S i v u 1. Tasekirja 2016

Transkriptio

1 S i v u 1 Tasekirja 2016 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 S i v u 2 SISÄLTÖ I TOIMINTAKERTOMUS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN HALLINTO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Henkilöstö YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE SULKAVAN KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernin toiminnan ohjaus Konsernirakenne Keskeisimpien tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS II TOTEUTUMISVERTAILU TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSANTOTEUTUMINEN III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITILINPÄÄTÖS IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT V ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT VI LUETTELOT JA SELVITYKSET... 85

3 S i v u 3 I TOIMINTAKERTOMUS 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kuntasektorin uudistustyö jatkui vuoden 2016 aikana. Kunnissa lausuttiin sekä sote-uudistuksesta että uudesta maakuntahallinnosta. Valtakunnan tason uudistukset vaativat merkittävästi voimavaroja ja osallistumista kunnilta suunnittelun ja selvitystyön puitteissa. Kuntien edunvalvonta oli vuoden 2016 aikana merkittävässä roolissa kunnan luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon työssä. Kulunut vuosi oli Sulkavan kunnassa hyvin merkittävä. Vuoden aikana tehtiin useita suuria ja kauaskantoisia ratkaisuja. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutus oli vuoden suurin ponnistus. Vuoden 2017 alusta Attendo Oy hoitaa Sulkavan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunnan sote-palveluiden ulkoistus toteutettiin monesta syystä. Tärkeimmät syyt olivat terveyskeskuksen ja sitä kautta palvelun ja työpaikkojen säilyminen omassa kunnassa. Lisäksi taloudelliset syyt olivat vahvasti ulkoistuksen taustalla. Sote-uudistuksen lisäksi Sulkavan kunta vastaanotti tiedon Vekaransalmen siltahankkeen rahoituspäätöksestä. Kuumienkivien alueen kerrostalohanke lähti käyntiin, mikä on myös erittäin merkittävä rakennushanke Sulkavan kunnan historiassa. Myös Sulkavan kunta osti kerrostalosta neljä osaketta. Kansalaisopiston toimintaa kehitettiin yhteistyössä naapurikuntien (Juva, Rantasalmi) kanssa. Samoin vankilayhteistyö oli neuvottelun alla ja sen osalta solmittiin uusi pitkäaikainen yhteistyösopimus. Yhteistyötä tehtiin naapurikuntien ja Savonlinnan kaupungin kanssa laajasti kuten tähänkin asti. Hallintokunnissa on eletty säästeliäästi, mistä kertoo tilinpäätöksen luvutkin. Sosiaali- ja terveysmenot ylittivät budjetin jo kesään mennessä ja vaikka tilanne korjaantui jonkin verran loppuvuotta kohden, muut hallintokunnat olivat tiukoilla jatkuvan säästöpaineen alla. Sulkavan kunta liittyi vuoden 2016 aikana mukaan Saimaa Geoparkin perustajajäseneksi. Geoparkilla tavoitellaan kasvua matkailun ja yritystoiminnan kehittymiseksi. Kunnan elinkeinotoimessa jatkettiin myös muilta osin yrittäjämyönteisen toiminnan kehittämistä yhdessä yrittäjäjärjestön ja yrittäjien kanssa. Vuoden lopussa Sulkavan kunta julisti auki uuden elinvoimakoordinaattorin viran, joka herätti laajaa kiinnostusta. Yhteistyö kunnan liikuntaseurojen ja eri yhdistysten kanssa oli aktiivista. Yhdistystoiminta kunnassa on virkeää ja se nähtiin kunnan elinvoiman kannalta tärkeänä jatkossakin. Työllisyyshanke TOTTA aloitti kunnassa syksyllä Hankkeen tarkoituksena on tuottaa kolmelle kunnalle (Sulkava, Juva, Rantasalmi) toimivaa mallia työllisyydenhoidon perustaksi tulevaisuuden kuntaan. Hanke tekee laajasti yhteistyötä sekä yritysten että yhdistysten kanssa. Esitän lämpimät kiitokset kunnan henkilöstölle sekä luottamushenkilöille hyvästä yhteistyöstä vuoden 2016 osalta. Vuosi ei ollut helppo, mutta yhdessä saimme asioita vietyä eteenpäin yhteinen hyvä ja kuntalaisten hyvinvointi ensisijaisena tavoitteena. Toivon, että samanlainen yhdessä tekeminen ja positiivinen vire jatkuvat Sulkavan kunnassa myös tulevaisuudessa. Rinna Ikola-Norrbacka Kunnanjohtaja

4 S i v u 4 2 KUNNAN HALLINTO 2.1 Kunnanvaltuusto Kunnassa on valtuusto, joka vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Valtuusto päättää: 1) kuntastrategiasta; 2) hallintosäännöstä; 3) talousarviosta ja taloussuunnitelmasta; 4) omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta; 5) liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista; 6) varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista; 7) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista; 8) palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista; 9) takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 10) jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; 11) luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 12) tilintarkastajien valitsemisesta; 13) tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta; 14) muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. Kunnanvaltuuston paikkajakauma : Suomen Keskustan valtuustoryhmä 11 SDP:n valtuustoryhmä 5 Kokoomuksen valtuustoryhmä 3 Perussuomalaisten valtuustoryhmä 1 Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 1 Yhteensä 21 Kunnanvaltuuston puheenjohtajat: Puheenjohtaja Hannu Auvinen (Kesk.)

5 S i v u 5 I varapuheenjohtaja Lasse Partanen (Kesk.) II varapuheenjohtaja Vesa Ahonen (SDP) Kunnanvaltuusto Ahonen Vesa (SDP) Auvinen Hannu (Kesk.) Ikonen Asmo (Kok.) Kämäräinen Esko (Kesk.) Litmanen Virve (Kok.) Lyytinen Eeva (SDP) Nissinen Eetu (Kesk.) Nokelainen Sirpa (SDP) Parkkinen Jari (Kesk.) Parkkinen Johanna (Kesk.) Partanen Ari (SDP) Partanen Jari (PS) Partanen Kari (Kesk.) Partanen Lasse (Kesk.) Päykkönen Markku (Kesk.) Ralli Kaisa (Kesk.) Rentola Hanne-Maaria (KD) Repo Esa (Kesk.) Sihvola Marttiina (Kok.) Virta Vesa (Kesk.) Virtanen Hilkka (SDP) 2.2 Kunnanhallitus Kuntalain 38 : mukaan kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti. Kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Valtuusto voi päättää, että kunnanjohtajan sijasta kuntaa johtaa pormestari. Kuntalain 39 Kunnanhallituksen tehtävät Kunnanhallituksen tulee: 1) vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta; 2) vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta; 3) valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa; 4) edustaa kuntaa työnantajana ja vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta; 5) vastata kunnan toiminnan yhteensovittamisesta; 6) vastata kunnan toiminnan omistajaohjauksesta; 7) huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kunnanhallituksen tehtävistä ja ratkaisuvallasta on tarkemmat säännökset Sulkavan kunnan hallintosäännön 55 ja 56 :ssä.

6 S i v u 6 Kunnanhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Kaisa Ralli (Kesk.) Varapuheenjohtaja Partanen Ari (SDP) Jäsenet Litmanen Virve (Kok.) Nissinen Eetu (Kesk.) Parkkinen Johanna (Kesk.) Päykkönen Markku (Kesk.) Virtanen Hilkka (SDP) 2.3 Henkilöstö Henkilöstön määrä oli 135 henkilöä (ei sisällä kansalaisopiston sivutoimisia tuntiopettajia 57 hlöä). Vuonna 2015 oli 132, josta kokoaikaisia 109 ja osa-aikaisia 23. Lukuun sisältyvät kaikki tuona päivänä voimassa olleet palvelussuhteet. Lukuun sisältyvät näin ollen esim. kaikki perhevapailla olevat ja näiden sijaiset. Henkilökunnasta 80,74 % oli kokoaikaisessa palvelussuhteessa kuntaan, 19,26 % osa-aikaisessa. Henkilöstöstä naisia oli 87,41 %, miehiä 12,59 %. Vuodenvaihteen tilanne toimialoittain: Tulosalue Kokoaikaiset Osaaikaiset K+O Yht. Koko henkilöstö Kokoaik. miehet Kokoaik. naiset Kokoaik. yht. Osa-aik. miehet Osa-aik. naiset Osa-aik. yht. Kaik ki yht. Yht. % Keskushallinto ,37 Sivistystoimi ,07 Sosiaalitoimi ,56 yht % 11,01 88,99 80,74 19,23 80,77 19,26

7 S i v u 7 Taulukko 1: Henkilökunnan poissaolot vuonna 2016 Vuoden aikana henkilökunnasta oli yht. yht. hlöä päivää * sairauslomalla * äitiys-/vanhempainlomalla * hoitovapaalla * vuorotteluvapaalla * opintovapaalla * lomautettuna * taloudellisiin syihin per. vapaalla - - * isyyslomalla - - * koulutuksessa Taulukko 2: Vakituisessa palvelussuhteessa oleva henkilökunta Tulosalue Kokoaikaiset Osa-aikaiset K+O Yht. Keskushallinto Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. yht. % Sivistystoimi ,33 Sosiaalitoimi ,00 yht ,67 % Tulosalue 10,87 89,13 85,19 0,00 100,00 14,81

8 S i v u 8 Vakituisessa palvelussuhteessa oli 92 henkilöä. Vuonna 2015 oli kokoaikaisia 99 ja osaaikaisia 14. Henkilökunnasta 85,19 % oli vakituisessa palvelussuhteessa kuntaan.

9 S i v u 9 Taulukko 3: Määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva henkilökunta Määräaikaisessa palvelussuhteessa Tulosalue Kokoaikaiset Osa-aikaiset K+O Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. yht. % Keskushallinto ,50 Sivistystoimi ,88 Sosiaalitoimi ,62 yht % 15,00 85,00 62,50 33,33 66,67 37,50 Taulukko 4: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuotta Kaikki yht. Miehet lkm Miehet % Naiset lkm Naiset % Yhteensä lkm Yht. % ,0 0 0,0 0 0, ,0 3 1, ,3 6 85,7 7 3, ,8 9 69,2 13 6, , ,7 14 7, , ,9 19 9, , , , , , , , , , , ,9 18 9, ,3 6 85,7 7 3,6 Yht , , ,00 Keski-ikä vuotta 48,3 49,2 49,1

10 S i v u 10 Lkm Työntekijöiden ikä- ja sukupuolijakauma v Ikä vuotta Miehet lkm Naiset lkm Valtaosa kunnan työntekijöistä on naisia. Reilu kolmasosa henkilöstöstä on yli 55-vuotiaita. 100 Työntekijöiden ikä- ja sukupuolijakauma prosentteina v % Ikä vuotta Miehet % Naiset % Kuviossa on esitetty, montako prosenttia ikäluokasta on miehiä ja naisia.

11 S i v u 11 Sairastuneiden henkilöiden lukumäärä (sairauslomat) Keskushallinto Peruspalvelutoimisto Kotipalvelut Lasten päivähoito Kehitysvammahuolto Palvelukeskus Kissankello Alakoulut Yläkoulu Lukio Muut Kansalaisopisto Yhteensä Sairastuneiden henkilöiden lukumäärä /vuosi Kissankellossa on ollut korkeimmat lukemat vuonna 2016.

12 S i v u 12 Sairauspoissaolot (ei sis. työtapaturmia): joista lyhyitä 1-3 pv:n poissaolopäiviä Hlökunnan lkm Sairauspäivät/ hlökunnan lkm sair.hlöiden lukumäärä sair.pv:n lukumäärä sairauspvt/ henkilö Sairast. Hlöiden lkm Sairauspäivien lukumäärä Saira-uspäivät/ henkilö Keskushallinto ,50 10,33 4,43 Peruspalvelutoimisto ,00 3,00 0,75 Kotipalvelut ,00 44,45 28,76 Lasten päivähoito ,14 21,47 18,55 Kehitysvammahuolto ,80 9,00 10,80 Palvelukeskus Kissankello ,00 8,60 7,82 Alakoulut ,38 5,89 3,79 Yläkoulu ,22 17,33 12,24 Lukio ,00 5,00 1,25 Kansalaisopisto ,00 26,00 10,40 Muut ,00 2,00 0,18 Yhteensä ,70 17,14 11,17 Kansalaisopiston sivutoimiset ,33 7,75 0,54 Vuoden aikana sattui 5 työtapaturmaa, joista aiheutui 51 sairauspäivää Henkilöstön lukumäärä v Sairast. hlöiden lkm Henkilökunnan lkm Kuviossa näkyy sinisellä henkilöstön määrä yksiköittäin ja samassa palkissa sairastuneiden henkilöiden lukumäärä. Sairastuneiden lukumääriin lasketaan kuitenkin mukaan kaikki vuoden aikana yksikössä työskennelleet joten luku ei ole suoraan verrannollinen vuodenvaihteen henkilöstömäärään.

13 S i v u 13 Yläkoulu; 208 Alakoulut; 53 Palvelukeskus Kissankello; 172 Sairauspäivien lukumäärä v Lukio; 5 Kansalaisopisto; 52 Muut; 2 Keskushallinto; 62 Peruspalvelutoimisto; 3 Kotipalvelut; 489 Kehitysvammahuolto; 54 Lasten päivähoito; 408 Lukumääräisesti eniten sairauspäiviä oli kotipalvelussa. Yläkoulu; 12,24 Alakoulut; 3,79 Sairauspäivät/ henkilökunnan lukumäärä v Kansalaisopisto; 10,4 Muut; 0,18 Lukio; 1,25 Keskushallinto; 4,43 Peruspalvelutoimisto; 0,75 Kotipalvelut; 28,76 Palvelukeskus Kissankello; 7,82 Kehitysvammahuolto; 10,8 Lasten päivähoito; 18,55 Henkilökunnan lukumäärään suhteutettu sairauspäivien lukumäärä on ollut suurin kotipalveluissa.

14 S i v u 14 Yläkoulu; 9 Sairastuneiden henk. lukumäärä (lyhyt sairausloma, 1-3 pv) v Kansalaisopisto; 2 Muut; 1 Lukio; 1 Keskushallinto; 4 Peruspalvelutoimisto; 1 Kotipalvelut; 6 Alakoulut; 8 Lasten päivähoito; 14 Palvelukeskus Kissankello; 15 Kehitysvammahuolto; 5 Lyhyitä sairauslomia henkilöä kohti oli eniten palvelukeskus Kissankellossa. 3 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 1 Suomen julkisen talouden tila on ollut heikko jo lähes vuosikymmenen. Teollisuuden rakennemuutos ja väestön ikääntyminen ovat heikentäneet julkista taloutta. Suhdannetilanteen normalisoituminen ei riitä parantamaan julkisen talouden tilaa olennaisesti, sillä väestön ikääntyminen jatkuu ja rakenteellinen työttömyys on korkea. Myös ensi vuosikymmenellä on varauduttava vaatimattomaan talouskasvuun. Keskeiset hallituksen asettamat tavoitteet eivät täyty. Tavoitteesta, jonka mukaan lisävelkaa ei oteta vuoden 2021 jälkeen, ollaan vielä kaukana. Julkinen velka suhteessa BKT:hen kääntynee kuitenkin tavoitellusti lievään laskuun vuosikymmenen lopussa, mutta velkasuhde uhkaa kääntyä uudelleen kasvuun 2020-luvulla. Työllisyysaste on jäämässä kaksi prosenttiyksikköä tavoiteltua 72 prosenttia alhaisemmaksi vuonna Tavoite, ettei kokonaisveroaste nouse kuluvalla vaalikaudella, on toteutumassa. Kilpailukykysopimukseen liittyvien veronalennusten vuoksi kokonaisveroasteen arvioidaan laskevan selvästi. Yksi mahdollisuus julkisen talouden kohentamiseksi olisi hyödyntää kokonaisveroasteen laskun tuoma tila korottamalla maltillisesti välillistä verotusta, mikäli muut julkista taloutta kohentavat toimet jäävät riittämättömiksi. Suomen tapauksessa välillisen verotuksen korotus olisi taloustieteellisesti perustelluinta tehdä korottamalla alennettuja arvonlisäverokantoja. Koko julkisen talouden tila on jäämässä tavoiteltua heikommaksi vaalikauden lopulla valtion alijäämäisyyden vuoksi. Muut julkisen talouden alasektorit näyttäisivät keskimäärin pääsevän asetettuun tavoitteeseen. Siten toimet julkisen talouden kohentamiseksi tulisi ensisijaisesti kohdistaa valtiontalouteen. EU-velvoitteita tarkasteltaessa alijäämä pysyy alle kolmessa prosentissa, mutta velkasuhde on ylittänyt 60 prosentin rajan. Lisäksi lähentyminen kohti julkisen talouden rakenteelliselle alijäämälle asetettua keskipitkän aikavälin tavoitetta on ennusteen mukaan jäämässä vaadit- 1 Valtiovarainministeriön julkaisuja 07/2017

15 S i v u 15 tua hitaammaksi. Siten on olemassa riski, että vakaus- ja kasvusopimuksen velvoitteita ei täytetä lähivuosina. Syksyllä 2016 hallitus sitoutui keväällä 2017 päättämään mahdollisesti tarvittavista lisätoimista, joilla varmistetaan EU:n finanssipoliittisten sääntöjen noudattaminen. 4 SULKAVAN KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Sulkavan kunnan muutettu talousarvio vuodelle 2016 oli ,35 euroa alijäämäinen. Toimintatuotot olivat ,40 euroa arvioitua paremmat, johtuen mm. puunmyynnistä ja kotikuntakorvauksista. Toimintakulut olivat ,41 euroa arvioitua pienemmät, johtuen sivistystoimen talousarvion alittumisesta, kalliinhoidon tasauksesta ja Sosterin ylijäämäpalautuksesta. Verotuloja kertyi ,33 euroa arvioitua enemmän. Valtionosuuksia kertyi ,00 euroa arvioitua vähemmän. Tilikauden ylijäämäksi tuli ,44 euroa. 5 VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Hallintosäännön 18 :ssä säädetään riskienhallinnasta. Säännöksen mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan ja kuntakonsernin riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Edelleen hallintosäännön19 :ssä säädetään ulkoinen ja sisäinen valvonta. Säännöksen mukaan kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kunnanjohtaja valvoo talousarvion noudattamista. Talous- ja hallintojohtajalla, kirjanpitäjänä toimivalla toimistosihteerillä ja muulla kunnanjohtajan määräämällä viranhaltijalla on oikeus suorittaa talouden hoitamiseen liittyvä sisäinen tarkastus missä tahansa kunnan toimipisteessä. Kunnanjohtajan vastuulla on kunnanhallituksen alaisena hoitaa kunnan ja kuntakonsernin valvonta. Riskienhallinnan kartoitus suoritetaan kerran vuodessa. Valvonta suoritetaan erikseen kunnalle ja kuntakonsernille. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeen mukaan sisäisen valvonnan toteutumisesta raportoidaan seuraavasti: kunnanjohtaja kunnanhallitukselle tulosalueenjohtajat kunnanjohtajalle yksikön esimiehet tulosalueenjohtajille Kunnanjohtaja raportoi kunnanhallitukselle riskienkartoituksen tulokset. Kuntaa koskeva valvonta Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit. Toiminnalliset riskit koskevat mm. henkilöstön osaamista ja saatavuutta, tietojärjestelmien toimivuutta, suhdannevaihteluita ja lainsäädännön muutoksia. Rahoitusriskit voidaan ryhmitellä korkoriskiksi, valuuttariskiksi, likviditeettiriskiksi ja luottoriskiksi.

