monikielisyydestä Anna-Riitta Lindgren Tromssan yliopisto

Transkriptio

1 Yhteisöllisestä tä ja yksilöllisestä monikielisyydestä Anna-Riitta Lindgren Tromssan yliopisto i

2 Aiheita: Monikielisyyteen suhtautuminen: kielipoliittisia linjoja j Kielten tehtävänmukainen eriytyminen Modernisaation vaikutus yhteisölliseen monikielisyyteen Jotain yksilöllisestä kaksikielisyydestä Nykytilanteen haasteita 2

3 Monikielisyyteen suhtautuminen: Kielipolitiittisia linjoja Laissez-fair, suvaitsevaisuus ilman tavoitteita Segregaatiopolitiikka Assimilaatiopolitiikka Integraatiopolitiikka, pluralismi Kielihierarkiat Kielen aseman nostaminen, kielen emansipaatio 3

4 Tyypillisiä vaiheita Länsi- ja Pohjois-Euroopassa: 1) Laissez-fair tai segregaatio tai molemmat 2) Assimilaatiopolitiikka (noin 100 v ) 3) Kehitystä pluralismin suuntaan, Epävarmuutta pluralismin ja assimilaation välillä Noin

5 Yksilöllisen kaksikielisyyden monet kasvot Monikielisessä perheessä kasvanut henkilö Kielivähemmistön jäsen (vähemmistöllä tarkoitan tässä esityksessä lukumääräistä vähemmistöä) Monikielisessä yhteisössä elävä henkilö Kielellinen elämänkerta muuttuva kaksikielisyys Kielellinen identiteetti 5

6 Suhtautuminen yksilölliseen kaksikielisyyteen Eliittimonikielisyys vrt. kansan monikielisyys Kansallismielisyyden kaudella negatiivisia käsityksiä 1950-luvulla eräät tutkijat pitivät voimavarana 1960-luvulta lähtien toistuvasti myönteisiä tutkimustuloksia. Hyvän kielitaidon lisäksi muita positiivisia vaikutuksia - kognitiivinen joustavuus - tietoisuus kielen ilmiöistä yleisellä tasolla, mikä vahvistaa kykyä oppia vielä useampia kieliä 6

7 Yhteisöllinen monikielisyys: Kielten tehtävänmukainen eriytyminen Kielten erilaiset käyttöalat (domeenit): paikka, rooli, puheenaihe Esimerkkejä käyttöaloista: perhe; ystäväpiiri/ tuttavat; koulu; ammatti; uskonto; viranomaiset, sosiaalipalvelut ja terveydenhoito; eyde to; media; asiointi kaupoissa, yrityksissä yms.; vapaa-aika Kielten viralliset ja epäviralliset käyttöalat Kielten hierarkia yhteiskunnassa: millä aloilla käytetään 7

8 Kielten käyttöalat ja kielten hierarkiat muuttuvat: Jokin kieli otetaan käyttöön virallisilla käyttöaloilla Aiemmin vain suullisesti käytetylle kielelle kehitetään kirjakieli ja virallinen kielenhuolto Jokin kieli jää pois käytöstä alalla tai aloilla, joilla sitä on käytetty ennen käyttöalojen menettäminen kielen sammuminen 8

9 Kielten käyttöalojen rakenne muuttuu modernisaation seurauksena Yhden kielen joidenkin käyttöalojen merkitys kasvaa tai joidenkin käyttöalojen merkitys vähenee Vanhoja käyttöaloja jää pois Tulee uusia käyttöaloja: Esimerkiksi median piirissä kehittyy jatkuvasti uusia käyttöaloja ja median kokonaismerkitys kielten käyttöalana kasvaa jatkuvasti 9

10 Monikielisyys ja modernisaatio Pohjoiskalotilla YLEISTÄ: Vähemmistöpolitiikka muuttuu Elämäntapa, kielten käyttöalat ja kielellinen ll ympäristö muuttuu Integroituminen kansallisvaltioihin tiivistyy Interetnisten avioliittojen osuus kasvaa KOLME VAIHETTA seuraavilla sivuilla 10

