analysointimenetelmiin sekä näihin perustuvien työkalujen periaatteisiin ja käyttöön. Hyvä matemaattinen peruskoulutus, varsinkin algebran alueella, on eduksi ja ohjelmoinnin sekä tietoliikenteen opintojaksot tukevat verifioinnin opiskelua. Liikkuvuuden hallinta Vastuuopettaja: prof. Hannu Kari Liikkuvuuden hallinnan tutkimus keskittyy langallista ja langatonta tiedonsiirtoa käyttävien liikkuvien päätelaitteiden tiedonsiirtoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Tähän kuuluu esimerkiksi Mobile IP protokollan tarjoama liikkuvuudenhallinta. Tulevaisuuden verkoissa IPv4 ja IPv6 -protokollat ovat keskeisessä asemassa, jolloin verkot muodostuvat joko suhteellisen staattisista konfiguraatioista tai hyvinkin dynaamisesti, ad hoc -verkoista. Liikkuvuuden hallinnan tulee tarjota nopeasti liikkuvalle päätelaitteelle mahdollisimman hyvä kytkennällisyys Internet-verkkoon kaiken aikaa mahdollistaen tiedonsiirron kumpaankin suuntaan. Erityisen vaikea tilanne on esim. silloin, kun kaksi liikkuvaa päätelaitetta haluaa kommunikoida keskenään osittaisessa ad hoc verkossa sotilasympäristössä. Liikkuvuudenhallinnan erikoisalalla opiskelija voi suorittaa osan opinnoista yksilöllisillä ja/tai ryhmätyönä tehtävillä projektitöillä, joissa paneudutaan johonkin alan erityiskysymykseen. Tukevia työkaluja liikkuvuudenhallinnalle ovat mm. tietoturva, matematiikka, simulointi, suorituskyky, tietoliikenneprotokollat, hajautetut järjetelmät, protokollien testaus ja verifiointi. Kryptologia Vastuuopettaja: ma. prof. Helger Lipmaa Kryptologia on turvallisen kommunikoinnin tiede. Kryptologian piiriin kuuluu paitsi salausalgoritmien suunnittelu ja analyysi, myöskin menetelmät sähköiseen tunnistamiseen sekä anonymiteetin ja yksityissuojan turvaamiseen. Kryptologia muodostaa matemaattisen perustan tietoturvalle ja tästä johtuen kryptologin odotetaan tuntevan laaja-alaisesti matematiikkaa sekä kykenevän soveltamaan sitä käytäntöön. Esimerkkejä nykyisistä ja lähitulevaisuuden arkipäiväisistä sovelluskohteista ovat sähköiset allekirjoitukset, digitaalinen raha, sähköinen äänestys ja huutokauppa. Esitietoina edellytetään hyvää diskreetin matematiikan, laskennan vaativuusteorian ja algoritmien tuntemusta. 103

104 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunta: Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät 22. Tietojenkäsittelyteoria, Pääaine 22 ov, sivuaine 20 ov Pääaine Sivuaine OPINTOJAKSO 22 ov 20 ov Pakolliset: T Logiikka tietotekniikassa: perusteet 2 ov x x T Tietojenkäsittelyteorian perusteet 2 ov x T Rinnakkaiset ja hajautetut digitaaliset järjestelmät 3 ov x x T Tietojenkäsittelyteorian erikoistyö 3 ov x T Tietojenkäsittelyteorian seminaari 2 ov x x Valitse seuraavista niin, että vähintään 22 ov täyttyy: LL LV VE LH KR (Yhteensä vähintään 8 ov T-79 professuurin opintojaksoja) T Logiikka tietotekniikassa: erityiskysymyksiä I 2 ov T Diskreetit rakenteet 2 ov º T Logiikka tietotekniikassa: erityiskysymyksiä II 2 ov T Tietojenkäsittelyjärjestelmien formaali kuvaus ja verifiointi 2 ov T Tiedon salaus ja suojaus 3 ov T Kombinatoriset algoritmit 2 ov º T Graafiteoria 3 ov º º T Verifiointi 3 ov T Reaktiiviset järjestelmät 2 ov T Rinnakkaisohjelmistojen testaus 2 ov T Tietojenkäsittelyteorian erikoiskurssi 2 ov T Rinnakkaisohjelmistojen määrittelymenetelmät 2 ov T Agenttipohjaisen tietojenkäsittelyn perusteet 3 ov T Turvallisuuskriittiset järjestelmät 2 ov º T Laskennallisen vaativuuden erikoiskurssi 3 ov º T Kombinatoriset mallit ja stokastiset algoritmit 4 ov T Kryptologian perusteet 3 ov º T Seminar on Cryptography and Security Protocols 3-6 ov º T Special Course on Cryptology 2-6 ov º T Cryptlogy: Special Topics 2-6 ov º Mat Algebran perusteet 4 ov º º º Mat Lukuteoria 2 ov º Mat Stokastiset prosessit 3 ov º Mat Verkkotehtävien optimointi 2,5 ov º º Mat Simulointi 2 ov º T Logiikkaohjelmointi 3 ov º T Tietämystekniikan seminaari 2-6 ov º T Rinnakkaisohjelmointi 3 ov º º T Sulautetut järjestelmät 3 ov º º T Ohjelmointikielenkääntäjät 4 ov º T Tietoturvallisuustekniikka 2 ov º T Tietoturvallisuuden seminaari 3 ov 104

