Lisätietoa MATKA-hankkeesta:! matka.tkk.fi!
|
|
- Ida Pesonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MATKA-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kestävän kehityksen mukaisen matkailukeskuksen suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtia. Hankkeen tavoitteena on kehittää kriteeristö, joka mahdollistaa kestävän lappilaisen matkailualueen määrittelyn ja arvioinnin. Kriteeristön kehittämiseksi hankkeessa tutkitaan muun muassa minkälaisilla rakentamisperiaatteilla ja energiaratkaisuilla kestävää matkailualuetta pitäisi suunnitella. Tarkastelu ulottuu aluesuunnittelusta rakentamisen ja arkkitehtuurin periaatteisiin. Kestävään rakentamiseen liittyvät keskeisesti eri energiamuotojen ja energiatehokkaiden tuotantotapojen tarkastelu, niin rakennuskohtaisesti kuin yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden osalta.! Tässä esityksessä käydään läpi kriteeristön kehittämisen vaiheita esittelemällä vaihtoehtoisia lähtökohtia aluesuunnitteluun sekä energiajärjestelmän vaihtoehtoisia skenaarioita. Rakentamistapaperiaatteita ja arkkitehtuuriratkaisuja tarkastellaan Minna Jokirannan ja Iina Valkeisenmäen esityksessä Kestävän rakentamisen malli pilottialueelle.! Lisätietoa MATKA-hankkeesta:! matka.tkk.fi! 1!
2 Kriteeristön kehittäminen tehdään hankkeen pilottialueen avulla. Pilottialueena on Ylläs II osayleiskaavan Äkäslompolon uusi rinnekeskus ja siihen kytkeytyvät loma-asumisen alueet Maisematien alapuolella. Tavoitteena on kytkeä kestävä kehitys aluesuunnitteluun tarkastelemalla minkälaisilla periaatteilla pilottialueen suunnittelua voidaan ohjata, ja sitä kautta tunnistaa minkälaisilla kriteereillä kestävä matkailualue voidaan määritellä. Osayleiskaava ja Ylläs II kehittämissuunnitelma (kts. linkki alla) antavat suunnitteluperiaatteille tavoitteelliset ja mitoitukselliset reunaehdot. Pilottialueen kautta määrittyvät myös ekologiset, topografiset ja yhdyskuntarakenteelliset puitteet. Kestävän matkailualueen visiota, tavoitteita ja ulottuvuuksia on haettu Ylläksen toimijoille järjestetyillä ryhmähaastatteluilla. Lisäksi kehittämistyössä on tarkasteltu olemassa olevia aluetason kriteeristöjä sekä kansainvälisten matkailualueiden laatimia kestävän matkailuyhdyskunnan visioita ja suunnittelumalleja.! Keskeisin kansainvälinen esimerkki on ollut kanadalainen Whistlerin matkailualue. Whistlerin kunnianhimoisiin tavoitteisiin kuuluu nousta edelläkävijäksi kestävänä matkailuyhdyskuntana. Kestävän yhdyskunnan tavoitteiden ja kriteerien pohjalta on laadittu alueen kaikkea suunnittelua ja toimintaa ohjaava kestävän matkailualueen visio Whistler 2020 (kts. linkki alla).! Tässä esitettävät suunnitteluperiaatteet eivät ole suunnitteluratkaisuja pilottialueelle. Alueen tulevassa suunnittelussa ja ohjeistuksessa voidaan toivottavasti hyödyntää tässä hankkeessa kehitettyjä suunnitteluperiaatteitta ja kestävän matkailualueen kriteeristöä.! Lisätietoa:! whistler2020.ca! 2!
3 Pirjo Siipola tarkasteli lisensiaatintyössään Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla (2000) kolmen suomalaisen ekokylähankkeen toteutusta. Siipola tiivistää ekokylien rakentamisen kriteeristön kolmen ulottuvuuden alle: paikan olosuhteet, energiatalous ja aineiden kiertokulku sekä ihmisen resurssit.! Tässä esityksessä pohdittujen kestävän matkailualueen suunnitteluperiaatteiden lähtökohdiksi on otettu pilottialueen ekologiset ja topografiset ominaisuudet, erityisesti paikan vesiolosuhteet, sekä joukkoliikenteen ja luonnon saavutettavuus (kävelyetäisyydet).! Siipolan kriteeristö sisällyttää myös rakennusperinteen mallit. Ylläksen toimijaryhmähaastatteluissa keskusteltiin paikallisuuden määrittelyistä ja kylämäisyyden säilyttämisestä. Perinteiset suomalaisen ja lappilaisen rakentamisen mallit kytkeytyvät olennaisesti näihin keskusteluihin. Miten perinteisestä kylärakenteesta ja arkkitehtuurista voidaan ammentaa uuden alueen suunnitteluun?! 3!
