Venäjän vallankumouksen merkitys Suomen itsenäistymiselle: tulkinta sadan vuoden jälkeen
|
|
- Tuomo Haapasalo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 (suomennos venäjänkielisestä tekstistä) Sergei Žuravlev, Venäjän Tiedeakatemian Venäjän historian instituutti Venäjän vallankumouksen merkitys Suomen itsenäistymiselle: tulkinta sadan vuoden jälkeen Venäjän ajankohtaisessa historiankirjoituksessa yhä enemmälle huomiolle alkaa päästä tulkinta, jonka mukaan XX vuosisadan alun vallankumousaika käsitellään yhtenäisenä Venäjän Suurena vallankumouksena. Se nähdään alkaneen 1917 helmikuussa ja päättyneen saman vuoden lokakuussa. Tapahtumat etenivät vaiheittain ja kestivät reilut puoli vuotta. Hajoamistilassa olleen Venäjän keisarikunnan eri alueilla vallankumouksen aikajana ja sen keskeisimmät kääntöpisteet saivat aivan omanlaisia käänteitä. Tämä koskee mitä täydellisimmissä määrin Suomen Suurruhtinaskuntaa, joka oli pitkään nauttinut erillisoikeuksista osana Venäjän imperiumia. Mitä yllä kuvattu lähestymistapa tarjoaa? Ainakin painopiste voidaan siirtää vallankumouksen tapahtumien etenemiselle, mikä taas asettaa kysymyksiä tiettyjen historiallisten tapahtumien kulun ja tulosten syy-seuraussuhteista. Tämän tulokulman valossa näkyväksi tulee paljon puhuttu aihe vv vaihtoehtoisista historiallisista ratkaisuista. Kysymys kuinka olisi käynyt, ellei kuuluu ikuisiin jännitystä ja keskusteluja herättäviin sellaisiin, mutta on varsin hyödyllinen vallankumousajan tapahtumien sisäistämisen kannalta. Tarkaselutapa tarjoaa mahdollisuuden nähdä Suomen itsenäistyminen moniuloitteisena, dynaamisena kehityskaarena, havaita vallankumouksen eri vaiheessa suomalaisessa ja venäläisessä yhteiskunnassa vaikuttaneet yhteiskunnalliset ja poliittiset voimat sekä tuoda esille Suomen hallintoelimien, Venäjän väliaikaisen hallituksen, Pietarin neuvoston, bolševikkien yms. asennoituminen siihen. Ei suinkaan olisi pahitteeksi määritellä tapahtumien aikajana. Suomen itsenäistymiseen johtanut kivikkoinen tie alkoi Venäjän tsaari ja Suomen suurruhtinas Nikolai II:n luopumisesta Venäjän kruunusta ja valtaistuimesta 1917 maaliskuun alussa. Suomessa se lisäsi pitkään haudutettuja maan itsenäisyystoiveita, mutta toisaalta käynnisti oikeudelliset pulmat koskien Suomen asemaa osana Venäjää jatkuvan vallankumouksen olosuhteissa. Ne jäivät ratkaisematta Väliaikaisen hallituksen aikana. Suomen statuksen epämääräisyys nousi ylisuuriin mittoihin Venäjän julistauduttua tasavallaksi 1.syyskuuta 1917, siitä huolimatta hallitus ei kielitäytynyt määräämästä autonomiaan kenraalikuvernööriä, niin kuin oli tehty tsaarivallan aikana. Suomalainen historiantutkimus suosii tulkintaa, että syksyyn 1917 mennessä, eli ennen bolševikkien vallankaappausta Pietarissa saati ennen itsenäisyyden muodollisesta tunnustamista niiden taholta entinen Suurruhtinaskunnasta tuli de facto Venäjästä riippumaton, itsenäinen valtio. Kyse oli vain siitä, että tuo itsenäisyys vahvistettaisiin teknisesti de jure. Tuskin asianlaita oli niin yksikertainen ja yksioikoinen, kuin halutaan nähdä. Bolševikkien vallankaappauksen alla, lokakuun lopulla Väliaikaisen hallituksen edustajien ja K.J. Ståhlbergin perustuslakikomitea käytyään useita kuukausia tiiviitä neuvottelujaan onnistuivat lopulta sopimaan kahdesta Suomen hallitusmuotoa sekä Venäjän ja Suomen oikeudellista asemaa koskevasta lakiluonnoksesta. Omassa tutkimuksessaan autonomian ajan Suomen historiaa
