Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 S i v u 1 1 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT TALOUSARVION VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT TALOUSARVIOTA KOSKEVAT PERIAATTEET Taloussuunnittelun tavoitteet Käyttösuunnitelmat Tilivelvolliset viranhaltijat Talousarvion noudattaminen ja muuttaminen Talousarvion sitovuus Käyttötalousosan sitovuustaso Tuloslaskelmaosan sitovuustaso Rahoitusosan sitovuustaso Investointiosan sitovuustaso Lainanotto TULOSLASKELMA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE RAHOITUSOSA KESKEISIMPIEN TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET VUODELLE KÄYTTÖTALOUSOSA VALTUUSTO JA KUNNANHALLITUS Valtuusto Vaalit Valtuusto Johtaminen Toimintamäärärahat Elinkeinotoimi Maaseututoimi Joukkoliikenne Järvi-Saimaan Palvelut oy Tietoliikenne Yleis- ja taloushallinto Hallintopalvelut / talouspalvelut Henkilöstötoimi PERUSPALVELUT Sivistystoimi Peruspalvelutoimisto Varhaiskasvatus Perusopetus Lukio Kansalaisopisto Kirjasto Vapaa-aikapalvelut Sosiaalitoimi Peruspalvelutoimisto Sosiaalityö... 34

3 S i v u Avo- ja hoivapalvelut Terveydenhuoltopalvelut RAKENNUSLAUTAKUNTA Rakennus- ja ympäristötoimi INVESTOINNIT HENKILÖSTÖ VALTIONOSUUDET / YKSIKKÖHINNAT TULOSLASKELMA TILITASOLLA KUSTANNUSPAIKKARAKENNE...56

4 S i v u 3 1 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1 TALOUSARVION VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT Talouden kehitysnäkymät valtakunnan tasolla ovat haastavat. Tämä on heijastunut myös talousarviovalmisteluun Sulkavalla. Verotulot pienenevät ja toimintakulujen kasvun hallitseminen on edelleen haastavaa. Marraskuussa kauan odotettu sote-ratkaisu nytkähti eteenpäin ja valtakuntaan on syntymässä 18 itsehallintoaluetta, joiden tehtäväksi tulee muun muassa järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunnan talouden hoitamisen ja talousarvion ja suunnitelman laatimisen lähtökohtana oli, että kuntalaisille turvataan hyvät peruspalvelut ja talous pidetään tasapainossa. Talouden tasapainossa pitäminen on vaatinut tiukkaa talouskuria ja myös jatkossa talouden seuranta tulee korostumaan entisestään. Vuodelle 2016 jatkamme nyt voimassa olevilla veroprosenteilla. Talousarvion tavoite oli päästä nollatulokseen. Kuitenkin vuosikatteen tulee olla taloussuunnitelmavuosina nykyistä vahvempi niin, että kunnassa on myös mahdollista investoida tulevaisuudessa. Loppuvuodesta 2015 päätettiin valmistella sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamista. Tästä mahdollisesti saatavat säästöt purevat kuitenkin vasta vuonna Kunnallisveroon vuonna 2016 vaikuttavat muutokset Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää kuntien verotuloja yli 200 miljoonalla eurolla. Muita muutoksia, jotka vähentävät kuntien verotuloja vuonna 2016, ovat ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus ja yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus. Kuntien verotuloja taas lisää asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen. Muutokset vähentävät kuntien verotuloja nettomääräisesti noin 244,5 miljoonalla eurolla. Menetykset on esitetty kompensoitavaksi kuntakohtaisesti valtionosuuksien lisänä. Yhteisöveromuutokset ja kuntaryhmän jako-osuus vuonna 2016 Yhteisöveroon on tulossa ainoastaan yksi, mutta sitä merkittävämpi muutos kuntien osalta. Aiempien päätösten seurauksena kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jää sen johdosta noin 260 miljoonaa alhaisemmaksi. Kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2016 on 30,92.

5 S i v u TALOUSARVIOTA KOSKEVAT PERIAATTEET Taloussuunnittelun tavoitteet Talouden tasapainon tärkein arviointikriteeri on vuosikate. Vuosikate ilmoittaa rahoitusylijäämän sen jälkeen, kun käyttötalouden nettomenot ja rahoituksen nettomenot on rahoitettu. Vuosikate on se tulorahoituksen määrä, joka on käytettävissä investointeihin. Talous on tasapainossa, jos vuosikatteella voidaan rahoittaa investointien nettomenot. Kuntaliitto on luonut seuraavat kriteerit tulorahoituksen riittävyyden eli vuosikatteen tason arvioinnille: 1. Vahva talous Vuosikate riittää investointien nettomenon ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen. 2. Tasapainossa oleva talous Vuosikate riittää lainojen lyhennysten ja suunnitelman mukaisten poistojen eli korvausinvestointien rahoittamiseen. 3. Hyväksyttävän alarajalla oleva talous Vuosikate on yhtä suuri kuin suunnitelman mukaiset poistot eli vuosikate riittää korvausinvestointien mutta ei kokonaan lainojen lyhennysten rahoittamiseen. 4. Heikkenevä talous Vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos poistojen jälkeen negatiivinen. Tällöin vuosikatteella ei pystytä rahoittamaan suunnitelman mukaisia poistoja kokonaan eikä lainojen lyhennyksiä ollenkaan. 5. Kriisitalous Vuosikate on negatiivinen, jolloin käyttö- ja rahoitusmenojen rahoittamiseen joudutaan ottamaan vierasta pääomaa Käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat tulosalueen määrärahat ja tuloarviot tulosyksikköjen kesken tarkoituksenmukaisesti taloudellisuus ja toiminnallinen vastuu huomioiden. Tilivelvollisella on vastaava oikeus omiin alaisiinsa nähden. Mahdollisesta delegoimisesta huolimatta tilivelvollisen vastuu säilyy tilivelvollisella Tilivelvolliset viranhaltijat Sulkavan kunnan hallintosäännössä on määritelty tilivelvolliset viranhaltijat. Näitä ovat: Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Sosiaalijohtaja Sivistysjohtaja Yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Yhtenäiskoulun apulaisrehtori Yhtenäiskoulun Lohilahden yksikön johtaja

