TUPA Tukea ja hyvinvointia kotona asumiseen Loppuraportti Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry (EPTEK)

Transkriptio

1 TUPA Tukea ja hyvinvointia kotona asumiseen Loppuraportti Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry (EPTEK)

2 Sisällysluettelo JOHDANTO TAUSTA Projektin tiedot Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry TAVOITTEET TOTEUTUS Toimenpiteet Tupakanta Laitevuokraamo Kuvapuhelintestaus Yhteistyökumppanit KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Toteutuneet kustannukset Rahoitus Kuntaraha RAPORTOINTI JA SEURANTA Ohjausryhmä KAT-ryhmien kokoonpanot Alavuden kaupunki Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Lapuan kaupunki Seinäjoen kaupunki Ähtärin kaupunki Alueelliset projektiryhmät TULOKSET KAT ryhmien tuloksia alueittain Hyvinvointiteknologian käyttöaika alueittain Alueet yhteensä JOHTOPÄÄTÖKSET, POHDINTA JA ARVIOINTI Jatkotoimenpiteet LIITTEET

3 JOHDANTO Suomessa väestön ikärakenne on muuttumassa merkittävästi, joka aiheuttaa suuria haasteita julkisille palveluille ja taloudelle. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan eläkeläisten määrä kaksinkertaistuu ja väestöllinen huoltosuhde nousee vauhdilla nykyisestä määrästä lähes 30 prosenttia vuoteen 2060 mennessä. Lisäksi muistisairaiden henkilöiden määrä on kasvamassa väestön ikääntymisestä johtuen. Ennusteiden mukaan muistisairaiden määrä lisääntyy ainakin vuoteen 2030 saakka. Palveluasuminen on yhteiskunnalle suuri sosiaali- ja terveysmeno, jonka vuoksi ikäihmisten määrän lisääntyessä pyritään siihen, että ikäihmiset asuisivat omassa kodissaan yhä pidempään. Näihin haasteisiin on pyritty löytämään uusia, inhimillisiä ratkaisuja, joilla ikäihmisten palveluiden saatavuus turvataan. Keskeisenä kehittämiskohteena ovat olleet ratkaisut, joiden avulla mahdollistetaan ikäihmisten kotona asuminen pidempään. TUPA -hanketta edelsi Hyvinvointialan Living Lab -hanke, jossa toimintamalliksi luotiin moniammatillinen kotona asumisen tukiryhmä (KAT-ryhmä). KAT -ryhmissä moniammatillinen tiimi keskittyi yksitäisten Ikäihmisten kotona asumisen haasteisiin ja pyrki löytämään ratkaisun, jonka avulla ikäihmiset pärjäisivät turvallisesti kotona pidempään. Nämä ratkaisut olivat teknologiaan, palveluihin, sosiaalitoimeen ja moneen muuhun ammatilliseen alaan liittyviä tukitoimintoja. KAT-ryhmän organisoimat hyvinvointiteknologia-ratkaisut tuottivat ikäihmisille ja heidän omaisilleen turvaa sekä kustannussäästöjä vanhustenhuoltoon. KAT -ryhmän toiminta nähtiin kunnissa niin tarpeellisena, että kuntien toimesta lähdettiin etsimään rahoitusta jatkohankkeelle, jonka tarkoitus olisi saada KAT -toiminta vakinaistettua. Syntyi TUPA Tukea ja hyvinvointia kotona asumiseen -hanke. TUPA -hankkeessa kehitettiin lisäksi tietokanta, jota tässä raportissa kutsutaan nimeltä Tupakanta. T perustarkoitus oli koota hyvinvointiteknologiaan liittyvät kokonaisuudet saman portaalin alle, jota kunnat olivat monessa yhteydessä toivoneet. Tupakanta luotiin kuntien työntekijöiden tueksi ja ympäristöksi, josta saa nopeasti ja tehokkaasti hyvinvointiteknologian alaan ja yrityksiin liittyvää tietoa. TUPA hankkeen aikana KAT-ryhmien toiminta on nähty edelleen erittäin tuloksellisena. Projektissa on kehitetty kotona asumisen tuelle pysyvä toimintamalli, jolla varmistetaan tuen saaminen jatkossa. Toiminnan varmistamiseksi on kehitetty yhteistyöverkostoja ja tiedotusta sekä löydetty uusia väyliä toimia. Lisäksi on kehitetty välineitä, jotka mahdollistavat itsenäisen työskentelyn. Yksi uusista välineistä on hankkeessa rakennettu Tupakanta, joka palvelee hyvin kuntien työntekijöitä. Tupakantaan on tavoitteiden mukaisesti liittynyt mukaan 12 yritystä, jotka välittävät tietoa uusimmista teknologioista suoraan Tupakannan välityksellä. Myös hankkeen tavoitteena ollut KAT -ryhmä toiminnan jatko hankkeen jälkeen toteutuu eri tavalla jokaisessa mukana olleessa kunnassa. 2

4 1. TAUSTA 1.1 Projektin tiedot Hankkeen nimi: TUPA Tukea ja hyvinvointia kotona asumiseen Hankkeen toteutusaika: Diaarinumero: EPL/155/ /2012 Projektikoodi: A32016 Ohjelma: Länsi-Suomi Toimintalinja: 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Projektityyppi: Kehittämisprojekti Hankkeen hallinnoiva organisaatio: Hankkeen vastuuhenkilö: Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry (EPTEK) Y-tunnus Koskenalantie 16, Seinäjoki Sami Perälä Puh Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus (EPTEK) ry on sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikkaa soveltava alueellinen kehittämisorganisaatio. EPTEK perustettiin vuonna 1997 kehittämään terveysteknologiaa Etelä-Pohjanmaalle. Yhdistys luo maakunnallisilla, kansallisilla ja kansainvälisillä kehittämishankkeillaan uusia toimintatapoja ja osaamista tietotekniikan tehokkaamman hyödyntämisen kautta. EPTEK ry on tehnyt viimeiset kymmenen vuotta hankkeita, jotka ovat liittyneet ikääntyvien tai muistisairaiden kotona asumisen tukemiseen ja arjessa pärjäämiseen. Vuosien varrella tehty työ on kartuttanut kallisarvoista tietoa ja kokemusta. Yhdistyksen perusajatuksena on toteuttaa kehittämistoimintaa hankkeiden kautta. Vuosien varrella on toteutettu hyvin erilaisia terveydenhuollon tietotekniikkaan liittyviä kehittämishankkeita, joista kotona asumisen tukemiseen liittyvät teknologiahankkeet ja videoneuvottelutekniikan kehittäminen ovat olleet yhdistykselle selviä päätoimialueita. EPTEK ry on myös tehnyt kehittämistyötä useiden kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden kautta. Kehitysorganisaation työt ovatkin vuosien saatossa kansainvälistyneet, mikä tulee olemaan myös tulevaisuuden kehityssuuntaus. 3