2 käsitellyt Osmo Jussila esittää ajatuksen, että ko. asiakirjoista tuli eräänlainen päätepiste Suomen valtiollisuuden kehityksessä 1 Dokumentit tarjosivatkin suomalaisille päätösvallan maakunnan sisäisissä asioissa, mutta jättivät Venäjälle oikeuden määrätä ulkopoliittisissa ja sotilaallisissa kysymyksissä, minkä johdosta itsenäisyyttä ei tietenkään voitu pitää täydellisenä ja ehdottomana. Joka tapauksessa Venäjän väliaikainen hallitus ei ehtinyt käsitellä lakiluonnoksia, jotka ovat jääneet paperille. Itsenäisen Suomen nousemisen kannalta kohtalokkaaksi muodostui aikaväli syksystä 1917 syksyyn 1918, jolloin erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja oli runsaammin kuin koskaan. Suomen vallankumoukselliset olivat ottaneet mallia Venäjän bolševikeista ja luottaen heille luvattuun tukeen (mitään sellaista varteen otettavaa ei Venäjältä koskaan saapunut) lähtivät yrittämään vallankaappausta. Bolševikit tunnustivat Suomen vallankumouksellisen hallituksen ja solmivat sen kanssa sopimuksen Venäjän ja Suomen sosialististen tasavaltain välillä. Lopulta Suomen vallankumouksen tuloksena oli monia uhreja vaatinut sisällissota, maa alkoi yhä enemmän suuntautua kohti Saksaa. Myönteisyydellä haluttiin hankkia turvatakuut Suomen itsenäisyydelle väistämättömältä tuntuvaa bolševikki-venäjän hyökkäystä vastaan. Tällä tavoin Suomen hallitus luopui vapaaehtoisesti kauan odotetusta ja suurella tuskalla saavutetusta itsenäisyydestä. Valkoisten voiton jälkeen Suomessa jatkui ns. interregum-aika, siitä tuli Saksan protektoraatti P.E. Svinhufvudin ja myöhemmin K.G.E. Mannergeimin hoitaessa valtionhoitajan virkaa. Hankala sanoa, kuinka olisi käynyt väliaikaisesti riippumattomuutensa menettäneen Suomen, ellei vallankumous olisi puhjennut jälleen nyt Saksassa marraskuussa 1918, mikä johti Saksan keisarikunnan luhistumiseen ja Suomen vapautumiseen kaikista kahdenkeskisistä sopimuksista. Ei liene salaisuus, että vuoden 1918 marraskuun tapahtumat Saksassa ovat erinäisin osin jatkoa Venäjän suuren vallankumoukselle. Suomen itsenäistymisen muotoutuminen pääsi lopulliseen vaiheeseen, kun maa oli saanut kansainvälisen ja oikeudellisen asemansa tunnustuksen sekä vahvistanut Suomen ja Venäjän välisen rajan viisi kuukautta kestäneiden Tarton rauhanneuvottelujen jälkeen syksyllä Entä artikkelin alussa esitetty teesi, jonka mukaan vallankumouskautta tulee tarkastella dynaamisena liikkeenä? Se osoittaa, että Venäjän ja Suomen historiat pysyttelivät keskenään tiiviissä riippuvuussuhteessa. Hieman kärjistäen voitaneen sanoa, että aikakauden Suomen tapahtumien tarkastelu ei ole mahdollista ilman venäläistä kontekstia. Toisaalta, Suomen vallankumouksen traagiset käänteet ovat jääneet usein vähemmälle huomiolle pohdittaessa Venäjän suurta vallankumousta. Kansallisen itsenäisyyden väreihin sonnustautunut Suomen vallankumous (yhteiskunnallisten ja kansallisten tekijöiden välinen suhde, nationalismin ja demokraattisen kansallisliikkeen välinen rajanveto Suomen vallankumouksen eri vaiheissa ovat toistaisesti tutkimatta) 2 oli Venäjän yleisen vallankumouksen tärkein osa, mutta myös 1 Jussila О. Suomen suurruhtinaskunta Helsinki, s Ks. mm: Новикова И.Н. От лояльности к сепаратизму: образ Финляндии в общественном мнении России // Имперские и национальные модели управления: российский и европейский опыт. М., С
