Metsien monimuotoisuutta edistävä päätöstuki. Mikko Kurttila, Teppo Hujala, Mirja Rantala, Katri Korhonen & Leena A. Leskinen

Transkriptio

1 Metsien monimuotoisuutta edistävä päätöstuki Mikko Kurttila, Teppo Hujala, Mirja Rantala, Katri Korhonen & Leena A. Leskinen METSO-tutkijaseminaari, Suomen ympäristökeskus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Esityksen sisältö Metsänomistajien kiinnostus ja motiivit monimuotoisuuden turvaamista kohtaan Monimuotoisuuden turvaamisen päätöksentekoon osallistuva verkosto Mittaristo yhteistoimintaverkostojen sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten seurantaan Hankkeen jatkotyöt

3 Metsänomistajien kiinnostus ja motiivit monimuotoisuuden turvaamiseen Valtakunnallinen postikysely metsänomistajille Metlan Metsänomistaja 2010 tutkimuksen jatko-osio Hyväksyttyjä vastauksia 1244 Tavanomaiset tilastolliset analyysit Kysymyksiä: mieluisin tapa suojella monimuotoisuutta, haluttu suojelun korvaustaso, tilanrajaan ulottuvan puronvarren suojelutapa Vastausten määrät alueittain

4 Mieluisin tapa turvata monimuotoisuutta omassa metsässä Nykykäytäntöjä pehmeämmät käsittelyt kaikkialla Monimuotoisuutta edistävien toimenpiteiden keskittäminen Nykyisten mhsuositusten mukaiset toimenpiteet % omistajista (n=1137) % metsäalasta (41,800 ha) Metsälain mukainen monimuotoisuuden turvaaminen Metsäsuunnittelun näkökulma: Kysyntäpotentiaalia on myös koko tilaa koskevalle vihreälle metsäsuunnittelulle että monimuotoisuuden turvaamisen vaihtoehtotarkasteluille

5 Omistajien suojeluhalukkuus ja korvauspyynnön taso Suojelutyyppi Määräaikainen, 20 v Pysyvä Vastausluokka % omistajista % omistajista Suojelen ilmaiseksi 11 6 Suojelen korvausta vastaan Suhteellinen korvausvaatimus, kun sadalla on merkitty ns. täyttä korvausta yli en osaa sanoa 10 9 En halua suojella lainkaan Yhteensä n

6 Mieluisin puronvarsialueen suojelutapa yhteistoiminta saa kannatusta Naapuriyhteistyön kannusteet (esim. palvelut, kasaamisbonus -tuet) jatkokehittämisen arvoisia Omistaja 3 Monimuotoisuuden kannalta arvokas puronvarsialue Omistaja 2 Omistaja 1 Suojeluvaihtoehto % metsänomistajista (n=1096) % metsäalasta Yhdessä perustettu pysyvä suojelualue 22,5 25,3 Yhteinen alueen hoito ilman suojelustatusta 11,3 8,6 Oman alueen säilyttäminen ilman virallista suojelustatusta 7,8 7,3 Omalle alueelle pysyvä suojelualue 6,4 8,6 Koko alueen myynti yhdessä valtiolle 5,9 5,1 Oman alueen myynti valtiolle 3,5 1,7 En halua suojella metsälain vaatimuksia enempää 42,7 43,4

7 Metsänomistajien päätöksentekoverkostot vapaaehtoisessa monimuotoisuuden suojelussa Tavoite: Yksityismetsänomistajien vapaaehtoisen suojelun neuvonnan käytäntöjen selvittäminen ja kehittäminen. Metsänomistajan suojelutilanteessa saaman palvelun parantaminen. Keino: Metsänomistajan vapaaehtoisen suojeluprosessin päätöksentekoverkoston kartoittaminen; mistä suojeluajatus sai alkunsa, ketkä suojelupäätöksen syntymiseen vaikuttivat, keneltä metsänomistaja kysyi tietoa, metsänomistajan kohtaamat ongelmat Aineisto: Vuoden 2009 aikana tehdyt suojelusopimukset Pohjois- Karjalassa 1. Määräaikainen ympäristötukikohteen laajennus Aineisto: 25 metsänomistajaa Määräaikainen sopimus (10 vuotta) metsäkeskuksen kanssa 2. Pysyvä yksityinen suojelualue 19 metsänomistajaa Pysyvä sopimus ELY-keskuksen kanssa