105 Vaihtoehtoisiin opintojaksoihin on mahdollista sisällyttää myös muita, pääaineen professorin kanssa sovittavia opintojaksoja. LL=laskennallinen logiikka LV=laskennan vaativuusteoria KR=kryptologia VE=verifiointi LH=liikkuvuuden hallinta erityisen suositeltavia kursseja º hyödyllisiä kursseja 105

106 TIETOLIIKENTEEN SIGNAALINKÄSITTELY Professori Iiro Hartimo, huone SG 406, puh , Professori Jorma Skyttä, huone SG 407, puh , Professori Visa Koivunen, huone SG 408, puh , Professori Timo Laakso, huone SG 410, puh , Professori Risto Wichman, huone SG 413, puh , Pää- ja sivuaineen esittely Digitaalinen signaalinkäsittely on yksi modernien tietoliikennejärjestelmien avainteknologioista. Signaalinkäsittelyllä on keskeinen osa niin langallisten kuin langattomien tietoverkkojen toteutuksessa. Tietoliikenteen signaalinkäsittelyn opinnot antavat perustiedot signaaleista, niitä käsittelevistä järjestelmistä, signaalinkäsittelyn teoriasta ja menetelmistä sekä nykyaikaisista toteutusteknologioista. Tietoliikenteessä signaalinkäsittelyn tärkeimpiä sovellusalueita ovat modernit lähetin- ja vastaanotinrakenteet, kuva- ja äänisignaalien koodaus ja pakkaus, multimedia, kohinan ja häiriöiden vaimennus sekä erilaisten mittaussignaalien analysointi. Signaalinkäsittelyn menetelmiä hyödynnetään myös älykkäissä ja oppivissa tiedon analysointimenetelmissä. Digitaalisen prosessointikapasiteetin kehitys on avannut ja avaa yhä uusia tärkeitä signaalinkäsittelyn sovellusalueita. Tietoliikenteen signaalinkäsittelyn osaajille tarjolla olevat työtehtävät ovat hyvin monipuolisia. Uuden sukupolven laajakaistaiset tiedonsiirtojärjestelmät ja niiden tarjoamat monipuoliset palvelut vaativat suunnittelijoilta uusien signaalinkäsittelymenetelmien kehittämistä ja laskennallisesti tehokkaiden ja vähän tehoa kuluttavien toteutusratkaisujen löytämistä. Lähetin-vastaanottimien varustaminen useammilla antenneilla edustaa yhtä lupaavimmista tekniikoista langattoman tiedonsiirtokapasiteetin kasvattamiseksi, ja monikanavasignaalien detektointi ja estimointi ja antenniryhmiä hyödyntävien spektritehokkaiden tiedonsiirtomenetelmien suunnittelu tarjoavat runsaasti mielenkiintoisia tutkimusongelmia. Laitteistotekniikassa pyritään integroimaan järjestelmätason kokonaisuuksia yhdelle mikropiirille. Verkkopalvelujen toteutuksessa ja multimediajärjestelmissä saadaan signaalinkäsittelymenetelmin toteutetun kompression avulla siirretyksi esim. kuva- tai äänisignaali laadukkaasti tuhlaamatta tiedonsiirtokapasiteettia. Alan tutkimus ja jatko-opinnot tarjoavat haastavia tehtäviä sekä teoreettisten ongelmien että vaativien toteutusratkaisujen parissa. Tietoliikenteen signaalinkäsittelyn pääaineen puitteissa opiskelija voi painottaa opintonsa menetelmiin ja toteutustekniikoihin haluamassaan suhteessa. Signaalinkäsittelytekniikan lähialat ulottuvat laajalle sähkö- ja tietotekniikan piiriin. Lähialoja ovat esimerkiksi informaatiotekniikka, elektroniikka, radiotekniikka, akustiikka- ja äänenkäsittelytekniikka, tietoliikennetekniikka, sovellettu matematiikka, automaatio ja laskennallinen tekniikka. 106

