TOIMINTAYMPÄRISTÖ, TALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO

Transkriptio

1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ, TALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO

2 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSHAASTEET KUNTATALOUS HENKILÖSTÖ MAANINGALLA JA KUOPIOSSA HALLINTO- JA PÄÄTÖKSENTEKO

3 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSHAASTEET Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kuntien strategioissa korostetaan kilpailukyvyn merkitystä vastattaessa tulevaisuuden haasteisiin. Tulevaisuudessa haasteet kuitenkin kasvavat ja Maaningan ja Kuopion sekä niiden lähialueiden imago sekä houkuttelevuus vaativat merkittäviä toimenpiteitä alueiden välisessä kilpailussa menestyäkseen. Palveluiden tuottaminen kasvaviin tarpeisiin niukkenevin resurssein edellyttää toimintatapojen ja rakenteiden virtaviivaistamista. Lakisääteisten palveluiden muodostaessa merkittävimmän osan kuntien tuottamista palveluista on niiden suhteen olemassa vain rajalliset joustamismahdollisuudet. Terveyspalveluiden haasteet tulevaisuudessa ovat suuret. Muiden palveluiden osalta jatkossa erityisiä haasteita aiheuttavat henkilöstön eläköityminen, uusien osaajien rekrytointi, kasvavat koulutustarpeet, palveluiden ulkoistamiseen liittyvä osaaminen, omistajaohjauskyky sekä alueen asukkaiden tarpeisiin vastaavan asiakaslähtöisten palveluiden tuottamistarve. Toiminnallisten alueiden kokonaistarkastelu tulee korostumaan, kuten myös vaihtoehtoisten asuin- ja elinkeinoalueiden tarjoaminen niitä tarvitseville. Kuopion ja Maaningan keskeisimmät kilpailijat eivät sijaitse naapurissa vaan muissa Suomen kasvukeskuksissa ja kansainvälisissä yritystoiminnan ja matkailukeskusten vaihtoehtoisissa sijaintikaupungeissa. Tässä selvityksessä ja sen aineistoilla haetaan näkökohtia siihen millaisia osapuolet ovat ja kuinka Maaninka ja Kuopio voisivat toimia kokonaisuutena, joka olisi osatekijöitään vahvempi kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Eli millaisia tunnuslukuja itse ja yhdessä omaisimme. Vuorovaikutuksen kehitys tilastojen valossa Maaningan ja Kuopion kaupunkien vuorovaikutus on tiivistynyt kuluneen vuosikymmenen aikana. Kehitys kummassakin kunnassa on ollut lähtökohdat huomioiden positiivista, mutta Kuopion osalta huomattavasti Maaninkaa voimakkaampaa. Tilanne Pohjois-Savon mittasuhteissa on Maaningalla hyvä, mutta tulevaisuuden haasteet ovat erittäin suuret. Kuopion osalta kehitys on ollut vahvaa ja valtakunnallisena kasvukeskuksena tulevaisuuden odotukset ovat muita Pohjois-Savon kuntia positiivisemmat. Kuopio myös vastaa suuresta osasta maakunnan vetovoimapalveluista, jotka kuuluvat keskuskaupunkien luontaiseen rooliin. 3

4 Väestö, ikärakenne, sairastavuus IKÄRAKENTEEN KEHITYS 2000 LUVULLA Väestönkehitys on sekä Maaningalla että Kuopiossa ollut Myönteistä. Kuopion väkiluku on kasvanut tasaisesti. Maaningan väestömäärä on pysynyt varsin tasaisena koko luvun. Kehitys on ollut hyvin myönteistä Pohjois-Savon ja Itä-Suomen yleiseen tilanteeseen verrattuna. KUOPION JA MAANINGAN VÄESTÖ ENNUSTEEN MUKAAN Sukupuolet yhteensä Kuopio Maaninka Kuopion ja Karttulan kuntaliitos huomioitu koko aikasarjassa. Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste

5 Nykyisen väestön ikärakenne kuvaa hyvin kuntien tilannetta. Kuopioon muuttaa runsaasti nuoria ja opiskelijoita. Maaningan osalta tilasto osoittaa työssäkäyvien ikäluokkien suhteellisen suurta määrää. Tässä yhteydessä on syytä huomioida työpaikkojen sijainnit ja työssäkäyntiliikkumisen suunnat. Maaningalta suuntaudutaan voimakkaasti töihin Kuopioon. Ikärakenteen osalta nähdään myös Maaningan suurempi osuus yli 65- vuotiaiden määrässä. IKÄRAKENNE

6 IKÄRAKENNE VUOSINA : 0-19-VUOTIAAT, VUOTIAAT, YLI 65-VUOTIAAT Väestöennuste kuvaa Kuopion tasaista kasvua ja Maaningan väestömäärän pysymistä nykyisellä tasolla, mahdollisesti hiukan kasvaen. Ikäluokittainen ryhmittely todentaa lasten määrän varsin tasaisen määrän mutta yli 65-vuotiaiden määrän voimakkaan kasvun. Suhteellisen osuuden kasvu on Maaningalla hyvin voimakasta. Nykytilanteen muutos näkyy myös sairausindeksin ennakoitavissa olevasta ikävakioidusta kehityksestä. 6

7 Terveyspuntarin sairastavuusindeksi TERVEYSPUNTARIN SAIRAUSINDEKSI Vakiointi: Vakioitu Aika Alue Indeksi - Kuopio erityiskorvausoikeusindeksi 116,5 116,3 117,3 116,8 116,5 117,2 117,5 117,7 117,8 117,5 117,4 -kuolleisuusindeksi 102,4 100,8 99,7 97,5 99,1 98,6 96,9 96,1 97,8 99,6 99,0 -työkyvyttömyysindeksi 125,7 124,6 124,9 126,8 125,4 124,9 124,4 124,5 123,7 124,1 124,9 Sairastavuusindeksi 114,9 113,9 114,0 113,7 113,7 113,6 112,9 112,8 113,1 113,7 113,8 Maaninka Koko maa = erityiskorvausoikeusindeksi 126,4 123,8 126,0 127,9 123,8 123,4 121,3 121,5 120,9 121,2 120,5 -kuolleisuusindeksi 91,1 87,0 91,8 95,2 107,5 108,8 114,2 119,9 122,3 121,1 116,5 -työkyvyttömyysindeksi 153,6 151,5 150,2 143,1 139,3 145,1 137,8 135,5 138,2 138,8 141,2 Sairastavuusindeksi 123,7 120,8 122,7 122,1 123,5 125,8 124,4 125,6 127,1 127,0 126,1 Kelasto-raportit Kela / tilastoryhmä / tilastot@kela.fi / NIT079A Valitut tiedot raportille Terveyspuntarin sairastavuusindeksi Kunta: Kuopio, Maaninka Vuosi: 2010, 2009, 2008, 2007, 2006, 2005, 2004, 2003, 2002, 2001, 2000, 1999 Aluejaotusvuosi: 2012 Sairastavuusindeksin eroavaisuus johtaa kasvaviin paineisiin terveydenhuollon kustannuksissa. Indeksi kuvaa myös ikärakennetta, jossa ikääntyvien osuuden kasvu nostaa sairastavuusindeksiä. 7

8 HUOLTOSUHDE VUOSINA (Huoltosuhde ilmoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti) Huoltosuhdetta kuvaava tilasto heijastelee luontevasti väestön ikärakenteeseen sekä työssäkäyntiin liittyvien tilastojen tunnuslukuja. Kuopion tilanne on Maaninkaa parempi, mutta kehityssuunnitta ei ole tapahtunut 2000-luvulla merkittäviä muutoksia. 8

