Yhteisopetus Kivimäen koulun toimintaperiaatteena Vantaalla

Transkriptio

1 Yhteisopetus Kivimäen koulun toimintaperiaatteena Vantaalla Koulun/kunnan yhteyshenkilö Rehtori Katri Talka Tiina Simpanen Koulun ja kunnan taustatiedot Vantaa on noin asukkaan kaupunki Uudellamaalla. Vantaalla on kaikkiaan 55 peruskoulua, joista suomenkielisen perusopetuksen piirissä on 29 alakoulua, 11 yläkoulua ja 9 yhtenäiskoulua. Ruotsinkielistä perusopetusta antaa viisi koulua. Lisäksi Vantaalla toimii yksityinen steinerkoulu. Vantaan peruskouluissa vuosiluokilla 1 9 opiskelee hieman vajaat oppilasta. Kivimäen koulussa on noin 400 oppilasta, 33 opettajaa ja rehtori. Koulu on yksi Vantaan erityisopetuksen osaamiskeskuksista ja siten osaan sen luokista otetaan oppilaita koko Länsi-Vantaan alueelta. Koulussa toimii kaikkiaan 26 opetusryhmää, joista 13 on yleis- ja 13 erityisopetuksen ryhmiä. Kivimäen koulussa on ollut sen perustamisesta 1978 lähtien tunne-elämää kuntouttavia ryhmiä. Erityis- ja yleisopetuksen ryhmien yhteistyö on aina jossain laajuudessa kuulunut koulun toimintaperiaatteisiin. Varsinaista yhteisopetustoimintaa ryhdyttiin kehittämään 1997, kun Silvolan erityiskoulu yhdistettiin Kivimäen kouluun.

2 Toiminnan periaatteet ja käynnistäminen Elämää varten täällä opiskellaan eikä eristäytymistä. Sosiaalinen integraatio Kivimäen yhteisopetusmallin keskeinen tavoite on oppilaiden sosiaalinen integraatio. Lisäksi osassa opetusryhmiä päämääränä on myös oppimisen integraatio, jota tavoitellaan järjestämällä kaikkien oppilaiden opetus yhteisopetuksena ja ryhmittelemällä oppilaita luokassa heidän osaamisedellytystensä, ei luokkastatuksen, mukaisesti. Yli kymmenvuotiseen yhteisopetushistoriaan mahtuu varsin monenlaisia opettajakokoonpanoja sekä erilaisia viikkotuntimääriä. Yhteisopetus aloitettiin Kivimäen koulussa vuonna 1998 muutaman yhteisopetustiimin toimintana. Toiminnan käynnistämisen taustalla vaikuttivat tällöin inkluusioteoriat. Sittemmin yhteisopetus on vakiintunut koulun yleiseksi toimintatavaksi ja rakenteeksi. Koulun arjessa yhteisopettajuus näkyy kaikissa opetusryhmissä 2 16 tunnin verran viikoittain. Rakenteellisesti yhteisopetuksen viikoittaisen vähimmäismäärän mahdollistaa taito- ja taideainetuntien palkittaminen lukujärjestykseen yhtäaikaisiksi. Viime aikoina yhteisopetusta on kehitetty yhä enemmän omassa käytännön työssä hyviksi havaituilla toimintamalleilla. Yhteisopetus Kivimäen koululla yhteisopettajuutta ei ole erityisesti yhteisesti määritelty, vaan kukin yhteistyötiimi on voinut vapaasti kehittää toimintamallia ryhmänsä oppilaiden ja opettajien lähtökohdista käsin. Kivimäkeläiset kuitenkin erottelevat määritelmällisesti yhteisopetuksen ja samanaikaisopetuksen. Kivimäkeläisittäin yhteisopetukseen kuuluu yleis- ja erityisope-

