S i v u 0. Tasekirja 2015

Transkriptio

1 S i v u 0 Tasekirja 2015 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 S i v u 1 SISÄLTÖ I TOIMINTAKERTOMUS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN HALLINTO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Henkilöstö YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE SULKAVAN KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernin toiminnan ohjaus Konsernirakenne Keskeisimpien tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS II TOTEUTUMISVERTAILU TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSANTOTEUTUMINEN III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITILINPÄÄTÖS IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT V ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT VI LUETTELOT JA SELVITYKSET... 75

3 S i v u 2 I TOIMINTAKERTOMUS 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kuntasektorin uudistustyö jatkui vuonna 2015 kuten aiempina vuosina. Erityisesti keskustelun keskiössä oli sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus ja aluehallintouudistus. Sote-asiat työllistivät sekä maakuntatasolla että omassa kunnassa. Haasteita lisäsi entisestään heikentyvä taloustilanne niin valtakunnallisesti kuin kuntatasolla. Sulkavan kunnassa on tehty laajaa yhteistyötä Juvan ja Rantasalmen kuntien kanssa. Vuonna 2014 toimintansa aloittanut kuntien yhteinen tekninen ja tukipalveluyhtiö Järvi-Saimaan Palvelut Oy jatkoi hyvin alkanutta toimintaansa. Sama koskee kolmen kunnan yhteistä Järvi-Saimaan kansalaisopistoa, jonka vireä toiminta on näkynyt seudulla positiivisena piristysruiskeena ja aktivoittanut monen ikäisiä kuntalaisia tutustumaan monipuoliseen kurssitarjontaan. Rantasalmi isännöi yhteistä ympäristötoimea samoin kuin yhteistä maaseututoimea. Juva puolestaan isännöi kolmen kunnan yhteistä sivistysjohtajaa. Kuntien lukioiden välillä on yhteistyösopimus, ja tätä yhteistyötä on tarkoitus laajentaa ja syventää edelleen. Lisäksi kunnilla on yhteinen Leader-yhdistys, jossa mukana on myös Joroisten kunta. Sulkavan kunta teki lisäksi sopimuksen Enonkosken kunnan palkanlaskennasta. Savonlinnan suuntaan tehdään laajamittaista yhteistyötä, mm. hankintojen, elinkeinoelämän, työllisyyspalveluiden, sivistystyön ja nuorisotoiminnan osalta. Sulkavan kunta on Savonlinnan musiikkiopiston jäsen. Koulutuksessa tärkeä ja näkyvä yhteistyökumppani on koulutuskuntayhtymä SAMI. Sulkavan kunta ostaa merkittävästi seudullisia palveluita Savonlinnan eri toimijoilta (mm. kriisikeskuksen palveluita, perhepalveluita, päihde- ja katkaisuhuoltoa, eläinlääkintää ja ympäristöterveydenhuoltoa). Kunnan sisäisen valvonnan tarkoituksena on tuottaa tietoa toimintojen tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta, lakien ja säädösten noudattamisesta ja taloudellisesta raportoinnin luotettavuudesta. Sisäinen valvonta suoritetaan Sulkavan kunnassa kerran vuodessa, sen lisäksi, että sisäistä tarkastusta suoritetaan organisaatiossa eri tasoilla päivittäin mm. laskujen maksun hyväksymisen yhteydessä sekä luottamushenkilöorganisaation toimesta. Sisäisessä valvonnassa ei ole paljastunut asioita, joihin olisi pitänyt välittömästi puuttua. Esille nousseet asiat ovat olleet yleisimmin toiminnan kehittämiseen ja työjärjestelyihin liittyviä asioita. Viranhaltijapäätösten hallintosäännön ja lainmukaisuuden valvontaa toteutetaan jatkuvan omavalvonnan, seurannan, valitusoikeuden ja otto-oikeuden myötä. Mahdolliset tekniset virheet korjataan heti kun ne havaitaan. Lainmukaisuuden valvontaa tapahtuu myös tiedottamisen myötä. Kunnan tiedotuspolitiikka on avointa, mikä helpottaa valvonnan toteutumista ja epäkohtiin puuttumista. Lisäksi palkanlaskenta tarkastaa hallintosäännön ja lainmukaisuuden toimeenpanovaiheessa henkilöstöpäätösten suhteen ja taloushallinto talouteen liittyvien päätösten suhteen. Loppuvuodesta 2015 Sulkavalla aloitettiin laitospaikkojen muuttaminen tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Lisäksi kunnanvaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutuksen osana kuntatalouden pelastamista. Sulkava haluaa pitää kuntatalouden kunnossa, säilyttää kuntalaisille palvelut ja lisäksi turvata työpaikat. Kilpailutuksen aloittamispäätös oli kunnanvaltuustossa yksimielinen. Vuonna 2015 toteutettiin mittava markkinointikampanja, joka kohdistui yhtälailla kuntamarkkinointiin kuin Kuumienkivien alueen tonttien ja kerrostalohankkeen markkinointiin. Esitän lämpimät kiitokseni kunnan henkilöstölle sekä luottamushenkilöille hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna. Toivon, että samanlainen yhdessä tekeminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Rinna Ikola-Norrbacka Kunnanjohtaja

4 S i v u 3 2 KUNNAN HALLINTO 2.1 Kunnanvaltuusto Kunnassa on valtuusto, joka vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Valtuusto päättää: 1) kuntastrategiasta; 2) hallintosäännöstä; 3) talousarviosta ja taloussuunnitelmasta; 4) omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta; 5) liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista; 6) varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista; 7) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista; 8) palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista; 9) takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 10) jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; 11) luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 12) tilintarkastajien valitsemisesta; 13) tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta; 14) muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. Kunnanvaltuuston paikkajakauma : Suomen Keskustan valtuustoryhmä 11 SDP:n valtuustoryhmä 5 Kokoomuksen valtuustoryhmä 3 Perussuomalaisten valtuustoryhmä 1 Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 1 Yhteensä 21 Kunnanvaltuuston puheenjohtajat: Puheenjohtaja Hannu Auvinen (Kesk.)

5 S i v u 4 I varapuheenjohtaja Lasse Partanen (Kesk.) II varapuheenjohtaja Vesa Ahonen (SDP) Kunnanvaltuusto Ahonen Vesa (SDP) Auvinen Hannu (Kesk.) Ikonen Asmo (Kok.) Kämäräinen Esko (Kesk.) Litmanen Virve (Kok.) Lyytinen Eeva (SDP) Nissinen Eetu (Kesk.) Nokelainen Sirpa (SDP) Parkkinen Jari (Kesk.) Parkkinen Johanna (Kesk.) Partanen Ari (SDP) Partanen Jari (PS) Partanen Kari (Kesk.) Partanen Lasse (Kesk.) Päykkönen Markku (Kesk.) Ralli Kaisa (Kesk.) Rentola Hanne-Maaria (KD) Repo Esa (Kesk.) Sihvola Marttiina (Kok.) Virta Vesa (Kesk.) Virtanen Hilkka (SDP) 2.2 Kunnanhallitus Kuntalain 38 : mukaan kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti. Kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Valtuusto voi päättää, että kunnanjohtajan sijasta kuntaa johtaa pormestari. Kuntalain 39 Kunnanhallituksen tehtävät Kunnanhallituksen tulee: 1) vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta; 2) vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta; 3) valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa; 4) edustaa kuntaa työnantajana ja vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta; 5) vastata kunnan toiminnan yhteensovittamisesta; 6) vastata kunnan toiminnan omistajaohjauksesta; 7) huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kunnanhallituksen tehtävistä ja ratkaisuvallasta on tarkemmat säännökset Sulkavan kunnan hallintosäännön (2015) 55 ja 56 :ssä.

6 S i v u 5 Kunnanhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Kaisa Ralli (Kesk.) Varapuheenjohtaja Partanen Ari (SDP) Jäsenet Litmanen Virve (Kok.) Nissinen Eetu (Kesk.) Parkkinen Johanna (Kesk.) Päykkönen Markku (Kesk.) Virtanen Hilkka (SDP) 2.3 Henkilöstö Henkilöstön määrä oli 132 henkilöä (ei sisällä kansalaisopiston sivutoimisia tuntiopettajia 62 hlöä). Vuonna 2014 oli 143, josta kokoaikaisia 117 ja osa-aikaisia 26. Lukuun sisältyvät kaikki tuona päivänä voimassa olleet palvelussuhteet. Lukuun sisältyvät näin ollen esim. kaikki perhevapailla olevat ja näiden sijaiset. Henkilökunnasta 82,58 % oli kokoaikaisessa palvelussuhteessa kuntaan, 17,42 % osa-aikaisessa. Henkilöstöstä naisia oli 87,88 %, miehiä 12,12 %. Vuodenvaihteen tilanne toimialoittain: Tulosalue Kokoaikaiset Osaaikaiset K+O Yht. Henkilöstö Kokoaik. miehet Kokoaik. naiset Kokoaik. yht. Osa-aik. miehet Osa-aik. naiset Osa-aik. yht. Kaik ki yht. Yht. % Keskushallinto ,09 Sivistystoimi ,52 Sosiaalitoimi ,39 yht % 15,38 84,62 81,82 3,85 96,15 18,18

7 S i v u 6 Koko henkilöstö % 80 % Sosiaalitoimi 60 % 40 % Sivistystoimi 20 % 0 % Kokoaik. miehet Kokoaik. naiset Osa-aik. miehet Osa-aik. naiset Keskushallinto Taulukko 1: Henkilökunnan poissaolot vuonna 2015 Vuoden aikana henkilökunnasta oli yht. hlöä yht. päivää * sairauslomalla * äitiyslomalla - - * hoitovapaalla * vuorotteluvapaalla * opintovapaalla * lomautettuna * taloudellisiin syihin per. vapaalla - - * koulutuksessa Taulukko 2: Vakituisessa palvelussuhteessa oleva henkilökunta Vakituisessa palvelussuhteessa Tulosalue Kokoaikaiset Osa-aikaiset K+O Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. yht. % Keskushallinto ,33 Sivistystoimi ,00 Sosiaalitoimi ,67 yht % 10,87 89,13 85,19 0,00 100,00 14,81 Vakituisessa palvelussuhteessa oli 108 henkilöä. Vuonna 2014 oli 113, josta kokoaikaisia 99 ja osa-aikaisia 14. Henkilökunnasta 81,82 % oli vakituisessa palvelussuhteessa kuntaan.

8 S i v u 7 Taulukko 3: Määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva henkilökunta Määräaikaisessa palvelussuhteessa Tulosalue Kokoaikaiset Osa-aikaiset K+O Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. yht. % Keskushallinto ,50 Sivistystoimi ,33 Sosiaalitoimi ,17 yht % 29,41 70,59 70,83 14,29 85,71 29,17 Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 24 henkilöä. Vuonna 2014 oli, josta kokoaikaisia 18 ja osa-aikaisia 12. Henkilökunnasta 18,18 % oli määräaikaisessa palvelussuhteessa kuntaan. Taulukko 4: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Kaikki yht. Vuotta Miehet lkm Miehet % Naiset lkm Naiset % Yht. lkm Yht. % , ,0 1 0, ,3 2 66,7 3 1, , ,0 5 2, ,0 9 75,0 12 6, , ,6 13 6, , ,2 17 8, , , , , , , , , , , ,0 17 8, ,6 5 71,4 7 3,6 Yht , , ,00 Keski-ikä vuotta 49,3 49,2 49, kunnan henkilöstön keski-ikä oli 49,6 vuotta.

9 S i v u 8 Lkm Työntekijöiden ikä- ja sukupuolijakauma v Ikä vuotta Miehet lkm Naiset lkm Valtaosa kunnan työntekijöistä on naisia. Reilu kolmasosa henkilöstöstä on yli 55-vuotiaita. 100 Työntekijöiden ikä- ja sukupuolijakauma prosentteina v % Ikä vuotta Miehet % Naiset % Kuviossa on esitetty, montako prosenttia ikäluokasta on miehiä ja naisia.

10 S i v u 9 Sairastuneiden henkilöiden lukumäärä (sairauslomat) Keskushallinto Peruspalvelutoimisto Kotipalvelut Lasten päivähoito Kehitysvammahuolto Palvelukeskus Kissankello Alakoulut Yläkoulu Lukio Muut Kansalaisopisto 3 2 Yhteensä Sairastuneiden henkilöiden lukumäärä /vuosi Kissankellossa on ollut korkeimmat lukemat vuonna 2015.

