Lisätietoa MATKA-hankkeesta:! matka.tkk.fi!

Transkriptio

1 MATKA-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kestävän kehityksen mukaisen matkailukeskuksen suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtia. Hankkeen tavoitteena on kehittää kriteeristö, joka mahdollistaa kestävän lappilaisen matkailualueen määrittelyn ja suunnittelun. Kriteeristön kehittämiseksi hankkeessa tutkitaan muun muassa minkälaisilla rakentamisperiaatteilla ja energiaratkaisuilla kestävää matkailualuetta pitäisi suunnitella. Tarkastelu ulottuu aluesuunnittelusta rakentamisen ja arkkitehtuurin periaatteisiin. Kestävään rakentamiseen liittyvät keskeisesti eri energiamuotojen ja energiatehokkaiden tuotantotapojen tarkastelu, niin rakennuskohtaisesti kuin yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden osalta.! Tässä esityksessä käydään läpi kriteeristön kehittämisen vaiheita esittelemällä vaihtoehtoisia lähtökohtia aluesuunnitteluun sekä energiajärjestelmän periaatteita. Rakentamistapaperiaatteita ja arkkitehtuuriratkaisuja tarkastellaan Minna Jokirannan ja Iina Valkeisenmäen esityksessä Rakentamistapamallit.! Lisätietoa MATKA-hankkeesta:! matka.tkk.fi! 1!

2 Kriteeristön kehittäminen tehdään hankkeen pilottialueen avulla. Pilottialueena on Ylläs II osayleiskaavan Äkäslompolon uusi rinnekeskus ja siihen kytkeytyvät loma-asumisen alueet Maisematien alapuolella. Tavoitteena on kytkeä kestävä kehitys aluesuunnitteluun tarkastelemalla minkälaisilla periaatteilla pilottialueen suunnittelua voidaan ohjata, ja sitä kautta tunnistaa minkälaisilla kriteereillä kestävä matkailualue voidaan määritellä. Osayleiskaava ja Ylläs II kehittämissuunnitelma (kts. linkki alla) antavat suunnitteluperiaatteille tavoitteelliset ja mitoitukselliset reunaehdot. Pilottialueen kautta määrittyvät myös ekologiset, topografiset ja yhdyskuntarakenteelliset puitteet. Kestävän matkailualueen visiota, tavoitteita ja ulottuvuuksia on haettu Ylläksen toimijoille järjestetyillä ryhmähaastatteluilla. Lisäksi kehittämistyössä on tarkasteltu olemassa olevia aluetason kriteeristöjä sekä kansainvälisten matkailualueiden laatimia kestävän matkailuyhdyskunnan visioita ja suunnittelumalleja.! Keskeisin kansainvälinen esimerkki on ollut kanadalainen Whistlerin matkailualue. Whistlerin kunnianhimoisiin tavoitteisiin kuuluu nousta edelläkävijäksi kestävänä matkailuyhdyskuntana. Kestävän yhdyskunnan tavoitteiden ja kriteerien pohjalta on laadittu alueen kaikkea suunnittelua ja toimintaa ohjaava kestävän matkailualueen visio Whistler 2020 (kts. linkki alla).! Tässä esitettävät suunnitteluperiaatteet eivät ole suunnitteluratkaisuja pilottialueelle. Alueen tulevassa suunnittelussa ja ohjeistuksessa voidaan toivottavasti hyödyntää MATKA-hankkeessa kehitettäviä suunnitteluperiaatteitta ja kestävän matkailualueen kriteeristöä.! Lisätietoa:! whistler2020.ca! 2!

