TOIMINTAYMPÄRISTÖ, TALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAYMPÄRISTÖ, TALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO"

Transkriptio

1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ, TALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO

2 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSHAASTEET KUNTATALOUS HENKILÖSTÖ NILSIÄSSÄ JA KUOPIOSSA HALLINTO- JA PÄÄTÖKSENTEKO

3 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSHAASTEET Nilsiän ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien strategioissa korostetaan kilpailukyvyn merkitystä vastattaessa tulevaisuuden haasteisiin. Kumpikin kaupunki on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja omilla vahvuusalueillaan. Tulevaisuudessa haasteet kuitenkin kasvavat ja alueen imago sekä houkuttelevuus vaativat merkittäviä toimenpiteitä alueiden välisessä kilpailussa menestyäkseen. Palveluiden tuottaminen kasvaviin tarpeisiin niukkenevin resurssein edellyttää toimintatapojen ja rakenteiden virtaviivaistamista. Lakisääteisten palveluiden muodostaessa merkittävimmän osan kaupunkien palveluista on niiden tuottamisen suhteen olemassa vain rajalliset joustamismahdollisuudet. Terveyspalveluiden haasteet tulevaisuudessa ovat suuret. Muiden palveluiden osalta jatkossa erityisiä haasteita aiheuttavat henkilöstön eläköityminen, uusien osaajien rekrytointi, kasvavat koulutustarpeet, palveluiden ulkoistamiseen liittyvä osaaminen, omistajaohjauskyky sekä alueen asukkaiden tarpeisiin vastaavan asiakaslähtöisten palveluiden tuottamistarve. Toiminnallisten alueiden kokonaistarkastelu tulee korostumaan, kuten myös vaihtoehtoisten asuin- ja elinkeinoalueiden tarjoaminen niitä tarvitseville. Kuopion ja Nilsiän keskeisimmät kilpailijat eivät sijaitse naapurissa vaan muissa Suomen kasvukeskuksissa ja kansainvälisissä yritystoiminnan ja matkailukeskusten vaihtoehtoisissa sijaintikaupungeissa. Tässä selvityksessä haetaan näkökohtia siihen, kuinka Nilsiän ja Kuopio voisivat toimia kokonaisuutena, joka olisi osatekijöitään vahvempi kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Vuorovaikutuksen kehitys tilastojen valossa Nilsiän ja Kuopion kaupunkien vuorovaikutus on tiivistynyt kuluneen vuosikymmenen aikana. Kehitys kummassakin kaupungissa on ollut lähtökohdat huomioiden positiivista, mutta Kuopion osalta huomattavasti Nilsiää voimakkaampaa. Tilanne Pohjois-Savon mittasuhteissa on Nilsiässä hyvä, mutta tulevaisuuden haasteet ovat erittäin suuret. Kuopion osalta kehitys on ollut vahvaa ja kasvukeskuksena tulevaisuuden odotukset ovat muita Pohjois-Savon kuntia positiivisemmat. 2

4 1. Väestö, ikärakenne, sairastavuus IKÄRAKENTEEN KEHITYS 2000 LUVULLA KUOPION JA NILSIÄN VÄESTÖ ENNUSTEEN MUKAAN Kuopio Nilsiä Kuopion ja Karttulan kuntaliitos huomioitu koko aikasarjassa. Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009 Väestöennuste kuvaa Kuopion tasaista kasvua ja Nilsiän väestömäärän tasaista, joskin varsin pientä, vähenemistä. Ikäluokittainen ryhmittely todentaa nuorten osuuden tasaisen vähentymisen ja yli 65-vuotiaiden määrän voimakkaan kasvun. Nykytilanteen muutos näkyy myös sairausindeksin ennakoitavissa olevasta ikävakioidusta kehityksestä. 3

