Sini Smolander FM, puheterapeutti MONIKIELISEN LAPSEN KIELELLINEN VAIKEUS ARVIOINNISTA KUNTOUTUKSEEN

Transkriptio

1 MONIKIELISEN LAPSEN KIELELLINEN VAIKEUS ARVIOINNISTA KUNTOUTUKSEEN 1

2 Esityksen rakenne! Monikielisyyden termien määrittelyä! Milloin syytä huoleen (häiriöpiirteet)?! Arviointi! Kuntoutus ja muu tuki Sini$Smolander$FM,$puheterapeu3$ 2

3 Yleisimpiä termejä! Vieraskielinen! Kaksi- tai monikielinen! Simultaanimonikielisyys! Peräkkäinen monikielisyys (sequential/ successive/consecutive)! Toisen kielen (L2) oppija! Varhain peräkkäisesti kaksikielinen Sini$Smolander$FM,$puheterapeu3$ 3

4 Kaksikielisyystyyppejä Paradis ym Enemmistö Vähemmistö simultaani Kieliä puhutaan laajasti, korkea status Yksi tai molemmat kielet vähemmän käytettyjä yhteisössä, ei korkea status L2-omaksuja L1 laajalti puhuttu, korkea status koulutus L2: lla, voi olla enemmistö- tai vähemmistökieli L1 ei laajasti puhuttu, ei korkea status Koulutus L2:lla, yhteisön enemmistökieli Sini$Smolander$FM,$puheterapeu3$ 4

5 Tyypillisiä monikielisen kehityksen piirteitä pähkinänkuoressa Tyypillistä monikieliselle kehitykselle " taitojen jakaantuminen epätasaisesti eri kielten välille " yksilöllinen vaihtelu suurta " kielten välillä tapahtuu siirtovaikutusta esim. rakenteiden tasolla " usein yksittäisen kielen sanasto suppeampi " saattaa olla tietyssä vaiheessa havaittavissa samankaltaisia piirteitä kuin yksikielisillä SLI-lapsilla (esim. morfosyntaksi voi olla pitkäänkin poikkeavaa) -> nämä seikat huomioitava arvioinnissa 5

6 Kielellinen vaikeus monikielisellä! vaikea vetää rajaa siihen, mikä tyypillistä kehitystä ja mikä ei, koska normeja ei ole samaan tapaan kuin yksikielisillä on totuttu! tutkimuksissa osittain keskenään ristiriitaisia tuloksia ja määritelmät kielelliselle vaikeudelle ehkä erilaisia? -> vaikeuttaa vertailua ja johtopäätösten tekemistä! Tärkeä tietää tyypillisistä piirteistä -> miten nämä lapset saattavat menestyä testeissä! Molempien kielten altistuksen tarkastelu erittäin tärkeää 6

7 Kielellinen vaikeus monikielisellä! Usein epätarkkuutta verbimorfologiassa, mutta ei sen enempää kuin yksikielisillä SLI-lapsilla (myöhään omaksuttavat muodot näilläkin vaikeita)! Lausepituus lyhyempi SLI-lapsilla (sama ilmiö yksi- ja kaksikielisillä)! Myös muissa suhteissa kehitys samankaltaista kuin yksikielisillä SLIlapsilla ja toisaalta tyypillisesti kehittyvillä kaksikielisillä - osaavat sovittaa kielen kuulijan mukaan - mahdollista, että 5-vuotiaana jo sama taitotaso kuin yksikielisillä SLIlapsilla (riippuen tietysti altistusajasta) - koodinvaihto saman kaltaista kuin tyypillisesti kehittyvillä - SLI-lasten ei ole vaikeampi säilyttää L1 kuin tyypillisesti kehittyvillä (jos altistusta riittävästi) 7

