Relationaalinen mieli havaintoja pariterapiaistuntojen merkityksellisistä hetkistä ja istunnoissa ilmenevästä ruumiillisesta synkroniasta

Transkriptio

1 Relationaalinen mieli havaintoja pariterapiaistuntojen merkityksellisistä hetkistä ja istunnoissa ilmenevästä ruumiillisesta synkroniasta Miten useamman ihmisen välille syntyy jaetun kohtaamisen kokemus, ja millaisista elementeistä se rakentuu? PsT, yliopistotutkija Virpi-Liisa Kykyri, Jyväskylän yliopisto Mitä mieltä!? Lastensuojelun, mielenterveyden ja hyvinvoinnin rajapinnat, THL tutkimuspäivät

2 Team Jyväskylä Prof. Jaakko Seikkula, PI Psykoterapia: Prof. Juha Holma ja prof. emeritus Jarl Wahlström, vastaava tutkija (PsT) Virpi-Liisa Kykyri, yliopistonlehtori Aarno Laitila Psykofysiologia ja neuropsykologia (JY): Dosentit Jukka Kaartinen ja Markku Penttonen, tutkija Anu Karvonen, yliopisto-opettaja Katja Hartikainen Kv yhteistyökumppanit: Thessaloniki (Kreikka), Nordhausen (Saksa), Barcelona (Espanja), Brno (Tsekki), Bern (Sveitsi)

3 Esityksen sisältö: Relationaalisen mielen idea ja tutkimusprojektin esittely Havaintoja hermostollisesta synkroniasta ja sen merkityksestä Terapiakeskustelun hiljaiset hetket: kokonaisvaltainen sanallinen kohtaaminen Yhteenvetoa ja suosituksia

4 Relationaalisen mielen idea: Ihmisen mieli rakentuu ja toteutuu vuorovaikutussuhteissa Relationaalisen mielen käsite: Elämässä ja luonnossa kaikki tapahtuu systeemeissä, jotka perustuvat suhteisiin. (Gregory Bateson, 1972) Taustalla intersubjektiivisuuden teoria ja kehityspsykologinen tutkimus: Vauvan myötäsyntyinen valmius ja kiinnostus monenkeskiseen vuorovaikutukseen (Stern, Bråten, Fivaz-Depeursinge) Elämä ei ole psykologiaa, se on musiikkia (Colwyn Trevarthen) Liike on ensimmäinen kielemme (Maxine Sheet-Johnstone) Alusta alkaen vuorovaikutus on kokonaisvaltaisesti kehollista, vastavuoroista ja musiikillista (Trevarthen)

5 Ihmisen mieli on monisointuinen, monirytminen ja moniaikainen Ruumiillisen perusolemuksemme äänet ( voices of the mind ) (Bakhtin, 1984; Seikkula, 2011) syntyvät vuorovaikutussuhteissa Varhainen vuorovaikutus on kokonaisvaltaista ja ruumiillista. Muistot siitä ovat tallentuneet ruumiin muistiin, kullekin aistille ominaisella tavalla Sekä nykyiset että menneet vuorovaikutussuhteet ovat mielen relationaalisuuden kannalta olennaisia kaikki elämänaikaisesti suhteissa koettu on jollakin tavoin mukana nykyhetken vuorovaikutussuhteissa ja voi aktivoitua niissä eri tavoin

6 Pariterapia luonnollisena laboratoriona Tutkitaan asiakkaiden ja terapeuttien toinen toisiinsa virittäytymistä ja vastavuoroista yhteen sovittautumista Tutkimuksen kohteena: näkyvä vuorovaikutus autonomisen hermoston reaktiot kokemukset tilanteesta Tilastollisia, laadullisia ja mixed methods menetelmiä: Populaatiotason tarkastelut koko aineistossa Tapaustutkimukset Tarkastelu tapahtuu Terapiaprosessien Terapiaistuntojen sekä Terapiaistuntojen merkityksellisten hetkien tasolla

7 ORS Istunto 1 SRS ORS SRS ORS SRS ORS SRS ORS SRS Istunto 2 Istunnot 3, 4, 5 Istunto 6 Viimeinen istunto/ istunnot CORE-OM terapian alussa ANS mittaukset CORE-OM terapian päättyessä CORE-OM 6 kk terapian päätyttyä Aineisto: 12 pariterapiatapausta 1 yksilöterapiapilotti Yli 150 tuntia terapiakeskusteluja 23 mittausistuntoa 4 x 23 yksilöllistä jälkihaastattelua + Stimulated Recall haastattelut Tutkija valitsee neljä video-otetta istunnosta Mitä ajatuksia, tunteita tai tuntemuksia kehossa sinulla oli tässä kohdassa istunnon aikana?

