Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia

Transkriptio

1 Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia vaikutuksia etsimässä MMM, HL, Leena A. Leskinen Ekologiset tarkastelut yksityismetsien aluetason yhteistoiminnallisessa suunnittelussa (MOSSE) Mitä on sosiaalinen? Miten sosiaalinen järjestys on mahdollinen? Perustuu instituutioihin, kuten lakiin, virallisiin ohjeistuksiin tai esim. hyviin tapoihin. Toimintakenttä: vakiintuneet instituutiot, kuten puukaupan ja -korjuun käytännöt

2 Laadulliset sosio-taloudelliset vaikutukset: Toimintakenttään vaikutetaan luomalla uusia käytäntöjä hankkeiden avulla. a) verkosto b) kantava idea c) käytännöt d) laadulliset sosio-taloudelliset vaikutukset Virkistysarvot ja maisema-arvot ovat julkishyödykkeitä, eivät sosiaalisia vaikutuksia. Kehittämistoiminta kahden verkoston mallina: - esimerkkinä puuenergiahankkeet Verkosto 1, metsäkeskus, TE-keskus, PK-teollisuus, kunnat Idea 1: Pieniläpimittaisen puun jalostaminen energiaksi ilmastopolitiikkaa edustaa ajatus öljyn korvaamisesta puulla metsäpolitiikkaa edustaa tavoite hankkia energiapuu hoitamattomista nuorista metsistä aluekehityspolitiikkaa edustaa ajatus paikallisen puuenergiatuotannon työllistävyydestä resurssina nuoren metsän hoitorästikohteet. Käytäntö 1: Saadaan rahoitus puun energiakäytön edistämishankkeelle ja palkataan yritysneuvoja

3 Verkosto 2: Metsänomistajat perustavat osuuskunnan, joka myy lämpöä kunnan kaukolämpöverkkoon. Idea 2: Vaihtoehto kuitupuun pystykaupalle kysyntä nuoren metsän hoitopuulle helpottaa metsäneuvojan työtä kunta sitoutuu puuenergiaan talousvaikutusten takia (maatila-)metsänomistajat saavat lisätuloja ja metsänhoitohyödyn Käytäntö 2. Osuuskunnan tekemä hankintahakkuu, jossa pieniläpimittainen puu myydään energiaksi, pikkutukki ja tukki myydään sahoille. Sosio-taloudelliset vaikutukset paikallistasolla: metsänomistaja passiivisesta puunmyyjästä puun jalostajaksi uusi taloudellinen toiminta: metsävarojen paikallinen hyödyntäminen, hankintahakkuutoiminta, hakettajat ymv. metsänomistajien omaehtoisuus ja verkostoituminen

4 Metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkostot Verkosto 1: kokeiluhankeorganisaatio, jonka työrukkasena on hankevetäjä Kantava idea? Luonnonsuojelubiologisten kriteerien tulkinta Käytännöt? Luonnnonarvokauppa, ympäristötuki, pysyvä suojelu, luonnonhoitohankkeet Verkosto 2: Metsänomistajien yhteistoiminta Kantava idea? Käsitys omien metsien luontoarvoista ja niiden oikeasta käsittelystä Käytännöt? Omaehtoinen suojelu, yhteistoiminta

5 Huomioita Koska ideat ja käytännöt ovat vielä vakiintumatta, kokeiluhankkeiden voimavaroja menee myös ylemmän verkoston muotoutumiseen. Laadullisia sosio-taloudellisia vaikutuksia tuskin löydettävissä kokeiluhankkeiden aikana. Sopeutumisprosessi kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason välillä: Mikä on suojelemisen arvoista luontoa? Toiminta syksy/talvi 05/06 Viimeistellään tutkimus: Leskinen, L.A., Peltola, T & Åkerman M: Adaptiivinen näkökulma metsätalouden sosiaalisen kestävyyden arviointiin Hankkeiden tuottaman dokumenttiaineiston analyysi Metsänomistajahaastattelut gradutöinä Ryhmäkeskustelut, puhelinhaastattelut ja havainnoinnit hankeorganisaatioissa

6 Paikallisten metsänomistajien ja hankeasiantuntijoiden kesken syntyy yhteinen tulkinta luonnonsuojelubiologisista kriteereistä. Sen motivoimana syntyvät vapaaehtoisen suojelun käytännöt: monimuotoisuuskohteesta tulee hyödynnettävä resurssi, kohteiden löytyminen, luonnonhoitohankkeet. Monimuotoisuusverkostohankkeiden laadullisten sosiotaloudellisten vaikutusten syntyminen voi viedä pitkänkin aikaa.