S i v u 0. Tasekirja 2014

Transkriptio

1 S i v u 0 Tasekirja 2014 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto xx.x.2015

2 S i v u 1 SISÄLTÖ I TOIMINTAKERTOMUS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN HALLINTO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Henkilöstö YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE SULKAVAN KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernin toiminnan ohjaus Konsernirakenne Keskeisimpien tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS II TOTEUTUMISVERTAILU TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSANTOTEUTUMINEN III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITILINPÄÄTÖS III TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT IV ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT V LUETTELOT JA SELVITYKSET... 69

3 S i v u 2 I TOIMINTAKERTOMUS 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kuntasektorin uudistustyö on jatkunut edellisten vuosien malliin myös vuonna Kunnilta pyydettiin lausuntoja valtionosuusuudistuksesta ja uudesta kuntalaista. Lait astuvat voimaan vuoden 2015 alusta. Lisäksi kuntia pyydettiin lausumaan sote-lakiehdotuksesta. Erityisesti sote-asiat työllistivät kunnassa ja lainvalmistelun puutteet aiheuttivat epävarmuutta myös kunnan omien sote-uudistusten eteenpäin viemisessä. Haasteita lisää entisestään valtakunnallisesti heikentyvä kuntatalous. Sulkavan kunnassa on tehty laajaa yhteistyötä Juvan ja Rantasalmen kuntien kanssa. Vuonna 2014 toimintansa aloitti kuntien yhteinen tekninen ja tukipalveluyhtiö Järvi-Saimaan Palvelut Oy, jonka kotipaikkana on Sulkava. Lisäksi toimintansa aloitti kuntien yhteinen kansalaisopisto, Järvi-Saimaan kansalaisopisto, jonka vastuukuntana on Sulkava. Rantasalmi isännöi yhteistä ympäristötoimea samoin kuin yhteistä maaseututoimea. Juva puolestaan isännöi kolmen kunnan yhteistä sivistysjohtajaa. Kuntien lukioiden välillä on yhteistyösopimus, ja tätä yhteistyötä on tarkoitus laajentaa ja syventää vuoden 2015 aikana. Lisäksi kunnilla on yhteinen Leader-yhdistys, jossa mukana on myös Joroisten kunta. Savonlinnan suuntaan tehdään laajamittaista yhteistyötä, mm. hankintojen, elinkeinoelämän, työllisyyspalveluiden, sivistystyön ja nuorisotoiminnan osalta. Sulkavan kunta on Savonlinnan musiikkiopiston jäsen. Koulutuksessa tärkeä ja näkyvä yhteistyökumppani on koulutuskuntayhtymä SAMI. Sulkavan kunta ostaa merkittävästi seudullisia palveluita Savonlinnan eri toimijoilta (mm. kriisikeskuksen palveluita, perhepalveluita, päihde- ja katkaisuhuoltoa, eläinlääkintää ja ympäristöterveydenhuoltoa). Kunnan sisäinen kuntatalouden tasapainottamiseen keskittyvä kuntataloustyöryhmä aloitti toiminnan tammikuussa Työryhmän tarkoituksena on valmistella talouden sopeuttamiseen liittyviä asioita. Kokouksia pidettiin vuoden 2014 aikana kuusi. Jokaisessa kokouksessa käsiteltiin kunnan yleistä taloudellista tilannetta, henkilöstösuunnitelmaa sekä toimialakohtaisia säästötoimenpiteitä, mahdollisuuksia ja uhkia. Työryhmän toiminta edesauttoi keskustelua virkakunnan ja luottamushenkilöiden välillä ja paransi tiedottamista kunnan toimialoilla tapahtuneista muutoksista ja tulevista muutospaineista. Kunnan sisäisen valvonnan tarkoituksena on tuottaa tietoa toimintojen tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta, lakien ja säädösten noudattamisesta ja taloudellisesta raportoinnin luotettavuudeta. Sisäinen valvonta suoritetaan Sulkavan kunnassa kaksi kertaa vuodessa, sen lisäksi, että sisäistä valvontaa suoritetaan organisaatiossa eri tasoilla päivittäin mm. laskujen maksun hyväksymisen yhteydessä. Sisäisessä valvonnassa ei ole paljastunut asioita, joihin olisi pitänyt välittömästi puuttua. Esille nousseet asiat ovat olleet yleisimmin toiminnan kehittämiseen ja työjärjestelyihin liittyviä asioita. Viranhaltijapäätösten hallintosäännön ja lainmukaisuuden valvontaa toteutetaan jatkuvan omavalvonnan, seurannan, valitusoikeuden ja otto-oikeuden myötä. Mahdolliset tekniset virheet korjataan heti kun ne havaitaan. Lainmukaisuuden valvontaa tapahtuu myös tiedottamisen myötä. Kunnan tiedotuspolitiikka on avointa, mikä helpottaa valvonnan toteutumista ja epäkohtiin puuttumista. Lisäksi palkanlaskenta tarkastaa hallintosäännön ja lainmukaisuuden toimeenpanovaiheessa henkilöstöpäätösten suhteen ja taloushallinto talouteen liittyvien päätösten suhteen. Sisäisen valvonnan raportti esitetään kunnanhallitukselle tiedoksi ja hyväksyttäväksi. Tämän vuoden osalta sisäisen valvonnan raportista tehtiin kooste myös lähiesimiehille kehittämisen näkökulmasta. Riskien arviointityö saatetaan loppuun vuoden 2015 aikana ja tarkemmat tiedot sen tuloksista tullaan esittämään vuoden 2015 toimintakertomuksessa. Sosiaali- ja terveystoimi on jatkuvien selvitysten alla. Kunnan vanhuspalveluiden suunnittelua jatkettiin ja todettiin, että kunnan vanhuspalvelut on saatettava lainsäädännön vaatimalle tasolle mahdolli-

