AMO -vaikuttavuushaastattelujen alustavat tulokset. Leena A. Leskinen & Jukka Tikkanen

Transkriptio

1 AMO -vaikuttavuushaastattelujen alustavat tulokset Leena A. Leskinen & Jukka Tikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Esityksen rakenne I Mitä on tehty II Näkökohtia vaikuttavuuteen Hakkuutavoitteet Bioenergia Turvemaiden hoito ja käyttö Monimuotoisuus Yhteistyö III Vaikuttavuus ja kehittämisehdotuksia IVKysytään palautetta työn jatkamiseksi

3 Mitä on tehty? Analysoitu alustavasti 26 haastattelua teemoitellen. Esitys perustuu haasteltujen toimijoiden näkemyksiin (mielipiteisiin) ja suullisesti ilmaisemiin kokemuksiin AMOista ja metsäneuvostoista. Suullisesti ilmaistut kokemukset sisältävät myös puhujan tulkinnan tapahtumien kulusta, syistä ja seurauksista

4 Hakkutavoitteen asettamisen mielekkyyttä kyseenalaistivat useiden sidosryhmien edustajat 1/2 ls-piiri 3 metsäkeskus 2 MHY ja MO 2 Metsäteollisuus 1 Ympäristökeskus 1 Yhteensä 9 Hakkuutavoitteet eivät toteudu eikä niihin voida vaikuttaa. Silti käytetään paljon energiaa niistä kiistelyyn, koska ne koetaan keskeiseksi AMOssa. Se taas puolestaan, että asiaan, johon ei voida vaikuttaa nousee keskeiseksi, laskee osallistujien motivaatiota

5 Hakkutavoitteen asettamisen mielekkyyttä kyseenalaistivat useiden sidosryhmien edustajat 2/2 AMOissa korostuvat nykytilan kuvaus ja hakkuutavoitteet. Kyse on kestävyyden perinteen ilmentymästä: metsäammattilaisille metsien kestävien hakkuumahdollisuuksien määrittäminen on itsestäänselvä lähtökohta kestävän metsätalouden pohdinnalle. Kun lähtee lukemaan, niin ensin on sitä nykytilaa ja sitte oikeestaan loppupuolella löytyy Oikeestaan se pitäis olla päinvastoin, et vois olla ensimmäiseksi tärkeet asiat, mitkä on tavotteet ja muut, niinku lehtijutussakin, että ensin tärkeet Tää on tehty vähän nurinkurin. Kenelle hakkuutavoitteet ovat tärkeitä? Voiko AMOa tehdä asettamatta hakkuutavoitetta? Muodostetaan tulevaisuuden skenaarioita, joissa yksi tekijä on toteutuvat hakkuut (joiden rakenne on tärkeä). Päätetään ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä, joilla vastataan oletettavasti toteutuvaan skenaarioon/skenaarioihin

6 Bioenergia Bioenergiatavoitteet etenevät hanketoiminnalla. Samalla etenee muita metsäalan kehittämistavoitteita, kuten yrittäjyyden edistäminen ja metsätalouden ja puunhankinnan liiketoimintamallien kehittäminen. Toisaalta vaikuttavuus ylöspäin: metsäenergian toimintaympäristöön vaikuttavat Kemera-tuet, joiden muutoksiin on AMO-prosessien tai yhteyksien kautta vaikutettu ministeriöön. On huomattava, että käytännön toimijat tunnistavat puuenergiahankkeet ja niiden vaikutuksia, vaikka eivät tunne AMOa

7 Turvemaat Tunnistetaan ongelmat, mutta pystytäänkö luomaan ratkaisuja? Metsänomistajille tarjottavien turvemaiden hoitopalveluiden tarjontarakenne hajanainen (mm. puunostajat, mhy, mk) ja koordinaatio ja yhteistyö haasteellista. Ns. Kalajokilaakson toimintamalli yhtenä ratkaisuvaihtoehtona

8 Monimuotoisuuden turvaaminen onko toteutus yhtä tärkeää kuin puutuotannon tavoitteissa? Risuja hyvin nopeasti saatiin pystyyn hankkeet metsätiet kuntoon ja hoitoa huomisen metsille (Luonnonsuojelupiiri). siinä on tultu petetyiksi, että monimuotoisuutta koskevia lupauksia ei ole pidetty, vaan ainoastaan nää metsätaloutta koskevat on pidetty ja itse asiassa oikein yläkanttiin on pidetty (Luonnonsuojelupiiri). Ruusuja Tää [metsä]ammattilaisten kiinnostus luonnonhoitoon, että jos kysytään, onko kasvanu, pysyny paikallaan vai taantunu, niin mä sanoisin, että kasvanut. Ja kyllä se on myös tullu sieltä sisältä päin (Luonnonsuojelupiiri)