11 S i v u 10 Sairauspoissaolot (ei sis. työtapaturmia): Hlökunnan lukumäärä Sairast. hlöiden lkm joista lyhyitä 1-3 pv:n poissaoloja sair.hlöid en lukumäärä sair.pv:n lukumäärä sairauspvt/ henkilö Sairauspäivien lukumäärä Sairauspäivät/ henkilö Sairauspäivät/ henkilökunnan lukumäärä Keskushallinto ,75 9,56 7,17 Peruspalvelutoimisto ,33 2,33 1,75 Kotipalvelut ,10 29,36 25,69 Lasten päivähoito ,00 18,58 19,61 Kehitysvammahuolto ,60 22,83 22,83 Palvelukeskus Kissankello ,82 24,78 21,92 Alakoulut ,83 5,71 5,33 Yläkoulu ,00 9,78 5,87 Lukio ,00 2,00 0,50 Kansalaisopisto ,00 14,00 2,55 Muut ,50 14,67 8,80 Yhteensä ,83 17,53 13,68 Kansalaisopiston sivutoimiset ,50 8,67 0,42 Työtapaturmia vuonna 2015 oli yhteensä viidellä henkilöllä, yhteensä 150 päivää Henkilöstön lukumäärä v Sairast. hlöiden lkm Henkilökunnan lkm Kuviossa näkyy sinisellä henkilöstön määrä yksiköittäin ja samassa palkissa sairastuneiden henkilöiden lukumäärä. Esimerkiksi Kissankellossa henkilöstön lukumäärä oli 26 ja sairastuneiden lukumäärä 23. Sairastuneiden lukumääriin lasketaan kuitenkin mukaan kaikki vuoden aikana yksikössä työskennelleet joten luku ei ole suoraan verrannollinen vuodenvaihteen henkilöstömäärään.

12 S i v u 11 Alakoulut; 80 Yläkoulu; 88 Sairauspäivien lukumäärä v Lukio; 2 Kansalaisopisto; 28 Muut; 44 Keskushallinto; 86 Peruspalvelutoimisto; 7 Kotipalvelut; 411 Palvelukeskus Kissankello; 570 Kehitysvammahuolto; 137 Lasten päivähoito; 353 Lukumääräisesti eniten sairauspäiviä oli palvelukeskus Kissankellossa. Alakoulut; 5,33 Sairauspäivät/ henkilökunnan lukumäärä v Yläkoulu; 5,87 Lukio; 0,5 Kansalaisopisto; 2,55 Muut; 8,8 Keskushallinto; 7,17 Peruspalvelutoimisto; 1,75 Palvelukeskus Kissankello; 21,92 Kotipalvelut; 25,69 Kehitysvammahuolto; 22,83 Lasten päivähoito; 19,61 Henkilökunnan lukumäärään suhteutettu sairauspäivien lukumäärä on ollut suurin kotipalveluissa.

13 S i v u 12 Alakoulut; 12 Sairastuneiden henk. lukumäärä (lyhyt sairausloma, 1-3 pv) v Yläkoulu; 8 Kansalaisopisto; 0 Lukio; 1 Muut; 2 Keskushallinto; 8 Peruspalvelutoimisto; 3 Kotipalvelut; 10 Palvelukeskus Kissankello; 17 Lasten päivähoito; 17 Kehitysvammahuolto; 5 Lyhyitä sairauslomia henkilöä kohti oli eniten yläkoulussa. 3 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 1 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2015 tilikauden tulos oli 0,27 miljardia ylijäämäinen. Kun tilinpäätöstiedoista oikaistaan kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisistä aiheutuneet vaikutukset, yhteenlaskettu tulos pysyi lähes edellisvuosien tasolla. Tilastokeskuksen kokoamien kuntien viime vuoden tilinpäätösarvioiden mukaan lainakanta kasvoi yhteensä 0,5 miljardia euroa ja on nyt 17,0 miljardia, kasvua edellisestä vuodesta on kolme prosenttia. Merkittävin yksittäinen viime vuoden lukuja selittävä tekijä on liikelaitosten yhtiöittäminen. Se vaikutti muun muassa toimintatuottoihin, toimintamenoihin, investointeihin ja lainakantaan. Tilinpäätöstiedot osoittavat, että kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot laskivat noin yhdellä prosentilla. Menojen kasvua hidastivat yhtiöittämiset sekä erilaiset kuntien säästötoimet. KT Kuntatyönantajien kyselyn mukaan kunta-alalla leikattiin viime vuonna henkilöstömenoja noin 300 miljoonalla eurolla. Kuntien osuus työmarkkinatuen rahoituksesta kasvoi edellisestä vuodesta 160 miljoonaa ja oli viime vuonna yli 400 miljoonaa euroa. Yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,8 prosenttia. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,8 prosenttia, vaikka 98 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Muut verot, kuten yhteisö- ja kiinteistövero, kasvoivat kuitenkin nopeammin. Kiinteistöverotuotot kasvoivat 6,1 prosenttia. Yhteisöveron kasvua selittää työmarkkinatuen kuntaosuuden korotuksen kompensoiminen 75 miljoonalla eurolla. Kiinteistöveron kasvu johtui pääasiassa kiinteistöverouudistuksesta, jossa muun muassa nostettiin veroprosenttien ala- ja ylärajoja. Valtionosuusleikkauksista johtuen valtionosuudet pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Investoinnit pienenivät 100 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa lisämenopaineita aiheuttavat kas- 1 Kuntatalous 1/2016

14 S i v u 13 vava työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, turvapaikkahakijoiden määrä, lisääntyvä palveluiden kysyntä ja huomattavat investointitarpeet. 4 SULKAVAN KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Sulkavan kunnan talousarvio vuodelle 2015 oli euroa ylijäämäinen. Toimintatuotot olivat euroa arvioitua paremmat, johtuen mm. puunmyynnistä. Toimintakulut olivat euroa arvioitua suuremmat, johtunen erityisesti terveydenhuollon arvioitua suuremmista kustannuksista. Verotuloja kertyi euroa ja valtionosuuksia euroa arvioitua paremmin. Tilikauden ylijäämäksi tuli ,20 euroa. 5 VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Hallintosäännön 18 :ssä säädetään riskienhallinnasta. Säännöksen mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan ja kuntakonsernin riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Edelleen hallintosäännön19 :ssä säädetään ulkoinen ja sisäinen valvonta. Säännöksen mukaan kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kunnanjohtaja valvoo talousarvion noudattamista. Talous- ja hallintojohtajalla, kirjanpitäjänä toimivalla toimistosihteerillä ja muulla kunnanjohtajan määräämällä viranhaltijalla on oikeus suorittaa talouden hoitamiseen liittyvä sisäinen tarkastus missä tahansa kunnan toimipisteessä. Kunnanjohtajan vastuulla on kunnanhallituksen alaisena hoitaa kunnan ja kuntakonsernin valvonta. Riskienhallinnan kartoitus suoritetaan kaksi kertaa vuodessa, joista ensimmäinen osa kattaa alkuvuoden ( ) välisen ajan ja toinen osa loppuvuoden ( ) aikajakson. Valvonta suoritetaan erikseen kunnalle ja kuntakonsernille. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeen mukaan sisäisen valvonnan toteutumisesta raportoidaan kaksi (2) kertaa vuodessa seuraavasti: kunnanjohtaja kunnanhallitukselle tulosalueenjohtajat kunnanjohtajalle yksikön esimiehet tulosalueenjohtajille Kunnanjohtaja raportoi kunnanhallitukselle riskienkartoituksen tulokset. Kuntaa koskeva valvonta Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit. Toiminnalliset riskit koskevat mm. henkilöstön osaamista ja saatavuutta, tietojärjestelmien toimivuutta, suhdannevaihteluita ja lainsäädännön muutoksia. Rahoitusriskit voidaan ryhmitellä korkoriskiksi, valuuttariskiksi, likviditeettiriskiksi ja luottoriskiksi.

15 S i v u 14 Sulkavan kunnan sisäisen valvonnan kartoitus kattoi kaikki hallintokunnat. Sisäisen valvonnan kartoituksessa käsiteltiin seuraavia asioita sekä näistä aiheutuneita toimenpiteitä: Henkilöstön osaamistaso ja sen ylläpitäminen sekä henkilöstön saatavuus avoimiin tehtäviin Henkilöstön osaamistaso ja sen ylläpitäminen ovat keskeisiä kunnan toiminnalle, toiminnan jatkuvuuden kannalta on merkityksellistä onko henkilöstöä saatavilla avoimiin vakituisiin ja määräaikaisiin tehtäviin. Toistaiseksi henkilökuntaa on ollut saatavilla ja kaikilla hallinnonaloilla on mahdollisuus koulutukseen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kartoituksessa selvitettiin sisäisen valvonnan toimivuutta lakien ja päätösten sekä hyvän hallintotavan noudattamisessa erityisesti lakisääteisissä tehtävissä ja erityisesti silloin, kun niiden noudattamisessa on havaittu puutteita. Tätä seurataan jatkuvasti ja ongelmiin reagoidaan, mikäli niitä ilmenee. Tietojärjestelmien toimivuus. Kartoituksessa selvitettiin eri hallintokuntien kokemuksia tietojärjestelmien toimivuudesta. Tietojärjestelmien toimivuus on tärkeää ottaen huomioon, että moni asia toimii nykyään tietojärjestelmien kautta. Poikkeamat talousarvion raamiin nähden. Kartoituksessa käytiin tulosalueittain, onko talousarvion raamiin nähden ollut poikkeamia, ja jos niin, niin miksi ne ovat syntyneet. Rahoitusriskit Näitä ovat esimerkiksi korkoherkkien lainojen osuus kunnan korollisista lainoista. Vahinkoriskinä tulee ilmoittaa, kuinka paljon kunta käyttää vakuutuksia vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta. Lisäksi on suositeltavaa antaa tieto keskeisistä oikeudenkäynneistä sekä muista mahdollisista oikeudellisista tai viranomaisen toimenpiteisiin liittyvistä riskeistä. Korkoriskit on otettu huomioon ja kunnan henkilöstö ja omaisuus on vakuutettu asianmukaisella tavalla ja ne ovat ajan tasalla. Lisäksi pyydettiin ehdotuksia toimenpiteistä sisäisen valvonnan tehostamiseksi sekä oli annettu mahdollisuus antaa muita kommentteja / huomioita. Arvio riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilasta Arvioiden perusteella kunnan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tila on kohtuullisen hyvällä tasolla. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämiskohteet ja kehittäminen Riskien arviointityö saatetaan loppuun v aikana ja tarkemmat tiedot sen tuloksista tullaan esittämään v toimintakertomuksessa. Konsernivalvonta Konsernivalvonnan kartoitus on tehty kuntakonserniin kuuluvista tytäryhtiöistä (Sulkavan Palvelut Oy, Kiinteistö Oy Pieksuunlahti sekä Kiinteistö Oy Sulkavan Leppäkuja ja Sulkavan Vuokratalot Oy). Konsernivalvonnan osalta kartoituksessa käsiteltiin seuraavia asioita sekä näistä aiheutuneita toimenpiteitä: Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa. Selonteossa annetaan selvitys, miten tytäryhteisöjen ohjaus on konserniohjeessa, johtosäännössä tai muussa säännössä vastuutettu konsernijohdolle ja otetaan kantaa siihen, onko ohjeiden anto tytäryhteisöille ollut riittävää ja onko tiedonkulku järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla.

