Työfysioterapeutti lehden toimitus. tai yhteistyössä muun työterveys- Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry. Jäsenlehti: 4 krt vuodessa

Transkriptio

1

2 Työfysioterapeutti 2/2009 sisällys 3 Hallitus tiedottaa 4 Potilassiirtojen ergonomiakortti 7 Potilassiirtojen hyviä käytäntöjä 12 Koulutukseen osallistuneen kokemuksia 13 Viewpoint on Finnish occupational health 16 Työfysioterapeutit ry yhteistyössä 18 Ensimmäiset opiskelijat ovat aloittaneet työterveyshuollon osaamista syventävät opintonsa Pääkirjoitus Suomalaisen väestön ikääntyessä vanhustyössä ja sairaalatyössä tarvitaan tietoa sekä uusista työntekijöitä helpottavista työvälineistä että laadullisista, järjestelmällisistä aktivoivista toimintatavoista potilaiden siirroissa. Työfysioterapeutti lehdessä numero 2 paneudutaan Potilassiirtojen ergonomiakortti- opintokokonaisuuteen, kuullaan koulutukseen osallistuneen kokemuksia koulutuksesta ja luetaan työterveyden erikoistumisopintojen kehittämistyö. Tässä lehdessä esittäytyy hallituksen uusista jäsenistä Sari Poutanen, Sari työskentelee ASLAK-yhteyshenkilönä Kiipulasäätiön ylläpitämässä Kiipulan kuntoutuskeskuksessa. Viime lehdestä vahingossa pois pudonnut artikkeli Työfysioterapeutit ry:n yhteistyötahoista on nyt tässä lehdessä. Kesäisiä lukuhetkiä toivottaen, Työfysioterapeutti lehden toimitus 20 Terveisiä TTP-päiviltä 26 Ranka ja raajat toimintaan, lehdistötiedote TYÖFYSIOTERAPEUTTI: TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Jäsenlehti: 4 krt vuodessa tai yhteistyössä muun työterveys- Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Perustettu: 1976 Koulutusta: 2 krt vuodessa henkilöstön kanssa. Varsinaisen Taitto: Mainostoimisto Hasardi Jäsenmäärä: 700 Varsinaiseksi jäseneksi hyväksy- jäsenen on oltava Suomen Fysio- Jäsenmaksu: 35e/vuosi tään fysioterapeutti, joka toimii terapeutit ry:n jäsen työterveyshuollossa

3 Hallitus tiedottaa Uudet verkkosivut Yhdistyksenn internetsivut ovat uusiutuneet. WWW-sivuilla on kaikille avoin osio, josta löytyy yhdistykseen liittyvää yleistä tietoa. Jäsensivuille kirjaudutaan tunnuksilla ja salasanalla, tunnus on oma sukunimi etunimi, salasana on jäsennumero, joka löytyy Työfysioterapeutti-lehden osoitelipukkeesta (nro 03/2008 alkaen). Jäsensivuilta löytyy jäsenille kohdistettua tietoa, mm. työfysioterapian tuotteet sekä työfysioterapeutti yrittäjille kohdistettua tietoa. Sivuja pyritään päivittämään säännöllisesti. Syysopintopäivät Merkitse kalenteriin Työfysioterapeutit ry:n syysopintopäivät ovat viikolla 48, tiistai 24.- keskiviikko Paikkakunta ja muu ohjelma vahvistetaan alkusyksyn aikana yhdistyksen nettisivuille. Kokouksien käsiteltävät asiat Työfysioterapeutit ry:n hallituksen syksyn kokouksien asialistoille toivottavia asioita voi toimittaa sähköpostitse hallituksen puheenjohtajalle tai sihteerille Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään perinteisesti opintopäivien yhteydessä. Avustajia alueelliseen toimintaan Kiinnostunut kehittämään Työfysioterapeutit ry:n toimintaa: www-sivuja, lehteä tai olet kiinnostunut alueellisesta toiminnasta? Ota yhteyttä hallituksen puheenjohtajaan. Työterveyskirjasto Työfysioterapeutit ry:n jäsenillä on Työterveyskirjaston käyttöoikeus vuodeksi 2009 www-sivujen jäsenosion kautta. Täytäthän Työterveyskirjaston alkukyselyn nettisivujen jäsenosiossa! Säästetään paperia ja postimaksuja Päivitäthän sähköpostiosoitteesi yhdistyksen sihteerille lähetämme osan tiedotteista sähköisesti 3

4 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2009 Hyrkkänen, Ursula Potilassiirtojen Ergonomiakortti on nyt valmis - Nopeutuuko potilaiden avustustapojen muutos? Potilaiden avustustavat ovat sitkeästi pysyneet hyvin kuormittavina, potilaita passivoivina - monista kehittämisyrityksistä huolimatta. Työterveyslaitos on kehittänyt Potilassiirtojen Ergonomiakortti-opintokokonaisuuden vastatakseen tähän haasteeseen. Opintokokonaisuus on suunniteltu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille: fysioterapeuteille, sairaanhoitajille, lähihoitajille, ergonomiavastaaville, sosiaali- ja terveysalalla toimiville työfysioterapeuteille sekä kaikille niille, jotka työssään avustavat potilaita liikkumaan ja siirtymään. Tavoitteena on, että koulutuskokonaisuus toimisi hyvänä kimmokkeena muutokseen sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla. Ergonomiakortissa on määritetty potilassiirtojen turvalliseen hallintaan vaadittu tieto- ja taitotaso, jonka koulutukseen osallistuva todentaa näytöllä. Hyvä avustustaito vähentää työn kuormituksesta johtuvia liikuntaelinongelmia, lisää avustajan riskinarviointikykyä, parantaa potilaiden turvallisuutta avustustilanteissa sekä edistää hoidon laatua. Korttia on kehitetty yhteistyössä STM:n ja Terveydenhuollon siirtoergonomian tiedonvälitysverkoston asiantuntijaryhmän kanssa. Kaksivuotinen kehittämistyö on nyt loppusuoralla, joten korttikoulutukseen sekä korttikouluttajakoulutukseen voi hakeutua. Korttikoulutuksen opintokokonaisuus Kortin opintokokonaisuuteen (kuvio 1) sisältyy teoriaopinnot verkkoopiskeluna, käytännön harjoittelu 16 tunnin lähiopetusjaksona ja näyttötutkinto. Opintokokonaisuuden toimivuutta testattiin viime vuonna kolmella pilottikoulutuksella, akuuttisairaalassa, vanhusten palvelutalossa ja opiskelijoilla. Lisäksi pilotointina toimi siirtymävaiheen pätevöittämiskoulutukset. 4