5 IKÄRAKENNE IKÄRAKENNE VUOSINA : 0-19-VUOTIAAT, VUOTIAAT, YLI 65-VUOTIAAT 4

6 TERVEYSPUNTARIN SAIRAUSINDEKSI Vakiointi: Vakioitu Aika Alue Indeksi - Kuopio erityiskorvausoikeusindeksi 116,5 116,3 117,3 116,8 116,5 117,2 117,5 117,7 117,8 117,5 117,4 -kuolleisuusindeksi 102,4 100,8 99,7 97,5 99,1 98,6 96,9 96,1 97,8 99,6 99,0 -työkyvyttömyysindeksi 125,7 124,6 124,9 126,8 125,4 124,9 124,4 124,5 123,7 124,1 124,9 Sairastavuusindeksi 114,9 113,9 114,0 113,7 113,7 113,6 112,9 112,8 113,1 113,7 113,8 Nilsiä - erityiskorvausoikeusindeksi 129,7 129,8 129,4 128,2 127,1 125,3 125,4 124,3 123,1 124,2 121,6 -kuolleisuusindeksi 107,4 110,4 109,4 116,8 124,6 126,6 114,1 105,7 108,1 110,5 113,3 -työkyvyttömyysindeksi 159,1 163,4 160,8 152,7 152,8 151,0 150,7 145,7 147,7 142,2 142,5 Sairastavuusindeksi 132,1 134,5 133,2 132,6 134,8 134,3 130,1 125,2 126,3 125,6 125,8 Koko maa = 100 Kelasto-raportit Kela / tilastoryhmä / tilastot@kela.fi / NIT079A Valitut tiedot raportille Terveyspuntarin sairastavuusindeksi 5

7 HUOLTOSUHDE VUOSINA (Huoltosuhde ilmoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti) 6

8 2. Muuttoliike ja pendelöinti Muuttoliikkeen ja pendelöinnin kehitys on kuvattu seuraavissa kuvissa. Kasvua on ollut kumpaankin suuntaan tapahtuvassa työssäkäynnissä. Tilanneen taustalla on Kuopion voimakas työpaikkakasvu (2000-luvulla noin työpaikan nettokasvu). Työttömyydessä ei ole merkittäviä eroja kun huomioidaan keskuskaupungeille tyypillisten työllistymisen kannalta haasteellisten ryhmien vaikutus kokonaistilanteeseen. MUUTTOLIIKE KUOPIO-NILSIÄ PENDELÖINTI KUOPIO-NILSIÄ V

9 3. Työ, työllisyys ja elinkeinot TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN

10 TYÖPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄN KEHITYS V Kuopio Nilsiä (Alueella työssäkäyvillä tarkoitetaan kaikkia tällä alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan.) 9

11 TYÖTTÖMYYSASTE Työttömyyden vaihtelu kuukausittain vuosina

12 11

13 2 KUNTATALOUS Kuntatalouden tarkastelun lähtökohtana ovat selvityksen aikataulusta johtuen vuoden 2010 tilinpäätösten tiedot. Ne on pääosin kerätty Tilastokeskuksen vuosittain kokoamasta kuntien talous- ja toimintatilastosta. Tarkastelu aloitetaan vertaamalla kuntien asukaslukuun suhteutettuja tuloslaskelmia vuodelta 2010 sekä peruskuntien että kuntakonsernin osalta. Tarkastelua täydennetään muutamilla rahoituslaskelman ja taseen tunnusluvuilla. Aineistoon sisältyy myös vuoden 2011 loka-marraskuun vaihteessa valmistuneen, vuodelta 2010 toimitetun verotuksen keskeiset tiedot. Vuoden 2010 tilinpäätösten valossa suoritettua tarkastelua täydennetään niillä vuoden 2011 alustavilla tilinpäätöstiedoilla ja vuoden 2012 talousarvioon liittyvillä tiedoilla, joilla on olennaista vaikutusta kuntien taloudelliseen asemaan (valtion päätösten vaikutus kuntien talouteen ja vuoden 2012 veroprosentit, toimintakatteen ja lainakannan muutokset). 1. Tuloslaskelma Peruskunnat Tuloslaskelma 2010 (euroa/asukas) Kuopio Nilsiä Asukasluku Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot 39 3 Korkokulut Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät, netto +2 Tilikauden tulos Rahastojen ja varausten muutos +8 Tilikauden yli-/alijäämä