9 Muuttoliike ja pendelöinti Muuttoliikkeen ja pendelöinnin kehitys on kuvattu seuraavissa taulukoissa. Kasvua on ollut kumpaankin suuntaan tapahtuvassa työssäkäynnissä. Tilanneen taustalla on Kuopion voimakas työpaikkakasvu (2000-luvulla noin työpaikan nettokasvu). Nykyisin Maaningalta käy töissä Kuopiossa noin 400 henkilöä ja Kuopiosta Maaningalla noin 50 henkilöä. Maaningan kunnan suurin työssäkäyntikunta on Kuopio. Työttömyydessä ei ole merkittäviä eroja kun huomioidaan keskuskaupungeille tyypillisten työllistymisen kannalta haasteellisten ryhmien vaikutus kokonaistilanteeseen. MUUTTOLIIKE MAANINKA KUOPIO Kuntien välinen muuttoliike muuton suunnan mukaan alueittain Lähde: Tilastokeskuksen maksuttomista tietokannoista Tietokanta: PX-Web Statfin > Väestö/Muuttoliike Sukupuolet yhteensä Yht. Tulo - Kuopio Lähtö - Maaninka Tulo - Maaninka Lähtö - Kuopio Kaikkina vuosina kunnat vuoden 2011 aluejaolla = 336 kuntaa. Kuntien välinen muutto on muutettu vastaamaan aluejakoa eli yhdistyneiden kuntien väliset muutot on poistettu. 9

10 PENDELÖINTI MAANINKA-KUOPIO V Työ, työllisyys ja elinkeinot 10

11 TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN

12 TYÖPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄN KEHITYS V Kuopio Maaninka (Alueella työssäkäyvillä tarkoitetaan kaikkia tällä alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan.) 12

13 TYÖTTÖMYYSASTE Työttömyyden vaihtelu kuukausittain vuosina % Kuopion ja Maaningan työttömyys Kuopio Maaninka

14 14

15 2 KUNTATALOUS Kuntatalouden tarkastelun lähtökohtana ovat vuoden 2011 tilinpäätösten tiedot. Ne perustuvat kunnanhallitusten maaliskuussa allekirjoittamiin ja kunnanvaltuustojen kesäkuussa hyväksymiin tilinpäätöksiin. Tarkastelu aloitetaan vertaamalla kuntien asukaslukuun suhteutettuja tuloslaskelmia vuodelta 2011 peruskuntien ja kuntakonsernin osalta. Tuloslaskelmista on eliminoitu kaupungin ja konsernin sisäiset erät. Toimintakatteen tarkastelu sisältää Tilastokeskuksen tehtäväluokituksen mukaiset, keskeisimmät sektorikohtaiset kustannukset niiden tietojen valossa, mitkä on annettu yhdistymistä selvittävistä kunnista talous- ja toimintatilastoa varten. On mahdollista, että tässä esitettyihin asukaskohtaisiin kustannuksiin tulee pieniä muutoksia ennen kuin Tilastokeskus julkistaa ensi syksynä vuoden 2011 kustannustiedot. Kuntatalouden tarkastelu sisältää myös v lokakuun lopussa valmistuneen, vuodelta 2010 toimitetun verotuksen tiedot ja muutamia keskeisiä rahoituslaskelman ja taseen tunnuslukuja. Vuodelta 2011 toimitettavan verotuksen tietoja ei ole tätä kirjoitettaessa vielä käytettävissä. Vuoden 2011 tilinpäätösten valossa suoritettua tarkastelua täydennetään niillä vuoden 2012 talousarvioon liittyvillä tiedoilla, joilla on olennaista vaikutusta kuntien taloudelliseen asemaan (valtion päätösten vaikutus kuntien talouteen ja vuoden 2012 veroprosentit, toimintakatteen ja lainakannan muutokset). Kuntatalouden tarkastelu päätetään suppeaan katsaukseen vuoden 2012 talousarvion toteutumisnäkymistä sekä vastauksiin muutamiin kuntalaisten esittämiin taloutta koskeviin kysymyksiin. 1. Tuloslaskelma Peruskunnat Tuloslaskelma 2011 (euroa/asukas) Kuopio Maaninka Asukasluku Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot 44 1 Korkokulut Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät, netto 8-11 Tilikauden tulos Rahastojen ja varausten muutos Tilikauden yli-/alijäämä

16 1.1. Toimintatulot ja -menot sekä toimintakate Kuopion toimintatulot olivat euroa asukasta kohden ja Maaningan /as. Toimintamenot olivat puolestaan Kuopiossa ja Maaningalla euroa/asukas. Lukujen vertailukelpoisuus on vähäinen. Vertailukelvottomuus johtuu kuntien hoitamien tehtävien eroista. Maaningan tuloja ja menoja kasvattaa erityisesti Maaningan hallinnoima 17 kunnan alueella toimiva Sydän Savon lomituspalveluyksikkö. Toisaalta Maaningan lukuja alentaa jonkin verran Siiliset-yhteistoiminta-alueen vaikutus tuloihin. Perusturvan tulot yhteistoiminta-alueella kertyvät Siilinjärven kuntaan ja vähentävät vastaavalla määrällä Maaningan perusturvan palveluiden maksuosuutta. Kuopion menoja ja tuloja puolestaan kasvattavat Maaninkaan nähden mm. alueellisen pelastustoimen sekä eriytetystä energialiiketoiminnasta liikelaitokseen jääneen osan tulot ja menot. Bruttomenoja ja -tuloja huomattavasti vertailukelpoisempi tunnusluku on kunnan toimintakate. Tämä tarkoittaa toimintatuloilla oikaistuja toimintamenoja eli käyttötalouden nettomenoja. Kuopion toimintakate vuodelta 2011 oli noin ja Maaningan euroa/asukas. Asukaskohtainen toimintakate jäi Kuopiossa 567 /asukas ja 11,7 % Maaningan toimintakatetta pienemmäksi. Kuopion pienemmästä toimintakatteesta noin neljänneksen (154 euroa/asukas) selittää energialiiketoiminnan positiivinen kate. Suurin osa käyttötalouden kustannuksista muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon alueella. Ne sisältävät Tilastokeskuksen luokituksessa myös päivähoidon. Tehtäväkohtaisiin kustannuksiin sisältyvät myös sisäiset erät, laskennalliset poistot ja palautusjärjestelmän mukainen arvonlisävero. Maaningan sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset olivat ja Kuopion euroa/asukas. Maaningan nettokustannukset olivat siten 292 euroa ja 8,6 % suuremmat kuin Kuopion. Maaningan suurempia kustannuksia selittävät ennen kaikkea väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen liittyvät tekijät. Maaningan väestöstä yli 64-vuotiaiden osuus oli 21,6 % ja Kuopion 16,1 %. Sosiaali- ja terveyskustannuksista olivat perusterveydenhuollon nettokustannukset Maaningalla korkeammat kuin Kuopiossa (Maaninka 801 /asukas ja Kuopio 587 euroa/asukas). Sen sijaan erikoissairaanhoidon nettokustannukset olivat Kuopiossa suuremmat; ne olivat Kuopiossa ja Maaningalla /asukas. Tämä johtunee yliopistollisen sairaalan sijainnista Kuopiossa. Vanhustenhuollon nettokustannukset asukasta kohden olivat Maaningalla 771 euroa. Ne jäivät Kuopiossa noin kolmanneksen Maaninkaa pienemmiksi. Tilastokeskuksen luokituksen mukaiset opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset, jotka sisältävät myös liikunnan, ulkoilun ja nuorisotoimen, olivat Maaningalla liki 250 euroa pienemmät kuin Kuopiossa (Maaninka ja Kuopio euroa/asukas). Kuopion nettokustannusten enemmyys johtuu pääosin alueen keskuskaupungille ominaisen kulttuuritarjonnan (kaupunginteatteri ja -orkesteri) sekä oman lukiokoulutuksen kustannuksista, joita ei Maaningalla ole. Perusopetuksen nettokustannukset olivat Maaningalla 886 euroa/asukas ja korkeammat kuin Kuopiossa (743 /asukas). Oppilaskohtaiset nettokustannukset olivat sen sijaan Maaningalla selvästi alhaisemmat kuin Kuopiossa. 16