3 vaikutti siihen mitä huomattavimmissa määrin 3. Asiaan on mm. kiinnittänyt huomiota valtiotieteen tohtori, historioitsija Eino Ketola 4. Seuraavaksi puolustaakseen teesiä siitä, ettei Suomen itsenäistyminen ollut hetkellinen teko vaan pitkäaikaista toimintaa, haluaisin esittää kriittiset pisteen tuolla tiellä. On lähdettävä liikkeelle siitä toteamasta, ettei ilman Venäjän Suurta vallankumousta Suomen valtiollinen riippumattomuus kenties olisi jäänyt toteutumatta. Tätä on varsin suorasanaisesti korostanut Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen: vuoteen 1917 mennessä Venäjän keisarikunnan toteutettaman ns. toisen sortokauden tarkoitusperät tavoittelivat Suomen suurruhtinaskunnan liittämistä emomaahan ja suomalaisten täydellistä assimilaatiota. Nuo molemmat olivatkin varsin realistinen ja ainoa mahdollinen tapahtumien ketju 5. Helmikuun 1917 vallankumouksen tapahtumat Pietarissa saattoivat toisen sortokauden loppuun. Tsaari Nikolai II:n kruunustaluopuminen 2.maaliskuuta 1917 ajankohtaisti kysymyksen Suomen oikeudellisesta asemasta osana demokraattista Venäjää. Suomen eduskunnan epäilyt valtaan nousseen Väliaikaisen hallituksen laillisuudesta hälvenivät heti kun jälkimmäinen antoi Suomea koskevan julistuskirjan, eli ns. maaliskuun manifestin. Tämä asiakirja kumosi kaikki aikaisemmat perustuslainvastaiset lait ja asetukset, käytännössä tämä merkitsi paluuta 1899 manifestin edeltäneeseen aikaan. Osa Suomen poliitikoista ryhtyikin pohtimaan laajemman autonomian mahdollisuutta ja pitkässä juoksussa lopullista Venäjään yhdistävän napanuoran katkaisemista. Kutakuinkin samoihin aikoihin maaliskuussa 1917 eduskunnan johtoon tuli Väliaikaishallituksen Suomeen kenraalikuvernööriksi nimetty ja senaatin muodollinen puheenjohtaja M.A.Stahovitš, jonka tuliset vallankumoushenkiset puheet vain lisäsivät vettä myllyyn. Hänen varapuheenjohtajansa sosiaalidemokraattien johtamassa senaatissa Oskari Tokoi omassa myöhemmin tunnetuksi tulleessa puheessaan yhdisti itsenäisyyden saavuttamisen kansakuntien itsemääräämisoikeuteen. Tilanteen paradoksaalisuus piili siinä, että yhtäältä 1917 helmikuun jälkeen ylintä valtaa Suomessa edusti vallankumouksellinen Väliaikainen hallitus, joka oli perinyt vallankumouksen kaataman Venäjän tsaarin Suomeen ulottuvat valtuudet ja vallan toteutustavatkin. Toisaalta, Venäjästä irralleen pyrkinyt Suomi ajan myötä tuli yhä enenevässä määrin osaksi yleiseurooppalaisen vallankumouksen tapahtumia. Pitkin vuotta 1917 suomalaisessa politiikassa vallitsi pragmaattisuus, joka tavoitteli Venäjän tilanteen hyödyntämistä jatkuvan vallankumouksen olosuhteissa (keskushallinnon heikkous, vallan jatkuva hajoaminen, poliittisen kriisin syveneminen), Väliaikaisen hallituksen ja Pietarin neuvoston taistelu vallankäytöstä paheneminen yms. tavoitteenaan saada enemmän tilaa ja vahvistusta autonomian oikeuksille. Kuitenkin suomalaiset sosiaalidemokraatit asettivat panoksensa bolševikkien varalle, jotka lupasivat kansakunnille itsemääräämisoikeuksia, paikalliset liberaalit taas katsoivat Väliaikaisen hallituksen suuntaan, joka taipui myönnytyksiin. 3 Venäjän vallankumouksen tapahtumien vaikuttamista Suomeen on pohdittu erityisen paljon kylmän sodan aikana. Ks, mm: Smith, Clarence Jay. Finland and the Russian Revolution Athens: University of Georgia Press, 1958; Upton, Anthony. The Finnish Revolution, Minneapolis: University of Minnesota Press, Tuomo Polvisen monografista Venäjän vallankumous ja Suomi (Helsinki, 1967, 1971), josta on otettu 20 painosta, ei ole tehty venäjänkielistä laitosta. 4 Ketola E. Революция 1917 года и обретение Финляндией независимости: два взгляда на проблему // Отечественная история Вихавайнен Т. Сталин и финны. Спб: Журнал Нева, С.40.