16 S i v u 16 Sulkavan kunnan sisäisen valvonnan kartoitus kattoi kaikki hallintokunnat. Sisäisen valvonnan kartoituksessa käsiteltiin seuraavia asioita sekä näistä aiheutuneita toimenpiteitä: Henkilöstön osaamistaso ja sen ylläpitäminen sekä henkilöstön saatavuus avoimiin tehtäviin Henkilöstön osaamistaso ja sen ylläpitäminen ovat keskeisiä kunnan toiminnalle, toiminnan jatkuvuuden kannalta on merkityksellistä, onko henkilöstöä saatavilla avoimiin vakituisiin ja määräaikaisiin tehtäviin. Toistaiseksi henkilökuntaa on ollut saatavilla ja kaikilla hallinnonaloilla on mahdollisuus koulutukseen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kartoituksessa selvitettiin sisäisen valvonnan toimivuutta lakien ja päätösten sekä hyvän hallintotavan noudattamisessa erityisesti lakisääteisissä tehtävissä ja erityisesti silloin, kun niiden noudattamisessa on havaittu puutteita. Tätä seurataan jatkuvasti ja ongelmiin reagoidaan, mikäli niitä ilmenee. Tietojärjestelmien toimivuus. Kartoituksessa selvitettiin eri hallintokuntien kokemuksia tietojärjestelmien toimivuudesta. Tietojärjestelmien toimivuus on tärkeää ottaen huomioon, että moni asia toimii nykyään tietojärjestelmien kautta. Koulutusta tietoturvallisuuteen liittyen on syytä lisätä jatkossa. Poikkeamat talousarvion raamiin nähden. Kartoituksessa käytiin tulosalueittain, onko talousarvion raamiin nähden ollut poikkeamia, ja jos niin, niin miksi ne ovat syntyneet. Rahoitusriskit Näitä ovat esimerkiksi korkoherkkien lainojen osuus kunnan korollisista lainoista. Vahinkoriskinä tulee ilmoittaa, kuinka paljon kunta käyttää vakuutuksia vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta. Lisäksi on suositeltavaa antaa tieto keskeisistä oikeudenkäynneistä sekä muista mahdollisista oikeudellisista tai viranomaisen toimenpiteisiin liittyvistä riskeistä. Korkoriskit on otettu huomioon ja kunnan henkilöstö ja omaisuus on vakuutettu asianmukaisella tavalla ja ne ovat ajan tasalla. Arvio riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilasta Arvioiden perusteella kunnan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tila on kohtuullisen hyvällä tasolla. Konsernivalvonta Konsernivalvonnan kartoitus on tehty kuntakonserniin kuuluvista tytäryhtiöistä (Sulkavan Palvelut Oy, Kiinteistö Oy Pieksuunlahti sekä Kiinteistö Oy Sulkavan Leppäkuja ja Sulkavan Vuokratalot Oy). Konsernivalvonnan osalta kartoituksessa käsiteltiin seuraavia asioita sekä näistä aiheutuneita toimenpiteitä: Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa. Selonteossa annetaan selvitys, miten tytäryhteisöjen ohjaus on konserniohjeessa, johtosäännössä tai muussa säännössä vastuutettu konsernijohdolle ja otetaan kantaa siihen, onko ohjeiden anto tytäryhteisöille ollut riittävää ja onko tiedonkulku järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä. Selonteossa selvitetään ohjeidenantomenettelyä kunnan edustajille tytäryhteisöissä päättyneellä tilikaudella ja annetaan arvio ohjeiden riittävyydestä ja siitä, kuinka hyvin valtuuston vahvistamia omistajapoliittisia linjauksia on tilikaudella noudatettu. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi. Selonteossa annetaan arvio tavoiteasettelun tarkoituksenmukaisuudesta ja riittävyydestä.

17 S i v u 17 Konsernipalvelujen käyttö. Selonteossa selvitetään konsernipalvelujen käyttöä ja annetaan arvio konserniohjeen asianmukaisesta noudattamisesta. Konsernipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joita konserniyhteisö tuottaa keskitetysti muille konserniyhteisöille. Tällaisia palveluja voivat olla muun muassa toimitila- ja kiinteistöpalvelut, taloushallinnon palvelut, tietohallinnon palvelut ja muut hallinnon palvelut kuten lakipalvelut ja arkistointi sekä monistus- ja painatuspalvelut. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä. Selonteossa arvioidaan riskienhallintajärjestelmien toimivuutta. Vakuuttamisessa ja omavastuuosuuksissa voidaan konsernissa noudattaa yhtenäisiä toimintaperiaatteita. Arvio riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilasta Arvioiden perusteella riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tila yleisesti on kohtuullisen hyvällä tasolla. 6 Konsernin toiminta ja talous Kuntalain 6 :ssä säädetään kuntakonsernista seuraavasti: Kuntalaki 6. Kuntakonserni Yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Mitä kuntalaissa laissa säädetään kunnan tytäryhteisöstä, sovelletaan myös kunnan määräysvaltaan kuuluvaan säätiöön. Kunnan toiminta käsittää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan lisäksi osallistumisen kuntien yhteistoimintaan sekä muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan. Kuntalain 114 mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Kuntalain 116 :ssä kuntakonsernin tytäryhteisölle on annettu tiedonantovelvollisuus taloudestaan seuraavasti: Kunnan tytäryhteisön hallituksen tai sitä vastaavan toimielimen on annettava kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot. 6.1 Konsernin toiminnan ohjaus Kuntalain 14 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista.

18 S i v u 18 Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.3 kohdan mukaan konsernijohto käy vuosittain tavoite- ja tulosarviokeskustelut tytäryhteisön johdon kanssa. Voimavarojen ohjauksessa pääpaino on tuloksellisuudella. Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.4 kohdan mukaan kunnan ohjausvalta konserniin kuuluviin nähden pohjautuu seuraaville periaatteille: 1) Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin, tarvittaessa kunnan edustajille annetaan ohjeita kunnan kannan ottamiseksi tärkeimpiin asioihin. 2) Kunnanhallitus voi antaa yhtiö- ja vuosikokousedustajille ohjeita yhtiöiden hallitusten jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta. 6.2 Konsernirakenne SULKAVAN KUNTA EMOYHTEISÖ konsernitilinpäätöksen laatija KONSERNITASEESEEN YHDIS- TELTÄVÄT KUNTAYHTYMÄT yhdistetty peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa konsernitaseeseen TYTÄRYHTEISÖT yhdistely rivi riviltä konsernitaseeseen keskinäinen omistus eliminoitu nimelliseli pariarvomenetelmällä osuus As.Oy Sulkavan Lohilahti 100 % Etelä-Savon Maakuntaliitto As.Oy Sulkavan Melatie 100 % Itä-Savon Sairaanhoitopiiri Kiinteistö Oy Sulkavan Leppäkuja 100 % Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Sulkavan Vuokratalot Oy 100 % Itä-Suomen Päihdehuollon ky Sulkavan Palvelut Oy 100 % Vaalijalan ky Kiinteistö Oy Pieksuunlahti 51 % Sulkavan kunnan osuus kuntayhtymien peruspääomasta: Kuntayhtymä Osuudet LIITETIETOIHIN MERKITÄÄN: Sulkavan Vanhustentukiyhdistys ry Etelä-Savon Maakuntaliitto ky 2,0480 2,0480 Itä-Savon Sairaanhoitopiiri 7,85 % 7,85 % Omistusyhteysyhteisöt: Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 6,89805 % 6,89805 % As.Oy Salmenkangas (kunnan osuus 48,75 %) Itä-Suomen Päihdehuollon ky 0,59312 % 0, % As.Oy Aapinrinne (kunnan osuus 27,9 %) Vaalijalan ky 1, % 1, % Sulkavan kiinteistö Oy (kunnan osuus 25 %) Järvi-Saimaan Palvelut Oy (kunnan osuus 23%) 6.3 Keskeisimpien tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2016 Sulkavan kunta on yhtiöittänyt teknisen lautakunnan alle aiemmin kuuluneet tehtävät vuoden 2008 alusta lukien perustamalla näiden tehtävien hoitamista varten osakeyhtiön, Sulkavan Palvelut Oy:n (SPOY). Kunta omistaa yhtiön osakekannasta 100 %. Vuoden 2014 osalta kunnanhallitus päätti muuttaa Sulkavan Palvelut Oy:n toimintamallia aiempaa suppeammaksi. Taustalla tässä on kolmen kunnan yhteisten teknisen palveluyhtiön Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n perustaminen. Sulkavan Palvelut Oy:n tehtäväalueina ovat vesi- ja viemärilaitostoiminta, sopimusvalvonta, kunnan kiinteistöjen oston ja myynnin käytännön tehtävien hoito, yhtiön omien kiinteistöjen sekä maaomaisuuden hoito ja ylläpito sekä Lohilahden lämmöntuotannon hoito. Kuntalain 14 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista.

19 S i v u 19 Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.3 kohdan mukaan konsernijohto käy vuosittain tavoite- ja tulosarviokeskustelut tytäryhteisön johdon kanssa. Voimavarojen ohjauksessa pääpaino on tuloksellisuudella. Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.4 kohdan mukaan kunnan ohjausvalta konserniin kuuluviin nähden pohjautuu seuraaville periaatteille: 1) Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin, tarvittaessa kunnan edustajille annetaan ohjeita kunnan kannan ottamiseksi tärkeimpiin asioihin. 2) Kunnanhallitus voi antaa yhtiö- ja vuosikokousedustajille ohjeita yhtiöiden hallitusten jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta. Sitova tavoite Palvelutuotannossa onnistuminen Vesi- ja viemärilaitos Mittarit/arviointi SPOY toimii palvelujen tuottajana kunnalle/yhteisöille tehtyjen sopimusten mukaisesti. Vesi- ja viemärilaitos toimii voimassa olevien lupaehtojen mukaisesti. Yhtiössä ei ole ollut tilikaudella palkattua henkilöstöä. Toiminnallinen tavoite Yhteistyöratkaisut tuottavat synergiaetuja ja kustannustehokkuutta. Kunnan ja SPOY:n hallitukset pitävät seurantapalaverin 2 kertaa vuodessa. Vesi- ja viemäriverkostoa hoidetaan järjestelmällisesti Toteutunut ei toteutunut Lupaehtojen mukainen toiminta on onnistunut, vesi- ja viemäriverkkoa on hoidettu järjestelmällisesti, ongelmakohtiin on puututtu ja löydetty ratkaisut. Sulkavan Palvelut Oy TP 2015 TP 2016 Liikevaihto , ,23 Liiketoiminnan muut tuotot , ,63 Materiaalit ja palvelut , ,93 Henkilöstökulut , ,85 Poistot ja arvonalentumiset , ,82 Liiketoiminnan muut kulut Tilikauden tulos , , , ,96

20 S i v u 20 7 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Kuntalain 113 mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. 8 TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS Kuntalain 115 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Hyväksyttäväksi esitetyssä tilinpäätöksessä tilikauden tulos on ,44 euroa ylijäämäinen. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää, että tilikauden 2016 tulos ylijäämä ,44 kirjataan oman pääoman yli-/alijäämätilille. II TOTEUTUMISVERTAILU 1 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Luvussa kuvataan ja arvioidaan talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteumista käyttötalouden, tuloslaskelman, investointien ja rahoituksen osalta, sekä tarkastellaan valtuuston asettamien sitovuustasojen ylityksiä. 2 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN KESKUSHALLINTO

21 S i v u 21 VALTUUSTO JA KUNNANHALLITUS Valtuusto Valtuuston tulosalueeseen kuuluvat seuraavat tulosyksiköt vaalit valtuusto 100 VALTUUSTO TULOSALUE TP 2015 T-arvio 2016 Ta muutos 2016 Ta yhteensä Toteutunut Poikkeama Tulot 4 970,70 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot , , , , ,33 Netto , ,00 0, , , ,33 VAALIT Toiminta-ajatus Kunnan keskusvaalilautakunta on lakisääteinen kunnallinen lautakunta, joka toimii sekä kunnallisvaaleissa että valtiollisissa vaaleissa. Keskusvaalilautakunnan toimintaa ohjaavat vaali- ja puoluelainsäädäntö. VALTUUSTO Valtuuston tuloyksikön alle kuuluvat seuraavat kustannuspaikat: valtuustotoimi tarkastustoimi Toiminta-ajatus Kunnanvaltuusto toimii kunnan ylimpänä päätöksentekoelimenä, päättää toiminnansuuntalinjoista sekä kuntalaisille järjestettävien palveluiden määrästä ja laadusta. Valtuusto hyväksyy talousarviossa ja -suunnitelmassa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnan toimialoille sekä päättää toiminnan rahoituksesta. Kunnanhallitus vastaa kunnanvaltuustonpäätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Kunnanvaltuuston valitsemat lautakunnat järjestävät palvelut valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Sitova tavoite Yhteinen tahtotila Kestävä kuntatalous Tilinpäätös ja talouden seuranta Vapaiden tonttien ja rakennuspaikkojen määrä Nuorten, uusien yrittäjien määrä, yrittäjäpalaute Yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä Mittarit /arviointi Jatkuvuus Ennakoitavuus Toiminnallinen tavoite Toteutunut Yhteiset sopimukset ja sovittuihin linjauksiin sitoutuminen Tulot ja menot ovat tasapainossa Toimintaedellytysten luominen yrittäjille Kannustaminen yrittäjyyteen Yhteinen tahtotila on toteutunut kohtuullisen hyvin ja päätöksenteko on ollut kohtuullisen ennakoitavaa. Toteutunut Kunta kannustaa yrittäjyyteen mm. erilaisten avustusten avulla sekä uusille että vanhemmille yrittäjille (esim. nuorten yrittäjien muistaminen, avustuksia koulutukseen ja messuille sekä erilaisten hankkeiden kautta jne.)

