OPINTO-OPAS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTO-OPAS"

Transkriptio

1 ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS Toimitus: suunnittelija Kati Voutilainen Koulutusohjelmatoimikunta SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OSASTO

2 Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto PL 3000, TKK Käyntiosoite Otakaari 5 A, Espoo Puh. vaihde kanslia fax kanslia sähköposti muodossa: EDITA Helsinki Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Alkusanat OSASTON ESITTELY Hallinto Toimikunnat Opiskelijaedustajat Kanslia ja opintoneuvola Kirjastopalvelut TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMINEN OPINTONEUVONTA JA -OHJAUS Suunnittelija Opintoneuvojat, harjoitteluneuvoja ja palautesihteeri Laboratoriokohtaiset opintoneuvojat Opetushenkilökunta Opintosuunnitelma Tutortoiminta Tutkinnon ensimmäisen osan suorittaminen Sähköinsinöörikilta ja opintotoimikunta Opintososiaaliset asiat Rekrytointipalvelut OPISKELU Tutkinto- ja luentokaudet Ilmoittautuminen opintojaksoille Tentit, välikokeet ja osatentit Tenttiin osallistujan ohjeet Suoritusmerkinnät ja opintosuoritusten rekisteröinti Opintojaksojen korvaavuudet TKK:n ulkopuoliset suoritukset Opiskelu ulkomailla Koulutusohjelman ja korkeakoulun vaihto Uusiin koulutusohjelmiin siirtyminen Anomusten tekeminen ja kokoukset Opintojen arviointi Valmistuminen Opiskelijoiden yleisimmin esittämät kysymykset Tärkeimmät tietolähteet STUDIEVÄGLEDNING PÅ SVENSKA Avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik Studiehandledning Kontaktinformation Anmälan till högskolan Studier vid avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik Uppbyggnaden av examen Utbildningsprogram Provet i det andra inhemska språket Praktik Att studiera på svenska Läsåret Anmälan till studieperioder och tentamen Studier vid andra högskolor JATKO-OPISKELU...31 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 3

4 7.1 Jatko-opintojen aloitus Tohtorikoulut TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIMEN YLIOPISTON OPETUS Täydentävät opinnot Avoimen yliopiston opetus YHTEISTYÖSOPIMUKSET JOO eli joustava opiskeluoikeus OIKEUSTURVASTA OPETUSMENETELMÄT JA TUTKINNON RAKENNE Opetusmenetelmät Tutkinnon rakenne Tutkinnon ensimmäinen osa Opintosuunnan opinnot Pääaine Sivuaine Vapaasti valittavat opinnot Harjoittelu Diplomityö Perusaineiden laaja oppimäärä Samat opintojaksot eri kokonaisuuksissa Insinöörien ja teknikoiden opintohyvitykset elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmassa Saman alan ammattikorkeakoulututkinnosta saatava opintohyvitys ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman tavoite Malliohjelma Tutkinnon ensimmäinen osa (yhteensä 71,5-74,5 ov) Opintosuuntien sisällöt AUTOMAATIO JA SYSTEEMITEKNIIKAN OPINTOSUUNTA (AUT) ELEKTRONIIKAN OPINTOSUUNTA (ELE) SÄHKÖFYSIIKAN OPINTOSUUNTA (SF) SÄHKÖTEKNIIKAN OPINTOSUUNTA (SÄH) Opintosuuntiin kuuluvat pää- ja sivuaineet Pää- ja sivuaineet, kaavioiden lukuohjeet AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKKA AVARUUSTEKNIIKKA BIOADAPTIIVINEN TEKNIIKKA BIOELEKTRONIIKKA JA LAITETEKNIIKKA COMMUNICATIONS ENGINEERING COMMUNICATIONS ENGINEERING AT EURECOM ELECTRICAL ENGINEERING ELEKTRONIIKAN VALMISTUSTEKNIIKKA ELEKTRONIIKKA JA MITTAUSTEKNIIKKA ENERGIATALOUS JA -MARKKINAT, sivuaine FRAMTIDENS INDUSTRIFÖRETAG (FIF) INFORMAATIOTEKNIIKKA JOHTAMINEN JA TYÖPSYKOLOGIA, sivuaine KOGNITIIVINEN TEKNOLOGIA KONSULTOINTI JA YHTEISTOIMINTA, sivuaine LASKENNALLINEN SYSTEEMIBIOLOGIA LASKENNALLINEN TEKNIIKKA MIKROELEKTRONIIKKA (PUOLIJOHDETEKNOLOGIA) MIKROELEKTRONIIKKASUUNNITTELU Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

5 MIKRO- JA NANOSYSTEEMIT OPPIVAN ORGANISAATION KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN, sivuaine OPTINEN TEKNOLOGIA JA OPTINEN TIETOLIIKENNE OPTOELEKTRONIIKKA ORGANIZATIONAL BEHAVIOR AND KNOWLEDGE MANAGEMENT, sivuaine RADIOTEKNIIKKA SÄHKÖFYSIIKKA SÄHKÖMAGNETIIKKA JA PIIRITEORIA SÄHKÖMEKANIIKKA SÄHKÖTEKNIIKAN INFORMAATIOTEKNIIKKA, sivuaine SÄHKÖTEKNIIKKA, sivuaine SÄHKÖVERKOT JA SUURJÄNNITETEKNIIKKA SÄHKÖVERKOT, sivuaine TEHOELEKTRONIIKKA JA SÄHKÖKÄYTÖT TELEVIESTINTÄJÄRJESTELMÄT TEOLLISUUDEN ENERGIATEKNIIKKA JA VOIMALAITOKSET, sivuaine TEOLLISUUSELEKTRONIIKKA (20 ov) TIETOLIIKENTEEN SIGNAALINKÄSITTELY TIETOVERKKO- JA OHJELMISTOTEKNIIKKA, sivuaine VALAISTUSTEKNIIKKA JA SÄHKÖINEN TALOTEKNIIKKA Liite 1. Tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta kielestä täyttävät opintojaksot. Liite 2. LPM lista lukuvuodelle (Opintojaksojen lisäykset, poistot muutokset) Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 5

6 1. OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE 1.1 Alkusanat Kädessäsi on sähkö- ja tietoliikennetekniikan elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelman opinto-opas lukuvuodelle Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmaan hyväksytään vuosittain hieman alle 200 opiskelijaa. Työelämä tarvitsee näiden alojen diplomi-insinöörejä suunnilleen saman verran kuin heitä vuosittain valmistuu. Osasto pyrkii vastaamaan haasteeseen kehittämällä opetusta ja tiloja. Professoreiden määrä on viime vuosina kasvanut, osaston tiloja on laajennettu, tutortoimintaa ja työtapoja kehitetään koko ajan. Opinto-oppaan tarkoituksena on antaa mahdollisimman paljon opiskelijan tarvitsemaa tietoa, mutta mikäli silti on kysyttävää, käänny epäröimättä opintoneuvolan, kanslian ja muun henkilökunnan puoleen kysymyksinesi. Lisätietoja ja vastauksia kysymyksiisi löydät myös koulutusohjelman WWW-sivulta osoitteesta: sekä osaston sivuilta Säilytä opinto-oppaasi! Opinto-opas kannattaa ehdottomasti säilyttää, sillä voit opiskella tutkintosi kokonaisuudessaan sen lukuvuoden oppaan mukaan, jona olet opintosi aloittanut. Toki voit käyttää myös sitä myöhempiä oppaita. Koulutusohjelmatoimikunta kannustaa Sinua ja toivottaa reipasta ja antoisaa etenemistä opinnoissasi. Tulevaisuus riippuu myös Sinusta, sillä valitsemasi ala on yksi nopeimmin kehittyvistä ja jatkaa kasvuaan, kunhan motivoituneita, korkeakoulututkinnon suorittaneita alan ammattilaisia riittää. Työpanostasi teollisuudessa, tutkimuksessa ja laajemmin työmarkkinoilla tarvitaan nopeasti. Hyvää opintomenestystä toivottaen Koulutusohjelmatoimikunta 6 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

7 2. OSASTON ESITTELY Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto on suurin Teknillisen korkeakoulun 12 osastosta. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan, silloinen sähköteknillinen osasto perustettiin vuonna 1941 antamaan ylintä opetusta ja harjoittamaan teknistieteellistä tutkimustyötä sähkötekniikan eri aloilla. Nykyisin opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat osaston 56 professoria. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastoon kuuluvat elektroniikan ja sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan sekä bioinformaatioteknologian koulutusohjelmat. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla on yhteensä noin 3500 opiskelijaa suorittamassa joko perustutkintoa eli diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa tai jatkotutkintoja eli tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. Alla olevassa taulukossa on muutamien viime vuosien aikana suoritettujen tutkintojen määrät: Vuosi DI TkL TkT+FT Vuosina ennustetaan osastolta valmistuvan noin diplomi-insinööriä vuodessa. 2.1 Hallinto Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat korkeakoulun hallitus, tieteelliset neuvostot, rehtori ja hallintoosasto. Osaston hallintoa hoitavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan tehtävät ja aseman määritellään Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännössä. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Osastonjohtajana toimii professori Pekka Wallin (huone SI 430, puh ). Osaston varajohtaja on professori Pertti Vainikainen (huone SC 322, puh ). Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston osastoneuvostoon valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan 12 jäsentä osastolta ja yksi korkeakoulun ulkopuolinen jäsen. Osaston professorit valitsevat jäsenensä ja varajäsenensä kokouksessa ja osaston muu henkilökunta valitsee jäsenensä vaalilla. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijaedustajat, joita tällä hetkellä osastoneuvostossa on kolme. Osastoneuvosto kutsuu ulkopuolisen jäsenen ja hänen varajäsenensä. Korkeakoulussa on viisi tieteellistä neuvostoa, yksi kutakin osastoryhmää kohti. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston tieteellisen neuvoston jäseninä ovat osaston kaikki professorin virkaan nimitetyt henkilöt sekä kaksi opettajien, tutkijoiden ja muun henkilöstön muodostaman ryhmän edustajaa. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä. 2.2 Toimikunnat Osastolla toimii useita toimikuntia osastonjohtajan apuna. Niiden tehtävänä on valmistella asiat osastoneuvoston tai osastonjohtajan päätettäväksi ja kehittää osaston toimintaa. Perusopintoja koskevia asioita käsitellään lähinnä koulutusohjelma- ja tutkintotoimikunnassa. Näistä edellinen keskittyy koulutuksen rakenteen suunnitteluun ja kehittämiseen, kun tutkintotoimikunnassa puolestaan käsitellään Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 7

8 perus- ja jatkotutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita. Opetuksen laatutoimikunta eli OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä tutor-toimintaa. Lisäksi osastolla on muita toimikuntia, joiden tehtävistä ja niihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa hallintopäälliköltä, suunnittelijalta ja opintoneuvolasta. 2.3 Opiskelijaedustajat Killalla (tai joissain tapauksissa ylioppilaskunnalla) on oikeus nimittää edustajiaan osaston toimikuntiin ja muihin vastaaviin elimiin. Näin taataan opiskelijoiden oikeuksien säilyminen ja pysytään ajan tasalla tärkeistä opinnollisissa muutoksissa sekä pystytään kehittämään osaston toimintaa positiivisen yhteistyön hengessä. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa näiden hallinnon opiskelijaedustajien kautta opetuksen ongelmakohtiin tai välittää omia parannusehdotuksiaan osastolle. Saat yhteyden kaikkiin opiskelijaedustajiin sähköpostitse osoitteella (kirjoitettava juuri näin!) tai ottamalla yhteyttä suoraan kyseisiin henkilöihin. Lista kulloisistakin opiskelijaedustajista löytyy killan opintotoimikunnan ilmoitustaululta ja WWWsivuilta. 2.4 Kanslia ja opintoneuvola Opiskelijoiden kannalta tärkeitä paikkoja ovat osaston kanslia ja opintoneuvola. Kansliassa käsitellään ja säilytetään opiskelijoita koskevat paperit ja sieltä myös saa informaatiota opintoja koskeviin kysymyksiin. Kanslia sijaitsee 4. kerroksessa huoneessa E411. Kansliasta löytyvät myös kaikki tarvittavat lomakkeet. Kun haet lomakkeita, muista mainita, minkä lukuvuoden opinto-oppaan mukaan opiskelet ja kuulutko johonkin erillisohjelmaan. Lisää opintoneuvolasta ja -neuvonnasta yleisesti kerrotaan luvussa 3. Kanslian keskeisiä tehtäviä ovat opintosuoritusten kirjaaminen rekisteriin opintorekisteriotteiden antaminen opiskelijoille tutkintovaatimusten tarkistaminen ja todistusten kirjoittaminen anomusten vastaanotto opiskelijoita koskevista päätöksistä tiedottaminen erilaisten opiskelijaseurantojen käytännön hoito (esim. tutkinnon ensimmäisen osan seuranta) Kanslian toimihenkilöt ovat: hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka , E423 projektipäällikkö Pirjo Putila , H301C projektisihteeri Riitta Peltonen , H301C toimistosihteeri Brita Vuoristo , E425 toimistosihteeri Lea Fehrmann , E425 opintosihteeri Pirjo Paldanius 451 xxxx, E411 osastosihteeri Katrina Nykänen , E413 (aamupäivisin) toimistosihteeri Raijaliisa Karhu , E413 (iltapäivisin) osastosihteeri Kiia Haapaniemi , E421 osastosihteeri Kaija Talja , E415 erikoissuunnittelja Jussi Liesiö , E422 suunnittelija Anita Bisi , E424 suunnittelija Kati Voutilainen , E417 tutkijatohtori Perttu Puska , E415 8 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

9 2.5 Kirjastopalvelut Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto toimii tutkija- ja opiskelijakirjastona. Kokoelmiin hankitaan aineistoa osaston tutkimusalalta. Kirjastossa on sekä lainattavaa aineistoa että käsikirjastokokoelmia. Lainausoikeuden voivat saada kaikki. Osaston opetusohjelman kurssien kurssikirjat ovat kirjastossa. Kurssikirjoista on myös lainattavia kappaleita. Kirjastoon tilataan noin 200 tieteellistä aikakauslehteä. Useimmat lehdet ovat luettavissa myös elektronisena versiona. Osaston diplomi- ja lisensiaatintyöt ovat pääsääntöisesti lainattavissa kirjastosta. Kirjasto lainaa myös opetusmonisteita. Kokoelmista on tietoa www-sivulla Kirjaston tilat sijaitsevat Sähkötalon G-siivessä, Valotalossa. Valotalon palveluita opiskelijoille ovat kirjasto, lukusali, ryhmätyöhuoneet, tietokoneluokat ja Nettikahvila. Kirjaston informaatikko ja sihteerit neuvovat opiskelijoita tiedon hankinnassa. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto, SG205, puh Informaatikko Marjo Sievänen, SG224, puh vv Vs. informaatikko Laura Mikkola, SG224, puh Kirjastosihteeri Bo Larsson SG225, puh Toimistosihteeri Carl-Eric Westman, SG225, puh Osaston kirjasto on avoinna seuraavasti: Lukukausien aikana: ma-to pe Kesäaikana: katso kirjaston www-sivulta Muita tärkeitä kirjastoja Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto, Otaniementie 9. Lainaus ja uudistukset puh , päivystävä informaatikko puh Avoinna lukukausien aikana: ma-pe la aattopäivinä Matematiikan laitoksen kirjasto, Otakaari 1 M, huone U359A, puh Samassa yhteydessä on myös sovelletun matematiikan, fysiikan ja mekaniikan kirjasto. Teknillisen fysiikan laitoksen kirjasto, Otakaari 3A, 2.krs, puh VTT Tietopalvelu, VTT:n päärakennus, Vuorimiehentie 5, puh. vaihde (09)4561. Helsingin yliopiston pääkirjasto, Unioninkatu 36, yliopiston vaihde (09)1911. Avoinna lukukausien aikana: ma-pe la Lisäksi muilla osastoilla sekä kieli- ja viestintäkeskuksella on omia kirjastoja, joissa on alan erityiskirjallisuutta. Erilliskirjastot ovat pääsääntöisesti auki Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 9

10 Itsenäisen tiedonhaun tueksi opiskelijan kannattaa suorittaa opintojakso Eri Tieteellisen tiedon haku (sähkö- ja tietoliikennetekniikka). Kurssi on tiivis katsaus tieteellisten tiedonlähteiden käyttöön kirjastossa ja tietoverkossa. 10 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

11 3. TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMINEN Teknillinen korkeakoulu on siirtymässä muiden Suomen yliopistojen tapaan kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen Opiskelijat, jotka aloittavat opintonsa tämän jälkeen, suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Tutkintorakenteen uudistaminen liittyy 40 Euroopan maan sitoutumiseen niin sanottuun Bolognan prosessiin, jonka tavoitteena on luoda kansainvälisesti kilpailukykyinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Päämääränä on lisätä opiskelijoiden liikkuvuutta ja työllistymistä sekä parantaa tutkintojen läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Uudessa tutkintorakenteessa nykyisestä opintojen mitoituksen perustana olevasta opintoviikkojärjestelmästä luovutaan ja otetaan käyttöön ECTS-järjestelmä (European Credit Transfer System). Opiskelijan vuotuinen työmäärä on 1600 opiskelijatyötuntia eli 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot kestävät kolme vuotta ja tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Ylempien korkeakoulututkintojen (diplomi-insinööri, arkkitehti ja maisema-arkkitehti) laajuus on 120 opintopistettä ja suoritusaika täysipäiväisesti opiskellen kaksi vuotta. Opintonsa ennen tutkintorakenneuudistusta aloittaneet opiskelijat voivat opiskella nykyisen tutkintorakenteen mukaan asti. Opiskelijoille tulee myös mahdollisuus siirtyä uuteen tutkintorakenteeseen. Siirtymäsäännökset valmistuvat syyslukukauden 2004 aikana ja niistä tiedotetaan opiskelijoille välittömästi. Yleistavoitteena on opiskelijan opintojen sujuva eteneminen. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 11

12 4. OPINTONEUVONTA JA -OHJAUS Opintoneuvonnalla ja -ohjauksella pyritään selvittämään opiskelussa eteen tulevia käytännön ongelmia ja auttamaan opiskelijoita opintojen suunnittelussa. Opintoneuvontaa antavat sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla opintoneuvojat, kanslia ja suunnittelija, harjoitteluasioissa opiskelijoita neuvoo harjoitteluneuvoja. Opintoneuvojat ja harjoitteluneuvoja ovat osa-aikaisia ylempien vuosikurssien teekkareita. Lisäksi jokaisessa laboratoriossa joku henkilökunnasta vastaa pää- ja sivuainekohtaisesta opintoneuvonnasta ja erilaisten informaatiotilaisuuksien järjestämisestä (nk. laboratoriokohtainen opintoneuvoja). 4.1 Suunnittelija Osaston suunnittelija on tavattavissa virka-aikana. Hän vastaa osaston opintoasiain suunnittelusta, toteuttamisesta ja koordinoinnista. Yhdessä toimikuntien kanssa hän vastaa osaston opinto-oppaiden laadinnasta ja opetuksen seurannasta. Suunnittelijan puoleen voi kääntyä myös erilaisten opiskeluun liittyvien ongelmien ja kysymysten kanssa. Suunnittelija Kati Voutilainen Huone SE 417 puh Opintoneuvojat, harjoitteluneuvoja ja palautesihteeri Opintoneuvojat ovat tavattavissa lukukausien aikana vastaanottoaikoina, jotka löydät opintoneuvolan ovesta ja opintoneuvolan WWW-sivuilta ( Ruotsiksi kysymyksiin vastaa ainakin ruotsinkielinen opintoneuvoja. Opintoneuvojien puoleen voi kääntyä kaikissa opiskeluun ja opiskeluelämään liittyvissä kysymyksissä. He neuvovat mm. erilaisissa opintojen edistymiseen liittyvissä anomus- ja valintatilanteissa, tutkintoon liittyvissä kysymyksissä, opintosuunnitelman laadinnassa, opintojaksojen korvaavuuksissa ja opiskelun oikeusturvakysymyksissä. KV-neuvoja opastaa ulkomaalaisia opiskelijoita ja hankkii heille opiskelijatutorit. Lisäksi hän opastaa myös ulkomaille lähteviä opiskelijoita. Osastolla toimii lisäksi harjoitteluneuvoja, joka ilmoittaa virallisten harjoittelun välitysorganisaatioiden kautta tulevista harjoittelupaikoista sekä mahdollisuuksien mukaan järjestää harjoittelupaikkoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Harjoitteluneuvojaa voi käydä tapaamassa kaikissa harjoitteluun liittyvissä asioissa. Opintoneuvolasta löydät myös palautesihteerin. Hän organisoi opintojaksopalautteen keruun ja analysoinnin sekä osallistuu aktiivisesti opintoja arvioivan työryhmän toimintaan. Opintoneuvola päivystää arkisin opintoneuvolan ovessa tiedotettavina aikoina. huone SE115 puh sopinto Sähköpostiosoitteet opintoneuvolaan: opintoneuvojat: harjoittelusihteeri: palautesihteeri: KV-neuvoja: 12 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

13 4.3 Laboratoriokohtaiset opintoneuvojat Laboratoriokohtaisilta opintoneuvojilta voi käydä kysymässä pää- tai sivuaineen opintoihin, yksittäisiin opintojaksoihin sekä laboratorion järjestämään opetukseen tai tutkimukseen liittyvistä asioista. Luettelo laboratoriokohtaisista opintoneuvojista ja heidän yhteystiedoistaan löytyy mm. opintoneuvolan ilmoitustaululta (huone SE115) ja WWW-sivuilta ja S-kansliasta. 4.4 Opetushenkilökunta Jokainen opettaja on velvollinen opastamaan opiskelijoita opettamaansa opintojaksoon liittyvissä ongelmissa. Lisäksi jokaisen opintojakson assistentti auttaa opetuksellisten kysymysten selvittämisessä. Opettajat (professorit, lehtorit, luennoijat, assistentit jne.) ilmoittavat vastaanottoajoistaan lukukausien alussa huoneensa ovessa. Yleensä opettajalle kannattaa varata aika tapaamista varten, mutta heiltä voi kysyä neuvoa aina tarpeen vaatiessa. 4.5 Opintosuunnitelma Jokaisen opiskelijan tulee tehdä itselleen opintojen alussa realistinen opintosuunnitelma. Opintosuunnitelman teko helpottaa tutkinnon rakenteen hahmottamista ja oman opiskelun ajoittamista. Opintojen edetessä opintosuunnitelman jatkuva ylläpitäminen on opiskelijan itsensä kannalta tärkeää, jotta valmistumisvaihe sujuisi mahdollisimman ongelmattomasti. Opintoneuvolasta sekä suunnittelijalta saat tarvittaessa apua suunnitelman tekemiseen liittyvissä kysymyksissä. Ohjausta opintosuunnitelman laatimiseen saa ensimmäisenä syyslukukautena myös uusille opiskelijoille järjestettävällä opintojaksolla S Johdatus elektroniikan ja sähkötekniikan opiskeluun. Opintojakson tavoitteena on myös tutustuttaa uudet opiskelijat korkeakouluopiskeluun ja -miljööseen sekä valottaa sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston opetuksen laajaa kenttää. Lisäksi tavoitteena on antaa yleistiedot suomalaisesta korkeakoulu- ja opiskelijamaailmasta. 4.6 Tutortoiminta Tutortoiminnan tavoite on, että jo ensimmäisen vuoden opiskelijat tutustuvat johonkin osaston professoriin tai opettajaan. Tavatessaan opettajatutoriaan he saavat opiskeluun liittyvää ohjausta ja neuvoja opettajan näkökulmasta. Kullekin isohenkilöryhmälle nimetään joku sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston opettajista tutor-ohjaajaksi. Isohenkilöt sopivat ajan, jolloin he vievät fuksiryhmänsä tapaamaan tutoria. Tutor on henkilö, jolta asioita voi käydä kysymässä, kunnes saa oman pääaineen professorin, ja miksei vielä sen jälkeenkin! Tarkoitus on, että tutor-ryhmä tapaa ensimmäisenä opiskeluvuonna ainakin muutamia kertoja syksyllä ja keväällä. Tapaamisia kannattaa järjestää myös toisen opiskeluvuoden aikana. Jokaiselle pää- ja sivuaineen valinneelle opiskelijalle nimetään tutor-opettaja, joka on pääaineesta vastaava professori. Professori (ainakin periaatteessa) kutsuu kaikki saman pääaineen valinneet opiskelijat yhteiseen tutortilaisuuteen. Tilaisuudessa käydään läpi pääaineen ja yleensäkin opiskeluun liittyviä asioita. Myöhempinä opiskeluvuosina jokainen opiskelija käy henkilökohtaisesti tapaamassa tutor-opettajaansa tarvittaessa. 4.7 Tutkinnon ensimmäisen osan suorittaminen Tutkinnon ensimmäinen osa antaa opinnoille vankan matemaattis-luonnontieteellisen pohjan sekä tarvittavat, valitun tekniikan alan, perustiedot ja yleisvalmiudet. Siksi sen suorittaminen ajallaan on tärkeää. Tutkinnon ensimmäisen osan suorittamiselle on annettu tavoiteajaksi kaksi vuotta, ja se on syytä suorittaa viimeistään neljännen lukuvuoden kuluessa. Kun olet suorittanut kaikki tutkinnon ensimmäisen osan Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 13

