Turvallisuusjohtaminen kaivoksilla
|
|
- Mika Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUKES-julkaisu 8/2004 Turvallisuusjohtaminen kaivoksilla Jakke Huovinen Diplomityö Teknillinen korkeakoulu Materiaali- ja kalliotekniikan osasto Kalliotekniikan laboratorio TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 2004
2
3 Turvatekniikan keskus Julkaisija Tekijä Julkaisun nimi Tiivistelmä Turvatekniikan keskus Jakke Huovinen Turvallisuusjohtaminen kaivoksilla Julkaisuaika 10/2004 Suomessa on toiminnassa noin 40 kaivosta, joilla sattuu noin 50 tapaturmaa vuosittain. Kaikilla aloilla tärkeä keino tapaturmien vähentämiseen on turvallisuusjohtaminen. Kaivosten turvallisuutta valvova Turvatekniikan keskus (TUKES) käynnisti tutkimuksen, jonka tärkeimmät tavoitteet olivat kaivosturvallisuuden edistäminen sekä TUKESin kaivososaamisen syventäminen. Tavoitteisiin pääsemiseksi haluttiin selvittää yleiskuva kaivosten turvallisuusjohtamisen tilasta. Tutkimus suoritettiin kaikille kaivosyhtiöille lähetetyllä kirjallisella kyselyllä sekä viidelle kaivokselle tehtyinä haastattelukäynteinä. Hyvinä käytäntöinä erottuivat erityisesti systemaattisen perehdytyksen ja koulutuksen antaminen uusille työntekijöille, läheltä piti -tapausten järjestelmällinen seuranta ja analysointi sekä turvallisuustoiminnan järjestelmällisyys. Kehittämiskohteina nousi esiin seuraavia asioita: Mahdollista johtamisjärjestelmää tulisi käyttää tehokkaasti apuna toiminnassa. Vaatimusten määrittelyn ja toiminnan tueksi olisi oltava nykyistä paremmat menettelytavat. Riskien arvioinnit olisi tehtävä nykyistä paremmin. Asenteita turvallisuuteen liittyen on jatkuvasti parannettava. Asiasanat Turvallisuusjohtaminen, työturvallisuus, kaivos, kaivostyö Julkaisusarjan nimi ja numero TUKES-julkaisun numero on 8/2004 ISBN , ISSN Projektihankkeen Turvatekniikan keskuksen tutkimushanke 043TU004 Kaivosturvallisuuden kehittäminen. nimi ja projektinumero Rahoittaja/ toimeksiantaja Turvatekniikan keskus Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot Julkaisun kustantaja Jakke Huovisen diplomityö, Teknillinen korkeakoulu, Materiaalija kalliotekniikan osasto, Kalliotekniikan laboratorio Ohjausryhmä: Päivi Rantakoski (TUKES), Pekka Heiskanen (TUKES), Timo Okkonen (TUKES), Pekka Särkkä (TKK), Tauno Paalumäki (Nordkalk Oyj), Seppo Voutilainen (Kemphos Oy). Turvatekniikan keskus Painopaikka ja aika Edita Prima Oy, Helsinki, lokakuu 2004
4
5 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Jakke Huovinen Työn nimi: Turvallisuusjohtaminen kaivoksilla Päivämäärä: 31. elokuuta 2004 Sivumäärä: 54 Osasto: Materiaali- ja kalliotekniikan osasto Professuuri: Mak-32 Kalliorakentaminen Työn valvoja: Pekka Särkkä Työn ohjaaja: Päivi Rantakoski Avainsanat: Turvallisuusjohtaminen, työturvallisuus, kaivos, kaivostyö Suomessa on toiminnassa noin 40 kaivosta. Kaivosten tapaturmataajuus on melko alhainen, kuitenkin tapaturmia sattuu noin 50 vuosittain. Kaikilla aloilla tärkeä keino tapaturmien vähentämiseen on organisaation toiminnan johtaminen turvallisuusasioissa turvallisuusjohtaminen. Kaivosten turvallisuutta valvoo Turvatekniikan keskus (TUKES). Kaivosturvallisuuden osaaminen on TUKESissa hyvin kapeaa eikä tutkimusta alueella ole juurikaan tehty, joten TUKESissa päätettiin käynnistää tutkimus diplomityön muodossa. Tutkimuksen tärkeimmät tavoitteet olivat kaivosturvallisuuden edistäminen sekä TUKESin kaivososaamisen laajentaminen ja syventäminen. Tavoitteisiin pääsemiseksi haluttiin selvittää yleiskuva kaivoksilla vallitsevasta turvallisuusjohtamisen tilasta, hyviä käytäntöjä sekä kehittämistarpeita. Tutkimus suoritettiin kirjallisella kyselyllä sekä haastattelukäynneillä paikan päällä. Kirjallinen kysely lähetettiin kaikille Suomessa toimiville kaivosyhtiöille ja siinä keskityttiin selvittämään turvallisuusjohtamista järjestelmätasolla. Yksityiskohtaisempaa selvitystä varten tehtiin viidelle kaivokselle haastattelukäynnit, joilla selvitettiin turvallisuusjohtamista tarkemmalla tasolla. Suomen kaivokset ja kaivosyhtiöt eroavat huomattavasti toisistaan kooltaan ja toimintatavoiltaan, eikä monilla myöskään ole kokemusta muodollisista johtamisjärjestelmistä. Näistä syistä moniin kysymyksiin oli vaikea saada yhteismitallisia vastauksia. Vastauksista on kuitenkin mahdollista vetää johtopäätöksiä. Hyvinä käytäntöinä erottuivat erityisesti systemaattisen, dokumentoidun perehdytyksen ja koulutuksen antaminen uusille työntekijöille, läheltä piti - tapausten järjestelmällinen seuranta ja analysointi sekä turvallisuustoiminnan järjestelmällisyys myös päivittäisen turvallisuustyön yhteydessä. Kehittämiskohteina nousi esiin seuraavia asioita: Mahdollista johtamisjärjestelmää tulisi käyttää tehokkaasti apuna jokapäiväisessä toiminnassa. Vaatimusten määrittelyn ja toiminnan tueksi olisi oltava nykyistä paremmat ja dokumentoidummat menettelytavat. Riskien arvioinnit olisi tehtävä nykyistä paremmin. Asenteita turvallisuuteen liittyen on jatkuvasti parannettava.
6 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Author: Jakke Huovinen Title of thesis: Safety Management in Mining ABSTRACT OF MASTER'S THESIS Date: 31 August 2004 Number of pages: 54 Department: Department of Materials Science and Rock Engineering Chair: Mak-32 Rock Engineering Supervisor: Pekka Särkkä Instructor: Päivi Rantakoski Keywords: Safety management, occupational safety, mine, mining There are about 40 mines currently operational in Finland. The accident rate in mining is quite low, but still about 50 accidents occur yearly. In all sectors of industry an important way to reduce accidents is to enhance organisational efficiency in safety matters, i.e. safety management. Safety in mining is supervised in Finland by the Safety Technology Authority (TUKES). However, knowledge of mine safety within TUKES is very narrow and little prior research has been carried out on the subject. These were the main motivations for this thesis, the main goals of which were to promote mine safety and to increase related knowledge within TUKES. To attain these goals the current state of safety management, good practices and development needs were investigated. The study was conducted in the form of a questionnaire and by interview. The questionnaire was sent to all mining companies operating in Finland, and its focus was on the system level of safety management. Face-to-face interviews were conducted at five mines to gain more detailed information on safety management. The mines and mining companies in Finland differ a great deal in size and modes of operation, and many of them lack experience in formal management systems. It was therefore difficult to obtain commensurable answers to several questions. Certain conclusions may nevertheless be drawn. Good practices implemented by the respondents were, especially: the systematic, documented initiation and training of new employees, the followup and analysis of near misses and a systematic approach to safety promotion in daily work routines. Room for improvement was noted in the following areas: Any existing formal management system should be used more effectively as an aid in daily routines. There should be better and more clearly documented practices to support daily routines and the specification of requirements. Risk assessments should be carried out more thoroughly than at present. Attitudes towards safety have to be improved constantly.