4 Vallankumouksen myötä syntyi ainutlaatuinen kaksoisvaltatilanne, kuin yhtä aikaa olisi pyy pivossa ja kymmenen oksalla. Myöhemmät tapahtumat osoittivatkin suomalaisten valitseman taktikoinnin Venäjän vallankumouksen kahden leiriytymän välillä olleen viisasta: bolševikit olivat huomattavasti ennen valtaannousuaan sitoutuneet toimimaan suomalaisten tovereiden, sosiaalidemokraattien hyväksi, ja Väliaikainen hallitus menettäessään valtakeinoja pitkin 1917, joutui tekemään uusia myönnytyksiä, laajentaen autonomiaa korvauksena suomalaisten lojaalisuudesta. Se, missä määrin poliittinen toimina oli riippuvainen Venäjän tilanteesta, näkyy selkeästi heinäkuun 1917 tapahtumien kohdalla: Suomen parlamentti oli saanut myöhemmin harhaksi osoittautuneen uutisen Venäjän väliaikaisen hallituksen kaatumisesta Pietarissa, minkä johdosta eduskunta kiirehti hyväksymään 5.heinäkuuta 1917 valtalain, jolla korkein valta Suomessa siirrettiin eduskunnalle. Kun 8.heinäkuuta Väliaikaisen hallituksen uusi johtaja A.Kerenski ei tunnustanutkaan valtalakia ja antoi eduskunnan hajottamispäätöksen, osa kansanedustajista uskalsi esittää avointa tyytymättömyyttään päätöstä kohtaan. Merkille pantavaa on Väliaikaisen hallituksen pehmeä suhtautuminen tuohon puhtaasti vallankaappausyritykseen: ottaen huomioon, että keisarikunnassa vallitsi sota-ajan lainsäädäntö ja suomalaiset jääkärit taistelivat Ensimmäisen maailmansodan rintamalla Venäjän vihollisen puolella, Suomen olisi voinut käydä kaltoin. Suomen historia vuonna 1917 kuuluu erottamattomana osana Venäjän Suuren vallankumouksen historiaan. Suurruhtinaskunnan alue, Helsinki ja muut isot työläiskaupungit, joissa sijaitsi propagandan kiihottamia Venäjän armeijan varuskuntia, 1917 keväästä asti olivat tukemassa Pietarin vallankumouksen tapahtumia. Kesällä 1917 Helsingistä tuli Venäjän Suuren vallankumouksen merkittävin tukikohta, jonka antamaan tukeen bolševikit luottivat erityisen paljon. Hyvin pian valtaan nousemisen jälkeen, 2.marraskuuta 1917 bolševikit julkaisivat Venäjän kansojen oikeuksien julistuksen, johon oli kirjattu kansojen itsemääräämisoikeus aina itsenäistymiseen saakka. Tuolloin Suomessa elettiin vallankumouksen hengessä: marraskuun puolessa välissä käytiin yleislakko, jolla tuettiin lokakuun bolševikkivallankumousta Pietarissa. Tosin ratkaisevana hetkenä Suomen sosiaalidemokraatit eivät uskaltaneet lähteä tavoittelemaan vallanvaihtoa. Eivät auttaneet edes Kansallisuuksien kansankomissaari Josif Stalinin kiihkeät puheet, hänethän oli varta vasten lähetetty vallankumouksellista Pietarista vallankumoukselliseen Helsinkiin esiintymään 14.marraskuuta 1917 Suomen SDP ylimääräisessä puoluekokouksessa. Suomen eduskunta pelkäsi vallankumouksen puhkeamista Venäjän bolševikkien avustamana, mutta käytännössä se käytti samoja vallankumouksen luomia muotteja. Saatuaan varmistuksen saksalaisilta se julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi. 6.joulukuuta 1917 Suomen eduskunta hyväksyi kaksi päivää aikaisemmin annetun esityksen maan julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä. Kun bolševikkien asemaa Venäjän laillisina johtajina ei haluttu tunnustaa, niiltä ei aiottu hankkia hyväksyntääkään. Itsenäisyysjulistus sisälsi ilmoituksen siitä, että hallituksen tulee kääntyä toisten valtojen puoleen saadakseen Suomen valtiollisen itsenäisyyden kansainvälisesti tunnustetuksi. Tuota ei esitetty Kansankomissaarien neuvostolle, eli bolševikkien hallitukselle vaan Venäjän perustuslakia säätävälle kansalliskokoukselle, jonka oli määrä aloittaa toimintansa tammikuussa Tosin joulukuun puolessa välissä Suomen johtajat joutuivat hyväksymään bolševikkien vallan ja kääntyivät heidän puoleensa pyytämään virallista itsenäisyyden tunnustamista. Tämä tapahtui
