VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta AIKA Torstai klo PAIKKA Teknisen toimiston kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko 17 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 18 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN 19 RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLETULO JA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20 LÄNSI-NARVAN VESIHUOLTO-OSUUSKUNNAN ANOMUS 21 ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 22 VASTINE TILINTARKASTUSKERTOMUKSEEN MUUTOSTALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUNNANINSINÖÖRIN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 25 MUUT ASIAT

2 OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Tapanainen Harri puheenjohtaja Haliseva Anja varapuheenjohtaja Lounasranta Marko jäsen Pispala Kristiina jäsen Viitanen Sami jäsen Ylä-Jarkko Juha jäsen POISSA Laitinen Virpi jäsen MUUT OSALLISTUJAT Ollinpoika Ida Sassi Sari nuorisovaltuuston edustaja ympäristötarkastaja paikalla 21 aikana ALLEKIRJOITUKSET Tapanainen Harri Puheenjohtaja Kauppila Tapio Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Anja Haliseva Marko Lounasranta PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Tapio Kauppila

3 Tekninen lautakunta KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS TEKLA Kokouskutsu oli lähetetty teknisen lautakunnan jäsenille Laillisuutta oli toteamassa 6 teknisen lautakunnan jäsentä. Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

4 Tekninen lautakunta PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN TEKLA Teknisen lautakunnan tulee valita keskuudestaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa (tarkastusvuorossa ovat Anja Haliseva ja Virpi Laitinen ). 1) Tekninen lautakunta valitsee pöytäkirjantarkastajiksi tarkastusvuorossa olevat henkilöt. 2) Päätetään, että pöytäkirja tarkastetaan teknisessä toimistossa ) Päätetään, että tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä teknisessä toimistossa Koska Virpi Laitinen ei ollut paikalla, valittiin hänen tilalleen Marko Lounasranta ja toiseksi pöytäkirjantarkastajaksi esityksen mukaisesti Anja Haliseva.

5 Tekninen lautakunta RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLETULO JA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ranta-Hovin asemakaavan muutos on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä Asemakaavan muutos koskee Vesilahden kunnan Kirkonkylässä korttelin 71 tontteja 1 ja 2 sekä maatalousaluetta ja lähivirkistysaluetta. Kaava-alue sijaitsee Kirkonkylässä kirkon pohjoispuolella Kirkkolahden rannalla. Alue rajautuu lännessä Matinkujan asuintontteihin ja idässä yhteisalueeseen ja kortteleihin 72 ja 73. Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,2 ha. Asemakaavamuutos on tullut vireille maanomistajien aloitteesta ja yksityisestä tarpeesta. Tavoitteena on osoittaa alueelle pientalotontteja Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan mukaisesti. Kunnanhallitus on päättänyt asettaa julkisesti nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelman Ranta-Hovin asemakaavan muutoksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä alkaen koko suunnittelutyön ajan Vesilahden kunnanviraston teknisessä toimistossa. Mahdolliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä tulee antaa mennessä Vesilahden kunnanhallitukselle. Vesilahden kunnan teknisellä lautakunnalla ei ole huomauttamista päivätystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