8 Sympaattisen hermoston synkronia ja sen muutos pariterapian edetessä PsM Anu Karvosen väitöstutkimus Synkronia tarkoittaa sitä, että Samanlaiset ilmiöt tapahtuvat samaan aikaan Tai pienellä aikaviiveellä

9 Ihon sähkönjohtavuus Mittari sympaattisen hermoston (fight-or-flight) aktiivisuudelle Sympaattinen hermosto säätelee hikoilua -> johdetaan minimaalista sähkövirtaa kämmeneen -> iholla oleva hiki johtaa sähköä -> EDA heijastaa henkilön vireystilaa (arousal) Lähes kaikki emootiot aiheuttavat EDA:n nousua (Kreibig, 2010) Poikkeuksena esim. helpotus, tyytyväisyys EDA synkronia yksilöterapiassa = tiedostamaton, nonverbaali emotionaalinen empatia asiakkaan ja terapeutin välillä? Entä pariterapiassa?

10 Tuloksia: Terapian alussa pariskuntien keskinäinen EDA synkronia oli matalinta, kun taas terapeuteilla se oli korkeinta Sympaattinen synkronia puolisoiden välillä kasvoi terapiaprosessin aikana (Karvonen, 2017). Terapian loppupuolella puolisot kiihtyivät ja rauhoittuivat istunnon aikana useammin samaan tahtiin kuin eri tahtiin. Tämä muutos oli yhteydessä naisasiakkaiden hyvinvoinnin tasaiseen kasvuun terapian aikana. Suhteen paraneminen sai puolisot myös fysiologisesti enemmän samalle aaltopituudelle? Parempi keskusteluyhteys, enemmän empatiaa toista kohtaan? Karvonen, A., Kykyri, V.L., Kaartinen, J., Penttonen, M., & Seikkula, J. (2016). Sympathetic Nervous System Synchrony in Couple Therapy. Journal of Marital and Family Therapy, 42,

11 TERAPIAKESKUSTELUN HILJAISET KOHDAT TERAPEUTTISEN KOHTAAMISEN JA MUUTOKSEN HETKISSÄ SANATON VUOROVAIKUTUS KOROSTUU

12 Prosodia eli puheen musiikilliset piirteet vastaavat siitä, miltä sanallinen viesti kuulostaa ja tuntuu Musiikillisia piirteitä ovat mm. puheen rytmi, tauot, äänen voimakkuus ja sävyt sekä niiden vaihtelu Prosodia on olennainen osa tunteiden ilmaisua puheessa (Cohen, Hong & Guevara, 2009) Esim. vihaisuus tai hellyys äänessä havaitaan nopeasti ilman että puhujan tarvitsee mainita vastaavaa tunnesanaa (Pell, Rothermich, Liu, Paulmann, Sethi, Rigoulot, 2015)

13 Hiljainen puhe ja pehmeä prosodia Hiljaista puhetta ilmenee: Puhuttaessa arkaluonteisista asioista tai jaettaessa salaisuuksia Kun sanottu on epävarmaa tai sanojan keskustelullinen asema on epävarma Kipeistä ja surullisista asioista puhuttaessa Pehmeä prosodia on ympäröivää puhetta hiljaisempaa ja rauhallisempaa puhetta, joka sisältää: lempeitä äänensävyjä pikkusanoja vuoronsisäisiä ja vuoronvaihtojen välisiä taukoja

14 Pehmeä prosodia yksilöterapiakeskustelussa Tapaustutkimus (Kykyri et al. 2017) Pehmeää prosodiaa käytettiin: Asiakkaan voimakkaan tunneilmaisun (itkun) myötäelävään vastaanottoon Terapeuttisten formulaatioiden (asiakkaan puhetta jollakin tavalla muotoilevien puheenvuorojen) tarjoamiseen Asiakkaan terapeuttisen työskentelyn tukemiseen Näiden myötä tapahtui selkeä muutos siinä, millaisia merkityksiä asiakas antoi kipeille elämänkokemuksilleen Kykyri, V. L., Karvonen, A., Wahlström, J., Kaartinen, J., Penttonen, M., & Seikkula, J. (2017). Soft Prosody and Embodied Attunement in Therapeutic Interaction: A Multimethod Case Study of a Moment of Change. Journal of Constructivist Psychology, 30(3) [Published online ]