8 Kielellinen vaikeus monikielisellä! paljon keskitytty tutkimuksissa verbimorfologiaan, joka todettu SLIlapsilla yleensä poikkeavaksi! tutkittu usein vähän vanhempia lapsia (esim. Verhoeven 7-9-vuotiaat hollantilaislapset)! tulisi tehdä kielikohtaista tutkimusta -> eri kielissä saattavat eri virhetyypit kertoa kielellisestä vaikeudesta (esim. hollannin kielessä tietyt omissiot SLI:lle tyypillisiä, eivät substituutiot, joissa kaksikielisyys enemmänkin vaikuttava tekijä)! MLU:n havaittu olevan erilainen Bi-Td:llä ja Bi-SLI:llä -> ehkä lausepituutta ja morfologisesti virheellisten ilmausten määrää tarkastelemalla mahdollista erottaa SLI kaksikielisellä? 8! Johtopäätös kliinikoille: ei vielä selvillä SLI:n markkereita kaksikielisillä

9 Kielellinen vaikeus monikielisellä! Ovatko kaksikieliset kielellisistä vaikeuksista kärsivät lapset erityisen huonossa asemassa kahden kielen takia! Ei juurikaan näyttöä, että olisi ekstrarasite (ero tyypillisesti kehittyviin kaksikielisiin sama kuin vastaavilla yksikielisten ryhmillä?)! Sen sijaan, että omaksutaan yhtä kieltä hitaammin, omaksutaan kahta kieltä hitaammin! Ristiriitaisia tuloksia erityisesti vähemmistökielen edustajilta (kielihäiriöinen, jolla L1 vähemmistökieli ja omaksuu L2:sta)! Vaikeusasteeltaan hankalampia? -> jonkin verran tästä näyttöä! Syyt ehkä sosiaalisia enemmän kuin kielellisiä? (Salameh) 9

10 Suomenkielisten ja vieraskielisten osuus 3-6- vuotiaista pk-seudulla ja os. 22:lla (dg:n saaneet)

11 Monikielinen lapsi tutkimuksissa os. 22:lla LAPSEN PROFIILI Vuonna 2011 os. 22:lla SLI-dg:n saaneet monikieliset lapset (1-11/2011 tutkitut) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % muu suomi 30 % 20 % 10 % 0 % F 80.1 F

12 Huolestuttavat piirteet pähkinänkuoressa! Äidinkieli kehittynyt hitaasti! Ymmärtämisessä pitkään vaikeutta L2:lla! Verbitaivutusten ongelmaa molemmissa kielissä! Helpompia rakenteita pidempään kuin tyypillisesti kehittyvillä! Virheet epäloogisempia (ei ehkä havaittavissa sääntöjen omaksumista) 12

13 13 Toimintasuositus, kun monikielisellä lapsella ongelmia kielen kehityksessä (Arkkila, E., Smolander, S., Laasonen, M. Duodecim 2013; 129:200-7)

14 Monikielisen lapsen varhainen tuki 14! keskustelu äidinkielen merkityksestä perheessä! äidinkielen tukeminen - keskustelu ja ohjaus (leikit, pelit, lukeminen/ kertominen, kuvat, ikätoveriseura)! suunnitelmallinen L2:n tuki alusta saakka -> huomion kiinnittäminen esineiden, asioiden, sanojen ja merkitysten välisiin suhteisiin -> osoittaminen, konkretia, toiminnallisuus, kuvat, eleet -> sanaston laajentaminen kaikissa tilanteissa (erityishuomio verbisanastoon) -> toisto, toisto, toisto (eri tilanteissa, opitun yleistäminen)

15 Kielellisten taitojen arviointi monikielisellä lapsella! Olemassa olevan tiedon pohjalta suosituksia (ASHA, IALP, CASLPA)! Yleistä: - miksi tutkitaan syitä voi olla monia - suunta ajattelussa, että arvioinnin etenkin koulussa pitäisi siirtyä normireferenssistä kriteerireferenssiin -> ei verrata toiseen lapseen vaan kuvataan lapsen vahvuudet ja vaikeudet -> pohja interventiolle - European council, The common European Framework of reference for language > kielen käyttö ja kommunikaatiotarkoitukset 15

16 Kielellisten taitojen arviointi monikielisellä lapsella! Yleistä:! Huomioitava, että lapset luovat uutta identiteettiä! Arvioinnissa oltava kulttuurisensitiiviset menetelmät ja haastattelutekniikat! Huomioitava myös ajatukset sairauteen tai vammaisuuteen liittyen! Yleistiedosta hyötyä! Yksilöllisyys profiilissa huomioitava 16