8 Määräaikainen ympäristötukikohteen laajennus Aloite suojeluun: metsänomistaja 64%, metsäkeskuksen suunnittelija 36% Suppea verkosto, jäsenten lukumäärä metsäkeskuksen lisäksi: 2,6 Perheen ja suvun rooli tuen antajina korostuu Pysyvä yksityinen suojelualue Aloite suojeluun: metsänomistaja 68%, metsäkeskuksen suunnittelija 21%, muu 10% Laaja verkosto, jäsenten lukumäärä ELY-keskuksen lisäksi: 3,7 Metsänomistajat turvautuvat myös metsäalan ammattilaisiin, etenkin metsäkeskuksen rooli aloitteentekijänä on vahva Kuvissa metsänomistajien (ruskeat pisteet) yhteydet eri tahoihin (vihreät pisteet). Yhteyksiä sopimuksen toiseen osapuoleen ei ole kuvattu. Ruskea viiva kuvaa keskustelevaa ja tietoa välittävää suhdetta. Tällaisella suhteella on merkitystä sopimuksen syntymiseen. Vihreä viiva kuvaa yhteyttä, jolla ei ollut vaikutusta sopimuksen solmimiseen, esimerkiksi tiedotus jälkikäteen.

9 Toimijoiden roolit metsänomistajien verkostoissa Metsäkeskus (MK) ELY-keskus Metsänhoitoyhdistys (MHY) Metsäyhtiöt Perhe Perikunta/yhtymä ja sukulaiset Naapurit Metsänomistaja tarjoaa kohdetta MK:lle tai aloitus suojeluun tulee MK:lta yleensä metsäsuunnittelun yhteydessä Metsänomistajille vielä etäinen toimija, johon ollaan yhteydessä vain pysyvää sopimusta solmittaessa Pysyvää sopimusta solmittaessa MHY:n luottohenkilöltä voidaan kysyä mielipidettä suojelusta Yleensä maininta suojelusta jälkikäteen, esimerkiksi puukauppojen yhteydessä. Pysyvissä sopimuksissa yhtiön luottohenkilöltä voidaan kysyä tukea suojelupäätökseen Yleensä perheen yhteinen päätös. Joissakin tapauksissa vasta tiedotus jälkikäteen Yksi jäsenistä hoitaa prosessia muiden valtuuttamana, kaikilla yhteinen ajatus suojelusta. Sukulaiset usein tuttuja asiantuntijoita tai naapureita, joilta kysytään neuvoa tai kerrotaan jälkikäteen. Yleensä tiedotus suojelusta jälkeenpäin. Yksittäistapauksissa yhteistyötä. Alustavia tuloksia Metsänomistajat yleisesti tyytyväisiä solmimiinsa sopimuksiin (prosessin helppous ja nopeus, korvauksen taso ja vaikutusmahdollisuus kohteen rajaamiseen) Asiantuntijoiden ohella alan lehdet metsänomistajien tietolähde ja innostaja suojelusta päätettäessä Suojelumyönteisyys metsäalan toimijoissa on lisääntynyt mutta asennemuutosta tarvitaan vielä Metsänhoitoyhdistyksen luottohenkilöillä voisi olla aktiivisempi rooli neuvonnassa Suojeluvaihtoehdot, eri tahot ja tahojen roolit eivät ole selkeitä metsänomistajille Suojelun "ikuisuus" mietityttää metsänomistajia suojellun kohteen seuranta asiantuntijoiden kanssa lisäisi suojelun mielekkyyttä metsänomistajalle