17 1.2. Verotulot Asukasta kohden lasketut kokonaisverotulot olivat vuonna 2011 Kuopiossa ja Maaningalla euroa/asukas. Kuopion verotulot olivat 831 euroa ja 33,2 % Maaninkaa suuremmat. Ero on euromääräisesti mittavin verotuloista suurimman osan muodostavassa kunnallisverossa ja suhteellisesti suurin kiinteistöverossa. Yhteisöveron asukaskohtainen tuotto on Kuopiossa hieman Maaninkaa suurempi. Seuraavassa taulukossa on kuvattu kuntien veropohjan eroa laskennallisen verotulon avulla. Laskennallinen verotulo on verotettavan tulon, kiinteistöjen verotusarvon ja koko maan keskimääräisten veroprosenttien mukaan laskettu verotulo. Viimeiset käytettävissä olevat tiedot perustuvat vuodelta 2010 toimitettuun verotukseen. Laskennallista verotuloa on käytetty valtionosuusjärjestelmään sisältyvässä kuntien välisessä verotulotasauksessa laskennan eliminoidessa kuntien veroprosenttien eron vaikutuksen verotuloihin. Kuntien yhdistymisen jälkeen kunnassa voidaan luonnollisesti soveltaa vain yhtä tuloveroprosenttia ja yksiä kiinteistöveroprosentteja. Kuopio Maaninka Laskennallinen verotulo euroa/asukas (2010) siitä kunnallisvero yhteisövero kiinteistövero Kuopio Maaninka Tuloveroprosentti ,5 20,5 Maaninka korotti tuloveroprosenttiaan vuodeksi Kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: Kuopio Maaninka Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 0,80 Vakituinen asuinrakennus 0,43 0,50 Muut asuinrakennukset 0,90 1,0 Yleishyödyllinen yhteisö ei erillistä ei erillistä Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3, Valtionosuudet Maaningan asukasta kohden lasketut valtionosuudet vuonna 2011 olivat euroa. Kuopion valtionosuudet olivat euroa/asukas eli noin puolet Maaningan valtionosuuksista. Suurin osa (noin 770 euroa/asukas) erosta selittyy valtionosuusjärjestelmän verotulotasauksesta, jota Maaninka sai 764 euroa/asukas ja Kuopio maksoi 4 /as. Huomattava ero valtionosuuksien määrässä johtuu verotulotasauksen lisäksi pääasiassa väestörakenteen eroista. Peruspalvelujen valtionosuuden keskeisenä lähtökohtana on ikärakenne siten, että asukaskohtainen valtionosuus on suurin vanhimmissa ikäluokissa. Kun eläkeikäisten (yli 64 v.) osuus väestöstä on Kuopiossa 16,1 %, nousee Maaningan vastaava väestöosuus 21,5 prosenttiin. Maaningan peruspalvelujen valtionosuutta korottaa myös Kuopiota korkeampi sairastavuuskerroin. Mikäli Kuopio ja Maaninka olisivat muodostaneet yhden kunnan jo 2012, uusi kunta olisi saanut verotulotasausta noin 1,57 milj. euroa (noin 16 euroa/asukas) vähemmän mitä kuntien yhteenlasketut verotulotasaukset nyt ovat. Tilanne johtuu kuntien sijainnista ta- 17

18 1.4. Rahoituserät 1.5. Poistot sausrajan eri puolilla. Tasausrajan alittavat verotulot kompensoidaan täysimääräisesti tasausrajaan saakka kun taas tasausrajan ylittävistä verotuloista 37 % leikataan tasauskompensaatiossa käytettäväksi. Maaninka saa vuonna 2012 asukastiheyden perusteella noin 0,55 milj. euroa korotusta esi- ja perusopetuksen laskennallisiin kustannuksiin ja tätä kautta peruspalvelujen valtionosuuksiin. Mikäli Kuopio ja Maaninka olisivat muodostaneet yhden kunnan jo v. 2012, tämä korotus olisi jäänyt pois. Kuntien yhdistymisellä ei olisi nykysäädösten valossa verotulotasausta ja asukastiheyskertoimesta johtuvaa korotusta lukuun ottamatta juurikaan vaikutusta ns. yhden putken valtionosuuksien yhteismäärään. Valtio on tukenut kuntien yhdistymisiä kuntajakolain mukaisella yhdistymisavustuksella ja kompensoinut viideksi vuodeksi myönnetyllä valtionosuuksien vähenemisen korvaamisella kuntaliitoksissa tapahtuvia valtionosuusmenetyksiä. Nämä säännökset eivät kuitenkaan ole voimassa vuoden 2014 ja sitä myöhemmissä kuntien yhdistymisissä. Valtioneuvoston eduskunnalle kuntauudistuksen etenemisestä antaman tiedonannon mukaan on liitostukea kuitenkin luvassa myös vuosina tapahtuviin kuntaliitoksiin, mikäli yhdistymispäätökset syntyvät mennessä. Tiedonannon mukaan hallitus tulee kannustamaan kuntia tarvittaviin kuntarakenteen muutoksiin suuntaamalla kunnille yhdistymisavustusta, jonka suuruus olisi samalla tasolla vuoden 2013 yhdistymisavustusten kanssa sillä tavalla tarkennettuna, että avustus olisi nykyistä enemmän kytköksissä kuntien lukumäärään ja uuden kunnan asukasmäärään. Tarkoitukseen suunnattavan tuen suuruudesta päätetään valtion talousarviomenettelyn yhteydessä. Nykysäännösten mukaisesta kuntaliitoksissa tapahtuvan valtionosuuden vähenemisen korvaamisesta valtioneuvoston tiedonanto ei sisällä minkäänlaista mainintaa. Asukasta kohden laskettujen rahoituserien netto oli Maaningalla (-2 /asukas) huomattavasti heikompi Kuopioon (+24 /as.) verrattuna. Poistojen asukaskohtainen määrä on Maaningalla 237 /asukas. Se on noin 60 % Kuopion vastaavasta tunnusluvusta (404 /asukas). Pääosa erosta aiheutuu Kuopion Maaninkaa laajemmasta tehtäväalueesta. Kuopion energialiiketoiminnan poistojen määrä on noin puolet poistojen määrän erosta. Maaningan toimintamenoja ja tuloja merkittävästi lisäävästä maatalouden lomitustoiminnasta ei muodostu poistoja Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Kuopion talous on vuoden 2011 tilinpäätöksen valossa Maaninkaa paremmin tasapainossa. Asukasta kohden laskettu tulos oli Kuopiossa +33 euroa ja tilikauden ylijäämäksi tuloksen käsittelyerien jälkeen muodostui 52 euroa/asukas. Maaningan tilikausi päättyi alijäämään, jonka suuruus oli 11 euroa/asukas. 18