22 S i v u 22 Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Palveluverkkosuunnitelma Keskeisten lähipalvelujen priorisointi (sivistys- ja sotepalvelut) Kunnassa toimii hyvät varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut (keskuskoulu ja Lohilahden koulu). Lukio-opetus pyritään turvaamaan tulevaisuudessakin. Sosiaalipalvelut järjestetään kunnan omana tuotantona joustavasti asukkaiden tarpeita vastaavasti. Terveyspalvelut tuottaa Itä-Savon sairaanhoitopiiri. Lääkäripalveluiden saatavuus on ollut hyvä seutukuntaan nähden. Lohilahdella on myös mahdollista saada osa terveydenhuollon palveluista lähipalveluna. TARKASTUSTOIMI Toiminta-ajatus Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikaudekseen talouden ja hallinnon tarkastusta vasten. Lautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi talouden ja hallinnon tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi lautakunta valvoo lakisääteisen tilintarkastuksen sopimuksenmukaista toteutumista. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa kuntalain nojalla: onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston asettamien päätösten mukaisesti onko kunnan tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja antavatko ne oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista ovatko valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot oikeita onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. 110 JOHTAMINEN Johtamisen tulosalueelle sisältyy seuraavat tulosyksiköt: Toimintamäärärahat Elinkeinotoimi Maaseututoimi Joukkoliikenne Järvi-Saimaan Palvelut Oy 110 JOHTAMINEN TULOSALUE TP 2015 T-arvio 2016 Ta muutos 2016 Ta yhteensä Toteutunut Poikkeama Tulot , , , , , ,49 Menot , , , , , ,00 Netto , , , , , ,49

23 S i v u 23 Toimintamäärärahat Toimintamäärärahat pitävät sisällä seuraavat kustannuspaikat: Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Suomen Kuntaliiton ym. osuudet Juhlat ja merkkipäivät Työllistämisen tukeminen Nuorten työllistäminen Kansainvälinen yhteistyö Kunnanhallitus ja Kunnanjohtaja Toiminta-ajatus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, ja jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Sitova tavoite Kestävä kuntatalous Toiminnallinen tavoite Toteutunut Tulot ja menot toteutunut ovat tasapainossa Yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Mittarit /arviointi Tilinpäätös ja talouden seuranta Vapaiden tonttien ja rakennuspaikkojen määrä Palvelujen kustannus /asukas, sopimushallinta Toimintaedellytysten luominen yrittäjille Omistajaohjaus yhtymissä toteutunut. Kunta on mukana seuraavissa kuntayhtymissä: Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon maakuntaliitto, Itä-Suomen Päihdehuollon ky, Vaalijalan ky, Itä-Savon koulutusky. Kunnan edustajat käyvät aktiivisesti ko. yhtymien kokouksissa ja pyrkivät vaikuttamaan niiden toimintaa ja palvelujen kustannuksia koskevaan päätöksentekoon. Erityisesti terveydenhuoltoa koskevissa ky:ssä tämä on haasteellista, koska kustannukset niissä ovat nousseet jäsenkunnista riippumattomista syistä. ELINKEINOTOIMI Elinkeinotoimi sisältää seuraavat kustannuspaikat: Hallinto / matkailu ja markkinointi Elinkeinojen kehittämishankkeet

24 S i v u 24 Toiminta-ajatus Elinkeinotoimen tehtävä on toteuttaa työssään kunta- ja elinkeinostrategioissa määrättyjä kehittämistehtäviä. Elinkeinostrategia on kunnan osastrategia, joka määrittelee toimintalinjan elinkeinojen kehittämisessä. Elinkeinotoimessa työskentelevät toimistosihteeri (50% työaika) sekä vuoden lokakuun loppuun piäsoutaja (40% työaika), jonka työaika kuntamarkkinointiin ostettiin Sulkava seuralta. Elinkeinotoimi Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Toteutunut Yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien toimintaedellytysten luominen ja kehittäminen Läheinen yhteistyö yrittäjäyhdistyksen ja muiden sulkavalaisten toimijoiden kanssa Yhteismarkkinointiaktiviteettien kehittäminen yhdessä paikallisten yritysten kanssa Yrittäjätapaamisten järjestäminen vähintään 2 kertaa vuodessa Sulkava.fi ja Facebooksivustojen kehittäminen yhteismarkkinointiystävällisemmiksi - yrittäjien aamukahvit järjestetty 4 kertaa eri teemojen ympärille - uuden infopisteen hoitajan neuvonta - sivustoja päivitetty ahkerasti. - maaseutumessut kesäasukastapahtuman ja tuohityön SM-kisojen yhteydessä Kunta-ja matkailumarkkinoinnin koordinoiminen ja kehittäminen Kustannustehokkaat ja keskitetyt markkinointitoimenpiteet Kuntamarkkinointimateriaalien päivittäminen ja ylläpitäminen Matkailutiedon aktiivinen jakaminen matkailu- ja muille yrittäjille Sulkavalla Sulkava-matkailutiedon aktiivinen jakaminen Sulkavan lähikuntiin Matkailumateriaalien säännöllinen päivittäminen - perustettu Sulkavan Matkailu ry, kunta mukana kannattajajäsenenä, -yhteinen messuosasto naapurikuntien kanssa OmaMökki messuilla, - esitteitä jaossa useassa paikassa -saapuneet sähköpostit välitetty eteenpäin Uusi Sulkava/soutu 2016 esite, -sulkava.fi ja oravareitti.fi sekä näiden facebook - sivuja päivitetty säännöllisesti - tapahtumaflyer jaossa, sekä yhdessä Matkailu ry:n kanssa tehty viikko-ohjelma MAASEUTUTOIMI Toiminta-ajatus

25 S i v u 25 Maaseututoimien tehtävänä on Euroopan Unionin yhteisen ja kansallisen maaseutuhallinnon toteuttaminen. Maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimuksen mukaisesti v alusta Rantasalmen kunta vastaa maaseututoimen hallinnosta ja tehtävistä Rantasalmen, Juvan, Joroisten ja Sulkavan alueilla. Sulkavan toimipisteessä työskentelevät maaseutupäällikkö, 1 pv/viikko sekä toimistosihteeri (50 % työaika). Sitova tavoite Palveluiden tarjoaminen lähipalveluna omassa kunnassa Hakemukset käsitellään säädetyssä ajassa Mittarit/arviointi Palvelujen saatavuus Hakemukset on käsitelty säädetyssä ajassa Toiminnallinen tavoite Viljelijät saavat palvelun omalta paikkakunnalta. Viljelijöiden tukihakemukset käsitellään ja maksatukset hoidetaan annetuissa määräajoissa Toteutuminen Maaseututoimen palvelut saatu omalta paikkakunnalta, viranomaisyhteistyö ollut toimivaa. Toteutunut säädösten mukaisesti. 120 YLEIS- JA TALOUSHALLINTO Tulosalueen tehtävänä on vastata kunnan yleishallinnosta, valtuuston ja kunnanhallituksen asioiden valmistelusta, täytäntöönpanosta, vaaleista, taloudenhoidosta, henkilöstöhallinnosta, sekä kunnan muista tehtävistä, joita ei ole määrätty jonkun muun hallinnonalan tehtäväksi. Yleis- ja taloushallinto jakautuu seuraaviin tulosyksiköihin: Hallintopalvelut / talouspalvelut Henkilöstötoimi 120 mintakulut 2 389,02e; poistot 2 743,28e. YLEIS-JA TALOUSHALLINTO TULOSALUE TP 2015 T-arvio 2016 Ta muutos 2016 Ta yhteensä Toteutunut Poikkeama Tulot , , , ,38-655,62 Menot , , , , ,14 Netto , ,00 0, , , ,52 HALLINTOPALVELUT Hallintopalvelut / talouspalvelut -tulosyksikköön kuuluvat seuraavat kustannuspaikat: hallintopalvelut talouspalvelut yhteispalvelupiste Enonkosken palkanlaskenta (uusi kustannuspaikka) Toiminta-ajatus: Hallintopalvelut vastaa valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä, vaaleista, henkilöstöhallinnosta, asuntoasioista, arkistotoimesta ja keskushallinnon toimistotehtävistä.

26 S i v u 26 TALOUSPALVELUT Toiminta-ajatus Taloustoimen toiminta-ajatuksena on tukea kunnan johtamista, päätöksentekijöitä ja palveluntuottajia huolehtimalla talouspalveluista, rahoituksesta, taloussuunnittelusta sekä talous- ja hankintapalveluista. YHTEISPALVELUPISTE Toiminta-ajatus Yhteispalvelu on tapa tarjota julkishallinnon ja muita palveluja keskitetysti yhdestä palvelupisteestä. Kunnan ja valtion palveluntuottajien yhteistyöllä voidaan turvata monipuoliset ja laadukkaat palvelut ja varmistaa niiden riittävä saatavuus niin haja-asutusalueilla kuin taajamissa. Sulkavan yhteispalvelupisteessä toimivat Kela, Poliisi, Verohallinto, TE-toimisto ja Maistraatti. TILINPÄÄTÖS 2016 / asiakasmäärävertailu Yhteispalvelu/asiakasmäärät : *Ely,Maahanmuuttovirasto,Oik eusapu,kunta ym Kela: Poliisi: Te-hallinto Yhteensä: Vero: Maistraatti: Muut* 2016 Kela: Poliisi: Te-hallinto Yhteensä: Vero: Maistraatti: Muut* *Ely,Maahanmuuttovirasto, Oikeusapu,Kunta Tammikuu: /kk Tammikuu: /kk Helmikuu: /kk Helmikuu: /kk Maaliskuu: /kk Maaliskuu: /kk Huhtikuu: /kk Huhtikuu: /kk Toukokuu: /kk Toukokuu: ***) /kk Kesäkuu: /kk Kesäkuu: /kk Heinäkuu: ***) /kk Heinäkuu: ***) /kk Elokuu: **) /kk Elokuu: /kk Syyskuu: /kk Syyskuu: /kk Lokakuu: /kk Lokakuu: /kk Marraskuu: /kk Marraskuu: /kk Joulukuu: **) /kk Joulukuu: ***) /kk Yhteensä: asiakasta asiakasta Yhteensä: asiakasta asiakasta **) Heinä-elokuu 2015: suljettu = 3 viikkoa **) Joulukuu 2015: suljettu = 3 pv ***) Toukokuu 2016: /helatorstain jälk. perjantai suljettu. Heinäkuu 2016: suljettu = 3 viikkoa **) Joulukuu 2016: suljettu = 5 pv 2015 Kela: Poliisi: Muut: Asiakkaat yhteensä (kk ja vko): asiakasmäärä, keskiarvo/kk /kk (heinäkuun ja joulukuun kiinniolo vähennetty = 11,2 kk:n muk.) asiakasmäärä, keskiarvo/vko 37 7, ,5 /vko (kiinniolot vähennetty) Yhteensä 2273 asiakasta 2016 Kela: Poliisi: Muut: Asiakkaat yhteensä (kk ja vko): asiakasmäärä, keskiarvo/kk ,5 328 /kk (heinäkuun ja joulukuun kiinniolo vähennetty = 11 kk:n muk.) asiakasmäärä, keskiarvo/vko /vko (kiinniolot vähennetty) Yhteensä 3611 asiakasta (Asiakasmäärät sisältävät vain henkilökohtaista palvelua saaneet asiakkaat, ei asiakaspääteasiakkaita, jotka hoitivat asiansa itsenäisesti.) (Ajokortit ym. siirtyivät Trafille ) Asiakasmäärät: as./vuosi as./kk as./vko , ,

27 S i v u 27 Hallintopalveluiden, talouspalveluiden ja yhteispalvelupisteen tavoitteet ja mittarit vuodelle 2016 olivat seuraavat: Sitova tavoite Kestävä kuntatalous Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Mittarit/arviointi Yhteinen tahtotila, kuntalaisaktiivisuuden edistäminen Hallintopalvelutehtävien hoitaminen oikein ja ajallaan Talousarvion oikeellisuus Yhteispalvelupisteen käyttäjämäärä Toiminnallinen tavoite Toteutunut Valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät sekä vaalit hoidettu moitteettomasti Talousarvio on laadittu ilman perustelemattomia yli- tai alibudjetointeja Asiakasmäärän pitäminen nykyisellä tasolla Hallintopalvelutehtävät on hoidettu oikein ja ajallaan. Valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät sekä vaalit on hoidettu moitteettomasti ja ajallaan. Talousarvio on toteutunut tavoitteen mukaisesti. Toteutunut TYÖSUOJELU Toiminta-ajatus Työsuojelu vastaa kunnan henkilöstön työsuojelusta, työkykyä ylläpitävästä toiminnasta ja henkilöstölle ostopalveluna ostetusta työterveyshuollon järjestämisestä mm. työturvallisuuslain, työturvallisuusasetuksen ja työsuojelun valvontalain mukaisesti. Tavoitteena on luoda henkilöstön työskentelyyn riittävän hyvä turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö. TYKYTOIMINTA Toiminta-ajatus Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on aktivoida henkilöstöä omatoimiseen työkyvystään huolehtimiseen, vaikuttaa työtapaturmien ja sairauspoissaolojen mahdollisimman alhaalla pysymiseen ja estää liian varhaista työkyvyn alenemaa. Työnantaja tarjoaa mahdollisuuksia kuntosalitoimintaan yms. ryhmäliikuntamuotojen ylläpitämiseen. TYÖTERVEYSHUOLTO Toiminta-ajatus Työterveyshuollon palvelut järjestetään kunnan henkilöstölle ostopalveluna Terveystalolta. Yleistavoitteena on palvelun toimivuus ja saatavuus lähipalveluna paikkakunnalla. Henkilöstön määräaikaiset tarkastukset yms. työterveyshuollon palvelut jatkuvat toiminnallisten tavoitteiden osalta ennallaan. Palvelut ovat tarvittaessa käytettävissä. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite 2016 Toteutuminen Sairauspoissaolopäivien määrän Osittain Sairauspoissaolot Sairaspäivät/vrk vähentäminen tai vähin- tään pitäminen nykytasolla Työtapaturmat Lukumäärä Alhaiset työtapaturmat Osittain Tykytoiminta Osallistujamäärä Pysytetään ennallaan Toteutui

28 S i v u 28 Työterveyshuolto Palvelun laatu ja määrä Laadullisesti hyvä palvelu Palvelun tarpeen alentaminen ennaltaehkäisevällä toiminnalla Toteutunut Henkilöstö Koulutus/osaaminen Pysytetään ennallaan Toteutui

29 S i v u PERUSPALVELUT Sulkavan kunnan peruspalveluiden toimiala vastaa sivistystoimeen kuuluvista varhaiskasvatus-, opetus-, koulutus-, kirjasto-, vapaa sivistystyö-, nuoriso-, liikunta-, museo-, kotiseutuarkisto- ja kulttuuripalveluiden järjestämisestä sekä sosiaalitoimeen kuuluvista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä. Peruspalveluiden tehtävä kunnassa on kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen turvaamalla palveluilla mahdollisimman hyvät elämän edellytykset kaikille asukkaille. Peruspalvelulautakunta vastaa sosiaali,- terveys- ja sivistystoimen alaisista tehtävistä ja palveluiden tuottamisesta kunnallisesti tai yhteistoiminnallisesti. Sulkavan kunnan hallintosäännön mukaisesti peruspalvelut jakaantuvat sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen toimialoihin Sivistystoimi Sulkavan sivistystoimen tehtävänä on vastata varhaiskasvatus-, perus- ja lukiokoulutuksen, kirjasto-, vapaa sivistystyö-, liikunta-, nuoriso-, museo- ja kulttuuripalvelujen järjestämisestä. Sivistystoimi vastaa varsinaisen koulutuksen lisäksi oppilaiden tarvitsemista lakisääteisistä tukipalveluista, joita ovat mm. oppilashuoltotyö, koulunkäyntiavustajapalvelut, koulukuljetukset ja kuraattoripalvelut. Oppilasruokailu ja kiinteistöjen hoito ostetaan Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ltä. Sivistyspalvelujen tavoitteena on kuntalaisten hyvä henkisen sivistyksen ja fyysisen kunnon taso luomalla edellytykset koulutukseen ja monipuoliseen vapaa-aikaan. Sivistystoimen tulosalueeseen kuuluvat seuraavat tulosyksiköt: peruspalvelutoimisto varhaiskasvatus peruskoulut lukio kansalaisopisto kirjastotoimi vapaa-aika ja kulttuuri 200 peruspalvelu/sivistystoimi TULOSALUE TP 2015 T-arvio 2016 Ta muutos 2016 Ta yhteensä Toteutunut Poikkeama Tulot , , , , , ,15 Menot , , , , , ,79 Netto , , , , , ,94 Toiminta-ajatus vastuualueittain Peruskoulun yleistavoitteena on tarjota korkealuokkaista peruspalvelua kasvatuksen, oppimisen ja opetuksen alalla. Lukiokoulutuksen yleistavoitteena on palvella nuorisoa tarjoamalla monipuolista yleissivistävää opetusta sekä antaa hyvät lähtökohdat jatko-opiskelulle.

