KESTÄVÄN MATKAILUALUEEN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN
|
|
- Sari Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KESTÄVÄN MATKAILUALUEEN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Mäntyharjun loma-asuntomessuilla Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos
2 1. MATKA-tutkimushanke 2. Kestävän matkailukylän kehittäminen 3. Energiatehokas aluesuunnittelu 4. Matkailualueen energiatehokas arkkitehtuuri
3 MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa TEKES tutkimushanke ( ) Osa Kestävä yhdyskunta ohjelmaa Johtoryhmä Ylläksellä maaliskuussa 2009 Tutkimuskumppanit: Aalto-yliopisto -arkkitehtuurin laitos -energiatekniikan laitos Metsäntutkimuslaitos Metla Yrityskumppanit: Fortum Kolarin kunta Laatumaa Lapland Hotels Lemminkäinen Talo Oy Rahoitus: Tekes 60%, yritykset 20 %, tutkimuslaitokset 20 %
4 Osahankkeet ja vastuuorganisaatiot MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa Matkailijoiden ympäristöarvot ja ekotehokkuus Metla ja LaY Ekotehokkaan matkailualueen energiahuolto Aalto/energia Ekotehokkaan matkailualueen maankäyttö ja rakentaminen Aalto/arkk Ekotehokas matkailualue, esimerkki (Aalto/arkk) Miten matkailuteollisuus integroituu kestävästi aluekehitykseen? Tutkimuksen keskeinen kysymys: Kuinka kestävän kehityksen vaatimukset sovitetaan matkailualueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja palvelutarjontaan niin, että kestävällä matkailulla on perusteet kehittyä kansainväliseksi kilpailueduksi?
5 YLLÄS, OSAYLEISKAAVA YLLÄS OSAYLEISKAAVA: ~1000 ha alue > k-m vuodepaikkaa
6 VISIOSTA TOTEUTUKSEEN
7 VISION ULOTTUVUUDET, YLLÄS YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ LIIKENNE JA REITISTÖT LUONNONYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT ELINKEINOT JA LIIKETOIMINTA YHTEISÖ JA HYVINVOINTI KYLÄKUVA JA LÄHIYMPÄRISTÖ Kuva: photo.jhassy / flickr.com
8 YLLÄKSEN ARKKITEHTUURIKILPAILU YLLÄKSEN ARKKITEHTUURIKILPAILU Kilpailuehdotusten analysointi: Miten kestävän matkailukylän tavoitteita on tulkittu ehdotuksissa? Minkälaisia painoarvoja kestävyyden ulottuvuuksille on annettu? Minkälaisia suunnitteluratkaisuja MATKA kriteerit ovat tuottaneet? Kuva: Eriksson Arkkitehdit Oy
9 KRITEERIT JA SUUNNITTELUN OHJAUS YHDYSKUNTASUUNNITTELU: Maankäyttö ja aluerakenne, suunnitteluprosessi Alueen tulevaisuudesta laaditaan yhteinen visio, jonka tavoitteisiin sitoudutaan Suunnittelulla edistetään aluerakenteellista tasapainoa Alueellinen elinkaaritarkastelu ohjaa suunnittelua ja toteutusta Tunturirakentamisen erityispiirteet ovat suunnittelun lähtökohtina Monialainen suunnittelutieto hyödynnetään prosessin eri vaiheissa Keskusteleva suunnittelu otetaan käytännöksi kaikilla tasoilla VISIO TAVOITTEET JA PRIORITEETIT OHJEITA ARKKITEHTUURIKILPAILUUN: Kilpailualuetta tulee tarkastella osana laajempaa Ylläksen aluerakennetta ja kylien kokonaisuutta. Kilpailualueen rakenteelliset lähtökohdat ja tavoitteellinen mitoitus on määritelty yleiskaavassa. Yksityiskohtaisemman suunnittelun tärkeitä kysymyksiä ovat muun muassa uuden tien linjaus ja liittyminen Maisematiehen sekä alueen palvelukeskustan luonne ja sen sisäiset yhteydet Maisematien kahden puolen. Alue tulee voida toteuttaa vaiheittain ja niin, että infrastruktuuriratkaisut tukevat vaiheittaisuutta. Rakentamisen tiiviyden, rakeisuuden ja massoittelun tulee olla maisemaan sopivaa, lappilaisen tiivistä. Alueen energiahuolto, rakentamisen energiatehokkuus, kestävien liikkumisvalintojen ja autottomuuden mahdollistaminen ovat niin ikään kilpailualueen rakennetta keskeisesti ohjaavat tavoitteet. SUUNNITTELU- KRITEERIT Uudelle alueelle tavoitellaan imagoa, joka tukee kestävän rakentamisen tavoitteita. Alueesta visioidaan kestävän rakentamisen edelläkävijää. Alueen suunnittelussa on huomioitava ympäristön kestävyys pitkällä aikavälillä: ratkaisujen toteutustapa, ylläpito ja ympäristövaikutukset.