19 1.7. Muita 2011 tilinpäätösten tunnuslukuja Kuopio Maaninka Vuosikate poistoista 106,1 % 100,9 % Talouden tasapainoa kuvaavan mittarin mukaan Kuopion vuosikate poistoista oli 106,1 % ja Maaningan 100,9 %. Kun tunnusluvun arvo on vähintään sata, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletus on kuitenkin pätevä vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä investointitasoa Investointien tulorahoitus 84,0 % 101,1 % Tunnusluku kuvaa, kuinka paljon investointien omahankinta- eli nettomenoista on katettu tulorahoituksella. Maaninka pystyi rahoittamaan investoinnit tuloillaan kun tunnusluku oli hieman yli sadan. Kuopio joutui rahoittamaan osan investoinneistaan omaisuuden myynnillä. Lainat/asukas Kuopion lainakanta vuoden 2011 lopussa oli noin 82 % Maaningan lainamäärästä. Maaningan lainamäärä on laskenut ja Kuopion lainamäärä on kasvanut viime vuonna. Edellisvuosina Maaningan lainakannan kasvu on ollut nopeaa korkeasta nettoinvestointien määrästä ja investointitasoon nähden alhaisesta vuosikatteesta johtuen. Lainanhoitokate 2,6 0,8 Tunnusluku kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkoihin ja lyhennyksiin. Lainanhoitokyvystä saa luotettavamman kuvan tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden ajanjaksolla. Kunnan lainanhoitokate pidetään hyvänä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävänä, kun tunnusluvun arvo on 1-2 ja heikkona, jos tunnusluvun arvo jää alle yhden. Rahavarat euroa/asukas (31.12.) Maaningan asukasta kohden lasketut kassavarat olivat vuoden 2011 lopussa noin 233 euroa ja Kuopion 461euroa. Kassan riittävyys 23 pv 8 pv Maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä ja tunnusluku kertoo, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa rahavaroilla. Maaningan kassavarat riittivät runsaan viikon ja Kuopion 3 viikon menoihin. Kertynyt yli-/alijäämä (euroa/asukas) Tunnusluku osoittaa taseeseen kertyneen ylijäämän tulevien vuosien liikkumavarana tai tulevina vuosina katettavan kertyneen alijäämän. Kuopiossa on kertynyttä ylijäämää 231 euroa asukasta kohden. Maaningalla on kertynyt alijäämää 41 euroa/asukas. 19

20 Rahoitusvarallisuus (euroa/asukas) Rahoitusvarallisuus osoittaa saamisten ja rahoituksen sekä vieraan pääoman erotuksen. Negatiivinen tunnusluku osoittaa määrän, joka jää vieraasta pääomasta kattamatta omalla rahoitusomaisuudella. Omavaraisuusaste 59 % 45,5 % Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta, kykyä sietää alijäämää ja selvitä sitoumuksistaan pitkällä tähtäimellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %:n omavaraisuutta. 50 prosentin tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Molempien kuntien omavaraisuusaste on alle tavoitetason, mutta Maaningalla heikompi kuin Kuopiossa. Suhteellinen velkaantuneisuus 43,9 % 31,8 % Tunnusluku osoittaa, kuinka paljon käyttötuloista (toimintatuloista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman maksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat ovat mahdollisuudet selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Maaningan suhteellinen velkaantuneisuus on selvästi Kuopiota matalampi. 20

21 2. Konserni Kuopion kaupungin konsernitilinpäätökseen vuodelta 2011 sisältyy 15 tytäryhteisöä, 6 kuntayhtymää ja 2 osakkuusyritystä. Tytäryhteisöt toimiala omistusosuus Kuopio: kaupunki konserni Karttulan Vuokratalot Oy vuokra-asunnot Kevama Oy työkuntoutus Kiinteistö-Kys Oy vuokra-asunnot 51,1 74,05 As.Oy Litmasenrinne vuokra-asunnot 51,72 Kiinteistö Oy Karttulan Virastokeskus kiinteistöt 75,8 75,8 Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat kiinteistöt Kiinteistö Oy Kuopion Luukas kiinteistöt 80,83 80,83 Kiinteistö Oy Kuopion Palolaakso kiinteistöt Kiint. Oy Kelloniemen Teollisuustalo kiinteistöt 57,21 57,21 Kuhilas Oy talous- ja palkkahallinto 73,05 73,05 Kuopion Energia Oy sähkö ja lämpö Kuopion Innovation Oy liiketoiminnan kehittäminen Kuopion Matkailupalvelu Oy matkailu Kuopion Opiskelija-Asunnot Oy kons. vuokra-asunnot Kuopion Pysäköinti Oy kiinteistöt/pysäköintitilat Niiralan Kulma Oy konserni vuokra-asunnot Maaninka: Kuopion tytäryhteisöistä valtaosa on vuokra-asunto- ja/tai kiinteistötoimintaa harjoittavia osakeyhtiöitä. Suurin asuntokanta on Niiralan Kulma Oy konsernilla (noin 5900 asuntoa), jonka liikevaihto vuonna 2011 oli liki 35 milj. euroa. Myös Kuopion Opiskelijaasunnot Oy (noin 1900 asuntoa ja 4000 asuinpaikkaa) ja Kiinteistö-Kys Oy tytäryhteisöineen (noin 1150 asuntoa) ovat merkittäviä asuntojen vuokraajia ja rakennuttajia. Muuta liiketoimintaa harjoittavista yhtiöistä merkittävin on Kuopion Energia Oy toimialanaan sähkön myynti sekä sähkön ja lämmön tuotanto. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2010 noin 71 milj. euroa. Maaningan Vuokrahuoneistot Oy vuokra-asunnot 100 Maaningan ainut tytäryhteisö on asuntotoimintaa harjoittava osakeyhtiö, Maaningan Vuokrahuoneistot Oy. Yhtiöllä on tällä hetkellä omistuksessaan 52 vuokra-asuntoa ja jonka liikevaihto 2011 tilinpäätöksen mukaan oli noin 0,27 milj. euroa. Osakkuusyritykset: Kuopio: omistusosuus kaupunki Jätekukko Oy jätehuolto 40,84 Istekki Oy tietotekniikkapalvelut 49,6 Maaninka: Maaningan kunnalla ei ole konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjä osakkuusyrityksiä. 21

22 omistusosuus Kuntayhtymät: Kuopio Maaninka Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 47,04 2,17 Savonia ammattikorkeakoulun ky 40,91 - Savon Koulutuskuntayhtymä 35,94 0,67 Itä-Suomen Päihdehuollon ky 10,92 0,39 Vaalijalan kuntayhtymä 11,91 1,75 Pohjois-Savon Liitto 38,51 1,29 Edellä esitetty (Kuopion) konsernirakenne ja omistusosuudet perustuvat tilanteeseen. Muutoksia asiaan aiheutuu mm. Nilsiän kuntaliitoksesta vuonna 2013 sekä liikelaitoskuntayhtymä Servican perustamisesta (toiminta alkoi ). Kuntayhtymään siirtyivät mm. liikelaitoksen Kuopion Ateria toiminnot ja henkilöstö sekä pääosa (tuottajatoiminnot) taseyksikön Tilakeskus toiminnoista ja henkilöstöstä. Muista omistuksista voidaan mainita sataprosenttisesti Savon Voima Oyj:n osakkeet omistava Savon Energiaholding Oy ja Savon Kuituverkko Oy. Savon Energiaholding Oy:n osakkeista Kuopio omistaa 7,22 %, Kuopioon liittyvä Nilsiä 5,26 % ja Maaninka 2,96 %, yhteinen omistusosuus on 15,44 %. Savon Energiaholding Oy:n osakkeiden todennäköinen markkina-arvo on olennaisesti niiden kirjanpidossa olevaa tasearvoa korkeampi. Savon Kuituverkko Oy:n osakkeista Kuopio omistaa 11,82 %, Nilsiä 7,03 ja Maaninka 4,39 %, yhteinen omistusosuus 23,24 % Konsernituloslaskelma (euroa/asukas) Kuopio Maaninka asukasluku Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot 20 2 Korkokulut Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Rahastojen ja varausten muutos Tilikauden yli-/alijäämä