30 S i v u 30 Varhaiskasvatus on yhteiskunnan järjestämää tai valvomaa alle oppivelvollisuusikäisten lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta. Esiopetus osana varhaiskasvatusta on kuusivuotiaille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista kasvatus- ja opetustyötä. Vapaa-ajan toiminnan tavoitteena on luoda edellytykset lasten ja nuorten kasvua tukevalle toiminnalle, monipuoliselle harrastustoiminnalle sekä lisäksi kaikkien sulkavalaisten liikunnan harrastustoiminnalle ja nuorisotyölle. Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen tehtävänä on edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Kansalaisopisto tarjoaa laadukasta vapaan sivistystyön koulutusta. Tilivelvolliset Sivistysjohtaja Yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Yhtenäiskoulun apulaisrehtori Yhtenäiskoulun Lohilahden yksikön johtaja Kansalaisopiston rehtori Päiväkodin johtaja Kirjastonjohtaja Vapaa-ajanohjaaja viranhaltijat Varhaiskasvatus Toiminta-ajatus Varhaiskasvatuspalvelut on keskeinen toimintakokonaisuus lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmässä. Lasten päivähoito on varhaiskasvatuslakiin ja päivähoitoasetukseen perustuva subjektiivinen oikeus. Sulkavan kunnan varhaiskasvatuspalvelut: Päivähoito Sulkavan kunnassa järjestetään sekä päivähoitoa että vuorohoitoa tarpeen mukaan joko kokopäiväisesti tai osapäiväisesti, kokoviikkoisesti tai osaviikkoisesti. Päivähoidon tavoitteena on edistää ja tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Toiminta on tietoinen ja tavoitteellinen hoidon, kasvatuksen ja opettamisen kokonaisuus, josta vastaa kasvatusalan koulutuksen saanut henkilöstö. Toiminta päivähoidossa perustuu Sulkavan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Päiväkoti Touhula Päiväkoti Touhulassa toimii kolme lapsiryhmää. Pippureiden ryhmässä on 5-6-vuotiaita lapsia ja Paprikoiden ryhmässä 3-4-vuotiaita lapsia. Ryhmissä on enintään 21 lasta. Paprikoiden ryhmässä tarjotaan vanhempien työn tai opiskelun vuoksi iltaisin, öisin tai viikonloppuisin vuorohoitoa sitä tarvitseville lapsille. Työntekijöitä ryhmissä on yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lasten-/päivä-/ lähihoitajaa. Nallukan ryhmässä on alle 3-vuotiaita lapsia enintään 12 ja työntekijöinä lastentarhanopettaja ja kaksi lasten-/päivä-/lähihoitajaa. Paprikoissa ja Nallukassa on myös ryhmäavustajat. Perhepäivähoito

31 S i v u 31 Lohilahdella toimii Ryhmäperhepäiväkoti Leppis. Henkilökuntaa on lapsilukumäärästä riippuen 2-3. Sulkavan kunnassa ei ole toistaiseksi perhepäivähoitajan omassa kodissa tapahtuvaa perhepäivähoitoa. Erityispäivähoito Erityispäivähoito on osa kunnallista päivähoitoa. Lapsi voi tarvita erityistä tukea kasvuunsa monenlaisista eri syistä: Viivästynyt puheen- ja/tai kielen kehitys, kehityksen viivästymien, tunne-elämään ja/tai käyttäytymiseen liittyvät vaikeudet, neurologisen kehityksen erityisvaikeudet, pitkäaikaissairaudet tai erityinen kasvatuksen tarve. Päivähoidon suunnitteluvaiheessa lapsen erityisen tuen tarve huomioidaan ja pyritään löytämään lapsen kannalta sopivin päivähoitomuoto yhteistyössä vanhempien, päivähoidon ja asiantuntijoiden kanssa. Sulkavan päivähoidossa toimii erityislastentarhanopettaja ja tarvittaessa avustajia. Erityispäivähoidon tavoitteena on pyrkiä jo varhaisessa vaiheessa ottamaan huomioon lapsen kehityksen yksilölliset erityistarpeet ja löytämään niihin mahdollisimman varhain lasta auttavat tukitoimet. Erityispäivähoito seuraa yleisiä ja paikallisia kasvatustavoitteita. Esiopetus Toiminta-ajatus Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetus on silta varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään peruspalvelulautakunnan alaisuudessa sekä Päiväkoti Touhulassa että Yhtenäiskoulun Lohilahden yksikössä yhdysluokassa. Esiopetusta annetaan vähintään 700 h/lukuvuosi. Esiopetuksen toiminta-aika vahvistetaan vuosittain ja siinä noudatetaan koulujen toiminta-aikoja. Henkilökuntaa kirkonkylän esiopetuksessa on lastentarhanopettaja ja kaksi päivähoitajaa sekä hajaasutusalueella luokanopettaja. Esiopetuksen tavoitteena on myönteisen minäkuvan rakentaminen, oppimaan oppiminen, sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Toiminta esiopetuksessa perustuu Sulkavan kunnan esiopetussuunnitelmaan. Uusin päivitetty versio otetaan käyttöön Palvelujen arviointi Päivähoidon laatua kehitetään koko ajan ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Päivähoidossa asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään joka viides vuosi. Asiakaspalautteista keskustellaan ja siihen vastataan. Kaikissa hoitomuodoissa työntekijöiden ja vanhempien välitön keskustelu antaa hyvän pohjan yhteistyölle. Jokaiselle lapselle laaditaan myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa toimintakauden alkaessa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan keväällä käytävän keskustelun yhteydessä. Muut varhaiskasvatuspalvelut

32 S i v u 32 Sulkavan kunnassa maksetaan harkinnanvaraista lasten kotihoidontuen kuntalisä. Tukea maksetaan sulkavalaisille kotona lastaan/lapsiaan hoitavalle huoltajalle vanhempainrahakauden päätyttyä. Parkkihoitoa on tarjottu perheille silloin, kun kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat tarvitsevat lapsilleen asioinnin vuoksi tilapäistä lastenhoitoa. Parkkihoitoa voidaan järjestää silloin kun päivähoidossa on tilapäisten poissaolojen vuoksi vapaata. Palveluja voivat ostaa myös ulkopaikkakuntalaiset kuten kesäsulkavalaiset. Parkkihoito ei vähennä kotihoidontukea. Koulukuraattori/perhetyöntekijä toimii myös varhaiskasvatuksen perhetyössä. Perhetyön tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen ja tukeminen keskustelujen tai yhdessä tekemisen kautta arkielämän helpottamiseksi sekä käytännön ratkaisujen/toimivien kasvatuskäytäntöjen löytämiseksi. Sitova tavoite Varhaiskasvatuksen tarjoaminen laadukkaana lähipalveluna Mittarit/arviointi Asiakastyytyväisyyskysely Erityislastentarhanopettajan palvelut Toiminnallinen tavoite 2016 Asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttaminen keväällä Varhaisen tuen tarjoaminen lapsille, henkilöstön kasvatustoiminnan tukeminen Toteutuma Toteutumatta. Kasvun ja oppimisen tukea saanut 27 lasta. Elto toiminut pääasiallisesti esiopetusryhmäsä, jossa 6+12 tukea saanutta oppilasta. Ohjauskertojen lukumäärä yht. 83. Juvalle myyty sopimuksen mukaisia ohjauskäyntejä 1 krt. (Sopimus voimassa kevätlukukauden.) Kestävä kuntatalous Jonossa olevien hakemusten lukumäärä Varhaiskasvatussuunnitelma Hoitopäivän hinta Päivähoitoa hakeville järjestetään päivähoito lain mukaisessa aikataulussa Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Tavoitteen saavuttamiseksi avattiin helmikuussa 2016 kirkonkylälle ryhmäperhepäiväkoti, joka jatkaa toimintaansa edelleen kaudella Toteutunut. Bruttohinta v oli 71,42 (66,02 v.2015) Nettohinta v oli 59,10 (52,80 v. 2015) Päivähoitopalvelujen jär- Vuosilomien aikaisten Vuosilomia pidetty

33 S i v u 33 jestäminen taloudellisesti sijaisten käytön minimointi, lomia keskitetään koulujen lomien aikoihin. v.2016 yhteensä 475 työpäivää, sijaisia palkattu 25 päivälle Perusopetus Sulkavan peruskoulu antaa riittävät perustiedot ja -taidot jatko-opintoja varten ja kasvattaa itsenäiseen työhön kykeneviä hyvin sosiaalisin taidoin varustettuja nuoria. Koulu opettaa oppilaille hyvää käytöstä ja terveitä elämäntapoja. Oppilaita kohdellaan koulussa tasavertaisesti ja asiallisesti. Heitä opetetaan arvostamaan toisia ihmisiä ja hyväksymään myös erilaisuutta. Peruskoulu rohkaisee nuorta löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään itseään monipuolisesti. Opetuksen taso pidetään korkeana. Koulu tekee kasvatustyötä yhdessä kotien ja koulun koko henkilökunnan kanssa. Sulkavan peruskoulu tarjoaa oppilailleen sekä ulkoisilta puitteiltaan että henkisesti turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön. Toiminta-ajatus Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Toisaalta se tarjoaa yksilölle mahdollisuuden hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuuden ja toisaalta se antaa yhteiskunnalle välineen kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasaarvoa. Perusopetus antaa mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen. Näin oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatkoopintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetus tukee oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Perusopetus siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisää tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Se kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luo uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Sulkavalla toimii yhtenäiskoulu, johon kuuluu kirkonkylän alaluokat 1-6 ja esikoulu päiväkodin yhteydessä, yläluokat 7 9 sekä Lohilahden yksikkö esikoulusta 6. luokkaan. Keskeisenä kehittämiskohteena lukuvuodelle on yhtenäiskoulun toimintakulttuurin kehittäminen, henkilöstön koulutus sekä työryhmien toiminnan vakiinnuttaminen siten että ne tukevat ja mahdollistavat laadukkaan ja monipuolisen opetuksen kautta hyvät oppimistulokset. Lukuvuoden tavoitteena on mahdollistaa sellainen yhtenäiskoulun toimintakulttuuri, joka pystyy huomioimaan erilaisuuden vahvuutena niin opiskelussa kuin koulutyön arjessa. Lukuvuoden painopistealueet konkretisoituvat yhteistentapahtumien ja yhteisen toimintakulttuurin luonnissa seuraaviin teemoihin: säännöt, vapaa-ajan harrastustoiminnan monipuolistaminen, hyvät tavat ja juhlakäyttäytyminen sekä kouluviihtyvyys ja välituntiliikunta.

34 S i v u 34 Perusopetuksen puolella tulemme keskittymää edelleen kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen sekä kiinnittämään huomiomme oppimisvaikeuksien seurantaan ja auttaviin toimenpiteisiin. Kunnassamme on käytössä edelleen kerhotoiminnan kehittämishankkeen kautta resursseja kerhotoiminnan ylläpitämiseen. Kuntakohtainen opetussuunnitelmatyö on keskeinen haaste koko työyhteisölle. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön alkaen. Oppilashuolto Erityisopetus: Kouluissa on kolme erityisopettajaa ja yksi erityisavustaja. Kouluilla on käytössään kouluterveydenhoitajan, -lääkärin, -psykologin ja -kuraattorin palvelut. Koulukuljetussopimukset uusittiin vuoden 2014 aikana. Aamu- ja iltapäivätoiminta Toiminta-ajatus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokkien oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta perusopetuslain 17 :n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille (erityisopetusta saaville oppilaille) kunnan päättämässä laajuudessa. Aamupäivätoimintaa järjestetään kirkonkylällä Päiväkoti Touhulassa. Iltapäivätoimintaa järjestetään kirkonkylällä yhtenäiskoulussa. Kirkonkylän yhtenäiskoulussa toimii osa-aikainen ohjaaja, Päiväkodissa toiminta hoidetaan työyksikön oman henkilöstön turvin. Perusopetuksen apip-toiminnan tavoitteena on pienen koululaisen hyvä ja turvallinen aamu- ja iltapäivä. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta perustuu Sulkavan kunnan Perusopetuksen Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan. Aamu- ja iltapäivätoimintaa arvioidaan joka vuosi. Perusopetuksen sitovia tavoitteita ovat: Sitova tavoite Yhtenäiskoulun toimintakulttuurin vakiinnuttaminen. vaikutta- Opetuksen vuus Mittarit/arviointi Oppilaiden tasa-arvoisuus. Toimintakulttuuri ja työryhmien toiminta vakiintuu. Toiminnallinen tavoite 2016 Yhtenäiskoulu kykenee tarjoamaan sulkavalaisille lapsille ja nuorille laadukkaan ja monipuolisen oppimisympäristön. Laadukkaalla ja oikein kohdennetulla erityisopetuksella taataan tasa-arvoiset lähtökohdat opiskeluun. Oppilaat otetaan mukaan kouluviihtyvyyden suunnitteluun. Kuntakohtainen opetussuunnitelma käyttöön Toteutuma Työryhmien toiminta vakiintumassa. Erityisopetuksen opettajaresurssit supistuneet: Siirrytty perusopetuksen ja lukion osalta kahden erityisopettajan malliin entisen kolmen sijaan. Uudet opetussuunnitelmat käyttöön Hankerahoi-

35 S i v u 35 toi- Koulukuljetukset mivat hyvin. Annettujen huomautusten määrä. alkaen. tuksella suurimerkitys pedagogisesti ja taloudellisesti. Kuljetukset ajetaan Ei huomautuksia. sujuvasti ja ajallaan henkilöstön koulutukset jatkuvat siten, että pystytään rakentamaan yhteinen yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri, sekä sovitaan pelisäännöistä ja rakenteesta. Yhtenäiskoulun toimintaa ja rakennetta sekä koko rakennusprosessia on arvioitu ja tulee arvioida koko ajan prosessin edetessä ja hyödyntää arviointeja toiminnan kehittämiseksi suhteutettuna olemassa oleviin resursseihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty Sulkavan kunnan oppilasennuste tuleville vuosille. Sulkavan kunnan oppilasennuste (0-9 lk) lv lv lv lv lv lv lv lv Kirkonkylä Lohilahti Yläkoulu Yht Perusopetuksen tilinpäätös: Tilivuoden 2016 yhtenäiskoulun säästöihin vaikuttivat suurelta osin onnistunut hanketoiminta sekä sisäiset opetus- sekä kuljetusjärjestelyt ja omalta osaltaan hallinnon keventäminen. Lisäksi lisärahoitusta olemme saaneet Savonlinnan kanssa tehdyn sopimuksen (savonlinnalaiset oppilaat) ansiosta. Kun Sulkavalla oppilasmäärät ovat laskussa niin samalla valtion rahoitusosuudet laskevat. Tähän haasteeseen on pyritty tietoisesti vastaamaan etukäteen. Luonnollisesti vuosivaihtelut on otettu huomioon. Mittavat opetuksen tieto- ja viestintälaitteiden investoinnit ovat rahoitettu viime vuosina opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoilla, joten kunnalta haettu investointiraha on jäänyt säästöön. Lisäksi hankekilpailutus sekä oppimisympäristö- sekä käyttöjärjestelmäratkaisut ovat toiminnallisesti ja taloudellisesti onnistunut erinomaisesti Lukio Lukiokoulutuksen yleistavoitteena on tarjota korkeatasoista, monipuolista yleissivistävää opetusta sekä antaa hyvät lähtökohdat jatko-opiskelulle yliopistossa, korkeakoulussa ja/tai ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteena on toteuttaa monipuolinen ja laadukas kurssitarjonta yrittäjyyttä

36 S i v u 36 painottaen sekä yhteistyöverkostoja ylläpitäen. Sulkavan lukioon perustettua yrittäjyyslinjaa ja yrittäjyyskursseja kehitetään edelleen. Yhteistyö Mikkelin ammattikorkeakoulun sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa on aloitettu myös yrittäjyysopintojen osalta. Lisäksi tavoitteena on ottaa entistä tiiviimmin myös yrittäjät ja kolmas sektori mukaan kurssitoiminnan toteuttamiseen. Lukioiden kansallinen opetussuunnitelmatyö käynnistyi lukuvuoden aikana. Opetussuunnitelmatyön koordinaattoriksi on valittu yksi lukion opettaja. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä opetussuunnitelmatyössä Juvan, Joroisten ja Rantasalmen lukioiden kanssa. Merkittävä käytännön valmistelutyö lukioyhteistyön tiivistämiseen on aloitettu jo vuoden 2014 puolella. Tätä työtä jatketaan laajennetun lukioyhteistyöryhmän kanssa. Yhteistyömallin tekemiseen tarvitsemme mukaan opetushenkilöstön sekä virkamiesten lisäksi luottamushenkilöitä. Toiminnan kuvaus Sulkavan lukio on päivälukio, jossa opetus toteutetaan lähi- ja etäopetuksena painottaen yrittäjyyttä. Lukion kehittämistyöryhmä osallistuu lukion kehittämistyöhön yhdessä alueellisten työryhmien kanssa. Lukion opetuksen laadukkuus ja monipuolisuus toteutuu jatkuvan opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen ja laaja-alaisen yhteistyön kautta. Etäopetus toteutetaan yhdessä Rantasalmen, Juvan ja Joroisten lukioiden kanssa. Lisäksi opetustarjontaa monipuolistaa digitaalisten opetusmateriaalin sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttö sekä ammatillinen-, ammattikorkea- ja yliopistoyhteistyö. Yrittäjyys ja kansainvälinen toiminta mahdollistuu pääsääntöisesti hankkeiden ja kolmannen sektorin yhteistyön kautta. Pystymme toteuttamaan useita yrittäjyyskursseja lukuvuoden aikana. Tavoitteena on myös tulorahoituksen lisääminen. Projektit ja hankkeet tulevat kuulumaan jokavuotiseen toimintaan lukiomme kehittämisessä ja toiminnan ylläpitämisessä. Yrittäjyyslinjan opintojen toteutuksessa haetaan yhteistyömahdollisuuksia myös vapaansivistystyön toteuttajan eli Järvi-Saimaan kansalaisopiston kanssa. Sulkavan lukio tiivistää entisestään yhteistyötä lähialueemme Juvan, Rantasalmen ja Joroisten lukioiden kanssa etäopetuksen, yhteisten hankkeiden, koulutusten ja markkinoinnin kautta sekä lukioopetuksen järjestämismallien valmistelussa. Nykyaikaista oppimisympäristöä ja itsenäistä opiskelua tuetaan opiskelijoille jaettavilla henkilökohtaisilla tietokoneilla tai tablettikoneilla, jotka rahoitetaan lukion budjetin ja mahdollisten tukijaverkoston sekä hankkeiden kautta. Tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä yrittäjien ja yhteisöjen kanssa niin lähialueella kuin koko maan laajuisesti. Lisäksi aloitamme tiiviin yhteistyön Sulkavan yrittäjien, Sulkavan suursoutujen kuin kuntamme elinkeinopuolen kanssa. Tavoitteena on keskittää yhteisiä ponnisteluja siten että Sulkavan lukiosta tulee valtakunnallisesti arvostettu erityislukio, johon tulee opiskelijoita myös kuntamme ulkopuoleltakin. Toisen asteen yhteistyön avulla keskitämme resurssejamme niin yhteiseen täydennyskoulutukseen kuin oppiainekohtaiseen yhteistyöhön. Näillä toimenpiteillä on tavoitteena turvata tulevaisuudessa monipuolinen, laadukas ja kilpailukykyisen lukio-opetus, joka mahdollistaa Sulkavan lukion suorittaneille hyvät jatko-opiskelumahdollisuudet. lv lv lv lv lv Opiskelijoiden määrä Virtuaaliopetukseen