4 LEED ND (neighbourhood development) on pohjoisamerikkalainen aluetason kestävyyden arvioimiseksi kehitetty sertifiointijärjestelmä. LEED vahvistaa koko ajan asemaansa myös Euroopassa ja Suomessakin on jo toteutettu LEED sertifioituja rakennuksia, mutta ei vielä alueita.! Oheinen LEED ND kriteeristö listaa samantapaisia asioita kuin Siipola lisensiaatintyössään. Vesistöjen ja kosteikkojen säilyttäminen on LEED ND sertifioinnin saamiseksi ehdoton edellytys. Autoriippuvuuden vähentäminen, jalankulkuun kannustava reitistö ja kompakti aluerakenne ovat tavoitteita, joilla on keskeinen merkitys LEED arvioinnissa.! 4!
5 Kestävään rakentamiseen liittyvät keskeisesti eri energiamuotojen ja energiatehokkaiden tuotantotapojen tarkastelu. MATKA-hankkeen yksi keskeinen osa-alue onkin ekotehokkaan matkailualueen energiahuolto. Tutkimuksessa mallinnetaan ja analysoidaan hankkeen pilottialueen lämmöntarve. Tutkimus sisältää lisäksi alueen energiajärjestelmän kokonaisvaltaisen analyysin ja skenaariot. Näitä aineistoja ja tämän hetkisiä tuloksia esitellään Jukka Paateron (Aalto-yliopiston energiatekniikanlaitos) kokoamana tämän esityksen toisessa osuudessa.! Myös LEED ND kriteeristössä nostetaan esiin muun muassa paikalliset uusiutuvan energian tuotannon muodot, kaukolämpöjärjestelmä ja yhdyskuntatekniikan energiatehokkuus.! 5!
6 MATKA-hankkeen pilottialue on Ylläs II osayleiskaavan Äkäslompolon uusi rinnekeskus ja siihen kytkeytyvät loma-asumisen alueet Maisematien alapuolella. Suunnitteluperiaatteiden ja kestävän matkailualueen kriteeristön kehittäminen tehdään pilottialueen antamien reunaehtojen puitteissa. Pilottialue antaa kehittämistyölle ekologiset ja topografiset olosuhteet, ja osayleiskaavasta ja Ylläs II kehittämissuunnitelmasta saadaan ohjeellinen mitoitus ja tavoitteet.! Kuva: Ote osayleiskaavasta, 6!
7 Suunnitteluperiaatteiden kehittäminen ja kestävän matkailualueen kriteeristön luominen on aloitettu tarkastelemalla olemassa olevia olosuhteita ja reunaehtoja. Oheinen kuva osoittaa pilottialueen topografian, avokalliot ja rakkakivikot. Alue sijoittuu pääosin rakentamisen kannalta haasteelliselle tunturilta laskeutuvalle rinnealueelle. Maisematien molemmin puolin alueella sijaitsee geologisesti arvokkaita lieveuomastoja. Alue on valtaosin metsäistä.! 7!
8 Tässä kuvassa nähdään miten vesistöt, suot ja kosteikot asettuvat pilottialueelle. Kuvassa näkyvät lisäksi osayleiskaavan mukaiset ekologisesti herkkien ja arvokkaiden luonnonympäristöjen ja eriasteisten suojelualueiden rajaukset.! 8!
9 Paikan olosuhteiden tarkasteluun lisätään vielä olemassa oleva yhdyskuntarakenne tiet, reitistöt ja rakentaminen.! 9!
10 Pilottialueen erilaisilla kaavamääräyksillä ohjatut rakentamisen alueet.! 10!
11 Suunnitteluperiaate 1! Miten kaavoitettavat alueet rajataan paikan ekologiset olosuhteet huomioon ottaen?! Jos otetaan suunnitteluperiaatteeksi ja kriteeriksi, että arvokkaille luonnonympäristöille ja kosteikoille ei rakenneta, saadaan osayleiskaavassa määriteltyjen pilottialueen ulottuvuuksia mukaillen kuvan mukainen rakentamiselle soveltuva alue. (HUOM. Tässä tarkastelun alla Maisematien alapuolinen kaava-alue pois lukien Kellokasta vastapäätä sijoittuva RM/s-1-alue)! 11!