5 2. TAVOITTEET TUPA Tukea ja hyvinvointia kotona asumiseen -hankkeen tavoitteena oli jatkaa Hyvinvointialan Living Lab hankkeessa kehitettyä KAT -ryhmien toimintaa kunnissa ja tehdä siitä pysyvä toimintamalli ikäihmisten kotona asumisen tukemiseen. KAT ryhmien toiminnan avulla tavoitteena oli vapauttaa hoitohenkilökunnan resursseja, lisätä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa, mahdollistaa hyvinvointiteknologiapalveluiden parempi saavutettavuus, ikäihmisten yksinäisyyden tunteen vähentäminen ja viihtyvyyden lisääminen sekä selvittää hyvinvointipalvelukokonaisuuksien hyötyjä kunnissa. Hankkeen tuloksena syntyi pysyvä toimintamalli hyvinvointipalvelukokonaisuudelle, joka on myös monistettavissa minkä tahansa kunnan toiminnaksi. Lisäksi hankkeessa rakennettu Tupakanta mahdollistaa sen, että kotihoitajilla on mahdollisuus saada ajankohtaista alaan liittyvää tietoa helposti. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö lisääntyi ikäihmisten ja heidän omaistensa välillä, tiedotus kehittyi ja erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia selvitettiin. TUPA-hankkeen vaikutuksesta hoitohenkilökunnan resursseja vapautui ja kohdentui inhimillisesti tärkeisiin tehtäviin. KAT ryhmien toiminnan ansiosta ikäihmisillä on pysyvä ja parempi mahdollisuus saada tukea hyvinvointiteknologiasta ja muista apuvälineistä, jotka mahdollistavat kotona asumisen pidempään. Tämän avulla voidaan myös hillitä hoitokustannuksia, paneutua haasteisiin asiakaslähtöisesti yhteistyössä asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa. Asiakkaiden, omaisten, hoitohenkilökunnan ja yritysten tietoisuus erilaisista mahdollisuuksista, mutta myös arjen haasteista parantaa teknologioiden kehittymistä ja kohdentumista oikealla tavalla. Yhteistyön ansiosta myös liiketoimintamahdollisuudet paranevat. 4

6 3. TOTEUTUS 3.1 Toimenpiteet Tupa -tukea ja hyvinvointia kotona asumiseen -hanke toteutui projektisuunnitelman mukaisesti. Kotona asumisen tukiryhmät (KAT-ryhmät) toimivat jokaisella viidellä kohdealueella Alavuden, Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin kaupungeissa sekä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella. KATryhmien kokouksissa käsiteltiin alueiden tärkeitä ja ajankohtaisia asioita, kriteerejä sekä kehitettiin toimintatapoja, jotka liittyivät kotona asumisen tukemiseen ja ikäihmisten palveluihin. Lisäksi kokouksissa käsiteltiin moniammatillisesti asiakkaiden kotona asumiseen liittyviä haasteita ja pyrittiin löytämään ratkaisuja. Lisäksi KAT-ryhmien kokouksissa oli mukana Tupakannassa olleita yrityksiä esittelemässä hyvinvointiteknologiaan liittyviä palveluitaan ja tuotteitaan. KAT-ryhmät kokoontuivat pääsääntöisesti puolentoista kuukauden välein kullakin viidellä alueella. Kokouksissa käsiteltiin kotihoidon työntekijöiden tuomia haasteellisia asiakastapauksia, joihin kotihoidon työntekijät tarvitsivat ratkaisuapua. Moniammatillisissa KAT-ryhmissä ja hanketoimijan asiantuntemuksen avulla haasteellisille asiakkaille löydettiin usein apu joko teknologiasta tai palveluiden piiristä. Jokaisella asiakastapauksella oli ns. vastuuhoitaja, riippuen siitä minkä hoitotiimin alueella asiakas asui. Yleensä vastuuhoitaja toimi myös yhteyshenkilönä asiakkaan, omaisten ja hanketoimijoiden välillä. Joissain tapauksissa hanketoimijat toimivat myös suoraan omaisten kanssa, lähinnä hyvinvointiteknologialaitteiden asennuksiin liittyen. Kotihoidon piirissä olevat asiakkaat ovat yleensä haasteellisessa elämänvaiheessa ja valitettavasti aina ei löydetty sopivaa apuvälinettä helpottamaan kaikkien asiakkaiden elämää. Myös KAT-ryhmien kokousten välillä kuntien työntekijät ottivat hanketoimijoihin yhteyttä ja pyysivät selvittämään erilaisia asioita. Usein hyvin pienillä ja edullisillakin toiminnoilla saatiin apua tarvitseville. Esimerkiksi langattomalla ovikellolla saatiin apu muistisairauteen sairastuneen puolisolle, joka ei uskaltanut nukkua, koska pelkäsi puolisonsa karkaavan yöllä. TUPA-hanke on ollut esillä useissa eri tilaisuuksissa hankkeen aikana. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton käynnistämä KäKäte-projekti järjesti seminaarin Helsingissä keväällä 2013, jossa TUPA-hankkeen toimintaa ja alustavia tuloksia esiteltiin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja EPTEK ry järjestivät Suomen Telelääketieteen Seuran kanssa Kansallisen telelääketieteen ja ehealth seminaarin keväällä 2013 Seinäjoella. Seminaarin yhtenä esittelykohteena oli ShowroomMediwest, jossa esiteltiin TUPA-hanketta, KAT-ryhmien toimintaa sekä olemassa olevia kotona asumisen tukemiseen liittyviä hyvinvointiteknologialaitteita todellisuutta vastaavassa ympäristössä. Kodinomaisen Showroomin luomiseen ja hyvinvointiteknologiaratkaisujen muodostamiseen osallistui useat 5

7 yritykset. TUPA-hanke oli mukana Lapuan kaupungin järjestämässä tilaisuudessa, jossa kerrottiin kuntalaisille ja ikäihmisille kotona asumiseen ja turvallisuuteen liittyvistä asioita. Yhteistyötä ja verkostoitumista on lisätty esittelemällä Alavuden terveyskeskuksessa hanketta sekä hyvinvointiteknologialaitteita alueen lääkäreille, työparihoitajille, osastojen sekä kotihoidon edustajille. Lisäksi hanketta on esitelty Lapuan kaupungin kotihoidon henkilökunnalle, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin geriatrian yksikön henkilökunnalle, Alavuden kaupungin kotihoidon henkilökunnalle, Sedun lähihoitajaopiskelijoille, Lapuan kaupungin kansalaisopiston Vapaaehtoistyön kurssin opiskelijoille, Seinäjoen Ikäkeskuksen henkilökunnalle ja Seinäjoen kaupungin omaishoitajille sekä muille yksittäisille henkilöille ja organisaatioille. Projektikoordinaattori ja asiantuntija olivat tutustumassa keväällä 2013 Sastamalassa sijaitsevaan innovaatiokeskus Voimarinteeseen, jossa ollaan rakentamassa KOTI-hankkeen puitteissa ikääntyville, liikuntarajoitteisille ja muille erityistarpeita vaativille henkilöille tulevaisuuden kotia. He osallistuivat Helsingissä järjestettyyn Gerontologia 2013 kongressiin. Hankkeen puitteissa osallistuttiin syyskuussa 2014 Tekesin ja Sitran järjestämälle 1,5 viikon New York Santa Clara - San Francisco konferenssi- ja verkottumismatkalle. Matkalle osallistui yli 80 henkilöä, joihin kuului yrittäjiä, rahoittajia, kehittäjiä, tutkijoita yms. New Yorkin ohjelmaan kuului riskirahoittajien tapaamisia sekä yritysvierailuja (Pfizer ja IBM) sekä osallistuminen Suomen konsulaatissa suomalaisten yritysten tuote-esittelyihin amerikkalaisille sijoittajille. Santa Clarassa pääkohteena oli Health 2.0 konferenssi. Konferenssiin olivat suomalaiset rakentaneet ja järjestäneet oman Team Finland ständin. Santa Clarassa ryhmä tutustui mm. seuraaviin yrityksiin Nasa, Apple, Samsung Group ja monet muut terveydenalan kohteet. Matkan tärkeä anti oli se, että siellä pääsi verkottumaan suomalaisten toimijoiden kanssa tulevaisuuden kehityshankkeita ajatellen. Opinnäytetyö - Kotona Asumisen Tuki-ryhmän toiminta. Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija Iiro Heino teki keväällä 2014 TUPAhankkeesta opinnäytetyön Kotona Asumisen Tuki-ryhmän toiminta. Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa KAT-ryhmien toimintaa ja tuloksia. Tulokset olivat suurelta osin positiivisia. KATryhmät olivat tuottaneet hyviä käytäntöjä kotona asuvien ikäihmisten tueksi. Hyväksi todetut käytänteet olivat auttaneet monia asiakkaita selviämään arjesta paremmin. Yhtenä tärkeänä huomiona myös tässä tutkimuksessa todettiin, että hyvinvointiteknologialaitteet tulisi saada ikäihmisille käyttöön nykyistä paljon aikaisemmin. Opinnäytetyössä tuotiin esiin myös kotihoitajien parannusehdotuksia KAT-ryhmien toimintaan. 6

