kontrahti s. 18 Finnveran Tarja Tikkanen: Uudet tilat virkistävät ja haastavat kehittymään

Transkriptio

1 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 2/2013 Finnveran Tarja Tikkanen: Uudet tilat virkistävät ja haastavat kehittymään s. 18 > Trafi sai Rovaniemellä uudet tilat ja palvelut s. 9 > Tällainen Otaniemestä tulee s. 14 > Tj. Jari Sarjo:»Vaalimme valtion kokonaisetua.» s. 24

2 Asiat saavat oikeat mittasuhteet»lempipaikkani Kansallisarkistossa on entinen pääsisäänkäynti Rauhankadulta ja siitä avautuva lumoavan kaunis sisääntulohalli. Paikka teki minuun suuren vaikutuksen jo 1960-luvulla, kun kävin täällä usein historian opiskelijana. Nykyinen sisäänkäynti otettiin käyttöön lisärakennuksen valmistuttua 1970-luvulla. Kaikkiin omiin ja maailman kriiseihin saa sisääntuloaulassa perspektiiviä, kun vähän aikaa katsoo ympärilleen. Vaikka Euroopassa kuohuu, täällä ymmärtää, että muulloinkin on ollut vaikeita aikoja. Niistä on kuitenkin selvitty. Aivan oven yläpuolella on tasanne, johon anoimme kahvipöytiä tuoleineen. Saimmekin ne, joten leikkisästi nyt kehumme, että meillä on Kansallisarkistossa Helsingin tyylikkäin terassikahvila. Ikkunoiden ääressä vietämme päivittäisen kahvihetken. Sieluni oikein lepää, kun katson Salomo Wuorion kattoon ja seiniin tekemiä kauniita koristemaalauksia. Aulaa käytetään yhä edelleen juhlatilaisuuksissa tai näyttelyn avajaisissa tarjoilu alueena. Tilaan pääsee tutustumaan kuka tahansa Kansallisarkistoon tuleva vieras. Martti Ahtisaari totesi vähän aikaa sitten täällä käydessään, että: Ymmärrättekö te ollenkaan, miten hienossa paikassa saatte tehdä töitä? Minä ymmärrän, ja olen siitä kiitollinen. Tutkija Lumikki Jokinen, Kansallisarkisto Kansallisarkisto vaalii kulttuuriperintöä tuuriperintöä ja tuo sen tutkijoiden käytettäväksi. Keskeisen osan aineistosta muodostavat viranomaisten, järjestöjen ja useiden yksityishenkilöiden asiakirjat. Asiakirja-aineistoa on runsas sata hyllykilometriä. Birgerin suojeluskirje Karjalan naisille on vuodelta sä työskentelee yhteensä noin 120 henkilöä. le. Sen suunnitteli Gustaf Nyström. 2 kontrahti 2/2013

3 lempipaikka Teksti Marjo Tiirikka Kuva Jari Härkönen Tutkija Lumikki Jokinen uskoo, että 1800-luvun lopulla alueella oli aikamoinen työmaa. Gustaf Nyströmin suunnittelemaa Kansallisarkistoa ja viereistä Säätytaloa rakennettiin nimittäin yhtä aikaa. kontrahti 2/2013 3

4 14 Radikaalien innovaatioiden kohtaamispaikka 16 Millainen Otaniemestä tulee? 6 Muuntojoustavuus avain onnistumiseen 22 Työkaluja toimitilojen kehittämiseen 9 Trafi sai modernit tilat ja palvelut 24 Jari Sarjo: Tavoitteena hallittu muutos Timo Lindholm Ari-Pekka Keränen Jari Härkönen 9 Trafin tiloissa Rovaniemellä on vanhaa vain julkisivu. 18 Henkilöstön mukaan ottaminen tilasuunnitteluun helpotti Pohjois- Savon Ely-keskuksen Tommi Huttusen mukaan sopeutumista uuteen. 4 kontrahti 2/2013

5 pääkirjoitus 26 Fillarilla töihin! 22 Senaatti-kiinteistöjen Tanja Rytkönen- Romppanen istuu valtion toimitilastrategiaa päivittävässä työryhmässä. Työtä on tarkoitus käsitellä valtioneuvostossa ensi syksynä. VAKIOPALSTAT Lempipaikka 2 Avaimet toimiviin ratkaisuihin 22 Työhyvinvointi 26 Kurkistus ulos 28 Uusi elämä 30 Uutiset 31 Resumé 34 kontrahti Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa Tilaukset ja osoitteenmuutokset: sanna.brusila@senaatti.fi Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin Toimituskunta: Jari Auer, Karl Gädda, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn ja Suvi Vanto. Toimitus: Legendium Oy, puhelin Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Repro: Faktor Oy Paino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Silk 115/150 g/m 2 Kannessa: Finnveran aluejohtaja Tarja Tikkanen, kuva: Ari-Pekka Keränen Senaatti-kiinteistöt, Lintulahden ahdenkatu 5 A, PL 237, Helsinki Valtakunnallinen vaihde fax Sähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@senaatti.fiatti.fi Senaatti-kiinteistöt on työympä ympäristö- ja toimitila-asiantuntija, joka tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä pal veluja valtionhallinnolle. Toiminta tuu yhteiskunta vastuulliseen liike- perustoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen ojen vuokraus, investoinnit sekä palvelujen ja kiinteistöjen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Valtion tilankäyttö uudistuu Valtio uusi kiinteistöjen omistamista koskevan kiinteistöstrategiansa vuonna Nyt katse kääntyy tilojen käyttöön. Valtio päivittää vanhan olemassa olevan toimitilastrategiansa. Strategiaa valmistelevan työryhmän urakka on loppusuoralla. Tavoitteena on, että uudet, nykyajan haasteisiin paremmin vastaavat linjaukset otetaan näillä näkymin käyttöön vielä tämän vuoden aikana. Uuden strategian eräs keskeisiä periaatteita on se, että tiloissa on huomioitava valtion kokonaisetu suuri kokonaisuus on tärkeämpi kuin osaoptimointi. Käytännössä osaoptimointi tarkoittaa vaikkapa sitä, että yksittäisen viraston saama hieman edullisempi vuokratarjous yksityisiltä markkinoilta ei ole järkevä, jos se merkitsee samalla sitä, että valtion omistama kiinteistö jää tyhjäksi. Toimitilastrategian mukaan tilojen on tuettava valtion toimintaa. Tilaratkaisuilta odotetaan myös kustannustehokkuutta, yhteiskuntavastuullisuutta sekä ympäristönäkökulmien huomioonottamista. Strategiassa valtion yksiköitä tullaan kannustamaan myös yhteistyöhön tilojen käytössä sekä niiden tukipalveluiden hankinnassa. Se pyrkii myös vahvistamaan osaltaan ajattelutapaa, jonka mukaan»kaikki ovat valtiolla töissä». Samat hyvät ajatukset ovat eläneet valtionhallinnossa tietenkin jo aikaisemminkin, mutta uudessa strategiassa niiden painoarvo tulee selvästi kasvamaan. Strategiatyön tueksi teetetty kansainvälinen vertailu kertoo, että suuntaus on sama myös monissa muissa Euroopan maissa. Valtiot haluavat tehostaa tilankäyttöään ennen kaikkea kustannussyistä, mutta myös minimoidakseen ympäristövaikutuksia. Useimmissa maissa ollaan myös poliittisesti aikaisempaa a halukkaampia hyväk- symään keskitetty toimitilojen strateginen suunnittelu ja valvonta. Senaattilaisille uusi strategia tarkoittaa sitä, että asiakkaan vaatimukset toimitilojen suhteen tule- vat osittain muuttumaan. Tämä on haaste, jota olemme osanneet ennakoida ja johon olemme jo alkaneet valmistautua. Senaatti-kiinteistöt otti viime vuonna käyttöön uuden tilaratkaisu prosessin. Prosessin aikana kartoitetaan yhteis- työssä asiakkaan kanssa työympäristötarpeet ja tuotetaan niihin yhdessä soveltuvin ratkaisu. Hyvä ratkaisu täyttää mahdollisimman hyvin valtion uuden toimitilastrategian asettamat kriteerit. Juha Lemström, Senaatti-kiinteistöt, operatiivinen johtaja kontrahti 2/2013 5

6 Muuntojoustavuus avain onnistumiseen Monessa ministeriössä ja virastossa pohditaan, miten tilatehokkuuden paineissa saadaan rahat venytettyä ja samalla luotua turvalliset ja terveelliset tilat henkilöstölle. Pasilan poliisitalo -hankkeessa muunneltavuus nousi ykkösasiaksi. Teksti Tuija Holttinen 6 kontrahti 2/2013

7 Jari Härkönen Plugi Tekninen johtaja Pirkko Paavola- Häggblom kiittää Pasilan poliisitalon -hankkeen eri osapuolia avoimesta ja ennakkoluulottomasta yhteistyöstä.»mikä on seinissä kiinni, on kentältä pois.» vasti huimasti kehittyvä mobiiliteknologia mahdollistavat luonnollisesti sen, että tilankäytössä säästyneitä euroja saadaan siirrettyä kenttätyöhön. Poliisihan ei toimi kuin palokunta, joka lähtee liikkeelle hälytyksen tullessa. Meidän täytyy olla koko ajan käytettävissä ja näkyvillä siellä missä ihmiset ovat. Poliisin pääperiaate on toimia ennaltaehkäisevästi», Palsio kertoo. Poliisihallituksen tekninen johtaja Pirkko Paavola-Häggblom tuntee haasteet. Hän haluaa nostaa Helsingin poliisilaitoksen vuosi sitten toteutuneen toimitilamuutoksen esiin hyvänä ja onnistuneena projektina. Avoimuutta, ennakkoluulottomuutta ja hyvää yhteistyötä löytyi niin poliisilta kuin kaikilta muiltakin toimijoilta hankkeen suunnittelijoista sen toteuttajiin.»poliisihallitus johtaa poliisin toimitilahallintoa, mutta Helsingin poliisilaitos oli äärimmäisen hienolla tavalla mukana tässä projektissa. Lähes koko toiminta pystyttiin sijoittamaan Pasilaan kesken siellä jo käynnistyneen hankkeen. Syntyi mittavia toimitilasäästöjä ilman että toiminnallisuus häiriintyi», Paavola- Häggblom kertoo. Käyttäjänsä oloinen talo Poliisin palveluksessa 40 vuotta työskennellyt materiaali- ja toimitilahallinnosta vastaava Markku Palsio muistuttaa, että poliisilla toiminnallisuus ratkaisee enemmän kuin ulkoiset puitteet. Pasilan poliisitalo kuvastaa kuitenkin onnistuneesti poliisin arvoja, joihin kuuluvat muun muassa palveluperiaate, oikeudenmukaisuus, henkilöstön hyvinvointi ja ammattitaito talossa tehdään kansalaista turvaavaa työtä.»mikä on seinissä kiinni, on kentältä pois. Onnistuneet tilaratkaisut ja jatku- Muutoksia matkan varrella Alun perin vuonna 2006 alkanut poliisitalohanke ehti matkan varrella laajentua. Poliisin toimitilajohtamisen vastuunkanto vaihtui kesken hanketta vuonna 2010 perustetulle poliisihallitukselle. Mukaan tuli muutoksia niin tilankäytön vaatimuksiin kuin tilaan sovitettavien henkilöiden määrään ja työtapojen uudistuksiin. Muun muassa tilankäyttöä tehostettiin tekemällä tiimityyppisiä tiloja ja jättämällä osa yksilö työhuoneista rakentamatta. Talouspäällikkö Ismo Mäenpää Helsingin poliisilaitokselta toteaa, että tehdyillä toimenpiteillä saatiin ratkaistua Helsingin poliisilaitoksen tilantarve yllättävän hienosti.»tilat ovat tarkoituksenmukaiset ja avotilojen vuoksi erittäin muuntojoustavat. Muuntojoustavuutta on tarvittu, koska Pasilan toimitiloissa työskentelee nykyisin yli 400 henkilöä enemmän kuin alun perin oli suunniteltu», Mäenpää jatkaa.»uudistuksessa poliisi sai kaikki tarvitsemansa erikoistilat, kuten virkaautohallin, laboratoriot, ampumaradan kontrahti 2/2013 7