5 Leena Tamminen-Peter Virpi Fagerström Kuvio 1. Potilassiirtojen Ergonomiakortin opintokokonaisuus. Koulutuksen sisältö: - Luonnolliset liikemallit ja avustajan asento - Potilaan voimavarojen arviointi ja aktivointi - Avustaminen erilaisissa siirtotilanteissa - Apuvälineiden käyttö siirtotilanteissa - Ongelmanratkaisu erityistilanteissa Kaikille pilotoinnin verkko-opiskeluun osallistuneille (n=77; vastausprosentti 82 %) lähetettiin palautekysely, jossa tiedusteltiin mm. kuinka paljon opiskeluun kului aikaa, mitä mieltä opiskelijat olivat tehtävistä, mikä oli oppimista edistävää ja onko jotain, minkä jättäisi pois. Verkko-opiskelutehtäviä pidettiin monipuolisina, mielenkiintoisina ja haastavina, mutta osa piti niitä liian työläinä työssä oleville hoitajille. Verkko-opiskeluun käytetty aika vaihteli erittäin paljon, kolmesta neljäänkymmeneen tuntiin, keskimäärin 15 tuntia. Käytettävissä oleva aika oli tuntunut lyhyeltä, joten toivottiin pidempää etäopiskeluaikaa. Suurin osa vastaajista (86 %) koki verkko-opiskelun tukevan oppimista hyvin tai erittäin hyvin. Arvioinnissa päädyttiin keventämään verkko-opiskeluosuutta jonkin verran. Opintojen riskienarviointitehtävä siirrettiin korttikouluttajakoulutuksen esitehtäväksi. Kyky arvioida omaa riskiä avustustilanteessa on kuitenkin hyvin tärkeää, joten pienimuotoinen riskinarviointiosuus lisättiin ensimmäisen kuvatehtävän arviointiin. Lisäksi verkko-opiskeluaikaa pidennettiin 1,5 kuukaudesta kahteen kuukauteen. Kokonaisuutena teoreettisen tiedon siirtäminen verkko-opiskelumuotoon on tuntunut onnistuneelta ratkaisulta, jonka voi tarvittaessa toteuttaa lähiopetuksena. Verkko-opiskelu käsittää nyt 4 tehtävää ja kestää 2 kuukautta: Potilassiirtoergonomia tuki- ja liikuntaelinongelmien ennaltaehkäisyssä (luku- ja arviointitehtävä) Oman kehon hallinta (käytännönharjoitteita) Biomekaniikan hyödyntäminen potilaan siirtymisten avustamisessa ja avustamisen periaatteet (luku- ja arviointitehtävä) Työturvallisuutta koskevat lait ja asetukset hoitotyössä (luku- ja keskustelutehtävä) Lähiopiskelujakso on laajuudeltaan 16 tuntia, joka voidaan toteuttaa kahtena päivänä tai neljänä 4 tunnin opintokokonaisuutena, jossa käytännössä harjoitellaan eri avustustilanteet. - Potilaat koulutettavan kohderyhmän mukaan Avustustaitojen käytännön harjoittelu Tietoja ja taitoja tulee soveltaa mielellään vähintään kuukauden ajan omalla työpaikalla. Jos se ei ole mahdollista, niin opiskelijan tulisi käydä harjoittelemassa avustustapoja jossakin hoitolaitoksessa. Tärkeää on, että avustustapoja harjoitellaan oikeissa käytännön tilanteissa, jotta opetuksen siirtovaikutus tehostuisi. Kertaus ja Potilassiirtojen Ergonomia kortin näyttötutkinto (1pv) Näyttötutkintopäivänä on mahdollisuus kertaukseen ja se järjestetään n. kuukauden kuluttua lähiopetusjaksosta. Näytössä opiskelija avustaa manuaalisesti ja nostolaitteella kaksi eri toimintakykyistä potilasta. Näyttö arvioidaan seuraavasti: kiitettävä (K5), hyvä (H4), tyydyttävä (H3) ja hylätty (alle H3-suoritus) (suluissa pilottikoulutuksessa käytetty viisiluokkainen asteikko). JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 5

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2009 Näytön voi uusia kolme kertaa. Terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on suorittanut Potilassiirtojen Ergonomiakortin vähintään hyvin tiedoin ja taidoin voi kouluttautua korttikouluttajaksi. Tämä koulutus kestää kolme päivää. Seuraava koulutus on Turussa. Siirtymävaiheen pätevöitymiskoulutus ja korttikouluttajakoulutus Potilassiirtojen Ergonomiakortin opintokokonaisuus on uusi järjestelmä maassamme, joten alan kokeneille ammattilaisille haluttiin järjestää siirtymävaiheen pätevöitymiskoulutus, joka toimi omalta osaltaan myös pilottikoulutuksena. Pätevöitymiskoulutukseen järjestettiin hakumenettely elokuussa 2008 ja osallistumisoikeuden saivat terveydenhuollon ammattilaiset, opettajat, työfysioterapeutit, fysioterapeutit ja ergonomiavastaavat, jotka ovat kouluttautuneet viimeiseen tietotaitoon potilassiirtoergonomiassa (=menetelmäkoulutus) vuosina Koulutukseen haki 75 henkilöä, joista 28 oli sairaanhoidon tai fysioterapian opettajia, 28 työfysioterapeuttia, kahdeksan fysioterapeuttia ja 11 kuntohoitajaa tai hoitajaa. Yhdeksän hakijaa ei täyttänyt kriteereitä. Koulutukseen hyväksytyille ammattilaisille luotiin oma oppimispolku korttikouluttajaksi. He suorittivat ensin verkko-opiskelun ja pääsivät antamaan näyttöä ilman lähiopetusta, koska heidän oletettiin hallitsevan turvalliset avustustavat. Korttikouluttajakoulukseen pääsemiseksi edellytettiin, että he läpäisevät näytön vähintään hyvin tiedoin. Näitä näyttöjä järjestettiin kaikkiaan viisi: kaksi Helsingissä, kaksi Turussa ja yksi Tampereella. He olivat samalla koekaniineja näytön kriteereiden testauksessa. Kaikkiaan kortin suorittaneita on nyt sata henkeä. Siirtymävaiheen näytön suorittaneille järjestettiin korttikouluttajakoulutukset Helsingissä ja Turussa. Näissä koulutuksissa yhteensä 39 henkeä sai korttikouluttajapätevyyden. Heistä lähes puolet oli työfysioterapeutteja. Pilottikoulutuksiin osallistuneet kokeneet fysioterapeutit, opettajat ja hoitajat toivat kehittämistyöhön arvokkaan panoksensa - heille siitä lämmin kiitos! Näyttötutkintopäivinä sekä korttikouluttajakoulutuksissa keskusteltiin paljon opintokokonaisuudesta ja saatiin arvokasta palautetta. Korttikouluttajat tulevat jatkossa antamaan korttikoulutusta eripuolilla Suomea Työterveyslaitoksen kouluttajien ohella. Potilassiirtojen Ergonomiakortin voi hankkia osallistumalla Työterveyslaitoksen tai korttikouluttajien järjestämiin koulutuksiin. Potilassiirtojen Ergonomiakortin myöntää Työterveyslaitos, kun koulutukseen osallistuva on todentanut osaamisensa sekä teoria- että käytännön näytössä näytön vastaanottajalle. Kortti on vapaaehtoinen ja se on voimassa viisi vuotta. Nyt kannattaa kaikkien asiaan vihkiytyneiden tehdä töitä sen eteen, että mahdollisimman moni hankkisi Potilassiirtojen Ergonomiakortin ja että kortin oppisisällöt voitaisiin toteuttaa hoitajien ja fysioterapeuttien peruskoulutuksessa. Tavoitteena on, että voisimme viiden vuoden päästä todeta, että potilaiden avustustavat ovat muuttuneet. Tiedustelut: Virpi Fagerström tai Leena Tamminen-Peter etunimi.sukunimi@ttl.fi Tietoa ja opetusaineistoa potilassiirroista löytyy osoitteessa: 6