16 S i v u 15 Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä. Selonteossa selvitetään ohjeidenantomenettelyä kunnan edustajille tytäryhteisöissä päättyneellä tilikaudella ja annetaan arvio ohjeiden riittävyydestä ja siitä, kuinka hyvin valtuuston vahvistamia omistajapoliittisia linjauksia on tilikaudella noudatettu. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi. Selonteossa annetaan arvio tavoiteasettelun tarkoituksenmukaisuudesta ja riittävyydestä. Konsernipalvelujen käyttö. Selonteossa selvitetään konsernipalvelujen käyttöä ja annetaan arvio konserniohjeen asianmukaisesta noudattamisesta. Konsernipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joita konserniyhteisö tuottaa keskitetysti muille konserniyhteisöille. Tällaisia palveluja voivat olla muun muassa toimitila- ja kiinteistöpalvelut, taloushallinnon palvelut, tietohallinnon palvelut ja muut hallinnon palvelut kuten lakipalvelut ja arkistointi sekä monistus- ja painatuspalvelut. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä. Selonteossa arvioidaan riskienhallintajärjestelmien toimivuutta. Vakuuttamisessa ja omavastuuosuuksissa voidaan konsernissa noudattaa yhtenäisiä toimintaperiaatteita. Tämän lisäksi Sulkavan Palvelut Oy:n hallitus arvioi vuosittain riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tasoa yhtiössä. Arvio riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilasta Arvioiden perusteella riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tila yleisesti on kohtuullisen hyvällä tasolla. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämiskohteet ja kehittäminen Riskien arviointityö saatetaan loppuun v aikana ja tarkemmat tiedot sen tuloksista tullaan esittämään v toimintakertomuksessa. 6 Konsernin toiminta ja talous Kuntalain 6 :ssä säädetään kuntakonsernista seuraavasti: Kuntalaki 6. Kuntakonserni Yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Mitä kuntalaissa laissa säädetään kunnan tytäryhteisöstä, sovelletaan myös kunnan määräysvaltaan kuuluvaan säätiöön. Kunnan toiminta käsittää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan lisäksi osallistumisen kuntien yhteistoimintaan sekä muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan. Kuntalain 114 mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Kuntalain 116 :ssä kuntakonsernin tytäryhteisölle on annettu tiedonantovelvollisuus taloudestaan seuraavasti:

17 S i v u 16 Kunnan tytäryhteisön hallituksen tai sitä vastaavan toimielimen on annettava kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot. 6.1 Konsernin toiminnan ohjaus Kuntalain 14 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.3 kohdan mukaan konsernijohto käy vuosittain tavoite- ja tulosarviokeskustelut tytäryhteisön johdon kanssa. Voimavarojen ohjauksessa pääpaino on tuloksellisuudella. Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.4 kohdan mukaan kunnan ohjausvalta konserniin kuuluviin nähden pohjautuu seuraaville periaatteille: 1) Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin, tarvittaessa kunnan edustajille annetaan ohjeita kunnan kannan ottamiseksi tärkeimpiin asioihin. 2) Kunnanhallitus voi antaa yhtiö- ja vuosikokousedustajille ohjeita yhtiöiden hallitusten jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta. 6.2 Konsernirakenne

18 S i v u Keskeisimpien tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2015 Sulkavan kunta on yhtiöittänyt teknisen lautakunnan alle aiemmin kuuluneet tehtävät vuoden 2008 alusta lukien perustamalla näiden tehtävien hoitamista varten osakeyhtiön, Sulkavan Palvelut Oy:n (SPOY). Kunta omistaa yhtiön osakekannasta 100 %. Vuoden 2014 osalta kunnanhallitus päätti muuttaa Sulkavan Palvelut Oy:n toimintamallia aiempaa suppeammaksi. Taustalla tässä on kolmen kunnan yhteisten teknisen palveluyhtiön Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n perustaminen. Sulkavan Palvelut Oy:n tehtäväalueina ovat vesi- ja viemärilaitostoiminta, sopimusvalvonta, kunnan kiinteistöjen oston ja myynnin käytännön tehtävien hoito, yhtiön omien kiinteistöjen sekä maaomaisuuden hoito ja ylläpito sekä Lohilahden lämmöntuotannon hoito. Kuntalain 14 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.3 kohdan mukaan konsernijohto käy vuosittain tavoite- ja tulosarviokeskustelut tytäryhteisön johdon kanssa. Voimavarojen ohjauksessa pääpaino on tuloksellisuudella. Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.4 kohdan mukaan kunnan ohjausvalta konserniin kuuluviin nähden pohjautuu seuraaville periaatteille: 1) Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin, tarvittaessa kunnan edustajille annetaan ohjeita kunnan kannan ottamiseksi tärkeimpiin asioihin. 2) Kunnanhallitus voi antaa yhtiö- ja vuosikokousedustajille ohjeita yhtiöiden hallitusten jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta. Sitova tavoite Palvelutuotannossa onnistuminen Vesi- ja viemärilaitos Mittarit/arviointi SPOY toimii palvelujen tuottajana kunnalle/yhteisöille tehtyjen sopimusten mukaisesti. Vesi- ja viemärilaitos toimii voimassa olevien lupaehtojen mukaisesti. Yhtiössä ei ole ollut tilikaudella palkattua henkilöstöä. Toiminnallinen tavoite Yhteistyöratkaisut tuottavat synergiaetuja ja kustannustehokkuutta. Kunnan ja SPOY:n hallitukset pitävät seurantapalaverin 2 kertaa vuodessa. Vesi- ja viemäriverkostoa hoidetaan järjestelmällisesti Toteutunut ei toteutunut Lupaehtojen mukainen toiminta on onnistunut, vesi- ja viemäriverkkoa on hoidettu järjestelmällisesti, ongelmakohtiin on puututtu ja löydetty ratkaisut. Sulkavan Palvelut Oy Liiketoiminnan kulut Liiketoiminnan tulot Tilikauden tulos Budjetoitu Toteutunut , , ,80

19 S i v u 18 7 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Kuntalain 113 mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. 8 TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS Kuntalain 115 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Hyväksyttäväksi esitetyssä tilinpäätöksessä tilikauden tulos on ,20 euroa ylijäämäinen. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää, että tilikauden 2015 tulos ylijäämä ,20 kirjataan oman pääoman yli-/alijäämätilille. II TOTEUTUMISVERTAILU 1 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Luvussa kuvataan ja arvioidaan talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteumista käyttötalouden, tuloslaskelman, investointien ja rahoituksen osalta, sekä tarkastellaan valtuuston asettamien sitovuustasojen ylityksiä. 2 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN

20 S i v u 19 KESKUSHALLINTO 100 VALTUUSTO Valtuuston tulosalueeseen kuuluvat vaalit, valtuusto ja tarkastustoimi (tarkastuslautakunta). VAALIT Toiminta-ajatus Kunnan keskusvaalilautakunta on lakisääteinen kunnallinen lautakunta, joka toimii sekä kunnallisvaaleissa että valtiollisissa vaaleissa. Keskusvaalilautakunnan toimintaa ohjaavat vaali- ja puoluelainsäädäntö. VALTUUSTO Toiminta-ajatus Kunnanvaltuusto toimii kunnan ylimpänä päätöksentekoelimenä, päättää toiminnansuuntalinjoista sekä kuntalaisille järjestettävien palveluiden määrästä ja laadusta. Valtuusto hyväksyy talousarviossa ja -suunnitelmassa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnan toimialoille sekä päättää toiminnan rahoituksesta. Kunnanhallitus vastaa kunnanvaltuustonpäätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Kunnanvaltuuston valitsemat lautakunnat järjestävät palvelut valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Sitova tavoite Yhteinen tahtotila Kestävä kuntatalous Tilinpäätös ja talouden seuranta Vapaiden tonttien ja rakennuspaikkojen määrä Nuorten, uusien yrittäjien määrä, yrittäjäpalaute Yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä Mittarit /arviointi Jatkuvuus Ennakoitavuus Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Palveluverkkosuunnitelma Toiminnallinen tavoite Toteutunut Yhteiset sopimukset ja sovittuihin linjauksiin sitoutuminen Tulot ja menot ovat tasapainossa Toimintaedellytysten luominen yrittäjille Kannustaminen yrittäjyyteen Keskeisten lähipalvelujen priorisointi (sivistys- ja sotepalvelut) Yhteinen tahtotila on toteutunut kohtuullisen hyvin ja päätöksenteko on ollut kohtuullisen ennakoitavaa. Toteutunut Kunta kannustaa yrittäjyyteen mm. erilaisten avustusten avulla sekä uusille että vanhemmille yrittäjille (esim. nuorten yrittäjien muistaminen, avustuksia koulutukseen ja messuille sekä erilaisten hankkeiden kautta jne.) Kunnassa toimii hyvät varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut (keskuskoulu ja Lohilahden koulu). Lukio-opetus pyritään turvaamaan tulevaisuudessakin. Sosiaalipalvelut järjestetään kunnan omana tuotantona joustavasti asukkaiden tarpeita vastaavasti. Terveyspalvelut tuottaa Itä-Savon sairaanhoitopiiri. Lääkäripalveluiden saatavuus on ollut hyvä seutukuntaan nähden. Lohilahdella on myös mahdollista saada osa terveydenhuollon palveluista lähipalveluna.

21 S i v u 20 TARKASTUSTOIMI Toiminta-ajatus Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikaudekseen talouden ja hallinnon tarkastusta vasten. Lautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi talouden ja hallinnon tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi lautakunta valvoo lakisääteisen tilintarkastuksen sopimuksenmukaista toteutumista. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa kuntalain nojalla: onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston asettamien päätösten mukaisesti onko kunnan tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja antavatko ne oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista ovatko valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot oikeita onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. VALTUUSTO TP 2014 T-arvio 2015 Ta muutos 2015 Ta yhteensä Toteutunut Poikkeama Tulot 4 742, , , ,70-549,30 Menot , , , , ,11 Netto , ,00 0, , ,19 709, JOHTAMINEN Johtamisen tulosalueelle sisältyy seuraavat kustannuspaikat: Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja, Suomen Kuntaliiton ym. osuudet, juhlat ja merkkipäivät, työllistämisen tukeminen, nuorten työllistäminen, Uitonrinne entistä ehommaksi -hanke, kansainvälinen yhteistyö, elinkeinotoimi, hallinto / matkailu ja markkinointi, elinkeinojen kehittämishankkeet, maaseututoimi, joukkoliikenne, seutuliikenne, kiinteistöt, kaavoitus, projektit, liikenneväylät, puistot ja muut yleiset alueet, maa- ja metsätilat, vuokralle annetut alueet sekä tietoliikenne. KUNNANHALLITUS JA KUNNANJOHTAJA Toiminta-ajatus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, ja jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.

22 S i v u 21 Sitova tavoite Kestävä kuntatalous Toiminnallinen tavoite Toteutunut Tulot ja menot toteutunut ovat tasapainossa Yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Mittarit /arviointi Tilinpäätös ja talouden seuranta Vapaiden tonttien ja rakennuspaikkojen määrä Palvelujen kustannus /asukas, sopimushallinta Toimintaedellytysten luominen yrittäjille Omistajaohjaus yhtymissä toteutunut. Kunta on mukana seuraavissa kuntayhtymissä: Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon maakuntaliitto, Itä-Suomen Päihdehuollon ky, Vaalijalan ky, Itä-Savon koulutusky. Kunnan edustajat käyvät aktiivisesti ko. yhtymien kokouksissa ja pyrkivät vaikuttamaan niiden toimintaa ja palvelujen kustannuksia koskevaan päätöksentekoon. Erityisesti terveydenhuoltoa koskevissa ky:ssä tämä on haasteellista, koska kustannukset niissä ovat nousseet jäsenkunnista riippumattomista syistä. ELINKEINOTOIMI Toiminta-ajatus Elinkeinotoimen tehtävä on toteuttaa työssään kunta- ja elinkeinostrategioissa määrättyjä kehittämistehtäviä. Elinkeinostrategia on kunnan osastrategia, joka määrittelee toimintalinjan elinkeinojen kehittämisessä. Elinkeinotoimessa työskentelevät toimistosihteeri (50% työaika) sekä lokakuun alusta alkaen piäsoutaja (40% työaika), jonka työaika kuntamarkkinointiin ostetaan Sulkava seuralta. Sitova tavoite Yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien toimintaedellytysten luominen ja kehittäminen Kunta- ja matkailumarkkinoinnin koor- Mittarit/arviointi Yrittäjätapaamisten järjestäminen vähintään 2 kertaa vuodessa Sulkava.fi ja Facebook-sivustojen kehittäminen yhteismarkkinointiystävällisemmiksi Matkailutiedon aktiivinen jakaminen matkailu- ja muille yrittä- Toiminnallinen tavoite 2015 Läheinen yhteistyö yrittäjäyhdistyksen ja muiden sulkavalaisten toimijoiden kanssa Yhteismarkkinointiaktiviteettien kehittäminen yhdessä paikallisten yritysten kanssa Kustannustehokkaat ja keskitetyt Toteutumien Toteutunut. Toteutunut.