4 S i v u 3 simman pikaisesti. Tätä ajatellen kunnassa tehtiin kiinteistökartoitus sekä tilattiin konsulttityönä selvitys kunnan vanhusväestön palvelutarpeista ja -kuntoisuudesta. Edelleen halutaan luopua laitoshoidosta ja tukea kotihoitoa. Vuonna 2014 Sulkavan kunta oli mukana sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirin että Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa käytävissä selvityksissä uuden sotepalvelutuotantoalueen käynnistämisestä. Kaavoituksessa tapahtui vuonna 2014 mittavia askeleita. Kuumienkivien alueen kaavoitus valmistui ja infran rakentaminen aloitettiin. Alkuvuodesta hyväksyttiin myös Lohilahti-Lohikoski - taajamayleiskaava. Kuumienkivien alueen osalta suunnitellaan mittavaa markkinointityötä. Esitän lämpimät kiitokseni kunnan henkilöstölle sekä luottamushenkilöille hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna. Toivon, että samanlainen yhdessä tekeminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Rinna Ikola-Norrbacka Kunnanjohtaja 2 KUNNAN HALLINTO 2.1 Kunnanvaltuusto Kuntalain (365/1995) 13 :n mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee: 1) päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista; ( /519) 2) päättää hallinnon järjestämisen perusteista; 3) päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio; ( /81) 3 a) päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista; ( /325) 4) päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista; 5) päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista; 6) päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 7) valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; 8) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 9) valita tilintarkastajat; 10) hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta; sekä 11) päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. Kuntalain 14 :n mukaan valtuusto voi johtosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Toimivaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioissa, joista valtuuston on tässä tai muussa laissa olevan nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä. Valtuusto voi johtosäännössä antaa kunnan muulle 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle oikeuden siirtää sille siirrettyä toimivaltaa edelleen. Toimivalta sellaisessa asiassa, joka sisältää hallinnollisen pakon käyttämistä, voidaan siirtää vain toimielimelle.

5 S i v u 4 Kunnanvaltuuston paikkajakauma : Suomen Keskustan valtuustoryhmä 11 SDP:n valtuustoryhmä 5 Kokoomuksen valtuustoryhmä 3 Perussuomalaisten valtuustoryhmä 1 Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 1 Yhteensä 21 Kunnanvaltuuston puheenjohtajat: Puheenjohtaja Kaisa Ralli (Kesk.) I varapuheenjohtaja Lasse Partanen (Kesk.) II varapuheenjohtaja Vesa Ahonen (SDP) Kunnanvaltuusto Ahonen Vesa (SDP) Auvinen Hannu (Kesk.) Ikonen Asmo (Kok.) Kämäräinen Esko (Kesk.) Litmanen Virve (Kok.) Lyytinen Eeva (SDP) Nissinen Eetu (Kesk.) Nokelainen Sirpa (SDP) Parkkinen Jari (Kesk.) Parkkinen Johanna (Kesk.) Partanen Ari (SDP) Partanen Jari (PS) Partanen Kari (Kesk.) Partanen Lasse (Kesk.) Päykkönen Markku (Kesk.) Ralli Kaisa (Kesk.) Rentola Hanne-Maaria (KD) Repo Esa (Kesk.) Sihvola Marttiina (Kok.) Virta Vesa (Kesk.) Virtanen Hilkka (SDP) 2.2 Kunnanhallitus Kuntalain 23 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.