7 Riitta Kärkkäinen, työfysioterapeutti (opiskelija) Metropolia AMK, Helsinki Potilassiirtojen hyviä käytäntöjä kehitetään työpaikan ja työterveyshuollon yhteistoimintana Työterveyshuollon asiakasorganisaatiossa havaittiin potilassiirtojen kuormittavuuden arvioinnin pohjalta tarve avustustilanteiden työ- ja toimintaohjeistukseen. Tavoitteena on parantaa työ- ja potilasturvallisuutta luomalla työpaikalle omat hyvät käytännöt potilassiirtoihin. Ohjeistus tehdään yhteistyössä työpaikan johdon, työsuojelun, työterveyshuollon, esimiesten ja työntekijöiden edustajien kanssa. Ohjeistukseen sisällytetään siirtoergonomiaopastus, avustustapojen dokumentointi, siirtovastaavan roolin määrittäminen, apuvälinekäytännöt, työvaate- ja jalkinesuositukset sekä työterveyshuollon asiantuntemus. Prosessin kuluessa työpaikalla on kiinnitetty entistä enemmän huomiota potilassiirtojen turvallisuuteen ja terveellisyyteen ja oman työn kehittämiseen niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. Työ- ja toimintaohjeistus on Metropolia Ammattikorkeakoulun työterveyden erikoistumisopintojen kehittämistyö keväällä

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2009 Potilassiirtojen kuormittavuus Työterveyshuollon näkökulmasta Hoitotyöntekijät kokevat potilassiirrot fyysisesti kuormittavina (Hui ym. 2001). Hoitotyön kuormittavuutta lisää työntekijöiden ikääntyminen ja työvoiman vähentyminen (Tilastokeskus 2007). Potilassiirroissa tapahtuu työtapaturmia joista aiheutuu sairauspoissaoloja ja toimintakyvyn alenemista. Työtapaturmat aiheuttavat inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä tapaturman uhrille, työyhteisölle, työnantajalle ja yhteiskunnalle. Engvistin (1997) tutkimus osoitti että ruotsalaisten hoitajien työtapaturmista 82 % tapahtui potilassiirroissa. Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon tulee yhdessä edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja työtapaturmia (Työterveyshuoltolaki 1383/2001). Työnantajan tulee arvioida työhön liittyvät turvallisuus- ja terveysolosuhteet, kuten potilassiirtojen kuormittavuus tukija liikuntaelimistölle. Tarvittaessa on apuna käytettävä esimerkiksi työterveyshuollon asiantuntemusta. (Työturvallisuuslaki 738/2002.) Potilassiirtoergonomian parantaminen on osa työsuojelua. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) ohjaa työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa ja työsuojelua koskevien määräysten noudattamista työsuojeluviranomaisen valvonnassa. Potilassiirtoja ohjaavat useat lait ja asetukset (taulukko 1). Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä Työministeriön päätös nuorille työntekijöille vaarallisista töistä Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (1505/1994) Valtioneuvoston päätös työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta Käsin tehtävistä nostoista aktivoiviin avustusmenetelmiin Potilaita on perinteisesti avustettu siirtymisissä käsin nostamalla. Potilas on silloin usein passiivinen siirron kohde. Tutkimustiedon mukaan turvallista nostotekniikkaa ei ole olemassa. Nosto-opetuksen ei ole todettu ehkäisevän selkäkipua. Hoitotyöntekijöiden ohjauksessa ja neuvonnassa tulisikin luopua nostotekniikan opettamisesta. (Martimo 2008.) Työsuojelulainsäädännössä ei ole määritelty yhdenmukaisia kilorajoja hoitotyössä. Työministeriön päätöksessä nuorille työntekijöille vaarallisista töistä (1432 / 1993) suositellaan taakkojen enimmäispainoksi alle 18 -vuotiaille naisille 15 kg ja miehille 20 kg. Tutkimuksen mukaan 30 % Suomen sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä nostaa taakkoja, joiden paino on yli 25 kg (Perkiö-Mäkelä ym. 2006). Hansson (2001) on tutkimuksessaan osoittanut että toistuvat yli 15 kg:n taakkojen nostot altistavat selkäsairauksille (Riihijärven 2003 mukaan). Käsin tehtävistä nostoista tulisikin siirtyä menetelmiin, jotka ottavat paremmin huomioon sekä hoitajan että potilaan omat voimavarat. Tamminen Peterin (2008) mukaan ergonomisemmilla avustusmenetelmillä voidaan keventää hoitajan työtä ja samalla edistää potilaiden kuntoutumista. Kinesteettinen menetelmä yhdessä Durewall -menetelmän kanssa vähentää hoitajan työn kuormitusta. Potilaat kokevat näiden avustusmenetelmien lisäävän siirtymisten miellyttävyyttä, hallintaa ja turvallisuutta. (Tamminen - Peter 2005.) Työ- ja toimintaohjeistuksen prosessin kuvas Tarve potilassiirtojen työ- ja toimintaohjeistukseen havaittiin työpaikan ja työterveyshuollon yhteistoimintana toteutuneen työtapaturmien ennaltaehkäisyprojektin pohjalta. Projektissa avustustilanteiden kuormittavuutta arvioitiin Työsuojeluhallinnon potilassiirtojen 8

9 kuormittavuuden arviointimenetelmän avulla (Karhula ym. 2007). Arvioinnissa havainnoitiin työtilan ympäristöoloja, työtilan ja työjalkineiden ominaisuuksia, apuvälineiden tarvetta ja käyttöä, siirtoetäisyyttä ja -korkeutta, kehon kuormitusta sekä siirtotaitoa ja siirron sujuvuutta. Lisäksi selvitettiin haastattelemalla työasentojen ja apuvälineiden opastusta, työjärjestelyjä, siirtotilanteissa koettua henkistä ja fyysistä kuormittavuutta sekä käsin yli 15 kg tehtävien siirtojen toistuvuutta. Työ- ja toimintaohjeistuksen laatiminen on edennyt vaiheittain toimintatutkimuksellisen lähestymistavan mukaisesti (kuvio 1). Prosessin eri vaiheissa tapahtunut johdon, esimiesten ja työntekijöiden sitouttaminen ja kuuleminen on luonut pohjan kaikkien mielestä tärkeän ja toimivan ohjeistuksen laatimiselle. Heikkilä ym. (2008) esittää vaiheittaisen kehittämisen suoraviivaisena toinen toistaan seuraavana ketjuuntuneena toimintona, joilla on tietty tavoite. Tarvittaessa eri vaiheisiin voidaan prosessin kuluessa palata. Työ- ja toimintaohjeistuksen tavoitteena on työ- ja potilasturvallisuuden parantaminen potilassiirroissa. Työpaikan myönteinen suhtautuminen ja kyky avoimeen vuoropuheluun mahdollisti prosessin etenemisen nopeassa aikataulussa. Esisuunnitteluvaiheessa kartoitettiin jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä potilassiirtoihin ja arvioitiin niiden sisältöä organisaation tarpeisiin nähden. Organisaation johto ja työsuojelu sitoutuivat prosessiin sen alkuvaiheessa. Tämän jälkeen suunnitelma esiteltiin yksiköiden lähiesimiehille ja työntekijöiden edustajina olleille kuntoutusvastaaville omissa palavereissaan. Henkilökunnan käytännön osaamisen ja kokemuksen pohjalta saatiin arvokasta tietoa, jota hyödynnettiin sisällön suunnittelussa. Reflektointi ja arviointi ohjeistuksen sisällöstä ja merkityksestä on ollut jatkuvaa. Prosessin seuraavassa vaiheessa työ- ja toimintaohjeistusluonnos menee johtoryhmän käsittelyyn hyväksyttäväksi. Käyttöönottovaiheessa ohjeistus liitetään organisaation laadunhallinta-asiakirjoihin ja työpaikan intranettiin. Prosessi jatkuu työntekijä- ja työyhteisötasolla hyvien käytäntöjen juurruttamisena arjen työhön. Seurantaa ja arviointia tullaan jatkamaan työterveyshuollossa tuki- ja liikuntaelinperäisten sairauspoissaolojen sekä potilassiirtoihin liittyvien työtapaturma- sekä vaara- ja uhkatilannetilastojen kautta. Työyhteisöissä sitoutumista hyviin käytäntöihin voidaan arvioida mittaamalla työntekijöiden kokemaa kuormittumista ja työtyytyväisyyttä sekä selvittämällä heidän tietämystään työja toimintaohjeistuksesta. Työ- ja toimintaohjeistuksen sisältö Työ- ja toimintaohjeistuksen sisältö (taulukko 2) suunniteltiin potilassiirtojen kuormittavuuden arvioinnin tulosten, henkilökunnan käytännön työn tuntemuksen sekä voimassa olevan lainsäädännön pohjalta. Suunnittelussa hyödynnettiin myös asiantuntijoiden tiedonvälitysverkoston kokoamia hyviä käytäntöjä potilaiden siirto- ja avustustehtäviin (Työturvallisuuskeskus 2007). Suunnitelmallinen ja jatkuva siirtoergonomiaopastus Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajaa järjestämään työntekijöille riittävästi siirtoergonomiaopastusta ja apuvälineiden käyttöopastusta. Työntekijä puolestaan on velvollinen noudattamaan saamiaan ohjeita. Työntekijöiden on huolehdittava oman ammattiosaamisensa ylläpitämisestä ja kehittämisestä (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994). Työturvallisuuskeskuksen (2007) hyvien käytäntöjen mukainen siirtoergonomiaopastus on suunnitelmallista ja jatkuvaa, jotta työntekijöiden siirtotaito pysyy yllä. Käsin tehtävistä nostoista siirrytään esimerkiksi kinesteettisen ja Durewall -menetelmän mukaisiin avustustapoihin. Uusien työntekijöiden perehdytys Uusien työntekijöiden perehdytys heti työsuhteen alussa on tärkeää, koska kokemus on osoittanut, että jo omaksutuista työtavoista on vaikea oppia pois. Hyvä käytäntö on kirjata siirtoergonomiaopastus osaksi perehdytyssuunnitelmaa. Yksiköiden esimiehet huolehtivat työntekijöiden perehdytyksen toteutumisesta ja valvovat turvallisten työtapojen noudattamista. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 9

