Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 855/2010 vp Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työssäkäynnin edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Työkyvyttömyyseläkkeellä ollessa monen työkyky hiljalleen kohentuu, ja varsinkin pientä eläkettä saavan halu tehdä töitä eläkeaikana kasvaa. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeellä olevien töihinpaluutta on pyritty edistämään lainsäädännön muutoksin, ongelmia on edelleen. Työkyvyttömyyseläkeaikana voi ansaita enintään kolmasosan eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Jos ansiot ylittävät tämän, eläkkeen maksu voidaan keskeyttää, eläke muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi tai lopettaa kokonaan. Väestön ikääntyessä ja työvoiman vähetessä vajaatyökykyisten työssäkäynnin mahdollistaminen on järkevää. Niinpä työkyvyttömien töihin paluun edistämiseksi tuli voimaan kuluvan vuoden alussa neljä vuotta voimassa oleva laki. Sen mukaan työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita aina vähintään 600 euroa kuukaudessa. Töihin paluuta voi myös kokeilla turvallisin mielin. Eläkeoikeuden voi jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Jos töihin paluu ei tänä aikana onnistu, eläkkeen maksamista voidaan jatkaa ilman uutta eläkehakemusta. Eläkeaikaisen työssäkäynnin suuri este varsinkin pientä eläkettä saavien kohdalla ovat eläkeaikaisten ansiotulojen korkeaksi muodostuva veronpidätys ja tarveharkintaiset edut. Kokonaistulojen kasvaessa veroprogressio kasvaa. Eläkkeellä olevat saavat sekä valtion että kunnan verotuksessa eläketulovähennyksen, joka vähenee tulojen kasvaessa. Joillekin pienen eläkkeen saajille maksetaan asumistukea ja toimeentulotukea. Sitä mukaa kuin tulot kasvavat, tuet pienentyvät. Näistä syistä töissä käyminen ei varsinkaan pienen eläkkeen saajille ole kannattavaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä pientä eläkettä saavien työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työssäkäynnin edistämiseksi? Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2010 Pauliina Viitamies /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauliina Viitamiehen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 855/2010 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä pientä eläkettä saavien työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työssäkäynnin edistämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on, että jokainen voi osallistua osaamisensa ja kykyjensä mukaan työtä tekemällä yhteiskunnan rakentamiseen. Hallitusohjelmassa on myös erityisesti todettu, että vammaisten henkilöiden aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja työelämään tulee tukea. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on pyrkinyt monin tavoin tukemaan sellaisten työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työssä käymistä, joilla on terveydentilansa puolesta mahdollisuus olla työelämässä mukana. Sosiaali- ja terveysministeriö on muun muassa vahvistanut vajaakuntoisten työllistymisen tukemiseksi työeläkevakuutusmaksujen maksuperusteiden muutokset, jotka ovat tulleet voimaan vuoden 2009 alusta. Hallituksen asettaman sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA-komitea) yhtenä tehtävänä on ollut laatia ehdotukset sosiaaliturvan kannustavuuden parantamiseksi ja työn vastaanottamisen helpottamiseksi tarkastelemalla sosiaaliturvan, verotuksen, asiakasmaksujen sekä työstä saatavan ansiotulojen yhteisvaikutusta. SATAkomitean tekemien ehdotusten pohjalta vuoden 2009 alusta aloitettiin sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä valtakunnallinen työpankkikokeilu, jonka tarkoituksena on kehittää ja mallintaa palveluja, jotka parantavat erityisesti pitkäaikaistyöttömien, vammaisten ja vajaakuntoisten valmiuksia työelämässä. Lisäksi hallitus antoi eduskunnalle keväällä 2009 hallituksen esityksen laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä (HE 72/2009 vp). Edellä mainittuun hallituksen esitykseen perustuva laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä tuli voimaan vuoden 2010 alusta ja se on voimassa määräaikaisesti vuoden 2013 loppuun. Tällä lailla parannettiin erityisesti pienellä työeläkelakien mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mahdollisuuksia tehdä eläkkeensä rinnalla ansiotöitä ottamalla lakiin kiinteämääräinen 600 euron kuukausiansaintaraja. Pienellä työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö voi ansaita eläkkeensä rinnalla työtuloja 600 euroa kuukaudessa niiden vaikuttamatta hänen työkyvyttömyyseläkkeeseensä maksamiseen. Hallitus on myös lupautunut seuraamaan lain voimassaolon aikana, edistääkö laki käytännössä riittävästi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työhön hakeutumista. SATA-komitean ehdotusten perusteella hallitus on myös antanut eduskunnalle hallituksen esityksen laeiksi takuueläkkeestä ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 50/2010 vp). Eduskunnan hyväksymä takuueläkettä koskeva laki tulee voimaan Tällä lailla turvataan kaikille eläkkeensaajille vähimmäiseläketulo, joka on vuoden 2011 indeksitasossa 687,74 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeen määrä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. SATAkomitean loppuraportissa (STM:n selvityksiä 2009:62) todetaan, että hallituksen tulisi takuueläkkeen käyttöönoton yhteydessä arvioida myös 2