7 Alkusanat Haluan kiittää kaikkia niitä henkilöitä ja tahoja, jotka ovat auttaneet diplomityöni ja opintojeni valmiiksi saattamisessa. Erityiset kiitokset kuuluvat työn rahoittaneelle Turvatekniikan keskukselle. Ilmapiiri TUKESissa on ollut hyvä ja kannustava. Lisäksi olen kiitollinen siitä, että minulle on annettu mahdollisuus kouluttautua ja oppia myös diplomityön varsinaisen aihepiirin ulkopuolelta. Toivon, että TUKESille on tästä työstä yhtä paljon hyötyä kuin siitä on ollut itselleni. Kiitokset erityisesti ohjaajalleni Päivi Rantakoskelle sekä ohjausryhmääni kuuluneelle Pekka Heiskaselle, joka auttoi suuresti asioiden selvittämistä kaivoksilla. Esitän kiitokseni myös muulle ohjausryhmälle, eli valvojalleni professori Pekka Särkälle sekä teollisuutta edustaneille Tauno Paalumäelle ja Seppo Voutilaiselle. Työni ei myöskään olisi ollut mahdollista ilman kaikkia niitä henkilöitä, jotka käyttivät kaivoksilla aikaansa sekä kirjallisiin kyselyihin vastatessaan että haastattelukäynteihin. Vanhemmilleni kuuluu kiitos opiskelujeni tukemisesta niin taloudellisesti kuin kannustuksinkin. Tyttöystävääni Hannaa kiitän kannustuksesta ja neuvoista. Helsinki, elokuu 2004 Jakke Huovinen
8
9 Sisällysluettelo Nimilehti Tiivistelmä Alkusanat Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen rajaukset Teoria ja tausta Lainsäädäntö Yleistä Kaivoslaki, kaivosasetus ja turvallisuusmääräykset Työturvallisuuslaki Toimintaympäristö kaivoksilla Turvallisuusjohtamisen teoriaa Käytettäviä termejä Turvallisuusjohtaminen Turvallisuusjohtamisen yleisiä piirteitä Riskien arviointi ja hallinta Johtamisjärjestelmät Standardoidut johtamisjärjestelmät Integroidut johtamisjärjestelmät Aineisto ja tutkimusmenetelmät Kirjallinen aineisto Tutkimusmenetelmät Yleistä Kysely Haastattelut Tulokset Kyselyn tulokset Yleistä Politiikka Organisointi Toimintojen ohjaus Seuranta ja parantaminen Haastattelujen tulokset Yleistä Riskien arviointi ja päätösten teko Turvallisuusvaatimusten määrittely ja toteutuksen seuranta Osaaminen ja koulutus... 43
10 5 Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tulosten tarkastelu Hyvät käytännöt Kehittämisalueet Tutkimuksen hyöty Yhteenveto Lähdeluettelo Liitteet
11 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Suomessa oli vuonna 2002 toiminnassa 37 kaivosta ja avolouhosta. Suurin osa kaivoksista on pieniä avolouhoksia, mutta joukkoon mahtuu myös suuria maanalaisia kaivoksia. Myös kaivosyhtiöt eroavat huomattavasti kooltaan, ja muutama yhtiöistä on ulkomaalaisessa omistuksessa. Kaivosten tapaturmataajuus on muuhun teollisuuteen verrattuna melko hyvällä tasolla. Yleisesti ottaen tapaturmataajuudet kaivoksilla ovat olleet teollisuuden keskitason alapuolella, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia, kuten vuosia Kuitenkin kaivoksissa on sattunut viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosittain noin 50 tapaturmaa, ja kuolemaan johtanut onnettomuus keskimäärin joka toinen vuosi. Ei ainoastaan kaivosalalla, vaan tapaturmatutkinnassa yleensä on usein noussut esiin organisaatioon liittyviä tekijöitä. Tästä syystä eräs tärkeä osaalue tapaturmien ehkäisyssä on organisaation toiminnan johtaminen turvallisuusasioissa turvallisuusjohtaminen. Erilaisia laatu- ja ympäristöjärjestelmiä on yrityksissä käytössä vaihtelevasti. Joissakin yrityksissä myös turvallisuusasioiden hoito on järjestetty näiden järjestelmien avulla. Turvallisuusasioiden hoitoon on kuitenkin olemassa myös omia standardoituja johtamisjärjestelmiä, kuten brittiläinen BS 8800 tai OHSAS Nämä järjestelmät eivät kuitenkaan ole kovin yleisesti käytössä. Rakenteeltaan turvallisuusjohtamisjärjestelmät ovat hyvin samantyyppisiä kuin laatu- ja ympäristöjärjestelmätkin, mikä mahdollistaa myös järjestelmien yhdistämisen. Myös lainsäädäntö on Suomessa kulkenut turvallisuusjohtamisjärjestelmien periaatteiden suuntaan. Esimerkiksi työturvallisuuslaissa ja uudessa ehdotuksessa kaivoslaiksi ohjataan onnettomuuksien järjestelmälliseen ja suunnitelmalliseen ehkäisyyn. Keskeisinä asioina ovat esimerkiksi vaarojen tunnis- 11
12 taminen, riskien arviointi sekä ohjeistus näiden perusteella. Sanaa "turvallisuusjohtaminen" ei sellaisenaan kuitenkaan esiinny. Kaivosten turvallisuutta, mukaan lukien nostolaitteiden ja patojen turvallisuus, valvoo kaivoslainsäädännön nojalla Turvatekniikan keskus (TUKES). TUKESin toiminnan tarkoituksena on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä turvallisuusriskeiltä sekä edistää teknistä luotettavuutta. Kaivosturvallisuuden syvällinen osaaminen on TUKESissa hyvin kapeaa, sillä kaivospuolesta vastaa päätoimisesti vain yksi henkilö. Vaikka kehittämis- ja tutkimustarve kaivosturvallisuusalueella on todettu, ei TUKESin toimesta kuitenkaan ole tehty juurikaan tutkimusta aiheesta. Edellisistä syistä johtuen päätettiin TUKESissa käynnistää tutkimus diplomityön muodossa, yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun Materiaali- ja kalliotekniikan osaston kanssa. Diplomityön ohjausryhmässä oli myös mukana kaivosteollisuuden edustajat Nordkalk Oyj:stä ja Kemphos Oy:stä. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimukselle asetetut kolme tärkeintä tavoitetta olivat kaivosturvallisuuden edistäminen TUKESin kaivososaamisen laajentaminen ja syventäminen varautuminen valvontamuotojen muuttumiseen. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi jouduttiin luonnollisesti asettamaan yksityiskohtaisempia tavoitteita, kuten kehittämiskohteiden tarkastelu. Yksi tavoite oli myös auttaa sekä TUKESia että teollisuutta kohdistamaan resurssinsa ja toimenpiteensä oikein. Tavoitteiden pohjalta asetettiin työn kulku ja yksityiskohtaisemmat tavoitteet seuraavasti: Selvitetään kirjallisen kyselyn avulla kaikissa kaivoksissa ja avolouhoksissa käytössä olevat järjestelmät, joilla pyritään turvallisuus-, 12
13 terveys- ja ympäristöasioiden hallintaan ja kehittämiseen. Kyselyn yhteydessä selvitetään myös, onko järjestelmiä sertifioitu. Valitaan 5 kaivosta tarkempaan tarkasteluun. Näihin tehdään haastattelujen avulla syvällisempi analyysi, jossa taustana on kuvassa 1 esitetty TUKESin valvonnan viitemalli. Tällöin kiinnitetään huomiota erityisesti vaarojen tunnistukseen ja riskien hallintaan sekä turvallisuusvaatimusten määrittämiseen. Kirjataan havaintoja, hyviä käytäntöjä ja kehittämisalueita, jotka voivat koskea kaivosten toimintaa sekä säädöstöä ja ohjausjärjestelmää. Yhdeksi erityisesti tarkkailtavaksi osa-alueeksi valittiin aliurakoitsijoiden toiminta: urakoitsijoille aiheutuvat vaarat, vaatimukset valinnalle ja toiminnalle sekä panos turvallisuuden varmistamisessa. Syynä on se, että aliurakoitsijoiden tapaturmatiheys on suurempi kuin omien työntekijöiden ja tapaturmat jäävät usein tutkimatta. 1 Vaatimusten tunnistaminen Säädöstö, omistajat, asiakkaat, jne. 2 Johdon ja henkilöstön sitoutuminen Organisaatio, tavoitteet ja itsearviointi 3 Päätösten teko ja riskien arviointi Toiminnan ohjaus ja kehittäminen Toteutusvaatimukset ja arviointi Tekniikka Toiminta Tietämys Poikkeamatilanteiden hallinta 7 Kuva 1: TUKESin valvonnan viitemalli 13