5 Saksan painostuksen alla, joka tarvitsi Brest-Litovskin rauhaa (Neuvosto-Venäjän kanssa 7.maaliskuuta 1918 solmitun röyhkeän rauhan sopimuksen jälkeen Saksa teki erillisen rauhansopimuksen itsenäiseksi tulleen Suomen kanssa, jonka salaiset pöytäkirjat edellyttivät saksalaisten joukkojen maihinnousua Suomen rannikolle) varmistaakseen Suomen ja Neuvosto- Venäjän keskinäisen tunnustamisen. Tuloksena oli historiallisiin mittasuhteisiin noussut Kansankomissaarien neuvoston antama tunnustuskirje, jonka VTSiK 22.joulukuuta ja III Yleisvenäläinen neuvostokokous vahvistivat, mutta lähinnä muodollisuuden vuoksi. T.Vehviläinen korostaen Suomen itsenäistymisen ja Venäjän vallankumouksen tapahtumien keskinäistä riippuvutta on sitä mieltä, että Suomen itsenäistyminen Venäjästä oli bolševikkien vallankumouksen välitön seuraus ja samalla pako Venäjän imperiumin uppoavalta laivalta 6. Neuvosto-Venäjän jälkeen Suomen itsenäisyyden tunnustivat Ruotsi ja Saksa. Bolševikit luottivat siihen, että kiitollisen suomalaiset saatuaan heiltä kauan odotetun itsenäisyyden seuraisivat heidän vallankumouksellista esimerkkiään. Samalla bolševikkijohtajat käyttivät aktiivisesti Suomen itsenäisyyden tunnustamista oman kansallispolitiikan esittämiselle maan sisällä ja ulkomaailmassa. 25.tammikuuta 1918 III Yleisvenäläinen neuvostokongressi hyväksyi Työtätekevän ja riistetyn kansan oikeuksien julistuksen, johon oli erikseen kirjattu: III yleisvenäläinen neuvostokongressi tervehtii Kansankomissaarien neuvoston politiikkaa, jonka puitteissa Suomen itsenäisyys on julistettu Sama lause kokonaisena lainattiin Venäjän perustuslain tekstiin, joka hyväksyttiin 10.heinäkuuta Tosin siihen mennessä oli jo tiedossa, että punaisten suomalaisten käynnistämä vallankumous oli kärsinyt tappion. Yhteenvedoksi voitaneen panna merkille seuraavaa: vuosina Suomessa elettiin maan historian hyvin vaikeita, ristiriitaisia ja traagisia vaiheita, samoihin aikoihin Venäjällä koettiin yhtä rankkoja ja traagisia sotien ja vallankumouksien aikoja. Itsenäistyminen eteni vaiheittain, siihen meni useita vuosia. Sen keskeisimmäksi tekijäksi oli muodostunut kansakunnan pyrkimys itsenäiseen valtioon, joka nähtiin kansallisen kulttuurin, suomen kielen yms. säilyttämisen ehtona. Kuitenkin tuota tavoitetta ei voitu saavuttaa ilman Venäjän Suurta vallankumousta, joka 1917 loi ratkaisevat olosuhteet Suomen itsenäistymiselle. 6 Вихавайнен Т. Сталин и финны. Спб: Журнал Нева, С.45.
Suomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotPunainen keskuspankki
Punainen keskuspankki Antti Kuusterä Suomen Pankin 200 vuotishistoriaprojekti Studia Monetaria 7.4.2009 Kansakunnan kollektiivinen muisti Nälkätalvi 1868 Vuosi 1918 1930-luvun suuri lama Sotakorvaukset
LisätiedotPorvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta
Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri
LisätiedotMillainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa
LIITE 1: Taulukot Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? 6 22 Hyvä Huono Miten luonnehtisitte Venäjän ja Suomen välisiä suhteita tällä hetkellä? Normaalit, rauhalliset 2 Hyvät,
LisätiedotNyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka
V - 2-33 ten vaikutuksesta ulkopoliittisten vaatimusten toteuttamisessa, sillä sen ruvetessa tuntumaan ulkopoliittisen johdon merkitys vähenee, puolustusministerin vaikutus kasvaa. Mutta minä puhun eräästä
LisätiedotPUBLIC 15693/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PV/CONS 76 RELEX 1114
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 76 RELEX 1114 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3587. istunto (ulkoasiat),
LisätiedotItsenäisen Suomen alkutaipaleella
Itsenäisen Suomen alkutaipaleella Pelin aluksi oppilaat jaetaan ryhmiin, jotka edustavat Suomessa vaikuttaneita yhteiskuntaluokkia. Yhteiskuntaluokista on olemassa tietokortit joihin oppilaat tutustuvat
LisätiedotOtto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889
LisätiedotVenäjän ja Suomen tasavaltain välinen sopimus.