23 S i v u 22 dinoiminen ja kehittäminen jille Sulkavalla Sulkava-matkailutiedon aktiivinen jakaminen Sulkavan lähikuntiin Opaskarttataulujen ja muiden matkailumateriaalien säännöllinen päivittäminen markkinointitoimenpiteet Kuntamarkkinointimateriaalien päivittäminen ja ylläpitäminen MAASEUTUTOIMI Toiminta-ajatus Maaseututoimien tehtävänä on Euroopan Unionin yhteisen ja kansallisen maaseutuhallinnon toteuttaminen. Maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimuksen mukaisesti v alusta Rantasalmen kunta vastaa maaseututoimen hallinnosta ja tehtävistä Rantasalmen, Juvan, Joroisten ja Sulkavan alueilla. Sulkavan toimipisteessä työskentelevät maaseutupäällikkö, 1 pv/viikko sekä toimistosihteeri (50 % työaika). Sitova tavoite Palveluiden tarjoaminen lähipalveluna omassa kunnassa Hakemukset käsitellään säädetyssä ajassa JOHTAMINEN Mittarit/arviointi Palvelujen saatavuus Hakemukset on käsitelty säädetyssä ajassa Toiminnallinen tavoite Viljelijät saavat palvelun omalta paikkakunnalta. Viljelijöiden tukihakemukset käsitellään ja maksatukset hoidetaan annetuissa määräajoissa Toteutuminen Maaseututoimen palvelut saatu omalta paikkakunnalta, viranomaisyhteistyö ollut toimivaa. Toteutunut säädösten mukaisesti. TP 2014 T-arvio 2015 Ta muutos 2015 Ta yhteensä Toteutunut Poikkeama Tulot , , , , ,46 Menot , , , , ,02 Netto , ,00 0, , , , YLEIS- JA TALOUSHALLINTO Tulosalueen tehtävänä on vastata kunnan yleishallinnosta, valtuuston ja kunnanhallituksen asioiden valmistelusta, täytäntöönpanosta, vaaleista, taloudenhoidosta, henkilöstöhallinnosta, sekä kunnan muista tehtävistä, joita ei ole määrätty jonkun muun hallinnonalan tehtäväksi.

24 S i v u 23 HALLINTOPALVELUT Toiminta-ajatus: Hallintopalvelut vastaa valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä, vaaleista, henkilöstöhallinnosta, asuntoasioista, arkistotoimesta ja keskushallinnon toimistotehtävistä. TALOUSPALVELUT Toiminta-ajatus Taloustoimen toiminta-ajatuksena on tukea kunnan johtamista, päätöksentekijöitä ja palveluntuottajia huolehtimalla talouspalveluista, rahoituksesta, taloussuunnittelusta sekä talous- ja hankintapalveluista. YHTEISPALVELUPISTE Toiminta-ajatus Yhteispalvelu on tapa tarjota julkishallinnon ja muita palveluja keskitetysti yhdestä palvelupisteestä. Kunnan ja valtion palveluntuottajien yhteistyöllä voidaan turvata monipuoliset ja laadukkaat palvelut ja varmistaa niiden riittävä saatavuus niin haja-asutusalueilla kuin taajamissa. Sulkavan yhteispalvelupisteessä toimivat Kela, Poliisi, Verohallinto, TE-toimisto ja Maistraatti.

25 S i v u 24 Hallintopalveluiden, talouspalveluiden ja yhteispalvelupisteen tavoitteet ja mittarit vuodelle 2015 olivat seuraavat: Sitova tavoite Kestävä kuntatalous Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Mittarit/arviointi Yhteinen tahtotila, kuntalaisaktiivisuuden edistäminen Hallintopalvelutehtävien hoitaminen oikein ja ajallaan Talousarvion oikeellisuus Yhteispalvelupisteen käyttäjämäärä Toiminnallinen tavoite Toteutunut Valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät sekä vaalit hoidettu moitteettomasti Talousarvio on laadittu ilman perustelemattomia yli- tai alibudjetointeja Asiakasmäärän pitäminen nykyisellä tasolla Hallintopalvelutehtävät on hoidettu oikein ja ajallaan. Valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät sekä vaalit on hoidettu moitteettomasti ja ajallaan. Talousarvio on toteutunut tavoitteen mukaisesti. Toteutunut TYÖSUOJELU Toiminta-ajatus Työsuojelu vastaa kunnan henkilöstön työsuojelusta, työkykyä ylläpitävästä toiminnasta ja henkilöstölle ostopalveluna ostetusta työterveyshuollon järjestämisestä mm. työturvallisuuslain, työturvallisuusasetuksen ja työsuojelun valvontalain mukaisesti. Tavoitteena on luoda henkilöstön työskentelyyn riittävän hyvä turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö. TYKYTOIMINTA Toiminta-ajatus Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on aktivoida henkilöstöä omatoimiseen työkyvystään huolehtimiseen, vaikuttaa työtapaturmien ja sairauspoissaolojen mahdollisimman alhaalla pysymiseen ja estää liian varhaista työkyvyn alenemaa. Työnantaja tarjoaa mahdollisuuksia kuntosalitoimintaan yms. ryhmäliikuntamuotojen ylläpitämiseen. TYÖTERVEYSHUOLTO Toiminta-ajatus Työterveyshuollon palvelut järjestetään kunnan henkilöstölle ostopalveluna Terveystalolta. Yleistavoitteena on palvelun toimivuus ja saatavuus lähipalveluna paikkakunnalla. Henkilöstön määräaikaiset tarkastukset yms. työterveyshuollon palvelut jatkuvat toiminnallisten tavoitteiden osalta ennallaan. Palvelut ovat tarvittaessa käytettävissä.

26 S i v u 25 Työsuojelun, tykytoiminnan ja työterveyshuollon tavoitteet ja mittarit vuodelle 2015 olivat seuraavat: Tykytoiminta Osallistujamäärä Pysytetään ennallaan Laadullisesti hyvä palvelu Työterveyshuolto Palvelun laatu ja määrä Palvelun tarpeen alentaminen Henkilöstö 2 hlöä työsuojelupäällikkö/toimistosihteeri Koulutus/osaaminen Pysytetään ennallaan Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Sairauspoissaolopäivien Sairauspoissaolot Sairaspäivät/vrk määrän vähentämi- nen Työtapaturmat Lukumäärä Alhaiset työtapaturmat Toteutuminen YLEIS- JA TALOUS- HALLINTO TP 2014 T-arvio 2015 Ta muutos 2015 Ta yhteensä Toteutunut Poikkeama Tulot , , , , ,18 Menot , , , , ,02 Netto , ,00 0, , , ,84 PERUSPALVELUTOIMI Sulkavan kunnan peruspalveluiden toimiala vastaa sivistystoimeen kuuluvista varhaiskasvatus-, opetus-, koulutus-, kirjasto-, vapaa sivistystyö-, nuoriso-, liikunta-, museo-, kotiseutuarkisto- ja kulttuuripalveluiden järjestämisestä sekä sosiaalitoimeen kuuluvista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä. Peruspalveluiden tehtävä kunnassa on kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen turvaamalla palveluilla mahdollisimman hyvät elämän edellytykset kaikille asukkaille. Peruspalvelulautakunta vastaa sosiaali,- terveys- ja sivistystoimen alaisista tehtävistä ja palveluiden tuottamisesta kunnallisesti tai yhteistoiminnallisesti. Sulkavan kunnan hallintosäännön mukaisesti peruspalvelut jakaantuvat sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen toimialoihin.

27 S i v u SIVISTYSTOIMI Sulkavan sivistystoimen tehtävänä on vastata varhaiskasvatus-, perus- ja lukiokoulutuksen, kirjasto-, vapaa sivistystyö-, liikunta-, nuoriso-, museo- ja kulttuuripalvelujen järjestämisestä. Sivistystoimi vastaa varsinaisen koulutuksen lisäksi oppilaiden tarvitsemista lakisääteisistä tukipalveluista, joita ovat mm. oppilashuoltotyö, koulunkäyntiavustajapalvelut, koulukuljetukset ja kuraattoripalvelut. Oppilasruokailu ja kiinteistöjen hoito ostetaan Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ltä. Sivistyspalvelujen tavoitteena on kuntalaisten hyvä henkisen sivistyksen ja fyysisen kunnon taso luomalla edellytykset koulutukseen ja monipuoliseen vapaa-aikaan. Toiminta-ajatus vastuualueittain Peruskoulun yleistavoitteena on tarjota korkealuokkaista peruspalvelua kasvatuksen, oppimisen ja opetuksen alalla. Lukiokoulutuksen yleistavoitteena on palvella nuorisoa tarjoamalla monipuolista yleissivistävää opetusta sekä antaa hyvät lähtökohdat jatko-opiskelulle. Varhaiskasvatus on yhteiskunnan järjestämää tai valvomaa alle oppivelvollisuusikäisten lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta. Esiopetus osana varhaiskasvatusta on kuusivuotiaille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista kasvatus- ja opetustyötä. Vapaa-ajan toiminnan tavoitteena on luoda edellytykset lasten ja nuorten kasvua tukevalle toiminnalle, monipuoliselle harrastustoiminnalle sekä lisäksi kaikkien sulkavalaisten liikunnan harrastustoiminnalle ja nuorisotyölle. Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen tehtävänä on edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Kansalaisopisto tarjoaa laadukasta vapaan sivistystyön koulutusta. Tilivelvolliset viranhaltijat Sivistysjohtaja Yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Yhtenäiskoulun apulaisrehtori Yhtenäiskoulun Lohilahden yksikön johtaja Kansalaisopiston rehtori Päiväkodin johtaja Kirjastonjohtaja Vapaa-ajanohjaaja PERUSOPETUS Sulkavan peruskoulu antaa riittävät perustiedot ja -taidot jatko-opintoja varten ja kasvattaa itsenäiseen työhön kykeneviä hyvin sosiaalisin taidoin varustettuja nuoria. Koulu opettaa oppilaille hyvää käytöstä ja terveitä elämäntapoja. Oppilaita kohdellaan koulussa tasavertaisesti ja asiallisesti. Heitä opetetaan arvostamaan toisia ihmisiä ja hyväksymään myös erilaisuutta. Peruskoulu rohkaisee nuorta löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään itseään monipuolisesti. Opetuksen taso pidetään korkeana. Koulu tekee kasvatustyötä yhdessä kotien ja koulun koko henkilökunnan kanssa. Sulkavan peruskoulu tarjoaa oppilailleen sekä ulkoisilta puitteiltaan että henkisesti turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön.

28 S i v u 27 Toiminta-ajatus Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Toisaalta se tarjoaa yksilölle mahdollisuuden hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuuden ja toisaalta se antaa yhteiskunnalle välineen kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasaarvoa. Perusopetus antaa mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen. Näin oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatkoopintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetus tukee oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Perusopetus siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisää tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Se kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luo uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Sulkavalla toimii yhtenäiskoulu, johon kuuluu kirkonkylän alaluokat 1-6 ja esikoulu päiväkodin yhteydessä, yläluokat 7 9 sekä Lohilahden yksikkö esikoulusta 6. luokkaan. Keskeisenä kehittämiskohteena lukuvuodelle on yhtenäiskoulun toimintakulttuurin kehittäminen, henkilöstön koulutus sekä työryhmien toiminnan vakiinnuttaminen siten että ne tukevat ja mahdollistavat laadukkaan ja monipuolisen opetuksen kautta hyvät oppimistulokset. Lukuvuoden tavoitteena on mahdollistaa sellainen yhtenäiskoulun toimintakulttuuri, joka pystyy huomioimaan erilaisuuden vahvuutena niin opiskelussa kuin koulutyön arjessa. Lukuvuoden painopistealueet konkretisoituvat yhteistentapahtumien ja yhteisen toimintakulttuurin luonnissa seuraaviin teemoihin: säännöt, vapaa-ajan harrastustoiminnan monipuolistaminen, hyvät tavat ja juhlakäyttäytyminen sekä kouluviihtyvyys ja välituntiliikunta. Perusopetuksen puolella tulemme keskittymää edelleen kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen sekä kiinnittämään huomiomme oppimisvaikeuksien seurantaan ja auttaviin toimenpiteisiin. Kunnassamme on käytössä edelleen kerhotoiminnan kehittämishankkeen kautta resursseja kerhotoiminnan ylläpitämiseen. Oppilashuolto Erityisopetus: Kouluissa on kolme erityisopettajaa ja yksi erityisavustaja. Kouluilla on käytössään kouluterveydenhoitajan, -lääkärin, -psykologin ja -kuraattorin palvelut. Koulukuljetussopimukset uusittiin vuoden 2014 aikana. Aamu- ja iltapäivätoiminta Toiminta-ajatus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokkien oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta perusopetuslain 17 :n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille (erityisopetusta saaville oppilaille) kunnan päättämässä laajuudessa. Aamupäivätoimintaa järjestetään kirkonkylällä Päiväkoti Touhulassa. Iltapäivätoimintaa järjestetään kirkonkylällä yhtenäiskoulussa. Kirkonkylän yhtenäiskoulussa toimii osa-aikainen ohjaaja, Päiväkodissa toiminta hoidetaan työyksikön oman henkilöstön turvin. Perusopetuksen apip-toiminnan tavoit-