8 3.2 Tupakanta TUPA-hankkeessa kehitetty Tupakanta ( on kotona asumista tukevien tuotteiden ja palveluiden tietokanta. Hankkeessa mukana olleiden kuntien sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset saavat keskitetysti tietoa useiden yritysten tuotteista, palveluista ja ajankohtaisista asioista. Kunnat voivat lisätä tietokantaan myös omia laitteitaan ja pitää kirjaa niiden sijainnista. Tupakanta on selainpohjainen järjestelmä, johon kirjaudutaan eritasoisilla käyttäjätunnuksilla. Tupakannassa mukana olevat yritykset eivät näe toistensa tietoja. Kunnat näkevät kaikkien yritysten tiedot, sekä oman kunnan laitteet, mutta eivät muiden kuntien tietoja. Yrityskäyttäjät pystyvät lisäämään yrityksensä sivuille tuotteita, palveluita, tiedotteita ja lisätietoa edustamastaan yrityksestä. Yritykset ovat lisänneet Tupakantaan 46 hyvinvointiteknologialaitteen tiedot. Kuntakäyttäjillä on lukuoikeudet näihin tietoihin. Kuntakäyttäjät pystyvät hakemaan yritysten tuotteista tietoa keskitetysti ja voivat tarvittaessa tarkentaa tuotehakua erilaisten avainsanojen ja vapaan tuotehaun avulla. Jokaisella kunnalla on kaksi eritasoista käyttäjätunnusta. Perustunnuksella pystytään lukemaan yritysten lisäämiä materiaaleja ja tarkastelemaan mihin kunnan laitteita on sijoitettu. Kunnan pääkäyttäjällä on edellä mainittujen oikeuksien lisäksi mahdollisuus tehdä muutoksia kunnan omien laitteiden tietoihin ja sijaintiin. Järjestelmään ei tallenneta henkilötietoja, vaan kunnat pystyvät yksilöimään asiakkaansa tunnisteilla. Tupakannataan hankkeen aikana liittyviä yrityksiä ovat Acando Oy, Anvia Oyj, Comp-Aid Oy, Emfit Oy, Esperi Care Oy, Everon Oy, Evondos Oy, IsCom Oy, Phoniro Systems Oy, Pieni Piiri Oyj ja Tunstall Oy. Tupakannan ylläpitoa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen. Tupakannan käyttöä pyritään jatkossa laajentamaan mahdollisuuksien mukaan muihin kuntiin ja saada mukaan uusia yrityksiä. 3.3 Laitevuokraamo Hankkeen yhtenä tavoitteena oli selvittää hyvinvointiteknologialaitteiden laitevuokrauksen tarvetta alueella. Aiemmissa hankkeissa on todettu, että hyvinvointiteknologialaitteiden saatavuus on ongelmallista. Laitetoimittajat toimittavat mielellään isoja eriä ja toimivat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla, jolloin yksittäisten laitteiden ostaminen ja/tai vuokraaminen on hankalaa. TUPA-hankkeessa selvitettiin hyvinvointiteknologialaitteiden myynti/vuokrauspalvelua. Hankeen aikana myytiin ja/tai vuokrattiin yhteensä 30 erilaista 7

9 hyvinvointiteknologialaitetta. Suurin osa laitteista oli GPS-paikannuslaitteita. Hankkeessa nähtiin, että tällaiselle toiminnalle on tarvetta, mutta toimintaa on hankalaa saada kannattavaksi. Toki täytyy muistaa, että hankkeen aikana tätä palvelua ei mainostettu, vaan kaikki asiakkaat tulivat kotihoidon kautta. Suurin osa näistä asiakkaista oli tilanteessa, jossa hyvinvointiteknologia ei enää auttanut heidän haasteissaan. Tämä aiheutti sen, että laitteiden käyttöönottoon ja käyttämiseen tarvittiin resursseja ja silti laitteet eivät täysin palvelleet käyttäjiä. Hankeen päättyessä seitsemällätoista (17) asiakkaalla oli hyvinvointiteknologialaitteita käytössä. 3.4 Kuvapuhelintestaus Hankkeessa toteutettiin kuvapuheluyhteyden testaus (ajalla / 3,5 kk), jossa selvitettiin kuvapuhelujärjestelmän soveltuvuutta yhteydenottovälineeksi kotihoidon ja ikäihmisten välille. Testilaitteena oli kaksi Tunstall Telehealth & Arctic Connectin kuvapuhelujärjestelmää, tarvittava internetyhteys ja päätelaite. Kotihoidossa on useita asiakkaita, joiden luona käydään monta kertaa päivässä. Joitakin asiakkaiden luona suoritettavia tehtäviä voitaneen hoitaa myös etäyhteyden välityksellä. Näitä ovat esimerkiksi lääkkeenoton varmistaminen. Kuvapuhelintestauksessa testattiin kotihoidon ja asiakkaan välistä kommunikointia ja lääkkeenoton seurantaa. Testausjakso onnistui hyvin, sekä ikäihminen että kotihoidon työntekijät kokivat teknologian soveltuvan tähän tarkoitukseen. Kuvapuhelinyhteyksiä otettiin päivittäin, lääkkeenottoa seurattiin ja sekä asiakas että kotihoito totesivat, että kommunikointi oli helppoa. Kuvapuhelinyhteys avautui automaattisesti, jolloin asiakkaan ei tarvinnut osata käyttää laitteita. Testiajan päättymisen jälkeen asiakas ei halunnut jatkaa kuvapuhelujärjestelmän käyttöä kustannussyistä. Arvioina voidaan yleisesti todeta, että kuvapuhelinyhteyttä varten tulee olla tietyn toimintatason omaava asiakas. Hankkeessa oli tarkoitus testata myös useampaa kuvapuhelinyhteyttä muilla alueilla, mutta ne eivät onnistuneet, koska sopivia asiakkaita ei löytynyt tai asiakkaat ehtivät siirtyä hoitokoteihin ennen laitteiden asennusta. 3.5 Yhteistyökumppanit TUPA-hanke teki yhteistyötä useiden yritysten ja kuntien kanssa. Hankkeen toiminta-alueisiin kuuluivat Alavuden kaupunki, Kuntayhtymä kaksineuvoinen, Lapuan kaupunki, Seinäjoen kaupunki ja Ähtärin kaupunki. Hyvinvointialan Living Lab hankkeessa mukana olleiden Alavuden, Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien lisäksi TUPA-hankkeeseen liittyi mukaan Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja Ähtärin kaupunki. Yhtenä TUPA-hankkeen perusajatuksena oli verkottaa kunnat ja yritykset. Hankkeessa onnistuttiin löytämään uusia tapoja kuntien ja yritysten yhteistyölle ja TUPA-hankkeessa oli mukana mm. seuraavia yrityksiä: Acando Oy, Anvia Oyj, Arctic Connect Oy, Comp-Aid Oy, Emfit Oy, Ecperi Care Oy, Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry, Everon Oy, 8