6 S i v u 5 Kansalaisopiston rehtori Kirjastonjohtaja Päivähoidon johtaja Avo- ja hoivapalvelujohtaja Vapaa-ajanohjaaja Talousarvion noudattaminen ja muuttaminen Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviomuutokset on tehtävä talousarviovuoden aikana Talousarvion sitovuus Käyttötalousosan sitovuustaso Käyttötalousosan kaikilla tulosalueilla kunnanvaltuustotasoinen sitovuustaso on määrärahat ja tulosarviot. Käyttötalousosan tulosalueet: Valtuusto Johtaminen Yleis- ja taloushallinto Peruspalvelu/Sivistystoimi Peruspalvelu/Sosiaalitoimi Terveydenhuoltopalvelut Rakennus- ja ympäristötoimi Tuloslaskelmaosan sitovuustaso Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: 1. Verotulot 2. Valtionosuudet 3. Rahoitustulojen ja menojen erotus Rahoitusosan sitovuustaso Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Investointiosan sitovuustaso Investointiosassa sitovuustasona on hankekohtainen nettomeno (menot-tulot).

7 S i v u Lainanotto Kunnanhallituksen lainanottovaltuus Hyväksyessään talousarvion kunnanvaltuusto päättää myöntää kunnanhallitukselle, kunnanjohtajalle ja hallintojohtajalle lainanottovaltuuden tilapäiseen maksuvalmiuden ylläpitoon mahdollisesti tarvittavaan luottoon talousarvioon sisältyvän lainan oton lisäksi. Tällaisen luoton nostoon tulee käyttää kuntatodistusohjelmaa ja sitä saa olla kerrallaan enintään euroa. Valtuuston lainanlyhennysvaltuus Hyväksyessään talousarvion, valtuusto päättää myöntää oikeuden lyhentää lainoja enemmän kuin talousarvioon on kirjattu taloudellisen tilanteen salliessa.

8 S i v u 7 2 TULOSLASKELMA TP 2014 TA 2015 TA 2016 TP TA2016 TP TA2016 muutos muutos TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,45 Maksutuotot ,48 Tuet ja avustukset ,68 Muut toimintatuotot ,50 Toimintatuotot yhteensä ,74 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,02 Palvelujen ostot ,03 Aineet,tarvikkeet, tavarat ,41 Avustukset ,64 Muut toimintakulut ,59 Toimintakulut yhteensä ,86 TOIMINTAKATE ,66 Verotulot ,14 Valtionosuudet ,35 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,86 Muut rahoitustuotot ,48 Korkokulut ,94 Muut rahoituskulut ,62 VUOSIKATE ,11 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,47 Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS ,39 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) ,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,21 Tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin.

9 S i v u 8 3 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Toimintakulujen kasvu on arvioitu olevan vuosittain 0,86. TA 2015 TA 2016 Su 2017 Su 2018 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)

10 S i v u 9 4 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma on keskeinen osa kunnan talousarviota ja tilinpäätöstä. Sen avulla kootaan tulorahoitus, investoinnit ja muut pääomamenot sekä pääomarahoitus yhteen laskelmaan. Talousarvioon on kuntalain mukaan otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitettava, miten määrärahojen rahoitustarve katetaan. Toiminnan rahoitus esitetään talousarvion rahoitusosassa, joka tulee olla talousarviossa tuloslaskelma- ja investointiosan lisäksi. Rahoituslaskelma on kunnan kokonaistaloutta kuvaava laskelma. Ensi vuoden talousarviota koskeva rahoituslaskelma on oheisena: RAHOITUSLASKELMA TA 2015 TA 2016 Su 2017 Su 2018 TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rah.osuudet invest.menoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja invest.rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisäys Pitkäaik.lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahoituslaskelman eri osien osalta voidaan todeta seuraavaa: Tulorahoitus Tulorahoituksen osatekijät esitetään yksityiskohtaisesti tuloslaskelmassa. Rahoituslaskelmaan otetaan vain vuosikate sekä satunnaiset erät, jotka tuloslaskelmassa esitetään vuosikatteen jälkeen.

11 S i v u 10 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinneilla tarkoitetaan rahoituslaskelmassa käyttöomaisuuteen ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin käytettyjä varoja tilikauden aikana lukuun ottamatta pitkäaikaisia saamisia, jotka esitetään omana ryhmänään. Investointimenot ja niihin saadut rahoitusosuudet esitetään rahoituslaskelmassa nettomääräisinä investointiosan mukaisesti. 4.1 KESKEISIMPIEN TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.3 kohdan mukaan konsernijohto käy vuosittain tavoite- ja tulosarviokeskustelut tytäryhteisön johdon kanssa. Voimavarojen ohjauksessa pääpaino on tuloksellisuudella. Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.4 kohdan mukaan kunnan ohjausvalta konserniin kuuluviin nähden pohjautuu seuraaville periaatteille: 1) Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin, tarvittaessa kunnan edustajille annetaan ohjeita kunnan kannan ottamiseksi tärkeimpiin asioihin. 2) Kunnanhallitus voi antaa yhtiö- ja vuosikokousedustajille ohjeita yhtiöiden hallitusten jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta.