29 S i v u 28 teena on pienen koululaisen hyvä ja turvallinen aamu- ja iltapäivä. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta perustuu Sulkavan kunnan Perusopetuksen Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan. Aamu- ja iltapäivätoimintaa arvioidaan joka vuosi. Perusopetuksen sitovia tavoitteita ovat: Sitova tavoite Yhtenäiskoulun toimintakulttuurin vakiinnuttaminen. Opetuksen vaikuttavuus lisäys: Uusi ops ja laajaalaiset oppimiskokonaisuudet Koulukuljetukset toimivat hyvin. Mittarit/arviointi Toimintakulttuuri ja työryhmien toiminta vakiintuu. Oppilaiden tasa-arvoisuus. Annettujen huomautusten määrä Toiminnallinen tavoite 2015 Yhtenäiskoulu kykenee tarjoamaan sulkavalaisille laadukkaat ja monipuoliset opetuspalvelut. Laadukkaalla ja oikein kohdennetulla erityisopetuksella taataan tasa-arvoiset lähtökohdat opiskeluun. Oppilaat otetaan mukaan kouluviihtyvyyden suunnitteluun. Opetussuunnitelmatyö konkreettisesti käyntiin. Kuljetukset ajetaan sujuvasti ja ajallaan Toteutunut Toiminta vakiintunut. Uutena haasteena maahanmuuttajaoppilaat syksystä 2015 alkaen. Oppilaat otettu mukaan kyselyillä ja osallistamalla toiminnan ja toimitilojen viihtyvyyden lisäämiseen. Opetussuunnitelmatyö edistynyt suunnitelmien mukaisesti. Uuusien opetussuunnitelmien käyttöönotto Ei kirjallisia huomautuksia henkilöstön koulutukset jatkuvat siten, että pystytään rakentamaan yhteinen yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri, sekä sovitaan pelisäännöistä ja rakenteesta. Yhteisiä opetussuunnitelmia ruvetaan tekemään sitten, kun opetushallitus antaa reunaehdot ja ohjeet niiden tekoon Henkilöstöstä on valittu kaksi opettajaa ops-koordinaattoreiksi, jotka osallistuvat Itä-Suomen yliopiston järjestämään ops-koulutukseen. Lisäksi rehtorit ja sivistystoimenjohtaja osallistuvat rehtoriverkoston koulun johdolle suunnattuihin koulutuksiin. Yhtenäiskoulun toimintaa ja rakennetta sekä koko rakennusprosessia tulee arvioida koko ajan prosessin edetessä ja hyödyntää arviointeja toiminnan kehittämiseksi suhteutettuna olemassa oleviin resursseihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty Sulkavan kunnan oppilasennuste tuleville vuosille. Kirkonkylä lv lv lv lv lv Lohilahti Yläkoulu Yht lv lv Sulkavan kunnan oppilasennuste lv

30 S i v u 29 LUKIO Lukiokoulutuksen yleistavoitteena on tarjota korkeatasoista, monipuolista yleissivistävää opetusta sekä antaa hyvät lähtökohdat jatko-opiskelulle yliopistossa, korkeakoulussa ja/tai ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteena on toteuttaa monipuolinen ja laadukas kurssitarjonta yrittäjyyttä painottaen sekä yhteistyöverkostoja ylläpitäen. Sulkavan lukioon perustettua yrittäjyyslinjaa ja yrittäjyyskursseja kehitetään edelleen. Lukioiden kansallinen opetussuunnitelmatyö käynnistyy lukuvuoden aikana. Opetussuunnitelmatyön koordinaattoriksi on valittu yksi lukion opettaja. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä opetussuunnitelmatyössä Juvan, Joroisten ja Rantasalmen lukioiden kanssa. Elokuussa 2015 lukion ylläpitäjien on jaettava uutta lukiokoulutuksen järjestämislupaa. Merkittävä käytännön valmistelutyö on aloitettu jo vuoden 2014 puolella, mutta kevään 2015 aikana on valittava lopullinen vaihtoehto. Tähän tarvitsemme mukaan opetushenkilöstön sekä virkamiesten lisäksi luottamushenkilöitä. Toiminnan kuvaus Sulkavan lukio on päivälukio, jossa opetus toteutetaan lähi- ja etäopetuksena painottaen yrittäjyyttä. Lukion kehittämistyöryhmä osallistuu lukion kehittämistyöhön yhdessä alueellisten työryhmien kanssa. Lukion opetuksen laadukkuus ja monipuolisuus toteutuu jatkuvan opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen ja laaja-alaisen yhteistyön kautta. Etäopetus toteutetaan yhdessä Rantasalmen, Juvan ja Joroisten lukioiden kanssa. Lisäksi opetustarjontaa monipuolistaa digitaalisten opetusmateriaalin sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Yrittäjyys ja kansainvälinen toiminta mahdollistuu pääsääntöisesti hankkeiden ja kolmannen sektorin yhteistyön kautta. Pystymme toteuttamaan useita yrittäjyyskursseja lukuvuoden aikana. Pysyvät käytänteet ovat viime vuosina muodostuneet lukiomme oman yrityksen Lumo Oy:n sekä uusien projektiemme kautta. Projektit ja hankkeet tulevat kuulumaan jokavuotiseen toimintaan lukiomme kehittämisessä ja toiminnan ylläpitämisessä. Sulkavan lukio tiivistää entisestään yhteistyötä lähialueemme Juvan, Rantasalmen ja Joroisten lukioiden kanssa etäopetuksen, yhteisten hankkeiden, koulutusten ja markkinoinnin kautta sekä lukioopetuksen järjestämismallien valmistelussa. Nykyaikaista oppimisympäristöä ja itsenäistä opiskelua tuetaan opiskelijoille jaettavilla henkilökohtaisilla mini-tietokoneilla ja tablettikoneilla, jotka rahoitetaan lukion budjetin ja mahdollisten tukijaverkoston sekä hankkeiden kautta. Lukion painopisteenä on yrittäjyys ja kansainvälisyys. Tavoitteena on yhteistyössä lähilukioiden (Joroinen, Rantasalmi ja Juva) jatkaa yrittäjyyskurssien toteuttamista. Lisäksi pyrimme löytämään uusia toteutuskeinoja ja resursseja hakien aktiivisesti hankerahoitusta. Yrittäjyyslinjaan kursseja tarjotaan lähilukioverkostoomme edelleen. Yrittäjyyslinjan opintojen toteutuksessa haetaan yhteistyömahdollisuuksia myös vapaansivistystyön toteuttajan eli Järvi-Saimaan kansalaisopiston kanssa. Aloitamme yhteistyön myös yrittäjien ja yhteisöjen kanssa niin lähialueella kuin koko maan laajuisesti. Lisäksi aloitamme tiiviin yhteistyön Sulkavan yrittäjien, Sulkavan suursoutujen kuin kuntamme elinkeinopuolen kanssa. Tavoitteena on keskittää yhteisiä ponnisteluja siten että Sulkavan lukiosta tulee valtakunnallisesti arvostettu erityislukio, johon tulee opiskelijoita myös kuntamme ulkopuoleltakin. Toisen asteen yhteistyön avulla keskitämme resurssejamme niin yhteiseen täydennyskoulutukseen kuin oppiainekohtaiseen yhteistyöhön. Näillä toimenpiteillä turvaamme tulevaisuudessa monipuolisen, laadukkaan ja kilpailukykyisen lukio-opetuksen, joka mahdollistaa Sulkavan lukion suorittaneille hyvät jatko-opiskelumahdollisuudet.

31 S i v u 30 lv lv lv lv lv Opiskelijoiden määrä Virtuaaliopetukseen osallistuneet opiskelijat (kurssit) Ylioppilaskirjoituksiin osallistuneet opiskelijat Lukion sitovia tavoitteita ovat seuraavat: Sitova tavoite Laadukas ja monipuolinen kurssitarjonta Painopisteenä yrittäjyys Etäopetuksen edellytysten luonti Opetuksen vaikuttavuus Mittarit/arviointi Kurssitarjonnan laajuus Yrittäjyyskurssien tarjottu / suoritettu määrä Tarjottavien ja vastaanotettujen etäopetuskurssien määrä Ylioppilaskirjoituksiin osallistuvien määrä ta- Toiminnallinen voite 2015 Tarjotut kurssit / lukuvuosi 137 Tarjotaan alueellisesti 1-2 yrittäjyyskurssia sekä koulukohtaisesti toteutetusti 2 Etäopetuskursseja (vn/virt/ac/moodlekurssit) Toteutunut Alueellisesti tarjottu 1 kurssi ja yrittäjyyslinjan kautta 4 kurssia. 39 VARHAISKASVATUS Toiminta-ajatus Varhaiskasvatuspalvelut on keskeinen toimintakokonaisuus lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmässä. Lasten päivähoito on päivähoitolakiin ja asetukseen perustuva subjektiivinen oikeus. Sulkavan kunnan varhaiskasvatuspalvelut: Päivähoito Sulkavan kunnassa järjestetään sekä päivähoitoa että vuorohoitoa tarpeen mukaan joko kokopäiväisesti tai osapäiväisesti, kokoviikkoisesti tai osaviikkoisesti. Päivähoidon tavoitteena on edistää ja tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Toiminta on tietoinen ja tavoitteellinen hoidon, kasvatuksen ja opettamisen kokonaisuus, josta vastaa kasvatusalan koulutuksen saanut henkilöstö. Toiminta päivähoidossa perustuu Sulkavan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Päiväkoti Touhula Päiväkoti Touhulassa toimii kolme lapsiryhmää. Pippureiden ryhmässä on 5-6-vuotiaita lapsia ja Paprikoiden ryhmässä 3-5-vuotiaita lapsia. Ryhmissä on enintään 21 lasta. Paprikoiden ryhmässä tarjotaan vanhempien työn tai opiskelun vuoksi iltaisin, öisin tai viikonloppuisin vuorohoitoa sitä tarvitseville lapsille. Työntekijöitä ryhmissä on yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lasten-/ päivä-/ lähihoitajaa. Nallukan ryhmässä on alle 3-vuotiaita lapsia enintään 12 ja työntekijöinä lastentarhanopettaja ja kaksi lasten-/päivä-/lähihoitajaa.

32 S i v u 31 Perhepäivähoito Lohilahdella toimii Ryhmäperhepäiväkoti Leppis. Henkilökuntaa on lapsilukumäärästä riippuen 2-3. Sulkavan kunnassa ei ole toistaiseksi perhepäivähoitajan omassa kodissa tapahtuvaa perhepäivähoitoa. Erityispäivähoito Erityispäivähoito on osa kunnallista päivähoitoa. Lapsi voi tarvita erityistä tukea kasvuunsa monenlaisista eri syistä: Viivästynyt puheen- ja/ tai kielen kehitys, kehityksen viivästymien, tunne-elämään ja/ tai käyttäytymiseen liittyvät vaikeudet, neurologisen kehityksen erityisvaikeudet, pitkäaikaissairaudet tai erityinen kasvatuksen tarve. Päivähoidon suunnitteluvaiheessa lapsen erityisen tuen tarve huomioidaan ja pyritään löytämään lapsen kannalta sopivin päivähoitomuoto yhteistyössä vanhempien, päivähoidon ja asiantuntijoiden kanssa. Sulkavan päivähoidossa toimii erityislastentarhanopettaja ja tarvittaessa avustajia. Erityispäivähoidon tavoitteena on pyrkiä jo varhaisessa vaiheessa ottamaan huomioon lapsen kehityksen yksilölliset erityistarpeet ja löytämään niihin mahdollisimman varhain lasta auttavat tukitoimet. Erityispäivähoito seuraa yleisiä ja paikallisia kasvatustavoitteita. Esiopetus Toiminta-ajatus Lain mukaan lapsella on oikeus vuoden pituiseen maksuttomaan esiopetukseen ennen oppivelvollisuuden alkamista. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Esiopetus on silta varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään peruspalvelulautakunnan alaisuudessa sekä Päiväkoti Touhulassa että Lohilahdella, joko Leppiksen yhteydessä tai koululla yhdysluokassa. Esiopetusta annetaan vähintään 700 h/lukuvuosi. Esiopetuksen toiminta-aika vahvistetaan vuosittain ja esiopetuksessa noudatetaan koulujen toiminta-aikoja. Henkilökuntaa kirkonkylän esiopetuksessa on lastentarhanopettaja ja kaksi päivähoitajaa sekä hajaasutusalueella lastentarhanopettaja tai luokanopettaja. Esiopetuksen tavoitteena on myönteisen minäkuvan rakentaminen, oppimaan oppiminen, sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Toiminta esiopetuksessa perustuu Sulkavan kunnan esiopetussuunnitelmaan. Palvelujen arviointi Päivähoidon laatua kehitetään koko ajan ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Päivähoidossa asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään joka kolmas vuosi. Asiakaspalautteista keskustellaan ja siihen vastataan. Kaikissa hoitomuodoissa työntekijöiden ja vanhempien välitön keskustelu antaa hyvän pohjan yhteistyölle. Jokaiselle lapselle laaditaan myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa toimintakauden alkaessa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan keväällä käytävän keskustelun yhteydessä.