10 Evondos Oy, FSM Oy Fonel Security Marketing, IsCom Oy, Isku Koti Oy, Netpresence Oy, Phoniro Systems Oy, Pieni Piiri Oy, PlanData Oy, PrizzTech Oy, Reksarja Oy, Securitas Oy, Tampereen Ammattikorkeakoulu, Tunstall Oy, Turvatiimi Oyj. Yritykset esittelivät tuotteitaan ja toimintaansa KAT-ryhmien kokouksissa sekä Tupakannassa. Tämä malli koettiin hyväksi, koska aiemmin yritykset ovat tavanneet lähinnä kotihoidon johtajia. KAT-ryhmien toiminta mahdollisti tuote- ja toimintaesitykset laajemmalle henkilöstölle. Tämä uusi toimintamalli koettiin erittäin hyödyllisenä sekä kuntien henkilökunnan osalta että yritysten taholta. 9

11 4. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS 4.1 Toteutuneet kustannukset Kustannuslaji Kustannusarvio Toteutuneet kustannukset Erotus Henkilöstökustannukset , ,01 Ostopalvelut ,60 9,40 Matkakustannukset ,73 245,27 Kone- ja laitehankinnat ,40 21,60 Vuokrakustannukset ,55 611,45 Toimistokulut ,21 61,79 Muut kustannukset ,50 250,50 Yhteensä , Rahoitus Budjetti Toteutuma EAKR ja valtio 70% Kuntarahoitus 28,5% Muu julkinen rahoitus 0% 0 0 Yksityinen raha (oma) 1,5% Yhteensä

12 4.3 Kuntarahoitus Kaupunki/kuntayhtymä Budjetti Toteuma Alavuden kaupunki , ,60 Lapuan kaupunki , ,60 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen , ,60 Seinäjoen kaupunki , ,60 Ähtärin kaupunki , ,60 Yhteensä , ,00 11

13 5. RAPORTOINTI JA SEURANTA 5.1 Ohjausryhmä Hankkeelle perustettu ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kahdeksan (8) kertaa. Ohjausryhmä seurasi hankkeen toteutumista projektipäätöksen ja rahoitussuunnitelman mukaisesti. Ohjausryhmän kokoonpano: Kaupunki/Kuntayhtymä Varsinainen jäsen Varajäsen Alavus Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Lapua Seinäjoki Ähtäri Etelä-Pohjanmaan Liitto EPTEK ry EPTEK ry EPTEK ry Maria-Liisa Nurmi perusturvajohtaja Marita Neiro vanhustyönohjaaja Päivi Niiranen vs. vanhustyön johtaja Anneli Saarinen ikäihmisten palvelujen tulosaluejohtaja Marika Nevanpää vanhuspalvelujohtaja Kirsi Pajula kehittämissuunnittelija Sami Perälä asiantuntija Minna Koivuluoma projektipäällikkö Satu Niemi toimistosihteeri Sari Haveri kotihoidon johtaja Niina Pirttijärvi vanhustyönohjaaja Riitta Luomala palveluohjaaja Jaakko Kontturi kotihoidon johtaja

14 5.2 KAT-ryhmien kokoonpanot Alavuden kaupunki kotihoidon johtaja, Alavuden kaupunki muistikoordinaattori, Alavuden kaupunki palveluohjaaja, Alavuden kaupunki palveluohjaaja, Alavuden kaupunki sosiaaliohjaaja, terveyskeskus kotihoidon vastaava sairaanhoitaja, Alavuden kaupunki lähihoitaja, kotihoito, Alavuden kaupunki lähihoitaja, kotihoito Alavuden kaupunki kiinteistönhoitaja, Alavuden kaupunki projektityöntekijä, EPTEK ry projektityöntekijä, EPTEK ry projektityöntekijä, EPTEK ry Alavuden kaupungin KAT-ryhmän tiedot: ryhmässä oli 12 henkilöä ryhmä kokoontui 20 kertaa ryhmässä käsiteltiin 35 asiakkaan tilanteet Kuntayhtymä Kaksineuvoinen vanhustyönohjaaja (Ala- ja Ylihärmä) vanhustyönohjaaja (Kanta-Kauhava) vanhustyönohjaaja (Järviseutu) kotihoidon osastonhoitaja (Kanta-Kauhava) terveydenhoitaja, Ikäneuvola (Kauhava, Kortesjärvi) terveydenhoitaja, Ikäneuvola (Alahärmä ja Ylihärmä) geronomi, Ikäneuvola (Evijärvi ja Lappajärvi) geronomi (Kanta-Kauhava) kuntohoitaja, fysioterapia (KVA-osasto) lähihoitaja, kotihoito (Alahärmä) lähihoitaja, kotihoito (Kanta-Kauhava) lähihoitaja, kotihoito (Ylihärmä) lähihoitaja, kotihoito (Kanta-Kauhava) lähihoitaja, kotihoito (Kanta-Kauhava) lähihoitaja, kotihoito (Ylihärmä) sairaanhoitaja, kotisairaanhoito (Evijärvi) 13

15 terveydenhoitaja, kotisairaanhoito (Lappajärvi) kodinhoitaja, kotihoito (Alahärmä) hoitoapulainen (Kanta-Kauhava) projektityöntekijä, EPTEK ry projektityöntekijä, EPTEK ry projektityöntekijä, EPTEK ry Kuntayhtymä Kaksineuvoisen KAT-ryhmän tiedot: ryhmässä oli 22 henkilöä ryhmä kokoontui 18 kertaa ryhmässä käsiteltiin 38 asiakkaan tilanteet Lapuan kaupunki vanhustyön johtaja, Lapuan kaupunki fysioterapeutti, Lapuan kaupunki fysioterapeutti, Lapuan kaupunki muistihoitaja, Lapuan kaupunki palveluohjaaja, Lapuan kaupunki lähihoitaja, Lapuan kaupunki lähihoitaja, Lapuan kaupunki vastaava terveydenhoitaja, kotihoito, Lapuan kaupunki osastonhoitaja, Lapuan kaupunki perushoitaja, kotihoito, Lapuan kaupunki projektityöntekijä, EPTEK ry projektityöntekijä, EPTEK ry projektityöntekijä, EPTEK ry Lapuan kaupungin KAT-ryhmän tiedot: ryhmässä oli 13 henkilöä ryhmä kokoontui 20 kertaa ryhmässä käsiteltiin 48 asiakkaan tilanteet 14