14 1.1. Toimintatuotot ja kulut sekä toimintakate Kuopion toimintatuotot olivat /as. ja Nilsiän /as. Tuottojen merkittävä ero johtuu pääosin Kuopion Nilsiää laajemmasta tehtäväalueesta (mm. alueellinen pelastustoimi ja liikelaitokseen jäänyt osa energialiiketoiminnasta) sekä Siiliset-yhteistoimintaalueen vaikutuksesta Nilsiän tuloihin. Perusturvan tuotot yhteistoiminta-alueella kertyvät Siilinjärven kuntaan ja vähentävät vastaavalla määrällä Nilsiän perusturvan palveluiden maksuosuutta. Perusturvan toimintatuottojen Nilsiälle kohdistettava osuus on 472 /asukas. Tämä huomioiden Nilsiän toimintatuotot ovat /asukas. Tämä on 316 euroa ja noin 17 ½ % vähemmän kuin Kuopiossa. Asukasta kohden lasketut toimintakulut, joista on eliminoitu kunnan sisäiset erät, olivat v molemmissa kunnissa samaa suuruusluokkaa. Kuopion toimintakulut olivat ja Nilsiän /asukas. Kun Nilsiän toimintakuluihin lisätään vertailukelpoisuuden kohentamiseksi edellisessä kappaleessa mainitusta syystä perusturvan toimintakuluja 472 /asukas, nousee Nilsiän toimintakulujen määrä euroon/asukas. Tämä on 373 ja noin 6 % enemmän kuin Kuopiossa. Kuopion toimintakate (=toimintatuotoilla oikaistut toimintakulut eli käyttötalouden nettomenot) vuodelta 2010 oli noin ja Nilsiän /asukas. Kuopion asukaskohtainen toimintakate jäi 689 /asukas ja 14 % Nilsiän toimintakatetta pienemmäksi. Kuopion pienempää toimintakatetta selittää mm. energialiiketoiminnan positiivinen kate. Suurin osa käyttötalouden kustannuksista muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon alueella. Ne sisältävät Tilastokeskuksen luokituksessa myös päivähoidon. Nilsiän sosiaalija terveydenhuollon nettokustannukset olivat ja Kuopion /asukas. Nilsiän nettokustannukset olivat siten 375 euroa ja noin 12 % suuremmat kuin Kuopion. Nilsiän suurempia kustannuksia selittävät ennen kaikkea väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen liittyvät tekijät. Nilsiän väestöstä yli 64-vuotiaiden osuus oli 23,7 % ja Kuopion 16,1 %. Sosiaali- ja terveyskustannuksista olivat perusterveydenhuollon nettokustannukset Nilsiässä korkeammat kuin Kuopiossa (Nilsiä 720 ja Kuopio 584 /asukas). Sen sijaan erikoissairaanhoidon nettokustannukset olivat Kuopiossa hieman suuremmat; ne olivat Kuopiossa e ja Nilsiässä /asukas. Tämä johtunee yliopistollisen sairaalan sijainnista Kuopiossa. Vanhustenhuollon nettokustannukset asukasta kohden olivat puolestaan Nilsiässä selvästi korkeammat (Nilsiä 941 ja Kuopio 500 /asukas). Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat Nilsiässä liki 200 euroa pienemmät kuin Kuopiossa (Nilsiä ja Kuopio /asukas). Kuopion nettokustannusten enemmyys johtuu lähinnä alueen keskuskaupungille ominaisesta kulttuuritarjonnasta (kaupunginteatteri ja -orkesteri). Perusopetuksen nettokustannukset olivat samalla tasolla, Nilsiässä 733 ja Kuopiossa 743 /asukas. Perusopetuksen nettokustannukset oppilasta kohden olivat Nilsiässä ja alhaisemmat kuin Kuopiossa, jossa ne olivat /oppilas. Oman lukiokoulutuksen nettokustannukset oppilasta kohden olivat Nilsiässä euroa ja yli euroa korkeammat kuin Kuopiossa (6.221 euroa/oppilas). Nilsiän korkeita lukiokoulutuksen kustannuksia selittää lukion pieni oppilasmäärä. 13