10 KRITEERIT JA SUUNNITTELUN OHJAUS
11 KRITEERIT JA SUUNNITTELUN OHJAUS
12 YLLÄKSEN ARKKITEHTUURIKILPAILU Tiina Merikoski -seminaari
13 YLLÄKSEN ARKKITEHTUURIKILPAILU Tiina Merikoski -seminaari
14 YLLÄKSEN ARKKITEHTUURIKILPAILU YLLÄKSEN ARKKITEHTUURIKILPAILU Kilpailuehdotusten analysointi: Osayleiskaavan väljyys ei ohjannut kestävyyteen; rakentaminen leviää laajalle alueelle. Kilpailualueen rajaus tärkeää: Laaja kilpailualue - hyöty yleiskaavan Fokusoidumpi kilpailualue - hyöty asemakaavoitukseen ja rakennussuunnitteluun. Energiatehokkuuden arviointi edellyttää huolellista kilpailuaineiston määrittelyä. Visuaaliset, karttapohjaiset arviointimenetelmät osoittautuivat käyttökelpoisiksi. Kuva: Eriksson Arkkitehdit Oy
15 VISIOSTA TOTEUTUKSEEN masterplan asemakaava
16 OHJAUSJÄRJESTELMÄ Minkälaisilla ohjausvälineillä eri vaiheissa?
17 MILLAINEN ON POHJOISEN MATKAILUALUEEN KESTÄVÄ ENERGIAJÄRJESTELMÄ?
18 ENERGIA-ALUEET Kuva: Tiina Merikoski
19 LÄMMITYSTARPEEN AJALLINEN JAKAUTUMINEN Lämmitysenergia [MWh] Mökit Hotellit Liikerak Kuukausi Passiivimökin lämmitystarve ja käyttöaste % huippukulutuksesta / -käytöstä 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kuukausi Käyttöaste Lämmitystarve
20 ALUELÄMPÖ BIOENERGIALLA Lappilainen kestävän kehityksen mukainen lämmönlähde = HAKE paikallinen, uusiutuva ja joustava ratkaisu Kaukolämpöratkaisu tiiviille alueelle Tarvitsee myös huipputuotantoratkaisun pelletti / sähkö / öljy Jukka Paatero Aalto-yliopiston energiatekniikan laitos -seminaari
21 ALUELÄMPÖJÄRJESTELMÄN REUNAEHDOT Tiivis mökkialue on mahdollista liittää aluelämpöjärjestelmään hyvällä suunnittelulla kokonaisvaltainen sitoutuminen mökkiryppäät tai ketjut minimoivat häviöitä kokonaisuuden tasapainottaminen rakentamisjärjestys matalaenergiarakentaminen Esimerkki tiiviistä mökkialueesta: Kuura
22 TIIVIS MÖKKIALUE: ESIMERKKINÄ KUDELMA Tiivis mökkialue kilpailuehdotuksesta Kudelma
23 HAJA-ALUEEN LÄMPÖJÄRJESTELMÄT Mökkiryppäät tarjoavat ekologisuutta jaettu energiainvestointi yhteiskäytön synergiat Väljän mökkialueen haasteet suuret etäisyydet yksityismökkien matala käyttöaste sähkölämmityksestä pois vain yhteisratkaisuilla Yhteisjärjestelmälle soveltuvia mökkiryppäitä: Ylys (yllä) ja Kuura (alla).