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2009 Avustustapojen dokumentointi Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) määrää, että potilaan asiakirjoihin tulee merkitä tämän hoidosta tarvittavat tiedot. Siirtymisen avustustapa kirjataan esimerkiksi kuntoutussuunnitelmaan tai hoitosuunnitelmaan tai tehdään kuvalliset työohjeet. Dokumentointi helpottaa potilaan liikkumis- ja toimintakyvyn jatkuvaa arviointia ja toimintakyvyn muutosten mahdollisimman varhaista havaitsemista. TAULUKKO 2. Työ- ja toimintaohjeistuksen sisältö Suunnitelmallinen ja jatkuva siirtoergonomiaopastus Uusien työntekijöiden perehdytys Avustustapojen dokumentointi Siirtovastaavan rooli Apuvälinekäytännöt Työvaate- ja jalkinesuositukset Työterveyshuollon asiantuntemus Siirtovastaavan rooli Siirtymisen avustaminen on osa potilaan kuntouttavaa hoitoa. Yksiköissä valitaan siirtovastaavat, jotka perehtyvät uusimpiin siirtymisen avustusmenetelmiin ja osallistuvat koulutuksiin. Siirtovastaavan tehtävä on mm. vertaisohjaajana tukea työtovereita siirtymisen avustamiseen liittyvissä asioissa arjen työssä ja toimia yhteyshenkilönä terapiahenkilöstön ja hoitohenkilöstön välillä. Apuvälinekäytännöt Apuvälinetarpeen arviointi on kaikkien potilaan hoitoon osallistuvien työntekijöiden tehtävä. Työturvallisuuslaki (738/2002) ja valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista erityisesti työntekijän selän vahingoittumisen välttämiseksi (1409/1993) velvoittavat työnantajaa järjestämään työntekijöiden käyttöön siirtymisen apuvälineitä. Apuvälineet tulee luetteloida ja säilyttää helposti saatavilla. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (1505/1994) ja Valtioneuvoston päätös työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (856/1998) ohjaavat apuvälineisiin liittyvissä asioissa. Apuvälineitä tulee käyttää käyttöohjeiden mukaisesti eivätkä ne saa vaarantaa potilaan tai hoitajan terveyttä tai turvallisuutta. Yksiköiden esimiehet vastaavat apuvälineiden hankinnasta, niiden kunnon valvonnasta ja käytöstä. Henkilönostimet ja muut mekaaniset apuvälineet tulee säätää ja huoltaa asianmukaisesti toimintakuntoisuuden varmistamiseksi. Jokainen työntekijä on vastuussa omasta ja myös muiden työntekijöiden työturvallisuudesta. Epäkuntoisista apuvälineistä tulee ilmoittaa välittömästi asianmukaiselle taholle työtapaturmien sekä vaara- ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi. Työvaate- ja jalkinesuositukset Työvaateohjeistuksessa tulee kiinnittää huomiota mm. korujen käyttöön, lävistyksiin ja työvaatteiden riittävään peittävyyteen silloin kun käytössä ei ole työnantajan osoittamia työvaatteita. Hoitoalalla ei ole olemassa lainsäädännössä tarkkoja määräyksiä työjalkineista. Työnantaja voi antaa työntekijöille ohjausta ja neuvontaa siitä millaiset työjalkineet ovat työhön suositeltavat koskien mm. pohja- ja pintamateriaalia, kannan korkeutta ja kantaremmiä. Työterveyshuollon asiantuntemus Työterveyshuollon asiantuntemusta voidaan käyttää esimerkiksi potilassiirtojen kuormittavuuden arvioinnissa ja riskinarvioinnissa sekä terveellisten ja turvallisten työmenetelmien ja -tapojen opastuksessa. Työfysioterapeutti on työterveyshuollon asiantuntija siirtoergonomiassa. Yksilötasolla voidaan työntekijöitä ohjata edistämään ja ylläpitämään omaa työkykyään työn vaatimuksia vastaavaksi. Työtilojen ja kalusteiden suunnittelu yhdessä henkilöstön kanssa on osa työterveyshuollon toimintaa. 10