12 S i v u 11 5 KÄYTTÖTALOUSOSA 5.1 VALTUUSTO JA KUNNANHALLITUS Valtuusto Valtuuston tulosalueeseen kuuluvat seuraavat tulosyksiköt vaalit valtuusto Valtuusto (tulosalue): Tuloslaskelma Selite TP 2014 TA 2015 TA TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ TALOUSARVIO NETTO Vaalit Toiminta-ajatus Kunnan keskusvaalilautakunta on lakisääteinen kunnallinen lautakunta, joka toimii sekä kunnallisvaaleissa että valtiollisissa vaaleissa. Keskusvaalilautakunnan toimintaa ohjaavat vaali- ja puoluelainsäädäntö. Toimintojen kuvaus Vuonna 2017 kunnallisvaalit. Vaalilautakunta järjestää sekä ennakkoäänestyksen että varsinaisen vaalipäivän äänestyksen. Valtio korvaa kunnille valtiollisissa vaaleissa aiheutuneita menoja ennakkoäänestyksen järjestämisestä kertakorvauksena. Valtioneuvosto päättää korvauksen määrästä vaalien jälkeen Valtuusto Valtuuston tuloyksikön alle kuuluvat seuraavat kustannuspaikat: valtuustotoimi tarkastustoimi Selite TP2014 TA 2015 TA TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ TALOUSARVIO NETTO

13 S i v u 12 Toiminta-ajatus Kunnanvaltuusto toimii kunnan ylimpänä päätöksentekoelimenä, päättää toiminnan suuntalinjoista sekä kuntalaisille järjestettävien palveluiden määrästä ja laadusta. Valtuusto hyväksyy talousarviossa ja -suunnitelmassa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnan toimialoille sekä päättää toiminnan rahoituksesta. Kunnanhallitus vastaa kunnanvaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Kunnanvaltuuston valitsemat lautakunnat järjestävät palvelut valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Toiminnan painopistealueet Kunnan vision ja strategisten linjausten määrittelyt ja valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden asettaminen toimialoille. Kunnan toimintastrategioiden vahvistaminen ja talouden tasapainon varmistaminen sekä yhteisen tahtotilan luominen. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Jatkuvuus Yhteiset sopimukset ja sovittuihin Yhteinen tahtotila Ennakoitavuus linjauksiin sitoutuminen Kestävä kuntatalous Tilinpäätös ja talouden seuranta Tulot ja menot ovat tasapainossa Vapaiden tonttien ja Toimintaedellytysten luominen Yrittäjämyönteinen ja rakennuspaikkojen määrä yrittäjille elävä elinkeinoelämä Nuorten, uusien yrittäjien määrä, Kannustaminen yrittäjyyteen yrittäjäpalaute Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Palveluverkkosuunnitelma Keskeisten lähipalvelujen priorisointi (sivistys- ja sotepalvelut) Tarkastustoimi Toiminta-ajatus Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikaudekseen talouden ja hallinnon tarkastusta vasten. Lautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi talouden ja hallinnon tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi lautakunta valvoo lakisääteisen tilintarkastuksen sopimuksenmukaista toteutumista. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa kuntalain nojalla: onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston asettamien päätösten mukaisesti onko kunnan tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja antavatko ne oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista ovatko valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot oikeita onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Toiminnan painopistealueet Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston asettamien strategioiden ja sen mukaisten tavoitteiden toteutumista.

14 S i v u Johtaminen Johtamisen tulosalueelle sisältyy seuraavat tulosyksiköt: Toimintamäärärahat Elinkeinotoimi Maaseututoimi Joukkoliikenne Järvi-Saimaan Palvelut Oy Selite TP 2014 TA 2015 TA TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Toimintamäärärahat Toimintamäärärahat pitävät sisällä seuraavat kustannuspaikat: Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Suomen Kuntaliiton ym. osuudet Juhlat ja merkkipäivät Työllistämisen tukeminen Nuorten työllistäminen Kansainvälinen yhteistyö Selite TP2014 TA 2015 TA Kunnanhallitus ja Kunnanjohtaja TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Toiminta-ajatus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen tehtävänä on kuntalaissa säädetyn lisäksi valtuuston asettamien tavoitteiden puitteissa johtaa, valvoa ja arvioida kunnan hallintoa sekä vastata kunnallistaloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten säilymisestä huolehtimalla toiminnan ja talouden suunnittelusta.

15 S i v u 14 Kunnanhallitus vastaa myös elinkeinotoiminnan kehittämisestä ja kunnan asuntoviranomaisena toimimisesta. Kunnanhallitus reagoi aktiivisesti toimintaympäristön muutoksiin. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Toiminnan painopiste-alueet Painopiste-alueita ovat kestävästä kuntataloudesta huolehtiminen, yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä, hyvät palvelut ja peruspalveluiden saatavuudesta huolehtiminen. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Kestävä kuntatalous Tilinpäätös ja talouden seuranta Tulot ja menot ovat tasapainossa Yrittäjämyönteinen ja elävä elinkeinoelämä Vapaiden tonttien ja rakennuspaikkojen määrä Toimintaedellytysten luominen yrittäjille Hyvät palvelut, Palvelujen kustannus /asukas, peruspalvelujen saatavuus sopimushallinta Omistajaohjaus yhtymissä Elinkeinotoimi Elinkeinotoimi sisältää seuraavat kustannuspaikat: Hallinto / matkailu ja markkinointi Elinkeinojen kehittämishankkeet Elinkeinotoimi: tuloslaskelma Selite TP2014 TA 2015 TA TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ TALOUSARVIO NETTO Toiminta-ajatus Elinkeinotoimen tehtävä on toteuttaa kunta- ja elinkeinostrategioissa määrättyjä kehittämistehtäviä. Elinkeinostrategia on kunnan osastrategia, joka määrittelee toimintalinjan elinkeinojen kehittämisessä. Elinkeinotoimessa työskentelevät toimistosihteeri (50 työaika) ja toimitusjohtaja/piäsoutaja (40 työaika). Piäsoutajan työpanos ostetaan Sulkava-Seura ry:ltä erillisen sopimuksen mukaan. Toiminnan painopisteet a) Yritystoiminnan tukeminen