14 opintojaksot, käy kansliassa täyttämässä lomake, jonka jälkeen suoritus merkitään opintorekisteriin ja ensimmäisen osan seuranta osaltasi loppuu. 4.8 Sähköinsinöörikilta ja opintotoimikunta Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry on Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston opiskelijoiden oma, perinteikäs järjestö, joka toimii yhdyssiteenä osaston opiskelijoiden välillä. Killan jäseniä ovat kaikki jäsenmaksun maksaneet, killan toiminnasta kiinnostuneet Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan jäsenet. Killassa toimii aktiivinen opintotoimikunta, jonka pääasiallinen tarkoitus on ajaa opintoasioissa kiltalaisten etuja. Opintotoimikunta keskustelee ahkerasti ajankohtaisista asioista sekä osallistuu opetuksen kehittämiseen, joten jokainen kiltalainen voi tätä kautta päästä vaikuttamaan. Osastoneuvostossa, osaston toimikunnissa ja työryhmissä on killan jäseniä opiskelijaedustajina, joiden toimintaa opintotoimikunta koordinoi. Kilta tarjoaa myös monenlaista muuta, kuten järjestää sitsejä, saunailtoja, ekskursioita alan yrityksiin, unohtamatta laajaa urheilu- ja kulttuuritarjontaa. Kilta säilyttää myös vanhojen tenttien arkistoa, tarjoaa kopiokonepalveluita sekä jakaa jäsenilleen riippukansiot, joihin opiskelijoiden tilaamat luentomonisteet jaetaan. Lisätietoa Sähköinsinöörikillasta löytyy osoitteesta Yhteyttä hallitukseen ja toimihenkilöihin voi ottaa lähettämällä postia osoitteeseen 4.9 Opintososiaaliset asiat Opintososiaalisissa asioissa, esimerkiksi asumiseen, opintotukeen, rahattomuuteen tai terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa, voi kääntyä myös Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan puoleen. Lisätietoja löytyy esimerkiksi ylioppilaskunnan kotisivujen kautta. Toinen tärkeä paikka on Teknillisen korkeakoulun opintotukitoimisto päärakennuksen toisessa kerroksessa Rekrytointipalvelut Rekrytointipalvelut Innopoli II (Tekniikantie 14) palvelee sinua mielellään kaikissa työnhakuun liittyvissä kysymyksissä. Järjestämme rekrytointitapahtumia, välitämme työpaikkoja ja tarjoamme cv-tietokannan kautta mahdollisuuden uuden työpaikan löytymiseen. Lisätietoja tai Harjoittelu on osa jokaisen teekkarin opintoja. Tietoa kotimaisesta ja kansainvälisestä harjoittelusta saat Rekrytointipalveluista sekä oman osastosi harjoitteluneuvojalta Välitämme kotimaisia ja kansainvälisiä harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja sekä myönnämme kansainvälisen harjoittelun apurahoja. Lisätietoja: tai Uraneuvonta tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa opiskelijoille, vastavalmistuneille sekä jatko-opiskelijoille. TKK:n uraneuvonta on toteutettu yhteistyössä työhallinnon kanssa. Lisätietoja: tai Alumni-toiminta tarkoittaa TKK:lta valmistuneiden henkilöiden (alumnien) ja korkeakoulun välisten suhteiden hoitamista. Alumniyksikkö vastaa mm. mentorointiohjelman koordinoinnista. Muista Alumniyksikön tehtävistä saat lisätietoa: alumnikoordinaattori Mari Talpila tai 14 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

15 5. OPISKELU Opiskeluun liittyviä käytännön kysymyksiä on käsitelty myös Teknillisen korkeakoulun opetusohjelmassa, joten siihen kannattaa tutustua. 5.1 Tutkinto- ja luentokaudet Lukuvuoden tutkinto- ja luentokaudet ovat seuraavat: 1. tutkintokausi (9.9. TKK:n avajaiset) 1. luentokausi tutkintokausi tutkintokausi luentokausi tutkintokausi Syyslukukauden 2. puolilukukausi alkaa Kevätlukukauden 2. puolilukukausi alkaa Pääsiäisloma Syyslukukauden lauantaitentit 2004: 4.9., 18.9., , , , , , Kevätlukukauden lauantaitentit 2005: 8.1., 12.2., 5.3., 19.3., 2.4., 23.4., 7.5., 14.5 Huomaa, että tenttejä on vain satunnaisesti lauantaisin, joten kaikkien yllämainittujen lauantaiden varaaminen on turhaa. Tarkista tenttiesi ajat tenttijärjestyksestä tai Topista. 5.2 Ilmoittautuminen opintojaksoille Tutkintosäännön mukaan opiskelijan on ilmoittauduttava lukukauden alussa kullekin opintojaksolle, jonka opetusta hän aikoo seurata. Ilmoittautuminen on periaatteessa tehtävä joko luennolla tai ilmoitustaululla olevaan listaan kahden (2) viikon kuluessa opintojakson alkamisesta (ensimmäisestä luennosta). Käytännössä suurin osa ilmoittautumisista tehdään sähköisesti WWWTOPIin. Opiskelija voi ilmoittautua merkitsemällä nimensä ensimmäisillä luennoilla kiertävään ilmoittautumislistaan. Opintojakso luennoidaan, jos sille ilmoittautuu vähintään kolme opiskelijaa ja luennoitsija on korkeakoulun vakinainen opettaja, tai vähintään viisi opiskelijaa, kun kyseessä on korkeakoulun ulkopuolinen erikoisopettaja. Jokainen koulutusohjelma tekee ennen lukukauden alkua lukujärjestyksen, josta ilmenee, mitä opintojaksoja lukukauden aikana luennoidaan, missä luennot pidetään ja milloin. Lukujärjestykseen on merkitty myös harjoitusryhmien ajat ja paikat. Kaikkien koulutusohjelmien lukujärjestykset ovat opintoneuvolassa, mutta ne löytyvät myös osastojen www-kotisivuilta. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston ensimmäisen vuoden opiskelijoille laaditaan valmiita lukujärjestyspohjia, joihin on sijoitettu 1.vuosikurssin opiskelijoille suositellut syksyn luennot ja laskuharjoitukset. Jokaiselle on ehdotettu valmista lukujärjestystä ja jako lukujärjestysryhmiin on tehty siten, että fuksiryhmät pysyisivät mahdollisimman hyvin koossa. Oman lukujärjestyksesi löydät opintoneuvolan ilmoitustaululta ensimmäisen viikon aikana. Jos lukujärjestyksesi on mahdoton sinulle, mene opintoneuvolaan sopimaan ryhmän vaihdosta. Voit halutessasi täydentää mallilukkaria muillakin opinnoilla, mutta maltti on valttia: etene oman opiskelutahtisi mukaan. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 15

16 Lukujärjestysten lisäksi myös ilmoittautumisohjeet löytyvät osaston opintoneuvolan ilmoitustaululta ja opintoneuvolasta. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston luku- ja tenttijärjestykset ovat osaston opintoneuvolan sivujen alla osoitteessa Tentit, välikokeet ja osatentit Useat opintojaksot voidaan suorittaa välikokeilla tai osatenteillä ja valvotuilla laskuharjoituksilla (=vlh). Välikokeiden, osatenttien ja vlh:n ajankohdista saa tietoa luentojen yhteydessä, kurssien esitteistä, www:stä sekä ko. aineiden ilmoitustauluilta. Välikokeiden ja vlh:n tulokset säilyvät yleensä luennoimiskauden, osatenttien tulokset säilyvät pitempään. Opintojakso voidaan myös tenttiä yhtenä kokonaisuutena (pois lukien kielet, laboratoriokurssit jne.). Kursseista järjestetään yleensä 2-4 tenttiä vuodessa. Tentteihin on ilmoittauduttava vähintään 7 vuorokautta ennen tenttiä. Yleensä tentteihin ilmoittaudutaan sähköisesti (ks. Ilmoittautuminen). Ilmoittautumiskäytäntö saattaa kuitenkin vaihdella kurssikohtaisesti. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi tenttitilaisuudessa kuvallisella henkilöllisyystodistuksella, mieluiten opiskelijakortilla. Tarkemmat tenttiohjeet ovat kohdassa Opiskelijalla on oikeus tutustua arvostelun valmistuttua omaan tenttipaperiinsa tai välikokeeseensa. Valitustilaisuudessa käynti on suositeltavin tapa, mutta myös sen jälkeen on mahdollista nähdä koepaperinsa ja oppia virheistään. Koepaperit on säilytettävä vähintään 6 kk tentin jälkeen. Sekä syys- että kevätkauden tenteistä tehdään erikseen kullekin osastolle tenttijärjestys. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston tenttijärjestys on saatavissa ennen tutkintokauden alkua vahtimestareilta huoneesta SC 116 sekä opintoneuvolasta ja www-sivuilta. Jälkeenpäin tulleet muutokset on syytä tarkistaa kurssien ilmoitustauluilta. Lisäksi opintoneuvolassa on kaikkien koulutusohjelmien tenttijärjestykset, joista voi ottaa kopioita. Perusopintojen tenttijärjestys löytyy K-salin ilmoitustaululta. Perustutkinnossa suorituksen arvostelu on yleisimmin seuraava: (0) hylätty (1) tyydyttävä (2) erittäin tyydyttävä (3) hyvä (4) erittäin hyvä (5) kiitettävä Suoritukset voidaan myös joskus arvostella asteikolla hyväksytty/hylätty Tenttiin osallistujan ohjeet Ilmoittaudu tenttiin vähintään 1 viikkoa ennen koetilaisuutta. Tenttissä on noudatettava annettua sali- ja rivijako. Mukaan koepaikalle saa otta vain tarvittavat kirjoitusvälineet, opiskelijakortin, taskulaskimen yms. tavarat. Jätä laukut, takit yms. muu ylimääräinen tavara salin seinustalle tai naulakkoon. Jos naulakoilla ei ole valvontaa, voi tavarat tuoda tenttisalin käytävälle osoitettuun paikkaan. Korkeakoulu ei vastaa tenttisaliin tuotujen tavaroiden säilytyksestä ja niille mahdollisesti koituneista häviämis- yms. vahingoista. Tenttiin voi saapua 60 minuutin kuluessa nimellisestä alkamisajasta. Tentistä saa poistua valvojien annettua luvan, aikaisintaan 65 minuutin kuluttua nimellisestä alkamisajasta. Tentin loppumisesta ilmoittavat valvojat erikseen, loppumisaika merkitään myös näkyviin. Valvoja ilmoittaa milloin tentin saa aloittaa. 16 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

17 Tenttipaperit jaetaan talon puolesta ja omia konsepteja ei tarvita. Valvoja antaa tarvittaessa lisää paperia. Kaikki jaetut vastauspaperit on palautettava tentin loppuessa. Varsinaiset vastauspaperit on merkittävä ja eroteltava mahdollisista suttupapereista. (virallisia tenttipapereita ei jaeta opiskelijoille kotiin vietäviksi). Tenttijän henkilöllisyys tarkistetaan papereita palautettaessa. Henkilöllisyyden voi todistaa virallisella henkilöllisyystodistuksella tai opiskelijakortilla. Teknillisen korkeakoulun tenttiohjesääntö löytyy osoitteesta Suoritusmerkinnät ja opintosuoritusten rekisteröinti Opettajan tulee toimittaa tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista sekä mahdollisesti pääpiirteittäiset arvosteluperusteet kuukauden kuluessa tentistä ilmoitustaululle tai perustellusta syystä järjestää samassa ajassa tiedottaminen toisin. Tieto tuloksista toimitetaan myös osaston kansliaan, missä ne kirjataan opintosuoritusrekisteriin. Mikäli opintojaksoon kuuluu harjoitustöitä, jotka on mahdollista suorittaa kuulustelujen jälkeen, annetaan lopullinen arvosana vasta näiden tultua hyväksytyksi Opintosuoritukset kirjataan sillä osastolla, jonka järjestämä opintojakso on. Opintosuoritusrekisteristä on mahdollista tulostaa opintosuoritusote, josta ilmenee opiskelijan siihen mennessä suorittamat opintojaksot. Näin opiskelija voi seurata opintojensa edistymistä ja valvoa, että kaikki opintosuoritukset on merkitty rekisteriin oikein. Opiskelija voi tehdä myös esim. osoitteenmuutoksen ilmoittamalla uuden osoitteensa kansliaan. WWW-osoitteen kautta saa OODI-järjestelmästä itsekin tilattua opintosuoritusotteen. Virallisen leimatun opintorekisteri-otteen saa VAIN osaston kansliasta. Opintosuoritusotteen saa sähköosaston kansliasta, huone E411 ma-pe klo Muiden asioiden osalta kanslia palvelee virka-aikana ma-to ja pe Opintojaksojen korvaavuudet Paljon kysymyksiä herättänyt asia on opintojaksojen korvaavuudet. Vanhoja opintojaksoja poistuu ja uusia tulee tilalle. Mikäli vanhalle poistuvalle opintojaksolle on määritelty korvaava opintojakso, tulee opiskelijan suorittaa se. Mikäli joku pakollinen opintojakso poistuu, eikä sille ole määritelty korvaavaa opintojaksoa, voi opiskelija valita jonkin muun opintojakson sen sijaan. Toisinaan pienempiä opintojaksoja yhdistellään suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Jos opiskelija on ehtinyt suorittaa jonkun pienen opintojakson, korvaa se yleensä suuremmasta kokonaisuudesta ehkä välikokeen tai harjoitukset. Asiasta tulee neuvotella kyseisen opintojakson opettajan kanssa. Jokaiselta osastolta kootaan listat opintojaksojen poistoista, lisäyksistä, korvaavuuksista ja muista muutoksista. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla aiempien vuosien LPM-listat (lisäykset, poistot, muutokset) löytyvät ainakin opintoneuvolasta ja kansliasta. Tämän vuoden LPM-lista löytyy opinto-oppaan lopusta. Kysy korvaavuuksista mieluummin käymällä tai soittamalla kuin sähköpostitse, koska kursseissa on monia muuttuvia ominaisuuksia. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 17

18 LPM-listasta löydät vastauksia opintojaksojen korvaavuuskysymyksiin! 5.6 TKK:n ulkopuoliset suoritukset Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa Teknillisen korkeakoulun ulkopuolella suoritettuja opintoja. Kysymykseen tulee joko kotimaassa tai ulkomailla suoritetut yliopistotasoiset opinnot. Tutkintoon sisällyttämisestä tai korvaamisesta tulee tehdä anomus. Mikäli opiskelija on jo suorittanut kurssit, tulee anomuksen liitteenä olla oikeaksi todistettu kopio opintosuoritusotteesta tai kurssin suoritustodistuksesta siitä yliopistosta tai korkeakoulusta, jossa kurssit on suoritettu. Seuraavassa muutamia ohjeita: Jos opiskelija haluaa korvata jonkin TKK:n opintojakson, tulee anomuksessa olla korvattavan opintojakson opettajan puolto. Tutkinnon ensimmäiseen osaan kuuluvia opintoja ja opintosuuntien opintojaksoja voi korvata ainoastaan sisällöltään vastaavilla kursseilla. Näiden opintojen sisältöjen suhteen ollaan erityisen tarkkoja. Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää muualla suorittamansa kurssit pää- tai sivuaineeseensa, hän anoo henkilökohtaista pää-/sivuainetta. Tällöin anomuksen puoltaa pääainesta/sivuaineesta vastaava professori. Kun muualla suoritettuja kursseja sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin, ei tarvita puoltoa. Lomakkeita, joilla korvaavuutta, tutkintoon sisällyttämistä tai henkilökohtaista pää-/sivuainetta voi anoa, on saatavissa osaston kansliassa E411 ja opintoneuvolasta. Korkeakoulun ulkopuolisen, henkilökohtaisen sivuaineen sisällyttäminen diplomi-insinöörin tutkintoon: Mikäli opiskelija haluaa suorittaa sivuaineensa sellaiselta tieteenalalta, joka ei liity Teknillisen korkeakoulun opetukseen eikä alan professuuria löydy TKK:sta, opiskelija anoo korkeakoulun ulkopuolista henkilökohtaista sivuainetta. Ohjeita tällaisen sivuaineen hyväksyttämiselle on saatavissa suunnittelijalta, opintoneuvolasta ja S-kansliasta. 5.7 Opiskelu ulkomailla Teknillisen korkeakoulun strategian tavoitteena on, että mahdollisimman moni korkeakoulun opiskelijoista kävisi ulkomailla joko harjoittelemassa tai opiskelemassa yliopistotasoisessa opinahjossa. Tämän tavoitteen tukemiseksi korkeakoulu on solminut vaihtosopimuksia eri maiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Myös monet laboratoriot ovat tehneet omia kahdenvälisiä vaihtosopimuksia ulkomaisten laboratorioiden kanssa. Kansainvälisen vaihdon lisäämiseksi korkeakoulu myöntää erilaisia apurahoja ulkomailla opiskelua varten. Lisätietoja ulkomailla opiskelusta ja apurahoista saa sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla opintoneuvolasta ja suunnittelija Anita Bisiltä sekä TKK:n kv-toimistosta. Kansainvälisen opintoneuvojan tavoittaa joko päivystysaikana opintoneuvolasta tai sähköpostitse osoitteella Eri maiden ja maanosien opiskeluasiat on jaettu kansainvälisten asioiden toimistossa seuraavasti: Suunnittelija Laura Grefa: SOKRATES-ohjelma, Eurooppalaiset vaihto-ohjelmat; puh , Suunnittelija Maire Koskinen: Yhdysvallat, Kanada, Latinalainen Amerikka, Thaimaa, Singapore; puh , Suunnittelija Anneli Sinkkonen Australia, Japani, Kiina, Korea; puh , Suunnittelija Pia Rydestedt: Pohjoismaat; puh , 18 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

19 Paljon hyödyllista tietoa ulkomailla opiskelusta löytyy Kansainvälisen opiskelun hakuoppaasta lukuvuodeksi , joka löytyy voi noutaa joko opintoneuvolasta tai kv-toimistosta sähköisessä muodossa kv-toimiston sivuilta ( ). Ulkomaisten, erityisesti vaihtoyliopistojen esitteisiin, oppaisiin ja opetusohjelmiin voi tutustua pääkirjastossa, jossa ne löytyvät kv-kokoelmasta. Monilla ulkomaisilla kouluilla on myös varsin hyvät www-sivut. Ulkomailla olleiden opiskelijoiden matkakertomuksia voi käydä lukemassa opintotoimiston kansliassa aukioloaikoina. Opiskelu Institut Eurécomissa TKK:n liittyminen Institut Eurécomin akateemiseksi jäseneksi vuoden 2001 alusta tarjoaa tietotekniikan, sähkö- ja tietoliikennetekniikan tai automaatio- ja systeemitekniikan opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa pääaineopintonsa ja tehdä diplomityönsä Sophia-Antipoliksessa (Etelä-Ranskassa) sijaitsevassa Eurécom -instituutissa. Institut Eurécom on tietoliikennealan tutkimus- ja koulutusinstituutti, joka aloitti toimintansa vuonna 1992 ja on saavuttanut siitä lähtien suurta suosiota ja arvostusta kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Eurécomin perustajina ovat ranskalainen tietoliikennealan huippuyliopisto École Nationale des Sciences de Télécommunications (ENST) ja Lausannen teknillinen korkeakoulu EPFL. Lisäksi Eurécom tekee akateemista yhteistyötä monen muun eurooppalaisen yliopiston kanssa ja sillä on yritysjäseninä alan merkittävimpiä kansainvälisiä yrityksiä. Pääaine on esitelty luvussa Ulkomailla opiskeluun liittyviä käytännön kysymyksiä Opiskelijan hakiessa ulkomaille opiskelemaan häneltä vaaditaan yleensä englannin- tai muun kielinen opintosuoritusote. Kansliasta saa suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä opintorekisteriotteita. Avuksi ulkomaille lähtiessä ovat mm. Study Programme: Opetusohjelma, jossa on lueteltu englanniksi kaikki TKK:n kurssit, opintosuunnat sekä pää- ja sivuaineet. Lisäksi siellä on opiskeluun ja opintoihin liittyvää terminologiaa. Opiskelija voi hakea kansliasta omalle korpulleen saksan- tai ranskankielisen opintosuoritusotteen pohjan. Opiskelijan tulee täydentää se omia opintojaan vastaavaksi. Otteesta tulee virallinen, kun se on tarkistettu ja leimattu kansliassa. Kansliasta, opintoneuvolasta ja suunnittelijalta löytyy lista tärkeimmistä opintoihin liittyvistä termeistä englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Hakiessaan ulkomaille opiskelemaan opiskelijan on mahdollista saada todistus Bachelor of Science (B.Sc.) tasoista tutkintoa vastaavien opintojen suorittamisesta. Todistuksen saamiseksi hakijan suoritettujen opintojen tulee täyttää seuraavat ehdot: Opintojen laajuus yhteensä 120 ov, johon tulee sisältyä: Tutkinnon ensimmäinen osa (~70 ov) Suunnan opinnot (~30 ov) Pää- ja sivuaineen opintoja (~20 ov) Opintoihin tulee sisältyä noin 5 ov:n laajuinen tutkielma tai erikoistyö, johon liittyy kirjallinen raportti. Mikäli opiskelija tietää tarkkaan etukäteen, mitkä kurssit hän ulkomailla ollessaan suorittaa ja mihin eri opintokokonaisuuksiin hän ne haluaa sisällyttää, kannattaa hänen hyväksyttää opintosuunnitelmansa etukäteen. Tällöin on syytä hakea esim. pää- tai sivuaineen professorilta puolto henkilökohtaiseen pää- tai sivuaineeseen. Palattuaan takaisin TKK:lle opiskelijan tulee toimittaa kansliaan oikeaksi todistettu kopio ulkomaisen yliopiston tai korkeakoulun opintosuoritusotteesta. Tarvittavat korvaavuus-, sisällyttämis- ja henkilökohtaiset pää- ja sivuainehakemukset voi tehdä myös Suomeen paluun jälkeen. Sisällytysanomuksia lukuunottamatta kaikkiin muihin anomuksiin tarvitaan TKK:n professorin tai opettajan puolto. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 19

20 Kannattaa käydä etukäteen keskustelemassa professorin kanssa niistä opintojaksoista, jotka ulkomailla ollessaan aikoo suorittaa. TKK:n ulkomaanopiskelustipendiä haettaessa opiskelijalla täytyy olla ainakin alustava professorin tai apulaisprofessorin hyväksymä opintosuunnitelma. Ulkomailla suoritettujen opintojen arvosanat skaalataan TKK:ssa käytetylle asteikolle 1-5 ja näihin skaalausasteikkoihin voi tutustua kansliassa. 5.8 Koulutusohjelman ja korkeakoulun vaihto Toisinaan käy niin, että opintonsa aloitettuaan opiskelija huomaa olevansa enemmän kiinnostunut jonkin toisen koulutusohjelman opinnoista ja haluaa suorittaa koko tutkintonsa siellä. Tällaisessa tapauksessa opiskelija voi hakemuksesta vaihtaa koulutusohjelmaa. Mikäli olet hakemassa pois, toiseen koulutusohjelmaan, kannattaa käydä keskustelemassa vaihtokriteereistä ao. koulutusohjelman opintoneuvojan tai suunnittelijan kanssa. Hakemuksen hyväksymisen edellytykset ovat seuraavat: 1. Opiskelijan valintapisteiden olisi tullut pyrkimisvuonna riittää haettuun koulutusohjelmaan. 2. Jos valintapisteet eivät pyrkimisvuonna olisi riittäneet nyt haettavaan koulutusohjelmaan, voidaan hakemus hyväksyä ottaen huomioon opintomenestys alkuperäisessä koulutusohjelmassa ja osaston harkinnan mukaan asiaan vaikuttavat muut seikat. Tässä tapauksessa on ennen koulutusohjelman vaihtoanomuksen jättämistä oltava suoritettuna vähintään 30 opintoviikkoa alkuperäisen koulutusohjelman tutkinnon ensimmäisen osan opintoja. * 3. Lisäksi hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että koulutusohjelmaan voidaan ottaa lisää opiskelijoita. Kohdan 2 opintomenestyskriteerit elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmassa on määritelty siten, että opiskelijalla täytyy olla opintoviikkoja keskimäärin vähintään 10 ov / läsnäololukukausi ja opintojen keskiarvon tulee olla vähintään 2,4. Nämä kriteerit ovat voimassa toistaiseksi ja osasto voi olosuhteiden oleellisesti muuttuessa muuttaa niitä. * Vuonna 1999 ja sen jälkeen aloittaneille 30 opintoviikkoon kuuluu omaa koulutusohjelmaa esittelevää opetusta viisi (5) opintoviikkoa, jotka pitää suorittaa ennen vaihtohakemuksen jättämistä. Opintojaksot, jotka (valinnaiset 5 ov) sähkö- ja tietoliikenteen osastolta lähteviltä vaaditaan, ovat: S Tietoliikennetekniikan perusteet (1 ov) S Piirianalyysi 1 (3 ov) S Signaalit ja järjestelmät (3 ov) S Digitaali- ja tietokonetekniikan perusteet (2 ov) S Mittaustekniikan perusteet A (2,5 ov) Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston tietoliikennetekniikan tai elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmiin vaihtoa hakevilta muiden osastojen opiskelijoilta vaaditaan oman koulutusohjelmansa kursseja, joista lista löytyy esim. kansliasta tai opintoneuvolasta. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelmaan vaihtamisen kriteereinä ovat: opintojen keskiarvo vähintään 4,0, opintoja keskimäärin 15,0 ov / lukukausi sekä tutkintoon soveltuvat opinnot. Hakemukset käsitellään tapauskohtaisesti. Jos opiskelija ei anomalla pysty vaihtamaan koulutusohjelmaa, hän voi osallistua halutun koulutusohjelman pääsykokeisiin. Aiemmin suoritetut opinnot luetaan hyväksi uudessakin koulutusohjelmassa. Yhteisvalinnan piirissä tapahtuvaa korkeakoulunvaihtoa koskeviin hakemuksiin sovelletaan edellä mainittuja perusteita siten täydennettynä, että hakemuksia käsiteltäessä voidaan ottaa huomioon myös erittäin painavat sosiaaliset syyt. 20 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