6 Tekninen lautakunta LÄNSI-NARVAN VESIHUOLTO-OSUUSKUNNAN ANOMUS Länsi-Narvan vesihuolto-osuuskunta on jättänyt Vesilahden kunnalle päivätyn anomuksen jossa se anoo Vesilahden kuntaa ottamaan kokonaisuudessaan hallintaansa Länsi-Narvan vesihuoltoosuuskunnan, koska toiminnan velvoitteet ja vaateet jatkuvasti kasvavat valtiovallan ja viranomaisten taholta. (Anomus selvityksineen liitteenä) Vesiosuuskunnan yhdistäminen kunnalliseen vesihuoltolaitokseen voidaan toteuttaa eri menettelytavoilla vastaanottavan kunnallisen vesihuoltolaitoksen organisaatiomuodosta riippuen. Vaihtoehdot vesiosuuskunnan yhdistämiseksi kunnalliseen vesihuoltolaitokseen ovat seuraavat: - Liiketoimintakauppa jossa erityismuoto: Liiketoimintasiirto - Muuttaminen osakeyhtiöksi, jossa osakkeiden myynti vastaanottavalle vesihuolto-osakeyhtiölle ja tytäryhtiösulautuminen - Uuden vesihuoltolaitoksen perustaminen yhdessä. Tässä vesiosuuskunnasta voidaan muodostaa kunnan organisaation oma taseyksikkönsä, jolloin kirjanpitoa ei tarvitse yhdistää kunnallisen vesihuoltolaitoksen kirjanpitoon ja taksa voi erota kunnallisen vesihuoltolaitoksen taksasta. Näistä vaihtoehdoista suomalaisilla vesihuoltolaitoksilla on tällä hetkellä laajemmin hyödynnettävissä liiketoimintakauppa. Tähän mennessä tapahtuneet vesiosuuskuntien ja kunnallisten vesihuoltolaitosten yhdistymiset ovat tapahtuneet liiketoimintakaupan kautta. Yhdistymisen etuja ovat toimintavarmuuden parantuminen, toiminnan jatkuvuus, jatkuvuuden turvaaminen, vesihuollon kehittämissuunnittelun yksinkertaistuminen sekä vesihuoltokentän selkiytyminen. Seikat jotka vaikuttavat vastaanottavan vesihuoltolaitoksen toimintaan ovat mm. seuraavat: - Erot vesihuoltolaitosten käytännöistä - Osuuskuntien verkostojen ja johtojen poikkeava sijainti sekä rakentamiskäytännöt - Osuuskuntien verkostojen liittyjäkohtainen verkostopituus - Suhteessa suurempi pumppaamoiden määrä - Verkostoalueen ylläpitokäytännöt - Kunnalliselle vesihuoltolaitokselle syntyvä poistopohja Käytäntöjen erojen ja omaisuuden arvon selvittäminen on tärkeää kaikissa yhdistymisissä. Erot käytännöissä selvitetään lähtötilanneselvityksessä, joka alkaa vesihuoltolaitosten omaisuuden yksilöimisellä. Omaisuuden yksilöinti on tärkeää, sillä samalla kartoitetaan millaisista komponenteista kummankin vesihuoltolaitoksen omaisuus muodostuu. Sen perusteella tehdään omaisuuden omaisuuden arvostaminen. Arvostaminen suositellaan tehtäväksi määrittämällä omaisuuden nykykäyttöarvo sekä tarvittaessa tuottoarvo. Nykykäyttöarvo perustuu omaisuuden jälleenhankintahinnan määrittämiseen, josta tehdään omaisuuserän iän mukaiset poistot. Tuottoarvo määritetään arvioimalla verkostoalueen odotettuja tuottoja siihen kohdistuviin menoihin.

7 Tekninen lautakunta LÄNSI-NARVAN VESIHUOLTO-OSUUSKUNNAN ANOMUS Omaisuuden arvostaminen tehdään molemmille osapuolille, jotta arvoista tulee vertailukelpoiset. Lisäksi omaisuuden arvo suhteutetaan vesihuoltolaitosten kokoon. Vertailemalla omaisuuksien arvoja voidaan neuvotella kauppahinnasta tai yhdistymisen kompensoinnista muilla tavoin. Vesiosuuskunnan yhdistyessä kunnalliseen vesihuoltolaitokseen taloudelliset erot otetaan huomioon tavallisemmin kauppahinnassa. Taloudellista tilaa voidaan kompensoida myös muilla tavoin, kuten taksassa määriteltävillä korotetulla perusmaksulla tai muulla erillisellä maksulla. Korotettua perusmaksua voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun toisen osapuolen verkoston kunto on heikompi tai ylläpitokustannukset ovat korkeammat. Muuta maksua voidaan periä esimerkiksi siirtyvän verkoston investointivajeen tai korjausvelan kattamiseksi. Vaihtoehtona on myös vastaanottavan vesihuoltolaitoksen taksan mukaisen tai erikseen määritellyn liittymismaksun periminen sen asiakkaiksi siirtyviltä vesiosuuskunnan asiakkailta. Kuten selvityksestä näkee, on mahdollisessa yhdistymisessä monta vaihetta, jotka kaikki tulee tarkasti selvittää. Tekninen lautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että mahdollinen yhdistyminen voi tapahtua vasta sitten, kun Vesilahden kunnan vesi- ja viemärilaitoksen toiminta saadaan kannattavaksi. Tässä vaiheessa on myöskin syytä odottaa, millainen ratkaisu syntyy Tampereen kaupunkiseudulla mahdollisesta kuntien yhteisestä vesiyhtiöstä. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