14 1.3 Tutkimuksen rajaukset Turvallisuusjohtamisjärjestelmä voi olla rakennettu myös yritysturvallisuuden käsitteen pohjalle. Yritysturvallisuuteen kuuluvat työturvallisuuden lisäksi esimerkiksi tietoturvallisuus, toimitilaturvallisuus, rikosturvallisuus, valmiussuunnittelu ja ympäristöturvallisuus [8, s ]. Tämä työ keskittyy kuitenkin pääasiassa työturvallisuuteen ja työterveyteen. Diplomityötä aloitettaessa oli käytössä kauppa- ja teollisuusministeriön tilastotiedot vuoriteollisuudesta ainoastaan vuodelta 2002 [20]. Kirjallinen kysely kohdistettiin yrityksille tämän tilaston perusteella. Vaikka myöhemmässä vaiheessa vuoden 2003 tilastot tulivat saataville, on tässä työssä kuitenkin käytetty kaikkien tietojen osalta järjestelmällisesti vuoden 2002 tilastoja. Kaivospatojen osalta on tehty jonkin verran aikaisempaa tutkimusta, mistä syystä patojen tarkempi tarkastelu on jätetty pois tästä työstä. Myöskään rikastamoiden osalta ei tehty tarkempaa tarkastelua, vaan keskityttiin varsinaisen kaivoksen ja kaivostyön turvallisuuteen. 14
15 2 Teoria ja tausta 2.1 Lainsäädäntö Yleistä Toimintaa kaivoksilla ohjaavat monet lait ja asetukset. Turvallisuusjohtamisen ja tämän tutkimuksen kannalta merkityksellisimpiä ovat kaivoslaki, kaivosasetus, kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kaivosten turvallisuusmääräyksistä sekä työturvallisuuslaki. Näiden lisäksi on olemassa muita säädöksiä, esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nostolaitoksista sekä erinäisiä patoturvallisuussäädöksiä Kaivoslaki, kaivosasetus ja turvallisuusmääräykset Kaivoslaki on vuodelta 1965 eikä se aseta varsinaisia vaatimuksia turvallisuusjohtamisjärjestelmille, vaikka edellyttääkin työn suorittamista siten, "ettei työntekijöiden ja muiden henkilöiden turvallisuutta tai omaisuutta vaaranneta" [7, 57 ]. Lisäksi kaivoslaissa edellytetään työn suorittamista työturvallisuuslain ja muiden asiaankuuluvien määräysten mukaan. Kaivosasetus on myös vuodelta Kaivosasetuksessa ei ole varsinaisia turvallisuutta koskevia määräyksiä, mutta sen pohjalta on annettu vuonna 1975 kauppa ja teollisuusministeriön päätös kaivosten turvallisuusmääräyksistä. Tässä päätöksessä on annettu laajasti kaivosten turvallisuusmääräyksiä. Määräykset ovat luonteeltaan teknisiä eivätkä yleensä koske käytäntöjä, joiden mukaan kaivoksilla toimitaan. Joitakin dokumentteja vaaditaan, kuten yleissuunnitelma sekä suunnitelma tulipalon sammuttamiseksi ja pelastustoimen järjestämiseksi [7, 2 4 ja 64 ]. Lisäksi päätöksessä on vaatimus asianmukaisesta koulutuksesta ja siitä, että koulutuksessa käydyistä asioista on tarvittaessa annettava kirjalliset ohjeet [7, 115 ]. Kaivoslakia ja -asetusta ollaan parhaillaan uudistamassa. Ehdotuksessa uudeksi kaivoslaiksi on huomioitu neuvoston direktiivi 92/104/ETY vähimmäisvaatimuksista kaivosteollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja tervey- 15
16 den parantamiseksi, sekä terveyttä ja turvallisuutta kaivoksissa koskeva kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimus nro 176 [5, s. 23]. Mikäli ehdotukset uudeksi kaivoslaiksi ja -asetukseksi menevät läpi, aiheuttavat ne joitakin tarkennuksia ja lisävelvoitteita turvallisuusasioiden hoitoon, vaikka pääpiirteissään Suomen lainsäädäntö täytti jo ennestään melko hyvin uudet vaatimukset. Kaivoslaissa tärkeä muutos on säännös työpaikan yhteistoiminnan järjestämisestä: Kaivosoikeuden haltijan on sovitettava yhteen kaivoksen turvallisuutta ja terveyttä koskevien toimenpiteiden täytäntöönpano. Tämä ei kuitenkaan vapauta yksittäisiä kaivostyön harjoittajia vastuusta niistä toimenpiteistä, jotka koskevat heidän työntekijöidensä ja työpaikan turvallisuutta ja terveyttä. [5, s. 114]. Kaivosasetuksessa suuri muutos on soveltamisalan laajeneminen koskemaan koko kaivospiiriä, mukaan lukien jatkojalostus, pelkän kaivostoiminnan lisäksi. Tärkeässä asemassa uudessa asetuksessa on yleissuunnitelma, jolla pyritään korostamaan jatkuvan suunnittelun merkitystä. Uusina asioina yleissuunnitelmaan on liitetty turvallisuus- ja terveysasiakirja, lopetussuunnitelma sekä patoturvallisuusasiat. Turvallisuus- ja terveysasiakirja on suunnitelma, jossa kuvataan periaatteet, joiden mukaan turvallisuutta johdetaan, sekä toimenpiteet, joilla vaaroja ja terveyshaittoja poistetaan tai riskejä hallitaan. Se sisältää ohjeet laitteiden ja koneiden järjestelmällisestä tarkastamisesta, huollosta ja tarvittaessa testauksesta ohjeet henkilöiden nostamiseen ja kuljettamiseen tarkoitettujen laitteiden käytöstä ohjeet toimenpiteistä hätätilanteissa ja hätälaitteiden käytöstä sekä tarvittavat ensiapuohjeet 16
17 ohjeet menettelytavoista toteuttaa työlupajärjestelmä suoritettaessa vaarallisia tehtäviä tai muita tehtäviä, jotka saattavat aiheuttaa vakavia vaaroja muiden tehtävien yhteydessä ohjeet ilmanvaihdon toteutuksesta pelastussuunnitelma tarvittavat liikenneohjeet ja -säännöt ohjeet viestintäjärjestelmän käytöstä muut turvallisuuteen ja terveyteen oleellisesti vaikuttavat tekijät. Turvallisuus- ja terveysasiakirjaa koskevassa pykälässä todetaan myös, että "asiakirja voi olla erillinen tai koostua olemassa olevista laatujärjestelmistä ja ohjeista tai olla osa niitä". Tämä mahdollistaa turvallisuusjärjestelmän toteuttamisen mahdollisimman joustavasti. [6, s. 16, 58 68] Työturvallisuuslaki Uusi työturvallisuuslaki astui voimaan vuonna Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita sekä ennalta ehkäistä työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä johtuvia fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Laissa säädetään muun muassa työympäristön ja työn suunnittelusta, työntekijälle annettavasta opetuksesta, henkilönsuojaimista, työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnasta sekä yhteisellä työpaikalla toimivien velvollisuuksista ja yhteistoiminnasta. Sanaa "turvallisuusjohtaminen" laissa ei käytetä, mutta lakiehdotuksen perusteluissa puhutaan turvallisuusjohtamisesta. Perusteluissa mainitaan lain keskeisiksi tavoitteiksi havahduttaa yritykset asettamaan turvallisuuden yhdeksi toimintansa ohjenuoraksi sekä aikaansaada suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä toimintatapoja. Edelleen todetaan: "Tätä toimintamallia voidaan kutsua turvallisuusjohtamiseksi, taikka turvallisuuden hallinnaksi, jossa kysymys on turvallisuusajattelun kytkemisestä 17
18 osaksi työnantajana toimivan yrityksen tai julkisyhteisön koko toimintaa ja johtamis- ja hallintajärjestelmää". [15, s ]. Erityisesti pykälät 8 10 käsittelevät suunnitelmallisuuteen liittyviä asioita. Pykälät koskevat työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta, työsuojelun toimintaohjelmaa sekä työn vaarojen selvittämistä ja arviointia. Työnantaja velvoitetaan huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta, periaatteina muun muassa vaaratekijöiden syntymisen estäminen, vaaratekijöiden poistaminen ja tekniikan kehittymisen huomioiminen. Työnantaja velvoitetaan myös riittävän järjestelmällisesti selvittämään ja arvioimaan työn vaarat, tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita käyttäen. Työympäristöä on jatkuvasti tarkkailtava, ja turvallisuutta koskevat toimenpiteet on otettava huomioon organisaation kaikkien osien toiminnassa. Lisäksi työnantajalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma, jossa otetaan huomioon muun muassa edellä mainitut selvitykset ja periaatteet. [19, 8 10 ]. Työsuojelulaki on luonteeltaan puitelaki, eikä laissa anneta yksityiskohtaisia vaatimuksia näiden selvitysten ja ohjelmien muodolle. Lakiehdotuksen pykälän 10 perusteluissa todetaankin, että työn vaarojen selvittäminen ja arviointi koskee kaikkia työnantajia, mutta käytännön toteuttaminen määräytyy työnantajan toimialan, toiminnan luonteen, työpaikan koon ja erityispiirteiden mukaan. Edelleen todetaan, että "on mahdollista, että selvitys ja arviointi sisältyvät johonkin muuhun työpaikalla tehtävään asiakirjaan tai ovat sen osana". [15, s ]. 2.2 Toimintaympäristö kaivoksilla Kaivosalalla on viime vuosikymmeninä tapahtunut voimakas rakennemuutos. Maanalainen kaivostoiminta on vähentynyt, avolouhinnan osuus on huomattavasti kasvanut erityisesti teollisuusmineraalien louhinnassa, ja urakoitsijoiden käyttö on nopeasti lisääntynyt [18, s. 3]. Kahdenkymmenen vuoden aikana kokonaistuotanto on pienentynyt hiukan, 21 miljoonasta tonnista 18 miljoonaan tonniin. Kaivosten lukumäärä on vähentynyt selvemmin, 50:stä 37:een. Suurin muutos on kuitenkin kaivostyöntekijöiden määräs- 18