6 S i v u 5 Kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallituksen tehtävistä ja ratkaisuvallasta on tarkemmat säännökset Sulkavan kunnan hallintosäännön (2015) 55 ja 56 :ssä. Kunnanhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Auvinen Hannu (Kesk.) Varapuheenjohtaja Partanen Ari (SDP) Jäsenet Litmanen Virve (Kok.) Nissinen Eetu (Kesk.) Parkkinen Johanna (Kesk.) Päykkönen Markku (Kesk.) Virtanen Hilkka (SDP) 2.3 Henkilöstö Henkilöstön määrä oli 143 henkilöä. Edellisenä vuonna henkilöstön määrä oli 125, josta kokoaikaisia 105 ja osa-aikaisia 20. Lukuun sisältyvät kaikki tuona päivänä voimassa olleet palvelussuhteet. Lukuun sisältyvät näin ollen esim. kaikki perhevapailla olevat ja näiden sijaiset. Vuodenvaihteen tilanne toimialoittain: Tulosalue Kokoaikaiset Osaaikaiset K+O Yht. Henkilöstö Kokoaik. miehet Kokoaik. naiset Kokoaik. yht. Osa-aik. miehet Osa-aik. naiset Osa-aik. yht. Kaik ki yht. Yht. % Keskushallinto ,69 Sivistystoimi ,85 Sosiaalitoimi ,46 yht % 15,38 84,62 81,82 3,85 96,15 18,18 Sulkavan kunnan henkilöstön määrä on yhteensä 143 henkilöä. Henkilökunnasta 81,82 % oli kokoaikaisessa palvelussuhteessa kuntaan, 18,18 % osa-aikaisessa. Kokoaikaisesta henkilöstöstä naisia oli 84,62 %, miehiä 15,38 %.

7 S i v u 6 Koko henkilöstö % 80 % Sosiaalitoimi 60 % 40 % Sivistystoimi 20 % 0 % Kokoaik. miehet Kokoaik. naiset Osa-aik. miehet Osa-aik. naiset Keskushallinto Taulukko 1: Henkilökunnan poissaolot vuonna 2014 Vuoden aikana henkilökunnasta oli yht. hlöä yht. päivää * sairauslomalla * äitiyslomalla * hoitovapaalla * vuorotteluvapaalla * opintovapaalla * lomautettuna * taloudellisiin syihin per. vapaalla - - * koulutuksessa Taulukko 2: Vakituisessa palvelussuhteessa oleva henkilökunta Vakituisessa palvelussuhteessa Tulosalue Kokoaikaiset Osa-aikaiset K+O Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. yht. % Keskushallinto ,85 Sivistystoimi ,33 Sosiaalitoimi ,82 yht % 14,14 85,86 87,61 0,00 100,00 12,39

8 S i v u 7 Vakituisessa palvelussuhteessa oli 113 henkilöä. Edellisenä vuonna 107, josta kokoaikaisia oli 90 ja osa-aikaisia 17. Henkilökunnasta 79,02 % oli vakituisessa palvelussuhteessa kuntaan. Taulukko 3: Määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva henkilökunta Määräaikaisessa palvelussuhteessa Tulosalue Kokoaikaiset Osa-aikaiset K+O Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. yht. % Keskushallinto ,33 Sivistystoimi ,34 Sosiaalitoimi ,33 yht % 22,22 77,78 60,00 8,33 91,67 40,00 Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 30 henkilöä. Edellisenä vuonna 18, josta kokoaikaisia oli 15 ja osa-aikaisia 3. Henkilökunnasta 20,98 % oli määräaikaisessa palvelussuhteessa kuntaan. Taulukko 4: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Kaikki yht. Vuotta Miehet lkm Miehet % Naiset lkm Naiset % Yht. lkm Yht. % ,0 0 0, ,0 4 1, ,3 6 85,7 7 3, ,0 8 80,0 10 4, ,7 9 64,3 14 6, , , , , , , , , , , , , , ,0 20 9, ,3 8 72,7 11 5,3 Yht , , ,00 Keski-ikä vuotta 49,4 49,6 49, kunnan henkilöstön keski-ikä oli 49,2 vuotta.