8 Plugi»Mobiiliteknologian ansiosta tilankäytössä säästyneitä euroja saadaan siirrettyä kenttätyöhön.» sekä voimankäyttötilat Pasilaan. Jonkin verran Helsingin poliisin toimintoja on edelleen Malmilla ja Itäkeskuksessa, mutta yleisesti ottaen toiminnan logistiikka ja johtaminen on helpompaa, kun on yksi tukikohta josta löytyy kaikki.» Henkilöstö on ykköstilalla Pirkko Paavola-Häggblom painottaa, että henkilöstön hyvinvoinnin tulee olla ykkös asia.»homma ei toimi, jos henkilöstö voi huonosti. Poliisihallitus on kehittänyt rakenteellisen poliisitalokonseptin ja yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa työviihtyvyyttä ja toimitilojen toiminnallisuutta on kehitetty. Työympäristön konseptoinnilla pääsimme myös merkittäviin kustannussäästöihin.» Pasilan toimitiloja kyettiin muuntamaan hankkeen aikana toimitilakonseptin mukaisiksi. Lisäksi turvallisuusvaatimukset niin ulkoisen kuorisuojauksen ja kulunvalvonnan kuin sisäisen turvallisuudenkin osalta on toteutettu poliisihallituksen ohjeiden mukaisesti. Esimerkiksi vanhassa poliisitalossa ei ollut lainkaan poliisipihaa, joka lisää nimenomaan henkilöstön turvallisuutta ja on osa poliisihallituksen poliisitalokonseptia. Markku Palsio huomauttaa lisäksi, että tilahallinnossa myös lainsäädännöllä ja EU-säädöksillä on vaatimuksia tilojen suhteen. Poliisissa ollaan uusiin toimitiloihin tyytyväisiä, vaikka muutosvastarinnalta ei Pasilassakaan hankkeen eri vaiheissa toteutetusta hyvästä informoinnista huolimatta täysin vältytty. Ismo Mäenpään mukaan suurin muutos henkilöstön näkökulmasta oli niin sanotuista koppikonttoreista siirtyminen 2 8 hengen ryhmätyötiloihin. Käytössä ryhmätyötilat ovat kuitenkin osoittautuneet toimiviksi varsinkin tiedon siirtymisen kannalta. Pasilan poliisitalo Työssä viihtyminen on tärkeää, ja siihen voi vaikuttaa kuuntelemalla käyttäjiä ja huomioimalla pienetkin asiat. Työtyytyväisyyttä voidaan parantaa usein jo pienillä teknisillä muutoksilla ja kuuntelemalla herkällä korvalla tilan varsinaisia käyttäjiä. Ison organisaation iso muutos Talo toimii ja osapuolet ovat tyytyväisiä. Muutos on kuitenkin jatkuvaa, eikä kukaan osaa tarkkaan ennustaa, miltä poliisin toiminnot näyttävät vaikkapa viiden vuoden kuluttuja. Poliisikomentaja Jukka Riikonen odottaa joustavuutta muutos- ja ylläpitohankkeilta. Muutostyöt on kyettävä toteuttamaan kustannustehokkaasti ja ammattitaidolla asiakkaan tarpeita kuunnellen. Pirkko Paavola-Häggblom peräänkuuluttaa joustavuutta jatkossakin kaikkiin käytäntöihin. Koko porukka on saatava hitsautumaan yhteen hakemaan yhteistä päämäärää.»senaatti-kiinteistöjen kanssa meillä on nytkin menossa käyttäjäsähkö-projekti, jossa seurataan veden, lämmön ja sähkön kulutusta. Pasilan poliisitalo on kohteena haastava, talo on käytännössä toiminnassa 24/7 ympäri vuoden. Energia-asioissa meillä ei ole vertailukohtaa, vaan pitää saada ensin muutaman vuoden trendi näkymään, jotta voimme verrata Pasilaa Pasilaan.» Pitkään kestänyt Pasilan poliisitalo -hanke aloitettiin vuonna Kaikkiaan kolmea rakennusta toimitilat 1 ja 2 ja parkkitalo koskeva hanke saatiin käyttöön keväällä Pasilan toimitilojen kokonaispinta-ala on noin neliömetriä. Tiloissa työskentelee noin henkilöä. Malmin poliisitalossa on noin sata kenttämiestä ja pieni lupapalvelupiste. Myös Itäkeskuksen kiinteistössä on lupapalvelua. Ratsupoliisi ja venepoliisi toimivat vanhoissa kiinteistöissään. 8 kontrahti 2/2013

9 palvelut Trafi sai modernit tilat ja palvelut Lapin rajavartioston vanha kasarmirakennus koki täydellisen muodonmuutoksen. Trafin Rovaniemen väki pääsi maaliskuussa muuttamaan sisään uudistetun talon uumeniin, jossa vanhaa oli vain julkisivu. Senaatti-kiinteistöjen tuottamat käyttäjäpalvelut helpottavat arkea. Teksti Mia Sivula Kuvat Timo Lindholm Henkilöstöravintola Santsin läsnäoloseinän kautta voi jutella etelän kollegoiden kanssa. Seinän kautta aukeaa yhteys 800 kilometrin päässä sijaitsevaan Trafin Vallilan kahviotilaan. Kun Trafi avasi pohjoisimman toimipisteensä Rovaniemelle vuonna 2009, sen päätoiminnoiksi määriteltiin verotus-, rekisteri- ja asiakirjahallinnon pito. Toiminnot hajautettiin ensimmäisten vuosien ajaksi eri puolille Rovaniemeä kolmeen eri rakennukseen. Aiesopimus Lapin rajavartioston 1950-luvulla rakennettujen tilojen peruskorjaamisesta syntyi Trafin ja Senaattikiinteistöjen välillä saman vuoden lopussa. kontrahti 2/2013 9

10 »Pidämme säännöllisiä tapaamisia, jotta laatu pysyy korkeana.» ISS Palvelut Oy:n siivooja Tarja Mäki-Maunus piti Trafin paikat puhtaina jo vanhoissa toimistotiloissa.»näitä uusia pintoja on ollut kiva siivota», hän sanoo. Virastomestari Pia Korpivaaran ensimmäinen kuukausi Trafin uusissa tiloissa oli yhtä suurta muuttomylläkkää. Rovaniemen kolme eri toimipistettä rysäytettiin kerralla saman katon alle. Keittiötyöntekijä Anna Sormunen voi keskittyä kokkaamisen sijaan ruoan jakeluun. Lounas tulee Trafin keittiöön valmiina Rovaniemen virastotalolta. Peruskorjaus pääsi alkamaan herkullisesta asetelmasta, sillä iso osa tilasuunnittelun ratkaisuista oli jo valmiina.»helsingin Vallilassa toimiva Trafi oli ottanut uudet tilat ja käyttäjäpalvelut Senaatti-kiinteistöiltä keväällä Monistimme saman konseptin tänne Rovaniemelle. Toimitilakonseptin mukaiset tilaratkaisut, värit ja materiaalit toistuvat nyt molemmissa toimipisteissä. Kun tässä käytävällä seisoo, ei voi arvata, kummassa talossa on», kertoo Simo Karlsson, Trafin asiointipalveluiden yksikönpäällikkö. Senaatti-kiinteistöjen Pohjois-Suomen alueen Rovaniemen toimipisteen kiinteistöpäällikkö Kari Hiltunen oli kilpailuttamassa Trafin käyttäjäpalveluiden palveluntuottajia.»senaatti-kiinteistöt tuottaa nyt sopimuksen mukaisesti Trafille puhtaus- ja virastomestaripalvelut sekä turvallisuuspalvelut. Niihin sisältyvät kulunvalvon- 10 kontrahti 2/2013

11 palvelut Jokaisesta kerroksesta löytyy neuvotteluhuone, josta käsin voi ottaa etäyhteyden toiselle puolelle maata. Videoneuvotteluiden myötä Trafilla kuluu matkustamiseen yhä vähemmän rahaa. ta-, videovalvonta-, rikosilmoitus- ja hälytysvartiointipalvelut», Hiltunen kertoo. Yksityiskohtaiset palvelunkuvaukset Ravintolapalveluissa päädyttiin samanlaiseen ratkaisuun kuin Trafin Vallilan toimipisteessä. Senaatti-kiinteistöt kilpailutti palvelut, mutta Trafi teki sopimuksen suoraan palveluntuottajan kanssa. Ruoka valmistetaan nyt valtion virastotalossa sijaitsevassa Kuukkeli-ravintolassa, mistä se kuljetetaan Trafin pieneen jakelukeittiöön.»palvelukuvaukset käytiin perusteellisesti läpi ensin Senaatti-kiinteistöjen, sitten jokaisen palveluntuottajan kanssa. Se on helpottanut palveluiden käyttöönottoa», Karlsson sanoo.»kävimme läpi yksityiskohtaisesti, mitä odotamme kultakin palveluntuottajalta. Vaikka olemme olleet tiloissa vasta vähän aikaa, palvelut ovat lähteneet toimimaan erinomaisesti. Toki asiaa auttaa se, että olemme pyörittäneet samaa konseptia Senaatti-kiinteistöjen kanssa jo Helsingissä.»»Pidämme Senaatti-kiinteistöjen, Trafin ja palveluntuottajien kesken jatkossa säännöllisiä tapaamisia, jotta laadun taso pysyy korkeana. Palveluiden toimivuutta arvioimme ensimmäisen kerran toukokuussa», Hiltunen kertoo. Virastomestari on joka paikan höylä Trafin aulapalvelussa työskentelevä virastomestari Pia Korpivaara on yksi palveluntuottajista ja yksinäinen soturi lajissaan. Lähin samaa työtä tekevä kollega löytyy Helsingistä.»Yksin työskenteleminen ei minua haittaa. Asun vanhassa talossa, ja minulla on kolme lasta. Ongelmanratkaisukykyä löytyy», Korpivaara hymyilee. Kun Trafi teki palvelusopimuksen virastomestarin tehtävistä ISS Palvelut Oy:n kanssa, Korpivaaran tehtävänkuva määriteltiin tarkasti.»käytännössä työpäiväni vaihtelevat hyvin paljon. Työni on liikkuvaa. Menen sinne, missä minua kulloinkin tarvitaan. Jos kopiokone menee jumiin, selvitän sen, tai jos en itse osaa, kutsun korjaajan. Lajittelen postin, hankin Trafin henkilökunnan kulkuluvat ja luovutan matkakortit, teen tilavarauksia ja ylläpidän toimistotarvikevarastoa», Korpivaara luettelee. Trafilta tulevia sisäisiä palvelupyyntöjä tupsahtelee Korpivaaran näyttöpäätteelle pitkin päivää. Niiden mukaan hän menee sinne, missä apua tarvitaan, oli kyseessä sitten vuotava vesihana tai rikkoontunut toimistotuoli.»seuraan Trafilta tulevia palvelupyyntöjä myös valtakunnallisesti. Jos jostakin kontrahti 2/

12 »Trafin uudet toimitilat valmistuivat kolmessa eri vaiheessa kolmen vuoden sisällä», kertoo Senaatti-kiinteistöjen Pohjois-Suomen alueen Rovaniemen toimipisteen kiinteistöpäällikkö Kari Hiltunen. Entisestä varusmiesten ruokalasta sukeutui tila, josta käsin Trafi hoitaa ajoneuvoveroasioita. Työpisteitä on kolmisenkymmentä, ja työvalaisimiksi valikoituivat energiatehokkaat ledit. toisesta toimipisteestä tulee työpyyntö, jonka pystyn hoitamaan, teen sen.» Säästöä ledeillä Avokonttoreiden äänimaailma on yhtä vaimea kuin jos istuisi pumpulipussin sisällä. Rovaniemellä työskentelee noin 70 trafilaista. Pääluku nousee liki sataan vuoteen 2015 mennessä. Töitä tehdään nyt isommissa ja pienemmissä tiloissa, joissa riittää avaruutta, pehmeää äänimaailmaa ja valoa. Koska talvi on Rovaniemen korkeudella pitkä ja päivänvaloa on vähän, valaistukseen haluttiin kiinnittää erityistä huomiota. Yleis- ja työpöytävalaisimiksi valittiin pääosin ledit. Niihin päädyttiin paitsi ympäristöystävällisyyden, myös pienen sähkönkulutuksen vuoksi.»kesäkuussa, kun pidämme tupaantuliaiset, meillä pitäisi olla jo saatavilla ensimmäisiä lukuja siitä, kuinka paljon sähköä tulemme ledeillä säästämään», Simo Karlsson sanoo. 12 kontrahti 2/2013