15 1.2. Verotulot Asukasta kohden lasketut kokonaisverotulot olivat v Kuopiossa 3301 ja Nilsiässä 2653 /asukas. Ero on euromääräisesti mittavin verotuloista suurimman osan muodostavassa kunnallisverossa. Yhteisöveron ja erityisesti kiinteistöveron kohdalla tilanne kääntyy Nilsiän hyväksi ja on suhteellisesti suurin kiinteistöverossa. Nilsiän kiinteistöveron enemmyys johtuu runsaasta vapaa-ajan asuntojen määrästä ja verotusarvoa nostavasta tasosta. Seuraavassa taulukossa on kuvattu kuntien veropohjan eroa laskennallisen verotulon avulla. Laskennallinen verotulo on verotettavan tulon, kiinteistöjen verotusarvon ja koko maan keskimääräisten veroprosenttien mukaan laskettu verotulo. Laskennallista verotuloa käytetään valtionosuusjärjestelmään sisältyvässä kuntien välisessä verotulotasauksessa laskennan eliminoidessa kuntien veroprosenttien eron vaikutuksen verotuloihin. Kuntien yhdistymisen jälkeen kunnassa voidaan luonnollisesti soveltaa vain yhtä tuloveroprosenttia ja yksiä kiinteistöveroprosentteja. Kuopio Nilsiä Laskennallinen verotulo euroa/asukas (2010) siitä kunnallisvero yhteisövero kiinteistövero Kuopio Nilsiä Tuloveroprosentti ,5 20,5 Nilsiä korotti tuloveroprosenttiaan vuodeksi Vuoden 2011 tuloveroprosentti oli 20,0. Kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: Kuopio Nilsiä Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 0,95 Vakituinen asuinrakennus 0,43 0,50 Muut asuinrakennukset 0,90 1,10 Yleishyödyllinen yhteisö ei erillistä 0,40 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 ei erillistä 14