21 Kun toisessa koulutusohjelmassa opintonsa aloittanut opiskelija siirtyy elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmaan, joutuu hän todennäköisesti hakemaan jonkin verran korvaavuuksia saadakseen opinnot sovitettua sähkötekniikan koulutusohjelman opintoihin. Keskustele asiasta S-kanslian kanssa. Lisätietoja koulutusohjelman ja korkeakoulun vaihdosta antavat opintoneuvojat ja S-kanslia. Koulutusohjelman ja korkeakoulun vaihtoa varten on oma anomuslomake, jota saa opintotoimistosta (Otakaari 1, II krs.). Vaihtoanomukset tulee jättää opintotoimiston kansliaan lokakuun ja helmikuun loppuun mennessä. Lopullisen päätöksen tekee rehtori tammikuun puoliväliin ja huhtikuun loppuun mennessä Uusiin koulutusohjelmiin siirtyminen Vuodesta 2000 on sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla ollut mahdollista opiskella joko Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmassa tai tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa. Vuodesta 2003 alkaen valittavana on ollut myös bioinformaatioteknologian koulutusohjelma. Opiskelija päättää hakuvaiheessa, mihin koulutusohjelmaan hän pyrkii. HUOM: Vanhassa Sähkö- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa opiskelevat voivat suorittaa tutkintonsa STkoulutusohjelman tutkintovaatimusten mukaisesti asti. Voit tarkistaa koulutusohjelmasi opintorekisteriotteestasi. Jos epäilet, ettet ehdi tässä ajassa valmistua, hae S-kansliasta lomake, jolla anot siirtymistä joko elektroniikan ja sähkötekniikan tai tietoliikennetekniikan koulutusohjelmaan ja palauta lomake osaston kansliaan. Anomuksesta sähkö- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opiskelija voi siirtyä opiskelemaan elektroniikan ja sähkötekniikan tai tietoliikennetekniikan koulutusohjelmien mukaan. Siirtyessä kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että tutkinnon 1. osan opinnot ja suuntien opinnot on täydennettävä vastaamaan vuoden tai myöhemmän opinto-oppaan vaatimuksia. Tässä tapauksessa tutkinnon ensimmäisen osan suorittamisesta saatu merkintä pätee vain vanhan koulutusohjelman opintoihin. 5.9 Anomusten tekeminen ja kokoukset Jokainen sähköteekkari joutuu opintojensa aikana laatimaan erilaisia anomuksia ja hakemuksia sekä ilmoittamaan tekemistään valinnoista. Osa hakemuksista on pakollisia ja niitä varten on olemassa valmiit lomakkeet, joita saa kansliasta sekä www-sivulta Kun käytät valmiita lomakkeita, lue ohjeet ja täytä kaikki kohdat! Anomusten ja hakemusten tulee olla selkeästi täytetyt. Niistä tulee ilmetä seuraavat tiedot: - hakijan nimi - osoite - opiskelijanumero - osoite, koti- tai työpuhelin - mitä anoo - perustelut, miksi anoo - mikäli tarpeellista, hakemuksiin tulee itse hakea pää/sivuaineesta, diplomityöstä tms. vastaavan opettajan tai professorin puolto. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 21

22 Hakemukset ja anomukset tulee allekirjoittaa ja päivätä. Ne palautetaan aina sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston kansliaan viimeistään viikkoa ennen kokousta, jossa ko. asia käsitellään. Kokousajat löytyvät kansliasta sekä osaston www-sivuilta. Seuraavassa yleisimmät anomukset ja valinnat. Pakolliset anomukset ja valinnat - harjoittelun hyväksyminen - tiedot harjoittelupaikasta -lomake - opintosuunnan valinta - pää- ja sivuaineiden valinnat - diplomityön aiheen anominen - diplomityön hyväksymisanomus - todistus diplomi-insinöörin tutkinnosta - jatko-opiskeluoikeusanomus - jatko-opintojen pää- ja sivuaineen tutkintovaatimusten vahvistuttaminen - lisensiaatin työn aiheanomus - lisensiaatin työn hyväksymisanomus - väitöskirjan painatuslupa-anomus - lisensiaatin ja tohtorin tutkintotodistusanomukset Muita mahdollisia anomuksia - todistus tutkinnon ensimmäisen osan suorituksesta - opintojakson korvaaminen tai tutkintoon sisällyttäminen - henkilökohtainen pää- tai sivuaine - diplomityön jättöpäivän muuttaminen - joustava opiskeluoikeus (JOO) anomus - erillisten opintojen suoritusoikeusanomus Anomuskaavakkeita saa sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston kansliasta ja opintoneuvolasta! Lomakkeet löytyvät sähköisesti myös osoitteesta Opintojen arviointi Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto panostaa opetuksen laatuun. Opintojaksoista tehdään arviointeja ja annetaan palautetta opetushenkilökunnalle opetuksesta ja materiaalista. Opintojen arvioinnista merkittävä osa on opiskelijoiden opintojaksoista antama palaute. Tämän vuoksi toivomme, että täytät arviointilomakkeen / sähköisen kurssipalautteen ja annat kehittävää kritiikkiä ja palautetta opintojaksojen opettajille. Opintoneuvolassa työskentelevä palautesihteeri organisoi kurssiarviointien keräämisen ja tekee yhteenvedot palautteista. Palautesihteerille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen: Myös koulutusohjelman WWWsivuilta löytyy linkki palautesihteerin sivulle. Lisäksi opiskelijat järjestävät yhdessä opettajien kanssa palaute- ja kurssityöryhmiä eri opintojaksoista. Ne ovat avoimia kaikille ja niissä pohditaan yhdessä opetuksen ongelmia ja keinoja sen kehittämiseksi Valmistuminen Kun opintoviikkoja on kertynyt vähintään 140, nouda kansliasta ns. opintojen ryhmittelypohja. Tämän ryhmittelypohjan avulla tarkistetaan, että tutkinto on suoritettu vaatimusten mukaisesti ja samalla todetaan puuttuvat kurssit. Näin vältetään tilanne, että opiskelijan anoessa tutkintotodistusta joitain pakollisia opintojaksoja yllättäen puuttuukin. Kun opiskelija on suorittanut kaikki diplomi-insinöörin tutkintoon vaadittavat opinnäytteet koulutusohjelman vaatimusten mukaisesti (160 ov, diplomityö 20 ov, kypsyysnäyte, seminaariesitelmä), hän anoo todistusta suoritetusta diplomi-insinöörin tutkinnosta. 22 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

23 Anomuslomakkeita saa osaston kansliasta, jonne ne liitteineen jätetään viimeistään kaksi viikkoa ennen sitä osastoneuvoston kokousta, jossa todistusta anotaan. Mukana on oltava seuraavat liitteet: - esteettömyystodistus TKK:n pääkirjastosta - esteettömyystodistus sähköosaston kirjastosta - esteettömyystodistus TKY:ltä (saa TKY:n kansliasta) - todistus seminaariesitelmän pitämisestä - 2 kpl kansitettuja diplomitöitä. Tutkintotoimikunta esittää osastoneuvostolle tutkintotodistuksen myöntämistä. Osastoneuvosto myöntää todistuksen ja valmistumispäivämääräksi tulee tämä kokouspäivämäärä. Todistuksen mukana tulee automaattisesti oikeaksi todistettu opintosuoritusote ja englanninkielinen Diploma Supplement. Siinä kerrotaan lyhyesti suoritetusta tutkinnosta. Lisäksi todistusanomuksen yhteydessä opiskelijan tulee täyttää valmistuneille tarkoitettu kyselylomake. Niistä saatua informaatiota käytetään hyväksi koulutusohjelmia ja opintoja kehitettäessä. Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä diplomityössään erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, mainitaan tutkintotodistuksessa, että tutkinto on suoritettu oivallisesti. Maininta oivallisesti voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin diplomityön opintoviikkomäärällä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4 (edellyttäen, että yli puolet kursseista on arvosteltu numeroin). Asteikolla hyväksytty/hylätty arvosteltuja opintojaksoja ei oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Nopeasti valmistuvan stipendi: Korkeakoulu jakaa nopeasti valmistuvien stipendejä todistuksenjakotilaisuudessa seuraavat ehdot täyttäville diplomi-insinööreille: a) valmistumisaika on korkeintaan neljä läsnäololukuvuotta b) opintosuoritusten painotettu keskiarvo diplomityö mukaan lukien on vähintään 3,5. Lisätietoja stipendistä saa osaston kansliasta. Rekrytointitietokanta: Mikäli opiskelija haluaa antaa tietonsa TKK:ssa toimivaan rekrytointitietokantaan, voi hän täyttää sitä varten laaditun lomakkeen. Rekrytointipalvelun tavoitteena on auttaa opiskelijoita tai juuri valmistuneita diplomi-insinöörejä työpaikan löytymisessä ja puolestaan työnantajia löytämään sopivan työntekijän. Lisätietoja rekrytointitoiminnasta löydät TKK:n rekrytointipalvelusta Dipolista ja opintoneuvolasta. Rekrytointipalvelujen sähköpostiosoite on ja WWW-sivu löytyy osoitteesta Opiskelijoiden yleisimmin esittämät kysymykset Korvaavuudet Kts. kpl. 4.6 Opintojaksojen korvaavuudet ja 4.7 TKK:n ulkopuoliset suoritukset. 1. Kysymys: Vuonna 19xx oli kurssi S-xx.xxx pakollinen, mikä korvaa sen nykyisin? Vastaus: LPM-listasta (lisäykset- poistot- muutokset-lista) löytyy korvaavuudet vanhoille opintojaksoille. LPM-listaa voi käydä tutkimassa opintoneuvolassa, suunnittelijan luona tai kansliassa. 2. Kysymys: Jos ei ole olemassa korvaavaa opintojaksoa, mitä teen? Vastaus: Jos poistunut opintojakso on pakollisena jossakin opintokokonaisuudessa, otat vapaasti valittavia sen verran enemmän, että opintoviikkomäärä täyttyy. Jos taas opintojakso on valinnaisten Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 23

24 listalla jossakin opintokokonaisuudessa tulee sinun ottaa muita valinnaisia sen verran enemmän, että vaadittu opintoviikkomäärä täyttyy. 3. Kysymys: Voinko korvata tutkinnon ensimmäisessä osassa pakollisen opintojakson X jossakin muussa yliopistossa tai korkeakoulussa suorittamallani opintojaksolla Y Vastaus: Hae opintojakson korvaamis- ja sisällyttämisanomus kansliasta, täytä se ja hae täällä korvattavan opintojakson opettajan puolto. Jos sisällytät opinnot vapaasti valittaviin opintoihin et tarvitse professorin puoltoa. Palauta lomake ja oikeaksi todistettu kopio todistuksestasi kansliaan. 4.Kysymys: Haluan vaihtaa TLT-koulutusohjelmaan ja olen jo suorittanut kurssin Signaalit ja järjestelmät (2 ov). Uusien vaatimusten mukaan kurssin laajuus on 3 ov. Täytyykö suorittaa jotakin lisää? Vastaus: Ei tarvitse, jos kurssi on kokonaan suoritettu. Saat kuitenkin kurssista vain 2 ov eli joudut suorittamaan jotakin muuta, jotta 180 ov tulee täyteen. Jos kurssia ei ole kokonaan suoritettu katso ohjeet kohdasta Ajankohtaista opintoneuvolan www-sivuilta ja muut siirtymissäädökset oppaan kohdasta Kysymys: Olen suorittanut X ammattikorkeakoulussa/ X yliopistossa ruotsin kielen kurssin, joka vastaa virkamiesruotsia. Täytyykö minun suorittaa myös TKK:lla ruotsin kurssi? Vastaus: Ei täydy, toimita kansliaan todistus suoritetusta kurssista. Harjoittelu Kts. kpl Harjoittelu 1. Kysymys: Mikä on työympäristöharjoittelua ja mikä ammattiharjoittelua? Vastaus: Työympäristöharjoittelua on työskentely työntekijän asemassa tekniikan alalla, tuotantotyö. Ammattiharjoittelua on aine- tai syventäviin opintoihin liittyvä työskentely esim. erilaisissa suunnittelu ja kehitystehtävissä. Diplomityönä tehtyä työtä ei voi hyväksyttää harjoitteluna. 2. Kysymys: Kuinka monta työviikkoa vastaa yhtä opintoviikkoa? Vastaus: 3 työviikkoa tai osa-aikatyössä 120 työtuntia vastaa yhtä opintoviikkoa. 3. Kysymys: Voiko ennen kouluun hyväksymistä suoritettua harjoittelua hyväksyttää? Vastaus: Ei voi. 4. Kysymys: Voiko työympäristöharjoittelua suorittaa ulkomailla? Vastaus: Voi, ulkomaanharjoittelu jaetaan laatunsa mukaan KV-työympäristö- ja KV-ammattiharjoitteluun. Kokoukset Kts. kpl Anomusten tekeminen ja kokoukset 1. Kysymys: Mistä anomuslomakkeita saa? Vastaus: Koulutusohjelman kansliasta, 4 krs. 2. Kysymys: Mihin anomukset tulee palauttaa ja koska? Vastaus: Koulutusohjelman kansliaan viikkoa ennen kokousta. 3. Kysymys: Kuinka usein on tutkintotoimikunnan kokouksia? Vastaus: Noin kerran kuussa, ei kesäisin. 4. Kysymys: Onko anomukseni hyväksytty? Vastaus: Mikäli opiskelijan anomus hyväksytään siitä ei tiedoteta hänelle erikseen. anomus hylätään tai sitä varten tarvitaan lisätietoja, asiasta ilmoitetaan opiskelijalle. Mikäli Luku- ja tenttijärjestykset 1. Kysymys: Milloin on opintojakson X luennot / laskuharjoitukset / tentti ja missä? Vastaus: Luku- ja tenttijärjestykset löytyvät vahtimestarien huoneen vierestä, ala- aulasta ja opintoneuvolan WWW-sivuilta ( 2. Kysymys: Miten tenttiin ilmoittaudutaan? Vastaus: Laboratorion ilmoitustaululla olevaan listaan (tai sähköisesti, ks. Ilmoittautuminen). Opintojaksot, joiden tentteihin on pakollinen ilmoittautuminen, on merkitty tenttijärjestyksessä. Muiden koulutusohjelmien, kuten esim. tuotantotalouden lähes kaikkiin tentteihin on pakollinen ilmoittautuminen, joten tarkista asia vähintään kaksi viikkoa ennen tenttiä kyseisen laboratorion ilmoitustaululta. 24 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

25 Muut kysymykset 1. Kysymys: Saako kansliasta opiskelutodistuksen? Vastaus: Saa. 2. Kysymys: Saako kansliasta todistuksen bussilippua varten? Vastaus: Ei saa. 3. Kysymys: JOO- (joustava opiskeluoikeus) puoltojen haku. Vastaus: Kts. kpl. 8.1 Joustava opiskeluoikeus. 4. Kysymys: Saako opintorekisteriotteen englannin- / saksankielisenä? Vastaus: Englanninkielisenä saa, mutta saksaksi ei. Saksankielisen pohjan voi kopioida kansliasta omalle korpulle. 5. Kysymys: Voiko suunnan tai pää- ja sivuaineen vielä vaihtaa, miten? Vastaus: Valinnat vahvistetaan diplomityön aiheen hyväksymisen yhteydessä. Sitä ennen pää- tai sivuaineen voi vaihtaa ilmoittamalla siitä kansliaan. 6. Kysymys: Onko työhakemus- ja ansioluettelomallia suomeksi / ruotsiksi / englanniksi / muulla kielellä? Vastaus: Opintoneuvolassa on ainakin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä muutamalla muulla kielellä Tärkeimmät tietolähteet Lisätietoja opiskeluun ja opintoihin liittyvistä asioista löytyy mm. seuraavista lähteistä: kanslia, opintoneuvola, suunnittelijat osaston WWW-sivu: koulutusohjelman WWW-sivu: TKK:n opintosivuilta: Rekrytointipalveluiden sivuilta: Avoin yliopisto: Opetusohjelma/Undervisningprogram Jatko-opiskelijan opas, hallintoviraston julkaisu 1995/14 Kansainvälisen opiskelun hakuopas Fuksiopas 2004 Viestinnän opetus , Kielikeskuksen opinto-opas , Sähkötekniikan osaston diplomityöohjeet, löytyvät myös koulutusohjelman WWW-sivulta Opintoja koskevat säädökset ja ohjeet/ Bestämmelser och anvisningar gällande studier. Teknillinen korkeakoulu. Opintotoimisto. Hallintoviraston julkaisuja 1996/15. Hallinnon perussäädökset Otaniemi Hallintoviraston julkaisuja 1998/12. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 25

26 6. STUDIEVÄGLEDNING PÅ SVENSKA Denna guide innehåller viktig information om studierna på Tekniska högskolan och avdelningen för xx. Guiden komplementerar TH:s undervisningsprogram och tillsammans med studieguiden och undervisningsprogrammet kan du lättare planera dina studier och göra din personliga studieplan. Detta kapitel är en sammanfattning av några viktiga punkter i den finska texten, men innehåller också specifik information till svenskspråkiga teknologer. 6.1 Avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik Avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik hör till avdelningsgruppen för elektro- och telekommukationsteknik, som består av avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik. Avdelningen leds av avdelningsrådet som behandlar bl.a. godkänner diplomarbeten. Avdelningen består av ett antal laboratorier som ansvarar för undervisning och forskning. 6.2 Studiehandledning Studiehandledning för första och andra årets teknologer ges i smågrupper av tutorlärare och storasyskon. Tutorverksamheten arrangeras i samarbete med avdelningen, gillet och Teknologföreningen. Det finns också svenskspråkiga tutorer på avdelningen. Råd och hjälp i studiefrågor kan du även få från avdelningens studierådgivning. Studierådgivarna är studerande med några studieår bakom sig och till deras uppgifter hör bl.a. att hjälpa dig med olika ansökningar och med din studieplanering samt att informera om aktuella studiefrågor och om studier vid andra högskolor. Oberoende av vad dina frågor gäller kan du alltid vända dig till studierådgivarna. Svenskspråkig studiehandledning fås av studierådgivare Oskar Lindfors. I studierådgivningen finns det även en internationell studierådgivare som hjälper med internationella frågor så som utbytesstudier. Praktikrådgivaren tar hand om frågor gällande arbetspraktik och rekrytering till arbetslivet. Uppgifter om mottagningstider finns på anslagstavlan och på adressen: Svenskspråkig vägledning kan även fås vid TH:s studiebyrå av studieplanerare Pia Rydestedt (grundstudier) och Johanna Söderholm (forskarstudier). Svenskspråkig info finns på webben: Utdrag ur studieregistret och andra löpande ärenden sköts av avdelningens kansli. Till kansliet hör (bl.a.) planerare Kati Voutilainen och Anita Bisi och sekreterare Lea Fehrmann, Raijaliisa Karhu, Katrina Nykänen och Brita Vuoristo. De viktigaste infoställena i högskolan är anslagstavlorna och webben. Om dina frågor gäller någon speciell studieperiod, lönar det sig att i första hand se på studieperiodens hemsida eller anslagstavla. Anslagstavlan finner man oftast i närheten av det laboratorium, som ansvarar för studieperioden. 26 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

27 6.2.1 Kontaktinformation Avdelningen Studierådgivningen Studierådgivare rum SE Kansliet Lea Fehrmann, rum SE Raijaliisa Karhu, Katrina Nykänen, Brita Vuoristo TH:s studiebyrå TH:s huvudbyggnad, 2:a våningen Studieplanerare Pia Rydestedt rum Y Studieplanerare Johanna Söderholm rum Y Abi-info/ deltids studiesekreterare Mikael Laxåback rum Y244cd Information på webben: Teknologföreningen Otsvängen Anmälan till högskolan Före början av september bör man göra en närvaro- eller frånvaroanmälan till högskolans studiebyrå i huvudbyggnaden. Information om anmälningsförfarandet finner du på webben ( ). De studerande, som avtjänar värnplikt, kan trots frånvaroanmälan delta i tentamina. Studieperioderna införs i registret då studeranden nästa gång anmäler sig närvarande. 6.4 Studier vid avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik Uppbyggnaden av examen Diplomingenjörsexamen består av studieperioder (minst 160 sv, varav 3-8 sv obligatorisk praktik) diplomarbete (20 sv), ett skrifligt mognadsprov i anslutning till dipomarbetet. Den beräknade studietiden är 5 år. Diplomarbete Valbara studiuer och praktik 20 sv ca 20 sv Huvudämne Biämne 20 sv 20 sv Studier inom inriktningen ca 30 sv Första delen av examen ca 70 sv Examensuppbyggnaden (DI-examen 180 sv) Första delen av examen innehåller studier i matematisk-naturvetenskapliga ämnen, grundläggande studier i utbildningsprogrammets ämnen, studier som ger allmänna färdigheter samt studier i främmande språk och det andra inhemska språket. Första delen av examen skall avläggas senast under det fjärde studieåret. Vissa teknologer blir valda till (andra får ansöka om) att läsa grundstudiernas utvidgade kurser ( ). Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 27

28 Studier inom inriktningen och huvudämnesstudierna ger den studerande teknisk-vetenskaplig sakkunskap inom ett av inriktningsalternativen i utbildningsprogrammet för elektronik- och elektroteknik. Studieinriktningen väljs under andra studieåret på våren. Inriktningsalternativen är automations- och systemteknik, elektronik, elektrofysik och elektroteknik. Huvudämnet väljs under tredje studieåret och det skall väljas inom inriktningen. Huvudämnen inom utbildningsprogrammet för elektronik och elektroteknik är automations- och systemteknik, behandling av kommunikationssignaler, belysningteknik och elektriska husteknik, bioadaptiv teknologi, bioelektronik och instrumentering, communications engineering, communications engineering at Eurecom, datakommunikationssystem, datorbaserad systembiologi, datorbaserad teknik, electrical engineering, elektriska energisystem och högspänningsteknik, elektrofysik, elektromagnetik och kretsteori, elektromekanik, elektronikens produktionsteknik, elektronik och mätteknik, elektroteknik, framtidens industriföretag, industriell elektronik, informationsteknik, kognitiv teknologi, kraftelektronik och elektriska drivsystem, mikroelektronik (halvledarteknologi), mikroelektronisk kretskonstruktion, mikro- och nanosystems, optoelektronik, optisk teknologi och optisk telekommunikation, radioteknik, rymdteknik, Biämnet kan väljas fritt inom TH. Studerande kan även ansöka om att få välja biämne från ett annat inhemskt eller utländskt universitet. Undervisningen förverkligas bl.a. genom föreläsningar, räkneövningar, övningsarbeten, laborationer och seminarier. OBS! Fr.o.m. hösten 2005 tas den nya tvådelade examensstrukturen med kandidat- och diplomingenjörsexamen i bruk. Du som inleder dina studier hösten 2004 har rätt att genomföra examen enligt ovannämnda stuktur t.o.m. år Ifall du vill har du också möjlighet att övergå till den nya examensstrukturen enligt TH:s bestämmelser om övergångsarrangemangen. Mera information om examensreformen: Utbildningsprogram Från och med år 2000 har avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik varit uppdelad i två utbildningsprogram: Utbildningsprogrammet för elektronik och elektroteknik samt Utbildningsprogrammet för telekommunikationsteknik. Som en nyhet för år 2003 startade Utbildningsprogrammet för bioinformationsteknik. Studenterna väljer vid inträdesskädet i vilka utbildningsprogrammet de vill studera. En student vid Avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik kan slutföra sina studier enligt det gamla utbilningsprogrammet för elektro- och telekommunikationsteknik t.o.m. den Om det finns en chans att man inte hinner slutföra sina studier fås från avdelningens kansli ett formulär för byte av utbildningsprogram, antingen till Utbildningsprogrammet för elektronik och eletroteknik eller Utbildningsprogrammet för telekommunikationsteknik. Formuläret returneras till avdelningens kansli Provet i det andra inhemska språket De studerande som i sitt grundskolebetyg har modersmåls vitsord för svenska måste avlägga provet i det andra inhemska språket på finska. Provet kan avläggas på följande sätt: 1. genom att avlägga ett skriftlig och ett muntligt prov vid TH (se undervisningsprogrammet, studieperiod Kie ) 2. genom att avlägga studieperioden Kie Finska för svenskspråkiga 3. genom att avlägga det sk. lilla språkprovet för en medlem av statens språkexamensnämnd och komplettera provet med ett muntligt prov vid TH 28 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

29 4. motsvarande prov avlagt vid någon annan högskola eller annat universitet Närmare information finns på adressen: Praktik I examen ingår 3-8 sv praktik. Tre arbetsveckor (120 h) motsvarar en studievecka praktik. Praktiken indelas i miljöpraktik och yrkespraktik. Praktiken kan även göras utomlands. Ansökan om godkännande av praktik görs på färdiga blanketter ( Det lönar sig att söka praktikplatser redan i januari-februari. Praktikrådgivaren ger närmare uppgifter om företag och om praktik utomlands. Mera information finns även på rekryteringtjänsternas websidor: Att studiera på svenska Grundkurser på svenska erbjuds bl.a. inom matematik, fysik, datateknik, produktionsekonomi och talkommunikation ( TH är ett tvåspråkigt universitet, vilket bl.a. innebär att svenskspråkiga har rätt att använda sitt modersmål i tenter, övningsarbeten och seminarier. Kom ihåg att be om svenskspråkiga tentfrågor i god tid före tenten! Vid behov kan även svenskspråkiga övningsgrupper arrangeras kom ihåg att vara själv aktiv i denna fråga! FIF eller framtidens industriföretag heter den svensk-/engelskspråkiga huvudämneshelheten som består av studier inom produktionsekonomi och verkstadsindustri ( Ordlistor. Största delen av kurslitteraturen är på finska och engelska. Det är viktigt att du även kännar till terminologi på ditt modersmål. Till vissa kurser hör en liten ordlista, som bifogas kompendierna. I biblioteken och på webben ( ) finner man också ett antal nyttiga ordböcker och listor. Du kan även utnyttja JOO-avtalet och Språkalliansen bl.a. för att välja kurser som föreläses på svenska. Under läsåret erbjuder Språkalliansen språkkurser i finska för svenskspråkiga. Mera information om JOO-avtalet och Språkalliansen i kapitel 1.5. Genom att ansöka om att avlägga studier utomlands kan du t.ex. utnyttja Nordtek nätverket för att avlägga kurser på svenska i Norden. Ansökningstiderna för Nordtek utbyte är den 15.3 och Mera information om Nordtek hittar du på adressen: Information fås även av tfn Läsåret tentamensperioden föreläsningsperioden (2. halvtermin inleds ) 2. tentamensperioden tentamensperioden föreläsningsperioden (2. halvtermin inleds ) 4. tentamensperioden Påsklovet infaller Det ordnas även tenter på lördagar ( Läsordningar och förteckning över tentamenstillfällen finns ofta sammanställt på webben ( Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 29