13 palvelut Trafin asiointipalveluiden yksikönpäällikkö Simo Karlsson on tyytyväinen.»yhteistyö palveluntuottajien kanssa on lähtenyt uusissa tiloissa mutkattomasti käyntiin.» Akustointi oli valaistuksen ohella toinen iso kokonaisuus, johon satsattiin. Kattolevyt, seinäpinnat ja työpisteitä erottavat sermit ovat kaikki akustoituja. Avokonttoreiden äänimaailma on yhtä vaimea kuin jos istuisi pumpulipussin sisällä. Vaikka avokonttorin akustiset levyt imevätkin ääntä, joskus tarvitaan myös rauhallista yksityistä tilaa.»siksi jokaisesta kerroksesta löytyy pieni vetäytymistila, missä on sohva ja liukuovi. Avotila voi olla hankala paikka, jos täytyy hoitaa puhelimessa jotakin omaa asiaa.» Lisää ekologisia valintoja Trafi voi ylpeillä myös vähäisellä paperinkulutuksella. Iso osa Trafin asiakirjoista on sähköisessä muodossa.»paperinkulutus pieneni jo silloin, kun siirryimme kaksipuoliseen tulostukseen. Nyt meillä on käytössä myös turvatulostus. Se tarkoittaa, että tulostaa voi vain omalla tunnuksella. Paperinkulutus ja paperijätteen määrä vähenivät sen myötä merkittävästi», Karlsson kertoo. Joka kerroksesta löytyvät neuvottelutilat kätkevät sisäänsä kolmannen ekologisen ulottuvuuden, etäyhteyden.»kun neuvotteluhuoneesta tai omalta koneelta voi ottaa videoyhteyden toiselle puolen maata, matkustamiseen kuluu yhä vähem män rahaa, ja hiilijalanjälki pienenee.» Trafin Rovaniemen toimipisteen peruskorjaus- ja muutostyö Valmistumisvuosi: 2013 Pääsuunnittelija: Arkkitehdit Oy Janne Lehtipalo Pääurakoitsija: Rakennus P. Jokelainen Oy LVI-työt: LVI-Asema Oy Sähköurakoitsija: YIT Kiinteistötekniikka Sisustussuunnittelu: Sisustusarkkitehtitoimisto Carola Rytsölä Palvelut Senaatti-kiinteistöltä: kontrahti 2/

14 Radikaalien innovaatioiden kohtaamispaikka Tulevaisuuden Otaniemi on kansainvälisesti sykkivä tieteen, taiteen ja talouden innovaatiokeskittymä. Sen miljöö, moderni puurakentaminen ja jännittävät uudet alue- ja tilaratkaisut viestivät yhteisöllisyydestä, hiilineutraalista rakentamisesta, älykkäästä ja käyttäjäystävällisestä teknologiasta, avoimuudesta ja paljon muusta. Teksti Olli Manninen Arkkitehtitoimisto SARC Arkkitehtitoimisto NRT VTT:n ydinturvallisuustalo. Luonnossuunnitelman on laatinut Arkkitehtitoimisto SARC. InnOta-hankkeen esiselvitys. Arkkitehdit NRT. Hankkeen suunnittelukilpailu käynnistyy syksyllä Otaniemestä kasvaa Suomen uuden talouskasvun moottori, joka houkuttaa alueelle opiskelijoita, tiedeyhteisöjä, yrityksiä ja uudentyyppisiä palveluita. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu ympäristö ja viereinen Natura-alue lisäävät elämyksellisyyttä alueella, jonka asukasmäärän ar vioidaan ainakin tuplaantuvan nykyisestä. Visiot ovat huimia, mutta toteuttamiskelpoisia, kun kaikilla osapuolilla on halua lähestyä avoimin silmin Otaniemen kampusalueen, Keilaniemen ja Tapiolan alueen kehittämismahdollisuuksia. Jo historia velvoittaa tähtäämään vain huipulle luvulla rakennettu Teknillinen korkeakoulu ja Teekkarikylä olivat aikanaan kansainvälisesti uraauurtava keskittymä. Nyt Otaniemestä kaavaillaan maailmanluokan innovaatiokeskittymien edelläkävijää ja suunnannäyttäjää.»kansallinen velvollisuutemme alueen suurimpana maanomistajana on omalta osaltamme mahdollistaa visioiden toteutuminen ja tarjota asiakkaillemme mahdollisimman innovatiivisia palveluita ja työympäristöjä», sanoo Senaattikiinteistöjen johtava asiantuntija Tuomo Hahl.»Haluamme myös olla mukana edistämässä aluekehittämisen ja rakentamisen uusia prosesseja. Tähän Otaniemen käynnissä olevat kaavoitus- ja rakentamishankkeet tarjoavat konkreettisen kehittämisympäristön», hän jatkaa. Myös julkisten hankkeiden kilpailuttamisessa haetaan uudenlaisia ratkaisuja.»tekesille, Finprolle, Finnveralle ja GTK:lle rakennetaan uusi, yhteinen toimitalo Otaniemeen. Hanke kulkee nimellä InnOta-hanke ja siinä kehitetään yhteistoimintamalleja, joiden avulla voidaan joustavasti toteuttaa uusia ratkaisuja suurissakin julkisissa hankkeissa.» Senaatti-kiinteistöt ja Aalto-yliopistokiinteistöt Oy ovat yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa käynnistäneet Otaniemen maankäytön viitesuunnitelman, niin sanotun Masterplanin laatimisen.»kun alueella on suunnitteilla useita isoja alue- ja rakennushankkeita samaan aikaan, on hyvä olla alusta, johon suunnitelmat yhdistetään, ja jossa niitä tarkastellaan ja arvioidaan kokonaisuutena. Tässä yhdistämisessä, havainnollistamisessa ja arvioinnissa käytetään apuna tietotekniikan viimeisiä mahdollisuuksia.» Talouskasvun moottori ja elämyksellinen asuntoalue Otaniemen kehittäminen sai uutta potkua päätöksestä rakentaa metro Espooseen. Otaniemen kautta kulkevan Bussi-Jokerilinjan muuttaminen Raide-Jokeriksi liittää Otaniemen täydellisesti pääkaupunkiseudun raidejärjestelmään. Monipuoliset julkiset kulkuyhteydet ovat osaltaan kirit- 14 kontrahti 2/2013

15 A R K - house arkkitehdit Oy Otarannan ja Servinniemen lisärakentamista. ARK-house Arkkitehdit Oy. Arkkitehtitoimisto NRT Kivimiehenrannan lisärakentamista. Arkkitehdit NRT. Senaatti-kiinteistöt Otaniemen alueella Otaniemessä on valtion maita 54 hehtaaria ja vesialuetta 51 hehtaaria. Otaniemen alueeseen välittömästi liittyvällä Laajarannan ja Elfvikin alueella on lisäksi Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa asemakaavoittamattomia maaalueita 40 hehtaaria. Otaniemessä on Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa rakennettua toimitilaa brm 2. Nämä on vuokrattu VTT:n, Geologian tutkimuskeskuksen, Mittatekniikan keskuksen, Tullilaboratorion ja meri- ja rajavartiokoulun käyttöön. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt on vuokrannut maaalueita Otaniemeen rakennettujen opiskelija-asuntojen käyttöön. täneet useiden toimijoiden halua keskittää toimintojaan sinne, missä niiden kannalta kiinnostavat ekosysteemit jo muutenkin sijaitsevat. Aalto-yliopisto on keskittämässä toimintansa Otaniemen keskustaan, josta on käynnissä Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämä kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu Campus Tekesille, Finnveralle ja Finprolle suunnitellaan alueelle GTK:n tilojen yhteyteen yhteisiä, noin neliön toimitiloja, joihin tulee yli 600 lisätyöpaikkaa. VTT:lle ollaan suunnittelemassa noin neliön laajuista ydinturvallisuustaloa. Tiede- ja talousyhteisöjen hankkeiden lisäksi Otaniemen alueelle tullaan raken- tamaan lisää opiskelija- ja tutkija-asuntoja sekä monipuolista normaalia asuntotuotantoa, jotta alueelle syntyy riittävästi asukaspohjaa erilaisten koko yhteisöä palvelevien palveluiden kehittämiselle. Otaniemen väestömäärä tulee vähintäänkin tuplaantumaan, kun kaavaillut rakennushankkeet valmistuvat. Otaniemen alueeseen välittömästi liittyvä Laajarannan-Elfvikin alue tarjoaa luontevan laajennusalueen Otaniemen toiminnoille. Vaikka Otaniemen kehittämiseen liittyy useita ratkottavia kysymyksiä ja rajoitteita, ovat ne myös mahdollisuuksia uudenlaisen monipuolisen alueen kehittämiseen. Alueen kainaloon jäävä NATURA-alue ja Otaniemen alueen kuuluminen rakennetun kulttuuriympäristön suojelualueiden (RKY) joukkoon asettavat Otaniemen kehittämiselle reunaehtoja, mutta ne ovat samalla Otaniemen omaleimaisuuden vankka perusta. kontrahti 2/

16 Millainen Otaniemestä tulee? Jukka Mäkelä, Espoon kaupunginjohtaja taniemen, Keilaniemen ja»otapiolan muodostamalle T3-alueelle kymmenen vuoden aikana kohdennettavat, noin viiden miljardin euron taloudelliset panostukset luovat edellytykset Otaniemen nostamiseen todella raskaaseen sarjaan Euroopan ja koko maailman innovaatiokeskittymien joukossa. Alueesta tulee Suomen uuden talouskasvun moottori, jonka vaikutukset eivät rajoitu vain Otaniemeen tai Espooseen vaan säteilevät elinvoimaa huomattavasti laajemmalle alueelle. Koko Suomen kannalta on kohtalon kysymys, että tänne syntyy uusia osaamisintensiivisiä yrityksiä ja työpaikkoja.» 1949 Valtio hankki Otaniemen alueen Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n uudeksi sijoituspaikaksi. Alueen suunnittelukilpailun voitti Alvar Aalto, jonka kilpailuehdotusten suuntaviivojen mukaisesti rakentaminen alkoi välittömästi VTT:n päärakennus Teknillinen korkeakoulu muutti Otaniemeen Helsingin kantakaupungista Teknillisen korkeakoulun päärakennus valmistui Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT muutti Otaniemeen. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan rakennus Dipoli valmistui koko Otaniemen aluetta koskeva Alvar Aallon toimiston laatima asemakaavaluonnos valtio hankki Laajarannan ja Elfvikin alueet Otaniemen toimintojen laajennusalueeksi kontrahti 2/2013