24 HAJA-ALUEEN TEKNOLOGIARATKAISUT Paikallinen maalämpöjärjestelmä tehokas peruslämmön tuottaja lattialämmitys matala huoltotarve korkea automaatioaste etäohjausmahdollisuus yksityiskäyttö hidas lämpövaste tarvitsee huippulämpöä takka tai suorasähkö lämmin käyttövesi katoaa maisemaan Kuva kilpailu-ehdotuksesta Kuura
25 KILPAILUEHDOTUS KUURA JA ENERGIA Tiivis ja ketjutettu mökkirakenne tukee kaukolämpöjärjestelmän laajaa hyödyntämistä Matalat siirtohäviöt ja investoinnit Mökkiryppäät mahdollistavat yhteiset paikallistason energiaratkaisut Erätuvat liian hajanaisia yhteisille energiaratkaisuille Kuura alueratkaisuna
26 YHTEENVETO Modernilla rakentamisella päästään matalaenergia- ja passiivitaloratkaisuihin Matkailualueen haasteet energiajärjestelmälle: Matalaenergiarakentaminen lisää kulutuksen piikkejä Kausikäyttö samoin Yhteisratkaisujen toimivuus Tiiveys lisää energiatehokkuutta mutta haastaa suunnittelun paikallistaso & makrotaso Laajamittainen maalämpöjärjestelmä todettiin hankkeessa kestämättömäksi Suurkenttä jäädyttää kallion Monta pientä kenttää aiheuttavat suuret häviöt Kesäajan lämmitys mahdollinen ratkaisu Pohjoisen ympäristöystävällinen energiajärjestelmä perustuu puuenergiaan ja kaukolämpöön
27 MITÄ ON KESTÄVÄ LOMAKESKUSRAKENTAMINEN? MITEN SE TOIMII JA MILTÄ SE NÄYTTÄÄ?
28 PUURAKENTEISIA HOTELLEJA?
29 VAI MAISEMAAN ISTUTETTUJA ASUNTOJA?
30 SUPERENERGIATEHOKKAITA TALOJA?
31 NÄYTTÄÄKÖ SE TAVALLISELTA?
32 AVARUUSAJAN HIGH-TECH-RAKENNUKSELTA?
33 VAI PAIKALLISPERINTEITÄ VAALIVALTA?
34 SUUNNITTELUPERIAATTEET
35
36 MIKÄ ON TÄRKEÄÄ?
37 MIÄ ON TÄRKEÄÄ?
38 MIKÄ ON TÄRKEÄÄ?
39
40
41 SUUNNITTELUPERIAATTEET ARVIOINTIKRITEEREINÄ Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailussa - Ideatason ehdotusten arvioinnissa yksinkertaiset periaatteet - Kompaktiudessa eroja: mökkialueilla 0,93-1,38 ja keskustassa 0,23-0,39 - Aurinkosuojauksen sijoitus & sisäiset lämpökuormat vaihtelivat - Esitysmateriaalin viitteellisyys ongelma tarkempaan vertailuun
42 REFERENSSITALOSTA PASSIIVITALOKSI Lemminkäisen Ruka Salmenhovi, paritalo - Edustaa 2000-luvun lomarakentamista - 1 kerros + parvi - Ulkoseinät betonirakenteisia suurelementtejä - Sähkösauna 2 asuntoa: - 3h + k + s + parvi - Huoneistoala 156 m 2 - Bruttoala 227m 2
43 PASSIIVITALOMALLI ETELÄ 0,97 > 0,81 19% > 15%
44 PASSIIVITALOMALLI
45 LASKENNAN TULOKSET ERI LÄMMITYSMUODOILLA ENERGIATEHOKKUUSLUKU JA -LUOKKA RAKMK D5 KERROIN Sähkölämmityspatterit Rakennuksen energiatehokkuusluku kwh/brm²,a Rakennuksen energialuokka A C Vesiradiaattorit Rakennuksen energiatehokkuusluku kwh/brm²,a Rakennuksen energialuokka A A Vesikiertoinen lattialämmitys Rakennuksen energiatehokkuusluku kwh/brm²,a Rakennuksen energialuokka A A Sähköinen ilmanvaihtolämmitys Rakennuksen energiatehokkuusluku kwh/brm²,a Rakennuksen energialuokka A D Sähköinen lattialämmitys Rakennuksen energiatehokkuusluku kwh/brm²,a Rakennuksen energialuokka A D *Energiatehokkuus nykymääräysten mukaisesti ** KESEN-hankkeen mukaisten energiakertoimien avulla laskettu energiatehokkuusluku