16 5.2.4 Seinäjoen kaupunki tulosaluejohtaja, ikäihmiset, Seinäjoen kaupunki kotihoidon johtaja, Seinäjoen kaupunki vammaispalvelujohtaja, Seinäjoen kaupunki sosiaalityöntekijä, Ikäkeskus, Seinäjoen kaupunki sosiaalityöntekijä, Seinäjoen kaupunki muistikoordinaattori, Ikäkeskus, Seinäjoen kaupunki muistihoitaja, Y-talo, terveyskeskus, Seinäjoen kaupunki fysioterapeutti, Kotihoito fysioterapeutti, Viherkoti SAS-koordinaattori, Seinäjoen kaupunki vastaava SAS-koordinaattori, Seinäjoen kaupunki aluevastaava, Kotihoito, Peräseinäjoki sairaanhoitaja, Kotihoito, Keskusta - Niemistö sairaanhoitaja, Kotihoito, Peräseinäjoki terveydenhoitaja, Kotihoito lähihoitaja, Kotihoito, Eteläinen alue lähihoitaja, Kotihoito, Eteläinen alue lähihoitaja, Kotihoito, Ylistaro lähihoitaja, Kotihoito, Ylistaro lähihoitaja, Kotihoito, Keskusta - Niemistö lähihoitaja, Kotihoito, Länsi-Pohja lähihoitaja, Kotihoito, Länsi-Pohja lähihoitaja, Kotihoito, Nurmo sähkötöiden valvoja, tilapalvelut, Seinäjoen kaupunki projektityöntekijä, EPTEK ry projektityöntekijä, EPTEK ry projektityöntekijä, EPTEK ry Seinäjoen kaupungin KAT-ryhmän tiedot: ryhmässä oli 27 henkilöä ryhmä kokoontui 22 kertaa ryhmässä käsiteltiin 59 asiakkaan tilanteet Ähtärin kaupunki vanhuspalvelujohtaja, Ähtärin kaupunki palveluvastaava, Kotihoito, Ähtärin kaupunki muistihoitaja, Ähtärin pääterveysasema sosiaaliohjaaja, Ähtärin kaupunki VirKun-päivätoiminnan vastaava hoitaja, Ähtärin kaupunki sairaanhoitaja, Kotihoito, Ähtärin kaupunki 15

17 sairaanhoitaja, kotihoito, Ähtärin kaupunki sairaanhoitaja, Kotihoito, Ähtärin kaupunki sairaanhoitaja, Kotihoito, Ähtärin kaupunki sairaanhoitaja, Kotihoito, Ähtärin kaupunki terveydenhoitaja, Kotihoito, Ähtärin kaupunki lähihoitaja, Kotihoito, Ähtärin kaupunki lähihoitaja, Kotihoito, Ähtärin kaupunki lähihoitaja, Kotihoito, Ähtärin kaupunki lähihoitaja, Kotihoito, Ähtärin kaupunki lähihoitaja, Kotihoito, Ähtärin kaupunki lähihoitaja, Kotihoito, Ähtärin kaupunki lähihoitaja, Kotihoito, Ähtärin kaupunki lähihoitaja, Kotihoito, Ähtärin kaupunki projektityöntekijä, EPTEK ry projektityöntekijä, EPTEK ry projektityöntekijä, EPTEK ry Ähtärin kaupungin KAT-ryhmän tiedot: ryhmässä oli 22 henkilöä ryhmä kokoontui 16 kertaa ryhmässä käsiteltiin 20 asiakkaan tilanteet 5.3 Alueelliset projektiryhmät Hankeen alussa perustettiin alueelliset projektiryhmät Alavudella, Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa, Lapualla, Seinäjoella ja Ähtärissä. Projektiryhmien tarkoitus oli ohjata KATryhmien toimintaa ja kehittämistä sekä käynnistää alueellinen hanketoiminta. Alavudella projektiryhmä kokoontui säännöllisesti koko hankkeen ajan ja ryhmässä käsiteltiin kansalaisten perusturvaa ja kotihoitoa laajemmassa mittakaavassa. Muiden alueiden KAT-ryhmissä käsiteltiin asioita vastaavassa laajuudessa, joten projektiryhmän kokoontumisille ei nähty tarvetta. 16

18 Projektiryhmien kokoonpanot Alavuden kaupunki Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Lapuan kaupunki perusturvajohtaja kotihoidon johtaja palveluohjaaja muistikoordinaattori projektityöntekijä projektityöntekijä projektityöntekijä vanhuspalvelun johtaja vanhustyönohjaaja vanhustyönohjaaja vanhustyönohjaaja kehittämispäällikkö projektityöntekijä, Ky Kaksineuvoinen projektityöntekijä projektityöntekijä projektityöntekijä vanhustyön johtaja muistihoitaja projektityöntekijä projektityöntekijä projektityöntekijä ryhmässä oli 7 jäsentä ryhmä kokoontui 8 kertaa ryhmässä oli 9 jäsentä ryhmä kokoontui 1 kerran ryhmässä oli 5 jäsentä ryhmä kokoontui 1 kerran Seinäjoen kaupunki Ähtärin kaupunki ikäihmisten palvelujen tulosaluejohtaja kotihoidon johtaja projektityöntekijä projektityöntekijä projektityöntekijä perusturvajohtaja vanhustenpalvelujohtaja kotihoidon palveluvastaava sh, tiimivastaava VirKun päivätoiminnan vastaava hoitaja muistihoitaja projektityöntekijä projektityöntekijä projektityöntekijä ryhmässä oli 5 jäsentä ryhmä kokoontui 1 kerran ryhmässä oli 9 jäsentä ryhmä kokoontui 1 kerran 17