23 2.2. Konsernitilinpäätöksen tunnuslukuja Kuopio Maaninka Konsernin lainat euroa/asukas Kuopiossa konsernin lainat asukasta kohti ovat euroa. Ne ovat Maaningalla noin 43 % Kuopion lainamäärästä eli Kuopio-konsernin lainamäärästä noin puolet on pääosin aravavuokra-asuntoja rakennuttavien yhtiöiden (Niiralan Kulma, Kiinteistö-Kys ja Kuopion Opiskelija-asunnot Oy) asuntojen rakentamista varten otettua lainaa. Muista lainoista valtaosa on kaupungin omaa ja Kuopion Energian merkittävää voimalaitosinvestointia varten ottamaa pitkäaikaista lainaa. Lainojen lyhennyksistä ja koroista vastaavat luonnollisesti asunto-osakeyhtiöiden osalta vuokralaiset ja Kuopion Energian Oy:n osalta energian kuluttajat. Maaninka-konsernin lainamäärästä noin 21 % on konserniyhtiöiden lainaa ja tästä määrästä yli puolet on asuntotoimintaa harjoittavien yhtiöiden (Maaningan Vuokrahuoneistot) lainaa. Konsernin omavaraisuus, % 31,9 37,8 Konsernin omavaraisuustunnusluvun laskennassa otetaan mukaan oman pääoman lisäksi vähemmistöosuus ja konsernireservi. Tunnusluku mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja konsernin kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. Kuopiossa konsernin omavararaisuusaste on 31,9 %, Maaningalla se on hieman parempi, 37,8 %. Molempien kaupungin ja kunnan omavaraisuusaste on heikompi kuin 50 %:n tavoitetaso. Tunnuslukua tarkasteltaessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon vieraan pääoman käyttötarkoitus ja sillä hankitun omaisuuden tuottokyky. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Kuopiossa on konsernin kertynyttä alijäämää asukasta kohti -819, Maaningalla puolestaan alijäämää on kertynyt asukasta kohti vähemmän, Kuopiossa konsernialijäämän suuruus on merkittävä. Alijäämä syntyy konsernin sisäisistä eliminoinneista. Millään konserniyhteisöllä ei ole omassa taseessaan merkittävää alijäämää. Kuntien yhdistymisen valmistelun edetessä on syytä selvittää, onko konserniyhtiöjärjestelyillä mahdollista saada toiminnallisia tai taloudellisia hyötyjä. 23

24 3. Kuntatalouden kehitys vuoden 2012 talousarvion ja sen toteutumisen valossa Valtion toimenpiteet (valtionosuusleikkaukset, yhteisöveron kuntaosuuden pieneneminen ja kiinteistöveron jättäminen kuntien välisen verotulojen tasaamisen ulkopuolelle) kiristävät merkittävästi useimpien kuntien taloutta vuonna Valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteisten laskelmien mukaan valtion päätökset heikentävät Kuopion tulopohjaa noin 15 milj. euroa. Toisin sanoen Kuopion tuloveroprosenttiin kohdistuu valtion toimista noin 1,06 prosenttiyksikön nostopaine. Kuntien taloustilanteen kiristymistä helpotti valtionosuusleikkausten ym. osittaisena vastapainona lakisääteisen, neljän vuoden välein toteutettavan valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen ajoittuminen vuoteen Niinpä Kuopion talousarvio laadittiin edelleen ylijäämäiseksi. Ylijäämän määräksi ennakoidaan 6 milj. euroa (noin 65 euroa/asukas). Ylijäämäisyyden säilymisen keskeiset edellytykset ovat onnistuminen menojen kasvua hillitsevissä toimissa, verotulojen kasvua verokevennyksistä ja heikosta suhdannetilanteesta huolimatta sekä omaisuuden myyntitavoitteiden toteutuminen. Tulorahoituksen ei odoteta riittävän kasvaviin investointeihin, vaan kaupunki velkaantuu liki 17 milj. euroa vuoden 2012 aikana. Lainamäärä alkaneen vuoden lopussa on talousarvion mukaan liki 195 milj. euroa ja lainamäärä/asukas hieman alle euroa. Vuoden 2012 ensimmäisen vuosikolmanneksen toiminnan ja talouden perusteella laaditun seurantaraportin mukaan Kuopion talous uhkaa muodostua talousarviossa suunniteltua heikommaksi ja kääntyä alijäämäiseksi. Keskeiset syyt tilanteeseen ovat perusturvan, terveydenhuollon ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden määrärahojen ylitysuhat sekä näkymä käyttöomaisuuden myyntiarvion pettämisestä. Valtion toimet heikensivät VM:n ja Kuntaliiton laskelmien mukaan selvästi myös Maaningan taloutta. Tähän haasteeseen kunta on vastannut valtuuston hyväksymällä talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmalla vuosille Ohjelmaan sisältyvät tasapainottamiskeinot sisältyvät kokonaisuudessaan vuoden 2012 lukuun ottamatta kiinteistöveroprosenttien korotuksia, jotka on ajoitettu vuodelle Maaningan tilinpäätös vuodelta 2012 muodostunee käytännössä nollatulokseksi, mikä olisi hieman parempi kuin edellisenä vuonna. Talousarvioseurannan mukaan kunnan tilikauden 2012 ensimmäinen neljännes on toteutunut talousarvion mukaisesti, jopa sitä hieman paremmin. Epävarmuutta tässä vaiheessa on vielä Siiliset-yhteistoiminta-alueen toteutumassa, jonka kautta maksetaan myös erikoissairaanhoidon kustannukset. Toisena suurena haasteena on talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaan ja siten myös talousarvioon sisältyvät 1,3 euron suuruiset myyntivoitot omaisuuden realisoinnista. Budjetoidut investoinnit ovat 0,4 milj. euroa, joten tulorahoitus riittää investointien rahoittamiseen. Lainat ovat hieman alemmalla tasolla kuin vuoden 2011 tilinpäätöksessä, noin euroa/asukas. Maaningan vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen tulos on positiivinen ja toteutunut hieman talousarviota parempana. Neljänneksen lopussa ei ole nostettuna uutta lainaa ja vanhoja on lyhennetty suunnitelman mukaan, jolloin kunnan velkamäärä on jatkanut edellisvuonna alkanutta laskua. 24

25 4. Palveluiden haasteet ja tulevat palvelutarpeet Peruspalveluohjelman mukaan paineita kuntatalouteen aiheuttavat erityisesti valtiontalouden suuri sopeuttamistarve, mikä ilmenee mm. kuntien valtionosuuksien leikkauksina sekä väestön ikääntymisestä aiheutuvien menopaineiden kasvu, mikä näkyy erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvuna. Kuntatalouden kannalta erittäin tärkeää ja välttämätöntä on onnistua lähivuosina sekä kuntapalvelujen menokehityksen hillinnässä että hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nostamisessa. Kustannuskehityksen hallinta ja menomaltti on tärkeää myös kansainväliseen talouteen liittyvän epävarmuuden vuoksi. Uhkakuvien osittainenkin toteutuminen saattaa vaikuttaa työllisyyteen ja heikentää kuntien verotulokehitystä. Pysyvällä tuottavuuden nousulla kuntien kustannuspaineet, veroasteen nousupaineet ja laskennallinen henkilöstötarve vähenisivät merkittävästi. Palvelurakenteita ja prosesseja on pyrittävä kehittämään mm. tietotekniikkaa hyväksikäyttäen siten, että jatkossa kuntien henkilöstötarve olisi nykyistä vähäisempi. Kuntien investointitarpeet ovat mittavat johtuen mm. suurista peruskorjaustarpeista ja kasvukeskusten uudistamisinvestointihankkeista. Kuntien investointisuunnitelmien toteutuminen riippuu kuitenkin pitkälti kuntatalouden taloustilanteen kehittymisestä. 5. Vastaukset kuntalaisten kysymyksiin KYSYMYS Tuleeko yhdistymisen jälkeen ylimääräisen hallinnon karsintaa vai tuleeko lisää päällekkäisyyksiä? Maksaako Kuopio Maaningan velat? Onko Kuopion kaupungin kunnallisveroprosentti pienempi vai suurempi kuin Maaningalla? Eritelläänkö talousarviossa Maaningalle tulevia rahoja vai ovatko ne yhteisiä? Riittääkö raha Maaningan palvelujen turvaamiseen? Harmonisoidaanko maksut? VASTAUS Henkilöstöä poistuu muihin työpaikkoihin ja eläkkeelle. Mm. tämän poistuman hyödyntäminen mahdollistaa toiminnan tehostamisen. Uusi kunta vastaa Kuopion ja Maaningan veloista ja vastuista. Kuopion tuloveroprosentti on vuonna 2012 yhden prosenttiyksikön verran pienempi (19,5 / 20.5 %) kuin Maaningalla. Pääosa määrärahoista on yhteisiä. Kuitenkin esim. investointimäärärahoissa tulee olemaan Maaningalle kohdistuvia määrärahoja. Liitoksen jälkeen on yksi kaupunki, yhdet palvelut ja tasavertainen asema palvelujen suhteen. Maksut ja taksat harmonisoidaan, tämä voi vaatia pientä siirtymäaikaa joissakin tapauksissa. 25

