VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta AIKA klo PAIKKA Teknisen toimiston kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko 22 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 23 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN 24 HYVÄKSYJÄN NIMEÄMINEN TOSITTEILLE 25 VASTINE TILINPÄÄTÖKSEEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEEN VUODELTA NARVAN MONITOIMITALON LAAJENNUSHANKKEEN LISÄMÄÄRÄRATARPEET 27 VUODEN 2013 BUDJETIN LISÄMÄÄRÄRAHATARPEET 28 PÄÄLLYSTYSTARJOUKSET VUODELLE KATUVALAISTUSVERKKOYHTIÖN PERUSTAMINEN/VESILAHDEN MUKANAOLO 30 ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 31 VALITUS KUNNANRAKENNUSMESTARIN PÄÄTÖKSESTÄ KUNNANINSINÖÖRI PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 33 MUUT ASIAT

2 OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Tapanainen Harri puheenjohtaja Haliseva Anja varapuheenjohtaja Lounasranta Marko jäsen Pispala Kristiina jäsen Viitanen Sami jäsen Ylä-Jarkko Juha jäsen MUUT OSALLISTUJAT Arvela Ari kunnanhallituksen puheenjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Harri Tapanainen Puheenjohtaja Kauppila Tapio Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Anja Haliseva Sami Viitanen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Tapio Kauppila

3 Tekninen lautakunta KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS TEKLA 16 Kokouskutsu oli lähetetty teknisen lautakunnan jäsenille Laillisuutta oli toteamassa kuusi teknisen lautakunnan jäsentä. Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

4 Tekninen lautakunta PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN TEKLA 23 Teknisen lautakunnan tulee valita keskuudestaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa (tarkastusvuorossa ovat Anja Haliseva ja Kristiina Pispala). 1) Tekninen lautakunta valitsee pöytäkirjantarkastajaksi tarkastusvuorossa olevat pöytäkirjantarkastajat. 2) Päätetään, että pöytäkirja tarkastetaan teknisessä toimistossa ) Päätetään, että tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä teknisessä toimistossa alkaen. Kristiina Pispalan tilalle valittiin Sami Viitanen, koska Pispala ei ehdi tarkastamaan pöytäkirjaa ja toiseksi pöytäkirjantarkastajaksi Anja Haliseva.

5 Tekninen lautakunta HYVÄKSYJÄN NIMEÄMINEN TOSITTEILLE Kunnan hallintosäännön 51 :n mukaan toimielin tai muu viranomainen määrää vuosittain ne henkilöt, jotka sen puolesta hyväksyvät tositteet. Teknisentoimen johtosäännössä on viranhaltijoiden kohdalla maininta, että he hyväksyvät vastuualueidensa tositteet ja laskut. Käyttötalousosan / yleishallinto, rahoitusosan ja investointiosan laskutustositteiden hyväksyjät on vielä erikseen todettava. Tekninen lautakunta nimeää tositteiden hyväksyjiksi vuodeksi 2013 seuraavat henkilöt: 1 käyttötalousosa: - Tekninen hallinto: kunnaninsinööri tai kunnanrakennusmestari - Työpalvelut, vuokrakiinteistöt, koulurakennukset, hallinto- ja laitosrakennukset, rakennuskaavatiet, tievalaistus, vesiliikenne, viher- ja muut yleiset alueet ja leikkikentät: kunnanrakennusmestari tai kunnaninsinööri - Vesi- ja viemärilaitos: kunnaninsinööri tai kunnanrakennusmestari - Palo- ja pelastustoimi: kunnaninsinööri tai kunnanrakennusmestari 2 investointiosa: - Rakentamishankkeiden osalta kunnaninsinööri (edelleen ensin vastaanottaja) tai kunnanrakennusmestari 3 rahoitus: - Vesi- ja viemärilaitoksen osalta kunnaninsinööri ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - hallintojohtaja - taloussuunnittelija

