Lapsen siirtymävaiheen vuosikello moniammatillisen yhteistyön aikatauluttajana (Päivitetty: :26)

Transkriptio

1 Lapsen siirtymävaiheen vuosikello moniammatillisen yhteistyön aikatauluttajana (Päivitetty: :26) Aihealue: lapset, nuoret, perheet terveys varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa: Lapsen siirtymävaiheen vuosikello moniammatillisen yhteistyön aikatauluttajana tuo näkyville tapahtumat, jotka alueen eri toimijat lapsiperheille tarjoavat. Vuosikello tekee näkyväksi toimijoiden perustyötä ja tiivistää alueellisten toimijoiden yhteistyötä. Vuosikellon avulla voidaan poistaa tapahtumien päällekkäisyyksiä. Niitä voivat olla esimerkiksi päiväkodin ja koulun jäjestämät vanhempainillat. Vuosikellon avulla nähdään myös tapahtumien runsaus perheen näkökulmasta. Hyvän käytännön toteuttaminen Mitä toimijoita, resursseja ja prosesseja edellyttää: Vuosikellon tarkoitus Vuosikellossa näkyvät neuvolasta ja päivähoidosta kouluun siirtyvien lasten ja heidän perheidensä kanssa työskentelevät toimijat. Heitä ovat: neuvolan ja koulun terveydenhoitajat ja lääkärit päivähoidon lastentarhanopettajat päivähoidon ja koulun esiopettajat luokkien opettajat erityisopettajat ja rehtorit esiopetusta täydentävän päivähoidon toimijat koululaisten iltapäivätoiminnassa työskentelevät vanhempainyhdistysten jäsenet ja seurakunnan päiväkerhotoiminnasta vastaavat työntekijät Edellämainittujen toimijoiden yhteisessä käytössä oleva vuosikello näyttää heistä jokaisen tarjoamat tapahtumat ja palvelut. Vuosikellosta näkyvät toimijoiden perustyöhön liittyvät lapsi- tai perhekohtaiset asiat, joilla toimijat tekevät työtään näkyväksi. Alueelliset toimijat näkevät vuosikellosta perheille tarkoitettujen tapahtumien suuren määrän. Määrä saattaa olla syynä siihen, että kaikki lapset tai perheet eivät ota vastaan palveluja tai tule vuosikellossa näkyviin tapahtumiin. Miten vuosikellon kanssa toimitaan? Vuosikelloon kuvatut tapahtumat tai palvelut totetutetaan lasten tai perheiden kanssa sen kuukauden kohdalla, jossa se on kelloon kuvattu. Vuosikelloa käytetään eri toimijoiden oman työn suunnittelun ja aikataulun pohjana. Vuosikello toimii myös alueellisen, moniammatillisen yhteistyökokouksen tärkeimpänä työpaperina. Koulun rehtori kutsuu koolle yhteistyökokouksen kaksi kertaa vuodessa; elokuussa ja tammikuussa. Yhteistyökokoukseen osallistuu rehtorin ja opettajien lisäksi terveydenhoitajia,