37 S i v u 37 osallistuneet opiskelijat (kurssit) Ylioppilaskirjoituksiin osallistuneet opiskelijat Lukion sitovia tavoitteita ovat seuraavat: Sitova tavoite Laadukas ja monipuolinen kurssitarjonta Painopisteenä yrittäjyys Etäopetuksen edellytysten luonti Opetuksen vaikuttavuus Mittarit/arviointi laa- Kurssitarjonnan juus Yrittäjyyskurssien tarjottu / suoritettu määrä Tarjottavien ja vastaanotettujen etäopetuskurssien määrä Ylioppilaskirjoituksiin osallistuvien määrä ta- Toiminnallinen voite 2016 Tarjotut kurssit / lukuvuosi 137 Tarjotaan alueellisesti 1-2 yrittäjyyskurssia sekä koulukohtaisesti toteutetusti 5-7 Etäopetuskursseja (vn/virt/moodlekurssit) Toteutuma Lukion tilinpäätös: Tilivuoden 2016 lukion säästöihin vaikuttivat suurelta osin onnistunut hanketoiminta sekä yhteistyö lähilukioiden sekä yrittäjyyslinjan yhteistyö Bridge-verkoston lukioiden kanssa. Kun Sulkavalla oppilasmäärät ovat laskussa niin samalla valtion rahoitusosuudet laskevat. Tähän haasteeseen on pyritty tietoisesti vastaamaan etukäteen tekemällä yhteistyötä kurssitarjonnan puitteissa. Mittavat opetuksen tieto- ja viestintälaitteiden investoinnit ovat rahoitettu pääsääntöisesti viime vuosina opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoilla, joten kunnalta haettu investointiraha on jäänyt myöskin lukiopuolella osittain säästöön. Lisäksi hankekilpailutus on toiminnallisesti ja taloudellisesti onnistunut erinomaisesti Kansalaisopisto Sulkavan kunta isännöi Järvi-Saimaan kansalaisopistoa, joka on Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueella toimiva vapaaseen sivistystyöhön kuuluvaa laadukasta ja monipuolista opetusta tarjoava kansalaisopisto. Opisto hoitaa toiminta-alueellaan varsinaisen kansalaisopisto-opetuksen sekä suurimman osan taiteen perusopetuksesta, ja tarjoaa lisäksi ns. myyntipalvelukoulutusta yrityksille, yhteisöille sekä yksittäisille kuntalaisille. Toiminta-ajatus ja visio Järvi-Saimaan kansalaisopisto järjestää alueelliseen sivistystarpeeseen vastaavaa koulutusta ja tukee yksilön itsensä kehittämismahdollisuuksia. Opisto toimii lähipalveluperiaatteella elämänlaajuisen oppimisen ideologian pohjalta. Opiston visio on olla elinvoimainen ja innovatiivinen työ- ja oppimisympäristö. Opistolle on suunniteltu vuodelle 2016 yhteensä opetustuntia, joista Sulkavan osuus on Opiston opetus toteutetaan pääasiallisesti kuntien omistamissa tiloissa, kuten kouluilla ja virastotaloissa. Jokaisessa kunnassa on myös opetustila, johon on voitu keskittää opetusta. Jonkin verran toimitaan myös yksityisiltä ja seurakunnilta vuokratuissa tiloissa. Opetusta järjestetään mahdollisuuksien

38 S i v u 38 mukaan myös haja-asutusalueilla. Opiston aiheuttamat nettomenot jaetaan kuntien kesken kunnissa toteutettujen opetustuntien suhteessa. Nettomenolla tarkoitetaan menoja, jotka jäävät jäljelle kun opiston kokonaismenoista on vähennetty valtionosuus ja kaikki muut opiston tulot. Kansalaisopiston tavoitteet ja mittarit 2016 Monipuolinen ja laadukas opetustarjonta Mittarit/arviointi Opiskelijoiden lukumäärä, kurssilaisten lukumäärä Toiminnallinen tavoite 2016 Sitova tavoite Vähintään edellisen vuoden taso Toteuma opiskelijaa (netto) kurssilaista (brutto) Netto-opiskelijamäärä laski 84:n opiskelijan verran vuoteen 2015 verrattuna. Kustannustehokas opetus Opetustuntien lukumäärä Nettomeno /opetustunti Nettomeno /opiskelija (brutto) Opetustuntien kokonaismäärän pitäminen v tasolla Opisto toteutti yhteensä valtionosuustuntia, mikä on 563 tuntia vähemmän kuin vuonna Nettomeno/opetustunti* = 35 Nettomeno/opiskelija* = 72 * laskelmassa mukana kuntaosuudet Kirjasto Toiminta-ajatus Kirjaston tehtävänä on tarjota käyttäjilleen tietoa ja kulttuuria sen eri muodoissa kirjastoaineistoina, näyttelyinä ja erilaisina tapahtumina. Sulkavan kirjaston osalta voidaan osoittaa seuraavia osa-alueita: Koulun ja kirjaston yhteistyö lukemaan oppimisen ja tiedonhaun kannalta. Kesäajan aukioloaikoihin kiinnitetään erityistä huomiota, kesän matkailukaudella säilytetään pitkät aukioloajat. Tietoliikenneyhteyksien tarjoaminen palvelujen siirtyessä Internetin piiriin (mm. verohallinto, pankit). Ikääntyvän väestön kirjastopalvelujen kehittäminen. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Kestävä kuntatalous Käyttömenot/asukas=82 Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Kestävä kuntatalous Lainamäärä kpl/asukas=20 Aineistomenot + henkilöstömenot/ Lainat+kävijät=1,29 Toiminnallinen tavoite 2016 Kustannusten pitäminen v tasolla Palvelun laadun ja laajuuden pitäminen v tasolla Kustannusten pitäminen v tasolla

39 S i v u Vapaa-aikapalvelut Toiminta-ajatus Vapaa-aikapalvelut luo edellytyksiä ja kehittää kuntalaisten vapaa-aikapalveluja nuoriso-, kulttuuri-, kotiseutu ja museo, musiikkiopisto ja liikunta/koordinointipalveluissa. Vapaa-aikatoimen tavoitteena on kehittää palveluja peruskuntalaisten ja kunnan vapaa-ajanasukkaille eri ikäryhmiin kohdennettuna toimialakohtaisesti. Vapaa-aikatoimen palveluksessa kunnassa ei tällä hetkellä ole vapaa-ajanohjaajaa. Liikuntapaikkamestari ja liikuntapaikkahoitajana toimiva kiinteistönhoitaja huolehtii Sulkavan kunnan liikuntapaikkojen-, ja alueiden kunnossapidosta Järvi- Saimaan Palvelut Oy:n palveluksessa Nuoriso Nuorisotoimen palveluja nuorille mm. avointa kerhotoimintaa ja tapahtumia järjestetään mm. ostopalveluna Savonlinnan seudun nuorisotoiminnan tuki ry:ltä. Nuorisolle suunnattuja palveluja paikkakunnalla järjestävät myös nuorisojärjestöt. Ajoittain nuorisopalveluja täydentää muut mahdolliset hankkeet ja projektit. Nuorten vaikuttamista ja osallisuutta sekä kansalaisaktiivisuutta lisää ja täydentää nuorten oma vaikuttajaryhmä nuorisovaltuusto. Tavoitteena on kehittää nuorisovaltuuston toimintaedellytyksiä ja uudistaa sen avulla nuorisovaltuuston säännöt. Nuorisolaki edellyttää, että kunnan päätöksenteossa nuorille on järjestettävä mahdollisuus osallistua heitä koskevien asioiden käsittelyyn sekä kuultava heitä koskevissa asioissa. Siksi on tärkeää saada nuorisovaltuuston jäseniä osallistumaan esim. lautakunnan kokouksiin heitä koskevissa asioissa Kulttuuri Kulttuuritoimen palveluina, esim. kotiseutu- ja museotoimen palveluja kuntalaisille järjestetään ja tuotetaan kunnan omana ja/tai ostopalvelu toimintana. Toiminnan toteuttamisessa ovat mukana myös paikkakunnan omat kulttuuri-, ja muut kansalaisjärjestöt Musiikkiopisto Musiikkiopiston palvelut ovat saatavilla Savonlinnan musiikkiopistossa ja sivutoimipisteessä Sulkavalla. Oppilaspaikkoja musiikkiopistossa on tällä hetkellä 24,8. Sopimus on tehty Liikunta/koordinointi Toiminnallisia liikuntapalveluja kuntalaisille järjestetään mm. ostopalveluna. Liikuntapalveluja ovat kilpailutoiminta eri lajeissa vuodenaikojen mukaan paikallisesti, seudullisesti ja alueellisesti. Liikuntapalveluja järjestävät myös muutkin liikuntajärjestöt. Omana palveluna järjestetään esim. mahdollisia uimahallimatkoja kuntalaisille ja vapaa-ajanasukkaille, mikäli osallistujia on riittävästi. Kiinteistöt Vapaa-aikatoimen toimintatilat ja paikat ovat nuorisotila Etelävintillä ja vanhalla kunnanvirastolla, kotiseutumuseo sijaitsee Pajasalmessa. Vanhalla kunnanvirastolla on osa museoesineistöä. Sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen, alueiden ja retkeilyreittien kunnossapidosta vastaa Järvi- Saimaan Palvelut Oy. Mittarit / Arviointi Toteutuvia vapaa-ajanpalveluja seurataan ja arvioidaan vuosittain talousarvion, tapahtumien määrän ja laadun sekä asiakaspalautekyselyn että itse arvioinnin avulla. Toiminnalliset palvelut pysytetään

40 S i v u 40 mahdollisuuksien mukaan lähes nykyisellä tasolla talousarviovuonna 2016 tai hiukan kasvattaen riippuen tehtävään rekrytoidusta henkilöstä. Vapaa-ajanpalveluiden tavoitteet ja mittarit vuodelle 2016 ovat seuraavat: Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite 2016 Kuntalaisaktiivisuus Tapahtuma/tilaisuudet Ennallaan pysyttäminen Osallistujat/henkilöt Aktivointia lisätään omalla toiminnalla Ostopalvelut 2 toimijaa Hyvät palvelut Asiakaskyselyt Ennallaan suoritetaan Sidosryhmäyhteistyö Tapahtumat/ toteutumat Kolmannen sektorin Nuorisovaltuusto Aktiivisuus/osallisuus Pysyttää edelleen Kuuleminen/lausunnot Lisätään kuntahallinnossa Toimintaedellytykset Tilat/alueet/talous Turvataan jatkuvuus Henkilöstö Turvataan jatkuvuus ja Koulutus/osaaminen/ otetaan huomioon henkilöstön rekrytointi jaksaminen työssään Liikuntatoimi Liikuntatoimi käsittää liikunta-alueiden ylläpitokorvaukset, pääomavuokrat ja liikuntatoimen kiinteistöjen vuokrat ja poistot koneista ja kalustosta. Retkiluistelurata ei sisälly liikuntatoimeen. Sitova tavoite Kuntalaisten aktivointi Sisä- ja ulkoliikuntapaikat turvalliset käyttää Mittarit/arviointi Käyttöaste/Ei onnettomuuksia Toiminnallinen tavoite 2016 Turvallisuusasiakirjan päivitys ja huoltokirja käytössä/ liikuntapaikat käyttökunnossa

41 S i v u Sosiaalitoimi Sosiaalitoimen tulosalueeseen kuuluu seuraavat tulosyksiköt: peruspalvelutoimisto sosiaalityö avo- ja hoivapalvelut 300 peruspalvelu/sosiaalitoimi TULOSALUE TP 2015 T-arvio 2016 Ta muutos 2016 Ta yhteensä Toteutunut Poikkeama Tulot , ,00 0, , , ,38 Menot , ,00 0, , , ,98 Netto , ,00 0, , , , Peruspalvelutoimisto Tulosyksikkö sisältää seuraavat kustannuspaikat: sosiaalitoimen hallinto työllistäminen Sosiaalityö Tulosyksikkö sisältää seuraavat kustannuspaikat: sosiaalityö päihdehuolto lasten- ja perheiden palvelut toimeentulotuki vammaishuolto työmarkkinatuen rahoitusosuus Sosiaalityö on sosiaalisten ongelmien selvittämistä ja ratkaisemista asiakkaan ja sosiaalityöntekijän yhteistyönä. Työskentely kohdistuu asiakkaan ja perheen kriiseihin ja tarkoituksena on saada aikaan myönteinen muutos asiakkaiden arkeen vaikuttavissa asioissa. Sosiaalityöntekijä työskentelee asiakkaan verkostojen kanssa ja tekee moniammatillista yhteistyötä. Sosiaalityön työmuotoja ovat aikuissosiaalityössä ohjaus ja neuvonta, kuntouttava työtoiminta, toimeentulotuki ja päihdehuolto. Lisäksi sosiaalityö vastaa lastensuojelullisista toimenpiteistä ja lastenvalvonnasta sekä vammaispalvelulain mukaisista palveluista. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Toimeentulotukea saa henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa. Tukea voidaan myöntää myös omatoimisen suoriutumisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Aikuissosiaalityön tärkeitä työmuotoja ovat työllistämiseen liittyvät toimenpiteet, aktivointi- ja kuntoutussuunnitelmat sekä aktivointituki. Kelan laskuttamaa työmarkkinatuen kuntaosuutta pyritään jatkossa laskemaan

42 S i v u 42 mm. osallistumalla seudulliseen pitkäaikaistyöttömiä työllistävään hankkeeseen. Lisäksi kunnassa maksetaan kuntalisää (aktivointitukea) työllistäville yhdistyksillä. Lastensuojelu on palveluja ja toimintoja, joilla vaikutetaan kunnassa asuvien lasten kasvuoloihin, ennaltaehkäistään ongelmien syntyä tai niiden vaikeutumista ja joilla tarvittaessa tuetaan ja kuntoutetaan lasta ja perhettä. Lastensuojelutyötä tehdään yhteistyössä perheen ja sen lähiverkoston sekä eri viranomaisten kanssa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimia ovat keskustelun ja neuvonnan lisäksi koulukuraattorin palvelut, perhetyö, tukiperhe, taloudellinen apu, asunnon järjestäminen tai terapia perhepalvelukeskuksessa. Mikäli tukitoimet ovat riittämättömiä ja lapsen turvallisuus ja kehitys uhkaavat vakavasti vaarantua ja sijoitus on lapsen edun mukainen, voidaan lapsi ottaa huostaan ja sijoittaa kodin ulkopuolelle. Parin vuoden ajan kunnassa on keskitytty tukemaan perheitä ennaltaehkäisevästi perhetyön avulla; perhetyö ehkäisee varsinaista lastensuojelun asiakkaaksi ajautumista ja antaa perheille konkreettista tukea eri elämäntilanteissa. Perhetyöntekijän työajasta puolet on koulun kuraattorityötä, joka puolestaan tukee kodin ja koulun yhteistyötä. Lastenvalvoja palvelee lapsen isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvissä asioissa silloin, kun lapsen äiti ei ole avioliitossa lapsen syntyessä. Elatussopimuksella turvataan lapsen oikeus saada elatusta siltä vanhemmaltaan, jonka luona lapsi ei asu. Elatussopimus vahvistetaan sosiaalitoimistossa. Samoin sopimukset lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta vanhempien asuessa erillään vahvistetaan sosiaalitoimistossa. Sopimuksiin pyritään aina pääsemään sosiaalityöntekijän sovittelun kautta, koska käräjöinti on kallista ja turhaakin, eikä lisää luottamusta perheenjäsenten kesken. Elatussopimuksia myös muutetaan usein tulojen muuttuessa. Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdehuollon palveluja järjestetään yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä annetaan erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Päihdetyössä toimii ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilönä sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa moniammatillinen työryhmä. Päihdepalveluja ovat keskustelut ja hoidontarpeen arviointi, Savonlinnan A-klinikan palvelut ostopalvelusopimuksen mukaisesti, katkaisuhoito vuodeosastolla ja laitoskuntoutus. Päihdehuollossa olemme painottaneet A-klinikan ja päihdehuoltokeskuksen tarjoamaa avokuntoutusta. Vammaispalvelulain mukaisia tukitoimia voi hakea henkilö, jota vammansa tai sairautensa aiheuttaman haitan vuoksi voidaan pitää vaikeavammaisena. Kunnan on järjestettävä talousarviosta riippumatta tällaisen henkilön subjektiivisiin oikeuksiin kuuluvina tarpeenmukainen apu asumiseen, kuljetuksiin ja muuhun osallistumiseen. Osa vammaispalvelun toimenpiteistä on harkinnanvaraisia, ja niistä päättää sosiaalityöntekijä. Vammaispalvelujen tarve kunnassa lisääntyy ikääntyvän väestön lisääntymisen myötä. Sitova tavoite Hyvät palvelut; palvelujen saatavuus Mittarit/arviointi ttt- päätös alle 7 arkipäivässä sos.tt. tapaamiseen pääsee kiireellisesti seuraavana arkipäivänä Vammaispalvelupäätös/ kotikäynti 2 viikossa Kaikki sosiaalityön ensisijaiset palvelut saa kotikunnasta Toiminnallinen tavoite 2016 Jonotusajat lain määräysten alle, matala kynnys hakeutua palvelujen piiriin, puhelinsoittoaika sos.tt:lle Palvelujen ostopalvelut eivät lisäänny kokonaisvaltainen palvelu ja ennaltaehkäisevä työtapa jatkuu Tilinpäätös Jonotusajat pitäneet Totetutunut