11 POHDINTA Riskinarviointi korostuu potilassiirroissa tapahtuvien työtapaturmien ennaltaehkäisyssä ja kuormittavuuden vähentämisessä. Työsuojeluhallinnon potilassiirtojen kuormittavuuden arviointi (Karhula ym 2007) oli toimiva menetelmä avustustilanteiden riskinarvioinnissa. Arvioinnin tuottama tieto havainnollisti kehittämistarpeet ja auttoi toimenpiteiden kohdentamisessa ja priorisoinnissa. Kaikkien toimijoiden sitoutuminen oman työn laadun parantamiseen niin yksilö- työyhteisö-, kuin organisaatiotasollakin on lähtökohta potilassiirtojen työ- ja potilasturvallisuuden kehittämistyölle. Kaikkien toimijoiden aktiivinen ja myönteinen ote oman työn arviointiin ja kehittämiseen on jatkossakin tärkeää. Yhdessä sovittujen hyvien käytäntöjen käyttöönoton seuranta varmistaa niiden juurtumisen arjen työhön. Seuranta ja arviointi on jatkuva prosessi, jossa sekä työntekijä, työyhteisö että työterveyshuolto ovat mukana. Potilassiirtoergonomian kehittäminen on tärkeä osa työpaikan turvallisuuskulttuuria ja -johtamista sekä työpaikan omia arvoja. Parantuneen siirtotaidon ja potilaiden antaman positiivisen palautteen kautta voidaan vaikuttaa myös työntekijöiden kokemaan henkiseen kuormittuneisuuteen. Kevyempien ja potilaita aktivoivien avustusmenetelmien ottaminen osaksi työpaikan hyviä käytäntöjä lisää työn tuottavuutta ja laatua, vähentää kustannuksia työnantajalle ja parantaa niin työntekijöiden ja -yhteisöjen kuin potilaidenkin hyvinvointia ja elämänlaatua. LÄHTEET Engvist, I-L 1997: Events and factors involved in accidents leading to over-exertion back injuries among nursing personnel. Arbete och Hälsa 30. Arbetslivsinstitutet. Stockholm. Riihijärvi, H 2003: Alaselkäkipu ja työ. Työterveyslääkäri Hui, L - Ng, G Yeung, S- Hui-Chan, C. 2001: Evaluation of physiological work demands and low back neuromuscular fatigue on nurses working in geriatric wards. Applied Ergonomics 32(5) Heikkilä, A Jokinen, P Nurmela, T 2008: Tutkiva kehittäminen. Avaimia tutkimus- ja kehittämishankkeisiin terveysalalla. Helsinki: WSOY. Karhula, K - Rönnholm, T Sjögren, T 2007: Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointimenetelmä. Työsuojelujulkaisuja 83. Työsuojeluhallinto. Martimo, K-P 2008: Nosto-opetus ei estä selkäkipua. Aikakauskirja Duodecim 124 (8).933. Perkiö - Mäkelä, M - Hirvonen, M - Elo, A-L - Ervasti, I. ym. 2006: Työ- ja terveys -haastattelututkimus Taulukkoraportti. Työterveyslaitos, Helsinki. Tamminen - Peter L. 2008: Kevyt ja kuntouttava avustaminen vähentää kuormitusta. Kipuviesti Tamminen - Peter L. 2005: Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa - kolmen siirtomenetelmän vertailu. Työfysioterapeutti Tiedonvälitysverkosto toimijana. 2007: Suomalaiset asiantuntijat potilassiirtoergonomian kehittäjinä. Työturvallisuuskeskus. Tossavainen, Pekka 2007: Työvoima ikääntyy. Tilastokeskus. Verkkodokumentti. 11

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2009 Koulutukseen osallistuneen kokemuksia Osallistuin Potilassiirtojen Ergonomia korttikouluttaja - pilottiryhmän koulutukseen marraskuussa Potilassiirtokortin suorittaminen verkkotehtävineen ja näyttöineen oli sopivasti herkistänyt mielen ja kehon aiheen lisäkäsittelyyn. Potilassiirtojen ergonomiakortin suorittamiseen koottu materiaali ja tehtävät antoivat jo hyviä vinkkejä aiheen käsittelyyn, mutta myös muiden koulutukseen osallistuvien henkilöiden kokemukset ja esimerkit olivat mielenkiintoisia ja hyvin omia näkemyksiä täydentäviä. Ryhmässämme oli useita terveydenhoito-oppilaitosten opettajia sekä fysio ja työfysioterapeutteja ympäri Suomea - joten erilaisia näkemyksiä löytyi paljon ja niistä keskusteltiin laajasti. Sari Linna työfysioterapeutti Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus Käytännön harjoittelua ei ole koskaan liikaa ja niinpä nytkin aiheesta olisi riittänyt kokeiltavaa ja kysyttävää. Mitä useamman avustustavan ja ohjaustavan ammattilainen hallitsee, sitä varmemmalta pohjalta asiaa kykenee jatkossa ohjaamaan eteenpäin. Lisäksi kouluttajan läheinen kontakti hoitotyön arkeen ja kokemukset käytännön tilanteista ovat mielestäni keskeisiä kouluttajan uskottavuutta lisääviä tekijöitä. Myös oman kehon hallinnan tärkeyttä on onneksi ryhdytty nostamaan esille. Potilassiirtojen Ergonomia korttikouluttaja - koulutuksen antaman rungon pohjalta on mielenkiintoista ja jännittävää lähteä käynnistämään ensimmäistä omaa ryhmää. Valmiiksi ideoitu koulutussisältö helpottaa asian jäsentämistä ja monipuolista käsittelyä. Työpaikkakohtaiseen soveltamiseen ja järjestelyihin tulee varmasti kulumaan oma energiansa! Toivon pääseväni syksyn aikana tosi toimiin osastojemme siirtovastaavien kanssa. 12

13 Viewpoint on Finnish Occupational Health Tuuli Sirk, Estonia I am doing my Master s degree in physiotherapy at the University of Tartu and as we have to specialize in some field of physiotherapy during the last year of our studies, I wanted to fulfill one of my dreams. I have always been interested in ergonomics but unfortunately it is not possible to learn occupational physiotherapy in Estonia. This is why I decided to go somewhere abroad to have my final practice in the field of occupational health. I wanted to go to Finland because I had heard about the good quality of their occupational health system; considering the long traditions they have in physiotherapy it seemed to be the best choice. And it really was my practice time was perfect and I learned a lot there. I practiced in the field of occupational physiotherapy in different companies around the capital area. In every place I learned something new and different, for example, in Nokia I heard about mobile office work that was absolutely new to me. I enjoyed the chance to do a lot of office ergonomics. I also got to the idea about how the whole occupational health process functions in Finland. In Neste Oil and Fortum I witnessed both the preventive and therapeutic part of occupational physiotherapy and it was really interesting to see that there are so many... JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 13

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2009 different things that a physiotherapist can do in an occupational health center. What I really liked was the time I spent in Diacor where I found out about the objective assessment methods used for measuring physical stress, work ability and physical fitness. There I also had a chance to meet physiotherapists who have specialized in different fields like OMT-therapy, acupuncture, and medical workers or construction workers ergonomics. As a practicing physiotherapist, one of my special interests is medical workers occupational healthcare and in the Finnish Red Cross Blood Service I saw ergonomics, therapy and group sessions of different healthcare workers. The last place I visited was the logistics center Inex - an absolutely different kind of company as compared to the ones I had visited first. Many young people are working in a warehouse and their work is hard lifting weights up to 30 kilos. It was useful to find out how to prevent and treat musculo-skeletal disorders and motivate young people to follow work ergonomics and do exercises in order to maintain good work ability. Before leaving, I had a chance to visit the Finnish Institute of Occupational Health. During the day spent there I got a general idea about occupational health system and research work performed there. I think that Finland should be very proud of their occupational health system because it seemed to be run perfectly. All the team members doctors, nurses, physiotherapists, psychologists and other specialists are doing a lot of co-work and each of them has an important role in taking care of laborers. And as much as I saw, workers are really in good hands there. I also understood that the job of an occupational therapist is very rewarding. I really enjoyed being an international student in Helsinki and having my practice in the field of occupational therapy. You have very good and warm-hearted physiotherapists there and they all are also excellent supervisors. I would like to thank all the people I met for giving me a possibility to get acquainted with occupational physiotherapy system. I learned something from each of you and you all are a good example for me.