6 Tekninen lautakunta VASTINE TILINPÄÄTÖKSEEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEEN VUODELTA 2012 Tilintarkastuskertomuksessa (liite 1), joka luovutettiin tarkastuslautakunnalle kokouksessa todetaan, että talousarvion sitovien määrärahojen olennainen ylitys tapahtui kiinteistötoimessa, liikenneväylissä ja yleisissä alueissa sekä vesi- ja viemärilaitoksessa. Tarkastuslautakunta päätti pyytää kunnanhallitukselta, tekniseltä lautakunnalta, kunnaninsinööriltä ja kunnanrakennusmestarilta selvityksen tilintarkastuskertomuksessa esitetyistä talousarvion määrärahojen ylityksistä. Kunnanrakennusmestari ja kunnaninsinööri ovat laatineet tahoillaan kirjallisen selvityksen määrärahojen ylityksistä. (liite 2 ja 3). Tekninen lautakunta tutustuu laadittuihin selvityksiin ja hyväksyy ne sekä lähettää selvitykset edelleen kunnanhallitukseen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi lautakunta päätti, että vastaisuudessa joka kohteessa käytetyt tunnit kirjataan ylös, jotta ne voidaan paremmin kohdentaa oikeille kustannuspaikoille.

7 Tekninen lautakunta NARVAN MONITOIMITALON LAAJENNUSHANKKEEN LISÄMÄÄRÄRAHARPEET Narvan monitoimitalon laajennuksen urakka on nyt siinä vaiheessa, että kohteen vastaanottotarkastus on tarkoitus pitää Matkan varrella on jouduttu teettämään melko paljon sellaisia töitä, jotka eivät ole olleet urakkalaskennan piirissä. Kaikki lisätyötarjoukset on aina hyväksytty työmaakokouksissa. Erisuuruisia laskutettavia lisätöitä on ollut hankkeen aikana yli 20 kpl. Heti alussa jouduttiin vesi- ja viemärijohtolinjoja siirtämään yli 100 metrin matkalta keittiösiiven alta. Pääurakan ja alistettavien sivu-urakoiden lisäksi on tehty taloautomaatiosta urakka ja lisäksi kulunvalvonnasta. Lisäksi rakennuttaja hankintoihin kuuluu mm. av-laitteet ja erilaisia kalusteita. Näihin lueteltuihin asioihin varattu määräraha suunnilleen riittää. Kuitenkin urakkarajan sisäpuolella olevissa kohteissa on paljastunut mm. kosteusvaurioita, jotka on tässä vaiheessa ehdottomasti korjattava. Lisäksi talon ulkopuolella ja urakkarajan ulkopuolella joudutaan tekemään urakkaan kuulumattomia töitä, jotka oleellisesti vaikuttavat esim. kiinteistön alapohjan kosteustasapainoon. Asioita joihin lisätalousarviossa tulisi osoittaa määrärahaa ovat mm. seuraavat: - sisäänkäynnin laatoituksen uusiminen ja kosteuseristyksen lisääminen - rakennuksen vanhan osan ympärystän uudelleen muotoilu, jotta pintavedet saadaan johdettua pois rakennuksen alta - vanhan parkkipaikan päällystäminen - leikkivälineiden hankkiminen niille osoitetulle alueelle (turvahiekka kuuluu pääurakkaan) - luokkien alapohjien kosteusvaurioiden korjaus ja lattiapinnoitteiden uusiminen - liikuntasalin lattian uusiminen - agregaatin hankkiminen (Liite, jossa on eritelty tarkemmin tehtävät työt) Enintään 43 kw:n agregaattia tarvitaan, jotta keittiön toiminta voidaan taata sähkökatkojen aikana. Lisämäärärahan tarve esitettyihin asioihin on arviolta Tekninen lautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että se varautuu lisätalousarviossa em. summalla kohteen saamiseksi valmiiseen kuntoon. Agregaatin hankinta siirretään kuitenkin seuraavaan vuoteen, joten lisämäärärahatarve vähenee ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