10 Mittaristo yhteistoimintaverkostojen sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten seurantaan Tavoitteena on kehittää määrällinen mittaristo METSO-ohjelman yhteistoimintaverkostohankkeiden sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten seurantaan. Määrällisyydellä mittaristo pyrkii konkretisoimaan sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia ja saamaan ne vahvemmin osaksi päätöksentekoa. Mittaristo pilotoidaan yhteistoimintaverkostoissa (7 kpl), joissa korostuvat myös muut kuin biodiversiteetin suojelutavoitteet. Parhaillaan on käynnissä yhteistoimintaverkostohankkeiden vuoden 2010 toiminnan arviointi, jonka yhteydessä testataan mittariston toimivuutta. Mittariston sovellutusmahdollisuudet: Verkostohankkeiden vaikutusten seurantaan vuositasolla Verkostojen keskinäiseen vertailuun (tavoitteiden pohjalta = valinta?). Mittareita tarkentamalla niitä voidaan soveltaa myös muunlaisten monimuotoisuuden turvaamisprojektien suunnitteluun ja päätöksentekoon. Konkreettisesti mitattavat asiat siirtyvät käytännön toimintaan!

11 Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kriteerit ja mittarit Mittaristo koostuu 10 kriteeristä, joita konkretisoidaan 21 määrällisellä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden mittarilla. Perustuvat Leskinen ym. (2008) raporttiin Kriteereitä voidaan painottaa päätöksentekijän preferenssien mukaan. Osa mittariarvoista saadaan suoraan hankkeiden toimintaa kuvaavista luvuista, ja osa muodostuu hankkeiden koordinaattorien tekemistä asiantuntija-arvioista. Mittareiden valinnassa on kiinnitetty huomiota tarvittavan tiedon helppoon saatavuuteen ja paikallisen näkökulman huomioimiseen.

12 Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kriteerit ja mittarit A.1 Yksilön näkökulma 1. Kuinka monessa toteutuneessa suojelusopimuksessa metsänomistajan omat ehdotukset ovat vaikuttaneet suojelusopimuksen lopputulokseen? (esim. kohteen rajaus, hinta, muut maankäyttömuodot, hoitotyöt) 2. Kuinka monta metsänomistajaa on osallistunut koulutuksiin? A. Henkilökohtainen neuvonta B. Ryhmäkoulutus C. Koulutus sisällä D. Koulutus metsässä 3. Kuinka monessa toteutuneessa suojelusopimuksessa metsänomistajan paikallinen tietämys on vaikuttanut suojelusopimuksen lopputulokseen? (esim. tieto alueen historiasta, perinteistä, aiemmasta käytöstä) 4. Kuinka monessa toteutuneessa suojelusopimuksessa myös muilla kiinnostuneilla henkilöillä kuin metsäomistajilla on ollut mahdollisuus osallistua hankkeen suunnitteluun? (ei koko verkostohanke vaan konkreettinen toteutus jollain kohteella). A.2 Yhteisön näkökulma 1. Kuinka monta sidosryhmää osallistuu aktiivisesti hankkeen ohjausryhmän toimintaan? 2. Kuinka monta henkilöä on osallistunut hankkeen järjestämiin yleisötapahtumiin? 3. Kuinka paljon hankkeessa on tehty luonnonhoitotyötä? (ha ja htv) 4. Mikä on paikallisilta yrittäjiltä ostettujen palvelujen rahallinen arvo? (muut kuin luonnonhoitotyöt) ( ) 5. Kuinka moni suojelluista kohteista sijoittuu perinteisten reittien tai muiden yleisesti tunnettujen virkistyskohteiden läheisyyteen? B.1 Yksilön näkökulma 1. Suojelusopimukset on toteutettu joustavasti, metsänomistajalla on valittavanaan erivaihtoehtoja. (Ei tarjota vain ota tai jätä tilannetta, josta valita). 2. Hankkeessa on välitetty ekologista tietoa metsänomistajille heidän omista metsistään. 3. Hanke on innostanut toimijoita omaehtoiseen aktiiviseen toimintaan. 4. Hanke on tuonut esille paikallistason ideoita tai toiveita. B.2 Yhteisön näkökulma 1. Hanke on luonut edellytyksiä uudenlaiselle yrittäjyydelle. 2. Hankkeesta on seurannut myönteisiä vaikutuksia myös muille kuin metsäsektorille. (Esim. maatalous, matkailu, energia). 3. Hanke on synnyttänyt uusia innovaatioita tai toimintamalleja. 4. Hanke on aiheuttanut yhteisössä ristiriitoja. (Esim. yleisönosastokirjoittelu). 5. Eri sidosryhmillä on ollut hankkeeseen vapaa pääsy. 6. Hankkeessa on tunnistettu heikoimmassa asemassa olevat ryhmät. (Esim. lapset). 7. Hanke antaa yhteisölle mahdollisuuden vaikuttaa virkistysympäristöönsä. 8. Hanke on tavoittanut kattavasti osallistujia eri ryhmistä. Ei yhtään Vähän Jonkin verran Paljon

