30 JX`iXXe_f`kXaX Töissä JX`iXXe_f`kXaXc``kfe =XZ\Yffb$j`ml`ccX% 8gl fe c _\cc %

Transkriptio

1 30 Töissä

2 31 Palvelut keskittyvät kaupunkeihin, mutta moni ikäihminen haluaisi asua kotonaan haja-asutusalueella mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten omat näkemykset palveluiden suunnittelussa ovat tätä päivää. > BIRGITTA LEHTO, terveysalan lehtori, Saimaan ammattikorkeakoulu SANNA NATUNEN, terveysalan lehtori, projektipäällikkö, Saimaan ammattikorkeakoulu KATJA HEISKANEN, projektikoordinaattori, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri KUVAT TOMMI KÄHÄRÄ

3 32 Töissä anhustenhuollon valtakunnalliset linjaukset painottavat ikäihmisten kotona asumisen tukemista ja kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuutta. Kansallinen tavoite tämän vuoden loppuun mennessä on, että 75-vuotiaista prosenttia asuu omissa kodeissaan. Myös ikäihmisten toiveet ovat samansuuntaiset. Ikäihmisten omat näkemykset siitä, mitä palveluita ja mistä palvelut tulisi saada, ovat arvokasta tietoa. Käyttäjälähtöinen palveluiden suunnittelu onkin nostanut päätään myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden suunnittelussa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) innoittamana toteutettiin keväällä 2012 laaja kiertue, Toiveiden tori, jonka aikana kerättiin käyttäjälähtöistä tietoa tulevaisuuden palveluiden suunnitteluun haja-asutusalueen ikäihmisille. Toiveiden tori -kiertue kokosi yhteen ikäihmisiä ja palveluntarjoajia kahdeksalla eri paikkakunnalla. Niitä olivat: Saari, Taipalsaari, Savitaipale, Rautjärvi, Lemi, Haapajärvi, Ruokolahti ja Luumäki. Tarkoituksena oli saada haja-asutusalueiden ikäihmiset liikkeelle, jakaa käytännön tietoa hyvinvointipalveluista sekä koota ikäihmisten omia näkemyksiä palvelutarpeista. Tilaisuudet toteutettiin kyläkouluilla yhteistyössä Etelä-Karjalan kylien, Eksoten, Kaakkois-Suomen 4H-piirin, Etelä-Karjalan Marttojen, Etelä-Karjalan urheilun ja liikunnan sekä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa osana HEA-hanketta. Pitkät välimatkat ja kaukana asuvat läheiset huolettavat. Eri toimijat jalkautuivat kyläkouluille kevään 2012 aikana ja haastattelivat ikäihmisiä pienryhmissä. Kahvin ja pikkupurtavan lomassa ikäihmiset keskustelivat elämästään haja-asutusalueella kehystarinoiden

4 33 avulla. Kehystarinoita on hyödynnetty käyttäjälähtöisen tiedon keräämisen välineenä. Keskustelut liittyivät muun muassa: toimintakyvyn ylläpitoon ja ravitsemukseen, palveluiden saatavuuteen ja kotona asumisen mahdollistajiin sekä ennaltaehkäiseviin kuntoutuspalveluihin ja toimintakyvyn ylläpitoon. Todellinen elinympäristö ja monialaisten toimijoiden verkosto innoitti ikäihmisiä tarinoimaan anonyymeinä omista näkemyksistään ja toiveistaan hyvinvointipalveluista ja niiden sisällöstä. Ikäihmisen hyvä fyysinen kunto on merkittävä perusta kotona pärjäämiselle. Hyvän kunnon ylläpitämisen perusasioita liikunnan lisäksi ovat painonhallinta ja terveellinen ravitsemus. Useat osallistujat olivat tietoisia oman kunnon ylläpitämisestä ja liikunnan tärkeydestä: Itse on liikuttava, kukaan ei tee puolesta. Jumppaa lihaskunnon takia ja tasapainon takia. Arkiliikunnan merkitys painottuu erityisesti >