19 6. TULOKSET TUPA-hankkeen päätuloksina voidaan raportoida KAT ryhmien toiminnan vakiinnuttamisen sekä Tupakannan rakentamisen ja käyttöönoton. Kaikilla viidellä hankkeeseen osallistuneella alueella KAT ryhmien toiminta jatkuu hankkeen jälkeenkin. Kunnat toteuttavat hankkeessa rakennettua kokonaisuutta omaan toimintaan parhaiten sopivalla tavalla. Myös Tupakanta-portaali on jatkossakin kuntien työntekijöiden ja yritysten käytössä. EPTEK ry on sitoutunut ylläpitämään portaalia ja jatkaa portaalin kehittämistä yritysten kanssa. Myös muille kunnille tarjotaan mahdollisuutta tulla käyttämään Tupakanta-portaalia. Yrityksille tullaan tarjoamaan mahdollisuutta liittyä portaaliin ja sitä kautta laajentaa ja vakiinnuttaa portaalin käyttöä ja toimintaa. Tupakanta antoi yrityksille mahdollisuuden tiedottaa toiminnastaan ja tuotteistaan suoraan laajemmalle kohderyhmälle kuntien kotihoidossa. Myös KAT-ryhmissä järjestetyt yritysesittelyt mahdollistivat yritysten toiminnan esittelyn laajemmalle käyttäjäkunnalle. Yritysten normaalia toimintaa on tavata ja esitellä tuotteita suoraan kotihoidon johtajille, joten TUPA-hankkeessa kehitetty toimintamalli mahdollisti tiedon levittämisen samalla kertaa laajemmalle käyttäjäkunnalle. Tämä koettiin hyvänä asiana sekä kuntien kotihoidossa että yrityksissä. Hyvinvointiteknologialaitteita, joita KAT-ryhmien asiakkaille tarjottiin ja joita kunnat ottivat käyttöön olivat mm. oviturva, lääkeannostelija, gsm-paikannin, ovihälytin, turvapuhelin, palohälytin, liesivahti ja hälytinmatto. Apuvälineitä olivat mm. rollaattori, suihkutuoli, apinapuu ja sähkösänky. Palveluita olivat mm. asumispalvelut, liesivahdin säätö, päivätoiminta/jumppa. Osalle asiakkaista annettiin mahdollisuus kunnan toimesta testata uuden tyyppisiä laitteita, joita olivat mm. vuodeturva, lääkeannostelija ja kuvapuhelinyhteys. Muita teknisiä laitteita olivat mm. ovikellohälytin, happirikastin, riistakamera ja langaton ovikello. Muita hankintoja olivat mm. lamput, matto ja avain. Asiakastapaus esimerkki Asiakas asui palveluasunnossa ja hän oli aiemmin lähtenyt vaeltelemaan kävellen. Hoitaja kävi asiakkaan luona kaksi kertaa päivässä. Hoitaja toi asiakastapauksen KAT-ryhmän kokoukseen ja asiakkaalle ehdotettiin Vega-paikannuslaitetta vuokralaitteena. Omaisiin otettiin yhteyttä hoitajan toimesta ja he antoivat luvan paikantimen tilaamiseen. Tässä vaiheessa omaisten yhteystiedot toimitettiin hanketoimijoille, jotka käynnistivät teknologian hankkimisprosessin. Laitetoimittajalla oli paikantimia varastossa, joten laite päästiin asentamaan asiakkaalle vajaan kuukauden kuluttua KAT-ryhmän kokouksesta. Ennen asentamista paikanninlaite ohjelmoitiin asiakkaan tiedoilla sekä tehtiin vuokrasopimusluonnos. Asennuspäivänä paikalla asiakkaan luona oli omainen sekä palvelutalon hoitajia. Heille kaikille näytettiin laitteen toiminnot ja akun lataaminen. Omainen allekirjoitti sopimuksen asiakkaan puolesta. 18

20 Myöhemmin asiakastapaus palasi KAT-ryhmän käsittelyyn, koska paikanninlaitteen akun kesto ei ollut hoitajien mielestä riittävä. Hanketoimijoiden taholta laitteen asetuksia muutettiin siten, että hälytysrajaa pienennettiin ja paikantamisen aikaa nostettiin. Lisäksi asennettiin toinen tukiasema, jonka kantomatka ylettyi pihakeinuun, jossa käyttäjä usein istui. Laitteisto kuluttaa akkua silloin, kun se on tukiaseman kantomatkan ulkopuolella. Toisella tukiasemalla saatiin aikaan se, että GPS ei ollut ns. turhaan aktivoituna kotiympäristössä, jossa käyttäjä useimmiten oli ja joka oli turvallinen. Näin akun kestoon saatiin lisää kestävyyttä. Asiakastapaus palasi vielä KAT-ryhmään, kun asiakas oli mennyt vierailulle toiseen huoneistoon. Asiakas oli ollut tukiaseman kantaman ulkopuolella ja se oli aiheuttanut hälytyksen. Järjestelmä näytti hoitajille, että asiakas olisi ollut muutaman kilometrin päässä kotoa, vaikka todellisuudessa hän oli aivan lähellä kotia. Asiaa selvitettiin ja todettiin, että GPS-laite ei näytä paikkaa, kun laitteen käyttäjä on sisätiloissa. GPS kellon ollessa sisätiloissa tukiaseman kantomatkan ulkopuolella järjestelmä näyttää paikan GSM-paikannuksella, jolloin sijainti ei ole tarkka. Asiakastapauksen opetuksena oli se, että laitteen koulutuksella ja käyttämisellä on tärkeä merkitys. Tässä tapauksessa käytiin laitetekniikkaa hoitajien kanssa vielä läpi. Käytäntö usein opettaa lisää laitteiden käyttöä ja hallintaa sekä osoittaa lisäkoulutustarpeen. 6.1 KAT ryhmien tuloksia alueittain Alavuden kaupunki Alavuden kaupungin KAT-ryhmän tiedot: ryhmässä oli 12 henkilöä ryhmä kokoontui 20 kertaa ryhmässä käsiteltiin 35 asiakkaan tilanteet Hyvinvointiteknologia Palvelut Muu tekninen asennus Tilanteen tarkistus Kesken Asennettu 23 asiakkaalle, joista 6 on siirtynyt hoitokotiin tms. ja 1 oli laitteen testikäyttö 2 asiakasta 1 asiakas 8 asiakasta 1 asiakas Laitteiden käyttöaika - min 1 kk - max 32 kk - keskiarvo 10,8 kk 19

21 Alavus 3 % 23 % hyvinvointiteknologia 3 % 6 % 65 % palvelut muu tekninen asennus tilanteen tarkistus kesken Hyvinvointiteknologialaitteita, joita asiakkaille asennettiin olivat mm. hälyttävä lääkeannostelija, ovihälytin, turvapuhelin + ovihälytin sekä turvapuhelin ja palohälytin. Palveluita olivat asiakkaan sijoittaminen hoitokotiin tms. ja päivätoimintaan osallistuminen. Muita teknisiä apuvälineitä oli mm. ovikellohälytin. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kuntayhtymä Kaksineuvoisen KAT-ryhmän tiedot: ryhmässä oli 23 henkilöä ryhmä kokoontui 18 kertaa ryhmässä käsiteltiin 38 asiakkaan tilanteet Hyvinvointiteknologia Muu tekninen asennus Muu hankinta Palvelu Tilanteen tarkistus Asiakkuuden päättyminen ennen ratkaisua Kesken Asennettu 9 asiakkaalle, joista 2 on siirtynyt hoitokotiin tms. ja 3 oli laitteen testikäyttö 4 asiakasta 4 asiakasta 7 asiakasta 12 asiakasta 1 asiakas (nukkunut pois) 1 asiakas 20

22 Laitteiden käyttöaika - min 1 kk - max 22 kk - keskiarvo 11,2 kk 3 % Kuntayhtymä kaksineuvoinen 3 % hyvinvointiteknologia 24 % palvelut 32 % muu tekninen asennus muu hankinta 18 % tilanteen tarkistus 10 % 10 % kesken asiakkuuden päättyminen ennen ratkaisua Hyvinvointiteknologialaitteita, joita asiakkaille asennettiin olivat mm. turvapuhelin + häkävaroitin + ovihälytin, liesivahti ja paikannin. Muita teknisiä apuvälineitä olivat mm. happirikastin, ovikello, riistakamera ja langaton ovikello. Muita hankintoja olivat mm. lamput, matto ja avain. Palveluita olivat asiakkaan sijoittaminen hoitokotiin tms. Lapuan kaupunki Lapuan kaupungin KAT-ryhmän tiedot: ryhmässä oli 13 henkilöä ryhmä kokoontui 20 kertaa ryhmässä käsiteltiin 48 asiakkaan tilanteet 21

