METSÄSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN METSÄNOMISTAJAN NÄKÖKULMASTA

Transkriptio

1 METSÄSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN METSÄNOMISTAJAN NÄKÖKULMASTA Metsäsuunnittelijoiden koulutus Pieksämäellä Sari Pynnönen Kuva: Sari Pynnönen 1

2 LÄMMITTELYTEHTÄVÄ: KÄSIÄÄNESTYS Kuinka moni on itse kontaktissa metsänomistajan kanssa ennen suunnittelun aloittamista? Kuinka moni saa suunnitelmatilaukset neuvojalta? Kuinka moni on kokenut (ainakin joskus) hankalaksi selvittää, millaisen metsäsuunnitelman maanomistaja haluaisi? 2

3 Maanomistajien toivoman metsänkäytön selvittämiseksi kannattaa tavoitteiden lisäksi kysellä myös, MITEN hän toivoo metsäänsä käsiteltävän 3

4 ESITYKSEN SISÄLTÖ Metsänomistajien näkemykset - Mitä metsänomistajat haluavat metsistään ja kuinka se saadaan selville? - Miten nykyinen suunnittelu palvelee metsänomistajia? Yhteenvetoa metsäneuvonnan ja suunnittelun kehittämisestä 4

5 TUTKIMUKSEN TAUSTALLA Metsänomistajien tavoitteiden selvittämisen vaikeus -> tavoitteiden mukaisen palvelun tarjoamisen tärkeys tiedetään, mutta tavoitteiden selvittämiseen ei tunnu löytyvän työkaluja -> yleiset tavoitelinjaukset usein hankala huomioida suunnittelussa, ja antavat usein liian yksinkertaisen kuvan MO:n toiveista 5

6 KYSELY METSÄNOMISTAJILLE KEVÄÄLLÄ pohjoiskarjalaisista metsänomistajaa - taustapiirteiltään vastaavat hyvin keskimääräisiä suomalaisia metsänomistajia Voidaan olettaa tulosten kuvaavan kohtuullisen hyvin keskimääräisiä suomalaisia metsänomistajia 6

7 METSÄNOMISTAJIEN RYHMITTELYT Tutkimuksessa ryhmiteltiin metsänomistajat kahdella tavalla: - tavoitteiden perusteella - seuraavien viiden vuoden aikana tehtävien metsänhoitovalintojen perusteella Vastaajat ryhmiteltiin vastausten perusteella tilastollisesti ryhmiin, joiden jäsenten näkemykset ryhmän sisällä ovat mahdollisimman lähellä toisiaan ja mahdollisimman kaukana muiden ryhmien jäsenten näkemyksistä KOLME RYHMÄÄ: puuntuottajat, monitavoitteiset ja luontotavoitteiset 7

8 Monitavoitteiset METSÄNHOITOAIKEET RYHMITTÄIN Hankin eri-ikäiskasvatukseen painottuvan metsäsuunnitelman tilalleni Uusin metsäsuunnitelmani, jos siihen on mahdollista saada uusia painotuksia, vaikka se ei vielä vanhentuisikaan Hankin monitavoitteisen metsäsuunnitelman tilalleni Hankin PMS:n, jossa hakkuuseen suunnitellaan uuden metsälain mahdollistamia hakkuutapoja Sovellan metsissäni sekä ns. perinteisiä että vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä + jonkin verran luontopainotteisia toimia Luontopainotteiset Jätän hakkuualueelle selvästi PEFC-minimiä enemmän säästöpuita (esim. yli 50 kpl/ha) Rauhoitan tietyn osan tilastani Puuntuottotavoitteiset suhtautuivat melko negatiivisesti kaikkiin em. toimenpidevaihtoehtoihin Hankin tilalleni luonnonhoitoon syventyvän metsäsuunnitelman Osallistun ennallistamishankkeeseen tai käynnistän oman Hoidan metsiäni riistalle edullisin tavoin, Sovellan metsissäni vain ns. vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä 8

9 VIESTI HALUTUSTA METSÄNKÄYTÖSTÄ ON ERILAINEN ERI TAVALLA KYSYMÄLLÄ Tavoitteet ja metsänhoitoaikeet ryhmittäin, prosenttia vastaajista Puuntuotanto, % HOITOAIKEET Monia tavoitteita, % TAVOITTEET Luonto, % 9

10 METSÄNOMISTAJIEN ERILAISIA TAVOITTEITA METSIENSÄ KÄYTÖLLE Monia tavoitteita painottaen luonnonhoitoa Monia tavoitteita painottaen puuntuotantoa Puuntuotanto luontopainotuksella Luontopainotus puuntuotantomenetelmin Puuntuotanto Luontopainotus monipuolistamall a MH-menetelmiä Luontopainotus ja aktiivinen luonnonhoito Monien tavoitteiden saavuttaminen monipuolistamalla hoitomenetelmiä Puuntuotanto monipuolisemmilla metsänhoitomenetelmillä 10

11 SELVITETTYJÄ PALVELUITA Erilaiset tietotyökalut Kontakti neuvojan kanssa Tilarajat ylittävä yhteistyö naapurimaanomistajan kanssa Metsäsuunnitelman käytettävyys Suunnitelman tarjoama päätöstuki Kokemus tarjotun metsäneuvonnan rajoittavuudesta 11

12 NÄKEMYKSET PÄÄTÖSTUKIPALVELUIDEN TOIMIVUUDESTA MOt yleisesti kokevat metsäsuunnitelman tukevan heidän päätöksentekoaan MUTTA: Luontotavoitteiset MO:t kokevat i) metsäsuunnitelmansa käytettävyyden heikommaksi ja ii) metsäneuvonnan rajoittavan heidän tavoitteitaan useammin kuin puuntuottajat tai monitavoitteiset KYSYMYS: Miten luontotavoitteisten kokemusta palveluista voisi parantaa? 12