15 Hiljaiset hetket ovat emotionaalisesti merkityksellisiä Hiljaisissa hetkissä tapahtuu myötätunnon ja empatian osoittamista ja asiakkaan tunnetilaan liittymistä (Hill, Thompson & Ladany, 2003) Asiakkaat arvioivat neuvontakeskustelut paremmiksi jos aktiivisen työskentelyn vaiheisiin on sisältynyt hiljaisuuksia. Asiakkaat käyttivät hiljaisuuksia tunteiden kokemiseen sekä omien ajatustensa ja tunteidensa reflektoimiseen (Sharpley, Munro & Elly, 2005) Asiakkaan puheenvuoron aikana ilmenevien hiljaisten hetkien merkitystä on tutkittu tarkemmin yksilöterapiassa (Levitt, 2001a, b, 2002; Frankel et al. 2006): 1. Häiritsevät (obstructive): viestivät vuorovaikutuksen häiriöistä tai katkoksista 2. Hyödylliset (productive): hiljaisuudet, joilla on emotionaalinen tai itseilmaisullinen tai itsereflektiivinen merkitys 3. Neutraalit: hiljaisuudet joille ei voi tunnistaa erityistä valenssia

16 ASD (Automatic Silence Detection): algoritmi hiljaisten hetkien paikantamiseen (Valeri Tsatsishvili & Virpi-Liisa Kykyri, 2016) Algoritmi tunnistaa terapiaistuntojen äänitiedostoista matalan äänienergian kohdat: hiljaisuudet sekä hiljaisen puheen Algoritmi perustuu liikkuvaan 10 sekunnin ikkunaan, joka neliöllistä keskiarvoa (root mean square, RMS) käyttäen etsii äänienergian matalimmat piikit Algoritmia käytetään MIRToolbox ohjelmistossa MATLAB ympäristössä Tsatsishvili, V. & Kykyri, V-L. (julkaisematon). MATLAB program for silence and soft prosody detection in speech recordings. User Manual. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ,

17 Useassa tutkituista terapiaistunnoista matalan äänienergian kohdat ryvästyivät Mitä tällaisissa keskustelun kohdissa tapahtuu?

18 Mitä tapahtuu terapiakeskustelun kohdissa, joissa ilmenee useita hiljaisia kohtia lähellä toisiaan? (Kykyri et al, work in progress) Matalan äänienergian kohdat (LSE) paikannettiin 22 pariterapiaistunnon äänitiedostoista. Havaittiin, että 19 istunnossa useampi hiljainen hetki ryvästyi lähelle toisiaan (3 tai useampia LSE -kohtia/3 minuutin episodi). Tarkempaan tarkasteluun valittiin kolmesta eri tapauksesta (lähisuhdeväkivalta; masennus; parisuhdetta rasittavat elämäntilannetekijät) kustakin 1 istunto. Näissä kolmessa istunnossa havaitut matalan äänienergian klusterit (8 klusteria, 26 hiljaista kohtaa) analysoitiin laadullisesti, sanallinen ja sanaton vuorovaikutus huomioon ottaen, tavoitteena tunnistaa hiljaisten kohtien vuorovaikutukselliset funktiot.

19 Havaintoja ryvästyvistä hiljaisista episodeista: Istuntojen keskeisiä teemoja käsiteltiin tutkituissa episodeissa Kuudessa episodissa ilmeni näkyvää tunneilmaisua ja/tai tunteita käsiteltiin sanallisesti Kolmessa episodissa tunneilmaisu oli erittäin voimakasta (itku) Pehmeää prosodiaa ilmeni, kun keskusteltiin vaikeista ja arkaluonteisista asioista ilmaistiin myötätuntoa tuettiin emootioiden prosessointia säädeltiin emotionaalisen vuorovaikutuksen intensiteettiä haastettiin asiakkaita ja kutsuttiin asiakkaita reflektioon Pehmeän prosodian merkitys tunteiden jakamisen ja käsittelyn työvälineenä näyttäisi saavan lisätukea. Huom. Prosodian muutokset todennäköisesti tapahtuvat enemmän implisiittisesti kuin suunnitellusti kuitenkin niiden takana näyttää olevan tunnistettava mieli.

20 Hiljaisissa kohdissa tapahtuu tunteiden kokemista, jakamista, mutta myös (vastavuoroista) säätelyä? Matalan äänienergian klusterit näyttävät hyödyllisiltä emotionaalisesti tärkeiden kohtien paikantamisessa. Tapahtuuko ryvästyvien hiljaisuuksien episodeissa tunnekokemuksen jakamista tai tunteiden säätelyä sellaisella tavalla, joka on terapeuttisesti hoitavaa ja parisuhteen kannalta merkittävää? Tutkimme tätä parhaillaan tarkemmin yhdistämällä episodien sanallisen ja sanattoman vuorovaikutuksen systemaattiseen tarkasteluun havaintoja ihon sähkönjohtavuuden huippukohdista ja henkilöiden välisestä synkronisaatiosta, sekä haastattelutietoa osallistujien kokemuksista