107 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunta: Digitaalinen signaalinkäsittely/ Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät 23. Tietoliikenteen signaalinkäsittely OPINTOJAKSO Pääaine Sivuaine Pakolliset S / Digital Signal Processing Systems tai 3 ov x x S Digitaaliset signaalinkäsittelyjärjestelmät 3 ov x x S Signaalinkäsittelyn erikoistyö 3-5 ov x T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 4 ov x Valittava seuraavista opintojaksoista vähintään 10 ov S VLSI-piirien suunnittelu 3 ov S Laitteistokuvauskielinen digitaalisuunnittelu 2 ov S ASIC-piirien suunnittelu 3 ov S Tietotekniikan seminaari 2-3 ov S Adaptiiviset signaalinkäsittelyjärjestelmät 2,5 ov S Signal Processing in Wireless Communications 2 ov S Statistical Signal Processing 3 ov S Processing of Video Signals 2,5 ov S Signal Processing in Telecommunications I 2 ov S Signal Processing in Telecommunications II 2 ov S Elektroniikka II 4 ov S Puheensiirtotekniikka 2 ov S Puheenkäsittely 3 ov S Mallintamisen ja informaatioteorian perusteet 2 ov T Tietokoneen arkkitehtuuri 3 ov T Digitaalinen kuvankäsittely 3 ov T Neuraalilaskennan perusteet 3 ov Valittava seuraavista opintojaksoista niin, että 20 ov täyttyy Mat-2 Kaikki opintojaksot T-61 Kaikki opintojaksot S-72 Kaikki opintojaksot S-88 Kaikki muut opintojaksot paitsi S S-89 Kaikki opintojaksot S Signal Processing and Soft Computing in Industrial Electronics 3,5 ov S Digitaalisten VLSI-piirien sähköinen suunnittelu 2 ov S Laskennallisen tekniikan erikoiskurssi I 4 ov S Laskennallisen tekniikan erikoiskurssi II 2-5 ov 107

108 TIETOVERKKOTEKNIIKKA Professori Raimo Kantola, SE 323, puh , Professori Jorma Jormakka, SE 309, puh , Professori Jorma Virtamo, SE311, puh , Pää- /sivuaineen esittely Tietoverkkojen avulla ihmiset voivat kommunikoida keskenään pitkien välimatkojen päästä. Tietoverkkoihin kuuluvat niin perinteiset puhelinverkot, kännykkäyhteydet kuin tietokoneita yhdistävät huippunopeat tietoverkotkin. Ala kehittyy jatkuvasti, ja uudet keksinnöt leviävät ainutlaatuisen nopeasti suunnittelijoiden pöydiltä jokaisen ihmisen arkeen. Tietoverkkotekniikka edustaa tietoliikenneteollisuuden yhtä keskeistä osaamisaluetta. Siinä on keskeistä tietoverkkojen eri järjestelmien yhteistoiminta ja verkkojen toiminta päästä-päähän palvelun tuottamisessa. Menneellä vuosikymmenellä tietoliikenneteollisuus on noussut Suomen talouden kolmanneksi tukipilariksi ja teollisen kasvun veturiksi. Alan kasvu jatkuu. Alan osaajista on kova kysyntä. Tietoverkkolaboratorio tarjoaa opiskelijalle sekä vankat pohjatiedot perinteisistä tietoverkoista että tilaisuuden perehtyä alan uusimpiin suuntauksiin. Opinnot koostuvat luentokursseista, laboratoriotöistä ja itsenäisesti tehtävistä erikoistöistä. Opintojaksojen sisältöä uudistetaan jatkuvasti, jotta opetus pysyy tekniikan kehityksessä mukana. Tietoverkkotekniikkaa voi opiskella pää- ja sivuaineena Tietoverkkolaboratoriossa. Tietoverkkotekniikan pääaine on pääasiassa suunnattu Tietoliikennetekniikan koulutusohjelman Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät ja Verkot ja järjestelmät -suuntien opiskelijoille. Sivuaineeksi se sopii kaikille, jotka tarvitsevat hyvän yleiskäsityksen tietoliikenneverkoista ja niiden tekniikasta. Pääaine on jaettu kolmeen polkuun: Tietokoneverkkojen polku perehdyttää opiskelijan erityisesti tietokoneverkkojen, kuten Internetin, käyttämään tekniikkaan. Polku pyrkii tarjoamaan keskeiset valmiudet tietoverkkoasiantuntijan tehtäviin yrityksissä, tietoliikennealan valmistavassa teollisuudessa, verkko-operaattorien tehtävissä sekä tutkijana. Välitys- ja verkkotekniikan polulla painopiste on puhelinverkossa ja sen yhdentymisessä tietokoneverkkojen kanssa. Polku pyrkii tarjoamaan keskeiset valmiudet tietoliikenneasiantuntijan tehtäviin verkko-operaattoritoiminnassa, tietoliikennealan valmistavassa teollisuudessa ja tutkijana. Protokollat ja palvelut polulla painopiste on protokollien ja palveluiden kehitys. Polku pyrkii tarjoamaan keskeiset valmiudet tietoliikennejärjestelmien sovellusten ja palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen. Sekä pää- että sivuaineen laajuus on 20 opintoviikkoa. Opintojaksoluettelossa mainitut esitietokurssit kuuluvat pääaineopiskelijoilla suunnan opintoihin, eikä niitä voi sisällyttää pääaineeseen. Poikkeuksena tästä säännöstä Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät suunnassa kurssi S kuuluu pakollisiin pääaineopintoihin. Tietoverkkotekniikka pää- tai sivuaineena ei rajoita muita ainevalintoja, sillä tietoverkkotekniikan tietämystä tarvitaan kaikilla aloilla. Erityisosaamiseen tähtääville suositellaan esimerkiksi Tietotekniikan osaston ohjelmistoihin ja ohjelmien kehitysmetodiikkaan painottuvia aineita sekä tuotantotalouden aineita. Laboratorio tarjoaa tietoverkkotekniikan lisäksi myös toisen pää- ja sivuaineparin: teleliikenneteorian. Yhdessä tietoverkkotekniikan pää- tai sivuaineen kanssa se tarjoaa syvällisen sukelluksen tietoliikennetekniikkaan. Teleliikenneteorian pää/sivuaine on esitelty erikseen. 108