2 päivähoidon työntekijöitä, esi- ja perusopetusta täydentävän iltapäivätoiminnan työntekijöitä sekä vanhempainyhdistyksen ja seurakunnan työntekijöitä. Kokouksissa laaditaan vuosikellon avulla alueellinen yhteistyösuunnitelma aina puoleksi vuodeksi kerrallaan. Vuosikello näyttää tapahtuman ja kuukauden ja yhteistyösuunnitelmaan kirjataan tapahtuma, sen päivämäärä ja kellonaika sekä vastuuhenkilö. Kokouksissa myös päivitetään vuosikelloa. Siihen merkitään lisää tapahtumia tai palveluja ja siitä poistetaan sellaisia asioita, jotka ovat poistuneet tai muuttuneet. Kokouksissa osallistujat käyvät vuoropuhelua alueen tilanteesta, kertovat toisilleen omasta työstään tai toiminnastaan, suunnittelevat yhdessä yhteisille asiakaslapsille tai -perheille suunnattuja palveluja. Toimijoiden ominaisuudet sekä verkosto- ja kumppanuussuhteet Kaikilla edellämainituilla ammattiryhmillä tulee olla hyvät ominaisuudet kohdata lapsia. Heidän tulee ymmärtää lasten kehityksen vaiheisiin liittyviä piirteitä ja poikkeamia. Heillä tulee olla myös kykyä erottaa erityistä tukea tarvitsevat lapset ja perheet. Heidän tulee toimia perhelähtöisellä, ennaltaehkäisevällä työotteella ja omata herkkyyttä havaita ja puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Toimijoiden moniammatillisen työn tulee perustua seuraaviin Isoherrasen (2005) esittämiin työskentelyperiaatteisiin: kykyyn jakaa tietoa ymmärrettävästi, kykyyn ottaa yhteistä vastuuta ja valmiuteen sopeuttaa rooleja tiimin sisällä asiakkaan tarpeista lähtien. Nonakan (2001) ja Burr:n (1996) mukaan moniammatillisen yhteistyön syntyminen on helppoa, jos toimijat tapaavat toisensa, tiedonsiirto on ongelmatonta ja tilanteen mukainen yhdessä toimiminen on mahdollista. Vuosikellon käyttö edellyttää toimijoilta hyvää yhteistyötä, yhteistä näkemystä perheiden palvelujen jatkumosta ja tiedonsiirron käytänteiden tuntemusta. Miten aiotaan levittää ja juurruttaa: Vuosikellon tausta-ajatuksena on alueellisen moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen yhteistyössä tapahtuvan toiminnan suunnittelun avulla. Alueellinen yhteistyö on kehitetty Verkostot lapsen siirtymävaiheissa -hankkeessa ja se jatkuu alueellisissa moniammatillisissa työryhmissä. Työryhmät päivittävät alueellisia yhteistyösuunnitelmiaan vuosikellon avulla kaksi kertaa vuodessa. Moniammatillinen yhteistyö perustuu kasvatuskumppanuuden mukaiseen ideologiaan. Aiheesta järjestetään lisää koulutusta vuoden 2009 aikana. Hankkeen pilottipäiväkodeissa ja -kouluilla kehitetyt osallistavat vanhempainillat, vanhempaintapaamiset ja koulutulokkaiden tutustumistilaisuudet juurrutetaan aluksi kyseisten päiväkotien ja koulujen toimintaan. Sen jälkeen toimintaa laajennetaan tuutoroimalla muihin päiväkoteihin ja kouluihin. Hankkeen isätyöryhmä jatkaa toimintaansa ja kehittää erilaisia isä- isä-lapsi -tapahtumia kouluissa ja päiväkodeissa.

3 Hankkeen aikana on kuvattu ja kehitetty eri toimintojen tiedonsiirtojen käytänteitä, jotka näkyvät vuosikellossa. Niitä ovat mm. erilaiset siirtopalaverit, joita pidetään neuvolan ja päivähoidon, neuvolan ja koulun, päivähoidon ja esiopetuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Vuosikelloon on kuvattu myös kaikki lapsen arviointiin liittyvät keskustelut. Eri toimialat laativat tiedonsiirron käytänteistä omat toimintaohjeensa, jotka velvoittavat toimijoita toteuttamaan niitä. Hyvän käytännön arviointi Käytännön vaikuttavuudesta ja toimivuudesta on: ammattilaistietoa (AM) asiakkaan/käyttäjän tietoa (AS) Miten tieto on kerätty ja mitä se osoittaa: Tiedon kerääminen Ammattilaistieto on kerätty hankkeessa mukana olleilta pilottityöntekijöiltä webropol-kyselyllä ja päiväkotien johtajilta sekä rehtoreilta erillisillä kyselylomakkeilla syksyllä Vanhemmilta/huoltajilta tieto on kerätty Avoin Espoo -sivuilla olleella webropol-kyselyllä keväällä 2008 sekä erillisillä, tarkentavilla kyselylomakkeilla syksyllä Lisäksi erilaisiin opinnäytetöihin liittyen on tehty kyselyjä ja haastatteluja hankkeen pilottialueiden vanhemmille ja pilottityöntekijöille. Mitä tieto osoittaa Tulosten mukaan vuosikellon hyödyntämisessä on positiivista: perheiden luottamus eri toimijoihin lisääntyy, kun lapsi siirtyy varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen kouluun monialainen alueellinen yhteistyö tiivistyy ja vahvistuu lapsiperheiden eri toimijoiden kesken kasvatuskumppanuuden mukainen toimintatapa laajenee ja syvenee vanhempien osallisuus vanhempainilloissa ja -tapaamisissa lisääntyy lasta hyödyttävän tiedon siirtäminen helpottuu ja työntekijöiden ryhmänohjaustaitojen osaaminen vahvistuu Negatiivisena tuloksena voidaan pitää vuosikellon käyttöön osallistuvien alueellisten toimijoiden suurta määrää. Yhteistyökokoukset, joissa vuosikelloa käytetään ja päivitetään, vaativat hyvää organisointikykyä koulujen rehtoreilta. Pilottikoulujen rehtoreiden mukaan yhteistyöhön osallistuvien henkilöiden määrä on liian suuri ja yhteistyökokouksiin osallistuvien henkilöiden määrän rajaaminen on vaikeaa. Kaikilla alueen toimijoilla pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet tuoda vuosikelloon ja alueelliseen yhteistyösuunnitelmaan kaikki sellaiset tapahtumat ja palvelut, jotka ovat keskeisiä heidän oman ja alueen yhteisen toiminnan kannalta. Hyvän käytännön taustaa Missä kehittynyt ja kokeiltu: Hankkeen aikana perustettiin erilaisia työryhmiä. Niitä olivat olemassa olevien tiedonsiirron käytänteiden dokumentoinnin, vanhempien kohtaamisen, materiaalien ja videoinnin sekä isätoiminnan työryhmät. Olemassa olevien tiedonsiirron käytänteiden dokumentoinnin työryhmän lähtökohtana oli tarve selvittää eri tulosyksiköissä käytössä olevia, lapsen kehityksen seurantaan ja tukemiseen liittyviä suunnitelmia, kuvauksia, arviointeja ja tarkastuksia.