21 Johtopäätöksiä ja suosituksia: Ihmiset synkronoituvat fysiologisesti toisiinsa yhteistoiminnan aikana. Synkronisoitumisella näyttää olevan vaikutusta osallistujien käsityksille toisistaan ja vuorovaikutuksen laadusta sekä yhteistoiminnan tuloksille. Hermostollisen synkronian lisäksi ruumiinliikkeissä ja asennoissa ilmenevä yhteen sovittautuminen on yhteistoiminnan kannalta tärkeää > Toisen tueksi voi asettautua sanattomasti. Terapeuttisesta työskentelystä voi hyötyä myös tuntemisen kautta, kokemuksellisesti. Tämä edellyttää, että terapeutit omalla toiminnallaan, usein sanattomasti, joskus myös sanallisesti, vahvistavat ja validoivat asiakkaan tunnekokemuksen.

22 Johtopäätöksiä ja suosituksia: Lähelle toisiaan ryvästyvät hiljaisuudet sisältävät terapeuttisen työskentelyn kannalta merkityksellistä tunnekokemusten ja merkitysten jakamista vuorovaikutukseen osallistuvien kesken. Hiljaisuuksien kehittymisen voi havaita vuorovaikutuksen aikana. Työntekijä voi tällöin pyrkiä edistämään omaa läsnäoloaan tilanteessa, joka mahdollistaa tilanteen aistimisen sekä asiakkaan aktiivisen kuuntelun ja hänen näkökulmansa paremman tavoittamisen. Auttavassa vuorovaikutuksessa, kuten terapiassa, kysymysten, tulkintojen ja interventioiden oikea ajoitus on tärkeää. Huomion kiinnittäminen hiljaisuuksiin voi auttaa oikean ajoituksen löytämistä.

23 Julkaisut: Kykyri, V-L., Karvonen, A., & Seikkula, J. (2014). Ihminen on perusolemukseltaan kehollinen miten tämä näkyy pariterapiassa?, Perheterapeutti, Seikkula, J., Karvonen, A., & Kykyri, V-L. (2016). Ihmisen mieli on suhteissa ja kehossa : pariterapiakin on ruumiillista yhteistyötä. In M. Ylikangas (Ed.), Mielen salat (pp ). Helsinki, Finland: Gaudeamus, Suomen Akatemia. Seikkula, J., Karvonen, A., Kykyri, V-L, Kaartinen J., & Penttonen, M. (2015). The Embodied Attunement of Therapists and a Couple within Dialogical Psychotherapy: An Introduction to the Relational Mind Research Project, Family Process, 54(4), Itävuori, S., Korvela, E., Karvonen, A., Penttonen, M., Kaartinen, J., Kykyri, V.L., & Seikkula, J. (2015). The significance of silent moments in creating words for the not-yetspoken experiences in threat of divorce. Psychology, 6, doi: /psych Karvonen, A., Kykyri, V-L., Kaartinen, J., Penttonen, M., & Seikkula, J. (2016). Sympathetic nervous system synchrony in couple therapy. Journal of Marital and Family Therapy, 42(3), Kykyri, V. L., Karvonen, A., Wahlström, J., Kaartinen, J., Penttonen, M., & Seikkula, J. (2017). Soft Prosody and Embodied Attunement in Therapeutic Interaction: A Multimethod Case Study of a Moment of Change. Journal of Constructivist Psychology, 30(3), doi: / [Published online ] Päivinen, H., Holma, J., Karvonen, A., Kykyri, V-L, Tsatsishvili, V., Kaartinen, J., Penttonen, M. & Seikkula, J. (2016). Affective Arousal During Blaming in Couple Therapy: Combining Analyses of Verbal Discourse and Physiological Responses in Two Case Studies. Contemporary Family Therapy (published online ). doi: /s Paananen, K., Vaununmaa, R., Holma, J., Karvonen, A., Kykyri, V.-L., Tsatsishvili, V., Kaartinen, J., Penttonen, M., & Seikkula, J.(published online ) Electrodermal activity in couple therapy for intimate partner violence, Contemporary Family Therapy. DOI /s x Lampinen, E., Karolaakso, T., Karvonen, A., Kaartinen, J., Kykyri, V. L., Seikkula, J., & Penttonen, M. (2017). Electrodermal Activity, Respiratory Sinus Arrhythmia, and Heart Rate Variability in a Relationship Enrichment Program. Mindfulness, Karvonen (2017). Sympathetic nervous system synchrony between participants of couple therapy. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 599.

24 Kiitos!