17 Tuula Teeri, rehtori, Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto kehittää omia kampusalueitaan kohti elävää, avointa ja vuorovaikutteista tutkimuksen, oppimisen ja innovaatioiden ekosysteemiä, jossa yliopisto tekee työtään yhdessä monien erilaisten kumppaniensa kanssa. Yliopiston Design Factory ja Start-up Sauna toimivat jo nyt esimerkkeinä uudesta oppimisen, yhteistyön ja yrittäjyyden kulttuurista. Otaniemen, Keilaniemen ja Tapio lan alueen kehittämiseen tar vi taan jatkuvaa uteliaisuutta ja ennakko luulottomuutta uusille ideoille. Parhaiden ideoiden seulominen edellyttää tiivistä vuorovaikutusta ja molemminpuolista luottamusta. Toivon, että pystymme luomaan yhteisen vision tämän ainutlaatuisen innovaatioympäristön kehittämiseksi niin, että täällä viihdytään ja tehdään yhdessä maailmanluokan tuloksia.» Erkki Leppävuori, pääjohtaja, VTT Otaniemi luo aivan uudet edellytykset maailmanluokan ydinturvallisuuden tutkimukseen ja koulutukseen. Yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa uudessa laboratorioympäristössämme vie koko ajan tutkimusta ja koulutusta eteenpäin. Yhteistyömme yhdistettynä yritystoiminnan syntymiseen ja kasvuun luovat kiinnostavan tartuntapinnan myös kansainvälisille, merkittäville teknologiayrityksille. Aivan oleellista on Espoon kaupungin sitoutuminen maailmanluokan teknologiakeskittymän kehittämiseen. Senaatti-kiinteistöt luo puolestaan puitteet, jonka pohjalta vision toteutumiseen ponnistetaan.» Juha Sarkio, johtaja, yhteiset palvelut -vastuualue, Tekes InnOtasta tulee uudenlaisen asiakaskokemuksen kiintopiste, johon yritykset ja tutkimus laajalla skaalalla tulevat kuuntelemaan innovaatiotoiminnan uusia mahdollisuuksia, verkottumaan keskenään ja hakemaan erilaisia asiantuntijapalveluita sekä rahoitusta tulevaisuutensa menestykselle. Vision toteutuminen edellyttää aitoa halua ja sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen. Ilman sitä lopputulos on vain fyysinen talo, jossa työskentelee eri organisaatioiden henkilöitä. Nyt tarvitaan sopeutumiskykyä ja yhteiseen hiileen puhaltamista.» 1994 Rakennushallituksen teettämä Otaniemen maankäyttösuunnitelma valmistui Mittatekniikan keskus MIKES muutti Otaniemeen. VTT:n Digitalo Teknillisen korkeakoulun käytössä olleet rakennukset ja tonttialueet luovutettiin Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:lle. Otaniemen metrotunnelin louhintatyöt alkoivat Finnveran ja Finpron yhteisen toimitalon suunnittelukilpailu käynnistyy. jatketaan. kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu Campus 2015 ratkaistaan. Masterplanin laatiminen käynnistyy kontrahti 2/

18 Uusi tila on moderni, tehokas ja ekologinen Pohjois-Savon Ely-keskus ja Finnvera Oyj keskittivät Kuopiossa toimintansa yhteisiin tiloihin. Kahta suojeltua toimistorakennusta peruskorjattiin, ja niiden väliin rakennettiin uudisrakennus. Näin valmistui nykyaikainen, tehokas ja ekologinen toimitila. Teksti Jarmo Seppälä Kuvat Riikka Myöhänen ja Ari-Pekka Keränen Noin kolme vuotta sitten Pohjois-Savon Ely-keskus ja Finnvera aloittivat Kuopiossa uusien toimitilojen etsimisen. Tarjolla oli useita erilaisia vaihtoehtoja, mutta lopulta päädyttiin perinteisen hallintokorttelin rakennusten peruskorjaukseen ja uuden rakennuksen rakentamiseen. Suunnittelu tehtiin alusta lähtien tiiviissä yhteistyössä tulevien käyttäjien ja Senaatti-kiinteistöjen yhteistyönä. Kahden, vuonna 1954 rakennetun peruskorjatun toimistorakennuksen väliin tuli uudisrakennus. Näihin tiloihin sijoittuivat Ely-keskuksen 230 henkilöä ja Finnveran 75 henkilöä. Samassa kiinteistössä on myös 100-paikkainen ravintola, joka palvelee alueen virastoja ja yksityisiä käyttäjiä. Kortteliin rakennettiin myös pysäköintirakennus. Kallanranta 11:n kiinteistönhoito-, puhtaus-, energianhallinta- sekä ravintolapalvelut tuottaa ISS Palvelut. Palvelu on suunniteltu asiakaslähtöisesti kiinteistöjen loppukäyttäjien tarpeisiin, mikä syventää alueellisesti ISS:n ja Senaatti-kiinteistöjen yhteistyötä. Senaatti-kiinteistöt kilpailutti palvelut käyttäjien puolesta. Vanhaa ja uutta järven rannalla Kuopionlahden rannalla olevat rakennukset ja miltei koko kortteli ovat asemakaavalla suojeltuja, mikä osaltaan ohjasi suunnittelua ja rakentamista.»vanhojen rakennusten peruskorjaus suunnittelusta lvis-asennuksiin asti oli varsin vaativa tehtävä. Esimerkiksi sisätilojen kantavia rakenteita vahvistettiin hiilikuitunauhoilla ja talotekniikan vuoksi kellaritiloja syvennettiin», projektipäällikkö Kari Oravainen Senaatti-kiinteistöistä kertoo. Uudisrakennuksen ympärillä olevien vanhojen toimistorakennusten julkisivuihin on jätetty yksityiskohtana karhea tiilipinta. Tämän vastakohdaksi uudisrakennuksen kaikki julkisivut sekä keskiaulan ja rakennusten liittymäkattopinnat ovat 18 kontrahti 2/2013

19 kontrahti 2/

20 Palvelut on keskitetty yhdelle palveluntuottajalle. erikoislaminoitua lasia. Uudisrakennuksessa on viherkatto. Peruskorjattavissa tiloissa on käytetty uutuutena järjestelmää, jossa sekä lämmitys että viilennys toteutetaan lattian avulla. Aikataulu pysyi suunnitellussa Senaatti-kiinteistöjen aluejohtajan Jyrki Reinikaisen mukaan rakennushanke oli haasteellinen niin rakenteiden, ympäristötavoitteiden kuin 15 kuukauden aikataulun vuoksi. Lisäksi lähtökohtana oli se, että tilojen vuokrakulujen piti pysyä muuttumattomina. Senaatti-kiinteistöt toteutti peruskorjaus- ja uudisrakennusurakan rakennuttajana omana urakkana ja projektinjohtopalveluna pääurakoitsijamenettelyn sijasta.»kaavamuutos, hankesuunnitelman muuttuminen alkuperäisestä sekä julkisten hankintojen kilpailuttaminen aiheutti aluksi viivettä. Aikataulu otettiin kiinni siten, että suunnittelu ja toteutus tehtiin osin samanaikaisesti. Yli 30 urakoitsijaa ja heidän aliurakoitsijansa, yhteensä lähes 300 työntekijää, onnistuivat hankkeessa kuitenkin hyvin», Reinikainen sanoo. Uutta puhtia arjen työhön Tilojen suunnittelussa kaksi asiakasorganisaatiota ja Senaatti-kiinteistöt löysivät yhteisen sävelen hyvin. Suunnittelua tehostettiin erilaisin projektiryhmin, joissa henkilöstö osallistui päätöksentekoon. Lähtökohtina olivat työ- ja asiakaspalvelukulttuurin kehittäminen ja vuorovaikutteisuus.»finnveralla on kotipaikallaan Kuopiossa aluekonttori sekä pääkonttoritoimintoja. Mielestäni työnteko on alkanut sujua uusissa tiloissa luontevasti, ja henkilöstö»henkilöstö oli mukana suunnittelussa, joten uuteen sopeutuminen alkoi jo rakennusvaiheessa», Pohjois-Savon Ely-keskuksen hallintojohtaja Tommi Huttunen arvioi. Kallanranta 11 Finnveran aluejohtajan Tarja Tikkasen mukaan uudet tilat virkistävät, haastavat oppimaan ja kehittymään sekä antavat uutta puhtia arkeen. Käyttäjät: Pohjois-Savon Ely-keskus ja Finnvera Oyj Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt Kiinteistönhoito, puhtaus- ja vahtimestaripalvelut sekä ravintolapalvelut: ISS Palvelut Projektinjohtokonsultti: Pöyry CM Oy Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Rakennesuunnittelu: rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy LVIA-suunnittelu: Ins.tsto Granlund Oy Sähkösuunnittelu: AH-Talotekniikka Muita urakoitsijoita: Maanrakennuspalvelu Mikko Lyytinen Oy, Kuopion Monirakennus Oy, ARE Oy, Ilmapörssi Oy ja Kolmen Sähkö Oy on ottanut uudistuksen vastaan myönteisesti», Finnveran aluejohtaja Tarja Tikkanen arvioi. Tikkasen mukaan uudet tilat virkistävät, haastavat oppimaan ja kehittymään sekä antavat uutta puhtia arkeen. Toki joillekin tilanne on haastava.»siirryimme uuteen työskentelykulttuuriin eli jokaisella työntekijällä on monitilaympäristössä oma työpisteensä, minkä lisäksi rakennuksissa on pieniä neuvottelutiloja ja vetäytymispisteitä.» Uusi yhteisöllisyys näkyy siten, että yhteisiä kahvittelupaikkoja on lounaskahvilan lisäksi toimistotilojen eri kohdissa. Kahden eri viraston väki tapaa toisiaan myös epävirallisissa yhteyksissä. Työntekijöiden yksityisyyttä turvataan puolikorkeilla väliseinillä sekä seinien, lattioiden ja laipioiden äänieristysmate- 20 kontrahti 2/2013

21 »Hankkeen tiukka aikataulu onnistui tekemällä suunnittelu ja toteutus osin samanaikaisesti», Senaatti-kiinteistöjen aluejohtaja Jyrki Reinikainen kertoo. riaaleilla. Työtä voi tehdä pöydän ääressä tavallisella tai satulatuolilla istuen tai seisaaltaan. Henkilöstö mukana suunnittelussa Pohjois-Savon Ely-keskuksen hallintojohtaja Tommi Huttunen on tyytyväinen uusiin, muuntojoustaviin tiloihin.»kokonaisuutena vanhat rakennukset ja uudisrakennus yhdistyvät mielestäni hyvin. Aiemmin toimimme kolmessa eri kiinteistössä. Jo pelkästään samaan rakennukseen muuttaminen on iso edistysaskel», Huttunen sanoo.»perinteisistä toimistohuoneista luovuttiin, mikä on ollut suuri muutos. Henkilöstö oli mukana hankkeen suunnittelussa, joten ehkä suurin sopeutumisvaihe käytiin läpi jo rakennusvaiheessa. Sopeutuminen on toki yksilöllistä, mutta yleisenä arviona olemme lopputulokseen hyvin tyytyväisiä.» Ely-keskus toteutti uudistuksen yhteydessä erillisen työympäristön kehittämisprojektin, jossa erilaisten tilojen, kuten työpisteiden, neuvottelutilojen ja vetäytymistilojen määrää ja sijoittelua tarkasteltiin viraston toimintojen ja työtehtävien näkökulmasta. Omien työpisteiden lisäksi pohdittiin myös neuvottelu- ja vetäytymispisteiden käyttöä ja niiden oikeaa sijaintia. Neuvottelukeskus on yksi monista virastojen yhteisistä tiloista. Kahvila-ravintola on kaikkien yhteinen kohtaamispaikka, samoin lehtienlukuaula. Huttunen sanoo, että tilojen ilmastointi- ja lämpötilasäätöjä on tehty käyttöönottovaiheen aikana, joten siinä mielessä»valmista» on odotetusti vasta, kun käyttökokemuksia kertyy. kontrahti 2/

22 Työkaluja toimitilojen kehittämiseen Valtion toimitilastrategiaa päivitetään. Uudella strategialla halutaan edistää työympäristöjen joustavuutta, muuntuvuutta sekä energia- ja kustannustehokkuutta. Päätösten tueksi annetaan myös konkreettisia työvälineitä ja mittareita. Teksti Matti Välimäki Kuva Jari Härkönen Valtion nykyinen toimintatilastrategia on vuodelta Maailma on mennyt eteenpäin, joten strategiakin kaipaa päivitystä. Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Pauliina Pekonen ja Senaattikiinteistöjen johtava asiantuntija Tanja Rytkönen-Romppanen ovat mukana uutta strategiaa valmistelevassa työryhmässä.»uudessa strategiassa näkyvät viime vuosina korostuneet ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiat sekä muun muassa monitilaympäristöjen yleistyminen. Siihen tulee myös aikaisempaa enemmän konkretiaa ja täsmennyksiä», Pekonen kertoo.»se periaate, että valtion tilojen on tuettava toimintaa kustannustehokkaalla tavalla on tietenkin yhtä totta tänään kuin kahdeksan vuotta sitten», hän lisää. Rytkönen-Romppanen mainitsee, että strategiassa yritetään ennakoida myös sitä, minkälaista valtiolla tehtävä työ on vaikkapa vuosina ja miettiä, mitä haasteita se tiloille asettaa.»monilla hallinnonaloilla ja virastoissa on tehty myös omia strategioita tai valtakunnallisia toimitilakonsepteja, joissa muutoksiin ja tulevaisuuden haasteisiin on jo lähdetty vastaamaan.» Myös Senaatti-kiinteistöjen asema on muuttunut vuodesta Liikelaitoslain myötä se on nykyään valtion sisäinen toimitila-asiantuntija, jolta virastot voivat hankkia toimitiloja ja niihin liittyviä palveluja ilman kilpailutusta. Senaattikiinteistöt ei vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta vuokraa tiloja muille kuin valtion yksiköille. Strategiatyö aloitettiin viime vuoden marraskuussa. Tarkoituksena on, että uusi toimitilastrategia käsiteltäisiin valtioneuvostossa syksyllä Monimuotoista ja tehokasta Mutta miten valtiolla tehtävä työ sitten muuttuu ja miten se vaikuttaa työtiloihin?»yksi, jo tällä hetkellä selvästi näkyvä trendi on tietenkin etätyön yleistyminen. Ihmisiä ei aina välttämättä tavata kasvotusten, vaan virtuaaliympäristössä. Sähköinen asiakaspalvelu yleistyy», Pekonen miettii.»työntekijä voi entistä useammin päättää, tekeekö hän töitä kotona vai työpaikalla», Rytkönen-Romppanen lisää. Asiantuntijoiden mukaan työpaikoilla tarvitaan tämän takia monimuotoisia, muuntuvia tiloja, jotka tukevat myös työntekijöiden kohtaamista ja uusien ideoiden syntyä. Erityisasiantuntija Pauliina Pekonen VM:stä (vas.) ja johtava asiantuntija Tanja Rytkönen-Romppanen istuvat uutta toimitilastrategiaa valmistelevassa työryhmässä. 22 kontrahti 2/2013