16 1.3. Valtionosuudet 1.4. Rahoituserät 1.5. Poistot Nilsiän asukasta kohden lasketut valtionosuudet vuonna 2010 olivat euroa. Ne olivat yli euroa ja 80 % suuremmat kuin vastaavat Kuopion valtionosuudet. Suurin osa (liki 600 euroa/asukas) erosta selittyy valtionosuusjärjestelmän verotulotasauksesta, jota Nilsiä sai 588 euroa/asukas ja Kuopio maksoi 5 /as. Mikäli Kuopio ja Nilsiä muodostaisivat yhden kunnan jo 2012, uusi kunta saisi verotulotasausta noin 1,5 milj. euroa (noin 15 euroa/asukas) vähemmän mitä kuntien yhteenlasketut valtionosuudet nyt ovat. Tilanne johtuu kuntien sijainnista tasausrajan eri puolilla. Tasausrajan alittavat verotulot kompensoidaan täysimääräisesti tasausrajaan saakka kun taas tasausrajan ylittävistä verotuloista 37 % leikataan tasauskompensaatiossa käytettäväksi. Verotulotasauksen lisäksi ero valtionosuuksien määrässä johtuu pääasiassa väestörakenteen eroista. Peruspalvelujen valtionosuuden keskeisenä lähtökohtana on ikärakenne siten, että asukaskohtainen valtionosuus on suurin vanhimmissa ikäluokissa. Kun eläkeikäisten (yli 64 v.) osuus väestöstä jää Kuopiossa noin kahteen kolmannekseen Nilsiän vastaavasta, muodostuu Nilsiän peruspalvelujen valtionosuus Kuopion vastaavaa suuremmaksi. Kuntaliitoksella ei olisi nykysäädösten valossa verotulotasausta lukuun ottamatta juurikaan vaikutusta ns. yhden putken valtionosuuksien yhteismäärään. Mikäli valtionosuuksien euromäärä uudessa, muodostettavassa kunnassa jää alhaisemmaksi kuin yhdistettävien kuntien valtionosuuksien yhteenlaskettu määrä edellisenä vuonna, valtio korvaa menetyksen viiden vuoden ajan täysimääräisesti kuntajakolain perusteella. Varsinaisten valtionosuuksien todennäköistä pientä menetystä kuntaliitoksessa kompensoi kuntajakolain mukainen yhdistymisavustus. Sen määrä olisi ajanjaksolla yhteensä 3,6 milj. euroa, mikäli yhdistymisessä ei ole mukana muita kuntia. Asukasta kohden laskettujen rahoituserien netto oli Nilsiässä (+44 /asukas) liki kaksinkertainen Kuopioon (+24 /as.) verrattuna, vaikka Nilsiän lainamäärä oli vuoden 2010 lopussa liki kaksinkertainen Kuopioon verrattuna. Asiaa selittävät mm. Nilsiän mittavat osinkotuotot, joista valtaosa on Savon Voima Oy:n osinkotuottoja ja lainojen matala korkotaso, joka johtuu lyhytaikaisten lainojen määrän kasvusta ja alentuneesta korkotasosta. Poistojen asukaskohtainen määrä on Nilsiässä 261 /asukas. Se on noin 65 % Kuopion vastaavasta tunnusluvusta (403 /asukas). Pääosa erosta aiheutuu Kuopion Nilsiää laajemmasta tehtäväalueesta. Esim. Kuopion energialiiketoiminnan poistojen määrä on noin puolet poistojen määrän erosta Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Kuopion talous on vuoden 2010 tilinpäätöksen valossa Nilsiää paremmin tasapainossa. Asukasta kohden laskettu tulos oli Kuopiossa +82 euroa ja tilikauden ylijäämäksi tuloksen käsittelyerien jälkeen muodostui 90 euroa/asukas. Nilsiän tilikausi päättyi alijäämään, jonka suuruus oli 35 euroa/asukas. 15

17 1.7. Muita 2010 tilinpäätösten tunnuslukuja Kuopio Nilsiä Vuosikate poistoista 119,7 % 86,5 % Talouden tasapainoa kuvaavan mittarin mukaan Kuopion vuosikate poistoista oli noin 120 % ja Nilsiän 87 %. Kun tunnusluvun arvo on vähintään sata, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletus on kuitenkin pätevä vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä investointitasoa Investointien tulorahoitus 101,7 % 52,5 % Tunnusluku kuvaa, kuinka paljon investointien omahankinta- eli nettomenoista on katettu tulorahoituksella. Kuopio pystyi rahoittamaan investoinnit tuloillaan kun tunnusluku oli hieman yli sadan. Nilsiä joutui rahoittamaan liki puolet investoinneistaan pääomarahoituksella (lainalla, pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä tai rahavarojen määrää vähentämällä). Lainat/asukas Kuopion lainakanta vuoden 2010 lopussa oli noin 56 % Nilsiän lainamäärästä. Molempien kuntien lainamäärä on kasvanut viime vuosina. Nilsiän lainakannan kasvu on ollut nopeampaa korkeasta nettoinvestointien määrästä ja investointitasoon nähden alhaisesta vuosikatteesta johtuen. Lainanhoitokate 3,1 0,84 Tunnusluku kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkoihin ja lyhennyksiin. Lainanhoitokyvystä saa luotettavamman kuvan tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden ajanjaksolla. Kunnan lainanhoitokate pidetään hyvänä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävänä, kun tunnusluvun arvo on 1-2 ja heikkona, jos tunnusluvun arvo jää alle yhden. Rahavarat euroa/asukas (31.12.) Nilsiän asukasta kohden lasketut kassavarat olivat vuoden 2010 lopussa noin 150 euroa ja Kuopion 419 euroa. Kassan riittävyys 23 pv 8 pv Maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä ja tunnusluku kertoo, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa rahavaroilla. Nilsiän kassavarat riittivät runsaan viikon ja Kuopion runsaan 3 viikon menoihin. Kertynyt yli-/alijäämä (euroa/asukas) Tunnusluku osoittaa taseeseen kertyneen ylijäämän tulevien vuosien liikkumavarana tai tulevina vuosina katettavan kertyneen alijäämän. Kuopiossa on kertynyttä ylijäämää 187 euroa asukasta kohden. Nilsiässä on kertynyt alijäämää 122 euroa/asukas. 16