16 S i v u 15 Elinkeinotoimi edesauttaa alkavien ja nuorten yritysten neuvontapalvelujen tuottamisen Uusyrityskeskus Wäläkyn avulla. Rajupusu Leader ry koordinoi seudullista yrityspalveluyhteistoimintaa, joka on osa valtakunnallista seudullisten yrityspalveluiden järjestämistä sekä valtakunnallista YritysSuomikokonaisuutta. Matkahuoltopalveluiden järjestämisessä elinkeinotoimi on tukena. Elinkeinotoimi tukee yrittäjää korvaamalla osan yrittäjän koulutusten tai messuosallistumisten kuluista. Elinkeinotoimi järjestää yhteistapahtumia mm. yrittäjä- ja matkailutapaamisia ja kesäasukastapahtuman. Elinkeinotoimi myöntää kyläyhdistyksille ja yrittäjille kunnanhallituksen päättämät avustukset. b) Matkailu Matkailuinfon palvelut ostetaan paikalliselta yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunta on Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n osakkeenomistaja. c) Kuntamarkkinointi Kuntamarkkinointiin kuuluu 1) vuosittaiset perusilmoitukset, jotka tapahtuvat harkiten ja pääasiassa matkailualan julkaisuissa 2) yhteismarkkinointi paikkakunnan tapahtumien, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, mm. Sulkavan Suursoudut 3) messuosallistumiset 4) markkinointi- ja karttamateriaalit 5) kuntamarkkinointituotteet: messuilla jaettava materiaali, yhdessä muiden toimijoiden kanssa 6) satunnaiset muut markkinointikampanjat d) Hankkeet Elinkeinotoimi vastaa osaltaan kunnan koko- tai osarahoitteisista hankkeista. Osarahoitettuja hankkeita ovat: Alkavan ja nuoren yrittäjän ja yritysten toimintaverkosto -hanke (Wäläkyn neuvontatoiminta) Saimaa Geopark hanke Energiapuusta enemmän hanke Hyvinvointialan maakunnallinen kehittämishanke Itä-Savon kalatalousryhmän kehittämisohjelma Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien toimintaedellytysten luominen ja kehittäminen Kunta-ja matkailumarkkinoinnin koordinoiminen ja kehittäminen Läheinen yhteistyö yrittäjäyhdistyksen ja muiden sulkavalaisten toimijoiden kanssa Yhteismarkkinointiaktiviteettien kehittäminen yhdessä paikallisten yritysten kanssa Kustannustehokkaat ja keskitetyt markkinointitoimenpiteet Yrittäjätapaamisten järjestäminen vähintään 2 kertaa vuodessa Sulkava.fi ja Facebook-sivustojen kehittäminen yhteismarkkinointiystävällisemmiksi Matkailutiedon aktiivinen jakaminen matkailu- ja muille yrittäjille Sulkavalla Sulkava-matkailutiedon aktiivinen

17 S i v u 16 Kuntamarkkinointimateriaa lien päivittäminen ja ylläpitäminen jakaminen Sulkavan lähikuntiin Matkailumateriaalien säännöllinen päivittäminen Maaseututoimi Maaseututoimi: tuloslaskelma Selite TP2014 TA 2015 TA TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ TALOUSARVIO NETTO Toiminta-ajatus ja henkilöresurssit Maaseututoimen tehtävänä on Euroopan Unionin yhteisen ja kansallisen maaseutuhallinnon toteuttaminen. Maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimuksen mukaisesti v alusta Rantasalmen kunta vastaa maaseututoimen hallinnosta ja tehtävistä Rantasalmen, Juvan, Joroisten ja Sulkavan alueilla. Sulkavan toimipisteessä työskentelevät maaseutusihteeri, 1 pv/viikko sekä toimistosihteeri (50 työaika). Sitova tavoite Palveluiden tarjoaminen lähipalveluna omassa kunnassa Hakemukset käsitellään säädetyssä ajassa Mittarit/arviointi Palvelujen saatavuus Hakemukset on käsitelty säädetyssä ajassa Toiminnallinen tavoite v Viljelijät saavat palvelun omalta paikkakunnalta Viljelijöiden tukihakemukset käsitellään ja maksatukset hoidetaan annetuissa määräajoissa Joukkoliikenne

18 S i v u 17 Joukkoliikenne: tuloslaskelma Selite TP2014 TA 2015 TA TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ TALOUSARVIO NETTO Järvi-Saimaan Palvelut oy Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n tulosyksikkö pitää sisällä seuraavat kustannuspaikat: kiinteistö kaavoitus projektit liikenneväylät puistot ja muut yleiset alueet (venepaikkamaksut) maa- ja metsätilat vuokralle annetut alueet Järvi-Saimaan Palvelut Oy Selite TP2014 TA 2015 TA TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT KÄYTTÖTALOUS NETTO TALOUSARVIO NETTO Tietoliikenne Selite TP2014 TA 2015 TA TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO

19 S i v u Yleis- ja taloushallinto Tulosalueen tehtävänä on vastata kunnan yleishallinnosta, valtuuston ja kunnanhallituksen asioiden valmistelusta, täytäntöönpanosta, vaaleista, taloudenhoidosta, henkilöstöhallinnosta, sekä kunnan muista tehtävistä, joita ei ole määrätty jonkun muun hallinnonalan tehtäväksi. Yleis- ja taloushallinto jakautuu seuraaviin tulosyksiköihin: Hallintopalvelut / talouspalvelut Henkilöstötoimi Yleis- ja taloushallinto tuloslaskelma Selite TP 2014 TA 2015 TA TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ TALOUSARVIO NETTO Hallintopalvelut / talouspalvelut Hallintopalvelut / talouspalvelut -tulosyksikköön kuuluvat seuraavat kustannuspaikat: hallintopalvelut talouspalvelut yhteispalvelupiste Enonkosken palkanlaskenta (uusi kustannuspaikka) Tuloslaskelma Selite TP2014 TA 2015 TA TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ TALOUSARVIO NETTO Hallintopalvelut Toiminta-ajatus: Hallintopalvelut vastaa valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä, vaaleista, henkilöstöhallinnosta, asuntoasioista, arkistotoimesta ja keskushallinnon toimistotehtävistä Talouspalvelut Toiminta-ajatus Taloustoimen toiminta-ajatuksena on tukea kunnan johtamista, päätöksentekijöitä ja palveluntuottajia huolehtimalla talouspalveluista, rahoituksesta, taloussuunnittelusta sekä talous- ja hankintapalveluista.