12 Osayleiskaavaan ohjeellinen tielinjaus.! 12!
13 Tarkennettu tienlinjaus: tien linjausta tarkennettiin siten, että se kulkee vaikeakulkuisen rinnemaaston loivimpia kohtia ja noudattelee mahdollisuuksien mukaan maastonmuotojen harjalinjaa. Liittyminen Maisematielle tuotiin etelämmäksi. Liittymiskohta voisi toimia tulevan rakentamisen rajana. Samalla liittyminen saataisiin maastonmuodoltaan loivempaan kohtaan ja autoliikenne ohjattua pois uuden rinnekeskuksen ytimestä.! 13!
14 Suunnitteluperiaate 2! Miten joukkoliikenteen saavutettavuus ja nopea yhteys luontoon ja reiteille voidaan varmistaa?! Kun tielinjauksesta mitataan kävelyetäisyys, tässä 600 m, molemmin puolin ja yhdistetään se aiemmin määriteltyyn rakentamisen alueeseen, saadaan kuvan osoittama alue.! 14!
15 Suunnitteluperiaate 2! Miten joukkoliikenteen saavutettavuus ja nopea yhteys luontoon ja reiteille voidaan varmistaa?! Näin rajattu alue on noin 65 ha pienempi kuin osayleiskaavan alueet yhteensä, mutta keskiarvoisella aluetehokkuudella se on mahdollista toteuttaa vastaavalla mitoituksella.! Tällä rajauksella majoituspaikoista on noin 600 metriä tielle (ski-bussi) ja toisaalta aina enintään 600 metriä luontoon ja reiteille. Malli tukee autottoman keskuksen rakentumista.! 15!
16 Rinnekeskuksen suunnittelu ja toteutus on pilottialueella erityisen haastavaa. Maisematien yläpuolinen ja alapuolinen alue ovat eri luonteisia, mutta niitä on tarkasteltava kokonaisuutena. Rinnemaasto ja arvokkaat lieveuomastot edellyttävät rakentamiselta huolellista suunnittelua. Pilottialueen ytimen liittyminen Maisematiehen ja keskusten kytkeminen sen yli luovat alueen suunnittelulle lisähaasteita.! Kuva: Osayleiskaavan hotelli- ja liikerakentamisen alueet (KL- alueet) ja kytkeytyminen tiehen.! 16!
17 Suunnitteluperiaate 3! Kävelykeskusta?! Jos tie linjataan siten, että se liittyy Maisematiehen etelämpänä tien molemminpuolisten keskusten yhteys toisiinsa muodostuu luontevammin. Näin myös kävelykeskustan suunnittelu on mahdollista, kun tie linjaus ja sen liittyminen Maisematiehen eivät sijoitu alueen ytimeen. Korkein ja tiivein hotelli- ja liikerakentaminen on luontevaa ja tarkoituksenmukaista sijoittaa tien linjauksen yhteyteen, jolloin ydinalueesta muodostuu kompakti.! Suunnitteluperiaate 4! Miten rakentamisen alue rajataan ja rönsyily estetään?! Tien liittymiskohtaa voitaisiin myös ajatella rakennetun ympäristön rajana sen eteläpuolelle ei rakentaminen olisi sallittua. Siten Maisematien ympäristön säilymistä rakentamattomana voidaan tukea.! 17!
18 Rakeisuus- ja tiiviystarkasteluun valittiin osayleiskaavasta kaksi eri luonteista aluetta. Toinen on lomaasuntoalue (RA-1) Maisematien alapuolella etelärinteessä, ja toinen Maisematien yläpuolinen RM-alue maastollisesti, ekologisesti ja maisemallisesti haastavalla lieveuomastojen alueella.! Kuva: Pilottialueen mitoitus kaavaselostuksen laskennallisen ohjeen mukaan.! 18!
19 Suunnitteluperiaate 5! Mitä lappilainen tiiviys tarkoittaa? Miten perinteinen kylärakenne heijastuu uuteen rakentamiseen?! RA- alueelle on kuvassa sijoitettu k-m 2 / 600 vp yhteen tasoon Äkäslompolon kylärakenteen tiiviydellä.! 19!
