Kelpo IV-hanketiimit Hanketiimien toiminta-alueet: 1. Erityisopetuksen strategia-tiimi. Raportti

Transkriptio

1 Kelpo IV-hanketiimit 2012 Raportti Hanketiimien toiminta-alueet: 1. Erityisopetuksen strategia-tiimi - Kuntakohtaisen erityisopetusstrategian luominen: lähikouluperiaate - tarkempien paikallisten käytänteiden luominen kolmiportaiseen tukeen - oppilaiden sijoittamisessa lähikouluun tai erityisluokille, maahanmuuttajien erityisopetusjärjestelyt sekä joustavien opetusjärjestelykäytänteiden luominen paikallisissa yksiköissä Tiimin tulokset: 1. Lähikouluperiaate; Periaate, joka on jo perusopetuslaissa. Tiimin mielestä Ilmajoella ensisijaisesti lapsilla tulisi olla oikeus käydä lähikouluaan. Jos lapsen tarvitsemaa tukea ei voida antaa lähikoulussa, seuraava koulu voisi olla lähin mahdollinen koulu, jossa tuki voidaan antaa. Lapsen koulun alku (myös muutto Ilmajoelle kesken kouluvuoden/-ajan) tulisi tehdä lähikouluun. OPHR (Oppilashuoltoryhmä) voisi arvioida lapsen mahdollisia tukitoimia ja sitä, että pystyykö lähikoulu antamaan tarvittavan tuen. Lapselle tulisi antaa mahdollisuus opiskella lähikoulussa. Tietyn ajan jälkeen: esim. 1-2 kk, OPHR voisi arvioida tuen toimivuutta, onko mahdollisesti joku muu seuraavaksi lähin koulu parempi vaihtoehto lapselle. Tietyissä tapauksissa, esim. vaikeasti kehitysvammaisten lasten ollessa kyseessä, olisi tarkoituksenmukaisempaa osoittaa koulupaikka esim. pienryhmään. Perusteluita: - Lähikouluperiaate

2 - Monilla ns. lausunto-oppilailla ei koulunkäynnillä tai koulussa pärjäämisellä vs. kirjoitetut lausunnot ole merkittävää yhteyttä - Asenne on kuitenkin ratkaiseva ja määräävä seikka - Tukimuotoja pystytään kehittämään lisää, jos vain keräämme ideoita, katselemme eri ratkaisuja ja olemme luovia 2. Tarkempia paikallisia käytänteitä Ilmajoella Tarkempia paikallisia käytänteitä Ilmajoella voisi olla esim. - joustavat ratkaisut yli luokkarajojen - yhteisopettajuus, samanaikaisopettajuus - joustavat ryhmittelyt luokkien sisällä - palkitukset eri oppiaineissa - opettaja-ohjaaja-työparit - vertaisoppiminen - opetussuunnitelman priorisoiminen siten, että ei opeteta päällekkäisyyksiä esim. eri luokka-asteilla - opetettavien ainekokonaisuuksien yhdistäminen 3. Toimintakulttuurien kehittäminen Ilmajoella - Laatutyön kautta

3 2. Moniammatillisten yhteistyötahojen käytänteet - Luodaan yhdessä käytänteet ja menettelytavat moniammatillisten ryhmien yhteistyöhön - Miten voisimme oppia puhumaan samaa kieltä ; ymmärtämään toisiamme? - Voiko tiedonkulkua parantaa toimiiko se hyvin, entäpä molempiin suuntiin. - Miten sitä voisi parantaa...?? Miten toimii salassapito? Onko siitä yhteisiä käsityksiä? Ongelmia ja toivomuksia: - Tiedonkulkuongelma tiedonjako-ongelma; palautteet ja arviointi - Säännöllinen konsultaatiokerho, jossa puhutaan auki työkäytänteitä ja arvomaailmaa. - Edustus esim. perheneuvolan työntekijöitä psykologi. sos. työntek., kuraattorit, erityisopettajia, koulunjohtajia, lastensuojelun työntekijä, kouluterveydenhoitaja. Työskentely työnohjauksellista. Aluksi luova aivoriihi, jonka jälkeen mahdollisesti tapauskohtaisesti voidaan asioita viedä eteenpäin oppilashuoltoryhmiin. Mukaan voidaan kutsua myös vanhempia, koululääkäri jne. Kokoontuminen esim. 2 kertaa syksy / kevät. Keskustelua ja mietintää: - moniammatillista konsultaatiota tulisi kehittää enemmän ja samalla yhteistyötä ruohonjuuritasolla - puuttuminen aiemmaksi varhainen puuttuminen - sosiaaliset taidot heikot lapsilla - enemmän yhteistutkimuksia kouluilla - muksuoppi ( Furman ) ajattelun apukäsi; - tunnetaitojen oppimiseksi koulutuksia esim.pedagoginen iltapäivä - yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa on koettu tosi huono joka osa-alueilla samoin joka kunnassa - tilaisuus sairaanhoitopiirin kanssa, jossa käydään yhteistä toimintakulttuuria lävitse. Käytännön esimerkkejä, lisää ruohonjuuritasolla työntekijöiden toimesta.