9 Monimuotoisuuden turvaaminen onko toteutus yhtä tärkeää kuin puutuotannon tavoitteissa? Luonnonsuojelupiirien edustajat kokivat, ettei AMO luonut lisäarvoa monimuotoisuus- ja luonnonhoitotavoitteille. Syitä oli kaksi: AMOssa ei tullut muiden keinojen (lait, sertifioinnit) minimitasoja ylittäviä toimia. AMO lähinnä kokosi yhteen näitä toimia. Ne em. kohdan lisäksi tulleet luonnonhoitohankkeet, joita AMOihin nimettiin eivät saaneet rahoitusta tai saivat rahoitusta huomattavan vähän verrattuna puuntuotannon tavoitteisiin ja hankkeisiin. Luonnonarvokauppa on paikallisten toimijoiden innovaatio. AMOn rooli?

10 Yhteistyö täällä on hirvittävän hiljainen metsäneuvosto, siellä ei keskustella juuri mistään Haastattelija: oisko ollut hyötyä, jos ois ollu joku ulkopuolinen moderaattori? Vastaaja: Olis ollu. Tämmönen, ei mikään biologi tai metsäpuolen ihminen, vaan psykologi Käsitys siitä lisäsikö AMO yhteistyötä vaihteli, 3 puolesta 3 eri mieltä. Neljän vastaajan mielestä yhteistyösuhteet ovat parantuneet. Toimijat kiittelevät koordinointia ja yhteistyötä muiden alueellisten ohjelmien kanssa (esim. maakuntakaava, maakuntaohjelma, maaseudun kehittämisohjelma, bioenergiaohjelma, ympäristöohjelma, vpd, energiastrategia)

11 AMOn vaikuttavuus Informaatiovaikutus: tiedotus ja myönteisen ilmapiirin luominen (totesi mm. edustajat: metsäkeskus, luonnonsuojelupiiri, mhy, ympäristökeskus, aluekehitys). Näkemykset toimijoiden sitoutumisesta ohjelmaan vaihtelevat (4 puolesta, 4 eri mieltä) Resurssien allokointi: vaikuttaako ohjelma siihen, miten rahoitusta kohdennetaan? Esimerkiksi, miten suhtaudutaan metsäautotietavoitteisiin kun ne on saavutettu? Otetaanko huomioon, että joku osapuoli on voinut tulkita tavoitetason maksimiksi (vrt. tienrakentamisen haitat monimuotoisuudelle) Siirretäänkö voimavarat tavoitteisiin, joita ei ole vielä saavutettu (esim. taimikonhoitoihin tai luonnonhoitohankkeisiin)?

12 Miksi AMO ei vaikuta? Koetaan että tavoitteet tulevat mm. valtakunnan tasolta. Ratkaiseva ei olekaan AMOn linjaukset, vaan ministeriön päättämä yhteiskunnan tuki Koetaan että ylhäältä päin tulevat mm. puuntuotannon työmäärät, hakkuutavoitteet, ekologiset tavoitteet Neljä vastaajaa oli sitä mieltä, ettei AMO vaikuta: tavoitteet toteutuisivat muutenkin

13 Vaikuttavuuden parantaminen Konkreettisemmat tavoiteasettelut, myös aluetasolle: Vastaaja: Että jos kirjataan vaikka, että se keino on uuden Kemera-lain vesiensuojelurahoituksen hyödyntäminen, niin se ei oo konkreettinen. Että niitä kaikkia ei pysty tarpeeksi konkreettisesti kuitenkaan tähän laittaan ja siitä saattaa johtua sitten se, että niitä ei sitte mee käytäntöön. Voiko hakkuutavoitteista luopua ja alkaa konstruoida alueellista metsäpolitiikkaa uudella tavalla?

14 Innovaatiot Haastattelija: Päästiinkö rakentavassa keskustelussa eteenpäin uusiin ajatuksiin ja ideoihin? Vastaaja: Niin metsäalallako tulisi uusia ideoita? Muna kana ongelma kumpi oli ensin, paikallinen innovaatio vai AMO: Bioenergiahankkeet Luonnonarvokauppa Kalajoki- toimintamalli Paikalliset innovaatiot leviävät muiden tasojen toimijoiden välityksellä. Suoraa näyttöä ei ole, mutta AMOjen pitäisi tukea syntyneitä innovaatioita ja levittää niitä. Tämäkin on merkittävää, vaikka AMOista ei olisi hyötyä itse innovaatioiden synnyssä