20 Suunnitteluperiaate 6! Miten topografia ohjaa rakeisuutta ja rakentamisen sijoittumisen suunnittelua?! Toisenlaisissa olosuhteissa tilanne on eri: rakenteellinen väljyys ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan (ekologiset ja maisemalliset lähtökohdat sekä topografiset haasteet alueella liikkumiselle ja toimimiselle). Kuvassa RM-alueelle on sijoitettu tavoitteen mukaisia kerrosneliöitä vastaava määrä 1-3 krs rakennuksia.! 20!
21 Alueen energiajärjestelmän tarkastelussa käytetään keskitetylle järjestelmälle kahta eri laajuutta. Suppeammassa skenaariossa vain alueen ydinosat liittyvät keskitettyyn järjestelmään. Laajempaan skenaarioon sisältyy harvemmin rakennettuakin aluetta, jossa rakentaminen pyritään toteuttamaan alueen sisäisiä keskittymiä hyödyntäen. Keskitetty järjestelmä kattaa molemmissa tarkasteluissa kaikki varsinaista liiketoimintaa sisältävät alueet.! 21!
22 Alueen rakentamisen ajallista jakautumista mallinnetaan 2-vaiheisen tarkastelun avulla. Energiajärjestelmän osalta tämä vaikuttaa erityisesti keskitetyn järjestelmän suunnitteluun. Rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa keskitetyn järjestelmän alueet rakennetaan % valmiiksi, kuten kuvasta voidaan havaita.! Keskitetyn järjestelmän energiateknisinä ratkaisuina sovelletaan hakelaitosta tai hakelaitoksen ja maalämpölaitoksen yhdistelmää. Lisäksi järjestelmässä on huipputehokattila. Aurinkolämmön osalta tarkastellaan kesäaikaista lämpimän käyttöveden tuotantoa sekä mahdollisuutta tallentaa osa tuotannosta maalämpökenttään.! Keskitetyn järjestelmän ulkopuolella olevissa mökeissä käytetään talokohtaista lämmitysjärjestelmää, jossa hyödynnetään ilmalämpöpumppua.! 22!
23 Energiajärjestelmän mallintamisessa hyödynnetään RETScreen-ohjelmistoa. Se mahdollistaa monipuolisen kaukolämpöjärjestelmän analyysin, mukaan lukien kustannus-, päästö-, ja riskianalyysin. Ohessa havainnekuva ohjelmiston käyttöliittymästä. Maalämpöpumppujärjestelmän mallintamiseen käytetään Earth Energy Designer-ohjelmistoa.! 23!
24 Järjestelmän suunnittelulle merkittävän haasteen muodostaa lämmitystarpeen merkittävän voimakas vuotuinen vaihtelu. Vasemmassa kuvassa on paksulla tummansinisellä viivalla mökin kuukausittainen keskilämmitystarve mökin käyttöasteen ollessa 100%. Vaaleansininen kapea viiva osoittaa vastaavan lämmitystarpeen mökin ollessa tyhjillään. Keltaoranssi kapea viiva puolestaan osoittaa kuukausittaisen mökkien käyttöasteen. Käyttöasteen huomioiva lämmitystarve koko energiajärjestelmälle on kuvassa paksulla oranssilla viivalla. Tämä käyrä osoittaa sen kuorman, jonka lämmitysjärjestelmä näkee. Sama järjestelmälle näkyvä lämmitystarvekäyrä on oikealla ylhäällä olevassa kuvassa, johon on lisäksi piirretty passiivimökkien käytöstä syntyvä lämmitystarpeen vähennys kun verrataan tavalliseen vuoden 2010 rakentamismääräykset täyttävään mökkiin. Oikealla alhaalla oleva kuva näyttää kuukausittaiset keskilämpötilat laskennassa käytetylle esimerkkivuodelle Tuloskäyrienkin osalta on hyvä huomioida, että vuoden 2001 tammikuu oli poikkeuksellisen lämmin.! 24!
25 Kuvassa on nähtävissä tarkasteltavan alueen lämmitystarve, kun rakentamiseen on käytetty passiivirakentamista. Taulukkoarvoista näkyy liiketoimitila-alueiden A, B ja D sekä mökkirakentamisalueiden 2, 3, 4, 8 ja C osalta laskennassa käytetyt kerrosneliömetrit sekä vuotuisen lämmitystarpeen suhteellinen jakautuminen niiden kesken.! 25!