23 Toisaalta työtilaa tarvitaan työntekijää kohden vähemmän kuin ennen. Kehitys tukee näiltä osin hyvin myös energiansäästö- ja kustannustehokkuustavoitteita. Vanhassa toimitilastrategiassa toimistotyyppisen toimitilan tavoitteeksi määriteltiin 25 m 2 /työntekijä.»uudessa strategiassa tavoite tulee olemaan kunnianhimoisempi, mutta tarkkaa neliömäärää ei ole vielä määritelty».»ideana on, että strategiaan tulisi myös muita konkreettisia mittareita, mahdollisesti esimerkiksi hiilijalanjälki henkilötyövuotta kohden», Pekonen kertoo. Enemmän yhteiskäyttöä Yksityissektorilla on hyviä kokemuksia tilankäytön tehostamisesta. Pekonen arvioi, että myös valtiolla on paljon tehostamispotentiaalia. Strategiassa pyritään huomioimaan myös valtion organisaatioiden nykyiset ja tulevat muutospaineet.»strategiassa pyritään vahvistamaan sitä, että tiloja otettaisiin entistä enemmän yhteiskäyttöön eri yksiköiden kesken. Uskomme, että tulevaisuudessa siirrytään yhä enemmän siihen ajattelumalliin, että työssä ollaan ensisijaisesti valtiolla eikä jossakin sen organisaatiossa.»»itä-pasilaan on jo tarkoitus rakentaa useita valtion hallinnon yksiköitä palveleva working lounge -tyylinen tila. Paraikaa valtionhallinnossa mietitään myös esimerkiksi ministeriökampusta.»»ainakin erilaisten kokoustilojen ja auditorioiden yhteiskäyttö voisi olla huomattavasti nykyistä laajempaa.» Valtionhallinnossa työtilat ovat nykyään usein vajaakäytössä:»kun asiaa on tiedustelu, niin käyttöasteen on arvioitu olevan 80 prosenttia. Tutkimuksissa käyttöasteeksi on paljastunut 40 prosenttia. Ihmisiä on koko ajan niin paljon kokouksissa, työmatkoilla ja lomilla.»»olennaisen tärkeää on myös tiedonkulun kehittäminen eli esimerkiksi se, että uusia tiloja tarvitsevat tietävät ajoissa, kun joltakin muulta yksiköltä vapautuu tiloja.» Pekonen arvioi, että valtion toimitilastrategia tulee näyttämään suuntaa ja vaikuttamaan päätöksiin erilaisissa»konkreettisissa tarkistuspisteissä», kuten uusia sopimuksia solmittaessa. Ajankohtaista maailmallakin Senaatti-kiinteistöt on teettänyt strategiatyön avuksi kansainvälityksen selvityksen. Siinä kartoitetaan minkälaisia valtion toimitiloja ohjaavia periaatteita on käytössä Isossa-Britanniassa, Belgiassa, Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Alankomaissa. Selvityksen mukaan kaikissa näissä maissa pyritään lisäämään toimitilojen energia- ja kustannustehokuutta. Kehitykseen ovat vaikuttaneet muun muassa valtiontalouksien säästöpaineet, kasvanut ympäristötietoisuus sekä yksityissektorin antama esimerkki. Monessa maassa tutkitaan paraikaa erityisesti valtion toimitilojen käyttöastetta.»britanniassa keskustellaan myös yleisistä tavoista, joilla työn tekemistä voidaan tehostaa. Britit korostavat esimerkiksi monipaikkaiseen työhön, joustavaan työskentelyyn sekä tietotekniikkaan liittyviä mahdollisuuksia. He painottavat, että on tärkeätä muuttaa perinteisiä toimintakulttuureja», Tanja Rytkönen- Romppanen Senaatti-kiinteistöistä kertoo. Tilojen käyttöasteet ovat nyt tapetilla. kontrahti 2/

24 Tavoitteena HALLITTU MUUTOS Valtionhallinnon rakennemuutos asettaa Senaatti-kiinteistöille entistä suurempia palveluodotuksia. Toimitusjohtaja Jari Sarjo haluaa vastata asiakkaiden muutostarpeisiin aktiivisesti, mutta hallitusti valtion kokonaisetua unohtamatta. Teksti Pirjo Kupila Kuva Suvi-Tuuli Kankaanpää Valtionhallinnon rakennemuutos on asia, johon toimitusjohtaja Jari Sarjo on törmännyt säännönmukaisesti asiakastapaamisissaan viime heinäkuusta lähtien. Hän aloitti silloin Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtajana. Parisataa asiakkaiden edustajaa tavattuaan hän sanoo, että harvalle valtion virastolle on täysin selvää, mitkä ovat heidän toimintansa reunaehdot viiden vuoden päästä.»jos rakennemuutos ei ole virastossa jo menossa, niin jotain muutoksia sen toimintaan on tulossa tai ainakin suunnitteilla», hän sanoo. Rakenteellisilla muutoksilla Sarjo tarkoittaa tilanteita, joihin virastot joutuvat, kun niitä yhdistetään, niiden toimintoja organisoidaan uudelleen tai mahdollisesti jopa lakkautetaan tai kun ne saavat uusia tehtäviä. Useimmiten näihin liittyy myös toiminnallisia muutoksia, kuten uusien työtapojen ja teknologioiden käyttöönottoa. Senaatti-kiinteistöissä valtionhallinnon rakennemuutos näkyy eritasoisina toimitilojen muutosprojekteina, joita on menossa toistasataa.»asiakkaamme joutuvat toteuttamaan rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksiaan tiukassa taloustilanteessa. Se asettaa meille kovia palveluodotuksia. Uusien työympäristökonseptien ja erilaisten asiantuntijapalveluiden kysyntä kasvaa nopeasti asiakkaidemme keskuudessa», Sarjo sanoo. Toimitilojen muutostyöt ovat kuitenkin varsin hitaita prosesseja ja virheinvestoinnit niissä käyvät kalliiksi. Senaatti-kiinteistöillä on valtion toimitilaasiantuntijana myös vahva mandaatti vaalia valtion kokonaisetua. Tehdäkseen järkeviä investointeja, jotka palvelevat kaikkien etua, Senaatti-kiinteistöt tarvitsee Sarjon mukaan paremman kokonaiskuvan siitä, miten valtion rakennemuutos tulee vaikuttamaan toimitilojen ja uusien työympäristöjen kysyntään.»sen takia olemme laatimassa koko valtionhallintoa koskeva skenaariota toimitilojen pidemmän aikavälin kehityksestä», hän sanoo. Asiantuntijan näkemys tulevasta Jari Sarjo sanoo, että toimitilojen rakennemuutosskenaarion on tarkoitus kattaa ainakin kaksi strategiakautta eli kahdeksan vuotta. Sitä edemmäs osumatarkkuus alkaa heiketä voimakkaasti. Hän korostaa, että skenaario ei ole ennuste tulevaisuudesta tai jonkin hallinnonalan rakenteesta, vaan Senaattikiinteistöjen näkemys valtion toimitilojen kehittämisestä.»skenaarion tarkoitus on auttaa meitä tekemään järkeviä investointeja valtion toimitiloihin. Haluamme myös tarjota asiakkaillemme kustannustehokkaita vaihtoehtoja päätösten tueksi, kun he miettivät esimerkiksi toimintojensa uudelleen sijoittamista.» Sarjo lupaa, että Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijat osallistuvat veloituksetta asiakkaiden valmistelutyöhön rakennemuutostilanteissa.»pystymme arvioimaan toimitilakustannuksia eri ratkaisuvaihtoehdoissa ja tuomaan esille myös vaihtoehtoja, joista asiakas ei välttämättä ole tietoinen tai joita hän ei tule itse ajatelleeksi.» Sarjon mukaan Senaatti-kiinteistöt pystyy työympäristön kehittämisessä reagoimaan asiakkaiden palveluodotuksiin huomattavasti nopeammin kuin toimitilahankkeissa. Senaatti-kiinteistöt on jopa kotiuttanut konsulteilta joitain työympäristöasiantuntijuuteen liittyviä tehtäviä, koska asiakkaat ovat toivoneet siltä vahvempaa läsnäoloa kehittämishankkeissaan.»sen lisäksi Senaatti-kiinteistöistä eläköityy seuraavan kolmen vuoden aikana joka viides työntekijä. Nämä yhdessä merkitsevät meille uusien työntekijöiden rekrytointeja», Sarjo sanoo. Toimitilojen määrä vähenee Jari Sarjon mukaan valtion toimitilojen tarve tulee vähenemään nopeammin kuin valtion henkilöstömäärä. Se on puhdasta matematiikkaa. Siirtyminen monitilaympäristöihin ja tilatehokkuustavoitteiden asettaminen myös muuntyyppisille tiloille kuin toimistoille pitävät huolen siitä, että tulevaisuudessa Senaatti-kiinteistöillä on yhä enemmän myytäviä kiinteistöjä. Kyse ei ole kuitenkaan mistään hyökyaallosta, vaan pikkuhiljaa kasvavasta suuntauksesta. Senaatti-kiinteistöille on annettu tehtäväksi valtion toimitilakustannusten alentaminen.»toimitilojen määrää pitää pystyä vähentämään jo pelkästään kustannusten nousun eliminoimiseksi», Sarjo sanoo.»kiinteistöjen ylläpitokustannukset kasvavat nopeammin kuin elinkustannusindeksi. Se johtuu ennen muuta palkkojen noususta, mutta myös energian kallistumisesta. Kiinteistöjen ylläpito vaatii paljon työvoimaa», hän jatkaa. Toimitilarakentaminen tulee Sarjon mukaan painottumaan peruskorjauksiin. Niiden osuus on jo nyt 80 prosenttia Senaatti-kiinteistöjen investoinneista.»vastedes uutta rakennetaan vain, kun kyseessä on käyttäjäsidonnainen strateginen kohde tai markkinoilla ei ole sopivaa tarjontaa», hän sanoo. 24 kontrahti 2/2013

25 Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo haluaa luoda järkevillä toimitilaratkaisuilla hallittua rakennemuutosta. kontrahti 2/