26 3 HENKILÖSTÖ MAANINGALLA JA KUOPIOSSA 1. Henkilöstövoimavarat 1.1. Maaninka Henkilöstön määrä Hallintokunta Vakinaiset Työllistetyt Muut määräaikaiset Yhteensä Kunnanhallitus Sivistyslautakunta Ympäristölautakunta Kunta yhteensä Kuopio Maaningan kunnan vakinaisen henkilöstön määrä oli 363, määräaikaista henkilöstöä oli 119, koko henkilöstön määrä oli 482. Koko henkilöstön määrää kasvattaa Sydän-Savon lomituspalvelun henkilöstö (yhteensä 394 henkilöä, vakinaisia 284 ja määräaikaisia110), joka näkyy kunnanhallituksen henkilöstön määrässä. Vakinaisesta henkilöstöstä osa-aikaisia on yhteensä 184 henkilöä. Määrä sisältää kaikki vakinaiset osa-aikaiset (mm. osa-aikaeläkkeellä olevat, osa-aikaisessa virassa tai toimessa olevat ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat). Määrää kasvattaa lomituspalvelutyöntekijät, joista osa-aikaisia on 172. Maaningan kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta vuoden 2011 tilinpäätöksen mukaan. Henkilöstön määrä Palvelualue Vakinaiset Työllistetyt Muut määräaikaiset Yhteensä Tarkastustoimi 2 2 Konsernipalvelu Yleishallinto Vetovoimaisuuden palvelualue Kuopion Vesi Kuopion Ateria Kallaveden Työterveys Kuopion Kuntatekniikan liikelaitos Kaupunkiympäristön palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Pohjois-Savon pelastuslaitos Tilakeskus Isäntäkuntapalvelut Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Kaupunki yhteensä

27 1.3. Palvelutuotannon ulkoistamisen tai yhteistoimintasopimusten vaikutukset henkilöstöjärjestelyihin Siiliset-yhteistoiminta-alue käynnistyi Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän kuntien yhteistoiminta-alue, joka tuottaa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut siten, että Siilinjärven kunta toimii isäntäkuntana. Henkilöstö siirtyi Siilinjärven kunnan palvelukseen liikkeenluovutusta koskevien määräysten mukaisesti lukien, myös perusturvan toimintojen laitoshuollon henkilöstö siirtyi Siilinjärven kunnan palvelukseen. Perusturvan vakinaista henkilöstöä siirtyi noin 125 henkilöä Siilinjärven kunnan palvelukseen. Yhteistoimintasopimuksen 14 :n mukaan kullakin sopimuskunnalla on oikeus irtisanoa tämä yhteistoimintasopimus tekemällä sitä tarkoittava kirjallinen ilmoitus muille sopimuskunnille vähintään yhtä (1) vuotta aikaisemmin. Irtisanoutuminen tapahtuu aina kalenterivuoden vaihtuessa. Jos jokin kunta irtaantuu sopimuksesta tai sopimus purkaantuu, henkilöstö siirretään liikkeenluovutusta koskevien määräysten mukaisesti vastaavia tehtäviä sillä hetkellä hoitavalle toiselle organisaatiolle. Siilinjärven kunnanvaltuusto päätti irtisanoa Siiliset yhteistoimintasopimuksen vuoden 2013 alusta lukien. Ympäristöterveydenhuolto Maaseutuhallinto Lomituspalvelut käynnistyi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana on Siilinjärven kunta. Ympäristöterveydenhuollon vakinainen henkilöstö, yksi eläinlääkäri, siirtyi Siilinjärven kunnan palvelukseen käynnistyy maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana on Siilinjärven kunta. Maaningan kunnan palveluksessa ollut maaseutuhallinnon vakinainen henkilöstö, yksi maaseutusihteeri, siirtyi Siilinjärven kunnan palvelukseen. Maaningan kunta on alkaen hoitanut Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja Maaningan kunnan välisen toimeksiantosopimuksen mukaisesti maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalveluista annetuissa laeissa tarkoitettujen lomituspalvelujen järjestämisen ja niitä koskevien hallinnollisten toimenpiteiden suorittamisen oman kuntansa lisäksi Juankosken, Kuopion, Nilsiän, Suonenjoen ja Varkauden kaupunkien sekä Heinäveden, Kaavin, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautalammin, Rautavaaran, Siilinjärven, Tervon, Tuusniemen ja Vesannon kuntien alueella. Palvelutuotannon organisointi Kuopion kaupungin palvelutuotannosta vastaa kuusi palvelualuetta, konsernipalvelu ja kaupungin liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt. Liikelaitokset ovat Kuopion Energia, Kuopion Vesi, Kallaveden työterveys, Kuopion kaupungin kuntatekniikkaliikelaitos. Erillisiä taseyksiköitä ovat Pohjois-Savon pelastustoimi, Kuopion Tilakeskus ja Tuusniemen terveydenhuollon isäntäkuntapalvelut. Eläinlääkäri- ja maaseutupalvelut tuottaa Siilinjärvi isäntäkuntana. 27

28 Kuopion kaupungin tukipalveluita tuottavat mm. Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä (Servica), Istekki Oy ja Kuhilas Oy. Maaningan kunnan palvelutuotannosta vastaavat hallinto- ja talousosasto, sivistysosasto ja tekninen osasto. Tukipalveluita tuottavat Kuhilas Oy ja Siilinjärven kunta (atkpalvelut). Siiliset-peruspalvelukeskuksen alaisuudessa työskentelevän, Maaningan kunnan alueelle palveluita tuottavan henkilöstön osalta Maaningan kunta ja Kuopion kaupunki käyvät neuvottelut kyseisten henkilöiden siirtymisestä laajentuvan kaupungin palvelukseen alkaen. Henkilöstön siirtyminen Kuopion kaupungin palvelukseen tapahtuu liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen purkautuessa Siilisetin palveluksesta siirtyy 16 virkaa ja 123 tointa. Maaningan kunta järjestää alkaen varhaiskasvatuspalvelut, joihin siirtyy Siilisetin palveluksesta 2 virkaa ja 33 tointa. Muut virat ja toimet siirtyvät Kuopion kaupungin tai sen konserniyhteisöjen palvelukseen alkaen. 2. Palveluiden haasteet ja tulevat palvelutarpeet KT Kuntatyönantajien mukaan henkilöstön siirtyminen eläkkeelle ja osaavan työvoiman rekrytointi ovat suurimpia haasteita kunta-alalla. Samanaikaisesti väestön ikääntyessä palvelutarpeet kasvavat nykyisestä. Kuntien ja alueiden elinvoimaisuus edellyttää työvoiman saantia kaikille sektoreille. Tiettyjen ammattiryhmien kohdalla on varauduttava työvoimapulaan. Kunta- ja palvelurakenneuudistus antaa mahdollisuuden työprosessien ja töiden sisällön kehittämiseen. Palvelujen tuotanto- ja toimintatapojen uudistaminen, tehtävä- ja henkilöstörakenteiden muutokset, henkilöstön yhdistelmätehtävät sekä työnjaon uudistaminen ovat tästä esimerkkejä. 3. Vastaukset kuntalaisten kysymyksiin KYSYMYS Maaningan kunnan henkilöstön asema kuntaliitoksessa VASTAUS Maaningan kunnan vakinainen henkilöstö siirtyy Kuopion kaupungin tai sen konserniyhteisöjen palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin kuntajakolain mukaisella tavalla liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteet turvataan viideksi (5) vuodeksi lukien. Palvelussuhdeturva koskee sekä Maaningan kunnan että Kuopion kaupunkien palveluksessa olevaa vakituista henkilöstöä. Siirtyvän henkilöstön yksityiskohtainen palvelussuhdejärjestely- ja sijoitussuunnitelma valmistellaan mennessä. Kuopion kaupunginhallitus vahvistaa suunnitelman vuoden 2014 aikana. 28