33 S i v u 32 Muut varhaiskasvatuspalvelut Sulkavan kunnassa maksetaan harkinnanvaraista lasten kotihoidontuen kuntalisä. Tukea maksetaan sulkavalaisille kotona lastaan / lapsiaan hoitavalle huoltajalle vanhempainrahakauden päätyttyä. Parkkihoitoa on tarjottu perheille silloin, kun kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat tarvitsevat lapsilleen asioinnin vuoksi tilapäistä lastenhoitoa. Parkkihoitoa voidaan järjestää silloin kun päivähoidossa on tilapäisten poissaolojen vuoksi vapaata. Palveluja voivat ostaa myös ulkopaikkakuntalaiset kuten kesäsulkavalaiset. Parkkihoito ei vähennä kotihoidontukea. Koulukuraattori/perhetyöntekijä toimii myös varhaiskasvatuksen perhetyössä. Perhetyön tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen ja tukeminen keskustelujen tai yhdessä tekemisen kautta arkielämän helpottamiseksi sekä käytännön ratkaisujen/toimivien kasvatuskäytäntöjen löytämiseksi. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite 2015 Toteutunut Varhaiskasvatuksen tarjoaminen laadukkaana lähipalveluna Asiakastyytyväisyyskysely Erityislastentarhanopettajan palvelut Jonossa olevien hakemusten lukumäärä Asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttaminen keväällä Varhaisen tuen tarjoaminen lapsille, henkilöstön kasvatustoiminnan tukeminen Päivähoitoa hakeville järjestetään päivähoito lain mukaisessa aikataulussa Toteutumatta. Siirtyy kevääseen Kasvun ja oppimisen tukea saanut 30 lasta. Elto toiminut pääasiallisesti esiopetusryhmässä, jossa 20 tukea saanutta oppilasta. Ohjauskertojen lukumäärä yht Juvalle myyty sopimuksen mukaisia ohjauskäyntejä 11krt. Toteutunut. Tammitoukokuun ajalla määräaikainen kotona työtä tekevä perhepäivähoitaja. Varhaiskasvatussuunnitelma Sulkavan kunnan varhaiskasvatussuunnitelman päivittäminen Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan Kunnan vasu päivitetään OH:n antamien perusteiden ilmestyttyä siten, että se otetaan käyttöön

34 S i v u 33 Kestävä kuntatalous Hoitopäivän hinta Päivähoitopalvelujen järjestäminen taloudellisesti Vuosilomien aikaisten sijaisten käytön minimointi, lomia keskitetään koulujen lomien aikoihin. Hoitopäivän hinta v ,02 (v ,63 ). Vuosilomien aikaisia sijaisia käytetty hyvin vähän. KIRJASTO Toiminta-ajatus Kirjaston tehtävänä on tarjota käyttäjilleen tietoa ja kulttuuria sen eri muodoissa kirjastoaineistoina, näyttelyinä ja erilaisina tapahtumina. Sulkavan kirjaston osalta voidaan osoittaa seuraavia osa-alueita: Koulun ja kirjaston yhteistyö lukemaan oppimisen ja tiedonhaun kannalta. Kesäajan aukioloaikoihin kiinnitetään erityistä huomiota, kesän matkailukaudella säilytetään pitkät aukioloajat. Tietoliikenneyhteyksien tarjoaminen palvelujen siirtyessä Internetin piiriin (mm. verohallinto, pankit). Ikääntyvän väestön kirjastopalvelujen kehittäminen. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Kestävä kuntatalous Käyttömenot/asukas=82 Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Kestävä kuntatalous Lainamäärä kpl/asukas=20 Aineistomenot + henkilöstömenot/ Lainat+kävijät=1,29 Toiminnallinen tavoite 2015 Kustannusten pitäminen v tasolla Palvelun laadun ja laajuuden pitäminen v tasolla Kustannusten pitäminen v tasolla Toteutunut ,7 KANSALAISOPISTO Sulkavan kunta isännöi Järvi-Saimaan kansalaisopistoa, joka on Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueella toimiva laadukasta ja monipuolista opetusta tarjoava kansalaisopisto. Opisto hoitaa toimintaalueellaan varsinaisen kansalaisopisto-opetuksen sekä suurimman osan taiteen perusopetuksesta, ja tarjoaa lisäksi ns. myyntipalvelukoulutusta yrityksille, yhteisöille sekä yksittäisille kuntalaisille. Toiminta-ajatus ja visio Järvi-Saimaan kansalaisopisto järjestää alueelliseen sivistystarpeeseen vastaavaa koulutusta ja tukee yksilön itsensä kehittämismahdollisuuksia. Opisto toimii lähipalveluperiaatteella elämänlaajuisen oppimisen ideologian pohjalta. Opiston visio on olla elinvoimainen ja innovatiivinen työ- ja oppimisym-

35 S i v u 34 päristö. Opistolle on suunniteltu vuodelle 2015 yhteensä opetustuntia, joista Sulkavan osuus on Opiston opetus toteutetaan pääasiallisesti kuntien omistamissa tiloissa, kuten kouluilla ja virastotaloissa. Jokaisessa kunnassa on myös opetustila, johon on voitu keskittää opetusta. Jonkin verran toimitaan myös yksityisiltä ja seurakunnilta vuokratuissa tiloissa. Opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös haja-asutusalueilla. Opiston aiheuttamat nettomenot jaetaan kuntien kesken kunnissa toteutettujen opetustuntien suhteessa. Nettomenolla tarkoitetaan menoja, jotka jäävät jäljelle kun opiston kokonaismenoista on vähennetty valtionosuus ja kaikki muut opiston tulot. Kansalaisopiston tavoitteet ja mittarit 2015 Sitova tavoite Monipuolinen ja laadukas opetustarjonta Kustannus-tehokas opetus Mittarit/arviointi Opiskelijoiden lukumäärä, kurssilaisten lukumäärä Opetustuntien lukumäärä Nettomeno /opetustunti Nettomeno /opiskelija (brutto) Toiminnallinen tavoite 2015 Toteutunut Vähintään edellisen vuoden taso Opetus-tuntien kokonaismäärän pitäminen v tasolla opiskelijaa (netto) kurssilaista (brutto) Kurssilaisten määrä nousi 459 opiskelijan verran, mutta nettoopiskelijamäärä laski 30:nen opiskelijan verran vuoteen 2014 verrattuna. Opisto toteutti yhteensä valtionosuustuntia, joka on 177 tuntia enemmän kuin vuonna Nettomeno/opetustunti = 36 Nettomeno/opiskelija = 71 VAPAA-AIKAPALVELUT Toiminta-ajatus Vapaa-aikapalvelut luo edellytyksiä ja kehittää kuntalaisten vapaa-aikapalveluja nuoriso-, kulttuuri-, kotiseutu ja museo, musiikkiopisto ja liikunta/koordinointipalveluissa. Vapaa-aikatoimen tavoitteena on kehittää palveluja peruskuntalaisten ja kunnan vapaa-ajanasukkaille eri ikäryhmiin kohdennettuna toimialakohtaisesti. Vapaa-aikatoimen palveluksessa kunnassa on vapaa-ajanohjaaja. Liikuntapaikkamestari ja liikuntapaikkahoitajana toimiva kiinteistönhoitaja huolehtii Sulkavan kunnan liikuntapaikkojen-, ja alueiden kunnossapidosta Järvi- Saimaan Palvelut Oy:n palveluksessa. Nuoriso Nuorisotoimen palveluja nuorille mm. avointa kerhotoimintaa ja tapahtumia järjestetään mm. ostopalveluna. Nuorisolle suunnattuja palveluja paikkakunnalla järjestävät myös nuorisojärjestöt. Ajoittain nuorisopalveluja täydentää muut mahdolliset hankkeet ja projektit.

36 S i v u 35 Nuorten vaikuttamista ja osallisuutta sekä kansalaisaktiivisuutta lisää ja täydentää nuorten oma vaikuttajaryhmä nuorisovaltuusto. Tavoitteena on kehittää nuorisovaltuuston toimintaedellytyksiä ja uudistaa sen avulla nuorisovaltuuston säännöt. Nuorisolaki edellyttää, että kunnan päätöksenteossa nuorille on järjestettävä mahdollisuus osallistua heitä koskevien asioiden käsittelyyn sekä kuultava heitä koskevissa asioissa. Kulttuuri Kulttuuritoimen palveluina, esim. kotiseutu- ja museotoimen palveluja kuntalaisille järjestetään ja tuotetaan kunnan omana ja/tai ostopalvelu toimintana. Toiminnan toteuttamisessa ovat mukana myös paikkakunnan omat kulttuuri-, ja muut kansalaisjärjestöt. Musiikkiopiston palvelut ovat saatavilla Savonlinnan musiikkiopistossa ja sivutoimipisteessä Sulkavalla. Oppilaspaikkoja musiikkiopistossa on tällä hetkellä 24,8. Liikunta/Koordinointi Toiminnallisia liikuntapalveluja kuntalaisille järjestetään mm. ostopalveluna. Liikuntapalveluja ovat kilpailutoiminta eri lajeissa vuodenaikojen mukaan paikallisesti, seudullisesti ja alueellisesti. Liikuntapalveluja järjestävät myös muutkin liikuntajärjestöt. Omana palveluna järjestetään esim. mahdollisia uimahallimatkoja kuntalaisille ja vapaa-ajanasukkaille, mikäli osallistujia on riittävästi. Kiinteistöt Vapaa-aikatoimen toimintatilat ja paikat ovat nuorisotila Etelävintillä ja vanhalla kunnanvirastolla, kotiseutumuseo sijaitsee Pajasalmessa. Vanhalla kunnanvirastolla on osa museoesineistöä. Sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen, alueiden ja retkeilyreittien kunnossapidosta vastaa Järvi- Saimaan Palvelut Oy. Mittarit / Arviointi Toteutuvia vapaa-ajanpalveluja seurataan ja arvioidaan vuosittain talousarvion, tapahtumien määrän ja laadun sekä asiakaspalautekyselyn että itse arvioinnin avulla. Toiminnalliset palvelut pysytetään mahdollisuuksien mukaan lähes nykyisellä tasolla talousarviovuonna Vapaa-ajanpalveluiden tavoitteet ja mittarit vuodelle 2015 ovat seuraavat: Sitova tavoite Kuntalaisaktiivisuus Hyvät palvelut Sidosryhmäyhteistyö Nuorisovaltuusto Toimintaedellytykset Henkilöstö Mittarit/arviointi Tapahtuma/tilaisuudet 17 kpl, Osallistujat/henkilöt Ostopalvelut 2 toimijaa Asiakaskyselyt suoritetaan Kolmas sektori Aktiivisuus/osallisuus Kuuleminen/lausunnot Tilat/alueet/talous Koulutus/osaaminen Toiminnallinen tavoite 2015 Ennallaan pysyt- Ennallaan täminen Aktivointia tään lisä- Yhteistyötä jatketaan Pysyttää edelleen Lisätään kuntahallinnossa Turvataan jatkuvuus Turvataan jatkuvuus ja otetaan huomioon henkilöstön jaksaminen työssään Toteutunut Toteutunut Toteutunut Toteutunut Toteutunut Selviteltävänä