30 6.4.7 Anmälan till studieperioder och tentamen Enligt examensstadgan bör den studerande i början av terminen anmäla sig till de studieperioder han/hon ämnar delta i. Anmälan sker i allmänhet elektroniskt med wwwtopi-systemet ( eller genom att skriva namnet på en anmälningslista under första föreläsningen. Även tentanmälan bör göras via wwwtopi eller på anmälningslista vid studieperiodens anslagstavla. TH:s gemensamma tentanvisningar hittar du på adressen: --> opiskelua koskevat päätökset tenttiohjesääntö. 6.5 Studier vid andra högskolor Det landsomfattande avtalet om flexibel studierätt (JOO-avtalet) träder i kraft I avtalet ingår alla Finlands universitet. Avtalet berättigar TH:s grund- och forskarstuderande att ansöka om rätt att avlägga studiehelheter eller enskilda kurser vid ett annat univeristet. Flexibel studierätt bör ansökas på ansökningblankett i god tid före man ämnar avlägga studierna på det andra universitetet ( I början av höstterminen öppnas web sidan JOOPAS ( som innehåller ansökningsblanketter och information om JOO-avtalet. Ett annat speciellt samarbetsnätverk är Språkalliansen som är ett samarbetsnätverk mellan Tekniska högskolan, Helsingfors universitet, Svenska handelshögskolan, Svenska social- och kommunalhögskolan vid HU, Sibelius-Akademin och Teaterhögskolan. Syftet med Språkalliansen är att förbättra regionens svenskspråkiga universitetsstuderandes möjligheter att studera språk utgående från sitt modersmål. Studierätt för språkalliansens gemensamma kurser beviljas i samband med anmälan till kursen, av det samarbetsuniversitet vid vilket kursen ordnas. Mera information finns på adressen: Information fås även av tfn TH har många samarbetsavtal med utländska universitet och högskolor runt om i världen. Information om studier utomlands kan du hitta på webben: OBS! En studerande vid Avdlningen för elektro- och telekommunikationsteknik kan slutföra sina studier enligt det gamla utbilningsprogrammet för elektro- och telekommunikationsteknik t.o.m. den Om det finns en misstanke att man inte hinner slutföra sina studier fås från avdelningens kansli ett formulär för byte av utbildningsprogram, antingen till Utbildningsprogrammet för elektronik och eletroteknik eller Utbildningsprogrammet för telekommunikationsteknik. Formuläret returneras till avdelningens kansli. Då man byter är det skäl att ta i betraktande att man måste komplettera studierna i examens första del och inriktningen så att de motsvarar kraven i studieguiden för år eller senare. Fast man skulle ha fått studiernas första del godkännd, gäller den enbart för det gamla utbildningsprogrammet. 30 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

31 7. JATKO-OPISKELU Tieteellinen jatkokoulutus suunnitellaan ja järjestetään tutkijankoulutusohjelmina. Tutkijankoulutusohjelmat ovat korkeakoulun suunnittelemia ja järjestämiä tavoitteellisia jatkokoulutuskokonaisuuksia, jotka suuntautuvat kriittisen tieteellisen ajattelun ja uuden tiedon kehittämiseen jollakin teknillistieteellisellä tehtäväalueella. Tutkijankoulutusohjelmat toteutetaan tarvittaessa eri osastojen ja korkeakoulujen yhteistyönä. Teknillisessä korkeakoulussa on mahdollisuus suorittaa jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinto sekä filosofian tohtorin tutkinto. Mahdollisuus anoa jatko-opiskeluoikeutta on henkilöllä, joka on suorittanut teknillistieteellisen perustutkinnon sekä vastaavantasoisen kotimaisen tai ulkomaisen tutkinnon suorittaneella henkilöllä, jolla rehtori osaston lausunnon saatuaan toteaa olevan riittävät tiedot ja valmiudet. Opinnoissaan tekniikan lisensiaatin tutkintoa varten opiskelijan tulee osoittaa oman tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Opinnoissaan tekniikan tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee perehtyä syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kyetä itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. 7.1 Jatko-opintojen aloitus Jatko-opintoja harkitsevan kannattaa aluksi keskustella opinnoistaan suunnittelemiensa pää- ja sivuaineen professoreiden kanssa. Jatko-opinto-oikeutta myönnettäessä edellytetään yleensä, että suunnitelluissa jatkoopintojen pää- ja sivuaineissa on suoritettu perustutkinnon pääaine tai sivuaine vähintään arvosanalla hyvä (3). Muussa tapauksessa opiskelijan on tarpeen mukaan suoritettava esitietovaatimuksia ennen pää- ja/tai sivuaineen suorittamista. Kun pää- ja sivuaine ovat selvillä, tulee opiskelijan anoa opiskeluoikeutta siltä osastolta, johon opiskelijan valitseman pääaineen professori kuuluu. Opiskeluoikeutta anotaan kansliasta saatavalla lomakkeella. Samassa yhteydessä opiskelija saa lisäohjeita opintojensa eteenpäin viemiseksi. Osasto vahvistaa jatkotutkinnon aineyhdistelmän ja tutkinnon suorittamista varten vaadittavat tiedot opiskelijan pyynnöstä pääaineen ja sivuaineen opettajan esityksen perusteella. Osasto hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan ja ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Jatkotutkintoon voi sisällyttää sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja opintojaksoja, jotka eivät sisälly perustutkintoon ja ovat jatkotutkintotasoisia. Lisätietoja jatko-opiskelusta löytyy osaston kansliasta, kunkin aineen professorilta sekä osoitteesta Tohtorikoulut Tohtoreita tarvitaan yhä enemmän tulevaisuuden työelämässä. Tämän tarpeen tyydyttämiseksi on käynnistetty tutkijakoulutoiminta, jonka seurauksena jatko-opiskelusta on tullut jäntevää ja kokopäivätoimista rahoitettua toimintaa. Vanhin osastolla toimiva tutkijakoulu on GETA (Graduate School in Electronics, Telecommunications and Automation), jonka esimiehenä toimii professori Iiro Hartimo. GETA järjestää tutkijakoulupaikkojen haun pari kertaa vuodessa. Lisätietoja GETA:sta saa osoitteessa Osastolla toimii nykyään useita muitakin tutkijakoulua, mm. elektroniikan valmistustekniikan tutkijakoulu, jonka esimies on professori Jorma Kivilahti ja laskennallisen informaatiotekniikan tutkijakoulu, jonka esimies on professori Jouko Lampinen. Lisäksi osaston opiskelijoilla on paikkoja muiden osastojen tai yliopistojen hallinnoimissa tutkijakoulussa, esim. sähkötekniikan, modernin optiikan ja fotoniikan ja sovelletun sähkömagnetiikan tutkijakouluissa. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 31

32 Kaikkien osaston päätoimisten jatko-opiskelijoiden yhteiseksi organisaatioksi perustettiin 1990-luvun lopussa osaston oma tutkijakoulu, sähkö- ja tietoliikennetekniikan tutkijakoulu, jonka tehtävänä on tukea osaston laboratorioissa työskentelevien tutkijaopiskelijoiden jatko-opintoja. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan tutkijakoulu ylläpitää ja kehittää jatko-opiskeluun liittyviä käytäntöjä sekä järjestää jatko-opiskelua tukevia tilaisuuksia ja kursseja. Tutkijakoulun kotisivut ovat osoitteessa 32 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

33 8. TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIMEN YLIOPISTON OPETUS 8.1 Täydentävät opinnot Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut voi täydentää opintojaan korkeakoulussa suorittamalla opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja anomalla. Täydentävien opintojen suorittamiseksi on anottava korkeakoululta opinto-oikeutta, joka on maksullinen. Hyväksytyistä opintosuorituksista tehdään merkintä opintosuoritusrekisteriin tai annetaan erillinen todistus, jonka asianomainen opettaja tai opintosuoritusrekisterin pitäjä varmentaa. Erillisopintojen opinto-oikeutta voi anoa kansliasta ja opintotoimistosta saatavalla lomakkeella. 8.2 Avoimen yliopiston opetus Teknillisen korkeakoulun järjestämä avoin yliopisto-opetus tarjoaa mahdollisuuden teknillisen alan yliopistoopintoihin kaikille opiskelijan pohjakoulutuksesta tai iästä riippumatta. Opiskelun tavoitteena voi olla tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden saavuttaminen, ammatillinen täydennyskoulutus tai yleissivistävä opiskelu. Avoin yliopisto-opetus on TKK:n opetusohjelman mukaista, ja opetuksesta vastaavat pääsääntöisesti TKK:n omat opettajat. Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot voidaan liittää tutkintoon, mikäli opiskelija saa myöhemmin tutkinnon suoritusoikeuden. Opetuksen järjestäminen TKK:n Avoin yliopisto järjestää opetusta Otaniemessä ja Lahdessa. Opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan iltaisin. Opetuksesta tiedotetaan www-sivustolla osoitteessa Opiskelijavalinta ja opintosuoritukset Opiskeluoikeuden avoimen yliopiston kursseille voi saada kuka tahansa pohjakoulutukseen katsomatta. Mikäli kurssilla on esitietovaatimuksia, niistä mainitaan erikseen ko. kurssin kohdalla em. www-sivuilla. Opiskelijat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä kullekin kurssille erikseen. Teekkareiden ilmoittautuminen hoidetaan pääsääntöisesti WWWTopin kautta. Useimmilla kursseilla on osallistujamäärää rajoitettu. Toisaalta opintojaksoa ei järjestetä, jos kurssille ei ilmoittaudu riittävästi osallistujia. Peruutuspaikkoja voi tiedustella puhelimitse Avoimessa yliopistossa suoritetut opintojaksot vastaavat täysin TKK:n perusopetusta. Suoritukset viedään opintorekisteriin Ako- tai Akl- alkuisilla koodeilla. TKK:n opiskelijoiden ei siis tarvitse erikseen anoa TKK:n Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojaksojen hyväksymistä TKK:n suorituksiksi. Maksut Avoimen yliopiston kursseille osallistumisesta peritään (myös tutkintoa suorittavilta opiskelijoilta) ilmoittautumismaksu, jolla katetaan opintohallinnolliset kustannukset. Ilmoittautumismaksut v ovat: Itseopiskelutentti 35 Opintojakso 1-3 ov 60 Opintojakso 4-> ov 100 Opintokokonaisuus ov 350 Verkkokurssi 100 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 33

34 Maksu suoritetaan ilmoittautumisen yhteydessä annettavien ohjeiden mukaisesti. Opiskelusta voi koitua myös muita kustannuksia, joista opiskelijat vastaavat itse (esim. kirjat, monisteet, laskimet, kytkentäalustat tms.). Avoin yliopisto järjestää myös TKK:n kesäopetuksen, joka on TKK:n läsnäoleville perusopiskelijoille maksutonta. Lisätietoja Avoin yliopisto / Otaniemi, Otakaari 1, PL 1100, TKK sähköposti puhelin , Internet Avoin yliopisto / TKK Lahden keskus, Saimaankatu 11, LAHTI puhelin , Internet Avointa yliopisto-opetusta tarjoavat kaikki yliopistot Suomessa (poikkeuksena Kuvataideakatemia). Lisätietoa kurssitarjonnasta löytyy osoitteesta 34 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

35 9. YHTEISTYÖSOPIMUKSET Korkeakoulut ovat solmineet erityisiä opintoyhteistyösopimuksia helpottaakseen ja lisätäkseen opiskelua yli korkeakoulurajojen. Niinpä opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa myös muissa korkeakouluissa suoritettavia opintoja. Sopimusten pohjalta ei ole mahdollista suorittaa toisen korkeakoulun tutkintoa ellei toisin ole erikseen päätetty (esim. yhteistyö Jyväskylän ja Vaasan yliopistojen kanssa). Toisen korkeakoulun opintojen soveltuvuudesta tutkintoon on syytä neuvotella jo ennen opintojen aloittamista. Teknillinen korkeakoulu on solminut yhteistyösopimukset mm. Helsingin seudun muiden korkeakoulujen kanssa sekä Jyväskylän ja Vaasan yliopistojen kanssa. Lisätietoja yhteistyösopimuksista saa opinto- ja kansainvälisten asioiden toimistosta, opintoneuvolasta ja opintojen suunnittelijalta sekä asianomaisista opinahjoista. 9.1 JOO eli joustava opiskeluoikeus TKK on mukana valtakunnallisessa joustavan opinto-oikeuden (JOO) yhteistyössä. Siinä ovat mukana kaikki Suomen yliopistot. Helsingin seudun yliopistoja ovat: Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Maanpuolustuskorkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Svenska Handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu ja Teknillinen Korkeakoulu. JOO tarjoaa perusopiskelijalle mahdollisuuden aiempaa monipuolisempiin aineyhdistelmiin mahdollistaessaan erillisten opintojen suorittamisen toisessa korkeakoulussa. Opiskelija voi suorittaa toisessa korkeakoulussa opintokokonaisuuden tai yksittäisiä opintojaksoja ja liittää ne tutkintoonsa kotikorkeakoulussaan. Jotta voit liittää kokonaisuuden tutkintoosi, tulee sinun saada toisessa korkeakoulussa kokonaisuudesta vastaavan professorin allekirjoitus. Jos suoritat vain muutaman yksittäisen opintojakson, tulee sen liittyä johonkin suurempaan kokonaisuuteen ja olla sähkö- ja elektroniikka alan insinöörille tarpeellinen. HUOM! Et voi mennä lukemaan toiseen korkeakouluun opintojaksoja, joita voit suorittaa TKK:lla, esimerkiksi JOO-sopimuksen puitteissa et voi lukea yliopistolla sellaisia kieliä, joita voit opiskella TKK:lla. JOO-opiskelua varten on olemassa hakulomake, joka on saatavissa kansliasta tai www-osoitteesta Hakumenettely on seuraavanlainen: 1. Hae hakulomake kansliasta. 2. Tarkista sen korkeakoulun / tiedekunnan hakuajat, minne haet opiskeluoikeutta. 3. Listaa haluamasi kurssit lomakkeeseen. Hae tämän jälkeen puolto suunnittelijalta. Mikäli haluat sisällyttää opintojakson pää- tai sivuaineeseesi, hae professorin puolto etukäteen. Tarvitset oman pääaineesi professorin puollon siitä, että ulkopuolinen sivuaine muodostaa järkevän kokonaisuuden pääaineesi kanssa niin, että oman koulutusohjelmasi tutkinnolle asetettavat tavoitteet täyttyvät. 4. Vie hakulomake sen korkeakoulun opintotoimistoon, minne haet opiskelemaan ja kysy toimintatavat lomakkeen kierrätykseen. Käy mahdollisesti keskustelemassa niiden opettajien kanssa, joiden opintojaksoja haluat lukea. Päätös hyväksynnästä tehdään lopullisesti kohdekorkeakoulussa. 5. Opiskelijan status on erillisopiskelija ja hän saa suorittaa vain ne opintojaksot, joiden opiskeluoikeutta on hakenut. 6. Kun olet suorittanut opintojaksot, tuo opintorekisteriote S-osaston kansliaan. Sisällyttämislomakkeen ja henkilökohtaisen pää-/sivuainelomakkeen saat kansliasta. 7. Mikäli hakemuksessasi on TKK:n professorin ja suunnittelijan puolto, ei sinun tarvitse maksaa erillisopiskelustasi. HUOM! Jos puoltoa ei ole, joudut itse maksamaan opintojaksosi! Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 35

36 10. OIKEUSTURVASTA Opintosuorituksiin liittyvissä ongelmatilanteissa opiskelijan kannattaa neuvotella ensiksi ao. kurssin opettajan kanssa. Mikäli asiaan ei tällä tavoin saada selvyyttä, opiskelijan on syytä ottaa yhteyttä suunnittelijaan. Korkeakoulun hallitus on päättänyt seuraavasta opintosuoritusten oikaisumenettelystä: a) tentin arvostelusta annettuun opettajan oikaisupäätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua osastoneuvostolta; ja b) diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua ensivaiheessa osastoneuvostolta ja tämän päätöksestä edelleen muutoksenhakulautakunnalta, joka koostuu tieteellisten neuvostojen puheenjohtajista ja varapuheenjohtajista. Muutoksenhakulautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Laboratoriotöiden hyväksyttävyys on ilmoitettava kurssin alkaessa, mutta kurssin järjestävä laboratorio saa määrätä laboratoriotöiden voimassaoloajan. Asetus (115/98) eräiden korkeakoulujen opetuksesta ja opiskelijoista sisältää seuraavat pykälät opintosuoritusten oikaisusta: 16 Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. 17 Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen Muun opintosuorituksensa kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arvostelusta kirjallisesti yliopiston määräämältä hallintoelimeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan tai yliopiston määräämän hallintoelimen käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Yliopistolain (645/1997) 35 mukaan opintosuoritusten arvostelua koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Opetus- ja tutkimustoimintaan kohdistuneista rikkomuksista on Yliopistolaissa (645/97) säädetty seuraavaa: 19 Opiskelijan kurinpito Opiskelijaa, joka on yliopiston piirissä syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen, voidaan kurinpidollisesti rangaista varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Menettelytavasta säädetään asetuksella. Yliopistoasetuksessa (115/98) kurinpidosta on säädetty seuraavaa: 20 Kurinpito 36 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

37 Yliopistolain 19 :ssä tarkoitetusta opetustai tutkimustoimintaan kohdistuvasta rikkomuksesta opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Opintojakson kokeiden järjestämisestä ja korjaamisesta säädetään vuoden 1995 tutkintosäännössä seuraavaa: 47 Jos opintojakson tutkintovaatimuksiin sisältyy kirjallinen tai suullinen koe, on sen suoritusmahdollisuus järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tämän lisäksi opettaja voi järjestää suoritusmahdollisuuksia muulloinkin. Kokeita varten hallitus voi määrätä myös tutkintokausia. Opintojaksosta järjestetään kokeita kulloinkin voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan. Opetussuunnitelmasta poistettavasta opintojaksosta järjestetään kokeita ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Opiskelijalla on oikeus kokeissa sekä kirjallisesti että suullisesti käyttää suomen tai ruotsin kieltä sekä vieraalla kielellä luennoidusta opintojaksosta asianomaista kieltä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä päättää osastonjohtaja Opintosuorituksen arvostelee opintojakson vastaava opettaja. Opettajan ollessa esteellinen tai tilapäisesti estynyt osastonjohtajan on määrättävä toinen henkilö opintosuorituksen arvostelijaksi. Opettaja on velvollinen kuukauden kuluessa ilmoittamaan osaston kansliaan toimittamistaan kokeista ja niistä antamistaan arvosanoista. Osastonjohtaja voi erityisistä syistä myöntää tähän määräaikaan pidennystä. Ilmoitettavat tiedot on viipymättä merkittävä opintosuoritusrekisteriin.... Tutkintosäännössä suositellaan ( 42), että pää- ja sivuainevalinnat suoritetaan viimeistään kolmantena opiskeluvuotena. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston päätös on, että opiskelija hyväksyttää pää- ja sivuainevalintansa heti, kun aloittaa ko. opintokokonaisuuden suorittamisen. Näin hän varmistaa valitsemansa pää/sivuaineen suorittamisoikeuden, vaikka se myöhemmin poistuisi valikoimista tai osallistujamääriä rajoitettaisiin. Valintoja voi tarvittaessa myöhemmin muuttaa. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 37

38 11. OPETUSMENETELMÄT JA TUTKINNON RAKENNE Opintojen järjestämisen ja opiskelun perusyksikkö on opintojakso. Se on itsenäinen kokonaisuus, jonka tavoitteet on määritelty. Opintojaksoon voi kuulua erilaista opetusta ja opiskelua, kuten itseopiskelua, luentoja, harjoituksia, ohjattuja ryhmätöitä, itsenäistä tutkimustyötä tai näiden yhdistelmiä. Opintojen mitoituksen perustana on opintoviikko. Opintoviikko vastaa 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Opintojaksojen laajuudet vaihtelevat 0,5-8 opintoviikon välillä Opetusmenetelmät Opetusmenetelmiä ovat mm. seuraavat: Luennot muodostavat opetuksen rungon. Luentojen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa muodostamaan oikein painotettu kokonaiskuva kyseessä olevasta aineesta sekä ymmärtämään vaikeatajuisia tai kirjallisuudessa suppeasti selostettuja yksityiskohtia. Laskuharjoitukset. Elektroniikan ja sähkötekniikan samoin kuin tietoliikennetekniikan opiskelulle on luonteenomaista asioiden teoreettinen pohdiskelu matemaattisia menetelmiä hyväksikäyttäen. Luennoilla esitettyjen asioiden selventämiseksi ja ennen kaikkea niiden soveltamiseksi oleellinen osa opiskelua on ko. aineeseen liittyvien tehtävien ratkaiseminen. Kokemusten mukaan tämä onnistuu parhaiten osallistumalla laskuharjoituksiin, joissa assistenttien opastuksella kerrataan luennoilla esitetyt asiat harjoitustehtävien avulla. Laboratorioharjoitukset suoritetaan yleensä pieninä ryhminä. Ne ovat opittujen asioiden konkreettista soveltamista. Laboratoriotyöt voivat olla luonteeltaan myös demonstraatioharjoituksia, jolloin niihin liittyy työselostus. Pää- ja sivuaineopinnoissa opiskelijat suorittavat laboratoriotöitä liittyen lähinnä erikoistöihin, seminaareihin tai diplomityöhön. Erikoistyöt ovat yksilöllisiä eri aiheista verrattain itsenäisesti tehtäviä laboratoriotöitä, suunnittelutehtäviä, kirjallisuuskatsauksia tms. Seminaarit: Osa opintojaksoista luennoidaan seminaarimuotoisina, jolloin opiskelijat pitävät seminaariesitelmiä opintojakson aihepiiristä joko yksin tai ryhmätyönä. Suunnitteluharjoitukset ovat konkreettisia suunnittelutehtäviä, joiden käsittelyssä pääpaino on perusratkaisujen etsimisessä tai tiettyihin erityiskysymyksiin rajoittuvissa osatehtävissä. Osa suunnitteluharjoituksista suoritetaan ohjelmoituna kiinteästi muuhun opetuksen toteutukseen liittyväksi. Opintoretket. Opetuksen aihepiirin havainnollistamiseksi järjestetään excursioita alan kohteisiin. Lyhyemmät, yhden päivän excursiot rajoittuvat useimmiten yhden suunnan aiheisiin, kun taas pidempien excursioiden ohjelma pyritään järjestämään monipuolisemmaksi. Pidempien excursioiden järjestelyt hoitaa tavallisesti kilta tai muu opiskelijajärjestö. Projektit: Moni laboratorio on syksystä 1996 alkaen perustanut opintojakson S-xx.900/901 Sähkötekniikan projekti (1-5 ov). Projekti on tarkoitettu lähinnä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, jotka haluavat opintojensa teoreettiselle alkuosalle myös käytännönläheisempää tekemistä. Sähkötekniikan projekti - opintojakson voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Sitä suositellaan erityisesti niille opiskelijoille, joilla on vaikeuksia motivoida itseään alussa kovin teoreettisiin matematiikan ja fysiikan opintoihin. Syksystä 2001 osastolla on toteutettu Käytännön sähkötekniikkaa kurssi. Sen tarkoitus on antaa näppituntumaa alan käytännön töihin. Lisätietoja löydät syksyn alussa opintoneuvolan ilmoitustaululta. 38 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

39 11.2 Tutkinnon rakenne Tutkintosäännön mukaisesti teknillistieteelliseen perustutkintoon johtava koulutus on suunniteltava ja järjestettävä koulutusohjelmina. Koulutusohjelma antaa opiskelijalle ao. koulutusohjelman perustana olevalla tehtäväalueella yleisen valmiuden teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin. Opiskelijan tulee saada valmius myös tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun. Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen ja opetus toteutetaan siten, että opiskelijalle kehittyy teknillistieteellisten valmiuksien ja asiantuntemuksen lisäksi: 1. kyky yhteistyöhön ja ryhmätyöskentelyyn 2. kyky suulliseen ja kirjalliseen viestintään sekä kansallisissa että kansainvälisissä tehtävissä; sekä 3. kyky arvioida tekniikan ja arkkitehtuurin vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on 180 opintoviikkoa. Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon viidessä lukuvuodessa. Opinnot koostuvat: perusopinnoista, joihin sisältyy myös yleissivistäviä opintoja (kieliä, viestintää, taloutta, kemiaa yms.) suunnan opinnoista syventävistä opinnoista, joihin kuuluu pää- ja sivuaineopinnot sekä diplomityö harjoittelusta; sekä vapaasti valittavista opinnoista (olettaen, että pää- ja sivuaine eivät ole niin laajoja, että niiden ylimääräiset kurssit täyttävät valinnaistenkin osuuden). Opintojaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon ensimmäisen osan opinnot antavat opinnoille matemaattisluonnontieteelliset perusteet ja koulutusohjelman välttämättömät alakohtaiset perustiedot sekä muita yleisvalmiuksia luovia tietoja. Tutkinnon toisen osan opinnoissa opiskelija perehtyy valitsemansa opintosuunnan teknistieteellisiin teorioihin, menetelmiin ja ongelmakokonaisuuksiin. Lisäksi nämä opinnot antavat syventävää tietoa jostakin opiskelijan valitseman alan tehtäväalueen keskeisestä ongelmakokonaisuudesta ja sen kannalta tärkeistä teorioista sekä tutkimus- ja suunnittelumenetelmistä. Tutkinnon toinen osa koostuu opintosuunnan, pääaineen, sivuaineen ja vapaasti valittavien opinnoista (mukaan lukien harjoittelu) sekä diplomityöstä. Tutkinto koostuu erilaisista moduuleista. Tällaisen moduulirakenteen toivotaan tuovan selkeyttä tutkintoon sekä edistävän opintojen tavoitteellisuutta ja oppimisprosessin kannalta tarkoituksenmukaista opintojen ajoittamista. Edelleen tämän rakenteen tavoitteena on tutkintojen ja opintojen kansainvälisen vertailtavuuden mahdollistaminen. Tutkinnon rakennetta on pyritty selventämään oheisella kaaviolla. Siitä selviää eri opintokokonaisuudet eli moduulit, niiden periaatteelliset laajuudet sekä ohjeellinen suoritusjärjestys alhaalta ylös. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 39