19 sä, joka on vähentynyt noin puoleen, 1456:sta 733:een. Samoin vuosittaisten työtuntien määrä on suurin piirtein puolittunut. Samaan aikaan myös tapaturmien määrät ovat vähentyneet. Samalla aikavälillä, , tapaturmien määrä on laskenut 158:sta 46:een eli noin 70 prosenttia. Osan tästä laskusta selittää työntekijöiden määrän voimakas lasku, mutta myös tapaturmataajuus on laskenut. Tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti on laskenut 62,5:stä 38:aan. Kuvassa 2 on esitetty työtapaturmien taajuudet teollisuuden eri toimialoilla vuosina Tapaturmavakuutuslaitosten liiton mukaan. Kuvaan on lisätty käyrä, joka kuvaa kaivosteollisuuden tapaturmataajuutta. Kuvasta nähdään, että kaivosteollisuuden tapaturmataajuus on vaihdellut melko paljon. Vuonna 1996 se on ollut erittäin hyvällä tasolla, mutta vuosina taas melko korkea. Vuonna 2002 tapaturmataajuus on jälleen palannut teollisuuden keskiarvon alapuolelle. Korkeiden tapaturmataajuuksien ajalle ajoittuvat Pyhäsalmen uuden kaivoksen rakennustyöt. Ne eivät kuitenkaan kokonaan selitä nousua, vaan tapaturmataajuudet ovat olleet korkeita myös muissa kaivoksissa samoina vuosina. Kuvasta 3 nähdään kaivostyön tapaturmataajuuden kehitys pidemmältä ajalta, vuosilta Myös tässä nähdään tapaturmataajuuden melko suuri vaihtelu. Lisäksi huomataan, että kuvassa 2 hyvänä erottuneena vuotena 1996 tapaturmataajuudet ovat selvästi keskitasoa pienempiä, ja vastaavasti korkeina tapaturmataajuuksina erottuneina vuosina ne ovat selvästi keskitason yläpuolella. 19
20 Kuva 2: Tapaturmien taajuudet teollisuuden toimialoilla vuosina [17, s. 38] 20
21 Lkm 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0, Vuosi Kuva 3: Tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohti kaivostyössä vuosina Työvaiheista huolto- ja korjaustyöt sekä poraus erottuvat selvästi muita tapaturma-alttiimpina. Seuraavaksi riskialttiimpia työvaiheita ovat louheen lastaus, panostus ja käveleminen. Jos taas tarkastellaan tapaturmien eri syiden jakaantumista, havaitaan, että yleisin tapaturmatyyppi on liukastuminen, kaatuminen, kompastuminen tai putoaminen. Seuraavaksi yleisimpiä syitä ovat putoava tai iskevä esine, puristuksiin jääminen ja fyysisen ponnistuksen aiheuttama nyrjähdys tai venähdys. [18, s ]. 2.3 Turvallisuusjohtamisen teoriaa Käytettäviä termejä Turvallisuusjohtamiseen ja riskien hallintaan liittyviä termejä käytetään eri yhteyksissä eri tavoin. Esimerkiksi sanoja "vaara" ja "riski" käytetään usein toistensa synonyymeinä, mikä ei turvallisuusjohtamisen terminologiassa ole oikein. Terminologiaa onkin syytä selventää, joten alla on määritelty joitakin yleisimpiä käsitteitä [10, s ][9, s ][13, s. 6]: 21
22 Onnettomuus: epätoivottu tapahtuma, joka aiheuttaa kuoleman, terveyden heikentymisen, vamman, omaisuusvahingon tai muunlaisen menetyksen. Vaara: tekijä tai tilanne, jossa on henkilövahinkojen, terveyden heikentymisen, omaisuusvahingon tai työympäristön vahingon mahdollisuus. Vaaratilanne: tapahtuma, joka johti tai jolla oli mahdollisuus johtaa onnettomuuteen. Riski: määritellyn vaarallisen tapahtuman todennäköisyyden ja seuraamuksen yhdistelmä. Riskien arviointi: kokonaisvaltainen prosessi, jossa määritetään riskin suuruus ja päätetään, onko riski siedettävä. Riskien hallinta: vaarojen järjestelmällinen tunnistaminen, arviointi, torjuminen ja poistaminen. Turvallisuus: turvallisuudeksi voidaan kutsua tilannetta tai järjestelmän tilaa, jossa riskit ovat hyväksyttävällä tasolla. Turvallisuuskulttuuri: organisaation tapa hoitaa turvallisuus-, terveysja ympäristöasioitaan. Turvallisuuspolitiikka: julkinen selonteko organisaation työsuojelutoimintaan liittyvien toimien tarkoituksista ja periaatteista. Poikkeama: mikä tahansa eroavaisuus työnkuvauksista, käytännöistä, menettelytavoista tai säännöksistä, joka joko välittömästi tai välillisesti voisi johtaa henkilövahinkoon, sairauteen, omaisuusvahinkoon tai työympäristön vahinkoon. 22
23 2.3.2 Turvallisuusjohtaminen Turvallisuusjohtamisen merkitystä ei usein ymmärretä oikein. Kuitenkin tosiasiassa turvallisuusjohtaminen jossain muodossa on osa yrityksen toimintojen johtamista siinä missä yrityksen muidenkin toimintojen kehittäminen ja ohjaus. On myös yhtä paljon johdon intressien mukaista johtaa turvallisuutta kuin muitakin resursseja. Toiminnan tavoitteena on luonnollisesti onnettomuuksien, tapaturmien ja muiden vahinkojen väheneminen, mutta myös kustannusten pieneneminen ja organisaation hyvinvoinnin lisääntyminen. Kaikki tämä auttaa myös luomaan vastuullista julkisuuskuvaa markkinoilla. Turvallisuusjohtaminen on kokonaisvaltaista turvallisuuden hallintaa, ja siinä yhdistyvät menetelmien, toimintatapojen ja ihmisten johtaminen. Se pitää sisällään sekä ennakoivan että korjaavan toiminnan ja ajatuksen jatkuvasta parantamisesta. Kuvassa 4 on esitetty, miten turvallisuusjohtaminen nivoutuu yrityksen muuhun turvallisuustoimintaan. Turvallisuuskulttuuri heijastaa organisaation perusarvoja ja olettamuksia, jotka sisältyvät yrityksen toimintaperiaatteisiin. [14, s. 7 8]. Kuva 4: Turvallisuusjohtamisen liittyminen muuhun turvallisuustoimintaan [14, s. 9] 23
24 Yllä on esitetty eräs kuvaus turvallisuusjohtamisesta. Vakiintunutta ja yksiselitteistä määritelmää ei kuitenkaan ole olemassa, ja monien määritelmien taustalla vaikuttaa jokin teoria. Harms-Ringdahl on käsitellyt erilaisia määritelmiä artikkelissaan, josta seuraava määritelmä on vapaasti suomennettu [2, s. 14]: Turvallisuusjohtaminen voidaan määritellä sinä puolena yleisestä johtamistoiminnasta, joka määrittelee ja toteuttaa turvallisuuspolitiikkaa. Tämä pitää sisällään suuren joukon tehtäviä, aloitteita, ohjelmia, jne., jotka keskittyvät teknisiin, inhimillisiin ja organisaatiollisiin osa-alueisiin ja koskevat kaikkia yksittäisiä toimintoja organisaation sisällä, ja jotka on usein tehty muodolliseksi turvallisuusjohtamisjärjestelmäksi. Tämän määritelmän ongelma on siinä, että se olettaa monien muiden tavoin muodollisen turvallisuuspolitiikan olemassaolon, jota ilman ei näin ollen ole turvallisuusjohtamistakaan. Tällainen määritelmä sopii hyvin suuremmille yrityksille, joilla saattaa esimerkiksi olla käytössä standardoitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Kuitenkin myös pienemmissä yrityksissä turvallisuutta johdetaan jollakin tavalla. [2, s ]. Harms-Ringdahlin ehdottama yksinkertainen määritelmä on: Turvallisuusjohtaminen on tapa hallita yritykseen kohdistuvia vaaroja (turvallisuusriskejä) Turvallisuusjohtamisen yleisiä piirteitä Vaikka turvallisuusjohtamisen tarkassa ja yksiselitteisessä määrittelemisessä on vaikeuksia, kuten edellisessä luvussa on todettu, niin on kuitenkin olemassa hyviä käytäntöjä turvallisuusjohtamisen toteuttamisessa. Erityisesti turvallisuusjohtamisjärjestelmistä puhuttaessa on olemassa yleisesti hyväksyttyjä periaatteita, jotka ovat yhteisiä kaikille turvallisuusjohtamisjärjestelmille, ja johtamisjärjestelmille yleensä. Tällaisia elementtejä ovat [12, s. 5 8][14, s. 10]: 24