3 tuksen ryhmien yhdessä opettaminen, kun taas samanaikaisopetus mielletään enemmän esimerkiksi opetustilanteeksi, jossa laaja-alainen erityisopettaja on toisena opettajana yleisopetuksen ryhmässä. Yhteisopetuksessa siis niin opettajat kuin oppilaatkin ovat yleis- ja erityisopetuksen luokkarajat ylittävässä yhteistyössä. Vaikka Kivimäen yhteisopetustiimit perustuvat tavallisesti erityis- ja luokanopettajan yhteistyöhön, on joukossa myös tiiviisti toimivia luokanopettajatiimejä. Yhteistyötiimien dynamiikassa on eroja. Toiset ovat toimineet samalla kokoonpanolla vuosia, toisissa taas jäsenet vaihtuvat useammin ja joillekin keskinäisen yhteistoiminnan syventäminen on haasteellista. Tilojen puolesta koulu on varsin perinteinen, ja vain yksi opetustiloista on varustettu paljeovin yhteisopetusta silmällä pitäen. Vaikka koulun tilat eivät varsinaisesti tue luokkien yhdistymistä, on luokkasijoitteluja suunniteltaessa pyritty sijoittamaan yhteistyöluokat lähelle toisiaan. Kokoaikainen yhteisopettajuus neljännellä luokalla integraation edistäjänä Jos ollaan pienessä ryhmässä, johonka on koottu tietyllä perusteella lapsia, niin sillon monestihan ryhmän jäsenestä tulee ryhmänsä näköinen (..) ei ole hyvä lähtökohta ihmisen elämässä, että sut luokitellaan johonkin ryhmään, jonkun statuksen perusteella ja sä oot aina siinä ryhmässä. Kaksi luokkaa toimii yhdessä Neljännellä luokka-asteella Kivimäessä toimi lukuvuonna yksi kahden opettajan tiimi, kun luokanopettaja ja erityisluokanopettaja ovat yhdistäneet toimintansa. Yhdistelmäluokalla on kaikkiaan 30 oppilasta, joista hallinnollinen vastuu jakautuu opettajille siten, että erityisluokanopettajan ryhmässä on 8 ja luokanopettajalla 22 oppilasta. Luokkien kokoaikainen yhdistäminen on esimerkki koulun yhteisopetuksen opettajalähtöisyydestä. Yhdistämiseen nimittäin päädyttiin, kun oli ensin kokeiltu ensimmäisellä luokalla lukujärjestyk-

4 sen palkittamista, ja kyseiset yhteisopettajat totesivat palkkien kangistavan heille ominaista toimintatapaa. Kokoaikaisella yhteisopettajuudella tarkoitetaan tässä sellaista yleis- ja erityisopetuksen ryhmän yhdistämistä, jossa yhteistyötä tehdään jatkuvasti yli luokkarajojen tai käytännössä luokkarajaa ei enää ole, vaan työskennellään yhtenä 30 oppilaan ryhmänä. Neljänsien luokkien yhteisopettajuudessa integraatioajatus ilmenee esimerkiksi siinä, että opetusta järjestetään kaikille yhteisesti ja ryhmiin eriytetään osaamisen eikä luokkastatuksen perusteella. Yhteistyöopettajat yhdistävät joustavasti erilaisia opetusjärjestelyjä tilanteen ja oppilaiden tarpeiden mukaan. Useimmilla tunneilla opettajat toteuttavat koko ryhmälle yhteisen opetustuokion, opetuskeskustelun. Käsitteenä opetuskeskustelu kuvaa työtapaa erinomaisesti, sillä opetus etenee opettajien keskinäisen ja oppilaita aktivoivan keskustelun kautta. Muina menetelminä opettajat mainitsevat muun muassa erilaiset ryhmittelyt ja kouluparit. Ryhmittely Ryhmiteltäessä oppilaita eri työskentelypisteisiin käytetään perusteina oppilaiden osaamista tai alkumittauksia. Oppilaat on myös saatettu sijoitella luokassa ryhmittäin siten, että opettajat ja koulunkäyntiavustaja pääsevät tunnin aikana tarvittaessa vaivattomasti heitä opastamaan. Opettajat ovat pitäneet ryhmittelyssä tärkeänä sen joustavuutta ja oppilaan tarpeisiin vastaamista. Ryhmäkokoonpanoja pyritään vaihtelemaan ja siten tarjoamaan oppilaille erilaisia malleja ja mahdollisuuksia toimia ryhmässä monenlaisten oppilastovereiden kanssa. Erityisinä ryhmäjakoina luokassa ovat lukiryhmä, joka useimmiten opiskelee omassa tilassaan erityisopettajan johdolla, sekä toiminnanohjailuryhmä, jota tuetaan myös osana omassa luokassa toimimista. Etenkin toiminnanohjaus on noussut neljännellä luokalla keskeiseksi tukemisen kohteeksi. Arkipäivää helpottamaan on kehitetty erilaisia keinoja, kuten toi-

5 minnanohjauskortit, joilla pyritään tukemaan oppilaan toiminnan oman ohjautuvuutta koulupäivän aikana. Kouluparit Kouluparit on muodostettu luokassa siten, että oppilaat, joilla samankaltainen tapa oppia, kenties myös samantyyppinen persoonallisuus, on pyritty sijoittamaan lähelle toisiaan. Tätä pidetään keinona tukea oppimista. Esimerkiksi oppimisvaikeuksisia ei kuitenkaan pääasiassa sijoiteta vierekkäin. Suunnittelu Yhteisopetus vaatii suunnitelmallisuutta. Opettajat laativat sekä pitkän aikavälin lukukausisuunnitelmia että lyhyempiä viikkosuunnitelmia. Viikoittaiseen yhteissuunnitteluun on varattu aikaa yksi tunti. Yhteistyöluokalla on käytössä lukukausittain ajankohtaisia integroivia teemoja opetuksen eheyttämiseen. Toiminnasta saatu hyöty Käytäntö estää sosiaalista eriytymistä. Lisää opettajien yhteistyötä ja keventää työtaakkaa. Oppilaiden taitojen kehittyminen Kivimäen koulussa on havaittu yhteisopettajuuden ja sen myötä yleis- ja erityisopetusryhmien yhteistoiminnan tukevan oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittymistä paremmin kuin erillään toimivissa ryhmissä. Oppilaat oppivat yhdessä toimimisesta ainakin sen, että jokaisella on omat vahvuudet ja kehittymiskohdat. Tämä vähentää oppilaiden keskinäistä