40 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT (3 20 ov) sisältää harjoittelun DIPLOMITYÖ (20 ov) PÄÄAINE (20 ov) SIVUAINE (20 ov) SUUNNAN OPINNOT (noin 30 ov) TUTKINNON ENSIMMÄINEN OSA (noin 70 ov) Tutkinnon ensimmäinen osa Tutkinnon ensimmäisen osan laajuus on noin 70 opintoviikkoa ja siihen sisältyy insinöörikoulutusohjelmille noin 45 opintoviikon laajuinen yhteinen perusosa. Tutkinnon ensimmäinen osa antaa opinnoille vankan matemaattisluonnontieteellisen pohjan. Tutkinnon ensimmäinen osa on suunniteltu siten, että se voidaan kokopäiväisesti opiskellen suorittaa kahdessa vuodessa. Ensimmäinen osa pitäisi kuitenkin suorittaa viimeistään neljäntenä opiskeluvuotena. Perustellusta hakemuksesta osasto voi kuitenkin myöntää lisäaikaa ensimmäisen osan suorittamiseen. Jotta voisit opiskella sujuvasti ja välttyisit seurannalta, käy kansliassa täyttämässä erityinen lomake heti, kun olet suorittanut tutkinnon ensimmäisen osan. Siellä opintorekisteriisi merkitään tutkinnon ensimmäisen osan suorituspäivämäärä. Huomattavaa ensimmäisessä osassa vieraan kielen osalta on se, että kaikki kielikurssit eivät kelpaa pakolliseksi kieleksi. Tarkempi lista pakolliseksi kieleksi kelpaavista kursseista on liitteenä oppaan lopussa. Tutkinnon ensimmäisen osan täytyy olla suoritettuna ennen kuin diplomityön aihetta voi hakea. Suoritettuaan vaatimuksen mukaiset opinnot, opiskelija voi pyynnöstä saada osastolta todistuksen tutkinnon I osan suorittamisesta. Lisätietoja saa kansliasta ja opintoneuvolasta Opintosuunnan opinnot Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmaan kuuluu neljä opintosuuntaa (suluissa vastuuprofessori): Automaatio- ja systeemitekniikan opintosuunta (prof. Aarne Halme) Elektroniikan opintosuunta (prof. Raimo Sepponen) Sähköfysiikan opintosuunta (prof. Jukka Tulkki) Sähkötekniikan opintosuunta (prof. Jorma Kyyrä) 40 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

41 Suunnan opinnot (noin 30 ov) valitaan omasta koulutusohjelmasta ja ne antavat opiskelijalle hänen valitsemansa tekniikan alan perustiedot. Lisätietoja opintosuuntien sisällöistä kerrotaan kappaleissa 12.4 Opintosuuntien sisällöt. Opintosuunta tulisi valita viimeistään kolmennen opiskeluvuoden syksyllä. Valintaan liittyen järjestetään informaatiotilaisuuksia. Valinta ei ole sitova, mutta se on silti syytä ottaa vakavasti, sillä saleja, opettajia ja muita resursseja jaetaan osaksi näiden vastausten pohjalta. Valintatilanteesta annetaan tarkempia tietoja ilmoitustauluilla. Tutkintosääntö 40 : Perustutkintoa varten osasto päättää opintosuuntiin valinnasta opiskelijoiden hakemuksesta viimeistään kolmannen opiskeluvuoden syyskuun aikana. Jos opintosuuntaan hakee useampia opiskelijoita kuin siihen voidaan ottaa, valintaperusteena käytetään opiskelijan osoittamaa opintomenestystä Pääaine Pääaine (noin 20 ov) valitaan omasta koulutusohjelmasta ja opintosuunnasta. Pääaineen opinnot pohjautuvat vankasti suunnan opintoihin ja antavat opintosuunnasta valitun tekniikan alan syventävät erityistiedot. Valinta tehdään pääsääntöisesti kolmannen opiskeluvuoden syksyllä. Ennen valintaa järjestetään eri pää- ja sivuaineiden esittelytilaisuuksia. Näistä kerrotaan lähemmin ilmoitustauluilla. Tutkintosääntö 42 : Osastoja suositellaan järjestämään opiskelijoiden pää- ja sivuainevalinnat viimeistään kolmannen opiskeluvuoden aikana. Osaston päätös: pää- ja sivuainevalinnat on vahvistettava viimeistään siinä vaiheessa, kun aloittaa ko opintokokonaisuuden opiskelun. Vain tällä tavalla opiskelija varmistaa pää/sivuaineen suorittamisoikeuden, jos ko. pää/sivuaine poistuisi valikoimista tai opintojakson osallistujamäärää rajoitettaisiin. Valintoja voi tarvittaessa myöhemmin muuttaa. Pää- ja sivuaineessa kannattaa huomioida, että vastaan voi tulla kursseja, jotka ovat pakollisia kahdessa eri opintokokonaisuudessa. Nämä kurssit luetaan hyväksi vain kerran opintoviikkomäärään, tarkemmat tiedot asiasta löytyvät kohdasta 10.4 "Samat opintojaksot eri kokonaisuuksissa". Diplomityö tehdään pääsääntöisesti pääaineen alalta Sivuaine Opiskelijan tulee suorittaa vähintään yksi, mutta hän voi suorittaa myös useampia sivuaineita. Sivuaineen laajuus on noin 20 ov. Sivuaineen voi valita omasta koulutusohjelmasta tai mistä tahansa Teknillisen korkeakoulun koulutusohjelmasta. Sivuaineen sisältö on tällöin kerrottu sivuaineen tuottavan koulutusohjelman kohdalla opetusohjelmassa. Muun kuin oman koulutusohjelman sivuaineen valitseminen edellyttää opintojen suuntaamista jo tutkinnon ensimmäisen osan valinnaisia opintojaksoja valittaessa, mikäli halutaan pysyä koko tutkinnon osalta minimilaajuudessa 180 opintoviikkoa. Opiskelija voi keskustella myös TKK:n professorin kanssa sisällöltään täysin henkilökohtaisen sivuaineen muodostamisesta ja anoa sen hyväksymistä. Edelleen on mahdollista, että opiskelija suorittaa TKK:n ulkopuolisen sivuaineen. Toisessa korkeakoulussa suoritettavasta sivuaineesta tulee tehdä opintosuunnitelma, joka on ao. korkeakoulun tai yliopiston professorin hyväksymä. Lisäksi sivuaineeseen tulee hakea pääaineesta vastaavan, TKK:n professorin hyväksyntä. Sivuaine Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 41

42 siis lisää mahdollisuuksia poikkitieteellisiin opintoihin ja edistää siten yhteistyövalmiuksien syntymistä muiden alojen kanssa. Diplomityön tekeminen on anomuksesta mahdollista Teknillisessä korkeakoulussa tuotettuun sivuaineeseen liittyvänä. Sen sijaan toisessa korkeakoulussa tai yliopistossa suoritettavaan sivuaineeseen ei diplomityötä voi tehdä Vapaasti valittavat opinnot Kokonaisuuteen vapaasti valittavat opinnot (noin 20 ov) kuuluu opiskelijan valintojen pohjalta suoritettuja opintoja sekä lisäksi vähintään kolme opintoviikkoa harjoittelua. Opinnot voivat koostua yksittäisistä opintojaksoista tai muodostaa esimerkiksi toisen sivuaineen, kielen tai tuotantotalouden opintokokonaisuuden. Vapaasti valittavat opinnot voi suorittaa myös muussa korkeakoulussa, kotimaassa tai ulkomailla. Näiden kurssien tulee täyttää tutkinto vähintään siten, että pakollisten opintojen jälkeen 180 opintoviikkoa täyttyy. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää myös esim. historian, kirjallisuuden ja psykologian opintoja. Kieliopinnot: Osa kieliopinnoista kuuluu tutkinnon ensimmäiseen osaan, mutta on suositeltavaa, että opiskelija sisällyttää kielten opintoja myös vapaasti valittaviin opintoihin. Kotimaisten kielten opinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka vastaa valtion virkamiehiltä kielitaidosta annetun lain (149/22) vaatimuksia ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Kieliopinnoista lisätietoa saa osoitteesta Äidinkielen täydellinen hallitseminen osoitetaan suorittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut Suomessa koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen taitonsa opiskelija osoittaa suorittamalla kielikokeen, joka on mahdollista suorittaa ruotsin peruskurssien yhteydessä. Kotimaisten kielten lisäksi opiskelijan tulee osoittaa ammatinharjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen tekstin ymmärtämisen ja suullisen ilmaisun taito (ensimmäisen osan pakolliset 2 ov). Kieliopinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknistä sanastoa. Vieraan kielen opintoihin ei voi sisällyttää toisen kotimaisen kielen opintoja Harjoittelu Harjoittelu on pakollinen osa opiskelua. Tutkintoon sitä voi sisällyttää 3-9 opintoviikkoa, josta harjoittelukirjan osuus voi olla enintään 1 opintoviikko tai harjoitteluseminaarin osuus 0,5 opintoviikkoa. Muodollisesti harjoittelu jaetaan työympäristöharjoitteluun ja ammattiharjoitteluun tai kotimaan ja kansainväliseen harjoitteluun. Näistä pakollinen kolmen opintoviikon harjoittelu voi muodostua työympäristöharjoittelusta, ammattiharjoittelusta tai näiden yhdistelmänä. Yksi harjoittelusta saatava opintoviikko vastaa kolmea työviikkoa eli 120 työtuntia. Harjoittelujakso ei saa olla kolmea viikkoa lyhyempi. Työympäristöharjoittelu Työympäristöharjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija teknisen alan fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Työympäristöharjoitteluksi katsotaan työskentely työntekijän asemassa tekniikan alalla, esim. sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, konepajassa, suurehkossa korjauspajassa, koneiden ja kojeistojen asennustöissä, rakennustyömaalla tai telakalla. Työympäristöharjoittelu on viisainta suorittaa heti ensimmäisen tai toisen opiskeluvuoden jälkeen. Ammattiharjoittelu Ammattiharjoittelun tavoitteena on antaa opiskelijalle työelämässä tarvittavaa suoritusvalmiutta sovellettaessa teoreettisia perustietoja käytännön ratkaisuihin. Ammattiharjoitteluksi katsotaan koulutusohjelman aineopintoihin 42 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

43 liittyvä työskentely esim. erilaisissa suunnittelu- ja kehitystehtävissä. Diplomityönä tehty työ ei käy ammattiharjoitteluksi. Harjoittelun pakollisuus Harjoittelua tulee suorittaa vähintään 3 ja enintään 8 opintoviikkoa. 8 opintoviikon laajuisesta harjoittelusta tulee vähintään 2 opintoviikkoa olla suoritettu ulkomailla. Täten kotimaassa suoritetun harjoittelun enimmäismäärä on 6 opintoviikkoa. Harjoittelukirja Harjoittelukirja on raportti teollisuus- tai tutkimuslaitoksesta ja opiskelijan työstä siellä. Harjoittelijan on tarkasteltava työpaikkaa omakohtaisen näkemyksensä valossa. Harjoittelukirjan sisältö voi koostua esim. seuraavasti: laitoksen historiikki nykyinen tila: tehtaat, tuotanto, organisaatio laitoksen tulevaisuuden näkymät oma harjoittelupaikka organisaatiossa: harjoittelupaikan tai osaston tehtävät ja organisaatio oma työ (sekalaisesta työstä lyhyt kuvaus, suuremmasta yhtenäisestä työstä voi laatia laajemmankin selostuksen) työpaikan terveydenhuolto ja työsuojelu työntekijän sosiaaliset edut koulutusmahdollisuudet laitoksessa tai sen tukemana Opiskelija voi laatia harjoittelukirjan jostakin harjoittelupaikasta, jossa hän on ollut vähintään 8 viikkoa tai puolipäiväharjoittelun kyseessä ollen vähintään 320 tuntia. Harjoittelukirja suositellaan tehtäväksi vasta toisen opiskeluvuoden jälkeisestä harjoittelusta ja mieluummin ammattiharjoittelusta. Harjoittelukirja arvostellaan hyväksytty/hylätty, ja se vastaa 0,5-1 opintoviikkoa. Lisäohjeita saa harjoittelusihteeriltä opintoneuvolasta. Harjoitteluseminaari Harjoittelukirjan vaihtoehtona opiskelija voi suorittaa harjoitteluseminaarin. Seminaari pidetään kerran vuodessa. Opiskelija valmistelee n. 15 minuutin mittaisen esitelmän omasta harjoittelupaikastaan. Lisäksi opiskelija laatii kirjallisen raportin. Raportista ja esitelmästä tulee käydä ilmi mm. seuraavat asiat: - Työn hakeminen - Yrityksen liiketoiminta/organisaation tehtävä - Organisaatio ja oma asema siinä - Yrityksen/organisaation työehdot - Oman työn sisältö - Arviointi työhön sopeutumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä Hyväksytysti suoritetusta seminaarista ja kirjallisesta raportista saa 0,5 opintoviikkoa. Raportti palautetaan ennen seminaaria kirjallisena harjoitteluneuvojalle. Harjoitteluseminaari on opiskelijoille tarkoitettu avoin tilaisuus, jossa pyritään jakamaan tietoa harjoittelupaikan hakemisesta sekä harjoittelun sisällöstä. Harjoittelun hyväksyminen Työympäristöharjoittelu ja ammattiharjoittelu voidaan hyväksyttää erikseen. Harjoittelu on parasta hyväksyttää mahdollisimman pian sen suorittamisen jälkeen. Harjoittelun hyväksymistä anotaan kansliasta saatavalla lomakkeella. Liitteinä vaaditaan työtodistusten oikeaksi todistetut kopiot ja tiedot harjoittelupaikasta -kaavake sekä mahdollinen harjoittelukirja. Anomus on jätettävä osaston kansliaan lokakuun tai helmikuun loppuun mennessä, jolloin ne käsitellään vastaavasti joulukuun tai huhtikuun kuluessa. Harjoittelun hyväksymisestä ilmoitetaan osaston kanslian vieressä sijaitsevalla virallisella ilmoitustaululla. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 43

44 Harjoittelun hyväksymiskaavake on jätettävä osaston kansliaan helmikuun tai lokakuun loppuun mennessä. Liitteenä on oltava oikeaksi todistetut kopiot työtodistuksista ja tiedot harjoittelupaikasta -kaavake sekä mahdollinen harjoittelukirja. Ne insinöörit ja teknikot, joiden hyvityspakettiin kuuluu harjoittelua 6 ov, voivat lisäksi hyväksyttää kansainvälistä harjoittelua 2 ov. Harjoittelupaikan hankkiminen kotimaasta ja ulkomailta Tyypillisimmin harjoittelija hankkii paikan itse. Julkisen välityksen, työvoimatoimistojen tms. osuus on pieni. Harjoittelupaikkojen osoitteita löytyy mm. päivä- ja ammattilehtien ilmoituksista, harjoittelu-ilmoitustaululta, laboratorioiden omilta ilmoitustauluilta sekä opintoneuvolan arkistoista. Työnantajaohje Harjoittelupaikkaan mennessään opiskelijalla on syytä olla mukana ohjeet harjoittelun tarkoituksesta ja tavoitteista annettavaksi työnantajalle, jotta harjoittelusta tulisi kaikkien kannalta onnistunut. Ohjeet voit hakea opintoneuvolasta. Kansainvälinen harjoittelu Harjoittelu ulkomailla on suositeltavaa, koska se voi merkitä ainutlaatuista tilaisuutta parantaa kielitaitoa ja oppia tulemaan itsenäisesti toimeen uudessa ympäristössä. Kansainvälisen harjoittelupaikan voi hankkia omatoimisesti esim. ottamalla itse yhteyttä ulkomaiseen yritykseen tai kyselemällä suomalaisilta yrityksiltä, onko mahdollista päästä niiden ulkomaan yksiköihin harjoittelijaksi. Hakemusmalleja eri kielillä on saatavissa mm. Rekrytointipalveluista. Harjoittelupaikan ulkomailla voi saada myös monien eri harjoitteluvaihto-ohjelman kautta, joista seuraavia koordinoidaan Teknillisessä korkeakoulussa: IAESTE Lähinnä ammattiharjoittelupaikkoja ympäri maailmaa 1. hakukierros helmikuun alussa, 2. hakukierros maaliskuussa n. 60 TKK:laista/vuosi. LEONARDO da VINCI - EU Harjoitteluvaihto-ohjelma, jatkuva haku harjoittelun kesto 312 kk, harjoittelijalle maksetaan apurahaa 300 eur/kk. YRITYSYHTEISTYÖOHJELMAT TKK tekee yhteistyötä ABB Industryn, Kemira Agron ja Chemicalsin, Skanskan ja Wärtsilä NSD:n kanssa harjoittelupaikkoja yritysten ulkomaan yksiköissä ympäri maailmaa, haku helmimaaliskuussa. Lisätietoja antavat: IAESTE-koordinaattori: Anne Hopia, p Leonardo-koordinaattori: Elina Suhonen, p Yritysyhteistyöohjelmat: Mia Sillman, p sekä ohjelmien koordinaattorit Myös kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO koordinoi lukuisia harjoittelijavaihto-ohjelmia ja antaa tietoa erilaisista kansainväliseen harjoitteluun liittyvistä asioista. Lisätietoja: 44 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

45 Ulkomailla harjoittelevien matka-apurahat Korkeakoulu myöntää ulkomailla harjoitteleville opiskelijoille matka-apurahoja käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Matka-apurahat ovat toistaiseksi jakautuneet seuraavasti: Eurooppa 170 eur, Pohjois-Amerikka ja Kanada 422 eur ja muut maat 590 eur. Matka-apurahat myönnetään opiskelijoille, jotka ovat edenneet opinnoissaan kohtuullisesti (opintosuorituksia vähintään keskimäärin 12 ov/lukukausi). Opiskeluaikaan lasketaan läsnäololukukaudet. Matka-apurahat myönnetään opiskelijan tekemän hakemuksen perusteella. Hakemukseen tulee liittää opintorekisteriote (OREK) ja työnantajan vahvistus harjoittelupaikan saamisesta. Hakemus jätetään koulutusohjelmien harjoitteluneuvojille tai Rekrytointipalveluihin. Hakuaika on jatkuva. Matka-apurahaa on anottava ennen harjoittelemaan lähtöä. Jälkikäteen toimitettuja hakemuksia ei käsitellä. Matka-apurahan saanut opiskelija on velvollinen harjoittelujakson jälkeen laatimaan lyhyen matkakertomuksen. Matkaraportit toimitetaan Rekrytointi-palveluihin. Lisätietoja Lisää tietoa harjoitteluun liittyvistä asioista antavat pääasiassa osaston, mutta myös korkeakoulun harjoitteluneuvojat. Harjoittelusta järjestetään myös erillisiä infotilaisuuksia. Seuraa harjoitteluilmoitustaulua sekä newssien palstaa tkk.harjoittelu ja opinnot.sahko.harjoittelu. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston harjoitteluneuvojan tavoitat myös sähköpostitse osoitteesta Harjoitteluneuvojan WWW-sivun osoite on Diplomityö Diplomityön laajuus on 20 ov. Diplomityö tehdään yleensä pääaineen alalta, mutta myös Teknillisessä korkeakoulussa suoritettuun sivuaineeseen on mahdollista anomuksesta tehdä diplomityö silloin, kun pääaineen professori katsoo sen koulutusohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta mahdolliseksi ja perustelluksi. Osaston kansliasta on saatavissa kahdenlaisia diplomityöohjeita. Molemmat löytyvät myös osaston WWWsivulta osoitteesta Seuraavassa muutamia perusasioita, jotka liittyvät diplomityöhön: Diplomityö on tutkintotehtävä, jonka laajuus on 20 opintoviikkoa. Diplomityö tehdään opiskelijan suorittamasta TKK:n pää- tai sivuaineesta. Työn aiheen opiskelija sopii pää- tai sivuaineesta vastaavan professorin kanssa. Aiheesta kannattaa neuvotella jo hyvissä ajoin ennen aiheen hyväksyttämistä. Diplomityön aihetta voi anoa, kun tutkinnon ensimmäinen osa on suoritettu ja kokonaisopintoviikkomäärä on vähintään 140 opintoviikkoa. Diplomityön aihetta anotaan kansliasta saatavalla lomakkeella. Diplomityön aiheanomus käsitellään tutkintotoimikunnassa ja työlle määrätään valvoja ja mahdollisesti ohjaaja sekä viimeinen jättöpäivä. Diplomityön tekoon annetaan aikaa (korkeintaan) yksi vuosi siitä kokouksesta, jossa aihe hyväksytään. Diplomityön tekoaikana valvojan tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus antaa selvityksensä työn edistymisestä, josta valvoja antaa palautetta. Vastaavasti valvoja voi pyytää opiskelijaa selvittämään työnsä edistymistä. Diplomityön aiheen täytyy olla hyväksytty ennen sitä kokousta, jossa valmis diplomityö hyväksytään. Diplomityöhön liittyvät myös diplomityöseminaari, tiivistelmä äidinkielellä ja englanniksi kirjoitettuna (jonka voi tarkistuttaa kielikeskuksessa) sekä kypsyysnäyte sillä kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Diplomityön voi tehdä myös vieraalla kielellä, jolloin on suositeltavaa suorittaa yhden opintoviikon kurssi Kie Diplomityö vieraalla kielellä. Kurssille tulisi mennä ennen kuin on vielä kirjoittanut diplomityötään paljonkaan, koska opintojakso ei ole valmiin diplomityön kielentarkistusta, vaan yleisempää kielen rakenteen ym. opetusta. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 45

46 11.3 Perusaineiden laaja oppimäärä Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa perusaineiden (matematiikka, fysiikka) laaja oppimäärä. Laajan oppimäärän suorittajat lukevat normaalia enemmän ja vaativampia matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opintoja. Korkeakoulu kutsuu kunkin koulutusohjelman valintakokeissa parhaiten menestyneet ohjelmaan. Suorituksesta saa todistukseensa merkinnän on suorittanut perusaineiden laajan oppimäärän. Laajat opinnot tulee suorittaa saman opinto-oppaan mukaan kuin muut perusopinnot ja nämä matematiikat sekä fysiikat korvaavat normaalit EST/TLT matematiikat ja fysiikat. Matematiikka Opiskelija suorittaa matematiikan perusopintojaksot L1 - L4 (Mat Mat-1.404). Näistä tulee yhteensä 24 opintoviikkoa. Lisäksi tulee suorittaa opintojakso Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A, 3 ov. Fysiikka Opiskelija suorittaa opintojaksot S , S ja Tfy sekä joko opintojaksot S ja S tai S ja S Tietojenkäsittelyoppi Vaaditaan opintojakso T Ohjelmoinnin peruskurssi Y1, 5 ov. Lisäksi suositellaan Mat Sovelletun matematiikan harjoitustyöt (1 ov) ja Tfy Fysiikan laboratoriotöiden lisäopintojakso (1 ov), joista Mat kuuluu sähköfysiikan opintosuunnan pakollisiin opintoihin. Korvaavuudet ennen lukuvuotta 1998/99 aloittaneille Matematiikan opinnoissa T- ja L-kurssit ovat toisensa korvaavat. Fysiikassa aikaisemmin aloittaneet voivat noudattaa joko aloitusvuoden tai sen jälkeistä ohjelmaa. Tietojenkäsittelyopin opinnoissa L1- ja Y1-kurssit ovat toisensa korvaavat. Listat kunkin eri opinto-oppaan laajoista fysiikoista löytyy myös S-kansliasta. Perustieteiden sivuaine Kokonaisuudessaan laaja oppimäärä tuo noin 10 opintoviikkoa lisäystä normaaliin ensimmäiseen osaan verrattuna. Ylimääräiset kurssit voi sisällyttää kaikki valinnaisiin tai perustieteiden sivuaineeseen, jonka loppuosa koostuu perustieteiden syventävistä opinnoista. Lisätietoja laajoista oppimääristä saa WWW-osoitteesta Samat opintojaksot eri kokonaisuuksissa Eri opintokokonaisuudet saattavat sisältää samoja opintojaksoja. Opiskelija ei voi käyttää samaa opintojaksoa useaan kertaan (tutkinnon ensimmäinen osa, suunnan opinnot, pääaine tai sivuaine). Jos siis esim. suunnan ja sivuaineen opintojaksojen listaan kuuluu samoja pakollisia opintojaksoja, tulee opiskelijan valita sivuaineen valinnaisten opintojaksojen listasta siten, että vaadittu opintoviikkomäärä täyttyy. Ainoastaan opintojaksot, jotka ovat pakollisia sekä pääaineessa että sivuaineessa voidaan merkitä molemmissa kokonaisuuksissa suoritetuiksi. Kuitenkaan opintoviikkomäärää ei lasketa kahteen kertaan, vaan opiskelijan tulee valita tutkintoonsa pää- tai sivuaineen valinnaisia opintojaksoja niin, että vaadittu opintoviikkomäärä täyttyy molemmissa. 46 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