109 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunnat: Tietoliikenteen käyttöjärjestelmät ja tuotekehitys / Verkot ja järjestelmät 24. Tietoverkkotekniikka OPINTOJAKSO Pääaine Sivuaine Esitietokurssit: Tietokoneverkot Välitys- Protokollat ja verkkotekniikka ja palvelu S Tietoliikennetekniikan perusteet 1 ov x S Telecommunication systems 3 ov x S Reititys tietoliikenneverkoissa 2 ov x x x x S Liikenneteorian perusteet 2 ov S Tietoliikenneverkot 3 ov S Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt 1 ov Syventävät opintojaksot: S Telecommunications Forum 1-4 ov (x) (x) (x) (x) S Tietoverkkoliiketoiminta 2-3 ov S Tietoverkkoliiketoiminnan seminaari 2-7 ov S Tietoverkkoliiketoiminnan erikoistyö 1-4 ov S Televerkon merkinannot 3 x x x S Tietoverkkotekniikan seminaari 2 ov (x) (x) S Reititys tietoliikenneverkoissa 2 ov x x S Tietoverkkotekniikan laboratoriotyöt 2-4 ov x x x S Tietoverkkotekniikan erityistyö 1-4 ov x x x S Teleliikenneteoria 3 ov (x) S Jonoteoria 3 ov (x) S Tietoverkkojen simulointi 2 ov (x) (x) S Palvelunkehitys ja hallinta 2 ov (x) (x) x S Tietoliikenteen tietoturva 2 ov x x S Protokollasuunnittelu 3 ov (x) x S Protokollasuunnittelun harjoitustyö 1 ov (x) x S Välitystekniikka 3 ov (x) x S Palvelunlaatu Internetissä 2 ov x S Verkkopalvelujen tuotanto 2 ov (x) (x) (x) S Tietoverkkotekniikan projektityö 2-5 ov S Tietoverkkotekniikan yksilöllinen opintojakso 1-7 ov S Tietoverkkotekniikan erikoiskurssi 1-5 ov S Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari 1 ov (x) (x) (x) S Product Development in Communications 4 ov (x) (x) Systems S Coding methods 3 ov S Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen 3 ov (x) suunnittelu S Signal Processing in Telecommunications I 2 ov S Signal Processing in Telecommunications II 2 ov T Ohjelmistotuotannon perusteet 3 ov (x) T Tiedon salaus ja suojaus 3 ov (x) Maa Sähkö- ja teletoimintaoikeus 2 ov Pääaineen laajuus on yhteensä 20 ov, joista pakollisia 9-13 ov. Pääaineopiskelijoille suositellaan laajaa erikoistyötä (3-4 ov). Esitieto-opintojaksot kuuluvat pääaineopiskelijoilla suunnan opintoihin, joten niitä ei voi sisällyttää pääaineeseen, vaan pääaine on koottava syventävistä opintojaksoista. Poikkeuksena suunnan Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät -opiskelijat, joilla S kuuluu pääaineeseen. Sivuaineen laajuus on 20 ov, joista pakollisia on 10 ov. Sivuaineeseen saa sisällyttää myös esitietokursseja.kunkin polun pakolliset opintojaksot on merkitty x ja suositeltavat (x). 109

110 VIESTINTÄTEKNIIKKA professori Pirkko Oittinen, huone 211 (Tekniikantie 3), puh , professori Hannu Saarelma, huone 210A, puh Pää-/sivuaineen esittely Viestintätekniikan pää- ja sivuaine kattavat viestinnän sisällön ja niistä koostuvien tuotteiden ja -palvelujen ketjujen tekniikat. Painopiste on media-alan viestinnässä. Alueen kehityksessä on keskeistä jakelukanavien lisääntyminen ja niiden kuten painetun, TV-, verkko- ja mobiiliviestinnän rinnakkainen hyödyntäminen toiminnassa. Kehitys synnyttää uusia teknisiä haasteita. Viestintäprosessien yksittäisten vaiheiden kuten sisällöntuotannon sisällä tapahtuva monimuotoistuminen ja automatisoituminen on toinen kehityskohde. Teknisesti viestintää kuvataan prosessiketjuina, jotka koostuu sisällön tuottamisesta, jakelusta, vastaanotosta ja käytöstä. Sisällön tuottamisen teknisiä välineitä ja käsittelyä tarkastellaan julkaisutekniikka - pääsanaisissa opintojaksoissa. Media - ja viestintä -pääsanaisissa opintojaksoissa tarkastellaan koko viestintäprosessia. "Kuvatekniikan" opintojaksot painottuvat kiinteiden ja liikkuvien kuvien ongelmanasetteluihin. Viestintätekniikkaa opiskelleiden työpaikat ovat pääosin viestintäalan, teletoiminnan, yritysten dokumentointitoiminnan sekä järjestelmävalmistuksen piirissä. Viestintätekniikan ja viestintä yritystoiminnassa opiskelijoille suositellaan suunnan valinnaisista opinnoista AS Julkaisutekniikan perusteet I AS Mediatekniikan perusteet I S Kommunikaatio ja kognitio ja viestintä yritystoiminnassa pääaineen opiskelijoille lisäksi TU Markkinointi 110