17 Kielellisten taitojen arviointi monikielisellä lapsella! Tietoa monesta lähteestä suoraan ja epäsuorasti (vanhemmat, opettaja)! Pyritään selvittämään kaikkien käytössä olevien kielten tasoa ja näihin vaikuttavia asioita (mm. altistuksen määrä ja laatu)! Johtopäätökset parhaiten vahvimmasta kielestä (mutta muista näivettyminen)! L2 arvioitaessa huomioitava altistuksen alku, säännöllisyys ja laatu! Huomioitava, että profiiliin vaikuttaa arviointitehtävän kielispesifiys vs. yleisyys ja se, mitataanko passiivista vai aktiivista kielitaitoa 17

18 Kielellisten taitojen arviointi monikielisellä lapsella! Haastattelemalla tietoa L1:n varhaiskehityksestä, nykytilasta ja kieliympäristöstä (L1: mahdollinen näivettyminen)! L1:n tutkiminen hyvin perehdytetyn tulkin avulla! L2:n tutkiminen 18

19 Kielellisten taitojen arviointi monikielisellä lapsella 19

20 Kielellisten taitojen arviointi monikielisellä lapsella! Nykytutkimus pyrkii selvittämään, mitä yhteisiä kielestä riippumattomia piirteitä yksi- ja kaksikielisillä SLI-lapsilla + miten saadaan parhaiten selville! Kehitetty myös arviointia, jossa tarkastellaan suoriutumista kaikilla kielillä yhteensä -> parempi erottelutarkkuus! Dynaaminen arviointi (uuden asian omaksumisnopeus/vaste annettuun ohjaukseen) 20

21 Dynaaminen arviointi 21! Perustuu ajatukseen lähikehityksen vyöhykkeestä (potentiaali omaksua asioita sopivassa ympäristössä yhteistyössä toisen henkilön kanssa) Usein testaus-harjoittelu-testaus Harjoitteluvaiheen lähestymisessä eroja: - MLE (mediated learning experience) - GPM (graduated prompt method) Tavoitteena saada selville myös käyttäytymiseen ja motivaatioon liittyviä asioita, jotka oppimiselle tärkeitä Tehtävinä käytetty mm. kerrontaa, kategorisointia, nimeämistä Arvioidaan oppimisstrategioita (tarkkaavuus, itsesäätely, suunnittelu, motivaatio) ja muokkautuvuutta (ohjauksen tarve/ lapsen tarvitsema apu) Voisi olla järkevintä käyttää reseptiivistä harjoittelua/oppimista (tuntemattomat sanat, jopa mieluiten epäsanat)

22 Dynaaminen arviointi 22! esim. Kapantzoglou ym. 2012: Dynamic assessment of word learning skills - 15 lasta, 4-5-vuotiaita - espanja-englanti (kotikieli espanja) - harjoiteltiin 3 tuntematonta objektia niitä kuvaavine epäsanoineen 3 eri semanttisesta kategoriasta min. harjoittelusessio, jokainen sana tuli toistetuksi 9 kertaa (sisältäen vahvistuksena käytetyn sanan)

23 Kielellisten taitojen arviointi monikielisellä lapsella! Yhteenveto: 23 - parasta olisi käyttää ryhmälle sopivia (kaksikielisiä) normitettuja testejä - yksikieliset testit molemmissa kielissä (kuka tutkii???) -> soveltava pisteytys, esim. pisteiden laskeminen yhteen tai kahden testien parhaiden osa-alueiden pisteiden yhdistäminen - testit käännöksinä tulkin avulla -> suhtauduttava suuntaa-antavasti - informaali testaus (spontaanit puhenäytteet, tulkki apuna) - dynaaminen arviointi - Vanhempien haastattelu!!! - painotettava yleisiä testejä/arvioita kielispesifien sijaan (esim. narratiivin makrorakenne) ja passiivista vs. aktiivista