11 Pohjoiskalotti vaihe 1: Vanha maailma - maatalousyhteiskunta t Luontaiselinkeinojen yhdistelmät elämän perusta Kansalaistaidot ja ammattitaidot hankittiin perheen ja suvun piirissä, koulu ei ollut tärkeä domeeni Perheen ja suvun piirissä oma kieli Ammatit opittiin omalla kielellä Ammatteja harjoitettiin omalla kielellä Viranomaisten kanssa asiointia ja liikkeissä asiointia paljon vähemmän kuin nykyään. Kauppiaat ja viranomaiset osasivat useissa tapauksissa vähemmistökieliä Uskonto: lestadiolaisuus on suosinut monikielisyyttä ainakin Ruotsissa ja Norjassa. Suomea sanottu tämän liikkeen pyhäksi kieleksi. Edistänyt lukutaitoa suomen kielellä. Media olematon tai varsin vähäinen domeeni 11

12 Pohjoiskalotti vaihe 2: Assimilaatiopolitiikka teollistuneen kansallisvaltion syrjäseuduilla Ammattirakenneakenne muuttuu, minkä seurauksena monille vähemmistöön kuuluville ihmisille työelämän kieleksi tulee enemmistökieli Enemmistökielinen koululaitos ja kouluasuntolat. Koulu tulee tärkeäksi lasten ja nuorten elämässä: kansalaistaitoja ja ammattiin valmistuminen. Perheen merkitys vastaavasti pienenee. Media kehittyy: uusi domeeni, joka tulee aluksi enemmistökielisenä. Media tulee koteihin: aiemmin omakieliseen domeeniin (perhe) tulee vakituisia enemmistökielisiä vieraita Koulu ja media olivat assimilaatiopolitiikan välineitä Uusi domeeni: Yhdistykset ja poliittinen elämä enemmistökielellä llä 12

13 vaihe 2: Kielenvaihto kodeissa Modernisaation seurauksena enemmistökieliset domeenit tulivat yhä tärkeämmiksi Monet vanhemmat ajattelivat, että heidän lapsilleen on parasta, että kotona puhutaan enemmistökieltä Kielenvaihto perheissä vähemmistökielistä enemmistökieleen 1 3 sukupolven aikana Vanhassa maailmassa assimilaatiopolitiikka pohjoisilla ill syrjäseuduilla ei ollut tehokasta, koskak sillä ei ollut keinoja Teollistuneen yhteiskunnan syrjäseuduilla yjä assimilaatiopolitiikka tuotti tuloksia siinä vaiheessa, kun modernisaatio muutti kielellistä ympäristöä 13

14 vaihe 2: Modernisaation ja kielenvaihdon ajoittuminen Norjan rannikolla modernisaatio alkoi aikaisemmin kuin sisämaassa - Rannikon merisaamelaisten ja kveenien keskuudessa kielenvaihto perheissä alkoi jo maailmansotien välisenä aikana ja joissakin isommissa kylissä vieläkin aikaisemmin - Sisämaassa kielenvaihto perheissä alkoi lähinnä toisen maailmansodan aikana jasen jälkeen - Kielenvaihto perheissä ehti tapahtua kaikkialla merisaamelaisten, kveenien ja meänkielisten keskuudessa ennen uuden pluralistisen politiikan vaikutusta - Saamen kieli säilyi perheissä Finnmarkun sisäosissa, Utsjoella, osassa Inarin ja Enontekiön sekä Kirunan kunnan saamelaispaikkoja. Eroja kylien välillä. 14

15 Pohjoiskalotti vaihe 3: Jälkiteollinen yhteiskunta. Kielellisen assimilaation ja vähemmistökielten emansipaation kilpajuoksu Pluralistinen politiikka ja kielellisten oikeuksien kehittäminen Tärkeimmät kielelliset oikeudet: - Oikeus samaistua kieleen/kieliin lii joutumatta diskriminoiduksi - Oikeus saada opetusta äidinkielessä ja äidinkielellä - Oikeus saada asioida viranomaisten kanssa omalla äidinkielellä - Oikeus oppia hyvin senvirallinen kieli tai enemmistökieli siinä maassa, jossa asuu 15