20 S i v u 19 Kirjanpito valmistelee talousarvion ja taloussuunnitelman, hoitaa kirjanpidon ja rahaliikenteen sekä laatii tilinpäätöksen. Palkanlaskenta huolehtii henkilökunnan ja luottamushenkilöiden palkat ja kokouspalkkiot Yhteispalvelupiste Toiminta-ajatus Yhteispalvelu on tapa tarjota julkishallinnon ja muita palveluja keskitetysti yhdestä palvelupisteestä. Kunnan ja valtion palveluntuottajien yhteistyöllä voidaan turvata monipuoliset ja laadukkaat palvelut ja varmistaa niiden riittävä saatavuus niin haja-asutusalueilla kuin taajamissa. Sulkavan yhteispalvelupisteessä toimii Kela, Poliisi, TE-toimisto, Maistraatti, oikeusaputoimisto ja Vero. Hallintopalveluiden, talouspalveluiden ja yhteispalvelupisteen tavoitteet ja mittarit vuodelle 2015 ovat seuraavat: Enonkosken palkanlaskenta Toiminta-ajatus Kunnan palkanlaskenta tuottaa palvelua Enonkosken kunnalle. Sopimus on toistaiseksi voimassa lähtien. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite 2016 Yhteinen tahtotila, kuntalaisaktiivisuuden edistäminen Kestävä kuntatalous Hyvät palvelut, peruspalvelujen saatavuus Hallintopalvelutehtävien hoitaminen oikein ja ajallaan Talousarvion oikeellisuus Yhteispalvelupisteen käyttäjämäärä Valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät sekä vaalit hoidettu moitteettomasti Talousarvio on laadittu raamin mukaisesti ilman perustelemattomia yli- tai alibudjetointeja Asiakasmäärän pitäminen nykyisellä tasolla Henkilöstötoimi Henkilöstötoimen tulosyksikön alle kuuluvat seuraavat kustannuspaikat: yhteistyötoimikunta työsuojelu tyky-toiminta työterveyshuolto työmarkkinasopimustoiminta Kunnallinen työmarkkinalaitos

21 S i v u 20 Selite TP2014 TA 2015 TA TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ TALOUSARVIO NETTO Työsuojelu Toiminta-ajatus Työsuojelu vastaa kunnan henkilöstön työsuojelusta, työkykyä ylläpitävästä toiminnasta ja henkilöstölle ostopalveluna ostetusta työterveyshuollon järjestämisestä mm. työturvallisuuslain, työturvallisuusasetuksen ja työsuojelun valvontalain mukaisesti. Tavoitteena on luoda henkilöstön työskentelyyn riittävän hyvä turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö Tyky-toiminta Toiminta-ajatus Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on aktivoida henkilöstöä omatoimiseen työkyvystään huolehtimiseen, vaikuttaa työtapaturmien ja sairauspoissaolojen mahdollisimman alhaalla pysymiseen ja estää liian varhaista työkyvyn alenemaa. Työnantaja tarjoaa mahdollisuuksia kuntosalitoimintaan sekä ryhmäliikuntamuotojen ylläpitämiseen Työterveyshuolto Toiminta-ajatus Työterveyshuollon palvelut järjestetään kunnan henkilöstölle ostopalveluna Terveystalo Oy:ltä. Yleistavoitteena on palvelun toimivuus ja saatavuus lähipalveluna paikkakunnalla. Henkilöstön määräaikaiset tarkastukset yms. työterveyshuollon palvelut jatkuvat toiminnallisten tavoitteiden osalta ennallaan. Palvelut ovat tarvittaessa käytettävissä. Työsuojelun, tykytoiminnan ja työterveyshuollon tavoitteet ja mittarit vuodelle 2016 ovat seuraavat: Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite 2016 Sairauspoissaolot Sairaspäivät/vrk Sairauspoissaolopäivien määrän vähentäminen tai vähintään pitäminen nykytasolla Työtapaturmat Lukumäärä Alhaiset työtapaturmat Tykytoiminta Osallistujamäärä Pysytetään ennallaan Laadullisesti hyvä palvelu Työterveyshuolto Palvelun laatu ja määrä Palvelun tarpeen alentaminen ennaltaehkäisevällä toiminnalla Henkilöstö Koulutus/osaaminen Pysytetään ennallaan

22 S i v u PERUSPALVELUT Sulkavan kunnan peruspalveluiden toimiala vastaa sivistystoimeen kuuluvista varhaiskasvatus-, opetus-, koulutus-, kirjasto-, vapaa sivistystyö-, nuoriso-, liikunta-, museo-, kotiseutuarkisto- ja kulttuuripalveluiden järjestämisestä sekä sosiaalitoimeen kuuluvista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä. Peruspalveluiden tehtävä kunnassa on kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen turvaamalla palveluilla mahdollisimman hyvät elämän edellytykset kaikille asukkaille. Peruspalvelulautakunta vastaa sosiaali,- terveys- ja sivistystoimen alaisista tehtävistä ja palveluiden tuottamisesta kunnallisesti tai yhteistoiminnallisesti. Sulkavan kunnan hallintosäännön mukaisesti peruspalvelut jakaantuvat sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen toimialoihin Sivistystoimi Sulkavan sivistystoimen tehtävänä on vastata varhaiskasvatus-, perus- ja lukiokoulutuksen, kirjasto-, vapaa sivistystyö-, liikunta-, nuoriso-, museo- ja kulttuuripalvelujen järjestämisestä. Sivistystoimi vastaa varsinaisen koulutuksen lisäksi oppilaiden tarvitsemista lakisääteisistä tukipalveluista, joita ovat mm. oppilashuoltotyö, koulunkäyntiavustajapalvelut, koulukuljetukset ja kuraattoripalvelut. Oppilasruokailu ja kiinteistöjen hoito ostetaan Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ltä. Sivistyspalvelujen tavoitteena on kuntalaisten hyvä henkisen sivistyksen ja fyysisen kunnon taso luomalla edellytykset koulutukseen ja monipuoliseen vapaa-aikaan. Sivistystoimen tulosalueeseen kuuluvat seuraavat tulosyksiköt: peruspalvelutoimisto varhaiskasvatus peruskoulut lukio kansalaisopisto kirjastotoimi vapaa-aika ja kulttuuri Selite TP 2014 TA 2015 TA TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Toiminta-ajatus vastuualueittain Peruskoulun yleistavoitteena on tarjota korkealuokkaista peruspalvelua kasvatuksen, oppimisen ja opetuksen alalla. Lukiokoulutuksen yleistavoitteena on palvella nuorisoa tarjoamalla monipuolista yleissivistävää opetusta sekä antaa hyvät lähtökohdat jatko-opiskelulle.