25 Politiikka: Jokaisella yhtiöllä tulisi olla selkeä ja tarkoituksenmukainen julkilausuma turvallisuuspolitiikastaan, joka heijastaa yrityksen turvallisuuskulttuuria. Politiikassa ilmenee johdon kannanotto turvallisuustyön merkityksestä, lisäksi henkilöstön yhteistyön toimintaperiaatteet ja - tavat on määritelty. Organisointi: Turvallisuuspolitiikan toteuttamiseksi tarvitaan sekä riittävä organisaatio että riittävät resurssit. Organisointiin kuuluu esimerkiksi toimintavelvoitteiden ja -valtuuksien määrittäminen. Turvallisuudesta vastaa ja sitä ohjaa yrityksen ylin johto. Tehokkaan turvallisuustoiminnan avaintekijänä on kuitenkin linjajohdon tulosvastuu työsuojelutoiminnan järjestämisestä sekä tavoitteiden saavuttamisesta. Johtamisen käytännöt ja menettelyt: Toteutusta varten täytyy luoda käytännöt, jotka kattavat kaikki toiminnot riittävässä laajuudessa. Näihin käytäntöihin ja menettelyihin kuuluvat myös esimerkiksi muutosten hallinta, raportointi, onnettomuuksien ja poikkeamien tutkinta, koulutus sekä osaamisen varmistaminen. Seuranta ja auditointi: Kun johtamisjärjestelmä on toteutettu, voidaan tuloksia johdonmukaisesti seurata. Seurantaan on valittava sopivat mittarit esimerkiksi järjestelmän toiminnan, toteutuksen tason ja johtamiskäytäntöjen saavuttamisen mittaamiseksi. Lisäksi näitä tulee auditoida eli arvioida. Auditointi tulee suorittaa kokeneiden, riittävän puolueettomien henkilöiden toimesta. Varsinaisen seurannan suorittaa linjajohto, ja riippumattoman auditoinnin tarkoituksena on varmistaa ylemmälle johdolle käytäntöjen olemassaolo ja riittävyys. Johdon katselmukset ja tarkistukset: Johdon tehtävä on turvallisuusjohtamisjärjestelmän seurannan tulosten perusteella tehdä tarpeen mukaan korjaavia toimenpiteitä politiikkaan, organisointiin ja resursointiin. Tämä osaltaan toteuttaa ajatusta jatkuvasta parantamisesta. 25
26 Yllämainittujen elementtien lisäksi turvallisuusjohtamisjärjestelmillä on joitakin muitakin yhteisiä piirteitä ja vaatimuksia, kuten vaatimus, että järjestelmän on oltava dokumentoitu. Viranomaisten rooli on tarkastaa järjestelmän riittävyys ja valvoa, että seuranta ja korjaavat toimenpiteet ovat myös riittäviä. Toisin sanoen viranomaiset valvovat, että turvallisuusjohtamisjärjestelmä pystyy suoriutumaan siitä, mistä sen on tarkoitus suoriutua. [12, s. 8]. Tätä tarkoitusta tukemaan on luotu myös TUKESin valvonnan viitemalli, joka on esitetty kuvassa 1 sivulla Riskien arviointi ja hallinta Riskien arviointi on yksi turvallisuusjohtamisen keskeisistä työkaluista, ja siksi sitä käsitellään tässä yhteydessä hieman tarkemmin. Riskien arviointi on ennakoivaa turvallisuuden hallintaa, ja sen avulla pyritään työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta vaarantavat tekijät tunnistamaan ja poistamaan jo ennakolta. Vaarojen tunnistaminen on kuitenkin vain osa riskien arviointia, sillä riskin käsitteeseen kuuluu myös todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden arvioiminen. Näin vaaraa aiheuttavat tekijät voidaan asettaa suuruusjärjestykseen ja kohdistaa toimenpiteet merkityksellisimpiin tekijöihin. [1, s. 3]. Riskien arviointiin on monia menetelmiä. Kuvassa 5 on esitetty vakiintunut toimintatapa, joka sopii kaikkien riskien arviointiin. Suunnittelun kautta prosessi etenee vaarojen arviointiin, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi vaaratekijäluetteloiden avulla. Riskin suuruuden määrittämiseksi voidaan käyttää esimerkiksi BS 8800 standardissa esitettyä riskitasojen luokittelumallia, joka on esitetty taulukossa 1. Riskien perusteella voidaan päättää toimenpiteistä, aikataulusta ja vastuuhenkilöistä. Sopivin väliajoin toistettuna riskien arviointi toimii myös turvallisuustoiminnan seurannan työkaluna. [1, s. 3 9]. 26
27 Kuva 5: Riskien arvioinnin vaiheet [13, s. 10] Taulukko 1: Riski seurausten vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella [13, s. 7] Tapahtuman todennäköisyys Epätodennäköinen Tapahtuman seuraukset Vähäiset Haitalliset Vakavat Merkityksetön riski Vähäinen riski Kohtalainen riski Mahdollinen Vähäinen riski Kohtalainen riski Merkittävä riski Todennäköinen Kohtalainen riski Merkittävä riski Sietämätön riski 27
28 2.4 Johtamisjärjestelmät Standardoidut johtamisjärjestelmät Johtamisjärjestelmä voidaan määritellä seuraavasti: "Johtamisjärjestelmä on henkilöstön, resurssien, toimintapolitiikkojen ja menettelyjen kaikentasoinen yhdistelmä. Sen osien välillä on organisoitua vuorovaikutusta annetun tehtävän toteuttamiseksi tai määritellyn tuloksen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi". [14, s. 7]. Johtamisjärjestelmiä on kehitetty erilaisten toimintojen johtamiseksi. Johtamisjärjestelmien kehitys ja standardointi on alkanut laatujärjestelmistä ja jatkunut ympäristöjärjestelmillä. Sekä ISO sarjan standardit laatujohtamiseen että ISO sarjan standardit ympäristöasioiden hallintaan ovat kansainvälisiä standardeja, joilla on Suomessa SFS-standardin asema. ISO sarjan standardit ovat merkittävimmät laatutoiminnan yleisstandardit maailmassa. Varsinaiset vaatimukset on esitetty sarjan standardissa ISO Standardi on ilmestynyt ensimmäistä kertaa vuonna 1987, ja viimeisin versio julkaistiin vuonna Uudessa standardissa dokumentointi ja sertifiointi ovat vähemmän korostetusti esillä. ISO sarjan standardit on tarkoitettu yrityksen ympäristöasioiden hoitoon. Vastaavasti kuin laatustandardeissa, varsinaiset vaatimukset löytyvät standardista ISO Myös turvallisuustoiminnan hallintaa varten on kehitetty johtamisjärjestelmiä, jotka ovat usein hyvin samantapaisia kuin ympäristö- ja laatujärjestelmät. Nämä ovat kuitenkin usein kansallisia standardeja, ja esimerkiksi Suomessa ei ole olemassa SFS-standardia turvallisuusjohtamisjärjestelmistä. Tunnetuin turvallisuusjohtamisen standardi on brittiläinen BS Suomen standardisoimisliitto SFS on julkaissut käännöksen tästä standardista nimellä "BS 8800:fi Ohje työterveys- ja -turvallisuusjohtamisjärjestelmistä", vaikka sillä ei SFS-standardin asemaa olekaan. Lisäksi BS standardin ja 28
29 muiden vastaavien järjestelmien sisällön pohjalta on kehitetty vaatimusspesifikaatio OHSAS (Occupational Health And Safety Assessment Series). SFS on julkaissut tämän suomeksi nimellä "OHSAS 18001:fi Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät. Spesifikaatio". Sekä BS 8800 että OHSAS on suunniteltu yhteensopiviksi standardien ISO 9001 ja ISO kanssa. Itse asiassa luvussa kerrotut turvallisuusjohtamisjärjestelmien yhteiset elementit ovatkin yhteisiä johtamisjärjestelmille yleensä. Kuvassa 6 näkyy BS standardin mukainen ratkaisumalli. Tämän pohjalla on ISO standardi, mikä mahdollistaa järjestelmien integroimisen, josta kerrotaan tarkemmin seuraavassa luvussa. Jatkuva parantaminen Lähtötilanteen katselmus Politiikka Suunnittelu Johdon katselmus Toteutus ja toiminta Tarkastus ja korjaava toiminta Kuva 6: Hyvän turvallisuusjohtamisen elementit BS standardin mukaan [16, s. 2] On olemassa myös muita turvallisuusasioiden hallintaan tähtääviä malleja ja järjestelmiä, joita on laadittu esimerkiksi eri sertifiointilaitosten toimesta. Yksi esimerkki näistä on Det Norske Veritasin järjestelmä ISRS (International Safety Rating System), joka on Suomessa käytössä esimerkiksi Kemiralla. 29