16 vaihe 3: Kielten emansipaatio = alistetussa asemassa olleiden kielten nostaminen tasa- arvoisempaan asemaan (vrt. suomen kieli luvun lopussa.) Vähemmistökielet nykyaikana tärkeille käyttöaloille: Kouluun. Monikielisyyden kehittymisen kannalta vahvat ja heikot opetusohjelmat Mediaan ja nykyaikaiseen kulttuurielämään Virastoihin, asiapapereihin Terveydenhoitoon, sosiaalipalveluihin Kielilait. Euroopanneuvoston vähemmistö- ja alueellisia kieliä koskeva sopimus Kielenhuolto 16

17 vaihe 3. Nykyajan haaste: Kielisosiologinen viive Modernisaatio alkoi kansallismielisyyden ja assimilaatiopolitiikan aikakaudella Uudet ja tärkeät kielenkäyttöalat (domeenit) tulivat ensin enemmistökielillä ja ehtivät vakiintua enemmistökielisinä käyttöaloina Vähemmistökielet tulevat nykyaikana tärkeille käyttöaloille jälkijunassa, viiveellä Kielen uudet käyttöalat ja virallinen asema edellyttävät kirjakielen kehittämistä ja nykyaikaista kielenhuoltoa Uudet käyttöalat edellyttävät, että ihmiset oppivat käyttämään vähemmistökieliä näillä aloilla suullisesti ja kirjallisesti Samalla, kun vähemmistöt tekevät poliittista työtä saavuttaakseen kielellisiä oikeuksia, heillä on kiire kehittää kieliä nykyajan tarpeita vastaaviksi. Saadaanko tähän varoja ja riittävätkö inhimilliset 17 voimavarat?

18 Uhanalaiset kielet maailmassa - Vasta 1990-luvulla havaittiin, että maailman kielistä suurin osa on uhanalaisia - Maailmassa on noin kieltä ja noin 200 valtiota suurin osa maailman kielistä on vähemmistökieliä - Vaikka kieliä on sammunut, on lukuisien vähemmistökielten käyttö jatkunut vuosisatoja ja vuosituhansia vanhan maailman olosuhteissa siitä huolimatta, että kielillä on ollut vain epävirallinen asema - Modernisaatio tilanteessa, jossa kielelliset oikeudet puuttuvat, on tehnyt suuresta osasta maailman kieliä uhanalaisia - Modernissa yhteiskunnassa vähemmistökielet näyttävät sammuvan, jos vähemmistöllä ei ole toimivia kielellisiä oikeuksia 18

19 Yksilöllinen kaksikielisyys: Kahden kielen taitaminen Tasapainoinen tai yhden kielen hallitsema kaksikielisyys Aktiivinen tai passiivinen kaksikielisyys: Puhuminen ja ymmärtäminen, kirjoittaminen ja lukeminen Additiivinen tai subtraktiivinen kaksikielisyys Kaksikielisyyden kannalta a avahvat ja heikot kouluohjelmat yksi nykyisistä avainkysymyksistä 19

20 Interetnisten t t avioliittojen määrä ä kasvaa Vanhassa maailmassa interetnisestä avioliitosta syntyii joko vähemmistökielinen, enemmistökielinen tai monikielinen perhe Modernisoitumisen ja assimilaatiopolitiikan l kaudella interetnisten perheiden kotikieleksi tuli hyvin usein enemmistökieli Nykyisin suositellaan, että kumpikin vanhempi puhuisi omaa äidinkieltään lasten kanssa, jotta lapsista tulisi kaksikielisiä. Tämä onnistuu perheissä varsin vaihtelevasti 20

21 Kielellistä sulautumista enemmistöön ja vähemmistökielten käyttöön palaamista tapahtuu samanaikaisesti Vähemmistökielten käyttöalat laajentuvat julkisilla aloilla jatkuvasti Asenteet muuttuvat Nykyaikainen y kulttuurielämä vähemmistökielillä kasvaa ja kehittyy Kielenhuolto edistyy Mitkä kielen käyttöalat ovat nykytilanteessa vähemmistöille erityisen tärkeitä? 21