26 työhyvinvointi Ympäristöministeriön kehittämispäällikkö Kimmo Takamaa on tapansa mukaan polkenut aamulla 13 kilometriä kotoaan Espoon Mankkaalta työpaikalleen Helsingin Kasarmikadulle. Matkan varrella hän on pulahtanut Tapiolan uimahallin ulkoaltaassa.»työmatkapyöräily on minulle osa työhyvinvointia. Käyn heti aamusta täydellä teholla, kun poljen itseni hikeen ja käyn sen jälkeen töissä lämpimässä suihkussa», hän sanoo. Sydäntalvella Takamaan työpäivät käynnistyvät huomattavasti nahkeammin, kun hän joutuu pitämään parin kuukauden tauon pyöräilyssä. Takamaalle työmatkapyöräily on ennen muuta tehokasta ajankäyttöä ja halpaa liikuntaa. Hän taittaa työmatkansa pyörällä samassa ajassa kuin julkisilla kulkuneuvoilla.»eikä työpäivän jälkeen tarvitse miettiä väsyneenä, että pitäisi lähteä kuntoilemaan, kun se on jo tehty.» Ympäristöministeriössä joka seitsemäs työmatka tehdään pyörällä, ja työmatkapyöräilyn suosio kasvaa.»seuraamme vedenkulutusta osana ympäristöjärjestelmäämme emmekä ole keksineet lisääntyneelle suihkuveden käytölle muuta selitystä kuin että työmatkapyöräilijöiden määrä on lisään tynyt, koska muu veden käyttö on pysynyt vakiona», Takamaa kertoo. Ympäristöministeriö muuttaa uusiin tiloihin Aleksanterinkadulle vuoden 2015 alusta. Työmatkapyöräilijöiden tarpeet on pyritty huomioimaan uusissa toimitiloissa mahdollisimman hyvin.»aleksille pitää saada ainakin hierovat suihkut», Takamaa nauraa ja jatkaa, että asianmukaiset suihkutilat, vaatehuolto ja pyöräsäilytys työpaikalla ovat ehdoton edellytys sujuvalle työmatkapyöräilylle. Kannustimet kuntoon Liikennejärjestelmäasiantuntija Eini Hirvenoja Uudenmaan Ely-keskuksesta sanoo, että nykyaikaiset pyörät vaihdeja jarruvaijereineen sekä levyjarruineen tarvitsevat toisenlaiset pysäköintitelineet kuin vaihteettomat peruspyörät. Ely-keskus on yrittänyt saada Pasilan virastotaloon lisää katoksellisia pyöräpysäköintitiloja runkolukitusmahdolli- Fillarilla töihin! Työmatkapyöräilijä tarvitsee työpaikalle kunnolliset sosiaalitilat ja pyöräparkin. Teksti Pirjo Kupila Kuvitus Juha Helasto 26 kontrahti 2/2013

27 suuksineen sekä turvallisempia reittejä ja parempaa opastusta pyöräpysäköintiin. Tehokkaan pyöräpysäköinnin järjestäminen virastotalolla on kuitenkin osoittautunut hankalaksi.»ely-keskuksen liikkumissuunnitelmaan liittyvä henkilökuntakysely osoitti, että Pasilan virastotaloon on siirtymässä paljon työmatkapyöräilijöitä kahdesta muusta toimipisteestämme. Työntekijät muuttavat Ely-keskukselle uudistettuihin tiloihin vaiheittain kesästä alkaen», Hirvenoja kertoo. Valtiovarainministeriön toimitiloissa Mariankatu 9:ssä työmatkapyöräilijöitä hellitään pienillä löylyhuoneilla ja kellariin rakennetulla pyörien talviparkilla.»luovuimme peruskorjauksen yhteydessä autohallista ja rakensimme sen tilalle kokous- ja sosiaalitiloja», kertoo projektipäällikkö Tiina Keväjärvi VM:stä. Henkilökunnan toiveesta sosiaalitilojen yhteyteen rakennettiin myös vaatteiden kuivaushuone, joka helpottaa etenkin pitkämatkalaisten ja ympärivuotisten työmatkapyöräilijöiden arkea. Motivaatio kohdallaan Asiakaspäällikkö Mika Kankainen Senaatti-kiinteistöistä sanoo, että työmatkapyöräilijöiden tarpeet ovat tulleet voimakkaasti esille valtion toimitilojen peruskorjaushankkeissa.»peseytymis-, pukeutumis- ja säilytystiloille on kova kysyntä», sanoo Kankainen, jonka asiakkaita ovat ministeriöt ja erityiskiinteistöjen käyttäjät. Kankaisen on helppo samaistua asiakkaiden tarpeisiin, koska hän pyöräilee kahdeksan kilometrin työmatkansa ympäri vuoden sään salliessa myös talvella. Kankaisella on työpaikalla kaappi, jossa hän säilyttää vähän rennompia työvaatteita sekä pukua asiakaskäyntejä varten. Pyörä on työpaikan autohallissa suojassa sateilta ja varkailta. Kankainen aloitti työmatkapyöräilyn kuntoilumielessä seitsemän vuotta sitten, kun perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi.»pienten lasten kanssa on vaikea löytää omaa aikaa iltaisin. Työmatkapyöräily on hyvää hyötyliikuntaa, ja se sopi kipeytyneelle polvelleni paremmin kuin juokseminen.» Pyörän selässä Kankainen sanoo nollaavansa tehokkaasti päivän työt. Aamuisin töihin polkiessa mieleen taas putkahtelee helposti ratkaisuja työasioihin, vaikkei niitä edes miettisi aktiivisesti. Sovittelevasti liikenteessä Polkupyörä on taajamassa tutkitusti nopein kulkuväline alle seitsemän kilometrin matkoilla. Pyörällä voi myös kokeilla eri reittejä ja oikaista niin, että pidempikin työmatka voi nopeutua omaan autoon ja julkisiin kulkuvälineisiin verrattuna. Kimmo Takamaan mielestä pyöräilijä pärjää hyvin kaupunkiliikenteessä, kunhan sovittaa nopeutensa tilanteen mukaan eikä pidä kiinni kaikista oikeuksistaan.»kova vauhti johtaa helposti ongelmiin ainakin Helsingin keskustassa, jossa huoltoajoneuvot pysäköivät surutta pyörätielle ja jossa on etenkin kesällä paljon jalankulkijoita», hän muistuttaa. Työnantajan kannustimia työmatkapyöräilyyn Pyörän selässä voi nollata päivän työt. kuivaus- ja säilytystilat työpaikalle. runkolukitusmahdollisuus. periaatteella kuin työsuhdeauto, mutta on autoa paljon edullisempi ja ympäristöystävällisempi. kontrahti 2/

28 kurkistus ulos KOHTEITA SENAATTI-KIINTEISTÖJEN ULKOPUOLELTA. Palmussa puhutaan Palvelumuotoilutoimiston tilat tukevat hyvin yrityksen tärkeintä työskentelytapaa, tiimityötä. Teksti Marjo Tiirikka Kuvat Jari Härkönen Tilat ovat kotoisat, rennot mutta työntekoon motivoivat. Helsingin Kampissa sijaitsevassa Palvelumuotoilutoimisto Palmussa kehitetään organisaatioille palveluja asiakas edellä, palvelumuotoilun menetelmiä apuna käyttäen. Palveluja suunnitellaan niin digitaalisiin kanaviin, kasvokkaisiin kuin eri tiloissa tapahtuviin kohtaamisiin usein vieläpä monikanavaisesti Heti palvelumuotoilutoimisto Palmun konttoriin sisään astuttaessa löytyy esimerkki yhdestä meneillään olevasta projektista. Seinällä roikkuu linja-auton pysäkkikyltti, jossa päätepysäkkien perässä oleva kirjainsymboli kertoo tarvittavasta vyöhykelipusta. Palmulaisten tehtävänä on suunnitella, miten uusi joukkoliikenteen vyöhykemalli näyttäytyy asiakkaille.»teemme monia projekteja yhtä aikaa, ja kommentoimme toistemme töitä. Tärkeintä on se, että puhumme ja ideoimme paljon. Kuten toimistostamme näkyy, tykkäämme piirtää ja konkretisoida palvelumalleja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa», kertoo palvelumuotoilija Anna Wallenius. Toimitusjohtaja Esa Rauhala kertoo, että toimitilojen halutaan olevan mahdollisimman kotoisat, rennot mutta kuitenkin työntekoon motivoivat. Työtila on avoin ja erilaisia tiimitiloja on runsaasti.»meille on tärkeää tietää koko ajan, mitä eri projekteissa on menossa. Siksi tilojen pitää tukea avoimuutta ja vuorovaikutusta», Rauhala kertoo. Palmussa on 45 eri alojen asiantuntijaa: on antropologeja, kansantaloustieteilijöitä, kulttuurintutkijoita, insinöörejä, psykologeja, liikkeenjohdon ammattilaisia, sosiologeja, teollisia muotoilijoita ja visuaalisia suunnittelijoita.»palvelukehityksessä on keskeisintä määrittää se, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa ja päästä mahdollisimman nopeasti testaamaan asioita käytännössä. Tällä tavoin olemme päässeet erittäin hyviin tuloksiin, kuten esimerkiksi asiakkaidemme myynnin moninkertaistamiseen», Rauhala kuvailee. Palmun toimitilat sijaitsevat Urho Kekkosen kadulla 8. kerroksessa. Toimitusjohtaja Esa Rauhala kertoo, että kesäisin töitä voi tehdä myös suurella terassilla. 28 kontrahti 2/2013

29 Keittiö ja sen viereiset sohvat ovat työpaikan sydän. Kiikkutuolissa on mukavaa antaa vauhtia myös aivotyöskentelylle.»mitään tilaa ei ole rajattu tietylle käytölle, vaan niitä voidaan hyödyntää vapaasti», kertoo palvelumuotoilija Anna Wallenius. Rikas värienkäyttö luo energiaa. Sohvalla palveluarkkitehdit Helena Heikuri ja Markus Mannevaara. kontrahti 2/

30 uusi elämä SENAATTI-KIINTEISTÖJEN AIEMMIN OMISTAMAN KOHTEEN KUULUMISET NYT. Luontomatkailijoiden KEIDAS Puolustusvoimien käytössä olleesta Utön saaresta on muutamassa vuodessa sukeutunut todellinen luontoharrastajien unelmakohde. Teksti Maarit Seeling Yksi jakso Utön majakkasaaren aikakirjoissa päättyi vuonna 2005, kun puolustusvoimien varuskunta vetäytyi saarelta. Senaatti-kiinteistöt myi paria vuotta myöhemmin varuskuntakiinteistön yksityiselle yrittäjälle. Nyt kasarmirakennuksessa ja henkilökunnan rivitalossa toimii ympärivuotisessa matkailukäytössä oleva Utö Havshotel. Hotellin toimitusjohtaja Eero Laaksonen uskoi Utön mahdollisuuksiin, sillä paikka oli hänelle entuudestaan tuttu. Laaksonen kipparoi kymmenen vuoden ajan saarelle kulkevaa yhteysalusta.»pikku hiljaa kova työmme alkaa kantaa hedelmää. Toimintamme on kasvanut 10 prosentin tasaista vuosivauhtia. Tilauskirjojen perusteella myös tuleva kesä näyttää hyvältä», Laaksonen kertoo. Kongressihotelli ulkosaaristossa Kesäisin Utön saarelle rantautuu paljon veneilijöitä. Paikka houkuttaa ympäri vuoden erityisesti luontoharrastajia, jotka haluavat kuvata ulkosaariston ainutlaatuisia maisemia. Lisäksi yritykset tulevat konferenssitarkoitukseen saneerattuun hotellin viettämään erilaisia teemapäiviä. Päällepäin kaikki näyttää lähes samalta kuin ennen. Kasarmirakennusten bunk- INFO Valtio myi Utön saaressa sijaitsevan entisen varuskuntakiinteistön Oy SSL Holding Ab:lle vuonna Kaupan kohteena oli noin 6 hehtaarin kokoinen Enskärin niemi, joka sijaitsee 90 kilometriä Hangosta länteen ulkosaaristossa. Alueella on muun muassa kasarmirakennus, useita asuinrakennuksia ja huoltorakennuksia, joiden yhteispinta-ala on noin m². Arkkitehti Mikko Heliövaaran armeijalle suunnittelema linnake edustaa 1970-luvun betoniarkkitehtuuria. Lisätietoja: Utö oli tiettävästi jo keskiajalla kalastajien tukikohta. Siellä asuu vakituisesti noin 50 saarelaista. Alueen taipuminen matkailukohteeksi toi piristysruiskeen koko Utön elämään. kerimaisuutta ei ole siloteltu, mutta sisältä vanhat tuvat ovat nyt vaaleasävyisiä hotellihuoneita. Entisistä henkilökunnan rivitaloasunnoista on kunnostettu lomahuoneistoja. Parakkirakennus toimii matkustajakotina. Utö Havshotelin rakennuksissa on majoitustilaa noin sadalle hengelle.»saimme kesäksi lisää majoitustilaa, kun muokkasimme entisen kuntosalin ja luokkahuoneen hotellikäyttöön. Emme ole säästelleet työtuntejamme», Laaksonen tunnustaa. Hotellin toiminnassa painotetaan ekologisuutta. Aurinkopaneelit lämmittävät käyttöveden, ilmalämpöpumput hoitavat huoneiden lämmityksen ja viilentämisen jne. Puolustusvoimien jäljiltä kasarmilla on oma vesilaitos, joka valmistaa merivedestä juomavettä sekä jätevedenpuhdistamo. Lisäksi hotellilla on oma laitos, joka valmistaa poreilevaa vettä vieraiden si tavaksi.»ulkosaaristossa jokainen tavara on tuotava mantereelta. Nyt meidän ei tarvitse tuottaa ainakaan kivennäisvesiä.» Utöseen pääsee ympäri vuoden yhteysaluksella Nauvosta. Sinne liikennöidään kesäisin myös Turusta. Laivamatka kestää nelisen tuntia. Utö Havshotel 30 kontrahti 2/2013