15 Alueellisten ohjelmien koordinointi haaste: Miten maatilamatkailun ja metsätalouden rinnakkaiseloa voitaisiin parantaa Esimerkiksi jos maatilamatkailuyrittäjällä on jotain polkuverkostoa jotka menee hänen oman tilansa ulkopuolelle, ei se sitä tarkoita että hakkuut pitää siellä lopettaa, auttaisi että hän tietäisi ajoissa. Niin hän voi esimerkiksi siirtää sen polun siltä osin toiseen paikkaan, jos tulee esimerkiksi aukko eikä hän halua että se polku menee sen läpi. Riittää että hän tietää ajoissa. Tämmösiä paikallistason toimijaryhmiä hän niin kuin kuulutti Lähinnä sen tiedon vaihdon takia. Se motokuski todennäköisesti tulee sinne aamulla autolla sadan kilometrin päästä. Sen takia tämmöstä luonnikasta vuoropuhelua kyläläisillä ja metsäammattilaisilla ei oikein ole

16 Miten vastata nykyiseen toimintaympäristöön? Kipupisteenä on suhde metsäteollisuuden tavoitteisiin. Tänä vuonna puun saatavuuden parantamiseksi tehtyjen panostusten hyödyt alueellisen metsätalouden toimijoille ensi vuodelle muuttuivat epävarmoiksi (Esimerkiksi harvennuskuitupuun kysyntätilanne) Nykyinen tilanne korostaa avointa ja tasapuolista arvostusta kaikkien sidosryhmien tavoitteita ja tarpeita kohtaan. Hyväksyttävyyttä olisi lisättävissä mm. panostamalla enemmän luonnonhoito- ja monimuotoisuustavoitteiden toteuttamiseen. Jos tavoitteista sovitaan tiukkojen neuvottelujen kompromissina, niistä lienee helppo pitää kiinni. Nykyisin ei motiiviksi riitä sekään, että on tietoinen missä mennään, että saa informaatiota riittävästi, että kyllä sitä nyt on muutoinkin ja saa muutakin kautta (Ls-piiri)

17 Kansalaisten osallistaminen AMOon - vaihtoehtoja AMO ei sano mitään maakunnan ihmisille, siksi osallistaminen on hankalaa. Vaihtoehtoja: Barometri yleisesti metsämielipiteistä Media-analyysi (paikallislehdet, maakuntalehti, myös yleisönosastot) Kulttuurin ja perinteen tutkimuksen keinoin: Metsä ihmisten arjessa ja toiminnassa. Menetelmän on oltava kontekstisidonnainen, jotta ymmärretään perinteen, merkitysten ja käytäntöjen kautta metsiin kohdistuvat sosiaaliset ja kulttuuriset arvot

18 Esimerkki: tarve tutkia maatilamatkailua kontekstisidonnaisesti Miten maatilamatkailun ja metsätalouden rinnakkaiseloa voitaisiin parantaa Esimerkiksi jos maatilamatkailuyrittäjällä on jotain polkuverkostoa jotka menee hänen oman tilansa ulkopuolelle, ei se sitä tarkoita että hakkuut pitää siellä lopettaa, auttaisi että hän tietäisi ajoissa. Niin hän voi esimerkiksi siirtää sen polun siltä osin toiseen paikkaan, jos tulee esimerkiksi aukko eikä hän halua että se polku menee sen läpi. Riittää että hän tietää ajoissa. Tämmösiä paikallistason toimijaryhmiä hän niin kuin kuulutti Lähinnä sen tiedon vaihdon takia. Se motokuski todennäköisesti tulee sinne aamulla autolla sadan kilometrin päästä. Sen takia tämmöstä luonnikasta vuoropuhelua kyläläisillä ja metsäammattilaisilla ei oikein ole

19 Tulevia julkaisuja Kangas, A., Saarinen, N., Saarikoski, H., Leskinen, L.A., Hujala, T. & Tikkanen, J Stakeholder perspectives about proper participation for Regional Forest Programmes. Tarjottu: Silva Fennica Leena A. Leskinen, Rauno Sairinen, Kirsi Laurén, Suvi Järvinen, Pekka Leskinen Sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten ja kestävyyden arvioiminen metsätaloudessa ja metsien monimuotoisuuden turvaamisessa. Julkaistaan Metlan workin paper sarjassa (nettijulkaisu)

20 Kiitos yleisölle sekä haastattelijoille: Marjo Laitala Heli Saarikoski Jarkko Tanskanen Maria Åkerman Tutkimusverkosto: Päätöksenteon menetelmät ja prosessit metsäalalla

21 Keskusteltavaa: 1. Alustavat tulokset: mikä vaikutti uskottavalta, mikä ei? 2. Mihin kysymyksiin kaivataan tarkentavaa analyysia?