15 Hallituksen jäsenen haastattelu: Sari Poutanen Sari Poutanen, lääkintävoimistelijaksi Lappeenrannasta v- 79 ja erikoislääkintävoimistelijaksi Tampereelta v Nykyisessä työpaikassani eli Kiipulasätiön palveluksessa olen ollut vuodesta 1985 lähtien ja ASLAKkuntoutusta tehnyt -90 alkaen. Olen tällä hetkellä ASLAK kuntoutuksen yhteyshenkilönä. Kursseillamme on kuntoutujia raskaasta teollisuudesta ja suorittavasta työstä esimiehiin ja toimihenkilöihin, hyvin laaja kirjo eri ammattialoilta. Yhdellä kurssilla on 10 kuntoutujaa ja kurssin vastuuhenkilönä toimii työfysioterapeutti, joita meillä on tällä hetkellä viisi. Kuntoutusta tekee moniammatillinen työryhmä (työfysioterapeutti ja/tai fysioterapeutti, lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, ravitsemusterapeutti, työterveyshoitaja ja kuntohoitaja). Lähin työparini on psykologi. yhdessä psykologin, lääkärin, sosiaalityöntekijän ja kollegani kanssa. Koulutustoiveista ja -tarpeista sen verran, että kaikki ergonomiaan liittyvä koulutus ja asioiden päivitys on tarpeen sekä myös työpsykologiaan liittyvä koulutus kiinnostaa. Kiipulan kuntoutuskeskus sijaitsee Janakkalan kunnassa Riihimäen ja Hämeenlinnan puolessa välissä, Helsinkiin on matkaa n. 100 km. Kuntoutuspaikkoja meillä on 100, henkilökuntaa n. 40, koko Kiipulassa 370. Kiipulasäätiöön kuuluu lisäksi Ammattiopisto, jonka yhteydessä toimii myös Aikuiskoulutuskeskus. Kuntoutuskeskuksemme johdossa on johtava ylilääkäri, lähin esimieheni on kuntoutuspäällikkö. Sari Poutanen, työfysioterapeutti ASLAK-yhteyshenkilö Kiipulasäätiö/ Kiipulan kuntoutuskeskus p. (03) tai Kurssin aikana työhöni kuuluu mm. opetuskeskusteluja (Kela ei käytä termiä luento), liikunnasta ja palautumisesta, ergonomiasta jne. testauksia ja mittauksia, henkilökohtaisia tavoitekeskusteluja kuntoutujan kanssa, liikunnan ohjausta sekä kurssin aikana järjestettävä yhteistyöpäivä kuntoutujien, heidän työnantajansa ja työterveyshuollon edustajien kanssa. Olen myös paljon yhteydessä Kelaan, työterveyshuoltoihin, kuntoutujiin sekä yrityksen edustajiin. Tällä hetkellä osallistun Työläs koulutukseen (Työlähtöisen kuntoutuksen peruskurssille) 15

16 Suomen Työnäköseura Seuran tarkoituksena on edistää työsilmälääketieteeseen pohjautuen näkemiseen ja näönsuojeluun liittyvää tutkimusta ja sen soveltamista käytäntöön, lisätä ja levittää aihealueeseen liittyvää tietoutta sekä vaalia hyvää yhteisymmärrystä alalla työskentelevien keskuudessa. Yhteistyössä Tarkoitustaan seura toteuttaa järjestämällä kokouksia, esitelmä- ja koulutustilaisuuksia, pitämällä yhteyttä jäseniinsä, olemalla yhteydessä seuran päämääriä vastaaviin ulkomaisiin seuroihin ja järjestöihin sekä edistämällä alan tiedotus- ja julkaisutoimintaa Yhdistystä edustaa Sinikka Riikonen Suomen TULE ry Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto ry Toimii: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja -vammojen ehkäisemiseksi, tule- sairaiden ja -vammaisten henkilöiden hoitoon pääsyn helpottamiseksi, riittävien palvelujen saamiseksi toimintakyvyn ja kunnon ylläpitämiseksi. Keskittyy: Toimialallaan tule- sairaiden ja vammaisten henkilöiden sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä heidän työ- ja liikkumisolojensa kehittämiseen. Vaikuttaa: Jäsenyhteisönsä näkökulmia yhteen sovittaen ja yhteistoiminnassa syntyneellä tiedolla ja kokemuksella sekä yhteiskunnan päättäjiin että yleiseen mielipiteeseen. ERY Suomen Ergonomiayhdistys toimii ergonomiaa työssään käyttävien ihmisten, kuten tutkijoiden, kouluttajien sekä ergonomiaa edistävien yhteisöjen yhdistyksenä. Yhdistyksen tehtävänä on jakaa ajankohtaista ja tarpeenmukaista tietoa ergonomiasta, edistää käytännön ergonomiatyötä, edesauttaa ergonomiatutkimustiedon soveltamista käytäntöön sekä tehdä ergonomian tietämystä ja käyttösovellutuksia tunnetuksi jäsenistölleen ja suurelle yleisölle. 16

17 Suomen Tykyverkosto Suomen Tykyverkoston tarkoituksena on vaihtaa, koota, ylläpitää ja tuottaa tieteelliseen tutkimukseen sekä hyviin käytäntöihin perustuvaa tietoa tykytoiminnasta. Tykyverkosto toimii laaja-alaisen tykytoiminnan edistämiseksi ja tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Suomen Tykyverkosto on European Network for Workplace Health Promotionin (ENWHP) sekä sosiaali- ja terveysministeriön tukema työterveysalan asiantuntijaorganisaatioista koostuva kansallinen yhteistyöfoorumi. Verkoston toimintaa Suomessa koordinoi Työterveyslaitos. Yhdistystä edustaa Johanna Jussila ENSHPO The European Network for Safety and Health Practitioner Organisations (ENSHPO) on eurooppalaisten työturvallisuus- ja työterveysorganisaatioiden muodostama verkosto, joka on perustettu vuonna ENSHPO toimii foorumina, minkä avulla voidaan vaihtaa tietoja, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä eurooppalaisten organisaatioiden välillä. ENSHPO:ssa on tällä hetkellä edustettuna 17 maata ja useita niissä toimivia työturvallisuus- ja työterveys-organisaatioita. ENSHPO koostuu Euroopan foorumista, kansallisista foorumeista, kansallisista koordinaattoreista ja koordinointikomiteasta. Näiden tehtävät ovat: Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt ohjaus ja kehittämisryhmä Työpaikkaliikunnan Hyvät Käytännöt -ohjelman edistäminen perustuu Suomen Kuntoliikuntaliiton näkemykseen laadukkaasta ja tuloksellisesta työpaikkaliikuntaohjelman rakenteesta. Taustalla ovat tieteellisen tiedon soveltaminen, kokemukset asiakastyöstä, sekä kaikkein tärkeimpänä Kuntoliikuntaliiton yhteistoimintajäsenten ja Työpaikkaliikunnan Hyvät Käytännöt -ohjelman ohjausryhmän linjaukset. Euroopan foorumi on jokaisen verkostoon kuuluvan jäsenorganisaation (virtuaalinen) tapaamispaikka. Euroopan foorumi tarjoaa mahdollisuuden ottaa yhteyksiä muihin organisaatioihin. Kansallinen foorumi koostuu kunkin maan omista työturvallisuus- ja työterveysorganisaatioista. Kukin maa kehittää itsenäisesti kansallista foorumia ja päättää mikä organisaatio edustaa maata. Kansallinen koordinaattori on kansallisen foorumin nimeämä organisaatio, joka edustaa maata ENSHPO:n koordinointikomiteassa. Työympäristömitalitoimikunta Toimikunnan tehtävä TVL:n yhteydessä olevan työympäristömitalitoimikunnan (jatkossa toimikunta) tehtävänä on tehdä esityksiä sosiaali- ja terveysministeriölle työympäristötyön erityisansio- ja ansiomitalista annetussa asetuksessa tarkoitetun erityisansiomitalin myöntämisestä sekä myöntää mainitussa asetuksessa tarkoitettuja ansiomitaleja. Yhdistystä edustaa Tuula Nurmiluoto (vara: Maarit Laine) Koordinointikomitea koostuu kunkin maan nimeämästä kansallisesta koordinaattorista. Koordinointikomitea on vastuussa mm. uusien jäsenten hyväksymisestä, toiminnan ja verkoston kehittämisestä sekä yhteydenpidosta eri sidosryhmiin, kuten esim. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastoon. ENSHPOn Suomen foorumin toiminta käynnistettiin marraskuussa Suomen toiminnasta päävastuussa tällä hetkellä on Työterveyslaitos. Yhdistystä edustaa Merja Blomqvist ja sihteerinä toimii Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskuksesta 17