24 24 Kielellisten taitojen arviointi monikielisellä lapsella! Yhteenveto: - testit ovat vain välineitä -> arvioijan ammattitaito korostuu tulkinnassa - pitäisi saada kaksikielinen normitus olemassa oleville testeille -> HelSLI-projekti pyrkii tähän Mutta: haasteena normituksessa se, että lapsilla eri määrä altistusta, erilainen L1-taito jne. -> koskaan ei tulla saamaan täydellistä testiä

25 Monikielinen lapsi tutkimuksissa fon päiväkeskuksessa ÄIDINKIELEN TUTKIMINEN! Suuntaa-antava tutkimus (ymmärtäminen, sanasto, lauseenmuodostus/kerronta, fonologia)! Ei uusita tutkimuksia, mikäli tuoreet tiedot puheterapeutin L1- tutkimuksesta! Ei välttämättä toteuteta suoraa tutkimusta, jos lapsi omaksunut > 2 v suomea (mahdollinen äidinkielen näivettyminen -> ei välttämättä vahvempi kieli)! Diagnoosin kannalta yleensä erityisen tärkeä, jos L2:n taso ja äidinkielen taso vanhempien kuvaamana hyvin ristiriitaiset! Vanhempien haastattelu aina (useimmiten strukturoidusti) 25

26 Vanhempien haastattelu (kaksikieliset) 26 ALDeQ *varhainen ja nykyinen äidinkielen kehitys ja tilanne * osa-alueet: varhaiset vaiheet, nykyinen tilanne, ymmärtäminen (suomi), käyttäytyminen, sukurasitus ALEQ * perheen kielenkäyttö * lapsen altistuminen kielelle/kielille Toteutettu käännös-takaisinkäännösperiaatteella (Smolander ym. 2012)

27 27 ALDeQ ja ALEQ (alkuperäiset Paradis et al. 2010) - Äidinkielen kehityksen kysely - Kieliympäristökysely Molempiin liittyen olemassa artikkeli -> tuloksia

28 Taustaa 28! Tarve kehittää soveltuvia menetelmiä epätyypillisen kehityksen tunnistamiseen! Kehitettiin kaksi kysely/haastattelukaavaketta -> tavoitteena tietystä kielestä riippumaton kysely! molempiin kerättiin viiteaineistoa ja kyselyiden reliabiliteettia ja validiteettia arvioitiin! projektissa tavoitteena tunnistaa epätyypillinen kehitys toista kieltä omaksuvalla lapsella

29 Taustaa (artikkelit) 29! ALDeQ (Paradis et al. 2010, Assessment of English language learners: using parent report on first language development) - kielestä riippumattoman kyselyn kehittäminen - miten hyvin pistemäärillä voidaan erotella kielellisistä vaikeuksista kärsivät ja tyypillisesti kehittyvät - koehenkilöt:! n. 1,5 vuotta altistusta L2:lle! n. 5,5-vuotiaita Tulokset: - erottelee ryhmät, mutta varmemmin tyypillisen kehityksen kuin häiriintyneen (käytettävä yhdessä muiden menetelmien kanssa) - paras ennustaja Varhaiskehitys-osio, mutta myös Tämänhetkiset taidot äidinkielellä - huomioitava aina myös äidinkielen mahdollinen näivettyminen ja sen vaikutus haastattelun tulokseen

30 30 Taustaa (artikkelit)! ALEQ (Paradis 2011, Individual differences in child English second language acquisition) - tutkittiin, miten sisäiset (kielikyky, ikä, L1 typologia) ja ulkoiset tekijät (altistusaika ja L2-kieliympäristö) vaikuttavat L2-omaksumiseen (sanaston kokoon ja verbimorfologiaan) - kehitettiin laskukaava, jossa otettiin huomioon - altistus L2:lle - pistemäärä ALDeQista - testipistemäärät L2:lla (käytetyt testit (L2): fonologinen prosessointi, passiivinen sanasto, narratiivi, morfologiatesti) -> laskuri, jolla voidaan todeta kielellisen vaikeuden todennäköisyys toista kieltä omaksuvalla