9 S i v u 8 Lkm Työntekijöiden ikä-ja sukupuolijakauma v Ikä vuotta Miehet lkm Naiset lkm Valtaosa kunnan työntekijöistä on naisia. Reilu kolmasosa henkilöstöstä on yli 55-vuotiaita. 100 Työntekijöiden ikä-ja sukupuolijakauma prosentteina v % Ikä vuotta Miehet % Naiset % Kuviossa on esitetty, montako prosenttia ikäluokasta on miehiä ja naisia. Esimerkiksi vuotiaista kaikki ovat naisia. Sairastuneiden henkilöiden lukumäärä (sairauslomat) Keskushallinto Peruspalvelutoimisto Kotipalvelut Lasten päivähoito

10 S i v u 9 Kehitysvammahuolto Palvelukeskus Kissankello Alakoulut Yläkoulu Lukio Muut Kansalaisopisto 3 Yhteensä Lisäksi kansalaisopiston sivutoimiset 5 kpl vuonna Sairastuneiden henkilöiden lukumäärä /vuosi Kissankellossa ja kotipalveluissa on ollut korkeimmat lukemat vuonna Sairauspoissaolot (ei sis. työtapaturmia): Hlökunnan lukumäärä Sairast. hlöiden lkm Sairauspäivien lukumäärä joista lyhyitä 1-3 pv:n poissaoloja Sairaus- sair.hlöid en lukumäärä sair.pv:n lukumäärä sairauspvt/ henkilö päi- vät/ henkilö Sairauspäivät/ henkilökunnan lukumäärä

11 S i v u 10 Keskushallinto ,00 9,44 7,73 Peruspalvelutoimisto ,00 2,00 1,00 Kotipalvelut ,55 37,93 31,61 Lasten päivähoito ,44 23,69 17,11 Kehitysvammahuolto ,75 26,00 21,67 Palvelukeskus Kissankello ,35 32,68 26,63 Alakoulut ,00 5,44 3,06 Yläkoulu ,80 6,50 2,89 Lukio ,00 4,00 1,33 Kansalaisopisto ,00 26,67 6,15 Muut ,00 4,00 2,00 Yhteensä ,04 22,15 14,10 Lisäksi kansalaisopiston sivutoimiset: ,00 3,40 0,27 Työtapaturmia vuonna 2014 oli yhteensä neljällä henkilöllä, yhteensä 17 päivää Henkilöstön lukumäärä v Sairast. hlöiden lkm Henkilökunnan lkm Kuviossa näkyy sinisellä henkilöstön määrä yksiköittäin ja samassa palkissa sairastuneiden henkilöiden lukumäärä. Esimerkiksi Kissankellossa henkilöstön lukumäärä oli 27 ja sairastuneiden lukumäärä 22. Sairastuneiden lukumääriin lasketaan kuitenkin mukaan kaikki vuoden aikana yksikössä työskennelleet joten luku ei ole suoraan verrannollinen vuoden vaihteen henkilöstömäärään.

12 S i v u 11 Yläkoulu; 52 Alakoulut; 49 Sairauspäivien lukumäärä v Lukio; 8Kansalaisopisto; 80Muut; 12 Keskushallinto; 85 Peruspalvelutoimisto; 4 Palvelukeskus Kissankello; 719 Kotipalvelut; 569 Kehitysvammahuolto; 130 Lasten päivähoito; 308 Lukumääräisesti eniten sairauspäiviä oli palvelukeskus Kissankellossa. Sairauspäivät/ henkilökunnan lukumäärä v Kansalaisopisto; 6,15 Yläkoulu; 2,89 Lukio; 1,33 Muut; 2,00 Alakoulut; 3,06 Palvelukeskus Kissankello; 26,63 Keskushallinto; 7,73 Peruspalvelutoimisto; 1,00 Kotipalvelut; 31,61 Kehitysvammahuolto; 21,67 Lasten päivähoito; 17,11 Henkilökunnan lukumäärään suhteutettu sairauspäivien lukumäärä on ollut suurin kotipalveluissa.

13 S i v u 12 Sairauspäivät/henkilö (lyhyt sairausloma, 1-3 pv) v Lukio; 4,00 Kansalaisopisto; 3,00 Muut; 4,00 Keskushallinto; 4,00 Peruspalvelutoimisto; 2,00 Kotipalvelut; 3,55 Lasten päivähoito; 2,44 Yläkoulu; 5,80 Kehitysvammahuolto; 2,75 Alakoulut; 4,00 Palvelukeskus Kissankello; 5,35 Lyhyitä sairauslomia henkilöä kohti oli eniten yläkoulussa.