4 Työryhmän työskentelyn tavoitteeksi asetettiin eri toimialoilla käytössä olevien lapsen asiakirjojen kokoaminen ja tietojen siirtoon liittyvien tapahtumien kuvaaminen. Näiden tietojen kuvausten myötä syntyi vuosikello. Toinen työryhmä, jonka työskentely vaikutti vuosikellon syntymiseen, oli vanhempien kohtaamisen työryhmä. Kuvaustyötä jatkettiin vielä hankkeen alueellisissa pilottityöryhmissä, joissa työskenteli neuvolan, päivähoidon, esiopetuksen, esiopetusta täydentävän päivähoidon, kouluterveydenhoidon, koulun, koululaisen iltapäivätoiminnan, vanhempainyhdistyksen ja seurakunnan työntekijöitä. Pilottityöryhmien työntekijät ovat olleet kehittämässä hyviä käytäntöjä hankkeen aikana. Työntekijäryhmien hyvät käytänteet on aikataulutettu vuosikelloon ja siihen on lisätty myös perheen näkökulma. Jokainen vuosikelloon kuvattu tapahtuma on oma prosessinsa, jonka tuottavat eri toimijat erillään toisistaan, mutta kuitenkin yhteistyössä alueellisen verkoston kanssa. Vuosikello kertoo sekä toimijoille että perheille, mitä eri kuukausina tapahtuu alueellisesti. Vuosikello auttaa toimijoita suunnittelemaan toimintaansa, näkemään palvelujen kokonaisuuden myös muiden toimijoiden osalta ja hahmottamaan tiedonsiirtoa. Olettamukset käytännön vaikutuksista: Vuosikello kuvaa lapsiperheille suunnattujen palvelujen jatkumoa. Etukäteen sen vaikutuksista tiedettiin, että sen avulla siirtymävaiheen palvelut tulevat näkyviksi sekä perheille että toimijoille. Vuosikellon avulla vanhempien tietoisuus palveluista lisääntyy ja kasvatuskumppanuuden mukainen toiminta vahvistuu. Lapsen ja perheen luottamuksen tunne toimijoihin lisääntyy ja heidän turvallisuuden tunteensa kasvaa. Heidän varhainen tuen saantinsa mahdollistuu, aikaistuu ja kohdentuu oikealla tavalla. Perheiden hyvinvointi lisääntyy ja heidän alueelliset verkostonsa vahvistuvat. Miten asiakkaiden näkökulma on huomioitu: Vanhemmat ovat olleet mukana hankkeen kehittämistyössä, sen kaikissa eri työryhmissä ja koulutuksissa. Hankkeen alkuvaiheissa tavattiin pilottialueiden vanhempainyhdistysten jäseniä ja heille kerrottiin hankkeen sisällöstä ja tavoitteista. Hankkeen aikana toteutettiin vanhemmille suunnattu webropol-kysely, jolla kartoitettiin heidän näkemyksiään ja toiveitaan yhteistyöstä vanhempien, päivähoidon, koulun ja muiden toimijoiden välillä. Hankkeesta tehtiin myös useita opinnäytetöitä, joissa kartoitettiin vanhempien odotuksia ja kokemuksia eri toimintojen kehittämiseksi. Yhteystiedot: Sari-Nina Kaidesoja projektipäällikkö Laura Kirves opetustoimen projektikoordinaattori

5 Sanna Nieminen terveydenhoidon projektikoordinaattori Verkostot lapsen siirtymävaiheissa -hanke Espoon kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi ja Suomenkielinen opetustoimi