26 Kaukolämpökeskuksen sijoittamisen avainkysymyksiä ovat mm. laitoksen sijoittuminen maisemaan, riittävä liikenneyhteys ja keskimäärin päivittäin kulkevan hakerekan kulkureitti, laitoksen etäisyys lämmitystarvealueesta ja asumisesta, sekä maalämpökentän sijoittaminen.! 26!
Lisätietoa MATKA-hankkeesta:! matka.tkk.fi!
MATKA-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kestävän kehityksen mukaisen matkailukeskuksen suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtia. Hankkeen tavoitteena on kehittää kriteeristö, joka mahdollistaa kestävän
LisätiedotKaavoituksen haasteita:!
MATKA-hankkeessa tutkittiin, miten yhdyskuntasuunnittelun keinoilla vastataan kestävän kehityksen haasteisiin matkailualueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Hankkeessa kehitettiin kriteerejä ja toimintatapoja
LisätiedotMATKA KESTÄVÄ MATKAILUALUE
MATKA KESTÄVÄ MATKAILUALUE Kestävän matkailualueen suunnittelu ja rakentamistapa Aija Staffans Arkkitehtuurin laitos Aalto-yliopisto matka.tkk.fi TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa
LisätiedotYHDYSKUNTASUUNNITTELU: Maankäyttö ja aluerakenne, suunnitteluprosessi
Kestävän matkailualueen tavoitteet ja Ylläksen arkkitehtuurikilpailun ohjeistus 1/6 YHDYSKUNTASUUNNITTELU: Maankäyttö ja aluerakenne, suunnitteluprosessi Alueen tulevaisuudesta laaditaan yhteinen visio,
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotKESTÄVÄN MATKAILUALUEEN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN
KESTÄVÄN MATKAILUALUEEN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Mäntyharjun loma-asuntomessuilla 21.6.2011 Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos 1. MATKA-tutkimushanke 2. Kestävän matkailukylän kehittäminen 3. Energiatehokas
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotLuhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus
Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotKestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö
Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
LisätiedotImmersbyn osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotKestävän matkailualueen suunnittelu ja rakentaminen
Kestävän matkailualueen suunnittelu ja rakentaminen Karoliina Tuokkola Liljavirta Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin laitos Suomen rakentamisen visio: (Työ ja elinkeinoministeriö)
LisätiedotASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
ASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ( MRL 63 ja 64 ) esitetään
LisätiedotValtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä
Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Lapin liitto 22.2.2011 1 Haasteita Herkkä arktinen luonto Ilmastonmuutos Matkailuelinkeinojen ja kaivosteollisuuden nopea kehittyminen edellyttää ympäristönsuojelun,
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotLAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012
LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle
LisätiedotKartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset
Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan
LisätiedotNELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT
22 Korkealaatutien tavoitetila ympäristölle 1. Suurmaiseman ja eri maisemajaksojen ominaispiirteet tulevat esille 2. Tie soveltuu luontevasti maastoon ja topografiaan 3. Tienvarren kulttuuriympäristöjen
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
LisätiedotJONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Rose-Marie Backström Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.3.2016 JONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS JONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS Päivämäärä 2.3.2016 Laatija Nathan Gaasenbeek
LisätiedotPIISPANPORTTI, EKEN KORTTELI LEIKKIPUISTOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUT ULLA LOUKKAANHUHTA AAPO PIHKALA
PIISPANPORTTI, EKEN KORTTELI LEIKKIPUISTOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUT 13.11.2013 ULLA LOUKKAANHUHTA AAPO PIHKALA LEIKKIPUISTOVAIHTOEHDOT - VAIHTOEHTO 1: METSÄ, 1260 M2 - VAIHTOEHTO 2: KALLIONREUNA, 760 M2
LisätiedotLEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy Kontiolahden kunta LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS Raportti 433-P11702 10.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 10.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa...
LisätiedotSuomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava Suomen hallinto-oikeudelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0208-D1850 1 (5) Sisällysluettelo 3 Pekka Turkki... 2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka
LisätiedotSelvitykset ja vaikutusten arvioinnit
Selvitykset ja vaikutusten arvioinnit Kaavoittajien ja rakennustarkastajien neuvottelupäivät 20.- 21.11.2013 Pieksämäki Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristölakimies Paula Vesterinen
LisätiedotMiten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?
Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet? Metsämaiseman herkkyysluokitus Kainuun ja Kuusamon vaaramaan alueella Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Maisema, virkistyskäyttö
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS / KAAVASELOSTUS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS / KAAVASELOSTUS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI 8054 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 KAAVASELOSTUS Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen
LisätiedotMikkelin vuoden 2017 asuntomessualueen kaavoitus ja siihen liittyvät selvitykset 24.10.2014
n vuoden 2017 asuntomessualueen kaavoitus ja siihen liittyvät selvitykset 24.10.2014 n kaupunki kaavoittaa noin 425 hehtaarin osayleiskaavaalue a 4 kilometrin päässä keskustasta kaavan tavoi eena on osoittaa
LisätiedotLuonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen
Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun
LisätiedotKeran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015
Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä
LisätiedotMuonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 10 14, VL-aluetta sekä VR-1,VR-2 ja VR-3 aluetta. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 10 14, VL-aluetta sekä VR-1,VR-2 ja VR-3 aluetta Kaavaluonnoksen selostus 26.03.2019 2019 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija:, Ainonkatu
LisätiedotLOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
LisätiedotVesi asema- ja rantaasemakaavassa
Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vantaanjoki-neuvottelukunnan seminaari Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio Yliarkkitehti Anne Jarva 1 Vesi asema- ja ranta-asemakaavassa Asemakaavan ja ranta-asemakaavan
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotAlue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun
Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu
LisätiedotEKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti
LisätiedotNupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen
Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 189. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 03.06.2013 Sivu 1 / 1 4619/08.01.00/2012 Kaupunginhallitus 381 17.12.2012 189 Selvitys Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. (09)
LisätiedotEnergiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008
Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavan laajennus, Ristimellan alue
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KOLARIN KUNTA Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Ristimellan alue FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 430 - P20071 1 (13) Persson Puurula Eva Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotMatkailijoiden asumis- ja ympäristöpreferenssit Lapin matkailukeskuksissa. Liisa Tyrväinen, Metla & Lapin yliopisto
Matkailijoiden asumis- ja ympäristöpreferenssit Lapin matkailukeskuksissa Liisa Tyrväinen, Metla & Lapin yliopisto Tutkimuksen tausta Lapin matkailun piirteitä kansainvälistyminen sekä matkailukeskusten
LisätiedotKAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle
KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1, 2. kunnanosa, Sirkka Lounaisrinteen korttelin 965 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2018 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2017 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS
PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotUtsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-
LisätiedotVähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa
Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti
LisätiedotLämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä
Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Metsät - Rannat - Suot Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa rantarakentamiseen, metsänhoitoon tai suoalueen omistukseen? Luonnosvaiheessa
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
Lisätiedot1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu
LisätiedotMika Ristimäki / SYKE,
Kaupunkikudokset ja päätöksentekopolut Mika Ristimäki / SYKE, 30.3.2017 SYKEn kehitystyö tarjoaa: 1) Kolmen kaupunkikudoksen ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden lähestymistapa avuksi suunnitteluongelmien
LisätiedotLOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT
www.ruovesi.fi www.ruovesipalvelee.fi LOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT Ruoveden kunnalla on myynnissä lomarakennuspaikkoja Kankijärven rannalla Helvetinjärven kansallispuiston läheisyydessä, Valkeajärven
LisätiedotELLI Energiatehokkuudella ja asuinalueiden omalla energiatuotannolla lisää Cleantech- liiketoimintaa EAKR
ELLI Energiatehokkuudella ja asuinalueiden omalla energiatuotannolla lisää Cleantech- liiketoimintaa EAKR2015 14.11.2017 Engelinranta pilottialue Olli Ilveskoski & Seppo Niittymäki Hamk Älykkäät Palvelut
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotKokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa
Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti
LisätiedotMATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto
MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto Osahankkeet ja vastuuorganisaatiot MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa Matkailijoiden ympäristöarvot
LisätiedotTuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava
6.2.3 Yleiskaava 31 Tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaan Sodankylän kunnan Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan alueelle. Sodankylän kunnanhallitus on 22.5.2012 162 päättänyt käynnistää Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan
LisätiedotYLEISSUUNNITELMA 1:2000 " apila"
KANSIPIHA TORI LPA II KL XII I MELUAITA HOTELLI LIIKE- JA PELUKESKUS ASUNTOJA LIIKE- JA LÄHIPELUTILOJA YLEISSUUNNITELMA 1:2000 OSA-UE 2 / ASUNTOKORTTELI aukio OSA-UE 3 / ASUNTOKORTTELI 88,5 89.0 LIIKE-
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.11.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT
ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄ KESKUSPUISTO TUTKITTUJA VAIHTOEHTOJA LÄNTINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (FCG 2013) ITÄINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (Sito 2016) VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT ITÄINEN VE LÄNTINEN
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotValkeakosken Kanavanranta
Eteläinen Hesperiankatu 8 00100 Helsinki, Finland T +358-40-521-3078 E info@lunden.co W www.lunden.co Valkeakosken Työpaja Lähtötilanne Suunnittelualue Valtakatu uimahalli kaupungintalo linja-autoasema
LisätiedotLiite C MUISTUTUKSET:
Liite C MORSIUSSAAREN OSAYLEISKAAVA 2015 - KAAVAEHDOTUS Kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana 21.9. - 23.10.2015 saadut muistutukset ja lausunnot sekä näiden vastineet MUISTUTUKSET: Muistutus: 1. saapunut
LisätiedotLOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT
LOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT Ruovedellä myynnissä olevat kunnan omistamat lomarakennuspaikat sijaitsevat pienempien järvien rannoilla, joita ovat mm. Luomajärvi ja Kankijärvi Helvetinjärven kansallispuiston
LisätiedotVIITANNUMMEN ALUE SALOSSA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
VIITANNUMMEN ALUE SALOSSA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kuntien 6. ilmastokonferenssi 3-4.5.2012 Tampere-talo, Tampere SALO HYVÄLLÄ PAIKALLA SALONSEUDULLA 10 KUNNAN YHDISTYMINEN 2009 56 000
LisätiedotLepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk
Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk Kaikille löytyy sopivia reittejä patikoida ja samalla antautua luonnon rauhoittavaan syleilyyn. Nuotiopaikat, laavut ja kahvilat toivottavat kulkijan virkistävälle
LisätiedotMERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari
MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotIIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)
IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,
LisätiedotLÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotVisuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus. Ron Store Oulu 2.3.2012
Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus Ron Store Oulu 2.3.2012 Johdanto ja taustaa Taloudellisesti ja maisemallisesti on tarkoituksenmukaista tunnistaa maisemallisesti herkimmät alueet Maiseman herkkyys:
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄNTIEN LIIKENNEYMPYRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 17.2.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄNTIEN LIIKENNEYMPYRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. SUUNNITTELUALUE KUVA 1 Suunnittelualueen sijainti osoitettu sinisellä
LisätiedotRAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )
Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotKOIVULAHDEN OSAYLEISKAAVA
KOIVULAHDEN OSAYLEISKAAVA MITOITUSPERUSTEET 4.12.2018 Page 1 TAVOITTEET 4.12.2018 Page 2 MITOITUKSEN TAVOITTEET Mustasaaren strategisessa yleiskaavassa Koivulahden alueelle määritetty väestönkasvutavoite
LisätiedotKOLARI KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI: 69 sekä puistoalue (VP)
Seitap Oy Kolari 1 KOLARI KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI: 69 sekä puistoalue (VP) KOLARIN KUNTA SEITAP OY 2017 Seitap Oy Kolari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2
LisätiedotÖstersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat
Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom-klinikan tavoitteet Klinikan tavoite on kuvata uusiutuvaan energiaan tukeutuvan alueen toteuttamiseen
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
Lisätiedot2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy
Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotSuomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi
LisätiedotILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS
ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, kortteli 6 ja maatalousalue
Kaavatunnus 3-313 Asianumero ASRA.ltk: 20.1.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, kortteli 6 ja maatalousalue Asemakaavan muutos koskee korttelia 6 sekä maatalousaluetta Asemakaavan muutoksella
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotCitylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki
Citylogistiikka Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki Turun seudun liikennejärjestelmätyö Suunnittelua ohjaavat linjaukset Suunnittelua ohjaava linjaus: Tie ja katuverkon Priorisoidaan
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo
LisätiedotLIITE 1a. Suunnittelu
LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus
Lisätiedot