30 2.4.2 Integroidut johtamisjärjestelmät Laatutoiminta sekä työturvallisuus- ja -terveysasioiden hoito liittyvät monella tavalla yhteen. Ei olekaan mitään syytä eriyttää turvallisuusjärjestelmää muista järjestelmistä. Turvallisuustoiminta on tärkeä osa yrityksen johtamisjärjestelmää, ja on luonnollista käsitellä turvallisuusasioita osana organisaation muuta toimintaa. Turvallisuus-, laatu- ja ympäristöjärjestelmät voidaan yhdistää eri tavoin. Järjestelmien yhdistämisestä muodostuu kattava kokonaisuus, toimintajärjestelmä, jonka avulla eri toimintoja hallitaan ja kehitetään joustavasti sekä löydetään toimintojen yhteneväisyydet ja karsitaan päällekkäisyydet. Kuvassa 7 on esitetty eri järjestelmien yhtymäkohtia ja kattavuusalueita. Järjestelmien yhdistäminen on yritysten mielestä kannattavaa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti, sillä yhtä järjestelmää on helpompi hallita kuin montaa erillistä järjestelmää [10, s. 42]. TURVALLISUUS- JÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖ- JÄRJESTELMÄ LAATU- JÄRJESTELMÄ turvallisuusriskit energia ympäristöriskit yritystoimintariskit raaka-aineet tuotteet prosessit henkilöstö- ja laiteresurssit tuoteriskit henkilöstön tyytyväisyys palvelut vaihtelun hallinta alihankinnat jätteet asiakastyytyväisyys päästöt ympäristövaikutukset terveys- ja turvallisuusvaikutusten hallinta Kuva 7: Johtamisjärjestelmien kattavuusalueet ja yhtymäkohdat [10, s. 25] 30
31 Yleensä yrityksillä on ensimmäiseksi olemassa laatujärjestelmä. Tähän saatetaan yhdistää ympäristöjärjestelmä, ja usein myös turvallisuuden hallintaa toteutetaan laatujärjestelmän avulla, vaikka varsinaisesta yhdistetystä järjestelmästä ei olekaan kyse. Yhdistetyt järjestelmät ovat toistaiseksi harvinaisia; tutkimuksen mukaan vuonna 1998 vasta neljällä prosentilla yrityksistä oli yhdistetty järjestelmä [10, s. 42]. 31
32 3 Aineisto ja tutkimusmenetelmät 3.1 Kirjallinen aineisto Kirjallisuuden avulla selvitettiin taustatietoa diplomityötä varten. Tärkeimmät osa-alueet, joita kirjallisuudesta tutkittiin, olivat lainsäädäntö, turvallisuusjohtaminen, riskien arviointi ja onnettomuustilastot. Yksi tärkeimmistä kirjallisuuden alueista oli lainsäädäntö. Työssä tutustuttiin työturvallisuuslainsäädäntöön, ja myös työturvallisuuslakitoimikunnan mietinnössä esitettyihin perusteluihin lain taustalla. Lisäksi tutustuttiin nykyiseen kaivoslainsäädäntöön, eli kaivoslakiin, kaivosasetukseen ja päätöksiin turvallisuusmääräyksistä. Lisäksi tutustuttiin kaivoslainsäädännön parhaillaan käynnissä oleviin muutoksiin perusteluineen, sekä muutosten taustalla oleviin kansainvälisiin säännöksiin, kuten neuvoston direktiiviin 92/104/ETY vähimmäisvaatimuksista kaivosteollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamiseksi, sekä terveyttä ja turvallisuutta kaivoksissa koskevaan kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimukseen nro 176. Toinen tärkeä osa-alue oli turvallisuusjohtamista käsittelevä kirjallisuus. Turvallisuusjohtaminen on tässä käsitetty laajasti, sillä käytetty kirjallisuus käsittelee asioita vaarojen arvioinnista kokonaisvaltaisiin turvallisuusjohtamisjärjestelmiin. Luettu kirjallisuus piti sisällään standardeja, viranomaisten ohjeita ja oppaita sekä kotimaista ja ulkomaista alan kirjallisuutta. Tiedon hakemisessa käytettiin apuna internetiä, mutta mihinkään yksittäiseen internetistä saatuun tietoon ei ole viitattu diplomityössä. Sen sijaan internetlähteitä, kuten yritysten sivustoja, on käytetty runsaasti yleistiedon lähteenä, täydentämään ja selventämään muita tietoja sekä etsittäessä muita tietolähteitä. Haettaessa tietoja internetistä on keskitytty tunnettujen organisaatioiden julkaisemiin sivustoihin. Osa kirjallisuudesta ja lainsäädännöstä on myös saatavissa internetin kautta. 32
33 3.2 Tutkimusmenetelmät Yleistä Tutkimuksessa haluttiin saada yleiskuva Suomen kaivoksilla vallitsevasta turvallisuusjohtamisen tilasta: käytännöistä, järjestelmistä ja mahdollisista erityispiirteistä. Lisäksi haluttiin selvittää hyväksi havaittuja käytäntöjä sekä tärkeimpiä kehittämistarpeita. Kaivosten turvallisuusjohtamista selvitettiin kahdella tavalla: kirjallisella kyselyllä sekä haastattelukäynneillä paikan päällä. Kirjallinen kysely lähetettiin lähes kaikille kaivoksille, kun taas tarkempi selvitys haastattelujen avulla rajattiin viiteen kaivokseen. Jos kyselyn ja haastattelujen aihepiirejä tarkastellaan kuvassa 1 sivulla 13 esitetyn TUKESin valvonnan viitemallia vasten, huomataan niissä oleva painotusero. Kirjallisessa kyselyssä keskityttiin viitemallin kohtiin 1 3 ja 7, eli järjestelmätasoon. Haastatteluissa taas pureuduttiin tarkemmin toteutuksen tasolle eli viitemallin kohtiin 4 6, tosin myös kohdan 3 riskien arviointiin ja päätösten tekoon liittyviä asioita tarkennettiin Kysely Suomen kaivosten ja kaivosyhtiöiden koot vaihtelevat suuresti. Myös toimintatavat ja organisaatiot ovat erilaisia, joten kirjallinen kysely päätettiin suorittaa avointen kysymysten avulla. Avoimilla kysymyksillä haluttiin saada mahdollisimman paljon informaatiota, jotta voitiin muodostaa yleiskuva kaivoksilla vallitsevista käytännöistä. Kyselyssä keskityttiin turvallisuusjohtamisen selvittämiseen johdon tasolla. Kysymykset koostettiin ottaen huomioon käytännöt, jotka yleisesti tunnustetaan hyvään turvallisuusjohtamiseen kuuluviksi. Kyselyssä pyrittiin selvittämään muun muassa yritysten politiikkaa, turvallisuusjohtamisjärjestelmiä, organisaatioita, riskien arviointia, koulutusta ja turvallisuustavoitteiden saavuttamisen seurantaa. Kysymykset on esitetty liitteessä 1. 33
34 Kysely lähetettiin kaikille Suomessa toimiville kaivosyhtiöille. Periaatteena oli lähettää kysely kaikille kaivoksille, mutta mikäli yhtiöllä oli useampia hyvin pieniä kaivoksia, lähetettiin kysely ainoastaan yhtiön päätoimipaikkaan. Lisäksi kysely lähetettiin kahdelle urakoitsijalle, jotka toimivat huomattavissa määrin kaivoksilla. Lähetettyjen kyselyjen määräksi muodostui näin 23 kappaletta. Tarkempi jakeluluettelo löytyy liitteestä 2. Kysely postitettiin helmikuun lopussa Saatekirje, jakeluluettelo ja kysymykset lähetettiin kirjeitse, mutta vastaukset oli mahdollista antaa myös sähköisesti. Vastausaikaa annettiin kolme viikkoa, jonka jälkeen muutamalta tärkeältä kohteelta tiedusteltiin puhelimitse vastausta kyselyyn, mikäli se ei ollut saapunut Haastattelut Yksityiskohtaisempaa selvitystä varten valittiin viisi kaivosta, joille tehtiin haastattelukäynnit. Käynneillä selvitettiin haastatteluiden avulla turvallisuusjohtamista tarkemmalla tasolla. Viisi valittua kaivosta olivat Karl Forsström Ab, Förby Kemphos Oy, Siilinjärven kaivos Nordkalk Oyj Abp, Ihalainen Outokumpu Chrome Oy, Kemin kaivos Pyhäsalmi Mine Oy, Pyhäsalmen kaivos. Nämä viisi kaivosta edustavat sekä metallimalmien että kalkkikiven louhintaa, ja lisäksi mukana on sekä maanalaisia kaivoksia että avolouhoksia molemmista kategorioista. Lisäksi mukana on suuri teollisuusmineraalikaivos, jonka kanssa samassa organisaatiossa toimii kemian alan tehdas. Förbyn kaivos edustaa pieniä kaivoksia, mutta painotus on selkeästi suuremmilla kaivosyhtiöillä. 34
35 Förbyn kaivosta lukuun ottamatta kaikilla kaivoksilla käytiin jo ennen varsinaista haastattelukäyntiä, joko keskustelemassa epävirallisesti tai kaivostarkastuksen yhteydessä. Varsinaiset haastattelukäynnit tehtiin touko- ja kesäkuun aikana Diplomityön aikana vierailtiin myös muilla kaivoksilla, yleensä kaivostarkastuksen yhteydessä. Näitä kaivoksia olivat Outokumpu Mining Oy, Hitura Polar Mining Oy, Oriveden kaivos Nordkalk Oyj Abp, Tytyri Nordkalk Oyj Abp, Ruokojärven kalkkikaivos Nordkalk Oyj Abp, Skräbböle Limberg SP Minerals Oy Ab, Kemiön maasälpä. Näillä kaivoksilla ei tehty varsinaista haastattelua diplomityöhön liittyen, mutta turvallisuusjohtamiseen liittyvistä asioista keskusteltiin muiden asioiden yhteydessä. Haastattelukysymysten aiheet valittiin aikaisemmin tehdyn kirjallisen kyselyn tulosten perusteella. Haastatteluissa keskityttiin asioihin joiden koettiin kaipaavan tarkennusta, olevan puutteellisesti järjestettyjä tai olevan muuten tärkeitä TUKESin kannalta. Käsiteltyjä aihepiirejä olivat muun muassa riskien arviointi, päätösten teko riskinarviointeihin liittyen, turvallisuusvaatimusten tunnistaminen ja perehdyttäminen. Haastattelukysymykset on esitetty liitteessä 3. 35