8 Tekninen lautakunta VUODEN 2013 BUDJETIN LISÄMÄÄRÄRAHATARPEET Tekninen toimisto ei pysty nykyisillä karsituilla määrärahoilla suoriutumaan vuoden 2013 aikana välttämättömistä kiinteistöjen korjauksiin ja muutoksiin liittyvistä tarpeista. Suurimmat määrärahatarpeet liittyvät kiinteistöjen sisäilmaongelmaepäilyihin ja muiden hallintokuntien tilaamiin/vaatimiin muutostöihin. Kiinteistöillä tulee ainakin suorittaa mittavia sisäilmatutkimuksia ja niistä saattaa seurata muitakin korjaustarpeita. Terveystarkastajien suorittamat tarkastukset mm. kiinteistöissä ja muilla kunnan hoitamilla yleisillä alueilla aiheuttaa jatkuvasti myöskin suuria kustannuksia vaativia korjaustarpeita. Jos näitä ei suoriteta, kiinteistö tai muu tila joudutaan sulkemaan käytöstä. Lisätalousarvioehdotuksessa on myöskin sellaisia kohteita, jotka eivät ole valmistuneet vuoden 2012 puolella ja näin määrärahaa on jäänyt edellisvuodelta käyttämättä. Jotta hankkeet saadaan suoritettua loppuun, tulee näihinkin saada rahoitus vuoden 2013 lisätalousarviossa. Kunnanrakennusmestarin laatima ehdotus lisätalousarvioksi on liitteenä. Lisäksi liitteenä tämän hetken tilanne. Tekninen lautakunta päättää hyväksyä lisätalousarvioehdotuksen ja lähettää sen jatkokäsittelyyn kunnanhallitukseen. Asia jätettiin pöydälle ja asiasta päätetään lopullisesti, kun kiinteistötyöryhmä ottanut kantaa asioihin.

9 Tekninen lautakunta PÄÄLLYSTYSTARJOUKSET VUODELLE 2013 Teknisessä toimistossa on laadittu tarjouspyyntö koskien Kirkonkylässä sijaitsevien asemakaavateiden päällystämistä. Nykyiset päällysteet ovat niin huonokuntoiset, että työ on tarkoitus suorittaa uudelleen päällystettävillä teillä ns. sekoitusjyrsintänä. Tällä menetelmällä päällystettäviä kaavateitä (Luhtatie, Sorrinkuja ja Kirkkolahdentie) on arviolta noin 1500 m 2. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen tulee sisältää sekoitusjyrsinnän (jyrsintä+tasaus+tiivistys) ja päällystys PAB-B 16/120 /m2. Hinnan tulee sisältää työn suorituksen kaluston siirtoineen eli täysin valmiiseen ja viimeisteltyyn kuntoon. Lisäksi pyydettiin tarjous murskepintaisten asemakaavateiden (Arvintie ja osa Pappilantietä päällystämisestä AB 16/120 /m 2. Päällystettäviä neliöitä on arviolta myös n m 2. Hinnan tulee sisältää myös tasauksen ja tiivistyksen tilaajan murskeista. Työt saa aloittaa aikaisintaan ja töiden tulee olla valmiina mennessä. Tarjoukset tulee jättää suljetussa kuoressa osoitettuna Vesilahden kunnan tekniselle toimistolle klo mennessä. Tarjouspyyntö on lähetetty seuraaville urakoitsijoille: NCC Roads oy Lemminkäinen Infra Oy Forssan Ympäristöurakointi Oy Asfaltti Kymppi Oy Lautakunta avaa jätetyt tarjouskuoret ja päättää mille urakoitsijalle työn suorittaminen annetaan. Kaikki jättivät määräaikaan mennessä tarjouksen. Tarjoukset olivat seuraavat: sekoitusjyrsintä /m 2 alv0% päällystäminen /m 2 alv0% Ncc Roads Oy Lemminkäinen Infra Oy Forssan Ympäristöurakointi Oy Asfaltti Kymppi Oy ehdotuksesta päätettiin valita työnsuorittajaksi halvimman tarjouksen jättänyt Lemminkäinen Infa Oy.