18 Rahoitusvarallisuus (euroa/asukas) Rahoitusvarallisuus osoittaa saamisten ja rahoituksen sekä vieraan pääoman erotuksen. Negatiivinen tunnusluku osoittaa määrän, joka jää vieraasta pääomasta kattamatta omalla rahoitusomaisuudella. Omavaraisuusaste 61 % 49,7 % Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta, kykyä sietää alijäämää ja selvitä sitoumuksistaan pitkällä tähtäimellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %:n omavaraisuutta. 50 prosentin tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Molempien kuntien omavaraisuusaste on alle tavoitetason, mutta Nilsiässä heikompi kuin Kuopiossa. Suhteellinen velkaantuneisuus 42,6 % 56,5 % Tunnusluku osoittaa, kuinka paljon käyttötuloista (toimintatuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman maksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat ovat mahdollisuudet selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. 17

19 2. Konserni Kuopion kaupungin konsernitilinpäätökseen vuodelta 2010 sisältyy 15 tytäryhteisöä, 6 kuntayhtymää ja 2 osakkuusyritystä. Nilsiän konsernitilinpäätökseen yhdistettiin 4 tytäryhteisöä, viisi kuntayhtymää ja 2 osakkuusyritystä. Yhteisöt, niiden toimiala ja kaupunkien omistusosuudet ovat seuraavat: Tytäryhteisöt toimiala omistusosuus Kuopio: kaupunki konserni Kevama Oy työkuntoutus Kiinteistö-Kys Oy vuokra-asunnot 51,1 73,34 As.Oy Litmasenrinne vuokra-asunnot 51,23 Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat kiinteistöt Kiinteistö Oy Kuopion Luukas kiinteistöt 80,83 80,83 Kiinteistö Oy Kuopion Palolaakso kiinteistöt Kiint. Oy Kelloniemen Teollisuustalo kiinteistöt 57,21 57,21 Kuhilas Oy talous- ja palkkahallinto 73,05 73,05 Kuopion Energia Oy sähkö ja lämpö Kuopion Innovation Oy liiketoiminnan kehittäminen Kuopion Matkailupalvelu Oy matkailu Kuopion Opiskelija-Asunnot Oy vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Turontalo vuokratilat 73,7 Kuopion Pysäköinti Oy kiinteistöt/pysäköintitilat Niiralan Kulma Oy konserni vuokra-asunnot Nilsiä: Kuopion tytäryhteisöistä valtaosa on vuokra-asunto- ja/tai kiinteistötoimintaa harjoittavia osakeyhtiöitä. Suurin asuntokanta on Niiralan Kulma Oy konsernilla (noin 5900 asuntoa), jonka liikevaihto vuonna 2010 oli noin 33 milj. euroa. Myös Kuopion Opiskelijaasunnot Oy (noin 1900 asuntoa ja 4000 asuinpaikkaa) ja Kiinteistö-Kys Oy tytäryhteisöineen (noin 1150 asuntoa) ovat merkittäviä asuntojen vuokraajia ja rakennuttajia. Muuta liiketoimintaa harjoittavista yhtiöistä merkittävin on Kuopion Energia Oy toimialanaan sähkön myynti sekä sähkön ja lämmön tuotanto. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2010 liki 68 milj. euroa. Kiinteistö Oy Nilsiän Vuokratalot vuokra-asunnot 93,06 Nilsiän Teollisuuskylä Oy kiinteistöt 99,66 Asunto Oy Vellikello vuokra-asunnot 51,56 Tahkovuoren Liikuntakeidas Oy kiinteistöt 100 Nilsiän tytäryhteisöistä puolet on asuntotoimintaa harjoittavia osakeyhtiöitä. Suurin näistä on Kiinteistö Oy Nilsiän Vuokratalot Oy, jolla on tällä hetkellä omistuksessaan 202 vuokra-asuntoa ja jonka liikevaihto 2010 tilinpäätöksen mukaan oli noin 0,8 milj. euroa. Toinen puoli tytäryhteisöistä on kiinteistötoimintaa harjoittavia osakeyhtiöitä, Nilsiän Teollisuuskylä Oy ja Tahkovuoren Liikuntakeidas Oy. Nilsiän Teollisuuskylä Oy:n rakennuttamien toimitilojen yhteismäärä on noin m 2., yhtiön liikevaihto oli noin euroa. Tahkovuoren Liikuntakeidas Oy omistaa Tahkovuoren matkailualueella olevan, kylpylä-monitoimihallin, liikevaihto oli noin euroa. 18