46 LASKENNAN TULOKSET ERI LÄMMITYSMUODOILLA Lämmitysenergian kulutuksen tavoitearvot Pohjois-Suomessa RIL Passiivitalo: <33,25 kwh/brm² VTT Passiivitalo: <30 kwh/brm² TILOJEN LÄMMITYSENERGIANTARVE ERI LASKENTAMENETELMILLÄ SÄÄVUOSI Lämmitysmuoto kwh/brm²,a kwh/brm²,a Sähkölämmityspatterit 28,0 27,2 Vesiradiaattorit 32,8 27,9 Vesikiertoinen lattialämmitys 38,2 27,9 Sähköinen ilmanvaihtolämmitys 33,2 30,4 Sähköinen lattialämmitys 32,6 27,3
47 LASKENTATULOKSET
48 RAKENNUKSEN SUUNTAUS
49 KESÄN SUURIMMAT LÄMPÖTILAT ALAKERRASSA 1. Ei ikkunatuuletusta tai passiivista auringonsuojausta 2. Rakennuksessa on passiivinen auringonsuojaus ja ikkunatuuletusta käytetään
50 LOPPUPÄÄTELMÄT Passiivitaloja on mahdollista rakentaa Ylläksen arktiseen ilmastoon, mutta tavoite on äärimmäisen kunnianhimoinen ja edellyttää arkkitehtuurin ja talotekniikan optimointia. Optimaaliseen tavoitteeseen päästään vain, kun rakennusprojektin eri osapuolet tekevät tiivistä yhteistyötä jo luonnossuunnitteluvaiheessa. Tärkein tekijä on kuitenkin käyttäjä, jonka rooli lopullisessa energiankulutuksessa on keskeinen. Loma-asukkaat tuleekin perehdyttää uusien energiatehokkaiden rakennusten käytöstä.
51
52
MATKA KESTÄVÄ MATKAILUALUE
MATKA KESTÄVÄ MATKAILUALUE Kestävän matkailualueen suunnittelu ja rakentamistapa Aija Staffans Arkkitehtuurin laitos Aalto-yliopisto matka.tkk.fi TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotYHDYSKUNTASUUNNITTELU: Maankäyttö ja aluerakenne, suunnitteluprosessi
Kestävän matkailualueen tavoitteet ja Ylläksen arkkitehtuurikilpailun ohjeistus 1/6 YHDYSKUNTASUUNNITTELU: Maankäyttö ja aluerakenne, suunnitteluprosessi Alueen tulevaisuudesta laaditaan yhteinen visio,
LisätiedotKaavoituksen haasteita:!
MATKA-hankkeessa tutkittiin, miten yhdyskuntasuunnittelun keinoilla vastataan kestävän kehityksen haasteisiin matkailualueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Hankkeessa kehitettiin kriteerejä ja toimintatapoja
LisätiedotMATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto
MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto Osahankkeet ja vastuuorganisaatiot MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa Matkailijoiden ympäristöarvot
LisätiedotLuonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen
Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotLisätietoa MATKA-hankkeesta:! matka.tkk.fi!