111 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suunta: Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät 25. Viestintätekniikka OPINTOJAKSO Pääaine Sivuaine Pakolliset: AS Mediatekniikan perusteet 2 3 ov x x AS Kuvatekniikan perusteet I 3 ov x AS Visuaalinen viestintä 4 ov x x AS Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 ov x Valitse seuraavista niin, että väh. 20 ov täyttyy: AS Julkaisutekniikan perusteet 2 3 ov (x) (x) AS Julkaisutekniikka 4 ov (x) (x) AS Painatustekniikka 4 ov (x) (x) AS Kuvatekniikan perusteet I 3 ov (x) AS Kuvatekniikka 3 ov (x) (x) AS Värikuvatekniikka 3 ov (x) (x) AS Mediaviestintäjärjestelmät 4 ov (x) AS Kuvatekniikan harjoitustyöt 2-5 ov (x) AS * Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 ov (x) AS Viestintätekniikan erikoistyöt 2-5 ov (x) S Tietoliikenneverkot 2 ov (x) (x) S Verkkopalvelujen tuotanto 2 ov (x) (x) S Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt 1 ov (x) (x) S Valaistustekniikka II 2,5 ov (x) (x) T Digitaalinen kuvankäsittely 2,5 ov (x) (x) T Informaation visualisointi 3 ov (x) (x) T Tietokonegrafiikka 4 ov (x) * AS on diplomityön esitietovaatimus 111

112 YRITYKSEN VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT professori Pirkko Oittinen (Viestintätekniikan laboratorio, Tekniikantie 3, huone 211, puh , professori Kari Koskinen, (Automaation tietotekniikan laboratorio, Konemiehentie 2, huone A138) puh , Pääaineen lähtökohtana on digitalisoitumisen ja verkottumisen mahdollistama yritysten eri toimintoalueiden järjestelmien integraatiokehitys. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia yritysten sisäisen ja ulkoisen viestinnän toimintatavoille ja sovelluksille. Pääaineessa katsotaan integraatiota viestinnän teknisen kehittämisen näkökulmasta ja se sisältää seuraavat osa-alueet: automaatio-, tieto- ja viestintäjärjestelmien tekninen integraatio, informaation ja tietämyksen kommunikointi ja hallinta yrityksissä ja tuotedokumentaatio ja tekniikka markkinointiviestinnässä. Pääaine pyrkii synnyttämään aihealueensa kokonaisvaltaista osaamista tukemaan yritysten liiketoimintaprosesseja. TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunta: Tietoliikenteen tuotekehitys ja käyttöliittymät 26. Yrityksen viestintäjärjestelmät OPINTOJAKSO Pääaine Sivuaine Pakolliset opinnot: ov AS Julkaisutekniikan perusteet 2 3 x x AS Kappaletavarateollisuuden automaatio- ja 3 informaatiojärjestelmät Valitse jompi kumpi seuraavista kokonaisuuksista: As Mediatekniikkan perusteet 2 3 x x AS Julkaisutekniikka 4 x x As Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 x (x) tai: AS Automaatio- ja systeemitekniikan perusteet 2 x x AS Laajennetun tuotteen tietotekniikka 3 x x AS Automaation tietotekniikan projektityöt 2-6 x (x) AS Automaation tietotekniikan seminaari 2 x (x) Valitse seuraavista niin, että väh. 20 ov täyttyy: AS Visuaalinen viestintä 3 (x) (x) AS Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 (x) AS Viestintätekniikan erikoistyöt 2-5 (x) (x) AS Automaation tietotekniikan projektityöt 2-6 (x) AS Tapahtumapohjainen simulointi 2 (x) (x) AS Automaation ohjelmistokomponentit 2 (x) (x) T Tiedonhallintajärjestelmät 3 (x) (x) T Ohjelmistotuotannon perusteet 3 (x) (x) T Tuotetietotekniikan erityiskysymyksiä II 2-6 (x) (x) T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 1 (x) (x) T Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyö 3 (x) (x) 23C510 Markkinointiviestinnän johtaminen, HKKK 4 (x) (x) 23D300 Integroitu markkinointi, HKKK 4 (x) (x) TU Tuotannonohjaus 2-6 (x) (x) TU Knowledge Management 2-3 (x) (x) S Televerkot yrityksissä 2 (x) (x) 112