23 Hyvinvointiteknologia Apuvälineet Palvelu Tilanteen tarkistus Asiakkuuden päättyminen ennen ratkaisua Kesken Asennettu 16 asiakkaalle, joista yksi on siirtynyt hoitokotiin tms. ja kaksi on nukkunut pois 4 asiakasta 10 asiakasta 12 asiakasta 5 asiakasta (nukkuneet pois) 1 asiakas Laitteiden käyttöaika - min 1 kk - max 27 kk - keskiarvo 14,8 kk Lapua 2 % 11 % hyvinvointiteknologia palvelut 33 % apuvälineet 25 % tilanteen tarkistus 8 % 21 % kesken asiakkuuden päättyminen ennen ratkaisua Hyvinvointiteknologialaitteita, joita asiakkaille asennettiin olivat mm. hälytinmatto, ovihälytin, turvapuhelin + palohälytin ja liesivahti. Apuvälineitä olivat mm. rollaattori, suihkutuoli, apinapuu ja sähkösänky. Palveluita olivat liesivahdin säätäminen sekä asiakkaan sijoittaminen hoitokotiin tms. 22

24 Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupungin KAT-ryhmän tiedot: ryhmässä oli 27 henkilöä ryhmä kokoontui 22 kertaa ryhmässä käsiteltiin 59 asiakkaan tilanteet Hyvinvointiteknologia Palvelut Tilanteen tarkistus Kesken Asennettu 26 asiakkaalle, joista kaksi on siirtynyt hoitokotiin tms. ja kolme on nukkunut pois 12 asiakasta 19 asiakasta 2 asiakasta Laitteiden käyttöaika - min 2 kk - max 30 kk - keskiarvo 15,5 kk Seinäjoki 4 % 32 % 44 % hyvinvointiteknologia palvelut tilanteen tarkistus kesken 20 % Hyvinvointiteknologialaitteita, joita asiakkaille asennettiin olivat mm. älykäs ovihälytin, tavallinen ovihälytin, turvapuhelin + palohälytin, paikannin ja liesivahti. Palveluita olivat asiakkaan sijoittaminen hoitokotiin tms. 23

25 Ähtärin kaupunki Ähtärin kaupungin KAT-ryhmän tiedot: ryhmässä oli 22 henkilöä ryhmä kokoontui 16 kertaa ryhmässä käsiteltiin 20 asiakkaan tilanteet Hyvinvointiteknologia Palvelu Tilanteen tarkistus Kesken Asennettu 9 asiakkaalle, joista kaksi on siirtynyt hoitokotiin tms. ja yksi on nukkunut pois sekä yhdellä asiakkaalla oli laitteen testikäyttö 1 asiakas 10 asiakasta 0 asiakasta Laitteiden käyttöaika - min 1 kk - max 23 kk - keskiarvo 15,3 kk Ähtäri 50 % 45 % hyvinvointiteknologia palvelut tilanteen tarkistus 5 % Hyvinvointiteknologialaitteita, joita asiakkaille asennettiin olivat mm. älykäs oviturva, lääkeannostelija, paikannin, tavallinen ovihälytin ja turvapuhelin + ovihälytin. Palveluita olivat asiakkaan joutuminen sairaalaan. 24

26 6.2 Hyvinvointiteknologian käyttöaika alueittain ,3 Käyttöaika kuukausittain min max 15, ,4 keskiarvo 11,8 10 Minimiaika hyvinvointilaitteiden käyttöajalle joka alueella oli yksi (1) kuukausi, koska asiakkaat 5 olivat testanneet 1 eri 1 laitteita yhden 1 kuukauden 1 ajan. Testikäytössä 1 olevia laitteita olivat lääkedosetti, 0 kuvapuhelinyhteys ja vuodeturva. Alavus Ky Kaksineuvoinen Lapua Seinäjoki Ähtäri 6.3 Alueet yhteensä KAT-ryhmissä oli yhteensä 85 henkilöä KAT-ryhmät kokoontuivat 96 kertaa ryhmissä käsiteltiin 200 asiakkaan tilanteet projektiryhmät kokoontuivat 12 kertaa Hyvinvointiteknologia Yhteensä Muu tekninen asennus Muu hankinta Palvelu Apuväline Tilanteen tarkistus Asiakkuuden päättyminen ennen ratkaisua Kesken Asennettu 83 asiakkaalle, joista 13 on siirtynyt hoitokotiin tms., 6 on nukkunut pois ja 5 oli laitteen testikäyttö 5 asiakasta 4 asiakasta 4 asiakasta 32 asiakasta 61 asiakasta 6 asiakasta (nukkuneet pois) 5 asiakasta 25

27 Laitteiden käyttöaika - min 1 kk - max 26,8 kk - keskiarvo 13,5 kk 3 % 3 % Kaikki alueet hyvinvointiteknologia 31 % 41 % palvelut apuväline muu tekninen asennus muu hankinta tilanteen tarkistus 2 % 2 % 2 % 16 % kesken asiakkuuden päättyminen ennen ratkaisua Käyttöaika kuukausina 30 26,8 25 min 20 13,5 max 15 ka Kaikki alueet 26

28 Minimiaika hyvinvointilaitteiden käyttöajalle joka alueella oli yksi (1) kuukausi, koska asiakkaat olivat testanneet eri laitteita yhden kuukauden ajan. Testikäytössä olevia laitteita olivat lääkedosetti, kuvapuhelinyhteys ja vuodeturva. 27