43 S i v u 43 Kestävä kuntatalous; palvelujen kustannusvertailu Henkilöstön rekrytointi, saatavuus ja hyvinvointi Yhteistyö Viestintä/tiedotus Lastensuojelussa ei uusia laitossijoituksia; perhetyötä lisätty Päihdehuollon laitossijoituksissa 10 % lasku, A- klinikkakäyntejä lisätty Toimeentulotuen euromäärä kork. vuoden 2015 tasolla(+indeksikorotus) 2 koulutuspäivää/hlö/vuosi toteutuu TYKY-toimintaan osallistuminen 100 %, Alueelliset työkokoukset käynnissä Palvelujen saatavuus Asiakaspalautteet pääosin positiivisia ja muutoksiin ryhdytty tarvittaessa Laitoshoito vähenee päihdehuollossa ja lastensuojelussa. Toimeentulotuen käytön kasvu pysähtyy. Ennaltaehkäisevä työote tehostuu. Asiakassuunnitelmien teko alkaa 2016 järjestelmällisesti. Henkilöstö on pätevää ja voi hyvin Henkilöstön toimenkuvien arviointi valmiina Yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin ym. kanssa, järjestöt mukana suunnittelussa. Yhteiskoulutus ja toiminta toimeentulotuen siirron vuoksi Kelan kanssa jatkuu. Kolmas sektori tuottaa aloitteita yms. osallisuuden lisäämistä. Ajantasainen ja oikea tieto palveluista. Ohjaus ja neuvonta yhteistyötahojen suhteen. Asiakaspalaute opiskelijatyönä v Tavoite toteutunut lastensuojelussa ja päihdehuollossa, Asiakassuunnitelmien teko aloitettu sähköisesti ( Effica sovellus) Toteutunut, myös TVA tehty Toteutunut yhteistyön ja osallisuuden suhteen, yhteistyö Kelan kanssa moninkertaistunut marras-joulukuussa. Ohjaus ja neuvonta on sujunut, tiedotuksessa on ollut haasteita, koska tiedotusvastuu on jakaantunut loppuvuodesta. Organisaatiomuutos on toisaalta tehnyt uutta yhteistyötä ja palautejärjestelmän Avo- ja hoivapalvelut Tulosyksikkö pitää sisällä seuraavat kustannuspaikat: avo- ja hoivapalveluiden hallinto vanhus- ja vammaisneuvosto Tannisen säätiö vanhainkoti kotipalvelu kehitysvammaisten laitoshoito

44 S i v u 44 kehitysvammaisten päivätoiminta kehitysvammaisten asumispalvelut vanhusten asumispalvelut tehostettu palveluasuminen muut asumispalvelut Avo- ja hoivapalvelut muodostavat yhden palvelukokonaisuuden, joka tuottaa ja järjestää vanhusten ja kehitysvammaisten laitoshoitopalvelut sekä avo- ja asumispalvelut, joihin sisältyy kotipalvelu, tukipalvelut ja päiväkeskustoiminta. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan yli 65 -vuotiaiden määrä asukasluvusta Sulkavalla vuonna 2015 on 34,7%, vuonna 2020 määrä on 39,8 %, vuonna 2030 luku on 40,3% ja vuonna 2040 jo 40,6%. Vanhustenhuollon strategian mukaan ikääntyvä ihminen asuu omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Ikäihmisen kotona asumista tuetaan terveyttä edistämällä, ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja kotiin annettavilla palveluilla. Myös Vanhuspalvelulaki ja Kuntaliiton laatusuositus ikäihmisten palvelujen kehittämiseksi nostaa vanhustyön ykkösasiaksi terveen ikääntymisen tukemisen ja varhaisen kuntoutuksen. Asumispalveluja ja tehostettua palveluasumista tarjotaan niille, jotka eivät enää suoriudu elämästään kotona. Laitoshoito/tehostettu palveluasuminen Vanhusten palvelukeskus Kissankellossa hoidetaan ne ikääntyneet ja sairaat, jotka eivät pysty asumaan kotonaan koti- ja tukipalvelujen turvin. Kissankellossa on yleinen- ja dementiaosasto. Hoitopaikkoja on 27 kpl, joista lyhytaikaispaikkoja 4 kpl. Tavoitteena on pitkäaikaishoitopaikkojen muuttaminen tehostetun palvelun hoitopaikoiksi vuoden 2016 aikana. Koska Sulkavan kunnalla ei ole ollut tehostetun palvelun hoitopaikkoja, palvelut on ostettu tähän saakka yksityisiltä palveluntuottajilta. Lyhytaikaispaikkoja varataan 1-2 %:lle 75 vuotta täyttäneistä ja kaikki loput Kissankellon pitkäaikaispaikat muutetaan tehostetun palvelun hoitopaikoiksi. Kotihoito Kotona asumisen tukeminen ja siihen liittyen kotihoidon kehittäminen ovat keskeisiä strategisia tavoitteita. Kotona asumista tuetaan koti- ja tukipalveluilla, omaishoidon tuella, palveluseteleillä, kuljetuspalveluilla ja päiväkeskus- ja viriketoiminnalla. Tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä ikäihmisistä 92 % asuu kotonaan ja kotona asuvista säännöllisen kotihoidon piirissä on %. Taajamaalueella on olemassa tarve esteettömistä mäen alla sijaitsevista palveluasunnoista. Varallaolo järjestelmään perustuvaa turvapuhelinhälytysten tarkistuskäyntejä jatketaan. Henkilöstöresursseja lisätään avohuoltopainotteisesti. Vuosi 2015 Vuosi 2020 Väkiluku v. määrä v. % väkiluvusta 35,5 39,8 20 % / henkilökunnan tarve 100:aa yli 65v. kohden on 1,5 14,3 15

45 S i v u % henkilökunnan tarve 100:aa yli 65v. kohden on 1,63 15,6 16,3 Kotihoidon henkilöstön henkilötyövuosien tarve vanhustenhuollon laatusuositusten perusteella. Laskettu käyttäen valtakunnallista suositusta ja 20 % ja 25 % kattavuustavoitetta. Henkilökunta tarkoittaa käytännön työntekijöitä eli ei pidä sisällään hallinto- ja toimistohenkilökuntaa. Tulevaisuudessa kotona hoidetaan entistä vaativampaa hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Henkilöstön koulutusrakenne tulee olla palvelujen tason mukainen huomioiden samalla henkilökunnan joustavan yhteiskäytön ja työkierron. Laitos- ja kotihoidon vastuualueella toimii moniammatillinen SAS-työryhmä, jossa neuvotellaan ja suunnitellaan asiakkaiden palveluntarpeen mukaiset asumis- ja hoitopaikat. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tehdään kahden vuoden välein yli 80 -vuotiaille ikäihmisille. Päiväkeskus Päiväkeskus Ilonan toiminnan tavoitteena on tukea kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään ja ehkäistä ennenaikaista laitoshoitoon joutumista. Päiväkeskuksen asiakkaille tarjotaan ateria-, hygienia-, virkistys- ja fysioterapian palveluja. Päiväkeskuksella toimii myös vanhusneuvola, jonka toimintaajatuksena on tukea ennakoivasti ikääntyvien toimintakykyä ja hyvinvointia. Neuvola tarjoaa sairaanhoitajan, fysioterapeutin ja palveluohjaan palveluja. Palveluohjaaja tekee yhteistyössä Työ- ja elinkeinotoimiston ja työtoiminnan järjestäjien kanssa kuntouttavaa työtoimintaa. Tavoitteena on parantaa toimintaan osallistuvan asiakkaan elämänhallintakykyä ja sen myötä avata väylä työelämään. Kehitysvammahuolto Kehitysvammaisten avohuollon perustehtävänä on luoda kehitysvammaisille asiakkaille edellytykset mahdollisimman normaaliin, itsenäiseen ja tasavertaiseen elämään muiden kansalaisten kanssa. Kehitysvammaisten päivätoiminta järjestetään päiväkeskus Ilonassa. Päiväkeskuksen päädyssä toimii viisipaikkainen asuntola. Tilinpäätös Sitova tavoite Avohuoltopainotteinen palvelurakenne Palvelujen kustannusvertailu Toiminnallinen tavoite 2016 Laitospaikat on muutettu tehostetun palveluasumisen paikoiksi Koti- ja tukipalvelujen lisääminen ja yövarallaoloa jatketaan Omaishoidon tuki Palvelusetelit, SASpalaverit Vanhusneuvola ja päiväkeskustoiminta Mittarit/arviointi Jonotusajat Tehostetun palveluasumisen hoitopaikat/kotona asuvien määrä/avopalvelut Ostetut paikat Palvelujen hintataso /kotihoito kustannukset Palvelurakenne, asiakkaat hoitoisuuden mukaisesti oikeilla paikoilla Tpteutunut Toteutunut nykyisten mittareiden mukaisesti

46 S i v u 46 Henkilöstön rekrytointi ja saatavuus Koulutuksen saanut henkilöstö Henkilöstön hyvinvointi Yhteistyö Viestintä/tiedotus Sijaiset Henkilöstörakenne Tyytyväisyyskyselyt Sairauspoissaolot Palvelujen saatavuus Asiakaspalautteet Saadaan koulutetut sijaiset Oppisopimus- ja täydennyskoulutukset Osaamisen arviointi Motivoitunut henkilöstö Sairauspoissaolot vähenee Yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin ym. kanssa Ajantasainen tieto palveluista toteutunut, henkilöstön ikärakenne haasteena toteutunut toteutunut Suunnittelun tehostaminen Palvelurakenne Jokaiselle apua tarvitsevalle on tehty palvelutarpeen määritys ja suunnitelma Palvelujen riittävyys ja laatu palvelun tarve palvelusuunnitelmissa Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (VPL). Omavalvontasuunnitelmat Suunnitelmat ajan tasalla; osa valtuustokauden mukaisesti uusittava v Osittain toteutunut

47 S i v u TERVEYDENHUOLTO Tulosalueelle kuuluvat seuraavat kustannuspaikat: erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto muut terveydenhuoltopalvelut 350 peruspalvelu/terveydenhuoltopalvelut TULOSALUE TP 2015 T-arvio 2016 Ta muutos 2016 Ta yhteensä Toteutunut Poikkeama Tulot 0,00 0,00 0,00 Menot , , , , , ,92 Netto , , , , , ,92 Sulkavan kunnan perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon palvelut tuottaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri. Kunnat ovat tehneet yhtymän kanssa perussopimukset sekä kuntakohtaisen palvelusopimuksen, joissa määritellään kunnan palvelutaso. Kuntakohtainen palvelukortti suunnitellaan vuosittain peruskunnassa ja sen pohjalta Sosteri laatii talousarvion. Sosterin talousarvioon kuuluvat lisäksi sen omat tavoite- ja toimintasuunnitelmat, investointi- ja rahoituslaskelma sekä henkilöstösuunnitelma. Kuntayhtymän perussopimus, hallintosääntö ja kuntasopimukset on uusittu v alusta alkaen. Terveydenhuollon talousarvioon lasketaan Sosterin laskutuksen lisäksi kunnalle jääneet velvoitteet aiemmasta JuPuSu- yhtymän henkilöstön eläkemenoperusteisista maksuista. Kunnan talousarvioon kirjataan Sosterin erilliseen talousarvioon kuulumaton sopimuksen vaikuttavuuden arviointi. Sitova tavoite Kestävä kuntatalous Hyvät palvelut Mittarit/arviointi Kustannusnousu max. 1 % / vuosi Suunnittelun läpinäkyvyys läpinäky- suunnittelun vyys Sopimuksenmukainen palvelutaso lähipalveluissa Toiminnallinen tavoite 2016 Kokonaiskustannusten nousu hidastuu erityissairaanhoidossa, perusterveydenhoidossa pysähtyy kunnat mukana talousarvion arvioinnissa, laadinnassa ja hyväksymisessä aikaisemmassa vaiheessa Palveluketju on aukoton Lähipalvelut on määritelty kuntayhtymän kunnat mukana määrittämässä lähipalveluja Kunta mukana terveydenhuollon kokonaisuudistuksen suunnitte- Tilinpäätös Kustannusten nousu on jatkanut kasvuaan yli 1 % vauhtia. Osallistuminen päätöksentekoon on sujuvoitunut Toteutunut

48 S i v u 48 Palveluiden saatavuus Lääkäri paikalla 5 pv/viikko virka-aikana lussa Lääkäriin pääsee jonottamatta omassa kunnassa Ei ole toteutunut kiireettömässä hoidossa. 400 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI Tulosalueelle kuuluvat seuraavat kustannuspaikat: rakennusvalvonta ympäristönsuojelu asuntopalvelut asunto-osakeyhtiöt tietoimi palo- ja pelastustoimen ostopalvelut kiinteistöt (palo/öljyntorjunta) 400 RAKENNUS-JA YMPÄRISTÖTOIMI TULOSALUE TP 2015 T-arvio 2016 Ta muutos 2016 Ta yhteensä Toteutunut Poikkeama Tulot , , , ,76-906,24 Menot , , , , ,23 Netto , ,00 0, , , ,99 Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan tehtävänä on käsitellä rakennus- ja toimenpideluvat sekä hyväksyä toimenpideilmoitukset. Rakennusvalvonnan tehtävänä on myös valmistella rakentamiseen liittyvien poikkeuslupien lausunnot sekä myöntää toimialalle määrätyt avustukset. Tehtävänä on edistää hyvää rakennustapaa, valvoa rakennetun ympäristön tilaa ja rakennusten kunnossapitoa sekä ohjata rakennustoimintaa kestävällä tavalla. Rakennusvalvonnan menot jaetaan kunnittain: 75 % lupamäärien suhteessa ja 25 % asukasluvun suhteessa. Tunnusluvut TP2013 TP2014 TP2015 TP2016 Rakennusluvat Toimenpideluvat Toimenpideilmoitukset Katselmukset Rakennusvalvonnan sitovat tavoitteet ovat seuraavat: Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite 2016 Toteutuma

49 S i v u 49 Rakennusvalvonnan taksojen tarkastus loppuvuodesta Vanhentuneista luvista informoidaan luvanhakijoita kirjeellä ja muistutetaan luvassa määrätyistä katselmuksista. Rakennusvalvonnan taksalla tulee kattaa suurin osa menoista. Yli viisi vuotta voimassa olevat rakennusluvat ovat rauenneet, ellei niille ole haettu jatkoaikaa. Osa haetuista rakennusluvista on jäänyt kokonaan toteuttamatta, osassa rakennuksista ei ole pidetty lopputarkastusta. Uudet taksat voimaan Vanhentuneista luvista tarkastettu 40% Toteutunut On osittain toteutunut. Ympäristönsuojelu Ympäristönvalvonnan tehtävänä on myöntää tai valmistella eri ympäristölakien ja maa-aineslain mukaiset lupa-asiat. Ympäristön tilaa seurataan ja valvotaan jatkuvasti. Lakisääteisissä lupa- ja valvontaasioissa noudatetaan tasapuolista kohtelua koko ympäristötoimen toiminta-alueella. Ympäristövalvonnan menot jaetaan kunnittain asukasluvun suhteessa. Sitova tavoite Elinkeinotoimintojen lupa- ja ilmoitusasioiden käsittely ensisijaisena ta- Toiminnallinen voite 2016 Mittarit/arviointi Aiheetonta viivytystä ei aiheudu toimintojen käynnistämiselle lupakäsittelyssä Resurssien käytössä käytetään ensisijaisuusharkintaa. Toteutuma Toteutunut Maa-ainesalueiden korkomittaukset Korkomittaukset teetetään 3-5 tärkeimmällä maaainesalueella. Konemittauksella saadaan faktatietoa silmämääräisen arvioinnin tueksi. Ei toteutunut. Maa-ainestaksan ja ympäristötaksan tarkistus. toteutui ASUNTOTOIMI Asuntotoimen yleistavoitteena on toimia kunnan asuntoviranomaisena ja vastata kunnan asuntojen vuokrauksesta.