113 LIITE 1: TUTKINTOSÄÄNNÖN VAATIMUKSET PAKOLLISESTA KIELESTÄ TÄYTTÄVÄT OPINTOJAKSOT KAIKKI KIELET Kie Diplomityö vieraalla kielellä (1 ov) ENGLANTI Kie Teknisen englannin lukukurssi (2 ov) Kie Käytännön englantia 1 (2 ov) Kie Tekniikan englantia 1 (2 ov) Kie Kaupallista englantia 1 (2 ov) Kie Käytännön englantia 2 (1 ov) Kie Kemistien englantia (1 ov) Kie Rakennustekniikan englantia (1 ov) Kie Arkkitehtien englantia (1 ov) Kie Puunjalostusalan englantia (1 ov) Kie Vientikaupan englantia 1 (2 ov) Kie Vientikaupan englantia 2 (2 ov) Kie Joukkoviestinnän englantia (1 ov) Kie Kaupallista englantia 2 (1 ov) Kie Writing for Engineering (2 ov) Kie Itseohjaava englanti 1 (2 ov) Kie Itseohjaava englanti 2 (2 ov) Kie Englantia Internetissä (2 ov) Kie Englantia työpaikalla (1 ov) Kie Englantia maanmittareille (1 ov) Kie Koneosaston englantia (1 ov) Kie Sähköosaston englantia (1 ov) Kie Today s headlines (1 ov) Kie Scitech on the Internet ( 2 cr) ESPANJA Kie Espanja 7 (1 ov) Kie Espanja 8 (1 ov) Kie Kaupallista espanjaa (1 ov) Kie Espanjan kielioppikurssi (1 ov) JAPANI Kie Japani 6 (2 ov) Kie Japani 7 (1 ov) Kie Japani 8 (1 ov) RANSKA Kie Civilisation 1 (1 ov) Kie Civilisation 2 (1 ov) Kie Ranskan kielioppikurssi 1 (1 ov) Kie Ranskan kielioppikurssi 2 (1 ov) Kie Tekniikan ranskaa 1 (2 ov) Kie Tekniikan ranskaa 2 (2 ov) Kie Talouselämän ranskaa 1 (2 ov) Kie Talouselämän ranskaa 2 (2 ov) Kie Ranska 7 (2 ov) 113

114 Kie Ranska 8 (2 ov) Kie Puunjalostusalan ranskaa (1 ov) SAKSA Kie Teknisen saksan lukukurssi (2 ov) Kie Saksaa harjoittelijoille (1 ov) Kie Käytännön saksaa 1 (2 ov) Kie Tekniikan saksaa 1 (2 ov) Kie Landeskunde (1 ov) Kie Käytännön saksaa 2 (1 ov) Kie Tekniikan saksaa 2 (1 ov) Kie Kaupallista saksaa 2 (1 ov) Kie Energiatekniikan saksaa (1 ov) Kie Puunjalostusalan saksaa (1 ov) Kie Saksaa rakentajille (1 ov) Kie Kemistien saksaa (1 ov) Kie Sähkövoimatekniikan saksaa (1 ov) Kie Elektroniikka-alan saksaa (1 ov) Kie Arkkitehtien saksaa (1 ov) Kie Saksan kielioppia 1 (1 ov) Kie Saksan kielioppia 2 (1 ov) Kie Käytännön saksaa 3 (1 ov) Kie Vientikaupan saksaa (1 ov) Kie Vientikaupan saksaa edistyneille (1 ov) Kie Itseohjaava saksa 1 (2 ov) Kie Talouselämän saksaa Kie Kirjallinen viestintä Kie Suullinen viestintä Kie Ympäristötekniikan saksaa Kie Päivän puheenaiheita VENÄJÄ Kie Venäjä 8 (2 ov) Kie Venäjä 9 (2 ov) Kie Venäjä 10 (2 ov) Kie Venäjä 11 (1 ov) Kie Teknisen venäjän lukukurssi (1 ov) Kie Venäjän keskustelukurssi 1 (1 ov) Kie Venäjän keskustelukurssi 2 (1 ov) Kie Venäjän keskustelukurssi 3 (1 ov) Kie Venäjän keskustelukurssi 4 (1 ov) Kie Venäjän kielioppikurssi 2 (1 ov) 114