14 S i v u 13 3 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 1 Vuosi sitten pohdittiin, että onkohan koskaan aiemmin kuntasektori ollut näin suurten muutosten ja odotusten ytimessä. Onko koskaan aiemmin ollut samanaikaisesti valmistelussa valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, sote-uudistus, rakennepoliittinen ohjelma sekä kuntarakenteen muutos. Nyt täytyy todeta, että tuohon viimevuotiseen pitänee vuodelle 2015 lisätä vielä Kuntatalousohjelma ja sen tuomat muutokset. Kun katsotaan vuotta 2014, on kuntatalous ollut tuloksella mitattuna ja olosuhteisiin nähden kohtalaisessa kunnossa. Mistä tämä kohtalainen kunto on peräisin? Se ei ole tullut ilmaiseksi. Paljon on tehty ja kunnat ovat reagoineet ympäröivään talouteen aktiivisesti. Yli puolet kunnista korotti verotustaan, toimintoja tehostettiin ja henkilöstökuluja karsittiin. Tuloksella mitattuna vuosi 2014 tullee näyttämään ylijäämää johtuen satunnaisten erien kasvusta, jonka taustalla lakimuutoksen velvoittamat yhtiöittämiset. Vuosi 2015 tulee olemaan haasteellinen. Kuntien rahoitusasema tulee heikkenemään n. 220 milj. euroa ja valtionosuusleikkaukset tuovat taas konkreettisesti kunnille vaikeuksia kun rahat puuttuvat mutta palvelut on järjestettävä. Varsinkin kun Rakennepoliittisen ohjelman, valtion kontolle tuleva tehtävien vähentäminen ei ole edennyt suunnitellulla tavalla. Yhtenä merkittävänä tekijänä kunnille on samassa ohjelmassa esitelty kuntataloudenohjausjärjestelmä joka hyvin toteutuessaan voi tuoda helpotusta kuntien tehtävien ja rahoituksen epätasapainoon. Kuntatalousohjelma on laajempi kuin peruspalveluohjelma ja kattaa kaikki kuntien tehtävät. Osana Kuntatalousohjelmaa tulee olemaan sote-budjettikehys, jolla pyritään hillitsemään sote-menojen kasvun kehitystä. Kansantalouden kehityksen ennusteet ovat kerta toisensa jälkeen heikentyneet kun tarkastellaan vuotta 2014 ja Kunnat ovat reagoineet heikkenevien verotuloihin ja valtionosuusleikkauksiin korottamalla veroprosenttejaan vuodelle Keskimääräinen tuloveroprosentti nousi korotusten jälkeen 19,84 %:iin, kasvua edelliseen vuoteen on 0,1 %-yksikköä. Lisäksi voimallisia sopeutuksia menoihin on odotettavissa edelleen lähes kaikissa kunnissa. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen on tiedostettu kunnissa hyvin. Taloustilanne Suomessa on pitkän laskun jälkeen edelleen heikko eikä mitään nopeaa kasvua ensi vuodelle tarvinne odottaa. Suomen luottoluokitus sai kolauksen kun Standard & Poor s laski syksyllä valtion, Takauskeskuksen ja Kuntarahoituksen kolmen A:n luokituksen AA+ -luokkaan. Vaikka nyt näyttää sumuiselta kun katsomme kuntatalouden tulevaisuuteen, niin muistetaan se, että aina selvitään kun yhdessä tehdään. 4 SULKAVAN KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Sulkavan kunnan talousarvio vuodelle 2014 oli euroa ylijäämäinen. Perus- ja erikoissairaanhoidon palvelut kunnalle tuottava Itä-Savon sairaanhoitopiiri ylitti talousarvion 12 prosentilla eli noin eurolla. Sosiaalitoimelle myönnettiin euron lisämääräraha, jonka jälkeen budjetti saatiin alitettua. Muiden tulosalueiden osalta päästiin alle talousarviossa budjetoitujen summien, yhteensä , eli niiden osalta tavoitteet saavutettiin. Valtionosuuksia kertyi noin euroa enemmän kuin oli budjetoitu. Verotuloja kertyi noin arvioitua enemmän. Edellä sanotusta johtuen kunnan tilinpäätös on ,39 euroa ylijäämäinen. 1 Kuntatalous 4/2014