50 S i v u 50 TIETOIMI Tiejaosto toimii ympäristölautakunnan alaisena kolmijäsenisenä toimielimenä. Tiejaoksen tehtävänä on yksityistielaissa säädetyt tehtävät, lähinnä tietoimitusten suorittaminen sekä yksityistieavustusten jakaminen. Tiejaoksen kulut jaetaan kunnittain avustettavien yksityistiekilometrien suhteessa. Sitova tavoite Yksityistieverkoston kehittäminen ja kunnossapitämisen avustaminen sekä opastaminen ja ohjaaminen niin, että liikenteen aiheuttamat kulut säilyvät tiekunnille kohtuullisina ympäri vuoden. Yksityisteiden avustuskriteerien päivitys Tiejaosto valitsee ja käy tarkastamassa tarkkailutiet TIKO-korkeakoulun suorittaminen Avustusten jakaminen perusteiden mukaisesti Mittarit/arviointi Tiedotukset tiekunnille 1-2 kertaa vuodessa. Avustusten oikeampi kohdentuminen. Toiminnallinen tavoite 2016 Tiedotukset tiekunnille 1-2 kertaa vuodessa. Avustuskriteerit päivitetty ennen avustusten hakukierrosta. Toteutuma Toteutunut Toteutunut Toteutunut (Tarja piikki): yksityistieasioiden erityisasiantuntijan tutkinto suoritettu Sulkavan tieavustukset jaettu PALO- JA PELASTUSTOIMI Pelastustoimen palvelut tuottaa Mikkelin kaupungin ylläpitämä Etelä-Savon pelastuslaitos. Pelastustoimen perustehtävänä on onnettomuusriskien hallinta, johon kuuluvat onnettomuuksien todennäköisyyden vähentämiseen ja tapahtuneiden onnettomuuksien rajoittamiseen liittyvät tehtävät. Tarkemmin tehtävät on määritelty hyväksytyssä palvelutasopäätöksessä.

51 S i v u 51 3 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA Tulosalueet Sitovuus Määrärahat * Alkup. talousarvio N TA:n muutokset TA muut:n jälkeen Toteutuma Poikkeamat Valtuusto N , , , ,33 Johtaminen N , , , , ,49 Yleis-ja taloushallinto N , , , ,52 Peruspalvelu/siv.toimi N , , , , ,94 Peruspalvelu/sos.toimi N , , , ,36 Terveydenhuolto-palvelut N , , , , ,92 Rakennus-ja ymp.toimi N , , , ,99 Yhteensä , , , , ,83 Alkup. talousarvio TA:n muutokset Määrärahat TA muut:n jälkeen Toteutuma Poikkeama Tuloarviot Alkup. talous-arvio TA:n muutokset TA muut:n jälkeen Toteutuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ , , , , , , , , , ,40 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B , , , ,33 Valtionosuudet B , , , ,00 Korkotulot B 6 630, , ,28 791,28 Muut rahoitustulot B , , , ,88 Korkomenot B , , , ,40 Muut rahoitusmenot B 2 000, ,00 713, ,79 Satunnaiset erät 0,00 Poistoeron muutos 4 700, , ,28-1,72 yhteensä , , , , , , , ,77 INVESTOINTIOSA Toimielin A Tehtävä 1 Johdon investoinnit Hanke 101 Kiinteistöjen hank/myyn B 0,00 0,00 0,00 0, , , , ,84 Hanke 110 Asuntoosakkeet hankinta/myynti B , , , , ,10 0,00 0,00 0,00 0,00 Hanke 111 Osakkeet ja osuudet B 0,00 0, , ,93 0,00 0,00 0,00 0,00 Toimielin B Tehtävä 2 Tietotekniikan investoinnit Hanke 130 Tietotekniikan investoinnit B , ,00 0, ,00 Toimielin C Tehtävä 3 Sivistystoimen investoinnit Hanke 155 opp.tekm,laitteet/perusop., lukio B , ,00 0, ,00 Hanke 207 yhtenäiskoulu B , , , ,76 Hanke 220 kansalaisopisto B , , , ,29 Toimielin D Tehtävä 4 Sosiaalitoimen investoinnit Hanke 204 Vanhainkoti B , , ,09 352,91 Hanke 215 vuodeosasto B , , , ,37 Hanke 224 vah.koti/w c-tilat B , , , ,98 Hanke 225 palv.asumisen suunnittelu B , ,00 0, ,00 hanke 228 terv.h.pot.hall. Tietojärjestelmä B 0, , , , ,25 Toimielin E Tehtävä 5 Kiinteistötoimen investoinnit Hanke Paloasema B , , , ,93 Torialue/laiturit,torikojut B , , , ,52 Toimielin F Tehtävä 6 Liikenneväylien investoinnit Hanke 182 Kaavatiet B , , ,72-248,72 Hanke 183 Katuvalojen saneeraus B , , , ,31 Hanke 186 Liikuntareitistöt B , , , ,69 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , , , , ,00 0, , , ,84

52 S i v u 52 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennykset , , ,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 Rahoituksen rahavirta ,00 0, , , ,99 Rahavarojen muutos , , , , ,19 YHTEENSÄ , , , , , , , , , ,33

53 S i v u 53 4 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN 2016 TP 2015 T-arvio 2016 Ta muutos 2016 Ta yhteensä Toteutunut Poikkeama TULOSALUE 100 VALTUUSTO Tulot 4 970,70 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot , , , , ,33 Netto , ,00 0, , , ,33 Valtuustotoimi ylittyi 2390,89e; tarkastustoimi alittui 3 714,22e Valtuustotoimen suurimmat ylitykset: luott.hlöiden palkkiot 3 265,96e ja matkustuspalveluissa 1 367,03e 110 JOHTAMINEN Tulot , , , , , ,49 Menot , , , , , ,00 Netto , , , , , ,49 Tulojen ylitys: Myyntituotot ,57e (metsänmyynti ylittyi ,13e); Muut toimintatuotot 6 073,04e. Tulojen alitus:tuet ja avustukset 2 791,12e. Menojen alitus:palkat,eläkekulut ja muut henk.sivukulut yht ,65e; Avustukset 6 338,72e. Menojen ylitys:palveluiden ostot ,81e; Aineet,tarvikk.,tavarat 5 744,26e; muut toi- 120 mintakulut 2 389,02e; poistot 2 743,28e. YLEIS-JA TALOUSHALLINTO Tulot , , , ,38-655,62 Menot , , , , ,14 Netto , ,00 0, , , ,52 Tulojen ylitys:muut toimitatuotot ,42e Tulojen alitus: Myyntituotot 2 814,04e; Tuet ja avustukset e. Menojen ylitys: muut hlösivukulut 597,58e; muut toim.kulut 6 844,71e; Menojen alitus: Palkat ja palkkiot 8 718,12e; eläkekulut 6 354,85e; Palveluiden ostot ,22e; aineet, tarvikk.,tavarat 1 250,24e. 200 peruspalvelu/sivistystoimi Tulot , , , , , ,15 Menot , , , , , ,79 Netto , , , , , ,94 Sivistystoimen tuolojen ylitykset: Maksutuotot ,07e; Muut toimintatuotot ,50e; tuet ja avustuket ,07. Alitukset: Myyntituotot ,49e. Kulujen alitukset: Palkat ja palkkiot ,01e; eläke- ja muut henk.sivuk ,64e; Palvelujen ostot ,78e; ostot tilik.aik. 471,69e;avustukset ,66e; Muut toim.kulut 913,19e; poistot 413,82e. 300 peruspalvelu/sosiaalitoimi Tulot , ,00 0, , , ,38 Menot , ,00 0, , , ,98 Netto , ,00 0, , , ,36 Sosiaalitoimen tulojen ylitykset:myyntituotot ,67 e; Maksutuotot ,20e. tulojen alitukset: Tuet ja avustukset ,36e; Muut toimintatuotot ,89e. Kulujen alitukset: Palkat ja palkkiot ,67e; eläkekulut ,81e; Muut hlösivukulut 907,35e ;aineet,tarvikk.tavarat ,62e; avustukset ,15e. Kulujen ylitykset:palvelujen ostot ,79e. Muut toim.kulut 527,43e; poistot 515,36e.

54 S i v u peruspalvelu/terveydenhuoltopalvelut Tulot 0,00 0,00 0,00 Menot , , , , , ,92 Netto , , , , , ,92 Terv.huollon menojen alitukset: Palvelujen ostot ,42e; Menojen ylitys: Eläkekulut 2 673,54e; avustukset 166,80e; Muut toim.kulut 372,64e; poistot 1 405,52e. Erikoissairaanhoidon menot: alitus ,68e Kalliinhoidon tasaus: ,62e. Perusterv.huolto menot: ylitys ,71e Muut terv.huoltopalvelut: alitus ,95e. 400 RAKENNUS-JA YMPÄRISTÖTOIMI Tulot , , , ,76-906,24 Menot , , , , ,23 Netto , ,00 0, , , ,99 YHTEENSÄ Tulot , , , , , ,40 Menot , , , , , ,43 Netto , , , , , ,83 Menojen alitus ,41 Tulojen ylitys ,64 Menojen ylitys ,98 tulojen alitus ,24 Netto ,43 Netto ,40

55 S i v u 55 5 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelman toteutumisvertailu 2017 Kvalt x Hyväksynyt ylitykset/alitukset/ sisältää sisäiset erät Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Tp 2015 Alkuperäinen ta Ta-muutokset Ta-muutosten Toteutuma Poikkeama jälkeen , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,41 Muut toimintatuoto , , , , ,10 Toimintamenot , , , , , ,41 Henkilöstömenot , , , , , ,27 Palvelujen ostot , , , , , ,96 Aineet, tarvik.tavar , , , , , ,21 Avustukset , , , , ,62 Muut toimintakulut , , , , , ,65 Toimintakate , , , , , ,81 Verotulot , , , , ,33 Valtionosuudet , , , , ,00 Rah.tuotot ja menot , , , , ,35 Korkotuotot 6 416, , , ,28 791,28 Muut rah.tuotot , , , , ,88 Korkokulut , , , , ,40 Muut rah.kulut -388, , ,00-713, ,79 Vuosikate , , , , , ,49 Poistot ja arvonal , , , , ,98 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden tulos Poistoeron vähennys Tilikauden yli/ali jäämä , , , , , , , , , ,28-1, , , , , , ,79 Erittely verotuloista Kunnan tulovero Kiinteistövero Yhteisövero Verovuosi 2015 Verovuosi , , , , , , , , ,83-563, , , , , , , , , , ,33 Tuloveroprosentti 21,50 21, Yleinen kiinteistöver Vakituisten asuinrak Muiden kuin vakituis asuinrakennusten Yleishyödyllisen yh- Kiinteistövero % Tulot yli arvion ,40 0,9 Tulot alle arvion ,23 0,45 erotus ,17 1,05 0,75 Menot alle arvion ,25 teisön Menot yli arvion ,63 erotus ,62 erotus ,79

56 S i v u 56 6 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN Investointiosan toteutumisvertailu 2016 Kvalt x hyväksynyt ylitykset/alitukset TOIMIELIN A Tehtävä JOHDON INVESTOINNIT 101 MAA-ALUEIDEN MYYNTI Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Menot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot ,00 0, , , ,84 Nettomeno ,00 0, , , , ASUNTO-OSAK.HANK./MYYNTI Menot , , , , ,10 Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Investoinnit netto , , , , , OSAKKEET JA OSUUDET Menot 0,00 0,00 0, , ,93 Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Investoinnit netto 0,00 0,00 0, , ,93 JOHDON INVESTOINNIT YHTEENSÄ Menot , , , , ,17 Tulot ,00 0, , , ,84 Nettomeno 0, , , , ,33 TOIMIELIN B TEHTÄVÄ TIETOTEKNIIKAN INVESTOINNIT 130 TIETOTEKNIIKAN INVESTOINNIT Menot ,00 0, ,00 0, ,00 Nettomeno ,00 0, ,00 0, ,00 TIETOTEKNIIKAN INVESTOINNIT YH- TEENSÄ ,00 0, ,00 0, ,00 TOIMIELIN C TEHTÄVÄ SIVISTYSTOIMEN INVESTOINNIT 155 OPP.TEKN.LAITTEET/PER.OP,LUKIO ei hankintoja Menot ,00 0, ,00 0, ,00 Nettomeno ,00 0, ,00 0, ,00 Investointi siirretty käyttötalouden puolelle, (1 588,00e) 207 YHTENÄISKOULU

57 S i v u 57 Menot ,00 0, , , ,76 Nettomeno ,00 0, , , , KANSALAISOPISTO Menot ,00 0, , , ,29 Nettomeno ,00 0, , , ,29 SIVISTYSLAUTAKUNNAN INVESTOINNIT YHTEENSÄ Menot ,00 0, , , ,47 Nettomeno ,00 0, , , ,47 TOIMIELIN D Tehvävä SOSIAALITOIMEN INVESTOINNIT 204 VANHAINKOTI Menot ,00 0, , ,09 352,91 Nettomeno ,00 0, , ,09 352, VUODEOSASTO Menot ,00 0, , , ,37 Nettomeno ,00 0, , , , VANHAINKOTI/WC-TILAT Menot ,00 0, , , ,98 Nettomeno ,00 0, , , , PALVELUASUMISEN SUUNNITTELU Menot ,00 0, ,00 0, ,00 Nettomeno ,00 0, ,00 0, , TERV.H.PALV./POT.HALL.TIETOJÄRJESTE LMÄ ei hankintoja Menot 0, , , , ,25 Nettomeno 0, , , , ,25 SOSIAALITOIMI YHTEENSÄ Menot , , , , ,51 Nettomeno ,00 0, , , ,51 TOIMIELIN E Tehtävä KIINTEISTÖTOIMEN INVESTOINNIT 159 PALOASEMA Menot ,00 0, , , ,93 Nettomeno ,00 0, , , , TORIALUE/LAITURIT.TORIKOJUT Menot ,00 0, , , ,52 Nettomeno ,00 0, , , , KIINTEISTÖTOIMEN INVESTOINNIT YHTEENSÄ

58 S i v u 58 Menot ,00 0, , , ,45 Nettomeno ,00 0, , , ,45 TOIMIELIN F Tehtävä LIIKENNEVÄYLIEN INVESTOINNIT 182 KAAVATIET (PÄÄLLYSTYS) Menot ,00 0, , ,72-248,72 Nettomeno ,00 0, , ,72-248, KATUVALOJEN SANEERAUS Menot ,00 0, , , ,31 Nettomeno ,00 0, , , , LIIKUNTAREITISTÖT Menot ,00 0, , , ,69 Nettomeno ,00 0, , , ,31 LIIKENNEVÄYLIEN INVESTOINNIT YH- TEENSÄ Meno ,00 0, , , ,28 Nettomeno ,00 0, , , ,28 KAIKKI YHTEENSÄ Menot , , , , ,88 Tulot ,00 0, , , ,84 Nettomeno , , , , ,04 TOIMIELIN A Tehtävä JOHDON INVESTOINNIT 101 MAA-ALUEIDEN MYYNTI Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Menot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot ,00 0, , , ,84 Nettomeno ,00 0, , , , ASUNTO-OSAK.HANK./MYYNTI Menot , , , , ,10 Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Investoinnit netto , , , , , OSAKKEET JA OSUUDET Menot 0,00 0,00 0, , ,93 Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Investoinnit netto 0,00 0,00 0, , ,93 JOHDON INVESTOINNIT YHTEENSÄ Menot , , , , ,17 Tulot ,00 0, , , ,84

59 S i v u 59 Nettomeno 0, , , , ,33 TOIMIELIN B TEHTÄVÄ TIETOTEKNIIKAN INVESTOINNIT 130 TIETOTEKNIIKAN INVESTOINNIT Menot ,00 0, ,00 0, ,00 Nettomeno ,00 0, ,00 0, ,00 TIETOTEKNIIKAN INVESTOINNIT YH- TEENSÄ ,00 0, ,00 0, ,00 TOIMIELIN C TEHTÄVÄ SIVISTYSTOIMEN INVESTOINNIT 155 OPP.TEKN.LAITTEET/PER.OP,LUKIO ei hankintoja Menot ,00 0, ,00 0, ,00 Nettomeno ,00 0, ,00 0, ,00 Investointi siirretty käyttötalouden puolelle, (1 588,00e) 207 YHTENÄISKOULU Menot ,00 0, , , ,76 Nettomeno ,00 0, , , , KANSALAISOPISTO Menot ,00 0, , , ,29 Nettomeno ,00 0, , , ,29 SIVISTYSLAUTAKUNNAN INVESTOINNIT YHTEENSÄ Menot ,00 0, , , ,47 Nettomeno ,00 0, , , ,47 TOIMIELIN D Tehvävä SOSIAALITOIMEN INVESTOINNIT 204 VANHAINKOTI Menot ,00 0, , ,09 352,91 Nettomeno ,00 0, , ,09 352, VUODEOSASTO Menot ,00 0, , , ,37 Nettomeno ,00 0, , , , VANHAINKOTI/WC-TILAT Menot ,00 0, , , ,98 Nettomeno ,00 0, , , , PALVELUASUMISEN SUUNNITTELU Menot ,00 0, ,00 0, ,00 Nettomeno ,00 0, ,00 0, , TERV.H.PALV./POT.HALL.TIETOJÄRJESTE LMÄ ei hankintoja