23 S i v u 22 Varhaiskasvatus on yhteiskunnan järjestämää tai valvomaa alle oppivelvollisuusikäisten lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta. Esiopetus osana varhaiskasvatusta on kuusivuotiaille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista kasvatus- ja opetustyötä. Vapaa-ajan toiminnan tavoitteena on luoda edellytykset lasten ja nuorten kasvua tukevalle toiminnalle, monipuoliselle harrastustoiminnalle sekä lisäksi kaikkien sulkavalaisten liikunnan harrastustoiminnalle ja nuorisotyölle. Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen tehtävänä on edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Kansalaisopisto tarjoaa laadukasta vapaan sivistystyön koulutusta. Tilivelvolliset viranhaltijat Sivistysjohtaja Yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Yhtenäiskoulun apulaisrehtori Yhtenäiskoulun Lohilahden yksikön johtaja Kansalaisopiston rehtori Päiväkodin johtaja Kirjastonjohtaja Vapaa-ajanohjaaja Peruspalvelutoimisto Tuloslaskelma Selite TP2014 TA 2015 TA TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ TALOUSARVIO NETTO Varhaiskasvatus Tuloslaskelma Selite TP2014 TA 2015 TA TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Toiminta-ajatus

24 S i v u 23 Varhaiskasvatuspalvelut on keskeinen toimintakokonaisuus lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmässä. Lasten päivähoito on varhaiskasvatuslakiin ja päivähoitoasetukseen perustuva subjektiivinen oikeus. Sulkavan kunnan varhaiskasvatuspalvelut: Päivähoito Sulkavan kunnassa järjestetään sekä päivähoitoa että vuorohoitoa tarpeen mukaan joko kokopäiväisesti tai osapäiväisesti, kokoviikkoisesti tai osaviikkoisesti. Päivähoidon tavoitteena on edistää ja tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Toiminta on tietoinen ja tavoitteellinen hoidon, kasvatuksen ja opettamisen kokonaisuus, josta vastaa kasvatusalan koulutuksen saanut henkilöstö. Toiminta päivähoidossa perustuu Sulkavan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Päiväkoti Touhula Päiväkoti Touhulassa toimii kolme lapsiryhmää. Pippureiden ryhmässä on 5-6-vuotiaita lapsia ja Paprikoiden ryhmässä 3-4-vuotiaita lapsia. Ryhmissä on enintään 21 lasta. Paprikoiden ryhmässä tarjotaan vanhempien työn tai opiskelun vuoksi iltaisin, öisin tai viikonloppuisin vuorohoitoa sitä tarvitseville lapsille. Työntekijöitä ryhmissä on yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lasten-/päivä-/ lähihoitajaa. Nallukan ryhmässä on alle 3-vuotiaita lapsia enintään 12 ja työntekijöinä lastentarhanopettaja ja kaksi lasten-/päivä-/lähihoitajaa. Paprikoissa ja Nallukassa on myös ryhmäavustajat. Perhepäivähoito Lohilahdella toimii Ryhmäperhepäiväkoti Leppis. Henkilökuntaa on lapsilukumäärästä riippuen 2-3. Sulkavan kunnassa ei ole toistaiseksi perhepäivähoitajan omassa kodissa tapahtuvaa perhepäivähoitoa. Erityispäivähoito Erityispäivähoito on osa kunnallista päivähoitoa. Lapsi voi tarvita erityistä tukea kasvuunsa monenlaisista eri syistä: Viivästynyt puheen- ja/tai kielen kehitys, kehityksen viivästymien, tunneelämään ja/tai käyttäytymiseen liittyvät vaikeudet, neurologisen kehityksen erityisvaikeudet, pitkäaikaissairaudet tai erityinen kasvatuksen tarve. Päivähoidon suunnitteluvaiheessa lapsen erityisen tuen tarve huomioidaan ja pyritään löytämään lapsen kannalta sopivin päivähoitomuoto yhteistyössä vanhempien, päivähoidon ja asiantuntijoiden kanssa. Sulkavan päivähoidossa toimii erityislastentarhanopettaja ja tarvittaessa avustajia. Erityispäivähoidon tavoitteena on pyrkiä jo varhaisessa vaiheessa ottamaan huomioon lapsen kehityksen yksilölliset erityistarpeet ja löytämään niihin mahdollisimman varhain lasta auttavat tukitoimet. Erityispäivähoito seuraa yleisiä ja paikallisia kasvatustavoitteita. Esiopetus Toiminta-ajatus Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetus on silta varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään peruspalvelulautakunnan alaisuudessa sekä Päiväkoti Touhulassa että Yhtenäiskoulun Lohilahden yksikössä yhdysluokassa. Esiopetusta annetaan vähintään 700 h/lukuvuosi. Esiopetuksen toiminta-aika vahvistetaan vuosittain ja siinä noudatetaan koulujen toiminta-aikoja.