5 34 Töissä Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen Ikäihminen haja-asutusalueella haja-asutusalueella, jossa ohjattuja liikuntaryhmiä on rajallisesti: Liikuntaa tulee arjen askareissa; polkupyörällä ajo ja marjastaminen. Istumista ei saisi kovin kauaa harrastaa. Monissa haja-asutusalueiden kylissä liikuntapalvelujen tarjonta on vähäistä ja palvelujen piiriin pääseminen on hankalaa, kun matkat ovat pitkiä eikä kuljetus aina järjesty. Ikäihmiset ovat kuitenkin valmiita maksaman palveluista, mutta useat ryhmäkeskusteluihin osallistujista ajattelivat, että kunnan tulee osallistua kustannusten maksamiseen. Muutaman euron omavastuu hyväksyttäisiin. osallistujat olivat suhteellisen omavaraisia. Ruoka valmistetaan useammin itse: Kotimaiset marjat ovat terveellisiä ja niitä pitäisi syödä. Haja-asutusalueella ikäihmiset ovat tottuneet selviytymään arkiaskareista itse: Itse on pärjättävä hyvin pitkälle, jos aikoo asua ikäihmisenä haja-asutusalueella. Apua raskaisiin kotitöihin pyydetään varovaisesti. Ikäihmisten mielestä luottamus avun antajaan on oltava eh- Hyvä kunto ja sosiaalinen verkosto mahdollistavat kotona asumisen. doton. Ei voi aina luottaa, kun ei edes moottorisahaa saa käyntiin. Ulkopuolisen työntekijän turvallisuus ja työsuhdeasiat koettiin tärkeiksi. Vakuutukset pitää maksaa, kalliiksi tulee. Ruoka-, siivous- ja kotisairaanhoidon hyvin tarjolla olevia palveluita pidettiin erittäin tärkeinä kotona asumisen mahdollistajina. Naapuriapu ei välttämättä toteutunut hyvin. Nuoremmilta kylän asukkailta on vaikeampi pyytää apua. Ei ne nykyisin ole tottuneet auttamaan. Ovat töissä ja kiireisiä. Jokainen hoitaa omat asiansa. Sen sijan pitkäaikasilta tutuilta apua on usein helpompi pyytää Olen asunut koko elämäni Taipalsaarella ja käytän tuttuja maksullisia miehiä ja sellaisia, jotka ovat tunnollisia ja rahoille saa vastineen. yksin eläminen ilman omaisia tai ystäviä, liikuntakyvyttömyys ja hankalat asumisolosuhteet esimerkiksi vaikeat portaat mainittiin tekijöiksi, jotka estävät kotona asumisen. Jos muisti pettää, eikä pääse liikkumaan, on alettava etsiä kortteeria muualta. Haja-asutusalueiden palveluja on siirretty keskustaajamiin. Taajamien ulkopuolella asuville ikäihmisille palvelujen käyttö voi olla hankalaa pitkien välimatkojen ja huonojen julkisten liikenneyhteyksien takia. Osalla on turvanaan kattava sosiaalinen tukiverkko, mutta kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta. Fyysinen ja psyykkinen terveys sekä sosi-

6 35 aalinen verkosto antavat voimia ja kykyä vaalia ja elää omanlaista arvokasta elämää. Sairaus ja toimintakyvyn heikkeneminen muuttavat tilannetta ja ovat uhka arvokkaalle vanhuudelle. On tärkeää, että kunnat tunnistavat ja hyödyntävät eri tahoilta, muun muassa asiakkailtaan, saatuja ideoita ja tietoa hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Toiveiden tori -kyläkierroksella monialaisella työryhmällä saatiin ikäihmisiltä ideoita ja tietoa palvelutarpeista ja saatavilla olevien palvelujen nykytilanteesta. Pitkät välimatkat, läheisten asuminen kaukana ja naapuriavun satunnaisuus nousivat kyläkierroksella esiin. Palveluiden saatavuuden paranemiseen ei uskottu. Kuntien vähäiset verotulot ja ajan henkeen liitetty ajatus omillaan selviämisestä puhuttivat. Huhtikuussa 2012 valmistunut työryhmän esitys (STM 2012) vanhuspalvelulaiksi takaisi sen, että vanhukset itse voivat vaikuttaa entistä paremmin niihin palveluihin, joita he koke-