115 LIITE 2: LUKUVUODEN OPETUSOHJELMAN LISÄYKSET, POISTOT JA MUUTOKSET (LPM) LISTA Listassa on vain lisäykset ja poistot sekä merkittävät muutokset. Tässä listassa ei ole ilmoitettu pieniä muutoksia esim. sisällössä, kirjallisuudessa, opettajatiedoissa, esitiedoissa tai luennointiajankohdassa. Ne kannattaa tarkastaa opetusohjelmasta LUKUVUONNA PERUSTETUT OPINTOJAKSOT: S Tietoverkkoliiketoiminnan seminaari (2-7 ov) L V S-00 OSASTON YHTEISET OPINTOJAKSOT Ei lisäyksiä, poistoja, muutoksia S-17 SÄHKÖMEKANIIKKA Ei lisäyksiä, poistoja Pieniä muutoksia useiden kurssien esim. sisällössä, opettajatiedoissa, esitiedoissa tai luennointiajankohdassa. S-18 SÄHKÖVERKOT Ei lisäyksiä, poistoja Pieniä muutoksia useiden kurssien esim. sisällössä, opettajatiedoissa, esitiedoissa tai luennointiajankohdassa. S-26 RADIOTEKNIIKKA Ei lisäyksiä, poistoja Pieniä muutoksia useiden kurssien esim. sisällössä, opettajatiedoissa, esitiedoissa tai luennointiajankohdassa. kirjallisuudessa, kirjallisuudessa, kirjallisuudessa, S-38 TIETOVERKKOLABORATORIO Lisäykset: S Tietoverkkoliiketoiminta (2-3 ov) L S Tietoverkkoliiketoiminnan erikoistyö (1-4 ov) Ei poistoja Muutokset: S Tietoverkkoliiketoiminnan seminaari (2-7 ov) L V sl S Palvelunkehitys ja hallinta Luennoidaan S Tietoliikenneverkot (3 ov) Sisältö: IP verkot ja reititys. TCP ja Internetin ruuhkanhallinta. Internetin sovelluskerroksen tarkeimpia palveluita ja protokollia. Perusteet verkkoturvallisuudesta. Esitiedot: S S Tietoverkkotekniikan tutkijaseminaari (1-2 ov) P V Järjestetään tarvittaessa. Korvaavuus: S-55 TEOREETTINEN SÄHKÖTEKNIIKKA Ei lisäyksiä, poistoja Pieniä muutoksia useiden kurssien esim. sisällössä, opettajatiedoissa, esitiedoissa tai luennointiajankohdassa. kirjallisuudessa, 115

116 S-66 SOVELLETTU ELEKTRONIIKKA Lisäykset: S Elektroniikkatuotteen suunnittelu II (4 ov) S Design of Electronic Products II Poistot: S Bioelektroniikka (2 ov) S Suunnittelu tuotantoa varten (2 ov) S Elektroniikkatuotteen suunnittelu II (3 ov) S Basics of NMR and MRI (5 cr) L S Sovelletun elektroniikan laboratoriotyöt (2 ov) S Bioelektroniikan laboratoriotyöt (2 ov) S EMC-työt (2 ov) S Magneettikuvauksen perusteet (2 ov) S Magneettikuvauksen jatkokurssi (3 ov) L S Spektroskopinen kuvantaminen ja lokalisaatio (3 ov) Muutokset: S Äänitaajuustekniikka (2 ov) (luennoidaan tarvittaessa) S Videotekniikka (2 ov) (luennoidaan tarvittaessa) Pieniä muutoksia useiden kurssien esim. sisällössä, kirjallisuudessa, opettajatiedoissa, esitiedoissa tai luennointiajankohdassa. Korvaavuus: S , S Tfy Fysiologia (3 ov) S S Ei korv. Ei korv. Ei korv. Ei korv. Ei korv. Ei korv. Ei korv. S-69 ELEKTRONIFYSIIKKA Ei lisäyksiä, poistoja Pieniä muutoksia useiden kurssien esim. sisällössä, opettajatiedoissa, esitiedoissa tai luennointiajankohdassa. kirjallisuudessa, S-72 TIETOLIIKENNETEKNIIKKA Lisäykset: S Transmission Methods in Telecommunication Systems (4 cr) Poistot: S Yleisradiotoiminta S Televerkkoseminaari S Modulation and Coding Methods S Data Communications and Internetworking S Tiedonsiirtojärjestelmien suunnittelumetodiikka S Spread Spectrum and Orthogonal Multiplexed Systems Muutokset: S Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt 1 ov kl Sisältö: Yhteyskäytäntöjen (protokollien) perusteet: ISO:n OSI-malli, TCP/IP ja Internet, siirtoyhteyskerroksen protokollat sekä tärkeimmät sovellukset. Lähiverkot ja -verkkojen laitteet. Suorittaminen: Tentti. Kirjallisuus: Opetusmoniste. Pieniä muutoksia useiden kurssien esim. sisällössä, kirjallisuudessa, opettajatiedoissa, esitiedoissa tai luennointiajankohdassa. Korvaavuus: S and S Ei korvaavaa (ei ollut pakollinen) Ei korvaavaa (ei ollut pakollinen) S S S S-81 TEHOELEKTRONIIKKA Ei lisäyksiä, poistoja Pieniä muutoksia useiden kurssien esim. sisällössä, opettajatiedoissa, esitiedoissa tai luennointiajankohdassa. kirjallisuudessa, 116