29 Kuntajakolain mukaan henkilö siirretään Kuopion kaupungin palvelukseen entisin palvelussuhde-ehdoin. Tästä voidaan poiketa, jos asianomaisen kanssa toisin sovitaan. Maaningan kunnan yksipuolisiin päätöksiin perustuvat henkilöstöpalvelut, työaikajärjestelyt, työpaikkaruokailu, työterveydenhuolto ja muut vastaavat järjestelyt eivät siirry, vaan niistä päättää Kuopion kaupunki. Määräaikainen henkilöstö siirtyy Kuopion kaupungin palvelukseen siksi määräajaksi, mikä on ollut voimassa Maaningan kuntaan yhdistymishetkellä. Määräaikainen henkilöstö säilyttää ne palvelussuhteen ehdot, jotka ovat olleet voimassa siirtohetkellä, määräaikaisen työsuhteen päättymiseen saakka. Palkkaharmonisointi ja sen vaikutus Siirtyvän henkilöstön palkat, palkkarakenne ja palvelussuhteen ehdot yhdenmukaistetaan Kuopion kaupungin palkkausjärjestelmien ja palkkarakenteen mukaisiksi yhdistymissopimuksen voimassaoloaikana. Siirtymäkaudesta ja palvelussuhteiden yhdenmukaistamisesta neuvotellaan ao. henkilöstöjärjestöjen kanssa. Kenenkään palkkaedut eivät yhdenmukaistamisen johdosta huonone. Henkilöstön työtehtävät ja toimipaikat Suurimmalla osalla henkilöstöä tehtävät ja toimipaikat säilyvät entisellään. Yhdistymisen kautta on mahdollista toteuttaa henkilöstön sisäistä liikkuvuutta toiminnallisista lähtökohdista käsin. Tätä mahdollisuutta tuetaan kokonaisvaltaisella henkilöstösuunnittelulla ja koulutuksella. Kaikessa toiminnassa pyritään kannustavuuteen ja henkilöstöä motivoivaan työtehtävien kehittämiseen ja uudistamiseen. Sisäisesti haettavana olevia työpaikkoja voidaan hakea yhteneväisesti sen jälkeen, kun yhdistymispäätös on saanut lainvoiman. 29

30 4 HALLINTO- JA PÄÄTÖKSENTEKO 1. Selvityksen lähtökohdat Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin päättämien linjausten mukaisesti kevään 2012 aikana tullaan valmistelemaan arvio kuntien yhdistymisen vaikutuksista. Selvitystyöt on päätetty tehdä teemaryhmittäin. Tässä selvitystyössä on tarkasteltu Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin nykyisiä hallinto- ja päätöksentekorakenteita ja niiden mahdollisia eroavuuksia sekä ennakoitu yhdistymisen vaikutuksia niihin. Selvitystyön laatimisen vastuuhenkilöinä ovat toimineet Maaningan kunnan puolelta hallintojohtaja Mirja Korhonen ja Kuopion kaupungin puolelta kaupunginsihteeri Heikki Vienola. 2. Hallinnon rakenteet Kuopiossa ja Maaningalla Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin luottamus- ja viranhaltijaorganisaatiot ovat pääpiirteiltään samankaltaiset. Olennaisimmat eroavaisuudet johtuvat suurimmaksi osaksi kuntien hyvin erilaisesta koosta, elinkeinorakenteesta sekä henkilökunnan määrästä. Kuntien hallinnon perusidea noudattelee linjaa, missä lautakuntien, johtokuntien ja niiden alaisten jaostojen sekä toimikuntien määrä pyritään pitämään maltillisena. Toimielinten jäsenmäärät ovat kuntakoosta johtuen pääosin isommat Kuopiossa kuin Maaningalla. Kuopion kaupunki on organisoitu palvelualuemallin mukaisesti. Palvelualue on hallinnollinen kokonaisuus, joka tuottaa itse tai järjestää palvelut kunnan jäsenille tai muille palveluiden käyttäjille. Palvelualue hoitaa myös alaansa kuuluvat viranomaistehtävät. Maaningan kunta on organisoitu osastomallisen organisoinnin mukaisesti Luottamushenkilöhallinto Kuntien toimielimiä ovat kuntalain mukaan valtuusto, kunnanhallitus ja sen jaostot, lautakunnat ja niiden jaostot, johtokunnan ja niiden jaostot sekä toimikunnat. Kuopion kaupunginvaltuustossa on normaalisti 59 valtuutettua. Vuoden 2011 alusta voimaan astuneen Karttulan ja Kuopion kaupungin välisen kuntaliitoksen seurauksena kaupunginvaltuustossa on vuoden 2012 loppuun saakka kuitenkin poikkeuksellisesti 65 valtuutettua. Kuopion kaupunginhallituksen jäsenmäärä on 11. Lisäksi yhdellä karttulalaisella luottamushenkilöllä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksen kokouksissa vuoden 2012 loppuun saakka tehdyn kuntaliitossopimuksen mukaisesti. Maaningan kunnan kunnanvaltuuston jäsenmäärä on 21. Maaningan kunnanhallituksessa on seitsemän (7) jäsentä. 30

31 Valtuustojen poliittiset voimasuhteet jakaantuvat tällä hetkellä seuraavasti: Kuopion kaupunginvaltuusto KOK 16 KESK 16 SDP 14 VIHR 9 VAS 5 PS 3 KD 2 YHT 65 Maaningan kunnanvaltuusto KESK 11 SDP 3 SIT 3 PS 2 KOK 1 VAS 1 YHT Lautakuntien rakenne Lautakunnat ovat luottamushenkilöelimiä, jotka johtavat julkisten palveluiden tuottamista kunnassa. Lautakuntien jäsenet ja varajäsenet valitsee valtuusto. Kuopion kaupungissa toimii tällä hetkellä 12 lautakuntaa, joista neljä lautakuntaa on alueellisia lautakuntia (Pohjois-Savon pelastuslautakunta, alueellinen rakennuslautakunta, alueellinen jätelautakunta ja vuoden 2012 alusta aloittanut Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta). Lautakuntien jäsenmäärä on Kuopiossa pääsääntöisesti 11-jäsentä lukuun ottamatta ympäristölautakuntaa, jonka jäsenmäärä on 7. Maaningan kunnassa on kaksi 7-jäsenistä lautakuntaa: sivistyslautakunta ja ympäristölautakunta. Lautakunta (vastaavia tehtäviä Kuopio Maaninka hoitavat) Keskusvaalilautakunta On On Maaseutulautakunta Jäsen Jäsen Kasvun ja oppimisen lautakunta On On (Kuopio) ja sivistyslautakunta (Maaninka) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta On Ei (Alueellinen) rakennuslautakunta On Ei Perusturva- ja terveyslautakunta On Siiliset 3 jäsentä saakka Kaupunkirakennelautakunta On Ei Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta On Ei Ympäristölautakunta On On (Alueellinen) jätelautakunta On Jäsen Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta On Ei Tarkastuslautakunta On On 31