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2009 Ensimmäiset opiskelijat ovat aloittaneet työterveyshuollon osaamista syventävät opintonsa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Maria Rautio Syksyllä 2008 aloitti 15 opiskelijaa kolmessa yliopistossa (Kuopion, Oulun ja Turun yliopistoissa), sekä kolmessa ammattikorkeakoulussa (Hämeen, Oulunseudun ja Pirkanmaan ammattikorkeakouluissa). Kaksi heistä on toisen lukuvuoden opiskelijaa. Yhtään työfysioterapeuttia ei toistaiseksi ole mukana. Ylempiä korkeakouluopintoja keskeisille työterveyshuollon toimijoille on suunniteltu jo vuodesta 1999 lähtien. Vuonna 2006 käynnistettiin opintojen suunnittelu tavoitteena saada ensimmäiset opiskelijat vuonna Sosiaali- ja terveysministeriön sekä taloudellisen että henkisen tuen turvin ja ammattijärjestöjen, koulutusyksiköiden ja Työterveyslaitoksen tiiviin ja innostuneen yhteistyön avulla suunnitelmat realisoituivat keväällä 2008, kun mahdollisuus hakeutua opiskelemaan avautui. Työterveyshuollon opinnot integroidaan osaksi koulutusyksiköiden koulutusohjelmia. 18

19 Opinnoilla tavoitellaan työterveyshuollon johtamisen ja kehittämisen osaamista sekä asiakasyritysten ja organisaatioiden terveyden, työ- ja toimintakyvyn edistämisessä tarvittavaa yksilö- ja yhteisötason laajaalaista osaamista. Laatu- ja vaikuttavuus, sekä tehokkuus ja tuottavuus liittyvät oleellisena osana sekä johtamis- ja kehittämisosaamiseen että terveyden, työ- ja toimintakyvyn edistämiseen. Työterveyshuoltoon liittyvät opinnot Työterveyslaitokselta toteutetaan videovälitteisinä luentoina, joihin liitetään aiheeseen liittyvää lähdemateriaalia. Luennot myös nauhoitetaan. Opintojen aikana opiskelijoille välitetään lisäksi uusinta, alaan liittyvää tutkimustietoa sekä muuta ajankohtaista materiaalia. Heille pyritään mahdollistamaan myös osallistuminen joihinkin Työterveyslaitoksen järjestämiin työterveyshuoltoa koskeviin seminaareihin ja ajankohtasiin tilaisuuksiin soveltuvin osin esimerkiksi tutkimus- ja kehittämishankkeiden loppuseminaareihin. Syksyllä 2008 rakennettiin koulutusyksiköiden ja Työterveyslaitoksen välistä yhteistyötä, organisoiduttiin ja luotiin yhteyksiä. Koulutuksen ja yhteistyön saumattoman sujumisen kannalta osoittautui teknologiassa olevan vielä kehittämistarpeita, jotka hoidetaan kuntoon ennen seuraavien opiskelijoiden valintaa keväällä Opiskelijoiden näkökulmasta syksy käynnistyi laatimalla henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat jokaiselle. Lisätietoa: Maria Rautio, Eija Kyrönlahti, Ensimmäisinä opiskeltavian osaalueina olivat kansalliset ja kansainväliset työterveyden haasteet. Luennoitsijoiksi saatiin ICOHín silloinen presidentti ja Työterveyslaitoksen edellinen pitkäaikainen pääjohtaja Jorma Rantanen. Hänen aiheenaan oli Työ ja terveys globaalisti tarkasteltuna. Lisäksi hän kertoi kansainvälisistä ponnisteluista mittavien globaalien työterveysongelmien ratkaisemiseksi (BOHS). Timo Kauppinen pureutui puolestaan esityksessään kansalliseen problematiikkaan tuoreen Työ ja terveys Suomessa katsauksen pohjalta. Ohjelma jatkui alkuvuodesta 2009 työterveyshuollon palvelujärjestelmässä tapahtuvien mittavien muutosten tarkastelulla. Kevään painopistealueena on ollut muilta osin terveyden, työ- ja toimintakyvyn edistäminen eri tasoilla laajasti ymmärrettynä. Yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikkojen välillä on myös hyvin keskeinen käsiteltävä aihealue. Syksyn aikana opiskelijat ovat yhdessä opettajiensa kanssa arvioineet omia oppimistarpeitaan. Tavoitteena on, että opinnot tuovat opiskelijoille aidosti uusia haasteita osaamisensa syventämiseksi. Palautetta tässä onnistumisesta toivotaan koko opintojen ajan. Sähköpostiyhteys on ollut vilkkaasti käytössä eri osapuolten välillä. Opinnäytetöiden aiheiden valinnan tiimoilta on käyty vilkasta keskustelua. Tammikuun puolivälissä kokoonnuttiin Turussa ensimmäistä kertaa yhdessä opiskelijoiden, heidän ohjaajansa ja Työterveyslaitoksen edustajan kanssa pohtimaan opinnäytetöiden aiheita, ajassa olevia ajankohtaisia haasteita ja töiden rajaamista. Yhteinen keskustelu oli vilkasta ja antoisaa. Työterveyslaitoksen näkökulmasta tarkasteltuna opiskelijoiden kiinnostuksen kohteet olivat hyvin ajassa kiinni. Myös videoneuvotteluja on hyödynnetty henkilökohtaisissa ohjauksissa. Tämän keväiset hakuajat päättyvät sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin Ensi keväänä on kuitenkin jälleen uusi mahdollisuus. Työfysioterapeuteilla on mahdollisuus opiskella ammattikorkeakouluissa tavoitteena ylempi ammattikorkeakoulututkinto, koska toistaiseksi yliopisto-opinnot on integroitu hoitotieteen yhteyteen. Otamme mielellämme vastaan työfysioterapeuttien ajatuksia, toiveita ja ehdotuksia koulutuksen suhteen. Toiveemme on, että saisimme joukkoomme myös teidän edustajianne moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi edelleen. 19