37 S i v u 36 LIIKUNTATOIMI Liikuntatoimi käsittää liikunta-alueiden ylläpitokorvaukset, pääomavuokrat ja liikuntatoimen kiinteistöjen vuokrat ja poistot koneista ja kalustosta. Retkiluistelurata ei sisälly liikuntatoimeen. Sitova tavoite Sisä- ja ulkoliikuntapaikat turvalliset käyttää Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite 2015 Turvallisuusasiakirjan päivitys ja huoltokirja käytössä Toteutunut Pelastussuunnitelmat päivitetty Ei onnettomuuksia Peruspalvelu/sivistystoimi TP 2014 T-arvio 2015 Ta muutos 2015 Ta yhteensä Toteutunut Poikkeama Tulot , , , , ,70 Menot , , , , ,83 Netto , ,00 0, , , , SOSIAALITOIMI SOSIAALITYÖ Sosiaalityö on sosiaalisten ongelmien selvittämistä ja ratkaisemista asiakkaan ja sosiaalityöntekijän yhteistyönä. Työskentely kohdistuu asiakkaan ja perheen kriiseihin ja tarkoituksena on saada aikaan myönteinen muutos asiakkaiden arkeen vaikuttavissa asioissa. Sosiaalityöntekijä työskentelee asiakkaan verkostojen kanssa ja tekee moniammatillista yhteistyötä. Sosiaalityön työmuotoja ovat aikuissosiaalityössä ohjaus ja neuvonta, kuntouttava työtoiminta, toimeentulotuki ja päihdehuolto. Lisäksi sosiaalityö vastaa lastensuojelullisista toimenpiteistä ja lastenvalvonnasta sekä vammaispalvelulain mukaisista palveluista. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Toimeentulotukea saa henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa. Tukea voidaan myöntää myös omatoimisen suoriutumisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Aikuissosiaalityön tärkeitä työmuotoja ovat työllistämiseen liittyvät toimenpiteet, aktivointi- ja kuntoutussuunnitelmat sekä aktivointituki. Kelan laskuttamaa työmarkkinatuen kuntaosuutta pyritään jatkossa laskemaan mm. osallistumalla seudulliseen pitkäaikaistyöttömiä työllistävään hankkeeseen. Lisäksi kunnassa maksetaan kuntalisää (aktivointitukea) työllistäville yhdistyksillä. Lastensuojelu on palveluja ja toimintoja, joilla vaikutetaan kunnassa asuvien lasten kasvuoloihin, ennaltaehkäistään ongelmien syntyä tai niiden vaikeutumista ja joilla tarvittaessa tuetaan ja kuntoutetaan lasta ja perhettä. Lastensuojelutyötä tehdään yhteistyössä perheen ja sen lähiverkoston sekä eri viranomaisten kanssa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimia ovat keskustelun ja neuvonnan lisäksi koulukuraattorin palvelut, perhetyö, tukiperhe, taloudellinen apu, asunnon järjestäminen tai terapia perhepalvelukeskuksessa. Mikäli tukitoimet ovat riittämättömiä ja lapsen turvallisuus ja kehitys uhkaavat vakavasti vaarantua ja sijoitus on lapsen edun mukainen, voidaan lapsi ottaa huostaan ja sijoittaa kodin ulkopuolelle. Parin vuoden ajan kunnassa on keskitytty tukemaan perheitä ennaltaeh-

38 S i v u 37 käisevästi perhetyön avulla; perhetyö ehkäisee varsinaista lastensuojelun asiakkaaksi ajautumista ja antaa perheille konkreettista tukea eri elämäntilanteissa. Perhetyöntekijän työajasta puolet on koulun kuraattorityötä, joka puolestaan tukee kodin ja koulun yhteistyötä. Lastenvalvoja palvelee lapsen isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvissä asioissa silloin, kun lapsen äiti ei ole avioliitossa lapsen syntyessä. Elatussopimuksella turvataan lapsen oikeus saada elatusta siltä vanhemmaltaan, jonka luona lapsi ei asu. Elatussopimus vahvistetaan sosiaalitoimistossa. Samoin sopimukset lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta vanhempien asuessa erillään vahvistetaan sosiaalitoimistossa. Sopimuksiin pyritään aina pääsemään sosiaalityöntekijän sovittelun kautta, koska käräjöinti on kallista ja turhaakin, eikä lisää luottamusta perheenjäsenten kesken. Elatussopimuksia myös muutetaan usein tulojen muuttuessa. Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdehuollon palveluja järjestetään yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä annetaan erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Päihdetyössä toimii ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilönä sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa moniammatillinen työryhmä. Päihdepalveluja ovat keskustelut ja hoidontarpeen arviointi, Savonlinnan A-klinikan palvelut ostopalvelusopimuksen mukaisesti, katkaisuhoito vuodeosastolla ja laitoskuntoutus. Päihdehuollossa olemme painottaneet A-klinikan ja päihdehuoltokeskuksen tarjoamaa avokuntoutusta. Vammaispalvelulain mukaisia tukitoimia voi hakea henkilö, jota vammansa tai sairautensa aiheuttaman haitan vuoksi voidaan pitää vaikeavammaisena. Kunnan on järjestettävä talousarviosta riippumatta tällaisen henkilön subjektiivisiin oikeuksiin kuuluvina tarpeenmukainen apu asumiseen, kuljetuksiin ja muuhun osallistumiseen. Osa vammaispalvelun toimenpiteistä on harkinnanvaraisia, ja niistä päättää sosiaalityöntekijä. Vammaispalvelujen tarve kunnassa lisääntyy ikääntyvän väestön lisääntymisen myötä. Sitova tavoite Hyvät palvelut; palvelujen saatavuus Kestävä kuntatalous; palvelujen kustannusvertailu Mittarit/arviointi ttt- päätös alle 7 arkipäivässä sos.tt. tapaamiseen pääsee kiireellisesti seuraavana arkipäivänä Vammaispalvelupäätös/ kotikäynti 2 viikossa Kaikki sosiaalityön ensisijaiset palvelut saa kotikunnasta Lastensuojelussa ei uusia laitossijoituksia; perhetyötä lisätty Päihdehuollon laitossijoituksissa 10 % lasku, A- klinikkakäyntejä lisätty Toimeentulotuen euromäärä kork. vuoden 2013 tasolla(+indeksikorotus) Toiminnallinen tavoite 2015 Toteutunut Jonotusajat lain määräysten alle, matala kynnys hakeutua palvelujen piiriin, puhelinsoittoaika sos.tt:lle Palvelujen ostopalvelut eivät lisäänny, kokonaisvaltainen palvelu ja ennaltaehkäisevä työtapa vakiintuu Laitoshoito vähenee päihdehuollossa ja lastensuojelussa. Toimeentulotuen käytön kasvu pysähtyy. Ennaltaehkäisevä työote tehostuu. toteutunut, yksi päätös yli määräajan toteutunut suunnitelman mukaisesti lastensuojelun avotyö lisääntynyt päihdehuollon laitoshoito vähentynyt, avohuolto lisääntynyt Toimeentulotuen käyttö vähenee hitaasti

39 S i v u 38 Henkilöstön rekrytointi, saatavuus ja hyvinvointi Yhteistyö Yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin ym. kanssa, järjestöt mukana suunnittelussa Ajantasainen ja oikea tieto palveluista. Ohjaus ja neuvonta yhteistyötahojen suhteen Viestintä/tiedotus 2 koulutuspäivää/hlö/vuosi toteutuu TYKY-toimintaan osallistuminen 100 %, Alueelliset työkokoukset käynnissä Palvelujen saatavuus Asiakaspalautteet pääosin positiivisia ja muutoksiin ryhdytty tarvittaessa Henkilöstö on pätevää ja voi hyvin Koulutussuunnitelma toteutunut, vaihtuvuutta ei ole toteutunut suunnitellusti Muutokset vaatineet ylimääräistä tiedotusta muutoin toteutunut suunnitellusti AVO- JA HOIVAPALVELUT Avo- ja hoivapalvelut muodostavat yhden palvelukokonaisuuden, joka tuottaa ja järjestää vanhusten ja kehitysvammaisten laitoshoitopalvelut sekä avo- ja asumispalvelut, joihin sisältyy kotipalvelu, tukipalvelut ja päiväkeskustoiminta. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan yli 65 -vuotiaiden määrä asukasluvusta Sulkavalla vuonna 2014 on 34,7%, vuonna 2020 määrä on 39,8 %, vuonna 2030 luku on 40,3% ja vuonna 2040 jo 40,6%. Vanhustenhuollon strategian mukaan ikääntyvä ihminen asuu omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Ikäihmisen kotona asumista tuetaan terveyttä edistämällä, ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja kotiin annettavilla palveluilla. Myös Vanhuspalvelulaki ja Kuntaliiton laatusuositus ikäihmisten palvelujen kehittämiseksi nostaa vanhustyön ykkösasiaksi terveen ikääntymisen tukemisen ja varhaisen kuntoutuksen. Asumispalveluja ja laitoshoitoa tarjotaan niille, jotka eivät enää suoriudu elämästään kotona. Laitoshoito Vanhusten palvelukeskus Kissankellossa hoidetaan ne ikääntyneet ja sairaat, jotka eivät pysty asumaan kotonaan koti- ja tukipalvelujen turvin. Kissankellossa on yleinen- ja dementiaosasto. Hoitopaikkoja on 27 kpl, joista lyhytaikaispaikkoja 4 kpl. Tavoitteena on pitkäaikaishoitopaikkojen määrän vähentäminen muuttamalla paikkoja tehostetun palvelun hoitopaikoiksi. Koska Sulkavan kunnalla ei ole ollut tehostetun palvelun hoitopaikkoja, palvelut on ostettu yksityisiltä palveluntuottajilta. Lyhytaikaispaikkoja varataan 1-2 %:lle 75 vuotta täyttäneistä ja kaikki loput Kissankellon pitkäaikaispaikat muutetaan tehostetun palvelun hoitopaikoiksi.

40 S i v u 39 Kotihoito Kotona asumisen tukeminen ja siihen liittyen kotihoidon kehittäminen ovat keskeisiä strategisia tavoitteita. Kotona asumista tuetaan koti- ja tukipalveluilla, omaishoidon tuella, palveluseteleillä, kuljetuspalveluilla ja päiväkeskus- ja viriketoiminnalla. Tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä ikäihmisistä 92 % asuu kotonaan ja kotona asuvista säännöllisen kotihoidon piirissä on %. Taajamaalueella on olemassa tarve esteettömistä mäen alla sijaitsevista palveluasunnoista. Varallaolojärjestelmään perustuva yöpartiotoiminta aloitetaan vuonna Henkilöstöresursseja lisätään avohuoltopainotteisesti. Vuosi 2015 Vuosi 2020 Väkiluku v. määrä v. % väkiluvusta 35,5 39,8 20 % / henkilökunnan tarve 100:aa yli 65v. kohden on 1,5 14, % henkilökunnan tarve 100:aa yli 65v. kohden on 1,63 15,6 16,3 Kotihoidon henkilöstön henkilötyövuosien tarve vanhustenhuollon laatusuositusten perusteella. Laskettu käyttäen valtakunnallista suositusta ja 20 % ja 25 % kattavuustavoitetta. Henkilökunta tarkoittaa käytännön työntekijöitä eli ei pidä sisällään hallinto- ja toimistohenkilökuntaa. Tulevaisuudessa kotona hoidetaan entistä vaativampaa hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Henkilöstön koulutusrakenne tulee olla palvelujen tason mukainen huomioiden samalla henkilökunnan joustavan yhteiskäytön ja työkierron. Laitos- ja kotihoidon vastuualueella toimii moniammatillinen SAS-työryhmä, jossa neuvotellaan ja suunnitellaan asiakkaiden palveluntarpeen mukaiset asumis- ja hoitopaikat. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tehdään kahden vuoden välein yli 80 -vuotiaille ikäihmisille. Päiväkeskus Päiväkeskus Ilonan toiminnan tavoitteena on tukea kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään ja ehkäistä ennenaikaista laitoshoitoon joutumista. Päiväkeskuksen asiakkaille tarjotaan ateria-, hygienia-, virkistys- ja fysioterapian palveluja. Päiväkeskuksella toimii myös vanhusneuvola, jonka toimintaajatuksena on tukea ennakoivasti ikääntyvien toimintakykyä ja hyvinvointia. Neuvola tarjoaa sairaanhoitajan, fysioterapeutin ja palveluohjaan palveluja. Palveluohjaaja tekee yhteistyössä Työ- ja elinkeinotoimiston ja työtoiminnan järjestäjien kanssa kuntouttavaa työtoimintaa. Tavoitteena on parantaa toimintaan osallistuvan asiakkaan elämänhallintakykyä ja sen myötä avata väylä työelämään. Kehitysvammahuolto Kehitysvammaisten avohuollon perustehtävänä on luoda kehitysvammaisille asiakkaille edellytykset mahdollisimman normaaliin, itsenäiseen ja tasavertaiseen elämään muiden kansalaisten kanssa. Kehitysvammaisten päivätoiminta järjestetään päiväkeskus Ilonassa. Päiväkeskuksen päädyssä toimii viisipaikkainen asuntola.