6 toistensa luokittelua statuksen perusteella esimerkiksi erityisoppilaisiin, maahanmuuttajaoppilaisiin jne. Yhteisopettajuudessa rakentuva yhdessä toimiminen lisää mallioppimista ja luo tunteen positiivisesta oppimisympäristöstä. Oppilaat voivat useamman opettajan pedagogiikan kautta saada monipuolisempaa tukea oppimiseen ja tarkkaavaisuuden säätelyn pulmiin. Kivimäen koulussa on vuosien mittaan purettu erityisopetuspäätöksiä ja integroitu oppilaita oman alueen lähikoulun yleisopetusryhmiin. Kollegiaalinen tuki ja yhdessä kehittäminen Opettajien näkökulmasta yhdessä toimiminen merkitsee työtehtävien jakamista kahdelle niin opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa kuin arvioinnissakin. Työssä jaksamisen kannalta on merkityksellistä, että voi jakaa oppilaisiin liittyvät huolet ja ilonaiheet toisen opettajan kanssa. Lisäksi kahden aikuisen yhteistyöpari luo turvaa ja vakautta luokan toimintaan poissaolojen sattuessa, sillä useimmiten toinen yhteisopettajista on oppilaiden saatavilla. Koko koulun näkökulmasta yhteisopettajuus on innostanut opettajia kehittämään erilaisia pedagogisia tukimuotoja. Lisäksi opettajat ovat oppineet yhteistyötaitoja kuten jakamaan työtehtäviä ja ideoita keskenään sekä suunnittelemaan työtään yhdessä. Kouluun on kehittynyt lähimmäistä kunnioittava ilmapiiri, joka lienee ainakin osin seurausta yhteisopetuksen kulttuurista. Toiminnan onnistumisen ehdot ja haasteet On kysytty, onks tää eriarvoistavaa, kun ei vaadita kaikilta samaa (..) Se vahvuus kehittää ja kehittyä lasten ja aikuisten ehdoilla on ollut niin tärkeetä, että ollaan vielä haluttu pitää kiinni siitä, että kuitenkin vielä toistaiseks se olis niistä tiimeistä, joissa toimitaan, lähtevää Kivimäessä yhteisopettajuuden yleisin muoto on erityis- ja yleisopetusryhmän yhdistäminen. Tosin työmuodon on todettu tukevan yhtä lailla kahden yhdistetyn yleisopetusryhmän

7 toimintaa. Yhteisopettajuutta tukee opettajien samankaltainen näkemys oppimisesta ja työskentelytavasta sekä sitoutuminen yhteisopettajuuteen. Myös toisiaan täydentävillä opetustaidoilla ja mielenkiinnonkohteilla on merkitystä. Lisäksi toiminnan onnistumisen perusehtoihin kuuluu selkeä sopiminen keskinäisestä ajankäytöstä, suunnittelusta ja työnjaosta. Haasteellista toiminnassa on opettajien keskinäisten kemioiden yhteensovittaminen. Kitkaa saattaa syntyä myös, jos tiimin jäsenet eivät yhtäläisesti sitoudu yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen. Toisinaan opettajien muodollisen koulutuksen puute tai yhteistyötä koskevat asenteet voivat aiheuttaa ongelmia. Lisäksi opettajien työsuhteiden määräaikaisuus hankaloittaa yhteisopetuksen pitkäjänteistä toteuttamista ja työparina toimimisen kehittämistä. Kivimäessä todetaan, että asioihin ei aina löydetä välittömiä ratkaisuja tai toisinaan on vaatinut aikaa ja riittävästi ahaa-elämyksiä päästä etenemään ongelmasta ratkaisuun. Tulevaisuuden tavoitteet Kivimäessä on halua vielä tiiviimpään ja laajempaan yhteisopetuksen kehittämiseen. Tulevaisuudessa koulun nykyinen erityisluokkapainotteinen rakenne saattaa muuttua, koska kaupungin peruskouluja koskeva strategia korostaa yhä enemmän lähikoulun ensisijaisuutta. Lukuvuodelle Kivimäki on asettanut tavoitteekseen suunnitella, käynnistää ja tuoda koulun arkeen systemaattisesti tuen kolmiportaisuuden konkreettisia toimintamalleja. Lisäksi koulussa pyritään vahvistamaan hyväksi käytänteeksi todettua yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Haaveena olisi laajentaa yhteistyö koskemaan koko luokka-astetta, sillä pariton määrä luokkia tietyllä asteella ei aina mahdollista yhteistyöparia tai useamman luokan yhteistyöryhmää.