47 11.5 Insinöörien ja teknikoiden opintohyvitykset elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmassa Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla on määritelty 20, 40 ja 60 opintoviikon laajuiset hyvityspaketit teknikon ja insinöörin tutkinnon suorittaneille. Saadakseen opintohyvitykset kirjatuksi opintosuoritusrekisteriinsä, opiskelijan tulee toimittaa oikeaksi todistettu kopio tutkintotodistuksestaan kansliaan. mikäli opiskelijan hyvityspakettiin kuuluu opintojakso S Johdatus elektroniikan ja sähkötekniikan opiskeluun (1 ov) tulee hänen siitä huolimatta tehdä oma opintosuunnitelmansa, jonka hän toimittaa opintoneuvolaan. Siellä suunnitelma tarkastetaan ja tieto suunnitelman hyväksymisestä ilmoitetaan kansliaan, jonka jälkeen hyvitys kirjataan. Suunnitelman tekemiseen tarvittavia ohjeita opiskelija saa opintoneuvolasta tai osoitteesta Opiskelija saa sen vuoden opintohyvityksen, jolloin hän on aloittanut opintonsa elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmassa. Opintohyvityksen saatuaan opiskelijan ei tarvitse suorittaa hyvitettyjä opintojaksoja. Mikäli hän kuitenkin suorittaa näitä kursseja, vähennetään hyvityspaketin määrästä suoritetun opintojakson opintoviikkomäärä. Sähköalalla teknikon tutkinnon suorittaneen hyvityspaketti (20 ov): T Tietokone työvälineenä 1 S Mittaustekniikan perusteet A 2,5 S Digitaali- ja tietokonetekn. perusteet 2 S Fysiikka I (EST) 4,5 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt 2 Vie Puheviestintä 2 Harjoittelu 6 Yhteensä 20 ov Muulla kuin sähköalalla insinöörin tutkinnon suorittaneen hyvityspaketti (40 ov): Edellä lueteltu 20 ov:n hyvityspaketti 20 S Johdatus sähkö- ja tietoliikennetekniikan opiskeluun 1 S Fysiikka II (EST) 4,5 Mat Matematiikan peruskurssi S1 6 T Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 5 Yhteiskunnallis-taloudellisia, ympäristönsuojelun tai kemian opintoja 3 Vapaasti valittavia opintoja 0,5 Yhteensä 40 ov Sähköalalla insinöörin tutkinnon suorittaneen hyvityspaketti (60 ov): Edellä lueteltu 40 ov:n hyvityspaketti 40 S Sähkövoimatekniikka 2 S Tietoliikennetekniikan perusteet 1 S Piirianalyysi 1 3 S Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt 1 S Elektroniikka I 4 S Signaalit ja järjestelmät 3 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 47

48 AS Automaatio- ja säätötekn. per. 2 Vapaasti valittavia opintoja 4 Yhteensä 60 ov Insinöörit, joiden hyvityspakettiin kuuluu opintojakso S Johdatus sähkö- ja tietoliikennetekniikan opiskeluun, joutuvat joka tapauksessa tekemään opintosuunnitelman ja palauttamaan sen opintoneuvolaan, ennen kuin heille voidaan merkitä hyvityspaketti opintosuoritusrekisteriin Saman alan ammattikorkeakoulututkinnosta saatava opintohyvitys Teknillisen korkeakoulun hallitus on päättänyt, että ammattikorkeakoulututkinnosta annettava opintohyvitys on enimmillään 80 opintoviikkoa samalla alalla opintoja jatkettaessa. 60 opintoviikon hyvityspaketti on määritelty molempiin koulutusohjelmiin ja ne on mainittu edellisessä kappaleessa. Loppu enimmillään 20 opintoviikon hyvitys voidaan antaa suunnan (max. 10 ov) ja pääaineen (max. 10 ov) opinnoista. Enimmillään opintohyvitystä voi siis saada 80 opintoviikkoa. Anottaessa 20 opintoviikon lisähyvitystä, asiasta on sovittava pääaineen professorin kanssa. Anomukseen merkitään hyvitettävät opintojaksot ja liitteistä on käytävä ilmi, mitkä ovat korvaavat opinnot. Anomuksessa tulee olla pääaineen professorin puolto = allekirjoitus. Jos kyseessä on toisen osaston järjestämä pääaine, suunnan opinnoista haettavista opintohyvityksistä opiskelija keskustelee tarvittaessa suunnan vastaavan professorin kanssa. Kun opiskelija on saanut puollon hakemukseensa pääaineen professorilta, hän palauttaa lomakkeen kansliaan suunnittelijalle. Suunnittelijan puoltaessa hakemusta osasto hyväksyy sen. Epäselvissä tapauksissa suunnittelija keskustelee hyvityksistä ensisijaisesti hakemusta puoltaneen professorin ja tarvittaessa suunnan vastaavan professorin kanssa. Koulutusohjelmatoimikunnan puheenjohtajaa voidaan konsultoida asiassa, jos ratkaisuun ei muutoin päästä. Saadakseen opintohyvitykset kirjatuksi opintosuoritusrekisteriinsä, opiskelijan tulee sopia pääaineen professorin kanssa, mitä opintoja aikaisempi tutkinto hyvittää. Anomuksessa on oltava professorin puolto. Anomuksesta tulee käydä ilmi hyvitettävät opintojaksot ja liitteistä on käytävä ilmi, mitkä ovat korvaavat opinnot. toimittaa allekirjoitettu anomus sekä oikeaksi todistettu kopio tutkintotodistuksestaan kansliaan. mikäli opiskelijan hyvityspakettiin kuuluu opintojakso S Johdatus elektroniikan ja sähkötekniikan opiskeluun (1 ov) tulee hänen siitä huolimatta tehdä oma opintosuunnitelmansa, jonka hän toimittaa opintoneuvolaan. Siellä suunnitelma tarkastetaan ja tieto suunnitelman hyväksymisestä ilmoitetaan kansliaan, jonka jälkeen hyvitys kirjataan. Suunnitelman tekemiseen tarvittavia ohjeita opiskelija saa opintoneuvolasta ja suunnittelijalta. Opiskelija saa sen vuoden opintohyvityksen, jolloin hän on aloittanut opintonsa elektroniikan ja sähkötekniikan tai tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa. Opintohyvityksen saatuaan opiskelijan ei tarvitse suorittaa hyvitettyjä opintojaksoja. Mikäli hän kuitenkin suorittaa näitä kursseja, vähennetään hyvityspaketin määrästä suoritetun opintojakson opintoviikkomäärä 48 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

49 12. ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Opiskelija voi opiskella tutkintonsa kurssit aloitusvuotensa tai minkä tahansa sitä myöhemmän oppaan mukaan. Huomioi seuraavat asiat: Tutkinnon ensimmäisen osan ja opintosuunnan opinnot tulee lukea saman oppaan mukaan Pää- ja sivuaineen voi ottaa myös myöhemmistä oppaista Pää- ja sivuainetta ei voi lukea aiemman oppaan mukaan, kuin minkä mukaan on lukenut tutkinnon ensimmäisen osan ja suunnan opinnot. Kaikki opintokokonaisuudet voivat luonnollisesti olla samasta oppaasta, mutta pää- ja sivuaine eivät siis voi olla aiemmasta oppaasta kuin tutkinnon ensimmäisen osan ja opintosuunnan opinnot Koulutusohjelman tavoite Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelman ammatillisena perustana ovat erityistä elektroniikan ja sähkötekniikan sekä niihin liittyvän tietoliikenteen asiantuntemusta edellyttävät insinööritehtävät julkisella ja yksityisellä sektorilla. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelman ammatillisena tavoitteena on antaa opiskelijalle sekä teoreettinen että sovellusvalmius sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään tekniikkaan, tekniikan sovelluksiin tai tuotantotoimintaan liittyvien elektroniikan ja sähkötekniikan ongelmien käsittelyä ja itsenäistä ratkaisua, sekä syvällinen valmius vaativienkin tehtävien suorittamiseen jollakin edellä mainituista aloista. Lisäksi ammatillisena tavoitteena on antaa mahdollisuus elektroniikan ja sähkötekniikan syvälliseen monitieteiseen hyväksikäyttöön. Koulutusohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle vahvaan perustieteiden osaamiseen perustuva elektroniikan ja sähkötekniikan tuntemus sekä jonkin alan syvällinen teoreettinen ja metodinen tuntemus samoin kuin valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa. Tieteellisenä tavoitteena on myös antaa valmius tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin Malliohjelma Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelman malliohjelma on tarkoitettu auttamaan opiskelijaa opintojensa suunnittelussa. Siihen on sisällytetty tutkinnon ensimmäisen osan opinnot sekä joitakin suuntien opintoja. Suunnan muiden opintojen sekä pää- ja sivuaineiden opinnot opiskelijan tulee suunnitella itsenäisesti valintojensa ja resurssiensa mukaan. Alla olevassa malliohjelmassa eri opintosuunnista on käytetty seuraavia lyhenteitä: AUT automaatio- ja systeemitekniikka ELE elektroniikka SF sähköfysiikka SÄH sähkötekniikka Opintoja suunnitellessaan opiskelijan kannattaa ottaa huomioon, että esimerkiksi pyrkiessään ulkomaille opiskelemaan tai harjoittelemaan, paikan tai apurahojen saamisen ehtona voi olla, että lukukausien aikana on suoritettu keskimäärin tietty opintoviikkomäärä (usein 15 ov). Opiskelija voi myös itse suunnitella omat opintonsa haluamallaan tavalla. Omaa suunnitelmaa laadittaessa on kuitenkin hyvä muistaa muutamia opinnoille asetettuja vaatimuksia, kuten tutkinnon I osan suorittaminen neljässä vuodessa ja eri kurssien esitietovaatimukset. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 49

50 Malliohjelma on rakennettu siten, että tutkinnon suorittamisaika on noin viisi vuotta. 1-syyslukukausi T Tietokone työvälineenä 1 S Johdatus elektroniikan ja sähkötekniikan opiskeluun 1 Mat Matematiikan peruskurssi S1 6 1) S Fysiikka I (EST) 4,5 Tai S Fysiikka I SFT 5-6 *) S Piirianalyysi 1 3 S Digitaali- ja tietokonetekniikan perusteet 2 Toisen kotimaisen kielen koe 1 yht. 17,5/19 ov *) suositellaan tohtoriohjelman ja sähköfysiikan opintosuunnassa opiskeleville, pakollinen laajan oppimäärän opiskelijoille 1-kevätlukukausi Mat Matematiikan peruskurssi S2 6 1) S Fysiikka II (EST) 4,5 Tai S Fysiikka II SFT 5-6 *) S Piirianalyysi 2 3 T Ohjelmoinnin peruskurssi YI 5 tai 2) Yhteiskunnallis-taloudellisia, ympäristönsuojelun tai kemian opintoja 4 ja Toisen kotimaisen kielen koe 1 yht. 18,5/20 ov *) suositellaan tohtoriohjelman ja sähköfysiikan opintosuunnassa opiskeleville, pakollinen laajan oppimäärän opiskelijoille Elektroniikan opintosuunnan lukijat: (sähkötekniikassa ja sähköfysiikassa valinnainen): S Tietoliikennetekniikan perusteet 1 (1. pl) Automaatio- ja systeemitekniikan opintosuunnan lukijat: S Tietoliikennetekniikan perusteet 1 (1. pl) S Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt 1 (2. pl) 2-syyslukukausi Mat Matematiikan peruskurssi S3 6 Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A 3 #) Tfy Fysiikan laboratoriotyöt 2 S Elektroniikka I 4 S Staattinen kenttäteoria 3 S Mittaustekniikan perusteet A 2,5 T Ohjelmoinnin peruskurssi LI 5 tai 2) Yhteiskunnallis-taloudellisia, ympäristönsuojelun tai kemian opintoja 4 ja Toisen kotimaisen kielen koe 1 yht. 22,5 ov 50 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

51 #) Valitse Mat tai Mat Sähköfysiikan opintosuunnan lukijat: S Fysiikka III (Sf) 4 Muut: S Fysiikka III (S) 2 2-kevätlukukausi S Signaalit ja järjestelmät 3 S Dynaaminen kenttäteoria 3 Mat Sovellettu todennäköisyyslasku 3 #) Vie Puheviestintä 2 Vieraiden kielten opintoja 2 yht. 10 ov #) Valitse Mat tai Mat Automaatio- ja systeemitekniikan opintosuunnan lukijat: AS Automaatio ja säätötekniikan perusteet 2 S Sähkövoimatekniikka 2 Mat Sovellettu todennäköisyyslasku 3 Sähköfysiikan opintosuunnan lukijat: Mat Matematiikan peruskurssi L4 6 S Fysiikka IV (Sf) 4 Elektroniikan opintosuunnan lukijat: S Fysiikka IV (S) 3 Mat Sovellettu todennäköisyyslasku 3 S Elektroniikka II 4 Sähkötekniikan opintosuunnan lukijat: S Fysiikka IV (S) 3 Mat Sovellettu todennäköisyyslasku 3 S Sähkövoimatekniikka 2 ja jokin seuraavista valinnaisista: S Elektroniikka II 4 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 3 S Tietoliikennetekniikan perusteet 1 1) Perusaineiden laajaa oppimäärää suorittavien tulee suorittaa S-matematiikoiden sijasta laajat L- matematiikat (Mat Mat-1.404) Mat Matematiikan peruskurssi kannattaa suorittaa toisena keväänä ja siirtää muita opintoja myöhemmäksi. 2) T Ohjelmoinnin peruskurssi YI voidaan korvata kurssilla T Ohjelmoinnin peruskurssi LI. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 51

52 12.3 Tutkinnon ensimmäinen osa (yhteensä 71,5-74,5 ov) Tutkinnon ensimmäinen osa (yhteensä 71,5-74,5 ov) jakautuu yhteiseen perusosaan (45-48 ov) ja elektroniikka ja sähkötekniikkapainotteiseen osaan (noin 26,5 ov). Yhteiseen perusosaan kuuluvat opintojaksot Mat Matematiikan peruskurssi S1 6 sl Mat Matematiikan peruskurssi S2 6 kl Mat Matematiikan peruskurssi S3 6 sl Tfy Fysiikan laboratoriotyöt 2 sl S Fysiikka I (EST) 4,5 ja sl S Fysiikka II (EST) 4,5 kl tai S Fysiikka I SFT *) 5-6 ja sl S Fysiikka II SFT *) 5-6 kl T Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 x) 5 kl T Tietokone työvälineenä 1 sl S Johdatus elektroniikan ja sähkötekniikan opiskeluun 1 sl Kie /004 Toisen kotimaisen kielen koe 1 sl&kl Vie Puheviestintä 2 sl&kl Kie-xxx Vieraiden kielten opintoja 1) 2 Yhteiskunnallis-taloudellisia, ympäristönsuojelun tai kemian opintoja 2) 4 *) suositellaan tutkimussuuntautuneen opintolinjan ja sähköfysiikan opiskelijoille, pakollisia perustieteiden laajan oppimäärän opiskelijoille x) voidaan korvata kurssilla T Ohjelmoinnin peruskurssi L1 tai T Grundkurs i programmering Loput tutkinnon I osaan kuuluvat opinnot Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A 3) 3 sl tai Mat Sovellettu todennäköisyyslasku 3) 3 sl&kl S Piirianalyysi 1 3 sl S Piirianalyysi 2 3 kl S Signaalit ja järjestelmät 3 kl S Elektroniikka I 4 sl S Digitaali- ja tietokonetekniikan perusteet 2 sl S Staattinen kenttäteoria 3 sl S Dynaaminen kenttäteoria 3 kl S Mittaustekniikan perusteet A 2,5 sl Yhteensä 71,5-74,5 ov 1) Pakolliseksi vieraan kielen opinnoiksi eivät kelpaa helpot kielten peruskurssit. Kielen opinnoiksi kelpaavista opintojaksoista löytyy lista koulutusohjelman opinto-oppaasta ja kieli- ja viestintäkeskuksen opinto-oppaasta. 2) Yhteiskunnallis-taloudellisia opintoja voi valita ilman anomuksia seuraavista professuureista: TU-91 Teollisuustalous, TU-22 Teollisuustalous, TU-53 Työpsykologia ja johtaminen, Maa-29 Talousoikeus. Ympäristösuojelun osalta suositellaan suoritettavaksi opintojaksoja Puu tai Yhd Kemian osalta suositellaan suoritettavaksi opintojakso Kem Kemian perusteet ja sovellutukset; Tfy, S (3 ov). 3) Valitse näistä toinen. Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A vaaditaan perusaineiden laajassa oppimäärässä sekä sähköfysiikan opintosuunnissa. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi toisen vuoden syksyllä, sillä se on esitietovaatimuksena useassa kurssissa. 52 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

53 ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN SUUNTIEN OPINNOT: Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelman opintosuunnat ovat seuraavat: Automaatio ja systeemitekniikka (AUT) Elektroniikka (ELE) Sähköfysiikka (SF) Sähkötekniikka (SÄH) 12.4 Opintosuuntien sisällöt AUTOMAATIO JA SYSTEEMITEKNIIKAN OPINTOSUUNTA (AUT) Automaatio ja systeemitekniikan opintosuunnan opintojaksot (yhteensä 29 ov): S Sähkövoimatekniikka 2 S Tietoliikennetekniikan perusteet 1 AS C/C++ -ohjelmoinnin peruskurssi 4 S Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt 1 AS Dynaamiset järjestelmät 2 AS Analoginen säätö 2 AS Digitaalinen säätö 2 AS Automaatio- ja säätötekniikan laboratoriotyöt 1-4 AS Automaatio- ja säätötekniikan perusteet 2 AS Robotiikka 2 AS Automaatiojärjestelmät 2 T Ohjelmoinnin peruskurssi 2 4 AS Kappaletavaratuotannon automaatio 3 Automaatio- ja systeemitekniikan opintosuunnan pää-/sivuaineet: Automaatio- ja systeemitekniikka Laskennallinen tekniikka Sähkötekniikka (sivuaine) ELEKTRONIIKAN OPINTOSUUNTA (ELE) Elektroniikan opintosuunnan opinnot (24 ov + vähintään 5 ov): S Radiotekniikan perusteet 3 S Elektroniikan työt 3 S Tietoliikennetekniikan perusteet 1 T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 4 S Puolijohdeteknologian perusteet 3 S Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt 1 S Elektroniikka II 4 S Fysiikka III (S) 2 S Fysiikka IV (S) 3 Valitse seuraavista ainakin 5 ov AS C/C++ -ohjelmoinnin peruskurssi 4 S Sähkövoimatekniikka 2 S Transmission Methods in Telecommunication Systems 4 AS Automaatio- ja säätötekniikan perusteet 2 S VLSI-piirien suunnittelu 3 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 3 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 53

54 S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 2 S Elektroniikan materiaali- ja valmistustekniikka 2-3 Elektroniikan opintosuunnan pää- ja sivuaineet: Avaruustekniikka Bioelektroniikka ja laitetekniikka Communications Engineering Elektroniikan valmistustekniikka Elektroniikka ja mittaustekniikka Informaatiotekniikka Kognitiivinen teknologia Laskennallinen tekniikka Mikroelektroniikka (puolijohdeteknologia) Mikroelektroniikkasuunnittelu Mikro- ja nanosysteemit Optinen teknologia ja optinen tietoliikenne Optoelektroniikka Radiotekniikka Sähköfysiikka Sähkömagnetiikka ja piiriteoria Sähkötekniikka (sivuaine) Televiestintäjärjestelmät Teollisuuselektroniikka Tietoliikenteen signaalinkäsittely SÄHKÖFYSIIKAN OPINTOSUUNTA (SF) Sähköfysiikan tavoitteena on antaa laaja ja monipuolinen matemaattis-luonnontieteellinen pohja etenkin niille opiskelijoille, jotka tähtäävät tutkijoiksi, jatkokoulutukseen tai haluavat muutoin perehtyä syvällisesti sähkö- ja tietoliikennetekniikan perusteisiin. Sähköfysiikan suunnan opinnot on tarkoitettu kokonaisuudeksi, joka helpottaa tutkimuspainotteisen uran valintaa. Sähköfysiikan opintosuunnalta voit siirtyä kaikkiin elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelman pääaineisiin. Sähköfysiikan opintosuunnan opinnot (26 ov + vähintään 3 ov) Mat Matematiikan peruskurssi L4 6 Mat Sovelletun matematiikan harjoitustyö 1 Kem Kemian perusteet ja sovellutukset 3 S Puolijohdeteknologian perusteet 3 S Puolijohdefysiikka 3 S Optiikka 2 S Laskennallinen tiede 3 S Fysiikka III (Sf) 4 S Fysiikka IV (Sf) 4 Valitse seuraavista kursseista ainakin 3 ov: Kem-xx.xxx Muita kemian opintoja 3 AS C/C++ -ohjelmoinnin peruskurssi 4 T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 4 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 3 54 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

55 Sähköfysiikan opintosuunnan pää- ja sivuaineet (katso vaadittavat esitiedot kyseisen pää-/sivuaineen kuvauksesta tai kurssitaulukosta): Automaatio- ja systeemitekniikka Avaruustekniikka Bioadaptiivinen tekniikka Bioelektroniikka ja laitetekniikka Communications Engineering Communications Engineering at Eurecom Electrical Engineering Elektroniikan valmistustekniikka Elektroniikka- ja mittaustekniikka Informaatiotekniikka Kognitiivinen teknologia Laskennallinen systeemibiologia Laskennallinen tekniikka Mikroelektroniikka (puolijohdeteknologia) Mikroelektroniikkasuunnittelu Mikro- ja nanosysteemit Optinen teknologia ja optinen tietoliikenne Optoelektroniikka Radiotekniikka Sähköfysiikka Sähkömagnetiikka ja piiriteoria Sähkömekaniikka Sähköverkot ja suurjännitetekniikka Sähkötekniikka (sivuaine) Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt Televiestintäjärjestelmät Teollisuuselektroniikka Tietoliikenteen signaalinkäsittely Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka SÄHKÖTEKNIIKAN OPINTOSUUNTA (SÄH) Opintosuunnalta valmistutaan sähköinsinööriksi. Tärkeimpiä työnantajia ovat sähkö- ja elektroniikkalaitteita valmistava ja käyttävä teollisuus sekä sähkön tuotannossa, siirrossa ja markkinoilla toimivat sähköyhtiöt. Suomessa alan liikevaihto on yli 100 miljardia markkaa vuodessa. Monissa tuoteryhmissä ja sähkömarkkinoilla suomalaisilla on teknologiajohtajan ja edelläkävijän asema. Sähköteollisuus kasvaa nopeasti, ja alalle on muodostunut krooninen työvoimapula. Suunnan opinnoissa tarjotaan laajat perusvalmiudet sähkötekniikan eri alueilla, ja pää-ainevalinnalla suuntaudutaan teollisuusalakohtaisesti. Kaikki pääaineet tarjoavat myös hyvän pohjan tutkijakoulutukseen. Sivuaine valitaan myös usein sähkötekniikan opintosuunnasta tai talousaineiden piiristä. Suositeltavaa on myös elektroniikan tai informaatiotekniikan opintojen yhdistäminen sähkötekniikan opintoihin. Yhä suurempi osuus tulevaisuuden teknologioista perustuu monitieteellisyyteen. Sähkötekniikan opintosuunnan opintojaksot (26 ov + vähintään 2 ov valinnaisia): S Sähkömekaniikka ja sähkökäytöt 5 S Sähkövoimatekniikka 2 S Sähköverkot 3 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 55

56 AS Analoginen säätö 2 AS Digitaalinen säätö 2 S Tehoelektroniikka 3 S Sähkökäyttöjen ohjauselektroniikka 2 S Fysiikka III (S) (termodynamiikka) 2 S Fysiikka IV (S) (atomi-, kvantti- ja kiinteän olomuodon 3 fysiikka) S Valaistustekniikka ja sähkösuunnittelu 2 Valitse seuraavista kursseista ainakin 2 ov: S Tietoliikennetekniikan perusteet 1 S Tietoliikennejärjestelmät 3 Ene Yleinen energiatalous 2 S Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt 1 S Elektroniikka II 4 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 3 Sähkötekniikan opintosuunnan pää- ja sivuaineet: Automaatio- ja systeemitekniikka Energiatalous- ja markkinat (sivuaine) Sähkömekaniikka Sähkötekniikan informaatiotekniikka (sivuaine) Sähköverkot ja suurjännitetekniikka Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt Teollisuuden energiatekniikka ja voimalaitokset (sivuaine) Tietoverkko- ja ohjelmistotekniikka (sivuaine) Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka 56 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

57 12.5 Opintosuuntiin kuuluvat pää- ja sivuaineet Alla on lueteltu elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelman opintosuunnat, niihin kuuluvat pääaineet sekä niistä vastaavat professuurit. Automaatio- ja systeemitekniikan opintosuunta (AUT) Automaatio- ja systeemitekniikka AS-84 AS-74 AS-116 Laskennallinen tekniikka S-114 Sähkötekniikka (sivuaine) S-81 Elektroniikan opintosuunta (ELE) Avaruustekniikka S-92 Bioelektroniikka ja laitetekniikka S-66 Communications Engineering S-38 S-72 S-88 Elektroniikan valmistustekniikka S-113 Elektroniikka ja mittaustekniikka S-66 S-108 Informaatiotekniikka T-61 T-115 T-120 T-122 T-122 Kognitiivinen teknologia S-114 Laskennallinen tekniikka S-114 Mikroelektroniikka S-69 (puolijohdeteknologia) Mikroelektroniikkasuunnittelu S-87 Mikro- ja nanosysteemit S-104 S-108 Optinen teknologia ja S-108 optinen tietoliikenne S-72 Optoelektroniikka S-104 Radiotekniikka S-26 Sähköfysiikka S-104 S-96 S-69 S-108 S-114 Tfy-44 Sähkömagnetiikka ja piiriteoria S-55 S-96 Sähkötekniikka (sivuaine) S-81 Televiestintäjärjestelmät S-72 Teollisuuselektroniikka S-81 Tietoliikenteen signaalinkäsittely S-88 Sähköfysiikan opintosuunta (SF) Automaatio- ja systeemitekniikka AS-84 AS-84 AS-74 AS-74 AS-116 Avaruustekniikka S-92 Bioadaptiviinen tekniikka S-113 Bioelektroniikka ja laitetekniikka S-66 Communications Engineering S-38 S-72 S-88 Communication Engineering at Eurecom S-38 T-115 Elektroniikan valmistustekniikka S-113 Elektroniikka ja mittaustekniikka S-66 S-108 Informaatiotekniikka T-61 T-115 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 57