15 S i v u 14 5 VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Hallintosäännön 18 :ssä säädetään riskienhallinnasta. Säännöksen mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan ja kuntakonsernin riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Edelleen hallintosäännön19 :ssä säädetään ulkoinen ja sisäinen valvonta. Säännöksen mukaan kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kunnanjohtaja valvoo talousarvion noudattamista. Hallintojohtajalla, taloussihteerillä, kirjanpitäjänä toimivalla toimistosihteerillä ja muulla kunnanjohtajan määräämällä viranhaltijalla on oikeus suorittaa talouden hoitamiseen liittyvä sisäinen tarkastus missä tahansa kunnan toimipisteessä. Kunnanjohtajan vastuulla on kunnanhallituksen alaisena hoitaa kunnan ja kuntakonsernin valvonta. Riskienhallinnan kartoitus suoritetaan kaksi kertaa vuodessa, joista ensimmäinen osa kattaa alkuvuoden ( ) välisen ajan ja toinen osa loppuvuoden ( ) aikajakson. Valvonta suoritetaan erikseen kunnalle ja kuntakonsernille. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeen mukaan sisäisen valvonnan toteutumisesta raportoidaan kaksi (2) kertaa vuodessa seuraavasti: kunnanjohtaja kunnanhallitukselle tulosalueenjohtajat kunnanjohtajalle yksikön esimiehet tulosalueenjohtajille Kunnanjohtaja raportoi kunnanhallitukselle riskienkartoituksen tulokset. Kuntaa koskeva valvonta Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit. Toiminnalliset riskit koskevat mm. henkilöstön osaamista ja saatavuutta, tietojärjestelmien toimivuutta, suhdannevaihteluita ja lainsäädännön muutoksia. Rahoitusriskit voidaan ryhmitellä korkoriskiksi, valuuttariskiksi, likviditeettiriskiksi ja luottoriskiksi. Sulkavan kunnan sisäisen valvonnan kartoitus kattoi kaikki hallintokunnat. Sisäisen valvonnan kartoituksessa käsiteltiin seuraavia asioita sekä näistä aiheutuneita toimenpiteitä: Henkilöstön osaamistaso ja sen ylläpitäminen sekä henkilöstön saatavuus avoimiin tehtäviin Henkilöstön osaamistaso ja sen ylläpitäminen ovat keskeisiä kunnan toiminnalle, toiminnan jatkuvuuden kannalta on merkityksellistä onko henkilöstöä saatavilla avoimiin vakituisiin ja määräaikaisiin tehtäviin. Toistaiseksi henkilökuntaa on ollut saatavilla ja kaikilla hallinnonaloilla on mahdollisuus koulutukseen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kartoituksessa selvitettiin sisäisen valvonnan toimivuutta lakien ja päätösten sekä hyvän hallintotavan noudattamisessa erityisesti lakisääteisissä tehtävissä ja erityisesti silloin, kun niiden noudattamisessa on havaittu puutteita. Tätä seurataan jatkuvasti ja ongelmiin reagoidaan, mikäli niitä ilmenee. Tietojärjestelmien toimivuus. Kartoituksessa selvitettiin eri hallintokuntien kokemuksia tietojärjestelmien toimivuudesta. Tietojärjestelmien toimivuus on tärkeää ottaen huomioon, että moni asia toimii nykyään tietojärjestelmien kautta.