117 S-87 PIIRITEKNIIKKA S Tietokoneavusteinen piirisuunnittelu sl S-88 SIGNAALINKÄSITTELYTEKNIIKKA Lisäykset: S Digital signal processing systems (3 cr) S Digitaaliset signaalinkäsittelyjärjestelmät (3 ov) Poistot: S Digital signal processing systems (2,5 cr) S Digitaaliset signaalinkäsittelyjärjestelmät (2,5 ov) Pieniä muutoksia useiden kurssien esim. sisällössä, opettajatiedoissa, esitiedoissa tai luennointiajankohdassa. S-89 AKUSTIIKKA JA ÄÄNENKÄSITTELYTEKNIIKKA Lisäykset: S Ääniteknologian perusteet 3 ov S Akustiikka ja äänen fysiikka 2 ov S Kommunikaatioakustiikka 3 ov S Akustisen mittauksen harjoitustyö 1 ov S Sähköakustiikka 2 ov S Huone- ja meluakustiikka 2 ov S Akustinen mittaustekniikka L 3 ov S Akustinen kenttäteoria L 4 ov S Spatial Sound P 3 ov S Akustiikan seminaari V 2 ov S Akustiikan ja äänenkäsittelyn erikoistyö L 2-6 ov S Signaaliprosessorit ja äänenkäsittely 3 ov S Audio Signal Processing P 3 ov S Äänenkäsittelyn seminaari V 2 ov S Puheenkäsittely 3 ov S Puheensiirtotekniikka 2 ov S Puheenkäsittelytekniikan metodit L 2 ov S Puheenkäsittelytekniikan seminaari V 2 ov S Akustiikan jatko-opintokurssi LV 6 ov kirjallisuudessa, Korvaavuus: S S S S Korvaavuus: S S S S S S S S Ei korvaavuutta S S S S S S S S S S S Äänenkäsittelyn jatko-opintokurssi LV 6 ov S Puheenkäsittelytekniikan jatko-opintokurssi LV 6 ov S S S-92 AVARUUSTEKNIIKKA Ei lisäyksiä, poistoja tai muutoksia S-96 SÄHKÖMAGNETIIKKA Lisäykset: S Sähkömagnetiikan erikoistyö 2-3 ov sl & kl Poistot: S Sähkömagnetiikan erikoistyö 2 ov Pieniä muutoksia useiden kurssien esim. sisällössä, opettajatiedoissa, esitiedoissa tai luennointiajankohdassa. S-104 FYSIIKKA (Optoelektroniikka) Lisäykset: S Optoelektroniikan seminaari (1-2 ov) LV kirjallisuudessa, S

118 Pieniä muutoksia useiden kurssien esim. sisällössä, opettajatiedoissa, esitiedoissa tai luennointiajankohdassa. S-108 MITTAUSTEKNIIKKA Lisäykset: S Sähköfysiikan erikoiskurssi (2-4 ov) L V sl / kl Poistot: S Fourier-muunnokset mittaustekniikassa (4 ov) L Pieniä muutoksia useiden kurssien esim. sisällössä, opettajatiedoissa, esitiedoissa tai luennointiajankohdassa. kirjallisuudessa, kirjallisuudessa, S-113 ELEKTRONIIKAN VALMISTUSTEKNIIKKA Lisäykset: S Elektroniikan luotettavuuden perusteet (4 ov) S Elektroniikan tuotantotekniikka (3 ov) S Elektroniikan luotettavuus (4 ov) A Tuotantotekniikan seminaari (3 ov) S Solu- ja kudostekniikan laboratoriotyöt (3 ov) Poistot: S S S S Ei muutoksia S-114 LASKENNALLINEN TEKNIIKKA Lisäykset: S Muisti ja oppiminen 2 ov S Laskennallinen solubiologia, L (3-6 ov) S Johdatus bioinformaatioteknologian opiskeluun (2 ov) S Bioinformaatioteknologian seminaari (2 ov) V S Tutkijaseminaari (2 ov) S Kognitiivinen neurotiede (3 ov) S Yrityspeli (2 ov) S Kognitiivisen tieteen ja teknologian erikoistyö (2-5 ov) S Neuroinformatiikka (3 ov) S S Laskennallinen neurotiede (3 ov) Poistot: S Kommunikaatio ja kognitio (4 ov) Pieniä muutoksia useiden kurssien esim. sisällössä, kirjallisuudessa, opettajatiedoissa, esitiedoissa tai luennointiajankohdassa. S S S S S S S S S S S-118 VALAISTUSTEKNIIKKA Lisäykset: S Sähköisten taloteknisten järjestelmien suunnittelu (3 ov) kl S S Kodin tietoliikenne ja automaatio (2 ov) sl Poistot: S Rakennusten sähkösuunnittelu S Pieniä muutoksia useiden kurssien esim. sisällössä, kirjallisuudessa, opettajatiedoissa, esitiedoissa tai luennointiajankohdassa. 118