58 T-120 T-122 Kognitiivinen teknologia S-114 Laskennallinen systeemibiologia S-114 S-72 Laskennallinen tekniikka S-114 Mikroelektroniikka S-69 (puolijohdeteknologia) Mikroelektroniikkasuunnittelu S-87 Mikro-ja nanosysteemit S-104 S-108 Optinen teknologia ja S-108 optinen tietoliikenne S-72 Optoelektroniikka S-104 Radiotekniikka S-26 Sähköfysiikka S-104 S-96 S-69 S-108 S-114 Tfy-44 Sähkömagnetiikka ja piiriteoria S-55 S-96 Sähkömekaniikka S-17 Sähköverkot ja suurjännitetekniikka S-18 Sähkötekniikka (sivuaine) S-81 Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt S-81 Televiestintäjärjestelmät S-72 Teollisuuselektroniikka S-81 Tietoliikenteen signaalinkäsittely S-88 Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka S-118 Sähkötekniikan opintosuunta (SÄH) Automaatio- ja systeemitekniikka Energiatalous ja markkinat (sivuaine) AS-84 AS-74 AS-116 Ene-59 Sähkömekaniikka S-17 Sähkötekniikan informaatio- S-18 tekniikka (sivuaine) Sähköverkot ja suurjännitetekniikka S-18 Teollisuuden energiatekniikka ja voimalaitokset (sivuaine) Ene-59 Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt S-81 Tietoverkko- ja ohjelmistotekniikka S-38 (sivuaine) Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka S-118 Itsenäisenä: Electrical Engineering S-18 S-17 S-118 S-81 Framtidens industriföretag TU-22 Framtidens industriföretag -pääaineen kohdalla maininta "Itsenäisenä" tarkoittaa, että pääaine ei kuulu mihinkään opintosuuntaan, vaan opiskelija voi suorittaa sen ilman minkään opintosuunnan vaihtuvasisältöistä osuutta. Sen sijaan kohdassa mainitut suunnan opintojaksot tulee Framtidens industriföretag -pääaineopiskelijan suorittaa. Vain sivuaineena: Johtaminen ja työpsykologia TU-53 Oppivan organisaation kehittäminen ja johtaminen TU-53 Organizational behavior and knowledge management Konsultointi ja yhteistoiminta TU-53 TU Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

59 12.6 Pää- ja sivuaineet, kaavioiden lukuohjeet Seuraavilla sivuilla esitetään pää- ja sivuaineiden sisällöt. Tässä muutamia ohjeita kaavioiden lukemiseksi. ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Mahdolliset suunnat Pää-/sivuaineen nimi x (x) Tarkoittaa, että opintojakso on pakollinen Tarkoittaa, että opintojakso on suositeltava ao. polulla. Toisin sanoen vaadittu opintoviikkomäärä tulisi täyttää sellaisilla opintojaksoilla, joissa on (x) -merkintä. Opiskelija voi sisällyttää pää-/sivuaineeseen myös taulukossa mainitun opintojakson, jonka kohdalla ei ole minkäänlaista merkintää. Yksilölliset opintosuunnitelmat Opiskelija voi tarvittaessa muodostaa itselleen mielekkään kokonaisuuden esitetyistä poluista tai suosituksesta poiketen. Tällöin hänen tulee toimittaa oman pää- tai sivuaineensa opintojaksolista kansliaan ao. pää- tai sivuaineesta vastaavan professorin (lueteltu pääaineen kohdalla) allekirjoituksella varustettuna. Opintojen päällekkäisyyksistä Mikäli pää- tai sivuaineeseen kuuluu opintojaksoja, jotka ovat pakollisina tutkinnon ensimmäisessä osassa tai suunnan opinnoissa, ei näitä voi sisällyttää pää-/sivuaineeseen. Sen sijaan opiskelija valitsee pää-/sivuaineen valinnaisia opintoja niin, että vaadittu opintoviikkomäärä täyttyy. Jos pää- ja sivuaineeseen kuuluu samoja opintojaksoja, ne merkitään molemmissa aineissa suoritetuiksi, mutta opintoviikkomäärää ei voi lukea hyväkseen kahta kertaa. Vaadituista opintoviikkomääristä puuttuvat opinnot suoritetaan opiskelemalla pää- tai sivuaineen valinnaisia opintoja. Sähköfysiikan opintosuunnan esitietovaatimukset Sähköfysiikan opintosuunnan opiskelijalle asetetut mahdolliset esitietovaatimukset on esitetty pää- ja sivuainekaavioiden yhteydessä. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 59

60 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKKA Professori Aarne Halme, huone TB 121, puh , Professori Arto Visala, huone TB 133, puh , Professori Heikki Koivo, huone TA 104, puh , Professori Heikki Hyötyniemi, huone TA110, puh. 5205, Professori Kari Koskinen, huone TA 138, puh , Pää-/sivuaineen esittely Automaatio- ja systeemitekniikka käsittelee laitteiden, koneiden ja prosessien ohjaamista automaattisesti, ilman ihmisen välitöntä vaikutusta. Automaatiosta on tullut välttämätön ja erottamaton osa tuotantoprosessia sekä prosessiteollisuudessa, kuten sellu- ja paperiteollisuudessa, että kappaletavaratuotannossa. Toisaalta automaatiosta on tullut erityisesti kone- ja sähköteollisuudessa välttämätön ja erottamaton osa myytävää tuotetta; monet suomalaiset koneet ja laitteet ovat kilpailukykyisiä juuri edistyksellisen integroidun ohjausautomaation ansiosta. Kestävän kehityksen idea tuotannossa voidaan toteuttaa vain kehittyneen automaation ja systeemitekniikan avulla. Prosessiteollisuuden automaatiojärjestelmät ovat tyypillisesti lähiverkon avulla hajautettuja tietokonejärjestelmiä. Kappaletavarateollisuudessa yksittäisillä koneilla ja osajärjestelmillä on tyypillisesti erilliset automaatio-ohjaimet, esim. robotin ohjain tai NC-ohjain. Soluohjaimien avulla erilliset koneet ja osajärjestelmät liitetään yhteen tuotannollisiksi kokonaisuuksiksi. Automaatiojärjestelmät ovat saumattomasti integroitu yrityksen tuotantoon ja toimintaan liittyviin muihin tietojärjestelmiin. Mekatroniset automaatiototeutukset ovat tyypillisesti sulautettuja järjestelmiä. Automaatio-järjestelmät suunnitellaan ja ohjaus- ja säätöratkaisut kehitetään tietokoneavusteisesti. Automaatio- ja systeemitekniikan opinnot antavat perusvalmiudet prosessiteollisuuden automaation ja instrumentoinnin suunnitteluun, koneautomaatioon ja robotiikkaan sekä säätö- ja systeemiteoreettisten menetelmien soveltamiseen yleisesti automaation alueella. Automaatio- ja systeemitekniikkaa opiskelleet ovat sijoittuneet automaatiojärjestelmiä ja -laitteita valmistaviin yrityksiin, konevalmistajien automaatio-osastoille, automaatiota suunnitteleviin ja projektoiviin konsulttiyrityksiin, teollisuuslaitosten automaatio-osastoille sekä VTT:lle ja korkeakouluihin. Mielenkiintoisia työtehtäviä tarjoavat myös sähkökäyttöjä valmistavat ja tuotteissaan soveltavat yritykset. Myös energia-ala tarjoaa mielenkiintoisia työtehtäviä. Automaatiotekniikka kehittyy voimakkaasti; tutkimus- ja kehitystehtäviin tarvitaan lähivuosina lisää tutkijoita ja suunnittelijoita. Automaatio- ja systeemitekniikka on luonteeltaan poikkitekninen ala. Valittaessa sivuainetta on syytä ottaa huomioon oma halu erikoistua alan sisällä. Toisaalta automaatio- ja systeemitekniikka on luonteeltaan järjestelmätason tekniikkaa. Varsinkin teollisuusuralle tähtäävien on turvallista hankkia hyvät valmiudet tietotekniikasta ja/tai elektroniikasta ja mittaustekniikasta valitsemalla tutkinnon valin-naisia opintojaksoja tai sivuaine näiltä alueilta. Sovellutusalueita tukevia sivuaineita voi valita erityisesti konetekniikan, kemian tekniikan sekä elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmista. Konetekniikan osasto tarjoaa soveltuvan mekatroniikan sivuaineen. Sähköosaston tarjonnasta soveliaita ovat esim. sähkömekaniikka, tehoelektroniikka ja sähköverkot. Automaatio- ja systeemitekniikka tarjoaa myös teoreettisesti haastavia tutkimusaiheita; matematiikan sivuaineet, informaatiotekniikka ja tietojenkäsittelyteoria ovat hyviä sivuaineita. 60 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

61 ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunnat: Automaatio- ja systeemitekniikka / Sähköfysiikka* /Sähkötekniikka* 1. Automaatio- ja systeemitekniikka OPINTOJAKSO Pääaine Sivuaine AS Analoginen säätö 2 ov x AS Digitaalinen säätö 2 ov x AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät 3 ov x x AS Automaatiojärjestelmät 2 ov x AS Automaation tietotekniset järjestelmät 3 ov x Yksi seuraavista seminaareista: AS Systeemitekniikan seminaari 2 ov AS Automaatiotekniikan seminaari 2 ov AS Automaation tietotekniikan seminaari 2 ov Toinen seuraavista opintojaksoista: AS Tietokonemallintaminen 3 ov AS Automaatiojärjestelmien projektityö 2 ov Toinen seuraavista opintojaksoista: AS Automaatio- ja säätötekniikan perusteet 2 ov AS Automaatio- ja säätötekniikka 3 ov Projekti- tai erikoistöitä: pääaineessa vähintään 3 ov, x sivuaineessa vähintään 2 ov, yksi tai useampi suoritus opintojaksoista: x AS / 225 Säätötekniikan erikoistyöt A / B 1-4 ov AS Automaatiotekniikan projektityöt 2-6 ov AS Automaation tietotekniikan projektityöt 2-6 ov Valitse seuraavista niin, että vähintään 20 ov täyttyy: (voit valita myös yllä olevista kursseista valitsematta jääneitä) Prosessiautomaatioon painottuvia opintojaksoja AS Instrumentointitekniikka 2 ov AS Rakennusautomaatio 2 ov AS Prosessiteollisuuden säätösovellutukset 3 ov AS Energiatekniikan automaatio 2 ov AS Robotiikka 2 ov AS Bioteknisten prosessien automaatio 2 ov Koneautomaatioon ja robotiikkaan painottuvia opintojaksoja AS Servotekniikka 2 ov AS Robotiikka 2 ov AS Kenttä- ja palvelurobotiikka 3 ov AS Käyttäytymispohjainen robotiikka 2 ov AS Automaation käyttöliittymät 2 ov AS Kinematiikka ja liikesuunnittelu 2 ov AS Koneaistit 2 ov AS Paikannus- ja navigointimenetelmät 2 ov Kon Mekatroniikan perusteet 3 ov Automaatiojärjestelmiin painottuvia opintojaksoja AS Reaaliaikaohjelmointi 2 ov AS Kappaletavaratuotannon automaatio 3 ov AS Kappaletavarateoll. autom.- ja inform. järj. 3 ov AS Tapahtumapohjainen simulointi 2 ov AS Automaation ohjelmistokomponentit 2 ov AS Ohjelm. automaatiojärjestelmän luotettavuus 2 ov AS Laajennetun tuotteen tietotekniikka 3 ov Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 61

62 AS Reaaliaikajärjestelmien oliopohjainen mallintaminen 2 ov Menetelmäopintojaksoja eri alueilta AS C/C++ -ohjelmoinnin peruskurssi 4 ov AS Dynaamiset järjestelmät 2 ov AS Tietokonesimulointi 2 ov AS Säätötekniikan matemaattiset apuneuvot 1 ov AS Neuro-fuzzy -laskenta automaatiotekn. 2 ov AS Mallipohjaiset säätöjärjestelmät 3 ov AS Johdatus mikrosysteemeihin 2 ov AS Johdatus moderniin säätö- ja systeemiteor. 2 ov AS Säätösuunnittelun ohjelmistot 2 ov AS Adaptiiviset järjestelmät 3 ov AS Monimuuttujaregression menetelmät 2 ov AS Kybernetiikan alkeet 2 ov AS Systems Eng. in wireless communication 3 ov AS Automaatio- ja säätötekn. laboratoriotyöt 1-4 ov AS Tutkimusseminaari 1 ov AS Systeemidynamiikka 3 ov AS Estimointi- ja sensorifuusiomenetelmät 2 ov AS Verkotettu automaatio 2 ov AS Mekatroninen miniatyyriautomaatio 2 ov AS Epälineaarinen mallintaminen ja ohjaus 2 ov Mat Funktionaalianalyysin perusteet 4 ov Mat Systeemianalyysilaboratorio 3 ov Mat Optimointioppi 3 ov Mat Dynaaminen optimointi 3 ov T Digitaalinen kuvankäsittely 3 ov T Neuraalilaskennan perusteet 3 ov *Sähkötekniikan ja sähköfysiikan suuntien pääaineopiskelijoilta edellytetään esitietoina tai pääaineen osana sivuaineen pakollisiksi merkityt opintojaksot. 62 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

63 AVARUUSTEKNIIKKA Professori Martti Hallikainen, huone SC 228b, puh , Pää-/sivuaineen esittely Avaruustekniikan professuuri perustettiin korkeakouluun vuonna Perustamisen taustalla olivat Suomen liittyminen Euroopan avaruusjärjestön (ESA) liitännäisjäseneksi ja lisääntynyt avaruusalan toiminta Suomessa. Teknillinen korkeakoulu on Suomen ainoa korkeakoulu, jossa on avaruustekniikan pää- ja sivuaine sekä jatkokoulutusala. Avaruustekniikan pää- ja sivuaineessa annetaan opetusta avaruusalasta yleensä sekä yksityiskohtiin paneutuvaa opetusta niillä aloilla, jotka ovat kehittyneet Suomen kannalta merkittäviksi avaruussovellus- ja avaruustutkimusaloiksi. Tärkeimmät alat ovat kaukokartoitus, avaruuslaitetekniikka ja satelliittitietoliikenne. Opiskelija voi painottaa opintonsa kaukokartoitukseen tai avaruuslaitetekniikkaan. Lisäksi opetusta annetaan avaruuden fysikaalisista olosuhteista, avaruustutkimuksesta sekä radioastronomian perusteista. Avaruustekniikan pää- tai sivuaineen suoritettuaan opiskelijan tulisi hallita avaruustekniikan eri pääalojen perusteet. Kaukokartoituksessa perusteisiin kuuluvat eri havaintolaitteet ja -menetelmät sekä mittaustulosten analysointi (kohteina maanpinta ja ilmakehä). Avaruuslaitetekniikassa tulisi tuntea satelliittien perusrakenne ja ratamekaniikan perusteet. Opiskelijan tulisi myös hallita perusteet avaruuslaitteen systeemisuunnittelusta ja tuntea avaruudessa käytettävien komponenttien ja materiaalien ominaisuuksia. Satelliittitietoliikenteessä tulisi tuntea satelliittiyhteyteen vaikuttavat tekijät ja pääasialliset yhteysmenetelmät. Oman koulutusohjelmansa ja valitsemiensa opintokokonaisuuksien perusteella opiskelija voi myös hallita muita erityistaitoja, kuten avaruusrakenteiden suunnittelua tai satelliittikuvien tulkintaa. Avaruustekniikassa on perinteisesti opiskelijoita monista eri koulutusohjelmista. Tämä on luonnollista, koska avaruustekniikka on poikkitieteellinen ala, jossa lähes kaikki tekniikan osa-alueet ovat edustettuina. Perustietosuosituksia ovat matematiikan ja fysiikan peruskurssien tiedot. Avaruustekniikkaa opetetaan sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla, mutta siihen voi valita opintojaksoja myös mm. tietotekniikan, konetekniikan ja maanmittauksen osastoilta. Useat opiskelijat ovat suunnitelleet avaruustekniikasta henkilökohtaisen pää- tai sivuaineen. Suomi on huomattavasti lisännyt osallistumistaan kansainväliseen yhteistyöhön huipputeknologiaa edustavilla aloilla, jollainen avaruustekniikka on. Suomi on ollut ESA:n täysjäsen vuoden 1995 alusta. Myös Euroopan unioni (EU) on huomattava avaruusalan soveltaja. Nämä jäsenyydet ovat tuoneet Suomeen paljon nykyistä enemmän ESA:n ja EU:n rahoittamia projekteja. Lisäksi valtion ja yritysten panostaminen avaruustoimintaan avaa monia uusia työmahdollisuuksia avaruusalan koulutusta saaneille insinööreille. Heitä tarvitaan avaruussovelluksia kehittävissä tutkimus- ja teollisuuslaitoksissa, avaruustutkimusryhmissä sekä teollisuuden laiterakennustehtävissä. Avaruustekniikan rinnalle sivuaineeksi sopivat lähes kaikki tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuuntien aineet. Myös monet tietotekniikan osaston, konetekniikan osaston, maanmittausosaston ja teknillisen fysiikan ja matematiikan osaston aineet sopivat avaruustekniikan rinnalle sivuaineeksi. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 63

64 ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunnat: Elektroniikka / Sähköfysiikka 2. Avaruustekniikka Pakolliset: Opintojakso Pääaine Kaukokartoitu s painott. Avaruus - laitetekn. painott. Sivuaine Kaukokartoitu s painott. Avaruus - laitetekn. painott. S Avaruustekniikan laboratoriotyöt 2,5 ov x x x x S Avaruuslaitetekniikka 3 ov x x x x S Avaruustekniikan erikoistyö 3 ov x x x x S Kaukokartoitus 3 ov x x x S Avaruusfysiikka 2 ov x x Yhteensä: 11,5 ov 13,5 ov 11,5 ov 10,5 ov Valitse niin, että vähintään 20 ov täyttyy: S Avaruusfysiikka 2 ov S Satelliittitietoliikenne 2 ov S Kaukokartoitus 3 ov S Mikroaaltokaukokartoitus 3 ov S Optinen kaukokartoitus 2 ov S Radioastronomia 2 ov S Avaruustekniikan tutkijaseminaari 2 ov S Avaruustekniikan erityiskysymyksiä 3 ov S Kaukokartoitushavointojen mallinnus- ja 3 ov tulkintamenetelmät S RF- ja mikroaaltotekniikka 3 ov S Tutkatekniikka 2 ov S Elektroniikan luotettavuus 2 ov S Radioaaltojen eteneminen 2 ov Kul Avaruusrakenteet 2 ov Maa Avaruusgeodesia 2 ov Maa GPS-paikanmääritys 2 ov Maa Digitaalinen kuvankäsittely 2,5 ov Maa Kaukokartoitus I 4 ov Maa Kaukokartoitus II 6 ov Maa Digitaalinen fotogrammetria I 2,5 ov Maa Digitaalinen fotogrammetria II 2 ov Maa Tutkakuvat kaukokartoituksessa 2 ov Mak Materiaalit jännityksen ja säteilyn alaisina 2 ov Mak Elektroniikan materiaalit 3 ov Mat Tilastollisen analyysin perusteet 2,5 ov Mat Luotettavuustekniikka 2,5 ov T Hahmontunnistuksen perusteet 3ov T Digitaalinen kuvankäsittely 3ov T Neuraalilaskennan perusteet 3ov 64 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

65 BIOADAPTIIVINEN TEKNIIKKA Professori Jorma Kivilahti, TKK, SG 414, puh , Professori Ismo Virtanen, Helsingin Yliopisto, Biolääketieteen laitos, Pää-/sivuaineen esittely Pääaineen opetus painottuu bioelektroniikan lääketieteellisiin sovelluksiin, jotka edellyttävät erilaisten laitteiden ja rakenteiden suunnittelua ja valmistamista, bioadaptiivisten materiaalien tutkimusta ja kehittämistä sekä erityisesti niiden ja ihmissolujen välisten reaktioiden ymmärtämistä ja hallintaa. Opetuksessa käsitellään ihmisen lääketieteellisessä tutkimuksessa, testauksessa ja hoidossa käytettäviä biomateriaaleja ja laitteita, niiden ominaisuuksia ja toimintaperiaatteita sekä valmistusta. Luennoilla ja laboratoriotöissä perehdytään vierasesineiden sekä solujen ja -kudosten välisten reaktioiden tutkimisessa käytettyihin solubiologisiin menetelmiin sekä elollisen ja elottoman järjestelmän välisen biosähköisen rajapinnan mallintamis-, analysointi- ja kuvantamismenetelmiin. Pääaine antaa valmiudet mm. suunnitella ja valmistaa bioadaptiivisia laitteita ja materiaaleja, tutkia vierasaineiden ja solujen ja -kudosten välisiä ilmiöitä ja siltä pohjalta kehittää uusia lääketieteellisiä menetelmiä ihmisen terveydentilan lähitestaukseen tai jopa reaaliaikaiseen seurantaan. Opetus ja tutkimus tapahtuu yhteistyössä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opettajien ja tutkijoiden kanssa. Lisätietoja pää- ja sivuaineista laboratorion kotisivuilta ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunnat: Sähköfysiikka 3. Bioadaptiviinen tekniikka OPINTOJAKSO Pääaine Sivuaine Pakolliset S Biomateriaalitiede 3 ov x x S Rajapintailmiöt kudoksen ja vierasaineen välillä 4 ov x x S Solu- ja kudostekniikan rakennetutkimusmenetelmät 4 ov x x S Solu- ja kudostekniikan laboratoriotyöt 3 ov x x S Johdatus bioadaptiiviseen tekniikkaan 2-4 ov x x - Lisäksi pääaineeseen sisältyvät myöhemmin ilmoitettavat opinnot Helsingin yliopiston Lääketieteellisestä tiedekunnasta Valitse seuraavista niin, että vähintään 20 ov täyttyy: Tfy Bioelektroniikka 3 ov S Biotekniikan instrumentointi 3 ov Tfy Elollisen aineen fysiikka I (biofysiikka) 3 ov Tfy Elollisen aineen fysiikka III (molekulaarinen biofys.) 3 ov Kem Bio-orgaaninen kemia 2 ov Kem Mikrobiologia 4 Kem Biopolymeerit 2 ov Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 65

66 BIOELEKTRONIIKKA JA LAITETEKNIIKKA Professori Raimo Sepponen, SG309, puh , Pää/sivuaineen esittely Suomen edistyksellisten lääketieteellisten tutkimus- ja hoitomenetelmien tuotekehityksen tulokset ovat kansainvälisestikin tunnettuja. Esimerkiksi Suomi sijoittuu digitaalisessa kuvantamisessa maailman kärkeen muiden pohjoismaiden ja Pohjois-Amerikan ohella (T&T ss ). Seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomessa tullaan käyttämään n miljoonaa euroa vuosittain pelkästään digitaalisen kuvantamisen, ja tästä syntyvän datan käsittelyn ja arkistoinnin projekteihin. Informaatiotekniikan alalla saavutettuja kehitystuloksia voidaan ja pitääkin soveltaa myös lääketieteelliseen tekniikkaan, esimerkiksi telelääketieteeseen. Siksi tarvitaan henkilöitä, jotka hallitsevat eläviin organismeihin liittyvät mittausongelmat sekä kliinisen laitetekniikan. Bioelektroniikan ja laitetekniikan pää- ja sivuaine on suunniteltu vastaamaan tähän tarpeeseen. Aineyhdistelmään kuuluvat myös ekologiset mittausmenetelmät, joita tarvitaan ympäristön tilan ja ympäristövaikutusten entistä luotettavampaan mittaamiseen. Bioelektroniikan ja laitetekniikan pää- ja sivuaineen koulutuksesta vastaavat Sovelletun elektroniikan ja Informaatiotekniikan laboratoriot sekä Kylmälaboratorio. ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunnat: Elektroniikka / Sähköfysiikka 4. Bioelektroniikka ja laitetekniikka OPINTOJAKSO Pääaine Sivuaine Pakolliset Tfy Lääketieteelliset kuvantamismenetelmät L 3 ov x x Tfy Fysiologia 3 ov x x S Biosähköiset ilmiöt 2,5 ov x x S Bioelektroniikan erikoistyö 3-5 ov x x S Biotekniikan instrumentointi 3 ov x x Valitse seuraavista niin, että vähintään 20 ov täyttyy: S Tietokoneen liittäminen prosessiin 2 ov S Elektroniikan luotettavuus 2 ov S Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 2 ov S Elektroniikkatuotteen suunnittelu I 3 ov S Elektroniikkatuotteet suunnittelu II 4 ov S Ekologiset mittausmenetelmät ja instrumentointi 3 ov T Digitaalinen signaalikäsittely ja suodatus 4 ov T Digitaalinen kuvankäsittely 3 ov Tfy Elollisen aineen fysiikka I (biofysiikka) 3 ov Tfy Elollisen aineen fysiikka II (elektrofysiologia) 3-4 ov Tfy Signal Processing in Biomedical Engineering 3 ov S SM-kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja 2 ov mittaukset Lisäksi voi sisällyttää sopimuksen mukaan Tfy-99 kursseja. 66 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

67 COMMUNICATIONS ENGINEERING (Englanninkielinen pää- ja sivuaine, jonka voivat suorittaa myös suomalaiset opiskelijat) Professor Sven-Gustav Häggman, Room SE206A, phone , Professor (acting) Timo O. Korhonen, Room 217 (Otakaari8), phone , Presentation of the main subject Communication systems are technical systems from which public and private networks are built. Their purpose is to enable the provision of teleservices, bearer services, and supplementary services to the end user. Communication engineering deals partly with information transmission over noisy and dispersive and possibly time-variant channels, where the signal is processed in modulators, detectors, equalizers etc. Partly it deals with the dimensioning of network capacity, service coverage, multiple access methods etc. Partly it deals with the protocols used for call setup, maintenance, and release for circuit- and packet switched connections. In this main subject the focus is on radio communications, which has been a major driver in telecommunication business through the last 20 years, and this seems to continue for the foreseeable future. The curriculum is a mix of methodological courses, laboratory exercises, and personal/team projects. ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunnat: Elektroniikka / Sähköfysiikka 5. Communications Engineering COURSES Main subject Minor subject Compulsory courses: S Transmission Methods in Telecommunication Systems 4 cr x x S Mobile Communication Systems and Services 2 cr x x S Radio Communications Systems 2 cr x x 7S Radio Network Planning Methods 2 cr x x S Laboratory Works 2 cr x x S Special Project 3 cr x x Choose from the list so that minimum of 20 cr fulfils: S Product Development in Communications Systems 4 cr S Fixed Radio Networks 2 cr S Information Theory 3 cr S Coding Methods 3 cr S Digital Communications Systems 3 cr S Capacity Enhancement Methods for Radio Interface 2 cr S Parts of Radio Communications Systems 2 cr S Introduction to Teletraffic Theory 2 cr S Digital Signal Processing Systems 3 cr S Statistical Signal Processing 3 cr S Signal Processing in Telecommunications I 2 cr T Telecommunications Architectures 4 cr Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 67