31 uutiset Kulttuuritalo vihittiin virallisesti käyttöön Museoviraston yli viisi vuotta kestänyt toimitilahanke on päättynyt, ja viraston Helsingin toiminnot museoita lukuun ottamatta sijaitsevat nyt Sturenkadulla. Museovirastolla on käytössään kaksi kauniiksi ja ajanmukaisiksi toimitiloiksi peruskorjattua vanhaa rakennusta, entinen kotitalousopettajaopiston rakennus Sturenkatu 2 a:ssa ja Kulttuuritalon toimistoosa Sturenkatu 4:ssä. Maineikkaan Kulttuuritalon konserttisaliosan molemmin puolin sijaitsevien rakennusten väliin on rakennettu yhdyskäytävä ja maan alle moderni uudisrakennus, johon on sijoitettu Museoviraston kansallisesti merkittävät esihistorialliset esinekokoelmat sekä arkisto- ja kuvakokoelmat. Museoviraston henkilökunta ja kutsuvieraat viettävät uusien toimitilojen avajaisjuhlaa perjan - taina 26. huhtikuuta Avaussanat lausui kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki. Ensi syksynä Pasilassa voi työskennellä Hupissa Senaatti-kiinteistöt kehittää ja tarjoaa valtionhallinnolle uudenlaisia työympäristöjä ja palveluja. Ensi syksynä avautuu Pasilan virastokeskuksen kokouskeskuksen yhteyteen uudentyyppinen kohtaamisympäristö, jossa voit kohdata kollegat ja asiakkaat innostavan ihmisläheisessä ja epätavallisen toimivassa työympäristössä. Suuri osa Senaatti-kiinteistöjen asiakkaista on valtakunnallisia toimijoita, joten lyhytaikaisille tiloille on tarvetta.»pasilan ratkaisu on meidän vastauksemme erilaisten kohtaamisten ja lyhytaikaisten tilojen kysynnän kasvuun», johtaja Jorma Heinonen Senaatti-kiinteistöjen toimistot-toimialalta kertoo. Hupi Pasila Senaatti-kiinteistöt järjesti nimikilpailun Pasilan virastotaloon kehitettävälle uudenlaiselle kohtaamispaikalle ja palvelulle. Vastaavanlainen palvelu on kansainvälisesti tunnettu nimellä Hub tai Working lounge. Halusimme omalle palvelullemme suomenkielisen nimen. Nimikilpailun tuloksena Senaatti-kiinteistöjen palvelu sai nimekseen Hupi, joka oli tuomariston ehdoton suosikki. Nimen keksi Pirkko Yliselä Maanmittauslaitokselta.»Nimi on suomenkielinen, kuten toivoimmekin, ja se luo positiivista mielikuvaa palvelusta ja työnteosta», tuomariston puheenjohtaja Jari Sarjo perustelee valintaa. Nimeen liitetään lisämääreenä myös paikkakunta, esimerkiksi Hupi Pasila. Tulevaisuudessa Hupeja on tarkoitus perustaa myös muualle Suomeen. Hupi on yksi Senaatti-kiinteistöjen palveluista. Asiakas voi lunastaa maksua vastaan itselleen käyttöoikeuden palveluun päiväksi, kuukaudeksi tai koko vuodeksi. Palveluun sisältyvät verkkoyhteydet, kahvit ja päivän lehdet. Asiakkaan ei tarvitse muuta kuin tulla paikalle oma kannettava mukanaan. Esittelemme Pasilan Hupin syksyllä Kontrahdissa. kontrahti 2/

32 S k toimitilaa valtionhallinnolle HELSINKI HELSINKI HELSINKI HELSINKI Albertinkatu 25, Helsinki vuokrattavaa tilaa m 2 neljässä eri kerroksessa sijainti arvokkaalla alueella Bulevardin ja Albertinkadun kulmauksessa. yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh Antinkatu 1, Helsinki toimistotilaa 8. kerroksessa yhteensä n. 740 m² avotilaa ja huoneita 2. kerroksessa n. 996 m² yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh Lintulahdenkuja 4, Helsinki vuokrattavaa tilaa n m 2, kahdessa eri kerroksessa. hyväkuntoista modernia toimistotilaa jäähdytyksellä talossa monipuoliset, edulliset palvelut yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh Joensuun toimipiste lakkautettu Itä-Suomen alueella Joensuun toimistomme on lakkautettu Pohjois-Karjalan alueen kiinteistöihin liittyvät asiat hoidetaan jatkossa Kuopiosta käsin. Tarkennus Kontrahdin 1/2013 Kurkistus ulos -palstalla esitelty Open Innovation House, jossa muun muassa EIT ICT Labsin työtilat sijaitsevat, ei ole Sanaatti-kiinteistöjen kohde. Kiinteistön omistaa Aalto-yliopistokiinteistöt Oy, ja vuokralaisina ovat Aalto-yliopisto ja Nokia Asset Management Oy. Laippatie 4, Roihupelto hyväkuntoista 3. kerroksen avotoimistoa, m² yhteyshenkilö Aimo Saarinen, puh Viljatie 2, Malmi noin m 2 huonetoimistoa vapautuu 5/2013 yhteyshenkilö Sonja Nybonn, puh Vuorikatu 24, Helsinki jäähdytettyä huonetoimistoa kahdessa kerroksessa yhteensä m 2 yksi arkistotila, yhteensä noin 500 hyllymetriä alkaen hieno sijainti Kaisaniemen puiston laidassa yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh »H energiansäästö Sähkönkulutus supistui kolmanneksella Oulussa sijaitsevan Kastellin tutkimuskeskuksen sähkönkulutus kasvoi vuosikausia kunnes käyttäjäsähköprojekti leikkasi kulutuksesta kolmasosan. Arkisilla toimintatavoilla ja valinnoilla on siis väliä. ä. Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat Juha Sarkkinen Säästö henkilöstön hyvinvointiin Kastellin tutkimuskeskus rakennettiin 20 vuotta sitten lääke- ja terveystieteellisen huippututkimuksen tarpeita varten. Kuudessa kerroksessa tilaa on yhteensä brm 2. Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteen jossa työskentelee noin 60 henkilöä lisäksi Kun huone kiinteistössä toimivat Oulun yliopisto, Terveyden tyhjenee, ja hyvinvoinnin laitos sekä henkilöstöravintola. valot kan nattaa sammut- Käyttäjäsähköprojektin myötä Kastellin kiinteistön sähkönkulutus väheni viime vuonna taa, vinkkaa kolmanneksen edelliseen vuoteen verrattuna. Tiina Rajala Kiinteistön koko sähkönkulutus näkyy päämittarissa, laskutusta varten kulutus jaetaan käyttäjien Työterveyslaitokselta. Sähkönkulutuksesta reaaliaikaisesti kertova Jäämies on Tiina Rajalan suosikki. alusimme sekä säästää kustannuksia että vähentää hiilijalanjälkeä», taustoittaa Kastellin kiinteistössä toimivan Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimi- pisteen aluejohtaja Tiina Rajala. Projektin potkaisemiseksi alkuun Senaattikiinteistöt järjesti käyttäjäkyselyn ja infotilaisuudet kaikille kiinteistössä työskenteleville. Esille tuli hyvin konkreettisia toimenpiteitä säästöjen saamiseksi.»meitä muistutettiin muun muassa tietokoneiden, valojen ja kopiokoneiden sammuttamisesta käytön jälkeen. Sellaiseen porukka pystyy helposti lähtemään mukaan silti ne eivät ole kaikille itsestäänselvyyksiä.» Työterveyslaitoksen väki läpikävi omatoimisesti myös toimistolaitteensa. Esimerkiksi kaikki ylimääräiset tulostimet poistettiin ja paperisilppureista luovuttiin. neliöiden perusteella. Kulutuksen pienentymisestä kertyneitä säästöjä Senaattikiinteistöt on jo palauttanut asiakkailleen.»työterveyslaitoksen osuus säästöistä oli useita tuhansia euroja. Päätimme satsata ne henkilöstön hyvinvointiin, hankimme taljalaitteen ja stepperin», Rajala kertoo. Jäämies aamuin ja illoin Käyttäjäsähköprojektin viestintä saa toimenpiteistä ja tuloksista asiakkaan kehut.»suosikkini on ala-aulaan sijoitettu Jäämies-näyttö, joka reaaliaikaisesti paljastaa sähkönkulutuksen tilanteen. Vilkaisen sitä aina aamulla töihin tullessani ja taas kotiin lähtiessäni.» Virtuaalinen kiinteistö kokeilussa Rajala muistuttaa vastuun viestinnästä kuuluvan käyttäjillekin.»sähkönkulutusasiat sisältyvät jokaviikkoisiin maanantai-infoihimme ja kerran kuukaudessa pidettäviin työmaakokouksiin. Muiden kiinteistön käyttäjien kanssa jaamme kokemuksia ja tietoja käyttäjätoimikunnassa.» Tulevaan työmaakokoukseen Rajala on kutsunut Senaatti-kiinteistöjen edustajan esittelemään tuoreimmat sähkönkulutustiedot taustoineen. Hän on myös vienyt käyttäjäsähköprojektin ilosanomaa eteenpäin Työterveyslaitoksen organisaatiossa. Viisi muuta aluetoimipistettä ja pääkonttori Helsingissä liittynevät aikanaan projektiin mahdollisuuksiensa mukaan. Mukana pian 66 kohdetta Jopa puolet kiinteistön sähkönkulutuksesta muodostuu käyttäjäsähköstä, johon jokainen kiinteistössä työskentelevä voi vaikuttaa arkisilla toimintatavoillaan ja valinnoillaan.»haluamme, että ihmiset kiinnittävät huomion käyttäytymiseensä ja motivoituvat energiansäästöön. Vain henkilökohtaisten rutiinien muuttaminen voi pysyvästi vähentää sähkönkulutusta», sanoo käyttäjäprojektia vetänyt Senaatti-kiinteistöjen kehityspäällikkö Esa Halmetoja. Äskettäin alkoi käyttäjäsähköprojektin neljäs toimintavuosi. Tähän mennessä siinä on ollut 35 kohdetta, tänä vuonna mukaan tulee 31 uutta kohdetta. Viime syksynä projekti starttasi muun muassa VTT:n kiinteistöissä Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Tietoverkkoon perustuva Virtuaalinen kiinteistö -hanke vie käyttäjäsähköprojektia askeleen eteenpäin. Tavoitteena on koota ja jalostaa kaikki kiinteistön suunnittelun, rakentamisen ja käytön aikana tuotettu ja hankittu tieto helpottamaan olosuhteiden ja energiankäytön hallitsemista sekä kiinteistön ylläpitoa. Kiinteistön ohjaamiseksi on suunniteltu oma käyttöliittymä. Senaatti-kiinteistöt pilotoi Virtuaalinen kiinteistö -hanketta Oulussa. 6 kontrahti 1/2013 kontrahti 1/ TAMPERE TAMPERE Attila, Yliopistonkatu 38, Tampere ilmastoitua toimitilaa 315 m 2 sijaitsee rautatieaseman välittömässä läheisyydessä hyvien liikenneyhteyksien varrella talossa henkilöstöravintola ja pesutilat henkilöstön käytössä autohallissa pysäköintipaikkoja, lähellä useita pysäköintitaloja yhteyshenkilö Timo Jokinen, puh Hippostalo, Uimalankatu 1, Tampere vuokrattavaa tilaa m² kolmessa eri kerroksessa tiloissa yleisilmastoinnin jäähdytys pihassa ilmaista pysäköintitilaa ja autohallissa autopaikkoja talossa henkilöstöravintola sekä kuntosali ja saunaosasto henkilöstön käytettävissä yhteyshenkilö Timo Jokinen, puh Sähkönkulutuksen supistaminen kiinnosti Kontrahdin 1/2013 luetuin juttu käsitteli Oulun Kastellin tutkimuskeskuksen käyttäjäsähköprojektia, jonka ansiosta sähkönkulutus väheni kolmanneksella. Jutun kirjoitti Vesa Ville Mattila. Lukijoita kiinnostivat myös Väestörekisterikeskuksen muutosvastarinnan selättäminen sekä tunteiden hyödyntäminen muutostilanteiden läpiviemisessä. Juttumittarin toteutti IROResearch Oy. 32 kontrahti 2/2013