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2009 Merja Blomqvist Työfysioterapeutti Terveisiä TTP- päiviltä Terveys- ja turvallisuusalan neuvottelupäivät Yhteisin keinoin parempaan työelämään M/S Mariella Viiden ammattiryhmän yhteistyössä järjestämät ja suunnittelemat 36:t TTP- päivät pidettiin taas laivaseminaarina M/S Mariellalla. Päiväthän on perinteisesti järjestetty vuosittain, joka toinen vuosi laivalla ja joka toinen vuosi maissa. Tavoitteena on ollut viiden eri ammattiryhmä yhteistyönä järjestettävät koulutuspäivät. Yhteisten asioiden kehittäminen ja yhteistyö, sillä yhdessähän me töitä teemme yrityksissäkin. Päivien ohjelma oli moniammatillisesti suunniteltu, josta jokainen ammattiryhmä sai varmasti uusia eväitä niin omaan työhönsä ja sen kehittämiseen sekä virikkeitä moniammatillisen työryhmän tärkeydestä. Päivien yhteydessä oli myös hyvä ja kattava näyttely liittyen ergonomiaan, työterveyteen- ja turvallisuuteen. 20

21 Seuraavat laivapäivät olisivat kymmenennet Viking Linella ja ainakin ne aiotaan järjestää, minä vuonna on vielä auki. Omilla syysopintopäivillämmehän Ursula kertoi tähän aiheeseen liittyen mobiilityön työpaikkaselvityksestä. Mobiilityö on aihe, josta myös tulevaisuudessa tulemme varmasti kuulemaan lisää. Etenkin työfysioterapeuteille osuvia aiheita olivat TTL:n Työn kehittämisen tiimin työterveyslääkäri Tanja Rokkasen esitys "Työterveyden ja yrityksen välinen dialogi, työpaikkaselvitysten uudet välineet". Esityksessään hän kritisoi mm. sitä, että työterveyshuollon toiminta painottuu enemmän yksilöön, työyhteisöjen ja työnantajien jäädessä toissijaisiksi asiakkaiksi. Työterveyshuollon sisältö/ kehitys ei ole mennyt päättäjien ja kehittäjien toivomaan suuntaan. Lääkkeeksi hän ehdotti yhteisen ymmärtämisen ja yhteiskehittelyn rakentamista työterveyshuollon ja asiakkaan välillä. Toimitusjohtaja Jukka Tammisen TSP- Safetymedia OY:sta aiheena oli " Työpaikkaselvitykset ja vaarojen arviointi työterveyden ja työsuojelun välineinä". Psykoterapeutti, psykologi Pirkko Lahti kertoi " Ammattilaisten jaksamisesta työyhteisöjen ongelmien kohtaamisessa". Luento käsitteli työyhteisöjen yleistä tilannetta, kiireen vaikutusta, projektien tuomaa pirstaleisuutta työyhteisöissä, yritysten taloudellista epävarmuutta, kilpailun vaikutuksia sekä johtamistaidon puutetta, näistä lähtökohdista tulevia haasteita sekä työterveyshuollolle että työsuojelulle. Luennossa haettiin eväitä ammattilaisena jaksamiseen, siihen miten välttää työuupumus, pysyä itse toimintakykyisenä, välttää oman työpaikan ongelmoitumista ja pitää oma elämä kunnossa. Ryhmätöinä työstettiin aihetta : " Turvalliset ja hyvät työolosuhteet, työterveyshuollon, työsuojelun ja työhygieenikkojen yhteistyö". Esille nousivat asiantuntijaorganisaatioiden roolit, keskinäinen yhteistyö sekä käytännön esimerkkinä työpaikkaselvitys. Tutkimus- ja kehityspäällikkö Ursula Hyrkkänen kertoi Työsuojelurahaston tutkimuksesta "Mobiilin työntekijän työolojen ja työkuormituksen arviointimenetelmien kehittämisestä". Päivät olivat monipuoliset ja ohjelma hyvin rakennettu. Osallistujien joukko olisi voinut olla runsaslukuisempi, työfysioterapeutteja oli joukossa vain seitsemän. Järjestäjätyöryhmällä onkin palautepalaveri näistä laivapäivistä toukokuun puolivälissä ja siinä on tarkoitus miettiä ja tehdä ehdotuksia järjestäville liitoille ja yhdistyksille palautteiden pohjalta. Keskustelua tullaan varmasti käymään esimerkiksi siitä, järjestetäänkö päivät edelleen joka vuosi vai ehkä joka toinen vuosi, sillä kävijämäärä on vähentynyt. Osasyynä tähän lienee taloudellinen tilanne ja työterveyshuoltojen järjestämä oma koulutus. Järjestäjinä toimivat: Työsuojelupäälliköt ry Suomen Työterveyshoitajaliitto ry Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry Suomen Työhygienian Seura ry Työfysioterapeutit ry 21

22

23 Puheenjohtajalta Johanna Jussila Stipendirahasto Työfysioterapeutit ry:ssä on reilut 700 jäsentä yhdistyksen jäsenmäärä on ollut kasvusuuntainen jo vuosia. Yhdistyksen tavoite on tukea työterveyshuollossa ja työterveyden parissa toimivia fysioterapeutteja ammatillisesti. Yhdistys järjestää koulutusta 1-2 kertaa vuodessa sekä tarjoaa mahdollisuuden hakea taloudellista tukea ammatillisiin opintoihin Stipendirahastosta. Yhdistyksen Stipendirahastosta on kahden viime vuoden ( ) aikana haettu kaksi (2) stipendiä. Herää kysymyksiä: Tiedetäänkö jäsenistössä Stipendirahastosta ja stipendien hakuajoista? Provosoidusti, meneekö työfysioterapeuteilla niin hyvin, ettei tarvitse miettiä mitä koulutus tai kouluttautuminen maksaa? Tukeeko työnantaja työfysioterapeuttien ammatillista koulutusta niin paljon ettei ulkopuolista rahoitusta tarvita? 23

24 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009 2/2009 Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2007 Juuri julkaistussa Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2007 (TTL, 2009) todetaan, että työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarpeelliseksi katsomien asiantuntijoiden käyttö työterveyshuollossa on vähäistä. Fysioterapeuttien työpanos on vähentynyt, mm. resurssit ovat vähentyneet 20 henkilötyövuotta vuodesta 2005 vuoteen Tutkimuksessa todetaan myös, että fysioterapeutit osallistuivat täydennyskoulutukseen keskimäärin neljä päivää vuonna 2007, mikä on yksi päivää vähemmän kuin terveydenhoitajat ja lääkärit. Työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollon asiantuntijoiden tulee käydä ammatillisessa täydennyskoulutuksessa seitsemän (7) päivää vuodessa ja STM:n suosituksen mukaan terveydenhuollon asiatuntijoiden ja ammattihenkilöiden tulee ylläpitää ammattitaitoaan säännöllisellä kouluttautumisella, Suomen Fysioterapeutit ry:llä on samansuuntainen koulutussuositus. Yhdistyksen koulutukset ja kevätkokous Yhdistyksen järjestämiin koulutuksiin on osallistunut mukavasti jäsenistöä: syysopintopäivillä 2008 osallistujia oli n. 80 ja sääntömääräisen kevätkokouksen yhteydessä pidetyssä puolikkaassa päivässä osallistujia oli n. 60. Marraskuussa 2009 järjestetään taas edulliset kaksipäiväiset opintopäivät, tarkka ajankohta, paikka ja ohjelma ilmestyvät kesän jälkeen yhdistyksen www-sivuille. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin toukokuun alussa Helsingissä, Martelassa. Ohjelmassa oli Kirsti Niskalan luento ja käytännön harjoituksia BBAT - Basic Body Awareness Metodista sekä sovelletusta rentoutuksesta ja kevätkokouksen jälkeen Martelan Tytti Ruponen kertoi istumisergonomian uusista tuulista. 24