25 S i v u 24 Henkilökuntaa kirkonkylän esiopetuksessa on lastentarhanopettaja ja kaksi päivähoitajaa sekä hajaasutusalueella luokanopettaja. Esiopetuksen tavoitteena on myönteisen minäkuvan rakentaminen, oppimaan oppiminen, sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Toiminta esiopetuksessa perustuu Sulkavan kunnan esiopetussuunnitelmaan. Uusin päivitetty versio otetaan käyttöön Palvelujen arviointi Päivähoidon laatua kehitetään koko ajan ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Päivähoidossa asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään joka viides vuosi. Asiakaspalautteista keskustellaan ja siihen vastataan. Kaikissa hoitomuodoissa työntekijöiden ja vanhempien välitön keskustelu antaa hyvän pohjan yhteistyölle. Jokaiselle lapselle laaditaan myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa toimintakauden alkaessa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan keväällä käytävän keskustelun yhteydessä. Muut varhaiskasvatuspalvelut Sulkavan kunnassa maksetaan harkinnanvaraista lasten kotihoidontuen kuntalisä. Tukea maksetaan sulkavalaisille kotona lastaan/lapsiaan hoitavalle huoltajalle vanhempainrahakauden päätyttyä. Parkkihoitoa on tarjottu perheille silloin, kun kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat tarvitsevat lapsilleen asioinnin vuoksi tilapäistä lastenhoitoa. Parkkihoitoa voidaan järjestää silloin kun päivähoidossa on tilapäisten poissaolojen vuoksi vapaata. Palveluja voivat ostaa myös ulkopaikkakuntalaiset kuten kesäsulkavalaiset. Parkkihoito ei vähennä kotihoidontukea. Koulukuraattori/perhetyöntekijä toimii myös varhaiskasvatuksen perhetyössä. Perhetyön tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen ja tukeminen keskustelujen tai yhdessä tekemisen kautta arkielämän helpottamiseksi sekä käytännön ratkaisujen/toimivien kasvatuskäytäntöjen löytämiseksi. Sitova tavoite Varhaiskasvatuksen tarjoaminen laadukkaana lähipalveluna Mittarit/arviointi Asiakastyytyväisyyskysely Erityislastentarhanopettajan palvelut Jonossa olevien hakemusten lukumäärä Varhaiskasvatussuunnitelma Toiminnallinen tavoite 2016 Asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttaminen keväällä Varhaisen tuen tarjoaminen lapsille, henkilöstön kasvatustoiminnan tukeminen Päivähoitoa hakeville järjestetään päivähoito lain mukaisessa aikataulussa Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen

26 S i v u 25 Kestävä kuntatalous Hoitopäivän hinta Päivähoitopalvelujen järjestäminen taloudellisesti varhaiskasvatussuunnitelma Vuosilomien aikaisten sijaisten käytön minimointi, lomia keskitetään koulujen lomien aikoihin Perusopetus Selite TP2014 TA 2015 TA TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Sulkavan peruskoulu antaa riittävät perustiedot ja -taidot jatko-opintoja varten ja kasvattaa itsenäiseen työhön kykeneviä hyvin sosiaalisin taidoin varustettuja nuoria. Koulu opettaa oppilaille hyvää käytöstä ja terveitä elämäntapoja. Oppilaita kohdellaan koulussa tasavertaisesti ja asiallisesti. Heitä opetetaan arvostamaan toisia ihmisiä ja hyväksymään myös erilaisuutta. Peruskoulu rohkaisee nuorta löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään itseään monipuolisesti. Opetuksen taso pidetään korkeana. Koulu tekee kasvatustyötä yhdessä kotien ja koulun koko henkilökunnan kanssa. Sulkavan peruskoulu tarjoaa oppilailleen sekä ulkoisilta puitteiltaan että henkisesti turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön. Toiminta-ajatus Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Toisaalta se tarjoaa yksilölle mahdollisuuden hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuuden ja toisaalta se antaa yhteiskunnalle välineen kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasaarvoa. Perusopetus antaa mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen. Näin oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetus tukee oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Perusopetus siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisää tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Se kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luo uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja.

27 S i v u 26 Sulkavalla toimii yhtenäiskoulu, johon kuuluu kirkonkylän alaluokat 1-6 ja esikoulu päiväkodin yhteydessä, yläluokat 7 9 sekä Lohilahden yksikkö esikoulusta 6. luokkaan. Keskeisenä kehittämiskohteena lukuvuodelle on yhtenäiskoulun toimintakulttuurin kehittäminen, henkilöstön koulutus sekä työryhmien toiminnan vakiinnuttaminen siten että ne tukevat ja mahdollistavat laadukkaan ja monipuolisen opetuksen kautta hyvät oppimistulokset. Lukuvuoden tavoitteena on mahdollistaa sellainen yhtenäiskoulun toimintakulttuuri, joka pystyy huomioimaan erilaisuuden vahvuutena niin opiskelussa kuin koulutyön arjessa. Lukuvuoden painopistealueet konkretisoituvat yhteistentapahtumien ja yhteisen toimintakulttuurin luonnissa seuraaviin teemoihin: säännöt, vapaa-ajan harrastustoiminnan monipuolistaminen, hyvät tavat ja juhlakäyttäytyminen sekä kouluviihtyvyys ja välituntiliikunta. Perusopetuksen puolella tulemme keskittymää edelleen kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen sekä kiinnittämään huomiomme oppimisvaikeuksien seurantaan ja auttaviin toimenpiteisiin. Kunnassamme on käytössä edelleen kerhotoiminnan kehittämishankkeen kautta resursseja kerhotoiminnan ylläpitämiseen. Kuntakohtainen opetussuunnitelmatyö on keskeinen haaste koko työyhteisölle. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön alkaen. Oppilashuolto Erityisopetus: Kouluissa on kolme erityisopettajaa ja yksi erityisavustaja. Kouluilla on käytössään kouluterveydenhoitajan, -lääkärin, -psykologin ja -kuraattorin palvelut. Koulukuljetussopimukset uusittiin vuoden 2014 aikana. Aamu- ja iltapäivätoiminta Toiminta-ajatus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokkien oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta perusopetuslain 17 :n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille (erityisopetusta saaville oppilaille) kunnan päättämässä laajuudessa. Aamupäivätoimintaa järjestetään kirkonkylällä Päiväkoti Touhulassa. Iltapäivätoimintaa järjestetään kirkonkylällä yhtenäiskoulussa. Kirkonkylän yhtenäiskoulussa toimii osa-aikainen ohjaaja, Päiväkodissa toiminta hoidetaan työyksikön oman henkilöstön turvin. Perusopetuksen apiptoiminnan tavoitteena on pienen koululaisen hyvä ja turvallinen aamu- ja iltapäivä. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta perustuu Sulkavan kunnan Perusopetuksen Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan. Aamu- ja iltapäivätoimintaa arvioidaan joka vuosi.