16 S i v u 15 Poikkeamat talousarvion raamiin nähden. Kartoituksessa käytiin tulosalueittain, onko talousarvion raamiin nähden ollut poikkeamia, ja jos niin, niin miksi ne ovat syntyneet. Rahoitusriskit Näitä ovat esimerkiksi korkoherkkien lainojen osuus kunnan korollisista lainoista. Vahinkoriskinä tulee ilmoittaa, kuinka paljon kunta käyttää vakuutuksia vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta. Lisäksi on suositeltavaa antaa tieto keskeisistä oikeudenkäynneistä sekä muista mahdollisista oikeudellisista tai viranomaisen toimenpiteisiin liittyvistä riskeistä. Korkoriskit on otettu huomioon ja kunnan henkilöstö ja omaisuus on vakuutettu asianmukaisella tavalla ja ne ovat ajan tasalla. Lisäksi pyydettiin ehdotuksia toimenpiteistä sisäisen valvonnan tehostamiseksi sekä oli annettu mahdollisuus antaa muita kommentteja / huomioita. Arvio riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilasta Arvioiden perusteella kunnan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tila on kohtuullisen hyvällä tasolla. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämiskohteet ja kehittäminen Riskien arviointityö saatetaan loppuun v aikana ja tarkemmat tiedot sen tuloksista tullaan esittämään v toimintakertomuksessa. Konsernivalvonta Konsernivalvonnan kartoitus on tehty kuntakonserniin kuuluvista tytäryhtiöistä (Sulkavan Palvelut Oy, Kiinteistö Oy Pieksuunlahti sekä Kiinteistö Oy Sulkavan Leppäkuja ja Sulkavan Vuokratalot Oy). Konsernivalvonnan osalta kartoituksessa käsiteltiin seuraavia asioita sekä näistä aiheutuneita toimenpiteitä: Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa. Selonteossa annetaan selvitys, miten tytäryhteisöjen ohjaus on konserniohjeessa, johtosäännössä tai muussa säännössä vastuutettu konsernijohdolle ja otetaan kantaa siihen, onko ohjeiden anto tytäryhteisöille ollut riittävää ja onko tiedonkulku järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä. Selonteossa selvitetään ohjeidenantomenettelyä kunnan edustajille tytäryhteisöissä päättyneellä tilikaudella ja annetaan arvio ohjeiden riittävyydestä ja siitä, kuinka hyvin valtuuston vahvistamia omistajapoliittisia linjauksia on tilikaudella noudatettu. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi. Selonteossa annetaan arvio tavoiteasettelun tarkoituksenmukaisuudesta ja riittävyydestä. Konsernipalvelujen käyttö. Selonteossa selvitetään konsernipalvelujen käyttöä ja annetaan arvio konserniohjeen asianmukaisesta noudattamisesta. Konsernipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joita konserniyhteisö tuottaa keskitetysti muille konserniyhteisöille. Tällaisia palveluja voivat olla muun muassa toimitila- ja kiinteistöpalvelut, taloushallinnon palvelut, tietohallinnon palvelut ja muut hallinnon palvelut kuten lakipalvelut ja arkistointi sekä monistus- ja painatuspalvelut. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä. Selonteossa arvioidaan riskienhallintajärjestelmien toimivuutta. Vakuuttamisessa ja omavastuuosuuksissa voidaan konsernissa noudattaa yhtenäisiä toimintaperiaatteita.

17 S i v u 16 Tämän lisäksi Sulkavan Palvelut Oy:n hallitus arvioi vuosittain riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tasoa yhtiössä. Arvio riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilasta Arvioiden perusteella riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tila yleisesti on kohtuullisen hyvällä tasolla. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämiskohteet ja kehittäminen Riskien arviointityö saatetaan loppuun v aikana ja tarkemmat tiedot sen tuloksista tullaan esittämään v toimintakertomuksessa. 6 KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Kuntalain 16 a :ssä ( /519) säädetään kuntakonsernista seuraavasti: Kuntalaki 16 a. Kuntakonserni Yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Mitä kuntalaissa laissa säädetään kunnan tytäryhteisöstä, sovelletaan myös kunnan määräysvaltaan kuuluvaan säätiöön. Kuntalain 68 a ( /519) mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Kuntalain 70 :ssä kuntakonsernin tytäryhteisölle on annettu tiedonantovelvollisuus taloudestaan seuraavasti: 70 ( /519).Tytäryhteisön tiedonantovelvollisuus Kunnan tytäryhteisön hallituksen tai sitä vastaavan toimielimen on annettava kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot. 6.1 Konsernin toiminnan ohjaus Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.3 kohdan mukaan konsernijohto käy vuosittain tavoite- ja tulosarviokeskustelut tytäryhteisön johdon kanssa. Voimavarojen ohjauksessa pääpaino on tuloksellisuudella. Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.4 kohdan mukaan kunnan ohjausvalta konserniin kuuluviin nähden pohjautuu seuraaville periaatteille: 1) Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin, tarvittaessa kunnan edustajille annetaan ohjeita kunnan kannan ottamiseksi tärkeimpiin asioihin. 2) Kunnanhallitus voi antaa yhtiö- ja vuosikokousedustajille ohjeita yhtiöiden hallitusten jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta.