Venäjän ja Suomen tasavaltain välinen sopimus. Venäjän Tasavallan Kansankomisaarien Neuvosto ja Suomen Tasavallan Kansanvaltuuskunta ovat näiden vapaitten tasavaltain keskinäisen ystävyyden ja veljeyden
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
LisätiedotEhdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.8.2010 KOM(2010) 426 lopullinen 2010/0231 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Sveitsin valaliiton osallistumista
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotMEKSIKON 1900-LUKU MEKSIKON 1900-LUKU. Vallankumouksellisen maan politiikka, talous ja ulkopolitiikka KAKTUS KAKTUS.
VTT Petri Minkkisen Meksikon 1900-luku Vallankumouksellisen maan politiikka, talous ja ulkopolitiikka on ensimmäinen suomenkielinen Meksikon historiaan keskittyvä teos. Minkkinen on tehnyt Meksikoon liittyvää
LisätiedotSUOMEKSI TILASTOTIETOJA
SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän
LisätiedotTIETÄMÄT. LC Tornio Putaan raivaustalkoilla TORNION TAISTELUN MUISTOMERKKI ESILLE
2011 LC TORNIO PUDAS UUTISIA 3.11.2011 SYKSY Tornion kaupungin alueella on vuonna 2002 julkaistun muistomerkkioppaan mukaan yli 60 erilaista henkilöstä, tapahtumasta, taistelusta tai kaatuneista kertovaa
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?
MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o
Lisätiedot6945/18 sas/tv/pt 1 DGG 2B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2018 (OR. en) 6945/18 ECON 221 SC 112 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 6853/18 Asia: Veroasioissa
LisätiedotINSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA
INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin
LisätiedotViipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.
Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.
Lisätiedot11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. lokakuuta 2012 (10.10) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2010/0197 (COD) 11917/1/12 REV 1 ADD 1 WTO 244 FDI 20 CODEC 1777 PARLNAT 324 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia:
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotMuutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.4.2015 COM(2015) 168 final 2013/0273 (NLE) Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä San Marinon tasavallan yhteistyöstä ja tulliliitosta
LisätiedotHeikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
LisätiedotDokumentointia sisällissodan raunioilla. Kansallismuseon toiminta
Dokumentointia sisällissodan raunioilla Kansallismuseon toiminta 1917 1918 SATU FRONDELIUS MARI IMMONEN 10.10.2018 Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Kansallismuseon valvontahenkilökuntaa keskihallissa 1.4.1916
LisätiedotKOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003
Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419
Lisätiedot***I MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0029 (NLE) 6040/15 WTO 41 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön perustamisesta
Lisätiedot1 Artikla. Sopimuksen tarkoitus
Liite Sopimusteksti SUOMEN TASAVALLAN JA RUOTSIN KUNINGASKUNNAN VÄLINEN SOPIMUS TIETTYIHIN JÄTEVIRTOIHIN KUULUVIEN JÄTTEIDEN SIIRROISTA MAIDEN RA- JA-ALUEILLA 1 Artikla Sopimuksen tarkoitus Tämän sopimuksen
LisätiedotRADIOPUHE AMERIKAN KANSALLE 2/l
RADIOPUHE AMERIKAN KANSALLE 2/l2-1939. Kunnioitettavat amerikkalaiset radiokuuntelijat. Me suomalaiset olemme tunnettuja siitä, ettemme juuri aiheuta yllätyksiä maailmalle, sillä me olemme realiteettien
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Suomennos LA 127/2001 vp Gunnar Jansson /r ym. LAKIALOITE 127/2001 vp Arpajaislaki ja eräät siihen liittyvät lait Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tausta Eduskunta hyväksyi 19 päivänä kesäkuuta
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät kuulijat,
1 Itsenäisyyspäivän juhlapuhe 6.12.2010, Jyväskylän Paviljonki Jari Ojala Kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät kuulijat, Mitä on itsenäisyys? Itsenäisyys on abstrakti asia, joka muistetaan useimmiten
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään
LisätiedotJussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen?
P4. Suomalaisten maailmat 18.2.2015 (SUONPÄÄ) Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? 13.6.2014 Jussila ym. Miten Suomen ja Venäjän suhteet kehittyivät Krimin sodasta ensimmäiseen maailmansotaan?