32 2.1.2 Johtokunnat ja jaostot sekä toimikunnat Kuopion kaupunki: Kuopion kaupungissa toimii tällä hetkellä seuraavat kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivat 7-jäseniset johtokunnat: Kuopion Ateria Liikelaitoksen johtokunta (toiminnot siirtyvät vuoden 2012 alusta liikelaitoskuntayhtymä Servicalle, jonka johdosta johtokunta lopettaa toimintansa tilinpäätöksen 2011 valmistuttua keväällä 2012) Kuopion Energia Liikelaitoksen johtokunta Kallaveden Työterveys Liikelaitoksen johtokunta Kuopion Vesi Liikelaitoksen johtokunta Kuopion kaupungin kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokunta Tilahallinnon johtokunta. Maaningan kunta: Kaupunginhallituksen alaisena toimii 5-jäseninen omistajaohjausjaos. Perusturva- ja perusturvalautakunnan alaisena toimii 5-jäseninen yksilöasioiden jaosto. Lisäksi kaupunginhallituksen alaisena toimivat 7-jäseniset arviointi- ja palvelurakennetoimikunnat. Maaningan kunnassa ei ole kunnanhallituksen eikä lautakuntien alaisuudessa jaostoja. Maaninkajärven yhtenäiskoululla on 6-jäseninen johtokunta ja alakouluilla 3-jäseniset johtokunnat Yhteistoimintaelimet, työsuojeluelimet, johtoryhmät Kuopion kaupunki: Maaningan kunta: Kuopion kaupungissa toimii yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunta käsittelee kaupunkitasoiset, laajakantoiset ja henkilöstöä yleisesti koskevat yhteistoiminta-asiat. Lisäksi se käsittelee tarvittaessa kaupunkitasoiset, laajakantoiset ja työpaikka yleisesti koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat. Kaupunginjohtajan johtoryhmään kuuluvat kaupunginjohtaja, palvelualuejohtajat (3), strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, kaupunginsihteeri (sihteeri) ja työsuojeluvaltuutettu (henkilöstön edustaja). Lisäksi palvelualueilla ja konsernipalvelulla on omat johtoryhmänsä, joissa on myös henkilöstön edustus. Maaningan kunnassa toimii yt-ryhmä, joka käsittelee henkilöstöä koskevat yhteistoiminta-asiat. Työsuojelutoimikunta käsittelee henkilöstön työturvallisuutta koskevat asiat. Maaningan kunnan johtoryhmään kuuluvat kunnanjohtaja, hallintojohtaja, talous- ja elinkeinojohtaja, sivistystoimenjohtaja ja tekninen johtaja. 32

33 2.1.4 Sääntöohjauksen systematiikka Kuopio Maaninka Johtopäätökset KV:n hyväksymät johtosäännöt määrittävät Kv:n hyväksymä hallintosääntö määrittää lautakunnat ja niiden tehtäväalueen sekä toimielimien ratkaisuvallan, lautakunnan jäsenmäärän ja esittelijän sekä palvelualueen organisaation perusrakenteen lautakunnat ja niiden tehtäväalueen sekä toimielimen ratkaisuvallan, lautakunnan jäsenmäärän ja esittelijän sekä toimialan organisaation perusrakenteen ao. toimielimen alaisten viranhaltijoiden tehtäväalueen, tehtävät, ratkaisuvallan ja sijaisuudet viranhaltijaorganisaation perusrakenteen ao. toimielimen alaisten viranhaltijoiden tehtäväalueen, tehtävät, ratkaisuvallan ja sijaisuudet viranhaltijaorganisaation perusrakenteen Kuopiossa päätösvaltaa on delegoitu johtosäännöillä enemmän lautakunnille ym. toimielimille sekä viranhaltijoille. Maaningan kunnalla on hallintosääntö, joka määrittää organisaation, toimielinten- ja viranhaltijoiden tehtävät ja ratkaisuvallan. Lautakuntien hyväksymät toimintasäännöt määrittävät toimialan sisäisen rakenteen yksityiskohtia delegoivat virkamiehille päätösvaltaa, joka lautakunnalle on johtosäännössä annettu KV:n hyväksymä hallintosääntö määrittelee hallinnon yleiset rakenteet, johtamisjärjestelmän, kokous- ja päätöksentekomenettelyn lähtökohdat, taloudenhoitoon liittyviä asiat sekä tiedottamiseen, sähköisen viestinvälitykseen ja asiakirjojen allekirjoittamiseen liittyviä asioita. toimielinten toiminnan yleiset puitteet ja hallinnon menettelytapojen perusteet. Lautakuntien hyväksymiä toimintasääntöjä ei ole. Kv:n hyväksymä hallintosääntö määrittelee luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaation, henkilöstöasioiden ratkaisuvallan, taloudenhoitoon liittyviä asioita, hankintojen ja rakennushankkeiden ratkaisuvallan, kokousmenettelyyn liittyvät asiat sekä tiedottamiseen, aloitteisiin ja asiakirjojen allekirjoittamiseen liittyviä asioita. 33

34 2.1.5 Päätösvallan hajautusaste henkilöstön ottaminen, palvelussuhteen päättäminen ja palkkauksen määrittely palvelussuhteeseen otettaessa Kuopio Maaninka Johtopäätökset KV: kaupunginjohtaja + palvelualuejohtajat KH: Konsernipalvelun ja vetovoimaisuuden palvelualueen vastuualuejohtajat, pelastusjohtaja, ympäristöjohtaja ja rakennustarkastaja. Lautakunnat: alaistensa vastuualueiden johtajat Johtokunnat: Toimialan johtaja Kaupunginjohtaja ja palvelualuejohtajat: Palvelupäälliköt Asiakkuusjohtajat: alaisensa henkilöstö lukuun ottamatta palvelupäälliköitä KV: kunnanjohtaja, hallintojohtaja, talous- ja elinkeinojohtaja, tekninen johtaja KH: sivistystoimenjohtaja (sivuvirka) KH ja lautakunnat: alaisensa vakinainen henkilöstö Hallintojohtaja: avoimen ja määräaikaisen tehtävän hoitajan sekä sijaisen alaisuuteensa kuuluvalle henkilölle Osastopäällikkö: avoimen ja määräaikaisen tehtävän hoitajan sekä sijaisen alaisuuteensa kuuluvalle henkilölle, ellei ole siirtänyt tätä oikeutta tulosyksikkö 1:n vastuuhenkilölle Maaningalla virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää kunnanvaltuusto. Kuopiossa niistä päättää kaupunginhallitus. Muilta osin päätösvaltaa on delegoitu pääosin samalla tavoin. Molemmissa kunnissa on virkojen ja tehtävien osalta käytössä täyttölupamenettely. Kuopiossa tarvitaan erillinen kaupunginjohtajan johtoryhmän myöntämä täyttölupa yli 6 kk:n pituisiin palvelussuhteisiin. Maaningalla kunnanhallitus päättää vakinaisten virkojen ja tehtävien osalta täyttöluvista. Palvelupäälliköt: alaisensa henkilöstö lukuun ottamatta työnjohtajia Työnjohtajat: muu henkilökunta Palvelukseen ottava viranomainen päättää palvelussuhteen päättämisestä. Palvelukseen ottava viranomainen päättää palkasta (Kh. päättää kuitenkin kaupunginjohtajan ja palvelualuejohtajien palkoista). Yli 6 kk:n pituisiin palvelussuhteisiin tarvitaan erillinen kaupunginjohtajan johtoryhmän myöntämä täyttölupa. Palvelukseen ottava viranomainen päättää palvelussuhteen päättämisestä. Kunnanhallitus päättää vakinaisen henkilöstön palkkauksesta. Väliaikaisen ja tilapäisen henkilöstön palkkauksesta päättää valitseva viranomainen palkkaasiamiehen ohjeiden mukaisesti. Vakinaisten virkojen ja tehtävien osalta täyttöluvista päättää kunnanhallitus. Virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää kunnanvaltuusto. Virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää kaupunginhallitus. 34