3 Ministerin vastaus KK 855/2010 vp Pauliina Viitamies /sd eläkkeen lepäämään jättämisen kiinteämääräisen 600 euron ansaintarajan tarkistamista suhteessa takuueläkkeen määrään. Tähän liittyen sosiaalija terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan hallituksen esitystä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain muuttamisesta. Hallituksen esityksessä ehdotettaisiin, että 600 euron ansaintaraja muutettaisiin vastaamaan takuueläkkeen määrää ja samalla ansaintaraja sidottaisiin kansaneläkeindeksiin. Hallituksen on tarkoitus antaa puheena oleva esitys eduskunnalle vielä kuluvan syksyn aikana siten, että lainmuutos voisi tulla voimaan takuueläkkeen tavoin Jos tämä hallituksen kaavailema lainmuutos toteutuu, pientä työkyvyttömyyseläkettä saavien mahdollisuudet eläkkeen rinnalla tapahtuvaan työntekoon entisestään helpottuvat. SATA-komitean ehdotusten perusteella eduskunnalle on tänä syksynä annettu myös eduskunnassa vielä käsiteltävänä oleva hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 198/2010 vp). Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan sairauspäivärahan enimmäisaikaa koskevien säännösten joustavoittamista työllistymisen esteiden vähentämiseksi. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ja vajaakuntoisten työssäkäynnin edistämiseen tähtäävät myös SATA-komitean ehdotukset osatyökyvyttömyyseläkkeen ottamisesta kansaneläkejärjestelmään, työssäkäyntilisän liittäminen vammaistukeen ja kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen siten, että se tukisi nykyistä paremmin siirtymistä työelämään. Näiden asioiden selvittely on vielä hallituksessa kesken ja niiden selvittelyä jatketaan. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat tämän vuoden keväästä alkaen valmistelleet yhdessä kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmaa, joka on juuri valmistunut (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010). Ohjelman tavoitteena on julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen kestävän talouskasvun ja korkean työllisyyden edellytyksiä parantamalla. Ohjelman valmistelun lähtökohtana on ollut luoda konkreettinen ja johdonmukainen kasvuohjelma, jonka aikajänne ulottuu tuleville vaalikausille. Ohjelmassa todetaan muun muassa, että "Vajaakuntoiset, työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuella olevat ovat työvoiman kysynnän elpyessä merkittävä työvoimavara. Vajaakuntoisten työhön osallistumista tulee edistää ja välityömarkkinoita kehittää. Vajaasti työkykyisille tulisi harkita mahdollisuutta pitkäkestoiseen työllistämistukeen." Tämän ohjelman tausta-aineistossa on muun muassa seuraavanlainen kirjaus: "Eläkettä voi kartuttaa myös eläkkeen aikaisella työnteolla. Verotus on lähes aina kevyempää silloin, kun verotettava tulo muodostuu eläkkeen ja palkan yhdistelmästä verrattuna siihen, että sama tulo on vain eläketuloa tai vain palkkatuloa. Eläkettä saavan verokannustimet työntekoon eläkkeen rinnalla ovat siten kohtuullisen hyvät." Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2010 Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 855/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Pauliina Viitamies /sd: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att främja sysselsättningen av sjukpensionerade personer med liten pension? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I enlighet med gällande regeringsprogram är regeringens mål att var och en i enlighet med sitt kunnande och sin förmåga genom arbete ska kunna delta i byggandet av samhället. I regeringsprogrammet har också särskilt konstaterats att handikappade människors aktiva engagemang i samhället och arbetslivet ska stödas. I enlighet med regeringsprogrammet har regeringen strävat efter att på många sätt stöda sysselsättningen av sådana sjukpensionerade personer som med beaktandet av sitt hälsotillstånd har möjlighet att vara med i arbetslivet. Bland annat för att stöda sysselsättningen av personer med nedsatt funktionsförmåga har social- och hälsovårdsministeriet stadfäst de ändringar i betalningsgrunderna för arbetspensionsavgifterna som har trätt i kraft från början av år En uppgift för den av regeringen tillsatta kommittén för förnyande av den sociala tryggheten (SATA-kommittén) har varit att framlägga förslag om hur man ska kunna få socialskyddet mer sporrande och om hur man lättare ska kunna ta emot arbete genom att undersöka samverkan av socialskyddet, beskattningen, klientavgifterna samt de förvärvsinkomster arbetet ger. På basis av de förslag som SATA-kommittén har lagt fram påbörjades på initiativ av social- och hälsovårdsministeriet ett riksomfattande arbetsbanksförsök vars ändamål är att