68 COMMUNICATIONS ENGINEERING AT EURECOM Vastuuprofessorit TKK:ssa: professori Olli Simula (tietotekniikan osasto), professori Raimo Kantola (sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto). TKK:n liittyminen Institut Eurécomin akateemiseksi jäseneksi vuoden 2001 alusta tarjoaa vuosittain kolmelle tietotekniikan, automaatio- ja systeemitekniikan tai sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa pääaineopintonsa ja tehdä diplomityönsä Sophia-Antipoliksessa Etelä-Ranskassa sijaitsevassa Eurécom -instituutissa. Institut Eurécom on telekommunikaatioalan tutkimus- ja koulutusinstituutti, joka aloitti toimintansa vuonna 1992 ja on saavuttanut siitä lähtien suurta suosiota ja arvostusta kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Eurécomin perustajina ovat ranskalainen tietoliikennealan huippuyliopisto École Nationale des Sciences de Télécommunications (ENST) ja Lausannen teknillinen korkeakoulu, École Polytechnique Fédérale de Lausanne (EPFL). Lisäksi Eurécom tekee akateemista yhteistyötä monen muun eurooppalaisen yliopiston kanssa ja sillä on yritysjäseninä alan merkittävimpiä kansainvälisiä yrityksiä. Eurécomissa on tarjolla kolme pääainekokonaisuutta, jotka vastaavat myös Eurécomin tärkeimpiä tutkimusaloja: Corporate Communications (yritysten välinen tietoliikenne) Mobile Communications (radiotietoliikenne) Multimedia Communications (multimediatietoliikenne) Opinnot Eurécomissa alkavat maaliskuun alussa ja kestävät yhteensä kolme lukukautta. Ensimmäiset kaksi lukukautta, joiden aikana opiskellaan pääaineen laajuiset opinnot, sisältävät luento-opetusta, seminaareja sekä itsenäisesti että ryhmissä tehtäviä projektitöitä. Kolmas lukukausi on varattu kokonaisuudessaan diplomityön tekemiseen. Diplomityö tehdään yleensä jossakin Eurécomin osoittamassa yhteistyöyrityksessä tai tutkimuslaitoksessa. Diplomityön voi tehdä myös itse hankkimassaan diplomityöpaikassa (myös TKK:ssa). Eurécomissa suoritettavat opinnot voi sisällyttää kokonaisuudessaan TKK:ssa suoritettavaan tutkintoon. Opiskelijat valmistuvat TKK:sta, minkä lisäksi he saavat diplomin myös Institut Eurécomista ts. erillisen maininnan siellä suorittamistaan opinnoista. Eurécomiin lähtevällä tulisi olla n opintoviikkoa (mielellään tutkinnon ensimmäisen osan, suunnan ja sivuaineen opinnot) suoritettuna, hyvä englannin kielen taito ja vähintään välttävä ranskan kielen taito. Opetuskielinä ovat englanti ja ranska. Englanninkielisen opetuksen osuus on jatkuvasti kasvussa, mutta osa luennoista pidetään edelleen ranskaksi. Hakemukset (vapaamuotoinen hakemus, ansioluettelo ja opintosuoritusote) tulee jättää mennessä postitse tai sähköpostitse suunnittelija Sanna Yliheljolle PL 5400, TKK). Lisätietoja mm. opintojen sisällöstä saa Eurécomin www-sivuilta osastonjohtaja Olli Simulalta puh ) sekä Eurécomissa aikaisemmin opiskelleilta (yhteystiedot Olli Simulalta). 68 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

69 ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunta: Sähköfysiikka 6. Communications Engineering at Eurecom Istitut Eurécom currently offers 7 tracks:. Networking. Security. Web Engineering. Multimedia Communications and Processing. Mobile Communications. Transmission Technologies. Real Time and Embedded Systems Mobile Communications: Required courses Digital Communications Mobile Communications Techniques Mobile Communications Systems Mobile Networking Radio Engineering Statistical Singnal Processing Networking: Required Courses Introduction to Computer Networking and Internet Internetworking Architectures and Protocols Practical Computer System Performance Modeling Secure Communications Software Development Methodologies Software Development Methodologies: Required Courses Imaging for Security Applications: Watermarking & Biometrics Imaging for Security Applications: Watermarking & Introduction to Computer Networking and Internet Operational Network Security Secure Communications Software Development Methodologies Web Technologies Web Engineering: Required Courses Distributed Software and Middleware Introduction to Computer Networking and Internet Mobile Applications and Services Software Development Methodologies Web Technologies Internet Applications Each track consists of mandatory modules (at least 20 credits), elective modules (at least 16 credits), and technical modules that students are entirely free to choose from. Within the track, students can select from three options: Technology, Fundamentals and Business. This selection only affects modules selected from the electives and the optional modules, the type of final project undertaken in the final semester, and the professional thesis. Multimedia: Required Courses 3-D and Virtual Imaging (Analysis and Synthesis) Image and Video Compression and Processing Introduction to Computer Networking and Internet Multimedia Indexing and Retrieval Multimedia Technology Speech and Audio Processing Real-time and Embedded Systems: Required Courses Electronic Design for Communications Modern Computer Architecture Operating Systems Signal Processing Technologies Software Development Methodologies Transmission Technologies: Required Courses Channel Coding Theory Digital Communications Information Theory Modem Technologies Statistical Signal Processing In addition, general courses are offered in economics and management, human sciences and foreign languages. Tarkemmat tiedot sekä opetussuunnitelma Eurecom-opinnoista löytyvät www-osoitteesta Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 69

70 ELECTRICAL ENGINEERING Professor Matti Lehtonen, room SI 332, phone , (Suomalaiset opiskelijat voivat suorittaa tämän itsenäisenä pääaineena. Tällöin vaaditaan sähkötekniikan suunnan opinnot siltä osin kuin vastaavia kursseja ei sisälly pääaineeseen. Huomaa englannin- ja suomenkielisten kurssien vastaavuus!) Presentation of the main subject The programme has been planned so that it can be studied in two major lines: 1. Electric machines, drives and power electronics and 2. Power systems, high voltage technology and illumination engineering. The contents of courses is 40 credits at minimum, of which 20 cr are mandatory basic courses and the remaining 20 cr are elective courses. For the degree of Master of Science in Technology, in addition to the courses, the student has to prepare a Diploma Thesis, work of 20 credits. The programme has been planned so that the courses can be performed in 1.5 years. Typically the students have trainee jobs in the industry during the summer after the first year. 70 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

71 ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Itsenäisenä, riippumatta opintosuunnasta 7. Electrical Engineering COURSES: line 1 line 2 Basic courses (mandatory): Mat Mathematics 3 6 cr x x T Computer as a Tool 1 cr x x S Power Systems 3 cr x x S Illumination Engineering and Electric Installations 2 cr x x S Electromechanics and Electric Drives 5 cr x x S Power Electronics 3 cr x x Total: 20 cr At least 2 cr of the following courses, either line 1 or line 2: S Protective Relaying and Distribution Automation 3 cr x S High Voltage Engineering 2,5 cr x S Electricity Distribution and Markets 4 cr x S Illumination Engineering I 2 cr x S Transient Phenomena in Electrical Machines 3 cr x S EMC in Power Electronics 3 cr x S Signal Processing and Soft Computing in Industrial Electronics 3,5 cr x Other elective courses: T Information Technology, basic course 2 cr (x) (x) T Introduction to Software Engineering 3 cr (x) (x) T Information Technology, laboratory course 2 cr (x) (x) TU Managerial Economics 3 cr (x) (x) TU International Economics 2 cr (x) (x) T-76.xxx / T-106.xxx/ TU-91.xxx Also other courses than the above named is accepted as elective studies Mandatory Special Assignments and projects (10 cr at maximum): Electrical Engineering, Special Assignment S , S , S , S , S , S cr Minimum of the courses altogether 40 cr For M.Sc. degree, in addition to the courses mentioned above student has to prepare a Master s Thesis, work of 20 credits. As optional studies, it is also recommended to perform two courses in Finnish language (Finnish for foreigners, Kie , 196). Suomalaiset opiskelijat, jotka ottavat tämän pääaineekseen täydentävät puuttuvat suunnan opinnot sähkötekniikan suunnan listasta. Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 71

72 ELEKTRONIIKAN VALMISTUSTEKNIIKKA Professori Jorma Kivilahti, ST 225, puh , Pää-/sivuaineen esittely Pääaineessa annetaan opetusta, joka painottuu elektroniikkalaitteiden luotettavuuteen sekä luotettavuussuunnittelussa, valmistuksessa ja testauksessa käytettävien teoreettisten ja kokeellisten menetelmien hallintaan. Tulevaisuuden teknologioista käsitellään erityisesti optisten valokanavien, passiivikomponettien ja kokoonpanojen valmistusta ja luotettavuutta. Käytännön kokemusta uusimmista elektroniikan ja fotoniikan valmistuksesta saadaan osallistumalla tutkimushankkeisiin, joita toteutetaan laboratorion puhdastiloissa. Alan vahvasta polyteknisyydestä johtuen pääaineessa annetaan monipuoliset luotettavuuden hallinnan menetelmälliset valmiudet sekä tutustutaan luotettavuuteen vaikuttaviin yleisimpiin fysikaalisiin ja kemiallisiin vauriomekanismeihin ja niiden karaktersointimenetelmiin yhteistyössä alan teollisuuden kanssa. Lisäksi perehdytään tuotteiden luotettavuuden ennustamisessa käytettyihin systeemi- ja komponenttitason menetelmiin. Pääaine antaa valmiudet myös bioadaptiivisten materiaalien ja anturien suunnitteluun ja valmistamiseen. Lisätietoja pää- ja sivuaineista laboratorion kotisivuilta ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA: Suunnat: Elektroniikka / Sähköfysiikka 8. Elektroniikan valmistustekniikka Pääaine Sivuaine OPINTOJAKSO Pakolliset: S Elektroniikan materiaali ja valmistus-tekniikka 2-3 ov x S Valmistuksen ja luotettavuuden perusteet 4 ov x S Elektroniikan tuotantotekniikka 3 ov x x S Tuotantotekniikan laboratoriotyöt 3 ov x S Elektroniikan ja fotoniikan luotettavuus 4 ov x x S Tuotantotekniikan seminaari 3 ov x x S Yksilöllinen opintojakso 2-8 ov x Valitse seuraavista niin, että vähintään 22 ov täyttyy: S Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 2 ov S Tietokoneavusteinen piirisuunnittelu 2 ov S Fotoniikka ja integroitu optiikka 3 ov S Mikrosysteemitekniikka 4 ov 72 Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma

73 ELEKTRONIIKKA JA MITTAUSTEKNIIKKA Professori Raimo Sepponen, huone SG 309, puh , Professori Pekka Wallin, huone SI 430, puh , Professori Erkki Ikonen, huone SI 432, puh , Professori Ilkka Tittonen, huone SI 429, puh , Pää-/sivuaineen esittely Elektroniikka Sovelletun elektroniikan laboratorio kouluttaa elektroniikan suunnittelu- ja valmistusprosessiin perehtyviä asiantuntijoita. Aineen keskeisimmissä opintojaksoissa opetetaan elektroniikkalaitteiden ja -tuotteen suunnittelua. Kokonaistavoitteena on, että valmistuvat opiskelijat kykenevät näkemään tuotekehityksen osana laajempaa kokonaisuutta, jossa toimintaa säätelevät puhtaan tekniikan taitamisen ohella usein myös muut reunaehdot. Aineen opintojaksojen suorituksen jälkeen opiskelijoilla on laaja näkemys tuotekehitysprosessista ja sen liittymisestä ympäröivään maailmaan. Sovelletun elektroniikan laboratorion projektit ovat perustutkimuksen ja tuotekehityksen välimuotoja. Jotta sovellustehtävät vastaavat todellisuutta, on tärkeää, että projekteissa on vahva teollisuusintressi. Opetustavoitteet saavutetaan perehdyttämällä opiskelijat todellisten, markkinoitavien tuotteiden kehittämiseen. Tämä edellyttää perehtymistä sovellusalueen problematiikkaan. Hyvä esimerkki tästä on lääketieteellinen elektroniikka, jonka opintojaksoja opetetaan laboratoriossa. Menestyksellinen mittausmenetelmien ja tuotteiden kehittäminen edellyttää varsin perusteellista ymmärtämystä siitä lääketieteen osa-alueesta, johon sovellus suuntautuu. Laboratoriossa on keskitytty erityisesti verenkiertojärjestelmän toiminnan mittausmenetelmien kehittämiseen. Alueen projektit on koottu kardiodynaamiseksi tutkimusohjelmaksi, jonka tavoitteena on kehittää anturitekniikkaa ja signaalinkäsittelymenetelmiä siten, että tuloksena on tehokkaita menetelmiä sydämen ja verenkierron toiminnan tutkimiseen. Sivuaineiksi elektroniikan oheen soveltuvat sähkötekniikan koulutusohjelman aineet, mutta myös muissa koulutusohjelmissa opetettavat tuotesuunnittelua ja valmistustekniikkaa tukevat sivuaineet ovat suositeltavia. Avainosaamisaloja löytyy seuraavilta alueilta: piiritekniikka ja elektronifysiikka, radiotekniikka ja suurnopeustekniikka, signaalinkäsittely- ja ohjelmistotekniikka, lääketieteellinen tekniikka, materiaali- ja liitostekniikka sekä kokoonpanotekniikka ja mekatroniikka. Mittaustekniikka Mittaustekniikka on tieteenalana varsin laaja ja monimuotoinen (ks. kuva 1). Jokainen mittausmenetelmä perustuu tiettyyn fysiikan ilmiöön. Näiden ilmiöiden moninaisuus tekee mittaustekniikasta varsin laajan sovelluskentän, jolloin mittaustekniikan ohelle sivuaineeksi soveltuu miltei mikä tahansa osaston sivuaineista. Mittaustekniikan laboratorion opetus ja tutkimus keskittyy kolmeen eri alueeseen: Optiikka, mikromekaniikka ja mittauselektroniikka. Kuva 1: Autossa käytettäviä perusantureita. Optiset mittaukset ovat yleistyneet teollisuudessa huomattavissa määrin. Etuina Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma 73

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2004-2005 Toimitus: suunnittelija Kati Voutilainen Koulutusohjelmatoimikunta SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OSASTO Tietoliikennetekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2003-2004 Toimitus: suunnittelija Kati Åman Koulutusohjelmatoimikunta SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OSASTO Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Ennen opiskelua Tutustu hyvin opinto-ohjelmaan verkkopalvelussa: luentojen ajat ja

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 164 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Vastuuhenkilö: Markku Renfors, koulutusohjelman johtaja, professori Huone: TG108 Puhelin: 31153937 markku.renfors@tut.fi Päivi Salo, osaston sihteeri

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tuotantotekniikan laitos 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen,

Lisätiedot

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Minna Daniel 15.6.2016 1 Opinnot Joka vuosi aloittaa 85 aikuisopetukseen suuntautuvaa opiskelijaa, joista puolet tutkintoopiskelijoita

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 1. Maisteriohjelman nimi Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 Kauppatieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 2. Maisteriohjelman yleiskuvaus Maisteritason erillisessä

Lisätiedot

OPINTOJEN OHJAUS & OPINTOPALVELUT

OPINTOJEN OHJAUS & OPINTOPALVELUT OPINTOJEN OHJAUS & OPINTOPALVELUT 1 Opiskelijapalvelut Opintojen ohjaus -tiimimme ja opiskelijoiden asiakaspalvelutiimimme auttavat ja tukevat sinua kaikissa mahdollisissa opiskeluun liittyvissä asioissa.

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Orientointi Avoimen yliopiston opintoihin

Orientointi Avoimen yliopiston opintoihin Orientointi Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan maantiedettä Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! Syytä valmistautua ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti opinto-ohjelmaan.

Lisätiedot

HOPS ja tuutorointi kandivaiheessa. Anna-Kaarina Hakala Esitys perustuu tutkintorakennetyöryhmän hyväksymään ohjeeseen

HOPS ja tuutorointi kandivaiheessa. Anna-Kaarina Hakala Esitys perustuu tutkintorakennetyöryhmän hyväksymään ohjeeseen HOPS ja tuutorointi kandivaiheessa Anna-Kaarina Hakala Esitys perustuu tutkintorakennetyöryhmän hyväksymään ohjeeseen 14.8.2006 Tuutorointi kandivaiheessa järästäytyminen Fyysikkokilta jakaa opiskelijat

Lisätiedot

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin

Lisätiedot

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa AHOT-käytännöt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 2 Sisältö Reunaehtoja Aiempien tutkintojen hyväksilukeminen Aiempien / muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muun osaamisen tunnustaminen

Lisätiedot

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-6731 HELSINKI 2008

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä Tutkinnon rakenne Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 5.9.2017 Heli Järvelä Ohjelma 5.9.2017 9:00 9:30 Tavoitteet /Jouni 9:30 10:15 Tutkinnon rakenne & sisältö 10:30 11:15

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Lisätiedot

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta Ulla Laakkonen KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 5.4.2017 Teknillinen tiedekunta Pääaineinfon ohjelma Pääaineen valintamenettely Ohjelman esittely Tuotantotalouden esittely Tietotekniikkan/tietojärjestelmätieteen

Lisätiedot

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Kemian tekniikan korkeakoulu 6.9.2016 Pia Lahti Työpajan tavoite Työpajan jälkeen opiskelija: Tietää mikä on Into, mistä sen löytää ja mitä hyötyä siitä on Tietää

Lisätiedot

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot, osa 3 28.9.2016 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS, 2 op Orientoivat opinnot, osat 1-3 Tutkinto-ohjelmien omat infot HOPS: tutkinto-ohjelmien

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 11/2005

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 11/2005 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto KOKOUSKUTSU 2.12.2005 Aika Maanantaina 12.12.2005 kello 13.15 - Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Käsiteltävät asiat: 1. Ilmoitusasiat 2.

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Infotilaisuus 4.12.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka Infotilaisuus 10.11.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi 31.10.2016

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 31.8.2017 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Tuotantotalouden pääaineinfo

Tuotantotalouden pääaineinfo Tuotantotalouden pääaineinfo 1.4.2014 Klo 9-11 Sali 4301+02 Maija Eronen Opintoneuvoja, LUT Tuotantotalous tuta.opintoneuvoja@lut.fi Agenda 9:15-9:40 Yleisinfo (4301-02) Miksi pääaine valitaan? Miten pääaine

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 Päivän ohjelma 12.00 Opiskelukäytännöt INFIMissä 13.30 Kahvitauko 14.00 Tutkintokohtaiset

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Uudesta tutkintoasetuksesta johtuvia muutoksia

Siirtymäsäännökset Uudesta tutkintoasetuksesta johtuvia muutoksia 1 Siirtymäsäännökset Uusi tutkintoasetus (794/2004) tulee voimaan 1.8.2005. Tätä ennen oikeustieteelliseen tiedekuntaan tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet ja opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat valita,

Lisätiedot

Pe mennessä opintoasiain toimistoon

Pe mennessä opintoasiain toimistoon TEKNILLINEN KORKEAKOULU 1 (2) Opintoasiain toimisto 05.11.2008 Tiedekuntien dekaaneille, opintoasioiden suunnittelijoille ja opintosihteereille LUKUVUODEN 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMATIETOJEN KERÄÄMINEN

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta Oppaan käyttäjälle Humanistisen tiedekunnan opinto-opas lukuvuosiksi 2007 2008 ja 2008 2009 sisältää tiedekunnan opetussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan 1.8.2007. Opas sisältää perustutkintoja koskevat

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Maahanmuutto Opiskelu

Maahanmuutto Opiskelu - Yliopisto Haluaisin hakea yliopistoon. Kerrot, että haluat hakea yliopistoon Haluan hakea. Kerrot, että haluat hakea johonkin tutkinto-ohjelmaan kandidaatin ohjelmaan jatko-opintoihin tohtorin ohjelmaan

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat 14 Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat Opiskelijat, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on myönnetty 1.8.2005 jälkeen sekä ne aiemmin aloittaneet opiskelijat,

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut Kuka voi lähteä vaihtoon? Vaihtoon voi lähteä kaikista kauppatieteiden kandidaatin ohjelman erikoistumisalueista

Lisätiedot

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston tietojenkäsittelytieteen opintoihin 9.9.2014

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston tietojenkäsittelytieteen opintoihin 9.9.2014 Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston tietojenkäsittelytieteen opintoihin 9.9.2014 Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Perustietoa avoimesta yliopistosta Opetus on Helsingin

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN OPINNOILLE

ILMOITTAUTUMINEN OPINNOILLE 1 (5) ILMOITTAUTUMINEN OPINNOILLE Opintojen toteutuksille tulee ilmoittautua SoleOPSissa niiden ilmoittautumisaikana joko HOPSilta tai toteutussuunnitelmalta. Ilmoittautumisajat - syksyn opinnoille 15.4.

Lisätiedot

Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon

Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon 2017 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Kaukovainion yksikkö, liiketalous Kotkantie 2 C, 90250 Oulu www.osao.fi Sisällys Pääsyvaatimukset... 2

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2007 OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut: Johanna Mattila Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-844X HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Kemian tekniikan korkeakoulu 1.9.2015 Pia Lahti Työpajan tavoite Työpajan jälkeen opiskelija: Tietää mikä on Into, mistä sen löytää ja mitä hyötyä siitä on Tietää

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2003-2004 Toimitus: suunnittelija Kati Åman Koulutusohjelmatoimikunta SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OSASTO Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Kasvatustiede (luokanopettaja/varhaiskasvatus) perusopinnot (25 op)

Kasvatustiede (luokanopettaja/varhaiskasvatus) perusopinnot (25 op) Kasvatustiede (luokanopettaja/varhaiskasvatus) perusopinnot (25 op) Alkuinfo 8.9.2015 1 OPINNOISTA Luokanopettaja perusopinnot (25 op) sisältää 6 opintojaksoa. Varhaiskasvatus perusopinnot (25 op): sisältää

Lisätiedot

ENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Saija Toivonen

ENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Saija Toivonen ENG3042.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) ENY ENG3044.Kand Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) RYM Henkilökunta Koordinaattori: Opintosihteeri Tiina Nikander Aikatauluun, ohjelmaan, suorituskirjauksiin

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2009 OPINTO-OPAS 2009 2010 Toimittanut: Ville Kivimäki Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-6731 ESPOO 2009 Multiprint Oy Teknillinen

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Infotilaisuus Uudet DI-ohjelmat ELECissä Ylemmät tutkinnot 1.8.2015 alkaen Master s Programme in Automation and Electrical Engineering Master

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN OPINNOILLE

ILMOITTAUTUMINEN OPINNOILLE 1 (8) ILMOITTAUTUMINEN OPINNOILLE Opintojen toteutuksille tulee ilmoittautua SoleOPSissa niiden ilmoittautumisaikana joko HOPSilta tai toteutussuunnitelmalta. Ilmoittautumisajat - syksyn opinnoille 15.4.

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA Kandidaatintutkinto ja kandidaatintyö Ohjeet 2015

OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA Kandidaatintutkinto ja kandidaatintyö Ohjeet 2015 1 OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA Kandidaatintutkinto ja kandidaatintyö Ohjeet 2015 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto ja sen yleiset tavoitteet... 1 2. Kandidaatin tutkintoon liittyvä kandidaatin

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2004-2005 Toimitus: suunnittelija Kati Voutilainen Bioinformaatioteknologian koulutusohjelmatoimikunta SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OSASTO Teknillinen

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

Navigaattori 2015 2016

Navigaattori 2015 2016 Navigaattori TTY:N NEUVONTAPALVELUT OPISKELIJOILLE 2015 2016 TTY:N NEUVONTAPALVELUT OPISKELIJOILLE 2015 2016 Opintotoimistossa hoituvat muun muassa lukuvuosi-ilmoittautuminen sekä nimen- ja osoitteenmuutokset.

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY)

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi TTY:n opintotarjonta 24.9.2014 Kaisa Niskanen TTY Opiskelijapalvelut Perustettu vuonna 1965 Toiminut säätiömuotoisena vuoden

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Johanna Mattila Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-8458 HELSINKI 2006

Lisätiedot

Sähkötekniikan koulutusohjelma 1. ehops WebOodissa. Opiskelijan ohjeet

Sähkötekniikan koulutusohjelma 1. ehops WebOodissa. Opiskelijan ohjeet Sähkötekniikan koulutusohjelma 1 ehops WebOodissa Opiskelijan ohjeet 5.9.2013 Sähkötekniikan koulutusohjelma 2 Johdanto ehops mahdollistaa opiskelijan tutkintorakenteen luomisen opintojaksosuorituksien

Lisätiedot

Harjoitustentti

Harjoitustentti Harjoitustentti 13.9.2016 Tenttiin ilmoittautuminen - Tenttipäivät löytyvät verkkosivuilta yliopistoportaalista https://port.uwasa.fi/ - Ilmoittautuminen tapahtuu WebOodissa - Tenttiin voi ilmoittautua

Lisätiedot

Kaisu Säilä. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015. Teknillinen tiedekunta

Kaisu Säilä. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015. Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015 Teknillinen tiedekunta Ohjelmat ja pääaineet Kauppatieteiden kandidaatti Tietotekniikan ja tuotantotalouden ohjelma Pääaine tietotekniikka

Lisätiedot

Kokouksen aluksi professori Marko Nieminen esitteli lausuntonsa ja arvosanaehdotuksensa Minttu Linja-ahon diplomityöstä.

Kokouksen aluksi professori Marko Nieminen esitteli lausuntonsa ja arvosanaehdotuksensa Minttu Linja-ahon diplomityöstä. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto PÖYTÄKIRJA 24.1.2005 Aika Maanantaina 24.1.2005 kello 13.15 14.05 Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126, puh.joht. Kokouksen aluksi Marko Nieminen

Lisätiedot

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Kauppatieteellinen ala Väylä - Erillisvalinta Kauppakorkeakoulun kandidaattiohjelmaan - Hakijoille, joilla ei

Lisätiedot

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Moduulitasoinen HOPS Vahvistettu HOPS tehdään ja tallennetaan Oodin ehopstyökalulla. Työkalu ei ole vielä valmis. Tällä hetkellä

Lisätiedot