MATKA-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kestävän kehityksen mukaisen matkailukeskuksen suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtia. Hankkeen tavoitteena on kehittää kriteeristö, joka mahdollistaa kestävän
LisätiedotKoko talon huoneistoala on 156 m2, kun taas koko rakennuksen bruttoala on 227 m2. Lomahuoneistot ovat kukin kooltaan 3h+k+s+parvi, pintaalaltaan
Tämän esityksen tarkoitus on tarjota yksi esimerkkiratkaisu kestävän rakentamisen lomatalosta Ylläksen uudelle osayleiskaava-alueelle. Olemassaolevasta lähtökohtatalosta kehitettiin suunnittelu- ja rakenneteknisin
LisätiedotRAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS
RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotMatkailijoiden asumis- ja ympäristöpreferenssit Lapin matkailukeskuksissa. Liisa Tyrväinen, Metla & Lapin yliopisto
Matkailijoiden asumis- ja ympäristöpreferenssit Lapin matkailukeskuksissa Liisa Tyrväinen, Metla & Lapin yliopisto Tutkimuksen tausta Lapin matkailun piirteitä kansainvälistyminen sekä matkailukeskusten
LisätiedotILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS
ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotEnergiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen
Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Eurooppalaisia tavoitteita Tanska -75% 2020 Ranska Energiapositiiviset rakennukset 2020 Saksa Vain päästötöntä
LisätiedotEnergiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina
Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset
LisätiedotKestävän matkailualueen suunnittelu ja rakentaminen
Kestävän matkailualueen suunnittelu ja rakentaminen Karoliina Tuokkola Liljavirta Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin laitos Suomen rakentamisen visio: (Työ ja elinkeinoministeriö)
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotPirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1
Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotPlusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska
Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto
LisätiedotRakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008
Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Pajumaankuja 5 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 084-402-0003-024-S-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotRAKENTEELLINEN ENERGIATEHOKKUUS ARKKITEHDIN KOKEMUKSIA
RAKENTEELLINEN ENERGIATEHOKKUUS ARKKITEHDIN KOKEMUKSIA TAMPERE KIMMO LYLYKANGAS ARKKITEHTUURITOIMISTO KIMMO LYLYKANGAS OY SISÄLTÖ PASSIIVITALO LUPAUS, VALKEAKOSKI 2009 NETTOPLUSENERGIATALO LUUKKU, MADRID/MÄNTYHARJU
LisätiedotEnergiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä
Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä 23.1.2018 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotVuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT
Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot
LisätiedotLisätietoa MATKA-hankkeesta:! matka.tkk.fi!
MATKA-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kestävän kehityksen mukaisen matkailukeskuksen suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtia. Hankkeen tavoitteena on kehittää kriteeristö, joka mahdollistaa kestävän
LisätiedotJoustava kaavoitus - laatua ja tehoa rakentamiseen
Joustava kaavoitus - laatua ja tehoa rakentamiseen 14.10.2015 Aija Staffans TkT, arkkitehti SAFA, johtava tutkija Aalto-yliopisto, maankäyttötieteiden laitos Periaatekaavoitus- ja agenttipohjainen mallintaminen
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotMATKAILIJA MATKAILUKESKUKSEN ASUKKAANA
Pohjoisen viherpäivät 2010 Levi 19.-20.8. MATKAILIJA MATKAILUKESKUKSEN ASUKKAANA MATKA-hankkeen matkailijakysely 2009-2010 Eija Hasu, Aalto-yliopisto Liisa Tyrväinen, Metla Harri Silvennoinen, Metla Marja
LisätiedotENERGIATODISTUS JOENSUU. Suuret asuinrakennukset Rakennus
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Rivi- ja ketjutalot Osoite: TAPIONKATU 2 JOENSUU Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 1996 167-005-0597-0012-M Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn yhteydessä
LisätiedotKestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!
WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.
LisätiedotEnergiatehokas koti - seminaari 25.3.2010
Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta
LisätiedotMIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA
TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI
LisätiedotLähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio
Lähienergian Kokonaisratkaisuja Villähteen energiaratkaisu One1 Oy Mika Kallio Esityksen sisältö One1 Oy Villähteen energiaratkaisu Muita alueellisia esimerkkejä Kaavoituksessa huomioitavaa energiaratkaisun
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotYmpäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa
Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa 26.4.2013 Heikki Aronpää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.4.2013 Ympäristöpolitiikka Suomessa on globalisoitunut ja
LisätiedotRAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos
RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen
LisätiedotSisältö Helsinki 2.5.2011
Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi
LisätiedotENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä
ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotAurinkolämpöjärjestelmät
Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotTaustaa Finnoon suunnittelulle sekä Finnoo - Kaitaa -alueen visio
Taustaa Finnoon suunnittelulle sekä Finnoo - Kaitaa -alueen visio n. 300 ha 7 km 5 km 12 km Helsingin keskusta Lähtökohdat Finnoolle Puhdistamon siirtopäätös v. 2009 (kv) Aiempi päätös metrojatkon suunnittelusta
LisätiedotKokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa
Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti
LisätiedotLähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla
Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten
LisätiedotTalotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa
Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Integroitumisen hyödyt kolmessa esimerkkikohteessa Toimitusjohtaja Timo Luukkainen, Ensto Oy 21.11.2013 Timo Luukkainen 1 Hybriditalo on Enston talotekniikkaratkaisu
LisätiedotSaving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies
Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotSKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio
SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto
Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät 22.3.2018 Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas hillintä vaatii globaalia energiavallankumousta
LisätiedotAURINKOENERGIAN PASSIIVISEN JA AKTIIVISEN HYÖDYNTÄMISEN HUOMIOIMINEN RAKENNUSSUUNNITTELUSSA JA KAAVOITUKSESSA
AURINKOENERGIAN PASSIIVISEN JA AKTIIVISEN HYÖDYNTÄMISEN HUOMIOIMINEN RAKENNUSSUUNNITTELUSSA JA KAAVOITUKSESSA Aalto-yliopisto 14.05.2013 Kimmo Lylykangas Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas
LisätiedotRAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI
RAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI PUUPÄIVÄ 29.11.2012 Essi Käppi, arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy SUUNNITTELUALUE MODERNI PUUKAUPUNKI HANKE KOLME ARKKITEHTIDIPLOMITYÖTÄ ALUEESTA
LisätiedotTA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa
TA.fi Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA-Yhtymä Oy omistuksessa lähes 10 000 asuntoa kaikki tuotanto ARA-rahoitteista rakennusten energiankulutuksella suuri merkitys vuosittaisiin käyttökustannuksiin
LisätiedotÖstersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat
Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom-klinikan tavoitteet Klinikan tavoite on kuvata uusiutuvaan energiaan tukeutuvan alueen toteuttamiseen
LisätiedotKohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy
Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian
LisätiedotPientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla
RAPORTTI VTT-S-00411-10 Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla Kirjoittajat: Tilaaja Teemu Vesanen, Mikko Saari Ensto Electric Oy 1 (8) Raportin nimi Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla
LisätiedotMarkku J. Virtanen, Dr 31.3.2009
Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita
LisätiedotJULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS. Iida Rontti Markus Tolonen
JULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Iida Rontti Markus Tolonen Toteutuneen energiankulutuksen selvitys julkisissa hirsirakennuksissa Tavoite Laskennallisen ja toteutuneen energiankulutuksen vertailu
Lisätiedot5/13 Ympäristöministeriön asetus
5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotSkaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo
Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat
LisätiedotKERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA
KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Tarkastelussa on kolme 60- - 70-luvun tavallista kerrostalotyyppiä - 60-luvun talo, jossa on 3 kerrosta 5 porraskäytävää
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotEnergiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014
Energiatehokas Engelinranta Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Maankäyttö- ja rakennusalan asiakkaitamme Hallinto Rakentajat Rakennuttajat Tuoteteollisuus Toimialajärjestöt
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotSähkölämmityksen tulevaisuus
Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa
LisätiedotPientalojen energiatehokkuusluokittelu
Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa
LisätiedotERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi
ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN
YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN UUDENLAISET KAUPUNKIPIENTALOKONSEPTIT JOONAS MIKKONEN - ARKKITEHTI SAFA LÄHTÖKOHDAT YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU = Yhdyskuntarakenteen
LisätiedotRakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa
Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-
LisätiedotENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: As Oy Maakirjantie ED Maakirjantie 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 044/ 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus (Asuinkerrostalot)
LisätiedotHämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013
Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen
LisätiedotPientalon energiatehokkuus ja määräykset
Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotMiksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt
Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis
LisätiedotSuomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu
LisätiedotEnergiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä
Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Solisevankuja Espoo
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Solisevankuja 4 02760 Espoo 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotÖstersundomin aluerakentamisprojekti - aurinkoenergiaklinikka - 19.5.2010 Kyösti Oasmaa
Östersundomin aluerakentamisprojekti - aurinkoenergiaklinikka - 19.5.2010 Kyösti Oasmaa Ari Karjalainen 29.3.2012 Taustaa Pääkaupunkiseudun tasapainoinen kehittyminen rannikkovyöhykkeen suunnassa Hajautumiskehityksen
LisätiedotRakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä
Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille
LisätiedotILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS. 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy
ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy ESITYKSEN SISÄLTÖ Maankäytön suunnittelu CO 2 e-päästövähennysten ohjauskeinona Päästölaskentamalli
LisätiedotATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy
ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti
LisätiedotLämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston
Lisätiedot