3 Pirjo Siipola tarkasteli lisensiaatintyössään Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla (2000) kolmen suomalaisen ekokylähankkeen toteutusta. Siipola tiivistää ekokylien rakentamisen kriteeristön kolmen ulottuvuuden alle: paikan olosuhteet, energiatalous ja aineiden kiertokulku sekä ihmisen resurssit.! Tässä esityksessä pohdittujen kestävän matkailualueen suunnitteluperiaatteiden lähtökohdiksi on otettu pilottialueen ekologiset ja topografiset ominaisuudet, erityisesti paikan vesiolosuhteet, sekä joukkoliikenteen ja luonnon saavutettavuus (kävelyetäisyydet).! Siipolan kriteeristö sisällyttää myös rakennusperinteen mallit. Ylläksen toimijaryhmähaastatteluissa keskusteltiin paikallisuuden määrittelyistä ja kylämäisyyden säilyttämisestä. Perinteiset suomalaisen ja lappilaisen rakentamisen mallit kytkeytyvät olennaisesti näihin keskusteluihin. Miten perinteisestä kylärakenteesta ja arkkitehtuurista voidaan ammentaa uuden alueen suunnitteluun?! 3!

4 LEED ND (neighbourhood development) on pohjoisamerikkalainen aluetason suunnittelun ja rakentamisen kestävyyttä arvioiva sertifiointijärjestelmä. LEED vahvistaa koko ajan asemaansa myös Euroopassa ja Suomessakin on jo toteutettu LEED sertifioituja rakennuksia, mutta ei vielä alueita.! Oheinen LEED ND kriteeristö listaa samantapaisia asioita kuin Siipola lisensiaatintyössään. Keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa autoriippuvuuden vähentäminen, jalankulkuun kannustava reitistö sekä kompakti aluerakenne. Vesistöjen ja kosteikkojen säilyttäminen on LEED ND sertifioinnin saamiseksi ehdoton edellytys.! 4!

5 Kestävään rakentamiseen liittyvät eri energiamuotojen ja energiatehokkaiden tuotantotapojen tarkastelu. MATKA-hankkeen yksi keskeinen osa-alue onkin ekotehokkaan matkailualueen energiahuolto. Tutkimuksessa mallinnetaan ja analysoidaan hankkeen pilottialueen lämmöntarve. Tutkimus sisältää lisäksi alueen energiajärjestelmän kokonaisvaltaisen analyysin ja skenaariot. Näitä aineistoja ja tämän hetkisiä tuloksia esitellään Jukka Paateron (Aalto-yliopiston energiatekniikanlaitos) kokoamana tämän esityksen toisessa osuudessa.! Myös LEED ND kriteeristössä nostetaan esiin muun muassa paikalliset uusiutuvan energian tuotannon muodot, kaukolämpöjärjestelmä ja yhdyskuntatekniikan energiatehokkuus.! 5!

6 MATKA-hankkeen pilottialue on Ylläs II osayleiskaavan Äkäslompolon uusi rinnekeskus ja siihen kytkeytyvät loma-asumisen alueet Maisematien alapuolella. Suunnitteluperiaatteiden ja kestävän matkailualueen kriteeristön kehittäminen tehdään pilottialueen antamien reunaehtojen puitteissa. Pilottialue antaa kehittämistyölle ekologiset ja topografiset olosuhteet, ja osayleiskaavasta ja Ylläs II kehittämissuunnitelmasta saadaan ohjeellinen mitoitus ja tavoitteet.! Kuva: Ote osayleiskaavasta, 6!

7 Suunnitteluperiaatteiden kehittäminen ja kestävän matkailualueen kriteeristön luominen on aloitettu tarkastelemalla olemassa olevia olosuhteita ja reunaehtoja. Oheinen kuva osoittaa pilottialueen topografian, avokalliot ja rakkakivikot. Alue sijoittuu pääosin rakentamisen kannalta haasteelliselle tunturilta laskeutuvalle rinnealueelle. Maisematien molemmin puolin alueella sijaitsee geologisesti arvokkaita lieveuomastoja. Alue on valtaosin metsäistä.! 7!

8 Tässä kuvassa nähdään miten vesistöt, suot ja kosteikot asettuvat pilottialueelle. Kuvassa näkyvät lisäksi osayleiskaavan mukaiset ekologisesti herkkien ja arvokkaiden luonnonympäristöjen ja eriasteisten suojelualueiden rajaukset.! 8!