18 S i v u Konsernirakenne SULKAVAN KUNTAKONSERNI 2014 SULKAVAN KUNTA EMOYHTEISÖ konsernitilinpäätöksen laatija KONSERNITASEESEEN YHDIS- TELTÄVÄT KUNTAYHTYMÄT yhdistetty peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa konsernitaseeseen TYTÄRYHTEISÖT yhdistely rivi riviltä konsernitaseeseen keskinäinen omistus eliminoitu nimelliseli pariarvomenetelmällä osuus As.Oy Sulkavan Lohilahti 100 % Etelä-Savon Maakuntaliitto As.Oy Sulkavan Melatie 100 % Itä-Savon Sairaanhoitopiiri Kiinteistö Oy Sulkavan Leppäkuja 100 % Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Sulkavan Vuokratalot Oy 100 % Itä-Suomen Päihdehuollon ky Sulkavan Palvelut Oy 100 % Vaalijalan ky Kiinteistö Oy Pieksuunlahti 51 % Sulkavan kunnan osuus kuntayhtymien peruspääomasta: Kuntayhtymä Osuudet LIITETIETOIHIN MERKITÄÄN: Etelä-Savon Maakuntaliitto ky 2,0480 2,0480 Sulkavan Vanhustentukiyhdistys ry Itä-Savon Sairaanhoitopiiri 7,85 % 7,85 % Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 6,89805 % 6,89805 % Omistusyhteysyhteisöt: Itä-Suomen Päihdehuollon ky 0, % 0, % As.Oy Salmenkangas (kunnan osuus 48,75 %) Vaalijalan ky 1, % 1, % As.Oy Aapinrinne (kunnan osuus 27,9 %) Sulkavan kiinteistö Oy (kunnan osuus 25 %) 6.3 Keskeisimpien tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2014 Sulkavan kunta on yhtiöittänyt teknisen lautakunnan alle aiemmin kuuluneet tehtävät vuoden 2008 alusta lukien perustamalla näiden tehtävien hoitamista varten osakeyhtiön, Sulkavan Palvelut Oy:n (SPOY). Kunta omistaa yhtiön osakekannasta 100 %. Vuoden 2014 osalta kunnanhallitus päätti muuttaa Sulkavan Palvelut Oy:n toimintamallia aiempaa suppeammaksi. Taustalla tässä on kolmen kunnan yhteisten teknisen palveluyhtiön Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n perustaminen. Sulkavan Palvelut Oy:n tehtäväalueina ovat vesi- ja viemärilaitostoiminta, sopimusvalvonta, kunnan kiinteistöjen oston ja myynnin käytännön tehtävien hoito, yhtiön omien kiinteistöjen sekä maaomaisuuden hoito ja ylläpito sekä Lohilahden lämmöntuotannon hoito. Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.3 kohdan mukaan konsernijohto käy vuosittain tavoite- ja tulosarviokeskustelut tytäryhteisön johdon kanssa. Voimavarojen ohjauksessa pääpaino on tuloksellisuudella. Sulkavan kunnan konserniohjeen 1.4 kohdan mukaan kunnan ohjausvalta konserniin kuuluviin nähden pohjautuu seuraaville periaatteille: 1) Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin, tarvittaessa kunnan edustajille annetaan ohjeita kunnan kannan ottamiseksi tärkeimpiin asioihin.

19 S i v u 18 2) Kunnanhallitus voi antaa yhtiö- ja vuosikokousedustajille ohjeita yhtiöiden hallitusten jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta. Sitova tavoite Mittarit/arviointi Toiminnallinen tavoite Toteutunut Palvelutuotannossa onnistuminen Vesi- ja viemärilaitos SPOY toimii palvelujen tuottajana kunnalle/yhteisöille tehtyjen sopimusten mukaisesti. Vesi- ja viemärilaitos toimii voimassa olevien lupaehtojen mukaisesti. Yhteistyöratkaisut tuottavat synergiaetuja ja kustannustehokkuutta. Kunnan ja SPOY:n hallitukset pitävät seurantapalaverin 2 kertaa vuodessa. Vesi- ja viemäriverkostoa hoidetaan järjestelmällisesti Yksi seurantapalaveri on pidetty ja yhdessä todettu, että se on ollut riittävä määrä vuonna Lupaehtojen mukainen toiminta on onnistunut, vesi- ja viemäriverkkoa on hoidettu järjestelmällisesti, ongelmakohtiin on puututtu ja löydetty ratkaisut. Yhtiössä on tilikaudella työskennellyt 1 toimihenkilö. Sulkavan Palvelut Oy Liiketoiminnan kulut Liiketoiminnan tulot Tilikauden tulos Budjetoitu Toteutunut , , ,33

20 S i v u 19 7 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Kuntalain 68 ( /519) mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. 8 TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS Kuntalain 69 :n ( /519) mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Hyväksyttäväksi esitetyssä tilinpäätöksessä tilikauden tulos on ,39 euroa ylijäämäinen. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää, että tilikauden 2014 tulos ylijäämä ,39 kirjataan oman pääoman yli-/alijäämätilille.