31 Kokemuksia haastattelukaavakkeista 31! Ymmärtämistä koskevat kysymykset toimivat yllättävän hyvin! C- ja d-osioita ei aina ehdi eikä välttämättä kannata tehdä (käyttäytyminen ja taustat -> nämä tulevat mahdollisesti muualtakin)! Vaihtoehtoja ei kannata kaikkia luetella vaan haastattelija tarkentaa tekemänsä tulkinnan perusteella

32 Monikielinen lapsi tutkimuksissa fon päiväkeskuksessa SUOMEN KIELEN TUTKIMINEN! suomen kielen tutkiminen, mikäli järkevää (riittävän pitkään suomenkielisessä ympäristössä säännöllisesti)! Voidaan kokeilla dynaamista arviota (suomen kielen omaksuminen)! MONIKIELISTEN ARVIOINTITAPA POHDITAAN SIIS YKSILÖLLISESTI, MUTTA POHJAUTUEN TIETOON JA SUOSITUKSIIN 32

33 Monikielinen lapsi tutkimuksissa fon päiväkeskuksessa MUUT TUTKIMUKSET 33! Neuropsykologin tutkimus! Tarvittaessa toimintaterapeutin tutkimus ja erityislastentarhanopettajan ryhmät! Lääkärin tutkimus! Etiologiset tutkimukset (mm. kuulo, eeg) # # #! Kuntoutussuunnitelma! Kommunikaation apuvälineet ja ohjaus

34 Monikielinen lapsi tutkimuksissa fon päiväkeskuksessa SUUNNITELMAT! Pohditaan päiväkoti- ja kouluratkaisuja! Mietitään kuntoutusta -> missä vaiheessa ja millä tavoitteilla esim. puheterapiakuntoutusta! Pohditaan äidinkielen tukemista! Suunnitellaan ja ohjataan tukevien kommunikaatiokeinojen käyttö 34

35 Monikielisen lapsen kielellinen kuntoutus - SUOSITUKSET! Thordardottir: Kuntoutuksen perustuttava nyt paremman tiedon puuttuessa yhdistelmään tutkimustietoa, hyviä käytäntöjä ja asiantuntijoiden ammattitaitoa! Otettava huomioon kieli- ja kulttuurierot (kieli aina kytköksissä kulttuuriin)! Kaikki kielet huomioitava, jos halutaan tukea vahvaa monikielisyyttä! Kaksikielinen harjoittelu yhtä hyvää tai parempaa tulosten kannalta (esim. sanasto)! Jotkut taidot kantavat toiseenkin kieleen! L1:n tukeminen auttaa akateemisesti (mm. lukutaitoon nähty yhteys) 35

36 Monikielisen lapsen kielellinen kuntoutus - SUOSITUKSET! Suunnittelun pohjana tieto lapsen kielten tasosta ja mieluiten kielten ominaispiirteistä! Ensisijaisesti kuntoutus suuntautuen molempiin/kaikkiin kieliin! Lähestymistapa voi olla kaksikielinen (bilingual) tai kielten välinen (crosslinguistic)! Usein epäsuora äidinkielen tuki ainoa tapa tukea L1:stä (ohjaus) (kts. Tyshbina ym., kuntoutuskokeilu: dialoginen kirjanluku sanastonkasvatukseen tässä oli kylläkin myös puheterapiakuntoutus rinnalla)! pohdittava keinoja riittävän altistumisen saamiseksi voi olla järkevä tarkastella ensin vastetta päiväkoti- ja kouluympäristön rikastuttamiseen -> rajatapauksia/riskiryhmään kuuluvia paljon (ei tarvitse heti ryhtyä järeisiin toimiin) 36

37 Monikielisen lapsen kouluratkaisut Vaikeutta hypätä liikkuvaan junaan, vaikkei kyse varsinaisesta oppimisvaikeudesta -> liian helposti erityisluokalle? Kaksikielinen opetus joko parempi tai neutraali vaihtoehto kaksikielisellä (tähän erilaisia malleja) Usein kuitenkin mennään valtaväestön kielellä, jolloin L1 näivettyy helposti 37

38 Arkkila E, Smolander S, Laasonen M: Monikielisyys ja kielellinen erityisvaikeus. Duodecim; 2013;129(2). 38