utveckla och göra upp modeller för tjänster som förbättrar speciellt de långtidsarbetslösas, handikappades och funktionshindrades förutsättningar för arbetslivet. Dessutom avlät regeringen våren 2009 till riksdagen ett förslag till lag om främjande av sjukpensionärers återgång till arbete (RP 72/2009 rd). Denna lag som grundar sig på ovannämnda regeringsproposition om främjande av sjukpensionärers återgång till arbete trädde i kraft i början av år 2010 och den gäller tidsbundet till slutet av år Med denna lag förbättrade man möjligheterna speciellt för personer med små invalidpensioner i enlighet med arbetspensionslagarna att vid sidan av pensionen förvärvsarbeta genom att ta in i lagen en fast månadsinkomstgräns på 600 euro. En person som har en liten invalidpension eller delinvalidpension kan vid sidan av sin pension få arbetsinkomster upp till 600 euro per månad utan att de inverkar på utbetalningen av hans eller hennes invalidpension. Regeringen har också lovat att under lagens giltighetstid följa upp om lagen i praktiken i tillräcklig mån leder till att sjukpensionerade personer söker sig till arbetslivet. Utgående från SATA-kommitténs förslag har regeringen också lämnat in en proposition till Riksdagen med förslag till lag om garantipension och om ändring av vissa lagar som har samband med den (RP 50/2010 rd). Den av riksdagen godkända lagen om garantipension träder i kraft Med denna lag tryggar man en minimipensionsinkomst för alla pensionstagare, som enligt indexnivån år 2011 är 687,74 euro per månad. Garantipensionsbeloppet justeras årligen med folkpensionsindex. I SATA-kommitténs 4

5 Ministerns svar KK 855/2010 vp Pauliina Viitamies /sd slutrapport (SHM:s rapporter 2009:62) konstateras att regeringen vid ibruktagandet av garantipensionen också borde avväga en justering av den fasta inkomstgränsen på 600 euro när pensionen lämnas vilande, i förhållande till garantipensionens belopp. I anknytning till detta bereder man som bäst på social- och hälsovårdsministeriet en regeringsproposition om ändring av lagen som getts om främjande av sjukpensionärers återgång till arbete. I regeringens proposition ska föreslås att inkomstgränsen på 600 euro ändras så att den motsvarar garantipensionens belopp och medan inkomstgränsen samtidigt binds till folkpensionsindex. Regeringen har för avsikt att avlåta nämnda proposition till riksdagen ännu under innevarande höst så att lagändringen kan träda i kraft i likhet med garantipensionen. Om denna lagändring som regeringen planerar genomförs kommer möjligheterna för dem som får en liten sjukpension att arbeta vid sidan av sin pension att förbättras ytterligare. På basis av SATA-kommitténs förslag har till riksdagen också avlåtits en ännu under behandling varande proposition med förslag till lag om ändring av sjukförsäkringslagen och vissa lagar som har samband med den (RP 198/2010 rd). I denna regeringsproposition föreslås att bestämmelserna som gäller maximitiden för sjukdagpenningen ska göras mer flexibla för att minska hindren för sysselsättning. Att främja sysselsättningen för sjukpensionärer och personer med nedsatt funktionsförmåga är också SATA-kommitténs avsikt i förslaget om att ta in delinvalidpension i folkpensionssystemet, anslutande av ett sysselsättningstillägg till handikappsstödet och utvecklande av en rehabiliterande arbetsverksamhet så att den bättre än för närvarande kan stöda en återgång till arbetslivet. Utredningen av dessa saker är ännu på hälft i regeringen och utredningen av dem fortgår. Regeringen och arbetsmarknadsorganisationerna har från och med i våras tillsammans berett ett program som alldeles nyligen blivit färdigt (Statsrådets kanslis publikationsserie 16/2010) gällande hållbar ekonomisk tillväxt och sysselsättning. Målet för programmet är att stärka den offentliga ekonomins hållbarhet genom att förbättra förutsättningarna för en hållbar ekonomisk tillväxt och en hög sysselsättning. Utgångspunkten för beredningen av programmet har varit att skapa ett konkret och konsekvent tillväxtprogram vars tidsspann utsträcker sig över kommande valperioder. I programmet konstateras bland annat att personer som är funktionshindrade, sjukpensionerade eller som får rehabiliteringsstöd utgör en betydande arbetskraftsreserv när efterfrågan på arbetskraft igen stiger. Funktionshindrades deltagande i arbete ska främjas och mellanarbetsmarknaderna utvecklas. För personer med svag arbetsförmåga borde man överväga en möjlighet till långvarigt sysselsättningsstöd. I bakgrundsmaterialet till detta program finns bland annat följande notering: Pension kan intjänas också genom arbete som utförs vid sidan av pension. Beskattningen är nästan alltid lättare när den beskattningsbara inkomsten består av en kombination av pension och lön jämfört med om samma inkomst är enbart pensionsinkomst eller enbart löneinkomst. Skattesporrarna för att arbeta vid sidan av pensionen för en pensionstagare är sålunda rätt goda. Helsingfors den 9 november 2010 Social- och hälsovårdsminister Juha Rehula 5