8 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asia Alueellinen jätehuoltoviranomainen (Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto) on tehnyt kokouksessaan (18 ) päätöksen sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetusjärjestelmästä. Kuljetusjärjestelmät Uusi jätelaki edellyttää, että vanhan jätelain mukaiset sopimusperusteiset jätteenkuljetuspäätökset on arvioitava uudelleen vuoden kuluessa jätelain voimaantulosta eli mennessä. Jätelain 36 :n mukainen jätteenkuljetusjärjestelmä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama kuljetus, jonka toteuttavat yksityiset kuljetusyritykset. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa vain kunta tai jätteenkuljettaja, joka toimii kunnan lukuun, saa ottaa jätteen kuljetettavakseen. Jätelain 37 :n mukaan kunta voi päättää, että jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa, mikäli jätelain 37 1 momentin vaatimukset täyttyvät. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus voidaan jätelain 37.1 :n mukaisesti valita, jos: 1.tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (viittaus jätelain 35.2 :ssä säädettyihin edellytyksiin koskien molempia kuljetusjärjestelmiä); 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jätehuoltoviranomaisen päätös Alueellinen jätehuoltoviranomainen päättänyt kokouksessaan (18 ), että asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetus toteutetaan alkaen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Lisäksi päätettiin, että tämä päätös on yksittäisen kunnan hakemuksesta mahdollista ottaa uudelleen käsiteltäväksi jätehuoltojaostossa. Kunnan on tehtävä hakemus kunnalliselle jätehuoltojaostolle mennessä. Hakemuksessaan kunnan on jätelain 37.1 :n mukaisesti perustellusti osoitettava, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus kunnan alueella täyttää jätelain (646/2011) vaatimukset. koskee sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetuksen järjestämistä Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kangasalan, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan (entisten Mouhijärven ja Suodenniemen osalta), Tampereen, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven kunnissa. Hakemuksen sisältövaatimukset Jätehuoltojaoston kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen liitteenä on yksittäisen jäsenkunnan hakemuksen sisältövaatimukset:

9 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 1.Alueellinen jätehuoltojaosto pyytää erityisesti selvittämään hakemuksessa, että tarjolla olevat kuljetuspalvelut kattavat kaikki kunnan alueet. Lisäksi pyydetään selvittämään tarjolla olevien kuljetuspalvelujen hinnoittelun kohtuullisuutta eri alueilla, mahdollisia hintaeroja ja hintaerojen perusteita. Lisäksi kuntaa pyydetään selvittämään alueella toimivien kuljetusyritysten laskutuksen järjestämisen, jotta voidaan varmistua siitä, että laskutus täyttää jätelain 85 :ssä asetetut edellytykset. 2.Alueellinen jätehuoltojaosto pyytää erityisesti selvittämään hakemuksessa, miten kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, ja miten se tukee kuntien alueellista yhteistyötä jätehuollossa. Miten jätehuollon alueellista yhteistyötä aiotaan kunnassa tehdä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Ympäristö- ja terveyshaittoja koskevan edellytyksen täyttymisen selvittämistä varten kuntaa pyydetään varmistamaan, että kunnan alueella kaikki sako- ja umpikaivon omistavat kiinteistöt kuuluvat järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin ja lainsäädännössä annettuja tyhjennysvälejä noudatetaan. Lisäksi kuntaa pyydetään varmistamaan, ettei lietettä ole päätynyt muualle kuin jätevedenpuhdistamoille, ja ettei kaivojen omatoimisia tyhjennyksiä tapahdu alueella. Ympäristövaikutuksia koskien on tarpeen selvittää lisäksi kaivojen tyhjennysten optimointia, jotta myös kuljetusten aiheuttamia ympäristövaikutuksia voidaan tarkastella. 3.Alueellinen jätehuoltojaosto pyytää erityisesti selvittämään hakemuksessa, miten kunta arvioi päätöksen vaikutukset kokonaisuutena myönteisiksi mm. kotitalouksien aseman kannalta, verrattuna päätösehdotuksessa esiteltyyn kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Kotitalouksien kannalta olennaista on palvelun saatavuus, laatu ja hintataso. Lisäksi kotitalouksien asemaan vaikuttaa niiden yhdenvertaisuus ja oikeusturva. Yritysten toimintaa tarkastellessa kuntaa pyydetään selvittämään, miten päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen huomioon nykyisten yrittäjien ja uusien yrittäjien aseman. Viranomaisten toimintamahdollisuuksia arvioitaessa kuntaa pyydetään erityisesti selvittämään, mitkä ovat kunnan valvontaviranomaisen mahdollisuudet valvoa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta verrattuna päätösehdotuksessa esiteltyyn kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Lisäksi kuntaa pyydetään selvittämään, miten kunta varmistaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, että kunnassa toimivilta lietteenkuljetusyrittäjiltä saadaan vuosittaiset raportointitiedot ajallaan ja lainsäädännön edellyttämässä muodossa. Alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle määrätyn kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta koskevan seurantavelvollisuuden kannalta on oleellista myös se, miten kunta varmistuu siitä, että kuljetusyrittäjiltä saadaan mm. seurannan kannalta oleelliset hintatiedot ja hinnoitteluperusteet.