41 S i v u 40 Mittarit/arviointi Jonotusajat Pitkäaikaispaikat/kotona asuvien määrä/avopalvelut Ostetut paikat Sitova tavoite Avohuoltopainotteinen palvelurakenne Toiminnallinen tavoite 2015 Laitospaikkojen vähentäminen Koti- ja tukipalvelujen lisääminen ja yöpartiotoiminta Omaishoidon tuki Palvelusetelit, SASpalaverit Toteutunut Laitospaikkojen lopetus 12/2015 Yövarallaolo jatkuu Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhteistyötä jatketaan Omaishoidontuen saajia 24 kpl. Palveluseteleitä viidelle asiakkaalle Vanhusneuvola ja päiväkeskustoiminta Päiväkeskustoiminta jatkuu ennallaan Palvelujen hintataso Laitos/kotihoito kustannukset Palvelujen kustannusvertailu Palvelurakenne, asiakkaat hoitoisuuden mukaisesti oikeilla paikoilla Jonoasiakkaiden määrä lisääntynyt paikkojen lopetuksen myötä Sijaiset Henkilöstörakenne Tyytyväisyyskyselyt Sairauspoissaolot Henkilöstön rekrytointi ja saatavuus Koulutuksen saanut henkilöstö Henkilöstön hyvinvointi Saadaan koulutetut sijaiset Oppisopimus- ja täydennyskoulutukset Osaamisen arviointi Motivoitunut henkilöstö Sairauspoissaolot vähenee Sijaisia on saatu hyvin Koulutukset suunnitelman ja oman kiinnostuksen mukaisesti Tyhy-toiminta toteutunut ja motivaatio on hyvä Sairauspoissaolot ennallaan Palvelujen saatavuus Yhteistyö Yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin ym. kanssa Yhteistyö toteutuu ja jatkuu Asiakaspalautteet Viestintä/tiedotus Ajantasainen tieto palveluista Tiedotus omaisille ja yhteistyöryhmille toteutunut Palvelujen riittävyys ja laatu palvelun tarve palvelusuunnitelmissa Palvelurakenne Suunnittelun tehostaminen Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (VPL). Omavalvontasuunnitelma Jokaiselle apua tarvitsevalle on tehty palvelutarpeen määritys ja suunnitelma Suunnitelmat on laadittu ja päivitetty Palvelusuunnitelmat päivitetty ja hoidontarve määritetty

42 S i v u 41 Peruspalvelu/sosiaalitoimi TP 2014 T-arvio 2015 Ta muutos 2015 Ta yhteensä Toteutunut Poikkeama Tulot , , , , ,63 Menot , , , , ,66 Netto , ,00 0, , , , TERVEYDENHUOLTO Sulkavan kunnan perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon palvelut tuottaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri. Kunnat ovat tehneet yhtymän kanssa perussopimukset sekä kuntakohtaisen palvelusopimuksen, joissa määritellään kunnan palvelutaso. Kuntakohtainen palvelukortti suunnitellaan vuosittain peruskunnassa ja sen pohjalta Sosteri laatii talousarvion. Sosterin talousarvioon kuuluvat lisäksi sen omat tavoite- ja toimintasuunnitelmat, investointi- ja rahoituslaskelma sekä henkilöstösuunnitelma. Kuntayhtymän perussopimus, hallintosääntö ja kuntasopimukset on uusittu v alusta alkaen. Terveydenhuollon talousarvioon lasketaan Sosterin laskutuksen lisäksi kunnalle jääneet velvoitteet aiemmasta JuPuSu- yhtymän henkilöstön eläkemenoperusteisista maksuista. Kunnan talousarvioon kirjataan Sosterin erilliseen talousarvioon kuulumaton sopimuksen vaikuttavuuden arviointi. Sitova tavoite Kestävä kuntatalous Hyvät palvelut Palveluiden saatavuus Mittarit/arviointi Kustannusnousu max. 1 % / vuosi Suunnittelun läpinäkyvyys Sopimuksenmukainen palvelutaso lähipalveluissa suunnittelun läpinäkyvyys Lääkäri paikalla 5 pv/viikko virkaaikana Toiminnallinen tavoite 2015 Toteutunut Kokonaiskustannusten nousu hidastuu erityissairaanhoidossa, perusterveydenhoidossa pysähtyy kunnat mukana talousarvion arvioinnissa, laadinnassa ja hyväksymisessä aikaisemmassa vaiheessa Palveluketju on aukoton Lähipalvelut on määritelty kuntayhtymän kunnat mukana määrittämässä lähipalveluja Lääkäriin pääsee jonottamatta omassa kunnassa Kokonaiskustannusten nousu on hidastunut erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollon osalta nousu on jatkunut. TA- käsittely on edelleen myöhäisessä vaiheessa Tavoite on toteutunut Tavoite on toteutunut Tavoitettavuus on parantunut, ei-kiireelliset ajat edelleen ruuhkautuvat

43 S i v u 42 Peruspalvelu/terveydenhuoltopalvelut TP 2014 T-arvio 2015 Ta muutos 2015 Ta yhteensä Toteutunut Poikkeama Tulot ,00 0,00 0,00 Menot , , , , , ,43 Netto , , , , , ,43 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI Rakennus- ja ympäristötoimen toimiala käsittää kunnan rakennusvalvonnan, maa-ainesten ottamisen, kaavoituksen ja ympäristön hoito- ja suojelutehtävät sekä yksityistielain mukaiset kunnalle kuuluvat hallintotehtävät. Rakennus- ja ympäristötoimi vastaa lisäksi kunnan asuntoviranomaisen tehtävistä. 400 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI Ympäristötoimen hallinnon tehtävänä on johtaa ympäristötoimialaa sekä koordinoida ympäristölautakunnan toimintaa. Ympäristöhallinnon kulut jaetaan toimialalle yleiskuluprosentilla, joka on vuonna 2Ol5 11,56%. Sitova tavoite Ympäristötoimen riittävän henkilöresurssin turvaaminen. Mittarit/arviointi Kaikki vakanssit täytetty. Toiminnallinen tavoite 2015 Kaikkien virkojen ja toimien täyttäminen jollain järjestelyllä maaliskuuhun 2015 mennessä. Toteutunut Toteutunut Rakennus- ja ympäristötoimen tulosalueelle sisältyvät seuraavat tulosalueet: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, asuntotoimi, tietoimi, palo- ja pelastustoimi, kiinteistöt, varautuminen, varastot ja liikuntatoimi. RAKENNUSVALVONTA Sitova tavoite Rakennusvalvonnan taksojen tarkastus ja yh- Mittarit/arviointi Rakennusvalvonnan taksalla tulee kattaa suurin osa menoista. Toiminnallinen tavoite 2015 Toteutunut Uudet taksat voimaan Uudet taksat voimassa

44 S i v u 43 tenäistäminen Vanhentuneista luvista informoidaan luvanhakijoita kirjeellä ja muistutetaan luvassa määrätyistä katselmuksista. Yli viisi vuotta voimassa olevat rakennusluvat ovat rauenneet, ellei niille ole haettu jatkoaikaa. Osa haetuista rakennusluvista on jäänyt kokonaan toteuttamatta, osassa rakennuksista ei ole pidetty lopputarkastusta. Vanhentuneista luvista tarkastettu 40% Toteutunut osittain YMPÄRISTÖNSUOJELU Ympäristönvalvonnan tehtävänä on myöntää tai valmistella eri ympäristölakien ja maa-aineslain mukaiset lupa-asiat. Ympäristön tilaa seurataan ja valvotaan jatkuvasti. Lakisääteisissä lupa- ja valvontaasioissa noudatetaan tasapuolista kohtelua koko ympäristötoimen toiminta-alueella. Ympäristövalvonnan menot jaetaan kunnittain asukasluvun suhteessa. Sitova tavoite Elinkeinotoimintojen lupa- ja ilmoitusasioiden käsittely ensisijaisena Mittarit/arviointi Aiheetonta viivytystä ei aiheudu toimintojen käynnistämiselle lupakäsittelyssä Toiminnallinen tavoite 2015 Toteutunut Resurssien käytössä käytetään ensisijaisuusharkintaa. Toteutunut Maa-ainesalueiden korkomittaukset Korkomittaukset teetetään 3-5 tärkeimmällä maa-ainesalueella. Konemittauksella saadaan faktatietoa silmämääräisen arvioinnin tueksi. Toteutunut ASUNTOTOIMI Asuntotoimen yleistavoitteena on toimia kunnan asuntoviranomaisena ja vastata kunnan asuntojen vuokrauksesta. Sitova tavoite Kiinteistönpidon kehittäminen Mittarit/arviointi Huoltokirja Toiminnallinen tavoite 2015 Toteutunut Sähköisen huoltokirjan käytön vakiinnuttaminen Sähköinen huoltokirjan käyttöönottoa valmisteltu.

45 S i v u 44 TIETOIMI Tiejaosto toimii ympäristölautakunnan alaisena kolmijäsenisenä toimielimenä. Tiejaoksen tehtävänä on yksityistielaissa säädetyt tehtävät, lähinnä tietoimitusten suorittaminen sekä yksityistieavustusten jakaminen. Tiejaoksen kulut jaetaan kunnittain avustettavien yksityistiekilometrien suhteessa. Sitova tavoite Yksityistieverkoston kehittäminen ja kunnossapitämisen avustaminen sekä opastaminen ja ohjaaminen niin, että liikenteen aiheuttamat kulut säilyvät tiekunnille kohtuullisina ympäri vuoden. Yksityisteiden avustuskriteerien päivitys Mittarit/arviointi Tiedotukset tiekunnille 1-2 kertaa vuodessa. Avustusten oikeampi kohdentuminen. Toiminnallinen tavoite 2015 Toteutunut Tiedotukset tiekunnille 1-2 kertaa vuodessa. Avustuskriteerit päivitetty ennen avustusten hakukierrosta. Toteutunut 1 krt Toteutunut PALO- JA PELASTUSTOIMI Pelastustoimen palvelut tuottaa Mikkelin kaupungin ylläpitämä Etelä-Savon pelastuslaitos. Pelastustoimen perustehtävänä on onnettomuusriskien hallinta, johon kuuluvat onnettomuuksien todennäköisyyden vähentämiseen ja tapahtuneiden onnettomuuksien rajoittamiseen liittyvät tehtävät. Tarkemmin tehtävät on määritelty hyväksytyssä palvelutasopäätöksessä. LIIKUNTATOIMI Liikuntatoimi käsittää liikunta-alueiden ylläpitokorvaukset sekä liikuntatoimen kiinteistöjen vuokrat ja poistot koneista ja kalustosta. Sitova tavoite Sisäja ulkoliikuntapaikat turvalliset käyttää Mittarit/arviointi Ei onnettomuuksia Toiminnallinen tavoite Toteutunut Turvallisuusasiakirjan Sähköinen huoltokirja päivitys ja huolto- kesken. kirja käytössä ja sähköiseen muotoon tehtynä RAKENNUS-JA YMPÄRISTÖTOIMI TP 2014 T-arvio 2015 Ta muutos 2015 Ta yhteensä Toteutunut Poikkeama Tulot , , , , ,04 Menot , , , , ,78 Netto , ,00 0, , , ,82

46 3 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA 2015 S i v u 45

47 S i v u 46

48 4 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN 2015 S i v u 47

49 S i v u 48

50 S i v u 49 5 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelman toteutumisvertailu 2015 Kvalt xx.xx.2016 Hyväksynyt ylitykset/alitukset/ sisältää sisäiset erät Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Tp 2014 Alkuperäinen ta Ta-muutokset Ta-muutosten Toteutuma Poikkeama jälkeen , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,84 Muut toimintatuoto , , , , ,12 Toimintamenot , , , , ,29 Henkilöstömenot , , , , ,96 Palvelujen ostot , , , , , ,24 Aineet, tarvik.tavar , , , , ,40 Avustukset , , , , ,08 Muut toimintakulut , , , , ,97 Toimintakate , , , , , ,80 Verotulot , , , , ,21 Valtionosuudet , , , , ,00 Rah.tuotot ja menot , , , , ,81 Korkotuotot 8 708, , , ,44-416,44 Muut rah.tuotot , , , , ,65 Korkokulut , , , , ,53 Muut rah.kulut , , ,00-388, ,19 Vuosikate , , , , , ,82 Poistot ja arvonal , , , , ,10 Satunnaiset kulut ,02 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden tulos Poistoeron vähennys Tilikauden yli/ali jäämä , , , , , , , , , ,28 1, , , , , , ,20 Erittely verotuloista Kunnan tulovero Kiinteistövero Yhteisövero Verovuosi 2014 Verovuosi , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,21 Tuloveroprosentti 21,50 21, Yleinen kiinteistöver Vakituisten asuinrak Muiden kuin vakituis asuinrakennusten Kiinteistövero % Tulot yli arvion ,39 0,9 Tulot alle arvion 1,72 0,45 erotus ,67 1,05 Yleishyödyllisen yh- 0,75 Menot alle arvion ,50 teisön Menot yli arvion ,97 erotus ,53 erotus ,20

51 6 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN Investointiosan toteutumisvertailu 2015 Kvalt xx.xx.2016 hyväksynyt ylitykset/alitukset S i v u 50

52 S i v u 51

53 7 RAHOITUSOSANTOTEUTUMINEN S i v u 52