28 S i v u 27 Perusopetuksen sitovia tavoitteita ovat: Sitova tavoite Yhtenäiskoulun toimintakulttuurin vakiinnuttaminen. Opetuksen vaikuttavuus Koulukuljetukset toimivat hyvin. Mittarit/arviointi Toimintakulttuuri ja työryhmien toiminta vakiintuu. Oppilaiden tasa-arvoisuus. Annettujen huomautusten määrä. Toiminnallinen tavoite 2016 Yhtenäiskoulu kykenee tarjoamaan sulkavalaisille lapsille ja nuorille laadukkaan ja monipuolisen oppimisympäristön. Laadukkaalla ja oikein kohdennetulla erityisopetuksella taataan tasa-arvoiset lähtökohdat opiskeluun. Oppilaat otetaan mukaan kouluviihtyvyyden suunnitteluun. Kuntakohtainen opetussuunnitelma käyttöön alkaen. Kuljetukset ajetaan sujuvasti ja ajallaan henkilöstön koulutukset jatkuvat siten, että pystytään rakentamaan yhteinen yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri, sekä sovitaan pelisäännöistä ja rakenteesta. Yhtenäiskoulun toimintaa ja rakennetta sekä koko rakennusprosessia on arvioitu ja tulee arvioida koko ajan prosessin edetessä ja hyödyntää arviointeja toiminnan kehittämiseksi suhteutettuna olemassa oleviin resursseihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty Sulkavan kunnan oppilasennuste tuleville vuosille. Sulkavan kunnan oppilasennuste (0-9 lk) lv lv lv lv lv lv lv lv Kirkonkylä Lohilahti Yläkoulu Yht

29 S i v u Lukio Lukiokoulutuksen yleistavoitteena on tarjota korkeatasoista, monipuolista yleissivistävää opetusta sekä antaa hyvät lähtökohdat jatko-opiskelulle yliopistossa, korkeakoulussa ja/tai ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteena on toteuttaa monipuolinen ja laadukas kurssitarjonta yrittäjyyttä painottaen sekä yhteistyöverkostoja ylläpitäen. Sulkavan lukioon perustettua yrittäjyyslinjaa ja yrittäjyyskursseja kehitetään edelleen. Yhteistyö Mikkelin ammattikorkeakoulun sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa on aloitettu myös yrittäjyysopintojen osalta. Lisäksi tavoitteena on ottaa entistä tiiviimmin myös yrittäjät ja kolmas sektori mukaan kurssitoiminnan toteuttamiseen. Lukioiden kansallinen opetussuunnitelmatyö käynnistyi lukuvuoden aikana. Opetussuunnitelmatyön koordinaattoriksi on valittu yksi lukion opettaja. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä opetussuunnitelmatyössä Juvan, Joroisten ja Rantasalmen lukioiden kanssa. Merkittävä käytännön valmistelutyö lukioyhteistyön tiivistämiseen on aloitettu jo vuoden 2014 puolella. Tätä työtä jatketaan laajennetun lukioyhteistyöryhmän kanssa. Yhteistyömallin tekemiseen tarvitsemme mukaan opetushenkilöstön sekä virkamiesten lisäksi luottamushenkilöitä. Selite TP2014 TA 2015 TA TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ NETTO ENNEN POISTOJA POISTOT TALOUSARVIO NETTO Toiminnan kuvaus Sulkavan lukio on päivälukio, jossa opetus toteutetaan lähi- ja etäopetuksena painottaen yrittäjyyttä. Lukion kehittämistyöryhmä osallistuu lukion kehittämistyöhön yhdessä alueellisten työryhmien kanssa. Lukion opetuksen laadukkuus ja monipuolisuus toteutuu jatkuvan opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen ja laaja-alaisen yhteistyön kautta. Etäopetus toteutetaan yhdessä Rantasalmen, Juvan ja Joroisten lukioiden kanssa. Lisäksi opetustarjontaa monipuolistaa digitaalisten opetusmateriaalin sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttö sekä ammatillinen-, ammattikorkea- ja yliopistoyhteistyö. Yrittäjyys ja kansainvälinen toiminta mahdollistuu pääsääntöisesti hankkeiden ja kolmannen sektorin yhteistyön kautta. Pystymme toteuttamaan useita yrittäjyyskursseja lukuvuoden aikana. Tavoitteena on myös tulorahoituksen lisääminen. Projektit ja hankkeet tulevat kuulumaan jokavuotiseen toimintaan lukiomme kehittämisessä ja toiminnan ylläpitämisessä. Yrittäjyyslinjan opintojen toteutuksessa haetaan yhteistyömahdollisuuksia myös vapaansivistystyön toteuttajan eli Järvi- Saimaan kansalaisopiston kanssa. Sulkavan lukio tiivistää entisestään yhteistyötä lähialueemme Juvan, Rantasalmen ja Joroisten lukioiden kanssa etäopetuksen, yhteisten hankkeiden, koulutusten ja markkinoinnin kautta sekä lukioopetuksen järjestämismallien valmistelussa. Nykyaikaista oppimisympäristöä ja itsenäistä opiskelua tuetaan opiskelijoille jaettavilla henkilökohtaisilla tietokoneilla tai tablettikoneilla, jotka rahoitetaan lukion budjetin ja mahdollisten tukijaverkoston sekä hankkeiden kautta.