10 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Lisäksi kuntaa pyydetään myös selvittämään sitä, miten kunta aikoo järjestää mm. jätelain 34 :n edellyttämän jätetiedotuksen ja neuvonnan kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa? Valvonnan edellytyksiä tarkasteltaessa on jätelakia koskevan hallituksen esityksen mukaan arvioitava mm. vaikutuksia eri toimijoiden jätehuoltokustannuksiin ja työmäärään. Tekninen lautakunta käy asiasta keskustelua ja päättää keskustelun pohjalta, lähteekö Vesilahden kunta laatimaan selvitystä jätelain 37.1 :n vaatimusten täyttymisestä oman kuntansa alueella. Tekninen lautakunta päätti, että Vesilahden kunnassa lähdetään laatimaan selvitystä jätelain 37.1 :n vaatimusten täyttymisestä kunnan alueella. Tekninen lautakunta Keskustellaan lautakunnassa asiasta ja päätetään jatkotoimenpiteistä hakemuksen suhteen. Päätettiin, että viranhaltijatyönä tehdään asiaa koskeva hakemus.

11 Tekninen lautakunta VASTINE TILINTARKASTUSKERTOMUKSEEN 2013 Tilintarkastuskertomuksessa 2013 (liite) tarkastuksen tuloksissa mainitaan mm. että vuoden 2013 talousarvion sitovien määrärahojen olennainen ylitys tapahtui teknisen hallinnon kohdalla (toimintamenojen ylitys talousarvioon nähden /17,9 %, tilivelvollinen tekninen lautakunta ja kunnaninsinööri), sekä kiinteistötoimen kohdalla (toimintamenojen ylitys muutettuun talousarvioon nähden /11 %, tilivelvollinen tekninen lautakunta, kunnaninsinööri ja kunnanrakennusmestari). Näistä olennaisista ylityksistä pyydetään selvitystä tilivelvollisilta. Asiaa käsiteltiin jo teknisen lautakunnan kokouksessa ( 15), kun esiteltiin tilinpäätöstä vuodelta 2013 ja toimintakertomustekstiä. Liitteessä on selvitys keskeisistä määrärahaja tavoitepoikkeamista sekä niiden syyt. Lisäksi todetaan, että teknisen lautakunnan kokouksessa ( 27) käsiteltiin vuoden 2013 budjetin lisämäärärahatarpeita. Teknisessä toimistossa oli havaittu, että budjetissa myönnetyt määrärahat eivät tule riittämään koko vuotta, koska budjettia oli jo jouduttu rajusti leikkaamaan. Lisämäärärahatarpeet kohdistuivat erityisesti kiinteistöjen lämmityksiin, sisäilmatutkimuksiin ja välttämättömiin korjaustoimenpiteisiin, jotka olivat tulleet vaatimuksina käyttäjien tahoilta (liite). Teknistä lautakuntaa oli kuitenkin ohjeistettu jättämään asia pöydälle ja odottamaan kiinteistötyöryhmän loppuraportin valmistumista. Muutostalousarvio oli lautakunnassa , mutta siinä oli vain aivan akuuteimmat lisärahatarpeet. Teknisen lautakunnan kokouksessa (54 ) kunnanrakennusmestari Harri Pitkämäki esitti lautakunnalle oman yhteenvetonsa talousarvion toteumasta ja rahojen riittävyydestä. Selvityksen mukaan huoltoihin tarvittavien ostopalveluihin ja materiaalikuluihin tarvittaviin ostopalveluihin ja materiaalihankintoihin loppuivat rahat talousarviosta Tämän jälkeen ei ole pystytty enää huoltamaan kiinteistöjä asianmukaisesti. Tekninen lautakunta toteaa, että toiminnan jatkuvuuden kannalta määrärahan ylitykset ovat olleet välttämättömiä. Kyseisen teknisen lautakunnan pöytäkirja on annettu kunnanhallitukselle tiedoksi, mutta siinä esitettyihin huoliin ei saatu vastauksia. Tietenkin loppuvuodesta olisi pitänyt laatia vielä uusi muutostalousarvio, jossa lisämäärärahatarpeet olisi uudelleen käsitelty. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Tekninen lautakunta MUUTOSTALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 Tekninen toimisto ei pysty nykyisillä määrärahoilla suoriutumaan vuoden 2014 aikana välttämättömistä kiinteistöjen korjauksiin ja muutoksiin liittyvistä tarpeista. Suurimmat määrärahatarpeet liittyvät kiinteistöjen sisäilmaongelmiin ja muiden hallintokuntien tilaamiin/vaatimiin muutostöihin. Osa liittyy suoraan Vesilahden kunnan taloudentasapainottamisohjelmaan Teknisessä toimistossa laadittu ehdotus muutostalousarvioksi on liitteenä. Lisäksi liitteenä on tämän hetken talousarvion toteumatilanne. Tekninen lautakunta päättää hyväksyä muutostalousarvioehdotuksen ja Lähettää sen jatkokäsittelyyn kunnanhallitukseen. Muutostalousarvioehdotuksesta käytiin laajaa keskustelua. Ahtialan koulun vedensuodattimesta käytiin äänestys ja kun tulos oli tasan 3 puolesta ja 3 vastaan ratkaisi puheenjohtajan ääni, joten suodatinta ei hankita. Ehdotukseen tehtiin myöskin seuraavia muutoksia/tarkistuksia: ala-asteen toteutettavat kustannukset ovat , varaston kierrätys/lajittelu kustannukset puolitettiin eli summaksi tuli 7500, Kirkonkylän palveluasuntolan rahantarve on , kun otetaan huomioon testamenttivarat ja lisäksi sosiaalitoimiston peruskorjausraha jätettiin pöydälle jatkoselvityksiä varten. Lisäksi lautakunta erityisesti korosti sitä, että toiminnanmuutoksista aiheutuvat kustannukset laskutetaan kokonaisuudessaan niiltä hallintokunnilta, joita asia koskee. Tämä tarkoittaa sitä, että tekninen toimisto toteuttaa työn, mutta laskuttaa siitä ao. hallintokuntaa.

13 Tekninen lautakunta KUNNANINSINÖÖRIN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Teknisen toimen johtosäännön mukaan kunnaninsinöörin päätösvaltuuksilla tehdyistä päätöksistä on pidettävä päätöspöytäkirjaa. Päätökset on tuotava lautakunnalle tiedoksi mahdollisien oikaisuvaatimuksien tekemiseksi. Kuntalain 51 :n 1 mom:n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asioita, joita on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen alaisen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Mitä 1 mom:ssa säädetään, koskee vastaavasti lautakuntia, heidän puheenjohtajiaan tai johtosäännössä määrättyä kunnan viranhaltijaa asianomaisen lautakunnan alaisen viranomaisen tai lautakunnan jaoston toimivaltaan siirretyissä asioissa, jollei kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai 1 mom:ssa tarkoitettu johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija ole ilmoittanut asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Kuntalain 51 :n 2 mom:n mukaan asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa jossa 81 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä (14 vrk). Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei saa kuitenkaan ottaa: 1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimielinmenettelyä koskevia asioita eikä 2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita. n viranhaltijapäätökset vuodelta Pöytäkirjat ovat nähtävissä kokouksessa. Tekninen lautakunta päättää: 1. merkitä tiedokseen kunnaninsinöörin päätöspöytäkirjat 1-2 vuodelta ilmoittaa, että viranhaltijapäätökset eivät ole kuntalain 51 :n perustein teknisen lautakunnan käsiteltäväksi otettavia asioita ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

14 Tekninen lautakunta MUUT ASIAT Seuraava teknisen lautakunnan kokous päätettiin pitää klo 18.00