60 S i v u 60 Menot 0, , , , ,25 Nettomeno 0, , , , ,25 SOSIAALITOIMI YHTEENSÄ Menot , , , , ,51 Nettomeno ,00 0, , , ,51 TOIMIELIN E Tehtävä KIINTEISTÖTOIMEN INVESTOINNIT 159 PALOASEMA Menot ,00 0, , , ,93 Nettomeno ,00 0, , , , TORIALUE/LAITURIT.TORIKOJUT Menot ,00 0, , , ,52 Nettomeno ,00 0, , , , KIINTEISTÖTOIMEN INVESTOINNIT YHTEENSÄ Menot ,00 0, , , ,45 Nettomeno ,00 0, , , ,45 TOIMIELIN F Tehtävä LIIKENNEVÄYLIEN INVESTOINNIT 182 KAAVATIET (PÄÄLLYSTYS) Menot ,00 0, , ,72-248,72 Nettomeno ,00 0, , ,72-248, KATUVALOJEN SANEERAUS Menot ,00 0, , , ,31 Nettomeno ,00 0, , , , LIIKUNTAREITISTÖT Menot ,00 0, , , ,69 Nettomeno ,00 0, , , ,31 LIIKENNEVÄYLIEN INVESTOINNIT YH- TEENSÄ Meno ,00 0, , , ,28 Nettomeno ,00 0, , , ,28 KAIKKI YHTEENSÄ Menot , , , , ,88 Tulot ,00 0, , , ,84 Nettomeno , , , , ,04

61 S i v u 61 7 RAHOITUSOSANTOTEUTUMINEN Talousarvio 2016 Ta-muutos Ta + Tamu Toteutunut 2016 Poikkeamat Tp 2015 Rahoitusosan toteutuminen Vuosikate , , , , , ,49 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät ,73 0,00 0,00 0, , ,51 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , , ,88 Rah.osuudet invest.menoihin 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,00 0, , , ,33 Toiminnan ja invest.rahavirta , , , , , ,53 Rahoitusksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisäys 0, ,00 0, , , ,23 Pitkäaik.lainojen vähennys , ,00 0, , ,00 8,00 Lyhytaik.lainojen muutos 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant.var.ja po:n muut ,65 0,00 0,00 0,00 970,64 970,64 Vaihto-omaisuuden muutos 334,07 0,00 0,00 0,00 620,05 620,05 Saamisten muutos ,97 0,00 0,00 0, , ,05 Korottomien velkojen muutos ,20 0,00 0,00 0, , ,14 Rahoituksen rahavirta , ,00 0, , , ,01 RAHAVAROJEN MUUTOS ,99 0, , , , ,54

62 S i v u 62 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1 TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot , ,37 Maksutuotot , ,40 Tuet ja avustukset , ,84 Muut toimintatuotot , ,57 Toimintatuotot yhteensä , ,18 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,77 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,88 Muut henkilösivukulut , ,31 Palvelujen ostot , ,60 Aineet,tarvikkeet, tavarat , ,40 Avustukset , ,92 Muut toimintakulut , ,50 Toimintakulut yhteensä , ,38 Toimintakate , ,20 Verotulot , ,21 Valtionosuudet , ,00 Käyttökate , ,01 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7 421, ,44 Muut rahoitustuotot , ,65 Korkokulut , ,47 Muut rahoituskulut -713,21-388,81 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,81 Vuosikate , ,82 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , ,90 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0,00 0,00 Tilikauden tulos , ,92 Poistoeron muutos 4 698, ,28

63 S i v u 63 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,20 Toimintatuotot/Toimintakulut,% 14,33 13,07 Vuosikate/Poistot % 104,20 114,99 Vuosikate/asukas 175,19 175,09 Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot/Toimintakulut,%: 100 x Toimintatuot/(toimintakulut- valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot %: 100xvuosikate/poistot ja arvonalentumiset Vuosikate Vuosikate on kunnan talouden tasapainon tärkein arviointikriteeri. Kun toimintakatteeseen lisätään verotulot ja valtionosuudet sekä otetaan huomioon rahoitustuotot ja -kulut, saadaan tuloslaskelman vuosikate. Vuosikate osoittaa sen, kuinka paljon palvelujen tuottamisen jälkeen kunnan tulorahoi-tuksesta jää investointien kattamiseen. Talous on tasapainossa, jos vuosikatteella voidaan rahoittaa investointien nettomenot. Poistot Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat valtuuston hyväksymään poistosuunni-telmaan, jota on tarkistettu ( 73), ( 52) ja ( 10) ja ( 11). Suunnitelman mukaisella poistamisella tarkoitetaan pysyvien vastaavien aineellisten ja aineet-tomien hyödykkeiden hankintamenojen kirjaamista kuluksi järjestelmällisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

64 S i v u 64 2 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,82 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,73 Investointien rahavirta Investointimenot , ,55 Rahoitusosuudet investointeihin 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyöd. luov.tulot , ,98 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,52 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,23 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant.var.ja po:n muutokset 970, ,65 Vaihto-omaisuuden muutos 620,05 334,07 Saamisten muutos , ,97 Korottomien velkojen muutos , ,20 Rahoituksen rahavirta , ,51 Rahavarojen muutos , ,99 Rahavarojen muutos , ,99 Yhteensä Rahavarat , ,30 Rahavarat , ,29 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 133,41 115,46 Pääomamenojen tulorahoitus, % 48,20 46,34 Lainanhoitokate 0,88 0,93 Kassan riittävyys, pv 3,08 1,56 Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentakaavat: Investointien tulorahoitus %: 100 * Vuosikate/investointien omahankintameno

65 S i v u 65 Pääomamenojen tulorahoitus %: Lainanhoitokate: 100 * Vuosikate/investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) (Vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainan-lyhennykset) Kassan riittävyys pv: 365 pv*kassavarat /kassasta maksut tilikaudella Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Toiminnan ja investointien rahavirta- välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitkällä aikavälillä. Omarahoitusosuusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Rahoituslaskelman tunnuslukujen selitykset: Investointien tulorahoitusprosentti mittaa sitä, kuinka suuri osa kunnan investoinneista on pystytty rahoittamaan kokonaistulorahoituksella (sisältäen kertaluonteiset erät). Loppuosa tilikauden investoinneista katetaan joko omalla tai vieraalla pääomalla. Pääomamenojen tulorahoitusprosentti mittaa tulorahoituksen riittävyyttä pääoma-menoihin. Tunnusluvussa lasketaan vuosikatteen suhde pääomamenoihin, joita ovat investointien omahankintamenot, antolainojen nettolisäys ja lainojen lyhennykset. Pääomamenojen tulorahoitusprosentti on 48,20. Lainanhoitokate mittaa tulorahoituksen riittävyyttä lainanhoitomenoihin. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Tunnusluvun asteikko on seuraava: 1 = huono, 1-2 tyydyttävä, yli 2 hyvä. Lainanhoitokate on 0,88

66 S i v u 66 3 TASE TASE VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,85 I Aineettomat hyödykkeet , ,94 1. Aineettomat oikeudet 5 265, ,33 2. Muut pitkävaikutteiset menot , ,61 II Aineelliset hyödykkeet , ,65 1. Maa- ja vesialueet , ,41 2. Rakennukset , ,92 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,92 4. Koneet ja kalusto , ,46 6. Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , ,94 III Sijoitukset , ,26 1. Osakkeet ja osuudet , ,32 3. Muut lainasaamiset , ,94 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,76 1. Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 2. Lahjoitusrahastojen varat , ,91 3. Muut toimeksiantojen varat 4 699, ,85 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 7 202, ,14 1. Valmiit tuotteet 7 202, ,14 II Saamiset , ,30 Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 2. Lainasaamiset 0,00 0,00 3. Muut saamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,30 1. Myyntisaamiset , ,25 4. Siirtosaamiset 4 362, ,73 3. Muut saamiset , ,32 III Rahoitusarvopaperit 0,00 0,00 2. Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0,00 0,00 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,30 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,35 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA , ,45 I Peruspääoma , ,95 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,30 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,20 C POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUK- SET , ,50 1. Poistoero , ,50 PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00 1. Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,14 1. Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 2. Lahjoitusrahastojen pääomat , ,91 3. Muut toimeksiantojen pääomat , ,23 VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,09 II Lyhytaikainen , ,17

67 S i v u Lainat rah. ja vakuutuslait , ,00 5. Saadut ennakot , ,90 6. Ostovelat , ,85 7. Muut velat , ,44 8. Siirtovelat , ,98 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,35 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 58,65 59,82 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 30,69 29,63 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 0,80 0,77 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 299,61 283,32 Lainat /asukas 1756, ,67 Lainakanta (1.000 ) Lainasaamiset (1.000 ) Asukasmäärä

68 S i v u 68 KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT Ulkoiset Tulot % % milj. milj. Varsinainen toiminta Toimintatuotot 3,3 14,16 2,9 12,83 Verotulot 8,5 36,47 8,8 38,93 Valtion osuudet 11,4 48,91 10,8 47,77 Korkotuotot 0,007 0,03 0,006 0,03 Muut rahoitustuotot 0,1 0,43 0,1 0,44 Satunnaiset tuotot 0 0 Tulorah. korjauserät -käyttöomaisuuden myyntivoitot 0 0, Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyöd.luov.tulot Rahoitustoiminta Antolainasaam. vähennys Oman pääoman vähennys/lisäys Kok. tuot yhteensä 23,31 100,00 22,61 100,00 Menot Toimintakulut 22,80 96,04 22,00 95,44 Korkokulut 0,04 0,17 0,05 0,22 Muut rahoituskulut 0 0, Satunnaiset kulut 0 0, Investointimenot 0,3 1,26 0,4 1,74 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,6 2,53 0,6 2,6 Yhteensä 23,74 100,0 23,05 100,0

69 S i v u 69 4 KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNIN TULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,68 Toimintakulut * , ,38 Osuus osak.yhtiön voitosta/tapp. Toimintakate , ,70 Verotulot , ,97 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot , ,40 Muut rahoitustuotot , ,76 Korkokulut , ,40 Muut rahoituskulut , ,18 Vuosikate , ,85 Poistot ja arvonalentumiset: Suunn.mukaiset poistot , ,51 Omistuksen eliminointierot Arvonalentumiset 0,00 0,00 Satunnaiset erät 44, ,00 Tilikauden tulos , ,34 Tilinpäätössiirrot , ,84 Tilikauden verot * , ,00 Laskennalliset verot , ,58 Vähemmistöosuudet -32,39-32,39 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , ,53 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 49,07 48,99 Vuosikate/poistot, % 107,53 104,08 Vuosikate, euroa/asukas 438,49 418,45 Asukasmäärä

70 S i v u 70 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,85 Satunnaiset erät 44, ,00 Tilikauden verot Tulorahoituksen korjauserät , ,46 Investointien rahavirta Investointimenot , ,11 Investointim.-Omistusos.muutos 0,00 0,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,63 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 Pysyvien vast.hyödykkeiden , ,15 luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta , ,98 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Antolainojen lisäys -253,18-362,76 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,19 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,58 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,40 Varausten lisäys/vähennys Oman pääoman muutokset 3 405, ,92 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po.muutokset , ,61 Vaihto-omaisuuden muutos , ,95 Saamisten muutos , ,32 Korottomien velkojen muutos , ,09 Rahoituksen rahavirta yhteensä , ,06 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,08 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,42 Rahavarat , , , ,97 erotus 0,03-0,11 Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus, % 181,71 172,28 Pääomamenojen tulorahoitus, % 72,81 72,20 Lainanhoitokate 1,19 1,21 Kassan riittävyys (pv) 16,88 13,24 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Toiminnan ja investointien rahavirta- välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitkällä aikavälillä. Omarahoitusosuusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä

71 S i v u 71 tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi.

72 S i v u 72 KONSERNITASE (lyhennetty) KONSERNI KONSERNI VASTAAVAA YHTEENSÄ YHTEENSÄ PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,85 Muut pitkävaikutteiset menot , ,61 Ennakkomaksut 0,00 419,95 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,41 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,23 Rakennukset , ,83 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,88 Koneet ja kalusto , ,18 Muut aineelliset hyödykkeet 3 496, ,09 Ennakkomaksut ja keskeneräiset , ,39 hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,60 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 1 639, ,83 Muut osakkeet ja os , ,93 Muut lainasaamiset , ,32 Muut saamiset , ,07 Sijoitukset yhteensä , ,15 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,86 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Vaihto-omaisuus , ,85 Pitkäaikaiset saamiset 4 176, ,82 Lyhytaikaiset saamiset , ,57 Rahoitusarvopaperit 0,00 0,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,42 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,68 KONSERNI KONSERNI VASTATTAVAA YHTEENSÄ YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,95 Arvonkorotusrahasto , ,33 Muut omat rahastot , ,85 Ed.tilikausien yli-/alijäämä , ,22 Tilikauden yli-/alijäämä , ,53 Oma pääoma yhteensä , ,88 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,39

73 S i v u 73 Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset , ,77 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,45 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen , ,14 Pitkäaikainen koroton , ,56 Lyhytaikainen korollinen , ,66 Lyhytaikainen koroton , ,76 Vieras pääoma yhteensä , ,12 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,61 tase ero 0,00 0,07 Konsernitaseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste, % 48,89 48,90 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 33,60 33,39 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas 888,83 807,34 Konsernin lainat, /asukas 2 859, ,82 Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä

74 S i v u 74 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KUNNAN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Maa-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen hankintamenoon. 2. TULOSLASKELMAN JA TASEEN ESITTÄMISTAPA Tuloslaskelman tai taseen esittämistapaa ei ole muutettu. Uudet tilikauden aikana avatut tilit lisätty tuloslaskelman rivitietoihin. 3. OIKAISUT EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOIHIN Ei ole tehty oikaisuja 4. VERTAILUKELPOISUUS 5. AIKAISEMPIIN TILIKAUSIIN KOHDISTUVAT TUOTOT JA KULUT 6. YKSITTÄISEEN TASE-ERÄÄN SISÄLTYVÄT OSAT, JOTKA KOSKEVAT USEAA TASE-ERÄÄ 7. VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätöksen laajuus

75 S i v u 75 Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt, sekä kaikki kuntayhtymät, mutta ei omistusyhteysyhteisöjä, joissa kunnan omistusosuus on vähäinen. Yhdistely ei ole tarpeen oikean ja riittävän tiedon antamiseksi (KPL 6:12.2. ). Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut, sekä saamiset ja velat ovat vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Poikkeavat tilikaudet Vähemmistöosuudet Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen ja asunto-osakeyhtiöiden käyttöomaisuuden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu tytäryhteisön oman pääoman erää edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) vastaan. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset on vuonna 2016 jaettu uuden ohjeen mukaisesti konsernituloslaskelmassa laskennallisten verojen muutokseen ja tilikauden yli- tai alijäämään sekä konsernitaseessa omaan pääomaan ja laskennalliseen.

76 S i v u 76

77 S i v u 77

78 S i v u 78 Aineettoma t hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Tietokoneo hj.+ muut pitkävaik.m enot Maa-alueet Rakennukset Kiinteät rakenteet Keskeneräiset hankinnat Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , , ,59 Lisäykset tilikauden aikana , , ,54 Lis.tilik.aikana/keskeneräiset , , , ,75 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana , ,16 Tilikauden poisto , , , , ,98 Kirjanpitoarvo , , , , , , ,74 Osakkeet ja Osuudet Yhteensä Lainasaamiset Tytäryhteisö Omistusyht. Kuntayht. Muut Tytäryhteisöt Muilta Poistamaton hankintameno , , , , , , ,32 Lisäykset tilikauden aikana , ,83 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , , , ,32 Kunnan kirjanpidon ulkopuolella testamenttina saatu Asunto Oy Sulkavan Mäntykangas N:o A004 osake on myyty hintaan e. Suoritus ja kauppakirjat allekirjoitettu Nimi Kotipaikka Kunnan omiskonsernin Kuntakonsernin osuus (1000 euroa) tusosuus % omistus- omasta vieraasta tilik.voitosta/ osuus % pääomasta pääomasta tappiosta 20.Tytäryhteisöt Sulkavan Vuokratalot Oy As.Oy Melatie/Sulkava As.Oy Sulkavan Lohilahti/S Kiinteistö Oy Sulkavan Leppäkuja Sulkavan Palvelut Oy Kiinteistö Oy Pieksuunlahti Kuntayhtymät Itä-Savon Shpiirin ky/slinna 7,85 7, Etelä-Savon maakunta- 2,048 2, liitto/mikkeli Itä-Suomen Päihdehuol- 0, , lon ky/tuustaipale Vaalijalan ky/pieksänmäki 1, , Itä-Savon koulutuskunta 6, , yhtymä/savonlinna Yhdistelemättömät 22.Omistusyhteysyhteisöt As.Oy Salmenkangas/Sva 48,75 48, As. Oy Aapinrinne 27,9 27, Sulkavan Kiinteistö Oy Järvi-Saimaan Palvelut Oy

79 S i v u 79

80 S i v u 80

81 S i v u 81