29 7 JOHTOPÄÄTÖKSET, POHDINTA JA ARVIOINTI TUPA-hanke ja siinä toteutetut kokonaisuudet nähtiin kunnissa tarpeellisina. Perusajatus hankkeelle oli syntynyt Hyvinvointialan Living Lab hankkeessa, joka toteutettiin ennen TUPAhanketta. Hyvinvointialan Living Lab -hankkeessa mukana olleet Alavuden kaupunki, Lapuan kaupunki ja Seinäjoen kaupunki kokivat hankkeessa kehitetyt toimet tärkeinä, mutta toteutusajan liian lyhyenä. Tällöin syntyi tarve jatkohankkeelle. Jatkohankkeeseen otettiin lisäksi mukaan kaksi muuta aluetta Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja Ähtärin kaupunki. Tämä antoi hankkeelle laajuutta ja auttoi edelleen ymmärtämään kotihoidon haasteita. TUPA-hankkeen aikana kotihoidon suhtautuminen teknologian hyödyntämiseen on hankkeen toimijan kannalta parantunut. Teknologia nähdään jo enemmän toimintaa tukevana ja tarpeellisena kokonaisuutena. Tästä osoituksena on se, että jokainen hankkeessa mukana ollut alue jatkaa jollain tavalla hankkeessa kehitettyä toimintaa, vaikkakin alueilla oli eroja KATryhmien aktiivisessa toiminnassa. Hankkeen aikaansaannosta on esimerkiksi se, että Seinäjoen kaupunki on perustanut asiantuntijahoitaja-vakanssin, jonka yhtenä päätehtävänä on teknologioiden selvittäminen ja hyödyntäminen. Vaikka hyvinvointiteknologia nähdään kotihoidossa jo paljon positiivisemmin, on asenteissa silti kehittämisen varaa. Ennakkoluuloja teknologiaa kohtaan on hoitajien lisäksi myös asiakkailla ja omaisilla. Tällä hetkellä kotihoidossa työskentelee vielä kahden sukupolven edustajia ja selkeästi on huomattavissa, että nuoremmille työntekijöille teknologia-asiat ovat helpommin ymmärrettävissä. Teknologialaitteet nähdään myös asiakasrajapinnassa haasteellisena, koska käyttäjät ja omaiset eivät vielä ymmärrä, että auttavat teknologiat tulisi ottaa käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kotihoidon asiakkaiden kunto saattaa heiketä nopeasti, jolloin teknologioiden käyttöönotto viivästyy. Asiakkaat eivät ehdi saada apua teknologialaitteista, jos laitteiden asennus- ja käyttöönotto kestää kauan. Monessa tapauksessa laitteiden hankinta- ja selvitysprosessi oli jo vireillä ja asennuksista jopa sovittu, kun todettiin asiakkaan kunnon heikentyneen niin, että laitetta ei enää voitu ottaa käyttöön. Hankkeenkin aikana todettiin useassa tapauksessa, että tiettyjä teknologioita ei voitu enää hyödyntää asiakkaan kunnon vuoksi. Syitä siihen, että teknologia otetaan liian myöhään käyttöön, ovat esimerkiksi laitteiden kustannukset ja tietämättömyys erilaisista mahdollisuuksista. Hoitajilla on iso vastuu siinä, että he ymmärtävät nämä mahdollisuudet ja viestittävät niistä asiakkaille ja omaisille. Usein hoitajat ovat ainoa aktiivinen rajapinta asiakkaisiin. Tupakanta kokonaisuus nähtiin tarpeellisena, mutta sitä ei saatu tämän hankkeen aikana täysin toimimaan. Kuntien kotihoitajat hakivat Tupakannasta tietoa vaihtelevasti ja samoin yritykset päivittivät tuotteitaan ja palveluitaan vaihtelevasti. Yritykset kuitenkin suhtautuivat Tupakantaan positiivisesti, hankkeessa ei vain ollut aikaa tehostettuun käyttöönottoon. EPTEK on kuitenkin 28

30 ajatellut edelleen kehittää Tupakantaa ja laajentaa sitä mahdollisuuksien mukaan muihin kuntiin ja yrityksiin. Yhtenä suurena ongelmana on nähty jo aiemmin laitteiden saatavuus ja tämän vuoksi hankkeessa testattiin teknologialaitteiden vuokrauspalvelutoimintaa. Tulosten perusteella voitaneen sanoa, että tällaiselle palvelulle on tarvetta, vaikkakin hankkeen aikana laitteita ei määrällisesti vuokrattu kuin joitakin kymmeniä. Silti kaikki nämä tapaukset olivat tärkeitä ja helpottivat asiakkaiden elämää. EPTEKin kannalta voidaan todeta, että hankkeessa pilotoitu vuokraustoimintaa on vaikea saada kannattavaksi, se on enemmän yksi osa yhdistykselle sopivaa yhteistyötä kuntien ja eteläpohjalaisten kanssa. Se miksi vuokraustoiminta ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa, johtuu siitä, että laitteita tarvitsevat asiakkaat ovat kaikki erilaisia ja laitteiden valintaan, ohjelmointiin, käyttökoulutukseen ja asennukseen vaaditaan aikaa. Monesti nämä asiakkaat tarvitsevat asennusten jälkeen jatkuvaa teknistä tukea, joka on aikaa vievää työtä. Lisäksi kotihoidon asiakkaat ovat yleensä eniten apua tarvitsevassa asiakasryhmässä. Toiveena on, että tulevaisuudessa hoitajat voisivat ottaa enemmän vastuuta myös teknisistä ylläpidoista. Teknologiakoulutus kotihoitoyksiköissä nähdään hankkeen toteuttajan mielestä hyvin tarpeellisena. Koulutuksia tulisi järjestää säännöllisesti, koska tuntuu siltä, että teknologiat mielletään edelleen haastaviksi. On huomattu, että perusasiatkaan eivät jää mieleen, jos niitä ei kertaa. Teknologiaosaaminen on suoraan verrannollista siihen, miten teknologialaitteita käytetään tai tarjotaan asiakkaiden käyttöön. Kotihoitoyksiköt tiedostavat koulutushaasteen, mutta koulutuksia ei silti vielä järjestetä säännöllisesti. Kuitenkin kuntien välillä on tässä suhteessa eroja. TUPA-hankkeessa jatkokehitetty toimintamalli koettiin hyödylliseksi ja uudenlaista toimintaa tukevaksi. Kunnat, joissa kehitystyö aloitettiin jo Living Lab hankkeen aikana hyötyivät selvästi pidemmästä kehitysvaiheesta, mutta myös muut alueet ottivat toimintamallin käyttöön ja jatkavat toimintaa hyödyntäen sitä. Hanketta on ollut mielenkiintoista toteuttaa ja huomata todellisia etuja teknologioiden ja kotona pärjäämisen välillä. Selvästi on huomattavissa, että käytäntö ja olemassa olevat teknologiat eivät aina kohtaa. Teknologialaitteiden kehittäjien ymmärrys ei aina riitä näkemään asiakkaiden todellisia haasteita. Tämän vuoksi tarvitaan jatkuvaa keskustelua teknologiakehittäjien ja kotihoidon ammattilaisten välillä, jota tämä hanke on toteuttanut. TUPA-hankkeen aikana käsiteltiin 200 asiakkaan tilanteet, hyvinvointiteknologialaitteita asennettiin 83 (41,5 %) asiakkaalle. Laitteet olivat käytössä keskimäärin 13,5 kk. KAT-kokouksiin osallistui yhteensä 85 henkilöä, joka tarkoittaa sitä, että viiden kunnan alueella 85 henkilöä sai ensikäden tietoa hyvinvointiteknologialaitteista ja olivat kehittämässä tätä uutta toimintamallia. Hanke on saavuttanut hyvin asiakkaat, yritykset ja kotihoidon henkilöstön ja edellä kuvattua tulosta voidaan pitää onnistuneena. 29

31 7.1 Jatkotoimenpiteet Jokainen alue on ilmoittanut, että jatkavat TUPA-hankkeessa kehitettyä toimintaa. Alavus, Lapua ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen jatkavat toimintaa itsenäisesti ja käyttävät tarvittaessa konsultaatioapua. Seinäjoki ja Ähtäri jatkavat toimintaa samalla tavalla kuin TUPA-hankkeessa. Mainittakoon, että Seinäjoki on perustanut asiantuntijahoitajan toimen, jonka tehtävänä on keskittyä teknologia-asioiden kehittämiseen kotihoidossa. Tupakanta kokonaisuus on käytettävissä hankkeen päättymisen jälkeen ja siihen ollaan rekrytoimassa uusia yrityksiä ja kuntia. 8 LIITTEET Liite 1. Iiro Heinon opinnäytetyö Kotona Asumisen Tuki-ryhmän toiminta 30