13 Kriteerien painotus Kuvassa kahden verkoston koordinaattorin määrittämät painoarvot (painot summautuvat ykköseen)

14 Johtopäätöksiä Osalla metsänomistajia on suojeluun jopa intoa: uusia(kin) palveluja ja kannusteita tarvitaan, jotta tämä into johtaisi tilanrajat ylittävään yhteistoimintaan tai sopimissuojeluun METSO-ohjelma on avannut yhteistyötä metsäkeskusten, ELYkeskusten ja mh-yhdistysten välille; tätä työtä sopii jatkaa Yhteistoimintaverkostojen toiminnan vaikutuksia ja laatua on mahdollista parantaa tutkimuksen tarjoamin työkaluin Metsänomistajien vapaaehtoisen suojelun neuvonnan kehittämistarpeita: Aktiivisuutta suojeluajatuksen jalkauttamisessa metsänomistajille etenkin metsänhoitoyhdistysten ja metsäyhtiöiden toimihenkilöiden osalta kaivataan vielä Suojelun eri toimijoiden roolien selkeyttäminen metsänomistajille (ja toimijoille itselleen) Pysyvän suojelukohteen seuranta metsänomistajan kanssa

15 Johtopäätöksiä 2 Sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten mittariston testaaminen on lähtenyt hyvin käyntiin ja lähes kaikilta yhteistoimintaverkostoilta on saatu kerättyä kriteerien painoarvot sekä lukuarvot mittareihin. Osa toteumalukuihin perustuvista mittareista on koettu vaikeiksi. Niiden kehittäminen asiantuntija-arvioiden suuntaan voisi tehdä seurannasta toimivampaa. Mittariston määrällisistä mittareista huolimatta sen tulkinta vaatii laadullista otetta.

16 Hankkeen jatkotyöt ( ) Opaskirja metsä- ja ympäristöammattilaisille tukemaan METSO-keinojen esittelyä ja havainnollistamista metsänomistajille (yhteistyössä Tapion ja SYKE:n kanssa) Suojelusopimuksen päätöksenteon sosiaalisten verkostojen jatkoanalyysi ja raportointi Sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten seurantatyökalun jatkokehittäminen Monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvän metsäsuunnittelupalvelun käytännön testaus ja analyysi palautteen ja havaintojen perusteella

17 Hankkeen julkaisuja Hujala, T., Kurttila, M., Korhonen, K., Hänninen, H. & Pykäläinen, J Metsänomistajien päätöksentekotilanteet: kohti uudistuvia metsäsuunnittelupalveluja ja suojelupäätösten tukea. Metsäntutkimuslaitoksen työraportteja s. Painossa. Hujala, T., Kurttila, M., Korhonen, K & Pykäläinen, J Reasoning of family forest owners survey of forest management and biodiversity protection problems. Scandinavian Forest Economics. 14 s. Painossa. Laitila, T., Tikkanen, J., Hujala, T. & Kurttila, M Yksityismetsien monikäyttöön liittyvät arvot ja asenteet: analyysi metsänomistajien haastatteluista. Metsätieteen aikakauskirja 2/2009: Pykäläinen, J. & Kurttila, M Interactive method for supporting forest owners in biodiversity protection decisions. Small-Scale Forestry 8(3): Rantala, M. & Leskinen, L.A METSO-ohjelman yhteistoimintaverkostoilla hyviä tavoitteita mutta niukasti resursseja. Metsätieteen aikakauskirja (Tieteen tori). Painossa.