13 SUUNNITELMILTA HALUTAAN Kaikki MOt toivovat lisää tietoa metsiensä luontokohteista metsäsuunnitelmista (tai neuvonnasta) -> viestintäkeinoina toimivia ovat esimerkiksi valokuvat ja konkreettiset hoitosuositukset Erityisesti monitavoitteiset kokevat näiden puuttuvan -> suunnitelmista halutaan työkaluja useiden tavoitteiden yhdistämiseen Myös puuntuotantotavoitteiset MOt haluavat tietoa metsiensä arvokkaista elinympäristöistä -> työkaluja erilaisten metsänhoitovaihtoehtojen vertailuun 13

14 JOHTOPÄÄTÖKSET Metsänomistajien tavoitteiden ja niiden saavuttamiseen käytettävien panostusten selvittämisessä auttaa, kun kysytään sekä tavoitetta että ehdotetaan monipuolisesti erilaisia hoitovaihtoehtoja, jotka konkretisoivat tavoitetta Lähes puolet MOsta suunnittelee monipuolistavansa metsänhoitoaan seuraavien vuosien aikana (esim. painotuksia luonnonhoitoon tai eri-ikäiskasvatuksen käyttöönottoa) Erityisesti monitavoitteiset MOt kaipaavat tietoa tavoitteiden yhteensovittamisen tueksi 14

15 Yhteenvetoa metsäsuunnittelun ja neuvonnan kehittämisestä Kuva: Sari Pynnönen 15

16 KEHITTÄMISEN TARPEET? Metsänomistajien monitavoitteisuus on selkeä ilmiö, ja se on myös metsäammattilaisten keskuudessa pääosin tunnistettu Käytännön työhön monitavoitteisuus ei kuitenkaan ole vielä täysin jalkautunut - metsäsuunnittelu ja neuvonta eivät ole vielä aidosti monitavoitteista Metsäammattilaisilla iso vastuu, mutta myös paljon mahdollisuuksia, toimia metsänomistajien tavoitteiden, monimuotoisuuden suojelun tärkeyden ja kasvavan puunkysynnän välissä 16

17 KEHITTÄMISEN PERUSTEET Iso osa metsänomistajista on halukkaita yhdistämään metsissään puuntuotannon luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen sekä muihin monikäytön muotoihin. -> ne metsänomistajat, jotka eivät halua ensisijaisesti tuottaa puuta, jättävät ehkä metsänsä kokonaan hoitamatta ja hakkaamatta, jos mieleistä palvelua ei ole -> Metsänkäyttötavoitteiden moninaisuuden huomioiva palvelu todennäköisesti auttaa metsänomistajia hoitamaan metsiään aktiivisemmin ja siten turvaamaan metsien monien ekosysteemipalvelujen tuotantoa (ja metsäpalveluiden tarjoajien liiketoimintaa!) 17

18 KEHITTÄMISEN TUEKSI Erilaisten vaihtoehtojen ehdottaminen töitä suunniteltaessa auttaa MOa tavoitteidensa konkretisoimisessa Luonnon monimuotoisuuden turvaamista tukevaa tietotuotantoa olisi syytä lisätä Kehitetään sellaisia käytäntöjä, jotka varmistavat MOn kanssa sovittujen asioiden välittymisen suunnitelmasta työmaaohjeisiin Talousmetsien luonnonhoidon jalkauttaminen metsätalouden läpileikkaavaksi toimintatavaksi 18

19 TEHTÄVÄ 10 MIN Keskustelkaa noin kolmen hengen ryhmissä: - Heräsikö kysymyksiä? - Onko esitetyt metsänomistajatyypit tuttuja omasta työstä? - Onko käytössänne hyviä keinoja esitettyjen haasteiden ratkaisemiseksi? - Tiedättekö, miten paljon suunnitelmiin kirjattuja vaihtoehtoja hyödynnetään? Kirjatkaa ajatuksia post it lapuille (yksi asia/lappu) LOPUKSI: kysymysten ja ajatusten läpikäyminen kaikki yhdessä 19

20 METSÄNOMISTAJIEN ERILAISIA TAVOITTEITA METSIENSÄ KÄYTÖLLE Monia tavoitteita painottaen luonnonhoitoa Monia tavoitteita painottaen puuntuotantoa Puuntuotanto luontopainotuksella Luontopainotus puuntuotantomenetelmin Puuntuotanto Luontopainotus monipuolistamall a MH-menetelmiä Luontopainotus ja aktiivinen luonnonhoito Monien tavoitteiden saavuttaminen monipuolistamalla hoitomenetelmiä Puuntuotanto monipuolisemmilla metsänhoitomenetelmillä 20

21 KIITOS! Työryhmä: Teppo Hujala, Riikka Paloniemi & TIKO-hanke 21

22 TUTKIMUKSISTA JULKAISTUA Pynnönen S., Paloniemi R. ja Hujala T Recognizing the Interest of Forest Owners to Combine Nature-Oriented and Economic Uses of Forests. Small-scale Forestry. DOI /s Hujala, T., Pynnönen, S., Kurttila, M., Arponen, A., Kasurinen, S., Tähtinen, S., Primmer, E., Paloniemi, R Metsien monimuotoisuuden suojelu ja metsien käsittelyjä monipuolistavien neuvontapalvelujen kehittäminen: Maanomistajien ja metsäammattilaisten näkemyksiä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 69/2016: 36 s. 22