9 Paikan olosuhteiden tarkasteluun lisätään vielä olemassa oleva yhdyskuntarakenne tiet, reitistöt ja rakentaminen.! 9!

10 Pilottialueen erilaisilla kaavamääräyksillä ohjatut (viitteelliset) rakentamisen alueet.! 10!

11 Tavoite:! Luonnon erityispiirteiden vaaliminen! Haaste:! Miten kaavoitettavat alueet rajataan paikan ekologiset olosuhteet huomioon ottaen?! Suunnitteluperiaate:! Jos otetaan suunnitteluperiaatteeksi ja kriteeriksi, että arvokkaille luonnonympäristöille ja kosteikoille ei rakenneta, saadaan osayleiskaavassa määriteltyjen pilottialueen ulottuvuuksilla kuvan mukainen rakentamiselle soveltuva alue. (HUOM. Tässä tarkastelun alla Maisematien alapuolinen kaava-alue pois lukien Kellokasta vastapäätä sijoittuva RM/s-1-alue)! 11!

12 Osayleiskaavaan ohjeellinen tielinjaus.! 12!

13 MATKA-hankkeen puitteissa tarkennettu tienlinjaus: tien linjausta tarkennettiin siten, että se kulkee vaikeakulkuisen rinnemaaston loivimpia kohtia ja noudattelee mahdollisuuksien mukaan maastonmuotojen harjalinjaa.! Keskeinen haaste on tien liittyminen Maisematiehen; missä kohdassa ja miten se parhaiten palvelee uutta rinnekeskusta, kävelykeskustan muodostamista ja matkailijaliikennettä. Kuvan luonnoksella halutaan herättää keskustelua tien liittymisen sijainnista. Liittymiskohta on tuotu selkeästi etelämmäksi kuin mitä osayleiskaavan luonnoksessa. Näin autoliikenne saadaan ohjattua pois uuden rinnekeskuksen ytimestä. Samalla liittyminen saataisiin maastonmuodoltaan loivempaan kohtaan ja liittymiskohta voisi toimia tulevan rakentamisen rajana periaatteena, että liittymiskohdan eteläpuolelle ei rakenneta.! 13!

14 Tavoite:! Luonnon ja palveluiden fyysinen ja visuaalinen saavutettavuus! Haaste:! Miten joukkoliikenteen saavutettavuus ja nopea yhteys luontoon ja reiteille voidaan varmistaa?! Suunnitteluperiaate:! Kun tielinjauksesta mitataan kävelyetäisyys, tässä 600 m, molemmin puolin ja yhdistetään se aiemmin määriteltyyn rakentamisen alueeseen, saadaan kuvan osoittama alue.! 14!

15 Tavoite:! Luonnon ja palveluiden fyysinen ja visuaalinen saavutettavuus! Haaste:! Miten joukkoliikenteen saavutettavuus ja nopea yhteys luontoon ja reiteille voidaan varmistaa?! Suunnitteluperiaate (jatkuu):! Näin rajattu alue on noin 65 ha pienempi kuin osayleiskaavan alueet yhteensä, mutta keskiarvoisella aluetehokkuudella se on mahdollista toteuttaa vastaavalla mitoituksella.! Tällä rajauksella majoituspaikoista on noin 600 metriä tielle (ski-bussi) ja toisaalta aina enintään 600 metriä luontoon ja reiteille. Malli tukee autottoman keskuksen rakentumista.! 15!

16 Rinnekeskuksen suunnittelu ja toteutus on pilottialueella erityisen haastavaa. Maisematie jakaa keskuksen kahteen eri luonteiseen alueeseen, mutta niitä on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena.! Rinnemaasto ja arvokkaat lieveuomastot edellyttävät rakentamiselta huolellista suunnittelua. Pilottialueen ytimen liittyminen Maisematiehen ja keskusten kytkeminen sen yli luovat alueen suunnittelulle lisähaasteita.! Miten alueet Maisematien molemmin puolin kytketään luontevasti toisiinsa?! Miten Maisematie (sen ylitys/alitus) käsitellään ja sen luonne säilytetään?! Miten alueen ekologiset arvot ja erityispiirteet huomioidaan?! Kuva: Osayleiskaavan hotelli- ja liikerakentamisen alueet (KL- alueet) ja kytkeytyminen tiehen.! 16!