36 4 Tulokset 4.1 Kyselyn tulokset Yleistä Kyselyyn saatiin vastauksia 17 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi tulee 74 %. Kaivosyhtiöiden vastausprosentti oli 76 % ja urakoitsijoiden 50 %. Kuitenkin vastaukset saatiin kaikilta suuremmilta yrityksiltä. Jakaumaa kuvastaa tarkastelu kauppa- ja teollisuusministeriölle toimitettavien vuosi-ilmoitusten pohjalta: kyselyyn vastanneet 76 % kaivosyhtiöistä teettivät yli 90 % kaivoksilla tehdyistä työtunneista vuonna Kysely oli jaettu neljän pääotsikon alle, joiden mukaan seuraavassa on tehty yhteenvetoa vastauksista. Tämä jako ja kysymykset löytyvät liitteestä Politiikka Vastaajista noin puolella (8/17) on olemassa kirjallisesti määritelty turvallisuuspolitiikka. Politiikkana esitettiin myös muun muassa turvallisuussuunnitelmaa, työsuojelun toimintaohjelmaa ja henkilöstöpolitiikkaa. Nämä eivät kuitenkaan edusta turvallisuuspolitiikkaa tarkoitetulla tavalla. Lisäksi vastauksista näkyy muutenkin jonkinlainen epäselvyys terminologiasta, esimerkiksi saman konsernin sisältä toiset toimipaikat ilmoittivat että turvallisuuspolitiikka on, toisten mukaan sellaista ei ole. Tietyn järjestelmän mukaista turvallisuusjohtamisstandardia ei ole kuin yhdellä kaivoksella, jolla käytössä oleva järjestelmä on ISRS, International Safety Rating System. Viisi vastaajaa ilmoitti, ettei käytössä ole mitään järjestelmää. Vastauksissa kerrottiin myös muista järjestelmistä. Neljällä vastaajalla oli käytössä ISO ympäristöjärjestelmä. Niin ikään neljällä vastaajalla oli käytössä sekä ISO että ISO laatujärjestelmä. Kolmella kaivoksella järjestelmien kehitys oli käynnissä jonkin järjestelmän käyttöönottamiseksi, yhdellä oli tarkoitus ottaa käyttöön OHSAS turvallisuusjärjestelmä. Vaikka turvallisuusjohtamisjärjestelmiä ei kaivoksilla 36
37 yleensä olekaan, turvallisuusasioita hoidetaan ympäristö- tai laatujärjestelmän puitteissa, mikäli sellainen on käytössä. Lisäksi tiedusteltiin kaivostoiminnasta mahdollisesti aiheutuvia erityispiirteitä turvallisuusjohtamisen kannalta. Kaivosten toimintaympäristö poikkeaa monista muista yrityksistä. Erityisesti maanalaisissa kaivoksissa työskennellään paljon yksin suljetuissa ja pimeissä paikoissa, joihin yhteydenpito on vaikeaa. Olosuhteet asettavat myös vaatimuksia henkilöstön osaamiselle hätätilanteessa. Lisäksi kaivoslaki ja -asetus asettavat omat vaatimuksensa toiminnalle. Vaikka vaarat ovat kaivoksissa erilaisia, niin merkittävää eroa turvallisuusjohtamisessa ei kuitenkaan nähty muihin yrityksiin verrattuna Organisointi Kaikilla vastaajilla turvallisuusasiat on organisoitu varsin samalla tavalla. Vastuu turvallisuudesta on yksiselitteisesti linjajohdolla, joka vastaa turvallisuuden johtamisesta normaalina esimiestyönä. Lisäksi on olemassa lakisääteiset työsuojelupäälliköt, työsuojelutoimikunnat ja työsuojeluvaltuutetut. Tosin yhdellä kaivoksella työsuojelutoimikunta on lakkautettu, ja samat asiat käsitellään muissa yhteyksissä. Joissakin tapauksissa on edellä mainittujen lisäksi nimetty muuta turvallisuusorganisaatiota, kuten suojelupäällikkö tai riskienhallintapäällikkö. Turvallisuudesta vastaavia henkilöitä ei ole yleisesti nimetty erikseen. Vastuut ovat linjajohdolla, ja vastuualueet käyvät selville tehtävänkuvauksista. Joihinkin erityistehtäviin on nimetty vastuuhenkilöitä, kuten palo- ja pelastusryhmän ryhmänjohtaja. Turvallisuudesta vastaavien henkilöiden yhteistyö on järjestetty eri kaivoksilla hiukan eri tavoin niiden toiminnan luonteen mukaan. Pelkästään turvallisuuteen keskittyviä yhteistyömuotoja ovat työsuojelutoimikunnan kokoukset ja turvallisuustarkastukset, joita molempia pidetään kuitenkin melko harvoin. Käytännön yhteistyötä tehdään usein viikkopalavereissa, päivittäisessä kanssakäymisessä sekä työmaa- ja tuotantokokouksissa. 37
38 Lähes kaikki vastaajat pitivät turvallisuuteen laitettuja resursseja riittävinä. Yleisin puute resursseissa oli aika, jonka mainitsi neljä vastaajaa. Kaksi vastaajaa mainitsi, että koulutukseen ja tietämykseen pitäisi panostaa lisää. Yksi vastaaja sanoi, että isompien laiteinvestointien kohdalla myös hankinnan kannattavuus vaikuttaa päätöksiin. Ainoastaan yksi vastaaja kertoi resurssien olleen kaivosta avattaessa riittämättömiä, johtuen pienen ja nuoren kaivosyhtiön arviointivirheestä Toimintojen ohjaus Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat, että jonkinlainen vaarojen tunnistus ja riskien arviointi on tehty. Yksi vastaajista ei vastannut mitään, ja yhden kaivoksen on tarkoitus tehdä riskien arviointi mahdollisimman pian. Vaikka tilanne näin näyttääkin hyvältä, vastauksista kuitenkin näkee, että riskiarvioita on tehty hyvin erilaisilla tasoilla. Toisissa yrityksissä arviointi on luultavasti tehty hyvinkin, mutta toisissa luultavasti melko pintapuolisesti. Arviointi ei tuntunut kovin systemaattiselta. Myöskään riskien arvioinnissa käytettyjä menetelmiä ei ole tiedossa, sillä niitä ei kyselyssä tiedusteltu. Turvallisuusvaatimusten asettamista koskeva kysymys oli ymmärretty huonosti, eikä vastauksista selviä kovin hyvin yhtenäistä linjaa. Voidaan kuitenkin sanoa, että lakisääteiset vaatimukset asetetaan minimiksi kaikkialla, ja tämän lisäksi noudatetaan yhtiöiden käytäntöjä ja ohjeita, jotka on asetettu riskien ja säädösten pohjalta. Työntekijöiden koulutus ja perehdytys on järjestetty kaikkialla melko samalla tavalla. Kaikki uudet työntekijät perehdytetään työhön, useassa paikassa dokumentoidusti perehdyttämis- tai koulutuskortin avulla. Työskentely aloitetaan kokeneemman parin kanssa ennen itsenäistä työskentelyä kaivoksessa. Neljä kaivosta on ottanut tai ottaa käyttöön uuden työturvallisuuskortin, joko omille työntekijöilleen tai niin, että se vaaditaan kaikilta ulkopuolisilta työntekijöiltä. Muutakin koulutusta tarjotaan paikasta riippuen, kuten EA-, tulityö- tai panostajakoulutusta. Urakoitsijoille annettava perehdytys on usein 38
Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35
Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluhallinto Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 952-479-006-8 ISSN 1456-257X Multiprint
LisätiedotTurvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala
Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala Esityksen päästepit Turvallisuusjohtaminen Työturvallisuuslaki Turvallisuustyöryhmä
LisätiedotTurvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT
Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotRUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013
RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotTyöterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän. sertifiointi. Trust, Quality & Progress ISO 45001:2018. Kiwa Inspecta
Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän sertifiointi ISO 45001:2018 Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Sisällys Yleistä 2 Mitä hyötyjä ISO 45001- standardista on yrityksille? 3 Mitä ISO 45001 edellyttää?
LisätiedotSoodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset
1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin
LisätiedotPertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus
Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN Kustantajan yhteystiedot PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi
LisätiedotTURVALLISESTI VAIHTOON - ENNAKOIDEN JA VARAUTUEN
Lähde: Ranta/Turvallisuusjohtaja/Laurea TURVALLISESTI VAIHTOON - ENNAKOIDEN JA VARAUTUEN TYÖRYHMÄ: Pertti Hukkanen ja Riikka Hälikkä, DIAK Tiina Ranta, Laurea-ammattikorkeakoulu Solja Ryhänen, Jyväskylän
LisätiedotTurvallisuusilmapiiri
Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto
Lisätiedotedellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste
Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä
LisätiedotSanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle
Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Mika Liuhamo, tuotepäällikkö https://fi.linkedin.com/in/liuhamo 2 Miksi? Lähtökohtia kehittämiselle Liiketoiminta Työn sujuvuus, tuottavuuden parantaminen
LisätiedotTyömaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla
Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Tarkoitus; Mikään työmaa ei ole identtinen! Jokaisella työmaalla omat erityispiirteet ja vaaratekijänsä Antaa työmaalle tulevalle henkilölle tietoa yleisistä
LisätiedotYritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva
Yritysturvallisuuden, T-110.5690 Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva Kirjan tiedot Turvallisuusjohtaminen Pertti Kerko ISBN 952-451-0413 PS-kustannus Aavaranta-sarja no. 49, v.2001 Sivuja 368 Hinta ~50 eur
LisätiedotYritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 2(2) 2.11.2005 Esko Kaleva. Taustat
Yritysturvallisuuden, T-110.5690 Esitys 2(2) 2.11.2005 Esko Kaleva Taustat Turvallisuusjohtaminen, Pertti Kerko Yritysturvallisuudella tarkoitetaan Yrityksen kaikkien turvallisuusasioiden yhtenäistä tulostavoitteita
LisätiedotSuomen kaivosturvallisuuden neuvottelukunta. Pertti Kortejärvi
Suomen kaivosturvallisuuden neuvottelukunta Pertti Kortejärvi Suomen kaivosturvallisuuden neuvottelukunta Toimiala Suomessa oli vuonna 2013 n.40 toimivaa kaivosta, kaivoslupia 52 Metallikaivoksia 12 kpl,
LisätiedotVaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja
Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia lyhyesti Liikevaihto 187 miljoonaa Henkilöstö 250 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Sähköasiakkaita
LisätiedotRiskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet
Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio
LisätiedotRiskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Omavalvonta on riskienhallintaa -seminaari 22.11.2017 Jaana Keränen, VTT
LisätiedotNollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään
Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuuskäytännöt tähän päivään Riskeistä vaikuttavuuteen 17.5.2018 Työterveyslaitos Nollis www.ttl.fi 2 1. Reagoiva 2. Systemaattinen 3. Systeeminen 4. Ennakoiva
LisätiedotRiskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka
Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka Tavoite Riskienhallinta ja turvallisuustyö toiminnan jatkuvuuden, tehokkuuden ja häiriöttömyyden varmistajana. Riskienhallinta ja turvallisuustyö strategian mahdollistajana.
LisätiedotTyöturvallisuusopashankkeen tavoitteet
Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen
LisätiedotTyöturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori
Työturvallisuus ja työsuojelu Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kirkkoa ja seurakuntia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.
Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen
LisätiedotOMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotMÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA
lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna
Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Turvallisuuden hallinnan lähtökohtia
LisätiedotTurvallisuustutkimus 2014
Crnet Oy, Helsingin Pelastuskoulu ja Tuula Pohjola Consulting Oy toteuttivat yrityksille suunnatun turvallisuuskulttuuritutkimuksen tammi-helmikuussa 2014. Tutkimuksessa oli mukana useita eri toimialoja,
LisätiedotRiskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia
LisätiedotLaatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja
2901030 Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät Vierailuluento 13.10.2004 Sanna Vauranoja Luennon aiheet 1. Käsitteet 2. Johtamis- ja hallintajärjestelmät yleisesti 3. Laadunhallinta 4. Ympäristönhallinta
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax 28.3.2012 Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi Kemikaalilaitosten selvitysvelvoite ja tarkastustaajuus Kemikaalien määrä ja luokitus Laajamittainen
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotToimialan onnettomuudet 2010
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 20 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna 2005
LisätiedotTässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.
TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.
LisätiedotRakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
LisätiedotMITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto
MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua Tervetuloa! 4.5.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for Safety and Health at Work
LisätiedotRiskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä
BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,
LisätiedotToimialan onnettomuudet 2011
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna
LisätiedotLaadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla
Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Joka kymmenes potilas Study
LisätiedotTapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä
Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni
LisätiedotTyöturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin *
P5_TA(2002)0498 Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston suositukseksi työturvallisuus-
LisätiedotRISKIENHALLINTA KUNTOON
KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. RISKIENHALLINTA KUNTOON Miten Vamia teki sen vaiheittain? Kehittämispäällikkö Hillevi Kivelä Vaasa Turvallisuus ja riskienhallinnan toimintasuunnitelman 2017 laadinta > työ käynnistyi
LisätiedotYhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä
LisätiedotSisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet
Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet 9.5.2018 Sisällys 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 2 3. Sisäisen valvonnan
LisätiedotVastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet
Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa
LisätiedotRAKSAKYMPPI käytännöksi
RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi
LisätiedotTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN
www.3tratkaisut.fi TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN ESIMIESTYÖNÄ Helsinki 3.2.2006 C A S E: E TAPATURMATON TERÄS S 2001-2003 HÄMEENLINNAN TEHDAS TAPATURMATAAJUUDEN ESIMERKKITAPAUS KEHITYS TAPATURMATAAJUUDEN HÄMEENLINNAN
LisätiedotTAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto
TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto 01.03.2016 01.03.2016 Rakennusteollisuus RT 2 RAKENNUSTEOLLISUUS RT RY:N TURVALLISUUSKANNAOTTO VUOSILLE 2016-2017
LisätiedotToimialan onnettomuudet 2012
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014
1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan
LisätiedotTYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto
TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT
LisätiedotMainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi
MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti
LisätiedotVAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ
VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ Työturvallisuuslain (738/2002, 10 ) mukaan on jokaisen työnantajan selvitettävä ja arvioitava työpaikalla esiintyvät vaaratekijät. Tämä
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi 3 TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2006 4 ISBN 952-479-008-4 ISSN 1456-257X Kirjapaino Öhrling, Tampere 2006 ASIANTUNTIJA LAKI YKSILÖ 1. JOHDANTO Riskien arviointi
Lisätiedot2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia
OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin
LisätiedotViisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki
Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa
LisätiedotVarhaiskasvatuksen opintopäivä Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija
Varhaiskasvatuksen opintopäivä 4.10.2018 Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija 4.10.2018 Kaija Ojanperä 1 Työturvallisuus varhaiskasvatuksessa 4.10.2018 2 Kahoot! - www.kahoot.it - https://play.kahoot.it/#/?quizid=fbbe4f5b-84b0-45ba-ab35-274fa65dcf54
LisätiedotPekka Suomela Pertti Kortejärvi
Pekka Suomela Pertti Kortejärvi Metallimalmit Karbonaattikaivokset 40,000000 Teollisuusmineraalit ja muut Yhteensä 2013 35,000000 30,000000 25,000000 20,000000 15,000000 10,000000 5,000000 0,000000 Tuotannossa
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotEDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013
EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa
ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.
LisätiedotSisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE 1/7 LIIKENNELIIKELAITOS Yhteiset Palvelut / Turvallisuuspalvelut K. Kalmari / Y. Judström 18.9.
1/7 Avainsanat: riskienhallinta, vaarojen tunnistaminen, riskien estimointi, vaararekisteri HKL:n metro ja raitiotieliikenteen riskienhallinnan toimintaohje 1 Riskienhallinta Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksessa.
LisätiedotYritysturvallisuuden johtamisen arviointi
Yritysturvallisuuden johtamisen arviointi Kiwa Rima Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Mitä hyvä yritysturvallisuuden johtaminen on? Turvallisuuden johtaminen on tavoitteellista ja liiketoimintaa
LisätiedotVieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Johdanto
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2016 Johdanto Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2016 sattuneista onnettomuuksista.
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Kokkola 26.4.2019 1 Työsuojeluviranomaiset Työntekoon liittyvien säädösten neuvonta, ohjaus ja valvonta Työpaikkojen työskentelyolosuhteet
LisätiedotTietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03
Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan
LisätiedotEUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA
EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden
LisätiedotLIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset
67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille
LisätiedotValtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015
Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen
LisätiedotToimialan onnettomuudet 2013
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna
LisätiedotJohtamisen standardit mitä ja miksi
Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden
LisätiedotYritysturvallisuuden johtamisen arviointi
Yritysturvallisuuden johtamisen arviointi Kiwa Rima Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Mitä hyvä yritysturvallisuuden johtaminen on? Turvallisuuden johtaminen on tavoitteellista ja liiketoimintaa
LisätiedotPerusasiat kuntoon - Parempi työ
Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen
LisätiedotTyöturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen
Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen Ville Peijariniemi 3.12.2015 Strategia 2 Liiketoiminta ja ihmiset Johdamme liiketoimintaamme johtamisperiaatteidemme mukaisesti. Empowerin henkilöstön odotetaan
LisätiedotTeollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy
Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Työsuojelupäivät 25. 26.9.2014 POHTO Oulu Kari Häkkinen 25.9.2014 Sisältö Työtapaturmakehitys teollisuudessa Viimeaikaiseen tapaturmakehitykseen vaikuttavia tekijöitä
LisätiedotOhje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi
Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.
LisätiedotSeinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä
Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMKin johtoryhmän 21.6.2017 hyväksymä Työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMK turvallisuuden johtoryhmä Rehtori (vararehtori)
LisätiedotPOTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice
POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
Lisätiedot9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA
UUDENKAUPUNGIN Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P 9.2.2015 1 (3) B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit sekä niihin suunnitellut
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
LisätiedotTyöterveyden ja turvallisuuden johtaminen. tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi
Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi " The range of tasks in work safety is so broad that, in principle,
LisätiedotMiten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy
Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari 19.5.2015 Käytännön työkaluja turvallisuustyöhön: Miten pääsen tapaturmataajuudessa
Lisätiedot9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon
LisätiedotISO 45001:2018 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Hanna Manninen Johtava arvioija & Kouluttaja
ISO 45001:2018 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät Hanna Manninen Johtava arvioija & Kouluttaja Taustaa Suomen tilanteesta Suomen tilanne (Tapaturmavakuutuskeskus 2017) Vuonna 2017 korvattiin n.127
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for
Lisätiedot