33 uutiset Jouko Narikka Senaatti-kiinteistöjen hallitukseen Senaatti-kiinteistöjen hallituksen uudeksi jäseneksi on nimitetty alkaen VM:n budjetti neuvos Jouko Narikka. Hallituksen jäsen Tomi Hytönen on nimitetty 1.4. VM:n budjetti osaston talousohjaus yksikön yksikönpäälliköksi, minkä vuoksi hän on pyytänyt eron Senaatti-kiinteistöjen hallituksen jäsenyydestä. Jouko Narikka Asiakasfoorumi luo keskustelua Senaatti-kiinteistöjen uuden asiakasfoorumin tavoitteena on luoda suora keskusteluyhteys asiakkaiden avainhenkilöiden sekä Senaattikiinteistöjen johdon välille ja edesauttaa kollegojen verkottumista. Asiakasfoorumissa on jäseninä kymmenen Senaatti-kiinteistöjen asiakkaan edustajaa eri hallinnonaloilta. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin VM:n uudistetuissa tiloissa Mariankadulla. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia teemoja asiantuntijoiden esitteleminä, tutustutaan kiinnostaviin toimitilaratkaisuihin ja keskustellaan keinoista, joilla Senaatti-kiinteistöt voi parantaa palveluaan entisestään. Ennakkokyselyn mukaan asiakasfoorumin jäseniä kiinnostavat eniten työympäristökehittäminen, valtion kiinteistöstrategia ja toimitilastrategia, toimitilojen turvallisuusasiat, energiaasiat ja käyttäjäpalvelut. nimitysuutiset Minna Ahola Janne Ala-Krekola Selja Flink Suvi Himanen Jaakko Hirsi Marja Huhta Tatu Ikonen Veli-Pekka Into Hanna Kumpula Petteri Näveri Heidi Pelkonen Heikki Rötkönen Jarkko Sinda Minna Ahola, kiinteistö assistentti, Jyväskylä. Janne Ala-Krekola, kiinteistöpäällikkö, Kouvola. Keskeisimpiä asiakkuuksia ovat Puolustusvoimien asiakkuudet. Selja Flink, rakennuttajapäällikkö investointi- ja rakennuttamisyksikkö. Suvi Himanen kiinteistö assistentti, Kouvola Jaakko Hirsi, talotekniikan asiantuntija, Kuopio. Marja Huhta, sektoritutkimuslaitosten asiakaspäällikkö, ministeriöt ja erityiskiinteistöt -toimiala. Asiakkainaan MTT, METLA, RKTL ja EVIRA. Tatu Ikonen ICTassistentti, tietohallintopalvelut. Veli-Pekka Into, aluepäällikkö, Jyväskylä. Hän toimii Jyväskylän ja Vaasan toimipisteiden esimiehenä ja vastaa myös erikseen nimettyjen uudis- ja korjaushankkeiden rakennuttamis- tai tilaajatehtävistä. Hanna Kumpula, kiinteistöassistentti, Tampere. Petteri Näveri, kiinteistöpäällikkö, Etelä-Suomen alue. Vastuulla Etelä-Suomen alueen vankilat sekä puolustusvoimien kohteita. Heidi Pelkonen, myyntiassistentti, kehityskiinteistöt-toimiala. Heikki Rötkönen, kiinteistö päällikkö, Rovaniemi. Asiakkaina mm. Rovaniemellä olevat toimistot-toimialan asiakkaat. Jarkko Sinda, kiinteistöpäällikkö, Helsinki. Asiakkaina mm. Kansallismuseo ja Kansallisarkisto. kontrahti 2/

34 resumé Med kontrollerad förändring i sikte Jari Sarjo tillträdde som verkställande direktör för Senatfastigheter i juli Sedan dess har han regelbundet fått svara på frågor om omstruktureringen av statsförvaltningen vid möten med kunder. En statlig omstrukturering betyder att ämbetsverken står inför en förändringsprocess. De slås samman, deras verksamhet omorganiseras eller läggs eventuellt ned eller så får de nya uppgifter. Ofta innebär det också operativa förändringar, till exempel att man börjar tillämpa nya sätt att arbeta och nya tekniker.»våra kunder är tvungna att genomföra förändringar i ett pressat ekonomiskt läge. Det sätter en tuff press på oss i fråga om servicen. Jari Sarjo Efterfrågan på ett nytt arbetsmiljökoncept och nya experttjänster växer snabbt bland kunderna», förklarar Sarjo. Senatfastigheter är den statliga experten på kontor och arbetsmiljöer och har ett starkt mandat att trygga statens helhetsintresse. För att Senatfastigheter ska kunna göra vettiga investeringar som gynnar alla måste man få en bättre totalbild av hur den statliga omstruktureringen kommer att påverka efterfrågan på kontor och nya arbetsmiljöer, menar Sarjo. Senatfastigheter håller därför på att skissa upp scenarier för kontorsutvecklingen på lång sikt. Scenariot är inte en prognos om framtiden eller om strukturen på ett förvaltningsområde, utan Senatfastigheters vision av hur kontorslokalerna för statlig förvaltning kommer att utvecklas.»scenariot ska hjälpa oss att göra kloka investeringar i statliga kontorslokaler. Vi vill också kunna erbjuda kunderna kostnadseffektiva alternativ som stöd för beslut när de till exempel planerar att omlokalisera verksamhet.» Sarjo lovar att Senatfastigheter ställer expertis till förfogande utan kostnad när en kund förbereder en omstrukturering.»vi kan räkna ut kontorskostnaderna för olika lösningar och peka på alternativ som kunden kanske inte visste existerade eller inte har kommit att tänka på.» Moderna lokaler och tjänster för Trafi Den gamla kasernbyggnaden där gränsbevakningen i Lappland varit stationerad har genomgått en total ombyggnad. I mars flyttade personalen vid Trafi, Trafiksäkerhetsverket, in i de moderniserade lokalerna.»senatfastigheter erbjöd Trafi ett nytt kontor och nya användartjänster i Vallgård i Helsingfors våren Konceptet i Rovaniemi är en kopia av det. Vi har samma rumslösningar, färger och material på bägge kontoren. Om jag inte visste var jag befann mig så skulle jag ha svårt att gissa mig till om jag står i korridoren i Helsingfors eller Rovaniemi», konstaterar Simo Karlsson som är chef för kundtjänstenheten vid Trafi. Fastighetschef Kari Hiltunen vid Senatfastigheters Regionkontor Norra Finland i Rovaniemi begärde in anbud på användartjänster från olika serviceleverantörer för Trafis räkning.»senatfastigheter ska enligt avtalet leverera tjänster till Trafi inom renhållning, vaktmästeri och säkerhet. Säkerhetstjänsterna omfattar passerkontroll, videobevakning, anmälningar till polis och alarmjour», fortsätter Hiltunen. Vi gick noga igenom tjänsteuppgifterna, först med Senatfastigheter och därefter med varje serviceleverantör. Det gjorde det enklare att ta i bruk tjänsterna.»vi på Senatfastigheter kommer att ha regelbundna möten med Trafi och serviceleverantörerna så att vi håller en hög nivå på kvaliteten. I maj ska vi för första gången utvärdera tjänsterna för att se hur bra de fungerar», säger Hiltunen avslutningsvis. 34 kontrahti 2/2013

35 Ny strategi för kontorslokaler ska ge effektivitet Tanja Rytkönen- Romppanen Strategin för statliga kontorslokaler är under uppdatering. Den ska behandlas i Statsrådet hösten Syftet med strategin är att skapa flexiblare och mer dynamiska arbetsmiljöer samt öka energi- och kostnadseffektiviteten. Den innehåller också konkreta verktyg och mätare för att underlätta beslut. Miljö- och samhällsansvarsfrågor har varit starkt framme under de senaste åren och det har blivit allt vanligare med öppna planlösningar för kontor. Det här avspeglar sig i strategin. Mer handfasta och detaljerade åtgärdsförslag kommer att finnas med i den», säger specialexpert Pauliina Pekonen vid Finansministeriet. Tanja Rytkönen-Romppanen som är ledande expert vid Senatfastigheter berättar att strategin ska försöka förutse hur det statliga arbetet kommer att se ut till exempel årtiondet och reflektera över vilka utmaningar man ställs inför när det gäller kontorslokaler.»flera förvaltningsområden och ämbetsverk har dessutom formulerat egna strategier eller utvecklat kontorskoncept på riksnivå. Man håller redan nu på att möta förändringar och framtida utmaningar som de kommer att föra med sig.» Statens arbete präglas av att distansarbete och e-kundservice blir allt allmännare. Av den orsaken behövs det flexibla kontor med variationsmöjligheter som gör det lättare för de anställda att mötas och utbyta idéer. Förr var tumregeln att en kontorsyta skulle vara 25 kvadratmeter per anställd.»vi lägger ribban högre i den nya strategin, men vi har inte ännu fastställt exakt antal kvadratmeter.»»det är meningen att också andra konkreta mätare ska finnas med i strategin. Till exempel fotavtrycket per anställd och år», förklarar Pekonen. Pauliina Pekonen PALAUTETTA Kontrahti-lehden tekijöille kontrahti 2/2013 Haluaisin Kontrahdin kertovan jatkossa enemmän Palauta tämä kuponki osoitteeseen Senaatti-kiinteistöt, Tiedotus, PL 237, Helsinki tai lähetä se telekopiona numeroon En saa Kontrahtia, mutta haluaisin, että lehti postitetaan minulle jatkossa Nimi: Organisaatio: Osoite: Osoitteeni on muuttunut Nimi: Organisaatio: Vanha osoite: Uusi osoite: Poistakaa nimeni postituslistalta: Nimi: Organisaatio: Osoite: kontrahti 2/

36 Länsimetro Otaniemen visiot s. 14 Senaatti-kiinteistöt Lintulahdenkatu 5 A PL Helsinki Valtakunnallinen vaihde Fax Kotisivut Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@senaatti.fi Toimitusjohtaja Jari Sarjo Toimialat: Kehityskiinteistöt, johtaja Heikki Laitakari Ministeriöt ja erityiskiinteistöt, johtaja Olavi Hiekka Puolustus ja turvallisuus, johtaja Jari Panhelainen Toimistot, johtaja Jorma Heinonen ETELÄ-SUOMEN ALUE Johtaja Petri Turku Helsinki Lintulahdenkatu 5 A, PL HELSINKI LÄNSI-SUOMEN ALUE Johtaja Esko Kangaskoski Turku Joukahaisenkatu 2, PL TURKU Hämeenlinna Sibeliuksenkatu HÄMEENLINNA Jyväskylä Sepänkatu 14 C, PL JYVÄSKYLÄ Vaasa Wolffintie 35, PL VAASA Tampere Uimalankatu 1, PL TAMPERE ITÄ-SUOMEN ALUE Johtaja Jyrki Reinikainen Kuopio Sepänkatu 1, PL KUOPIO Kouvola Kauppamiehenkatu KOUVOLA Mikkeli Raatihuoneenkatu 5, PL MIKKELI POHJOIS-SUOMEN ALUE Johtaja Risto Rautiola Oulu Isokatu 4, PL OULU Rovaniemi Valtakatu 2, PL ROVANIEMI