10 Tekninen lautakunta KATUVALAISTUSVERKKOYHTIÖN PERUSTAMINEN/VESILAHDEN MUKANAOLO Kunnilla on tulevina vuosina suuret investointitarpeet katuvalaistuksen uusimisessa, koska EU on määrännyt vanhojen lampputyyppien poistumisesta markkinoilta ja niiden korvaamisesta uusilla. Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspira Oy:n laatiman selvityksen mukaan Vesilahden kunnan investointitarve elohopeavalaisimien vaihtamisen osalta merkitsee n ,- :n kustannuksia. Jäljempänä mainitut kunnat (8 kpl) ovat yhteistyössä kehittäneet "Vihreä Valo" -toimintamallia, joka vastaa tuleviin haasteisiin. Toimintamallin sopivuuden ja taloudellisten edellytysten arvioimisessa on käytetty Rahoituksen Neuvontapalvelut Inspira Oy:tä. Inspira on laatinut vertailulaskelmat kunnan oman toiminnan ja kehitetyn "Vihreä Valo" - toimintamallin välille. Asianajotoimisto Bützow Oy on esittänyt näkemyksensä kilpailu- ja hankintalainsäädännön kannalta. Yhteisen toimintamallin kehittämisessä ovat mukana: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämijärvi, Kihniö, Parkano, Vesilahti, Sastamala ja Ylöjärvi. Ylöjärvellä järjestetyssä tilaisuudessa sovittiin asian valmistelusta päätöksentekoa varten. Vihreä Valo -toimintamalli: Käynnistetään mukana olevien kuntien palvelukumppanin kanssa valaistustarpeita palveleva yhtiömallinen yhteistyö Perustettava yhtiö, jossa kunnat ovat osakkaina, ostaa katuvalaistusverkon kunnilta Valaistuksen hoitaminen siirtyy kokonaisuudessaan palvelukumppanin vastuulle Kunta voi jatkossakin päättää toimenpiteiden toteutuksesta ja aikataulusta alueellaan Palvelukumppanille maksetaan osa syntyneestä hyödystä hoitopalkkiona Yhteistyö on jatkuva, aluksi 20 vuotta, jonka jälkeen sitä on tarkoitus jatkaa, mutta kunta voi myös irtaantua toimintamallista viiden vuoden yhteistyön jälkeen. Vesilahden kunnanvaltuusto päätti aiesopimuksen hyväksymisestä. Tämän jälkeen on kilpailutettu palvelukumppani joka on Leppäkosken Energia Oy. Nyt tulisi kunnan päättää, lähteekö se mukaan yhtiöön. Kunta saisi verkoston myymisestä n Vesilahden kunnalla on noin 1100 tievalopistettä ja vielä noin 400 valaisinta on vaihtamatta uusien säännösten mukaisiin lampputyyppeihin. Liitteenä kuntakohtaiset laskelmat sekä katuvalaistusyhtiön toimintamalli. Vesilahden kunta ei lähde kustannussyistä mukaan katuvalaistusverkkoyhtiön perustamiseen. Volyymihyöty olisi vähäinen, koska tälläkin hetkellä kaikki muu paitsi asennustyö on kilpailutettu Kuha Oy:n toimesta. Lisäksi esimerkiksi esitetty elohopeavalaisimien uusiminen (n. 400 kpl) hintaan on ainakin viisinkertainen verrattuna toteutuneisiin kustannuksiin.

11 Tekninen lautakunta KATUVALAISTUSVERKKOYHTIÖN PERUSTAMINEN/VESILAHDEN MUKANAOLO Myös peruspalvelumaksu, joka on 3,9% edellisen vuoden lopun tasearvosta on korkea verrattuna nykyisiin toteutuneisiin kustannuksiin. Esitetty toimintamalli lisäisi huomattavasti käyttötalouden kustannuksia. Ainoa hyöty olisi parempi tietotaito. esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Tekninen lautakunta ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asia Alueellinen jätehuoltoviranomainen (Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto) on tehnyt kokouksessaan (18 ) päätöksen sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetusjärjestelmästä. Kuljetusjärjestelmät Uusi jätelaki edellyttää, että vanhan jätelain mukaiset sopimusperusteiset jätteenkuljetuspäätökset on arvioitava uudelleen vuoden kuluessa jätelain voimaantulosta eli mennessä. Jätelain 36 :n mukainen jätteenkuljetusjärjestelmä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama kuljetus, jonka toteuttavat yksityiset kuljetusyritykset. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa vain kunta tai jätteenkuljettaja, joka toimii kunnan lukuun, saa ottaa jätteen kuljetettavakseen. Jätelain 37 :n mukaan kunta voi päättää, että jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa, mikäli jätelain 37 1 momentin vaatimukset täyttyvät. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus voidaan jätelain 37.1 :n mukaisesti valita, jos: 1.tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (viittaus jätelain 35.2 :ssä säädettyihin edellytyksiin koskien molempia kuljetusjärjestelmiä); 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jätehuoltoviranomaisen päätös Alueellinen jätehuoltoviranomainen päättänyt kokouksessaan (18 ), että asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetus toteutetaan alkaen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Lisäksi päätettiin, että tämä päätös on yksittäisen kunnan hakemuksesta mahdollista ottaa uudelleen käsiteltäväksi jätehuoltojaostossa. Kunnan on tehtävä hakemus kunnalliselle jätehuoltojaostolle mennessä. Hakemuksessaan kunnan on jätelain 37.1 :n mukaisesti perustellusti osoitettava, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus kunnan alueella täyttää jätelain (646/2011) vaatimukset. koskee sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetuksen järjestämistä Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kangasalan, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan (entisten Mouhijärven ja Suodenniemen osalta), Tampereen, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven kunnissa. Hakemuksen sisältövaatimukset Jätehuoltojaoston kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen liitteenä on yksittäisen jäsenkunnan hakemuksen sisältövaatimukset:

13 Tekninen lautakunta ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 1.Alueellinen jätehuoltojaosto pyytää erityisesti selvittämään hakemuksessa, että tarjolla olevat kuljetuspalvelut kattavat kaikki kunnan alueet. Lisäksi pyydetään selvittämään tarjolla olevien kuljetuspalvelujen hinnoittelun kohtuullisuutta eri alueilla, mahdollisia hintaeroja ja hintaerojen perusteita. Lisäksi kuntaa pyydetään selvittämään alueella toimivien kuljetusyritysten laskutuksen järjestämisen, jotta voidaan varmistua siitä, että laskutus täyttää jätelain 85 :ssä asetetut edellytykset. 2.Alueellinen jätehuoltojaosto pyytää erityisesti selvittämään hakemuksessa, miten kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, ja miten se tukee kuntien alueellista yhteistyötä jätehuollossa. Miten jätehuollon alueellista yhteistyötä aiotaan kunnassa tehdä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Ympäristö- ja terveyshaittoja koskevan edellytyksen täyttymisen selvittämistä varten kuntaa pyydetään varmistamaan, että kunnan alueella kaikki sako- ja umpikaivon omistavat kiinteistöt kuuluvat järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin ja lainsäädännössä annettuja tyhjennysvälejä noudatetaan. Lisäksi kuntaa pyydetään varmistamaan, ettei lietettä ole päätynyt muualle kuin jätevedenpuhdistamoille, ja ettei kaivojen omatoimisia tyhjennyksiä tapahdu alueella. Ympäristövaikutuksia koskien on tarpeen selvittää lisäksi kaivojen tyhjennysten optimointia, jotta myös kuljetusten aiheuttamia ympäristövaikutuksia voidaan tarkastella. 3.Alueellinen jätehuoltojaosto pyytää erityisesti selvittämään hakemuksessa, miten kunta arvioi päätöksen vaikutukset kokonaisuutena myönteisiksi mm. kotitalouksien aseman kannalta, verrattuna päätösehdotuksessa esiteltyyn kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Kotitalouksien kannalta olennaista on palvelun saatavuus, laatu ja hintataso. Lisäksi kotitalouksien asemaan vaikuttaa niiden yhdenvertaisuus ja oikeusturva. Yritysten toimintaa tarkastellessa kuntaa pyydetään selvittämään, miten päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen huomioon nykyisten yrittäjien ja uusien yrittäjien aseman. Viranomaisten toimintamahdollisuuksia arvioitaessa kuntaa pyydetään erityisesti selvittämään, mitkä ovat kunnan valvontaviranomaisen mahdollisuudet valvoa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta verrattuna päätösehdotuksessa esiteltyyn kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Lisäksi kuntaa pyydetään selvittämään, miten kunta varmistaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, että kunnassa toimivilta lietteenkuljetusyrittäjiltä saadaan vuosittaiset raportointitiedot ajallaan ja lainsäädännön edellyttämässä muodossa. Alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle määrätyn kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta koskevan seurantavelvollisuuden kannalta on oleellista myös se, miten kunta varmistuu siitä, että kuljetusyrittäjiltä saadaan mm. seurannan kannalta oleelliset hintatiedot ja hinnoitteluperusteet.