17 Tavoite:! Palvelut keskitetään ja ovat saavutettavissa kävelyetäisyydellä! Haaste:! Kävelykeskusta? Palveluiden saavutettavuus?! Suunnitteluperiaate:! Kävelykeskustan suunnittelu on mahdollista, kun tie linjaus ja sen liittyminen Maisematiehen eivät sijoitu alueen ytimeen. Osa hotelli- ja liikerakentamisesta on tarkoituksenmukaista sijoittaa tien linjauksen yhteyteen, jolloin palvelut ovat hyvin saavutettavia ja ydinalueesta muodostuu kompakti.! Haaste:! Miten rakentamisen alue rajataan ja rönsyily estetään?! Suunnitteluperiaate:! Tien liittymiskohtaa voidaan myös ajatella rakennetun ympäristön rajana periaatteena, että liittymiskohdan eteläpuolelle ei rakenneta. Siten Maisematien ympäristön säilymistä rakentamattomana voidaan tukea.! 17!

18 Rakeisuus- ja tiiviystarkasteluun valittiin osayleiskaavasta kaksi eri luonteista aluetta. Toinen on lomaasuntoalue (RA-1) Maisematien alapuolella etelärinteessä, ja toinen Maisematien yläpuolinen RM-alue maastollisesti, ekologisesti ja maisemallisesti haastavalla lieveuomastojen alueella.! Kuva: Pilottialueen mitoitus kaavaselostuksen laskennallisen ohjeen mukaan.! 18!

19 Tavoite:! Alue- ja maisemarakenteellinen tasapaino, kompakti kylärakenne! Paikalliskulttuuri arkkitehtuurissa ja lähiympäristön rakentamisessa! Haaste:! Mitä lappilainen tiiviys tarkoittaa? Miten perinteinen kylärakenne heijastuu uuteen rakentamiseen?! Suunnitteluperiaate:! Tässä tutkielmassa pohdittiin lappilaista tiiviyttä sijoittamalla ko. RA- alueelle k-m 2 / 600 vp yhteen tasoon Äkäslompolon kylärakenteen tiiviydellä.! 19!

20 Tavoite:! Alue- ja maisemarakenteellinen tasapaino, kompakti kylärakenne! Tunturirakentamisen erityispiirteet ovat suunnittelun lähtökohtina! Haaste:! Miten topografia ohjaa rakeisuutta ja rakentamisen sijoittumisen suunnittelua?! Suunnitteluperiaate:! Tunturissa, Maisematien yläpuolella olosuhteet ovat toiset: rakenteellinen väljyys ei ole mahdollista eikä välttämättä tarkoituksenmukaistakaan (ekologiset ja maisemalliset lähtökohdat sekä topografiset haasteet alueella liikkumiselle ja toimimiselle).! Topografia ja maisema ohjaavat arkkitehtuurin lisäksi rakennusten sijoittamista maastoon. Kuvassa RMalueelle on sijoitettu tavoitteen mukaisia kerrosneliöitä vastaava määrä 1-3 krs rakennuksia.! 20!

21 Alueen energiajärjestelmän tarkastelussa käytetään keskitetylle järjestelmälle kahta eri laajuutta. Suppeammassa skenaariossa vain alueen ydinosat liittyvät keskitettyyn järjestelmään. Laajempaan skenaarioon sisältyy harvemmin rakennettuakin aluetta, jossa rakentaminen pyritään toteuttamaan alueen sisäisiä keskittymiä hyödyntäen. Keskitetty järjestelmä kattaa molemmissa tarkasteluissa kaikki varsinaista liiketoimintaa sisältävät alueet.! 21!

22 22!

23 23!

24 24!