LisätiedotNaisten kunnallinen äänoikeus ja vaalikelpoisuus 100 vuotta. Kari Prättälä
Naisten kunnallinen äänoikeus ja vaalikelpoisuus 100 vuotta Kari Prättälä 14.12.2017 Naiset kunnallisessa päätöksenteossa Naisten äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden laajentaminen oli osa kamppailua valtiollisen
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 85 93 SISÄLLYS N:o Sivu 85 Laki Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta
LisätiedotEurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti
Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotPerustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa. Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.
Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.2017 Perustuslain tulkinnan erityispiirteitä Perustuslakitulkinnan
LisätiedotPIETARIN TYöLÄISTEN JA SOTILAIDEN EDUSTAJAIN NEUVOSTON ISTUNTO 25. LOKAKUUTA (7. MARRASKUUTA) 1917147 NEUVOSTOVALLAN TEHTÄVISTÄ VENÄJÄN KA~SALAISILLE!
PIETARIN TYöLÄISTEN JA SOTILAIDEN EDUSTAJAIN NEUVOSTON ISTUNTO 25. LOKAKUUTA (7. MARRASKUUTA) 1917147 f VENÄJÄN KA~SALAISILLE!. I SEIJOSTUS NEUVOSTOVALLAN TEHTÄVISTÄ SANOMALEHTISEJ.OSTUS Väliaikainen hallitus
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. heinäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. heinäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0253 (COD) 10507/15 EF 134 ECON 575 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Asia: Euroopan
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0025/1. Tarkistus
21.2.2018 A8-0025/1 1 Johdanto-osan 3 a viite (uusi) ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien totuuden, oikeuden, korvausten ja uusiutumattomuuden takaamisen erityisraportoijan 22. heinäkuuta 2014 julkistaman
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)
LisätiedotVIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)
VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0108/1. Tarkistus. Benedek Jávor Verts/ALE-ryhmän puolesta
21.3.2019 A8-0108/1 1 29 kohta 29. panee merkille, että taloudellisen tuen maksamista kutsutuille vierailijaryhmille koskevat tarkistetut säännöt tulivat voimaan 1. tammikuuta 2017; kehottaa pääsihteeriä
LisätiedotViro 100 ja Suomi. Tässä tilanteessa monet Venäjän valtakunnan reuna-alueista, joilla asui ei-venäläisiä kansoja, katsoivat parhaaksi
1 Viro 100 ja Suomi Virossa on viime vuonna ja myös alkuvuodesta 2019 vietetty näyttävästi itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. Tämä on herättänyt joissain suomalaisissa kummastusta. Monet muistavat, että
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen
LisätiedotKANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA
KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi
LisätiedotTOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI
TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0036 (NLE) 7106/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: CLIMA 26 ENV 164 ONU 26 DEVGEN 43 ECON 225 ENER 87 FORETS
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotKIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA
KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA KAIKKIEN MAIDEN TYÖLAISET, LIITTYKAA YHTEEN! KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA 'I'ricontinental.
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2133(INI) 18. marraskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta
Lisätiedot15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotEriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.
Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen
Lisätiedot1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä
LisätiedotSoukka-seuran itsenäisyysjuhla 6.12.2013, Soukan kappeli
Soukka-seuran itsenäisyysjuhla 6.12.2013, Soukan kappeli klo 15.00 Tyyne Martikainen VTM, Terv.tiet.lis, Terveydenhuoltoneuvos, kirjailija -----------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotSaksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotPUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia:
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. joulukuuta 2014 (OR. en) 16890/14 LIMITE PUBLIC PV/CONS 71 RELEX 1065 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3359. istunto (ULKOASIAT),
LisätiedotMiksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?
Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys? Veikko Vaikkinen Rautuseura 4.4.2018 Raudun taistelua tuskin olisi ollut ilman Raasulin rataa. Rata oli rakennettu
LisätiedotSYYLLISYYS Vuonna 1918 suomalaiset ja tanskalaiset reaktiot vallankumoukseen olivat samankaltaisia: anarkiaan ja kaaokseen tuli vastata kovalla kädellä ja järjestys oli palautettava. Sisällissodat ovat
LisätiedotVUODEN 1917 VALTALAKI T A U S T O J JA A VAIKUTUKSIA
Yrjö Mäkelin -seuran järjestämässä seminaarissa Valtalaki 90 vuotta - Yrjö Mäkelin ja Suomen itsenäisyys 4.9.2007 (Oulu). filosofian tohtori Turo Mannisen luento. VUODEN 1917 VALTALAKI T A U S T O J JA
LisätiedotTuomiovalta kansalle. Vallankumousoikeudet sisällissodassa vuonna 1918
J u k k a Siro Tuomiovalta kansalle Vallankumousoikeudet sisällissodassa vuonna 1918 Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti
LisätiedotSuomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).
MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2018 (OR. en) 9694/01 DCL 1 CATS 20 COPEN 25 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: Päivämäärä: 7. kesäkuuta 2001 Muuttunut jakelu: Julkinen Asia:
LisätiedotEuropean Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa
European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP-Finland ry Uudenmaankatu 15 A 5 00120 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org
LisätiedotKarjalan Sivistysseuran uusi alku ja toimintaympäristö 1917 1922. Karjalan Sivistysseura Studia Generalia 20.5.2014 Pekka Vaara
Karjalan Sivistysseuran uusi alku ja toimintaympäristö 1917 1922 Karjalan Sivistysseura Studia Generalia 20.5.2014 Pekka Vaara Taustana Wienan Karjalaisten Liiton toiminta 1906-1910 Perustettiin kiertokouluja,
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 149 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta
LisätiedotJärvenpää Pöytäkirja 3/ ( 8) Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston johtokunta
Järvenpää Pöytäkirja 3/2018 1 ( 8) Aika, klo 17:30-19:00 Paikka Jä rvenpä ä - talo, kokoushuone 9 Käsitellyt asiat 13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen 14 Ilmoitusasiat
LisätiedotYmpäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS
Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 8.3.2017 2016/0021(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi elohopeaa koskevan
LisätiedotNUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA
NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt
LisätiedotSuomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki
Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0008 (NLE) 9666/17 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENV 544 COMER 73 MI 452 ONU 72 SAN 221 IND 138 NEUVOSTON
Lisätiedot5808/17 rir/vpy/ts 1 DGG 3B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. helmikuuta 2017 (OR. en) 5808/17 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak. nro: 5590/17 Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea /
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 3. heinäkuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta perussopimus-, työjärjestys-
LisätiedotVIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS
VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta - taustat (kohdennettu/yleisö)
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. joulukuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. joulukuuta 2017 (OR. en) 15909/17 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 18. joulukuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0053 (NLE) 7128/15 VISA 98 COLAC 27 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja
LisätiedotHISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8
HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena
LisätiedotTämä koekokonaisuus pyrkii kehittämään oppilaan valmiutta suoriutua erilaisista tehtävistä.
KOE 72 Opettajalle Kevään 2006 abiturientit osallistuvat ylioppilastutkinnon uudistettuun reaalikokeeseen, ainereaaliin. Historian aineryhmästä tulee kokeeseen kaikkiaan kymmenen tehtävää, joista kaksi
LisätiedotMuita menetelmiä kuin unionin tullikoodeksissa säädettyjä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä koskevan siirtymäkauden pidentäminen
7.3.2019 A8-0342/ 001-006 TARKISTUKSET 001-006 esittäjä(t): Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta Mietintö Jasenko Selimovic Muita menetelmiä kuin unionin tullikoodeksissa säädettyjä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä
LisätiedotPerinnejuhlia ja tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla Jorma Jokisalo tarkistettu ja
Perinnejuhlia ja tapahtumia Etelä-Pohjanmaalla 2015-2020 Jorma Jokisalo 19.10.2015 tarkistettu 20.12.2015 ja 11.1.2016 VUOSI 2015 VALMISTAUTUMINEN ALKAA (toteutunut) 1. TAMMISUNNUNTAIN MUISTOJUHLA 25.1.
Lisätiedot2/ To Lue Saunologian arvio: Saunakohde Vantaan Kuusijärven saunat. (Arviossa olevat puutteet ja epäkohdat olisi jo ennalta ehkäisty, jo
1/7 Internet-sivujen tiedotteet ja uutiset Su 31.12. Internet-sivuihimme tutustui joulukuussa 347 yksittäistä vierailijaa (eli ja sivuja katsottiin 1215 kertaa 10 eri maasta! Ma 18.12. Suru-uutinen Ma
LisätiedotSuomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik
Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, 18.11.2017 Kristi Raik Kylmän sodan viimeisiä henkäyksiä: Neuvostotankit matkalla Tallinnaan, 20.8.1991 Geopolitiikan paluu?
LisätiedotKuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä
Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:
LisätiedotSuomen tulevaisuus 100 vuotta sitten
Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Sakari Heikkinen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 8.2.2017 Esityksen rakenne Suomi sata vuotta sitten
Lisätiedot