14 Tekninen lautakunta ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Lisäksi kuntaa pyydetään myös selvittämään sitä, miten kunta aikoo järjestää mm. jätelain 34 :n edellyttämän jätetiedotuksen ja neuvonnan kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa? Valvonnan edellytyksiä tarkasteltaessa on jätelakia koskevan hallituksen esityksen mukaan arvioitava mm. vaikutuksia eri toimijoiden jätehuoltokustannuksiin ja työmäärään. Tekninen lautakunta käy asiasta keskustelua ja päättää keskustelun pohjalta, lähteekö Vesilahden kunta laatimaan selvitystä jätelain 37.1 :n vaatimusten täyttymisestä oman kuntansa alueella. Tekninen lautakunta päätti, että Vesilahden kunnassa lähdetään laatimaan selvitystä jätelain 37.1 :n vaatimusten täyttymisestä kunnan alueella.

15 Tekninen lautakunta VALITUS KUNNANRAKENNUSMESTARIN PÄÄTÖKSESTÄ Heimo ja Liisa Sirento ovat hakeneet Ara:ta avustusta pesutilojen ja saunan sekä esteettömän kulun rakentamiseen asunnolleen vuonna Ulkopuolinen taho on tehnyt hankkeeseen suunnitelmat ja laatinut kustannusarvion. Kunnanrakennusmestari on tehnyt avustuspäätöksen. Avustukselle on määritelty enimmäiskustannukset annetun kustannusarvion mukaisesti. Avustusprosentti määräytyy myönnetyn avustuksen perusteella. Edellä mainitut päätökset sisältävät ehtolauseen: Maksettavan avustuksen määrä on enintään mainitun prosentin mukaan laskettu osuus hyväksyttyjen toimenpiteiden toteutuneista kustannuksista. Tämän ehtolauseen perusteella Ara ei ole hyväksynyt (päätös ) saunan kustannuksia ja siis avustuksen myöntäjä on tarkastanut toteutuneiden kustannusten oikeudellisuuden ja/tai hyväksyttävyyden. Myönnetyn avustuksen enimmäismäärä ei siis ole automaattisesti hyväksyttävien kustannusten enimmäismäärä. Liitteenä kunnanrakennusmestarin vastine avustuksen myöntämispäätökseen. Tekninen lautakunta toteaa, että kunnanrakennusmestari on toiminut olemassa olevien ohjeiden mukaisesti. esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

16 Tekninen lautakunta KUNNANINSINÖÖRIN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Teknisen toimen johtosäännön mukaan kunnaninsinöörin päätösvaltuuksilla tehdyistä päätöksistä on pidettävä päätöspöytäkirjaa. Päätökset on tuotava lautakunnalle tiedoksi mahdollisien oikaisuvaatimuksien tekemiseksi. Kuntalain 51 :n 1 mom:n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asioita, joita on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen alaisen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Mitä 1 mom:ssa säädetään, koskee vastaavasti lautakuntia, heidän puheenjohtajiaan tai johtosäännössä määrättyä kunnan viranhaltijaa asianomaisen lautakunnan alaisen viranomaisen tai lautakunnan jaoston toimivaltaan siirretyissä asioissa, jollei kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai 1 mom:ssa tarkoitettu johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija ole ilmoittanut asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Kuntalain 51 :n 2 mom:n mukaan asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa jossa 81 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä (14 vrk). Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei saa kuitenkaan ottaa: 1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimielinmenettelyä koskevia asioita eikä 2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita. n viranhaltijapäätökset vuodelta Pöytäkirjat ovat nähtävissä kokouksessa. Tekninen lautakunta päättää: 1. merkitä tiedokseen kunnaninsinöörin päätöspöytäkirjat 1-2 vuodelta ilmoittaa, että viranhaltijapäätökset eivät ole kuntalain 51 :n perustein teknisen lautakunnan käsiteltäväksi otettavia asioita ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

17 Tekninen lautakunta MUUT ASIAT - Teknisen toimen työntekijöiden kirje ( ) koskien resurssitarvetta tekniseen toimeen (liite). Kirje päätettiin antaa kunnanhallitukselle tiedoksi. - Keskusteltiin mahdollisuudesta oppisopimuskoulutukseen tekniseen toimeen. Lautakunta suhtautui myönteisesti asiaan.