4 3. Siirtymävaiheiden linkkivaiheet - Siirtymävaiheiden käytänteiden luominen ja tarkentaminen: - Esiopetuksesta perusopetukseen; kunnallisen toimintamallin rakentaminen (arkipäivän käytänteet) - Perusopetuksen sisällä ja perusopetuksesta toiselle asteelle; käytänteiden tarkistaminen, tarkentaminen ja yhtenäistäminen esim. miten hoidetaan lukioon menevien lukitestaus? Esikoulu / alakoulu: Mitä ongelmia on? Mitä kehittämisen varaa? - Ovtes / Kvtes erilaiset työehtosopimukset - Jatkuva ja joustava yhteistyö vaatii fyysistä yhteyttä esim. esi- ja alkuopetuksen yksikkö. - Molemminpuolinen työnkuvan ymmärrys on tärkeää. - Kuka vastaa mistäkin; kuka vastaa pedagogisesta kehittämisestä ja minkä osalta? Yhteistyön kehittämisideoita: - Yhteistyön toiminnallisuus, pitkäjänteistä, yhteistyö koko 0-2:n ajaksi, jatkuva keskustelu - Toimiva ja sitouttava yhteistyösuunnitelma; - Yhteisopettajuus mahdollisuus (ei välttämättä edes koko vuosi) - Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tavoitteiden avaaminen kaikille. - Pedagoginen iltapäivä tai useampikin tulevien ekaluokkien opettajille ja lastentarhanopettajille, joissa avataan kasvatustavoitteita ja pedagogiikkaa. - Nivelvaiheiden käytäntöjen kehittäminen ja varmistaminen Alakoulu yläkoulu - tiedon siirto, Multiprimus - 6. luokan ophr tarvittaessa ped.selvitysten yhteydessä - valmis lomake täytettäväksi ennen opojen käyntiä - tukiopetus kirjataan Wilmaan

5 Yläkoulu- 2. aste - Erityisoppilaat; Rehtori ottaa oppilaat; Huoltajien vastuu / ohjausvastuu korostuu oppilaiden hakeutuessa heille sopivin kouluihin - Avoimuus on pääperiaate tärkeä periaate - Lupa tietojen siirtoon kysyttävä vanhemmilta - 2.asteen ja perusopetuksen yhteispalaverit ja niiden kehittäminen - Lukitestaukset 2.asteen omilla oppilaitoksilla 4. Kelpo- järjestelmän visiointi ja arviointiluotain ryhmä - Laadunkehittämisen ohjausryhmä toimii samalla ko. ryhmänä Loppuyhteenveto: - Kelpo IV:n tuloksena saatiin toimintamalleja. Niiden toteuttaminen jää kuitenkin pahasti kesken. Se, miten jatkossa toimintamalleja toteutetaan ja koordinoidaan, on vielä epäselvää. Jatkossa toiminnan tulisi olla jatkuvaa ja pitkäkestoista, jotta tuloksia saataisiin luotua. Kelpo III:n aikana aloitettiin Pedagoginen kahvila-toiminta. Se oli suosittua ja sen yhteydessä tehtiin lyhytkestoisia 3 tunnin koulutuksia. Niitä ovat monet opettajat jääneet kaipaamaan. Pedagogiseen kahvilatoimintaan tulisi koordinoida resursseja, koska se on toiminut mainiona tiedonvälityskanavana. Sen yhteydessä on opettajilla ollut hyvä mahdollisuus jakaa ja välittää kokemuksia, ideoita ja omia toimintamallejaan. Kelpo-koordinaattori Jarmo Kuoppala