20 Osakkuusyritykset: Kuopio: omistusosuus kaupunki Jätekukko Oy jätehuolto 40,84 Istekki Oy tietotekniikkapalvelut 49,6 Nilsiä: Koillis-Savon Kehitys Oy 25 Tahkon Markkinointi Oy 25 omistusosuus Kuntayhtymät: Kuopio Nilsiä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 45,57 3,93 Savonia ammattikorkeakoulun ky 40,91 - Savon Koulutuskuntayhtymä 35,94 1,14 Itä-Suomen Päihdehuollon ky 10,92 0,72 Vaalijalan kuntayhtymä 11,91 2,75 Pohjois-Savon Liitto 38,51 2,4 Edellä esitetty (Kuopion) konsernirakenne ja omistusosuudet perustuvat tilanteeseen. Muutoksia asiaan aiheutuu mm. Karttulan kuntaliitoksesta sekä liikelaitoskuntayhtymä Servican perustamisesta. Kuntayhtymään siirtyivät mm. liikelaitoksen Kuopion Ateria toiminnot ja henkilöstö sekä pääosa taseyksikön Tilakeskus toiminnoista ja henkilöstöstä. Muista omistuksista voidaan mainita sataprosenttisesti Savon Voima Oyj:n osakkeet omistava Savon Energiaholding Oy ja Savon Kuituverkko Oy. Savon Energiaholding Oy:n osakkeista Kuopio omistaa Karttulan kuntaliitoksen jälkeen 7,22 % ja Nilsiä 5,26 %, yhteinen omistusosuus on 12,48 %. Savon Kuituverkko Oy:n osakkeista Kuopio omistaa Karttulan kuntaliitoksen jälkeen 11,82 % ja Nilsiä 7,03 %, yhteinen omistusosuus 18,85 %. Nilsiän kaupunki omistaa Tahko Golf Oy:n A-osakkeita 104 kpl (Tahko Golf Oy:ssä yhteensä 1086 kpl A-osaketta ja 180 kpl Y-osaketta). A-sarjaan kuuluva osake tuottaa yhden (1) pelioikeuden yhtiön golfkentillä Konsernituloslaskelma (euroa/asukas) Kuopio Nilsiä (93 295) (6 540) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot 44 2 Korkokulut Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät, netto -9 19

21 Tilikauden tulos Rahastojen ja varausten muutos Tilikauden yli-/alijäämä Konsernitilinpäätöksen tunnuslukuja Kuopio Nilsiä Konsernin lainat euroa/asukas Kuopiossa konsernin lainat asukasta kohti ovat 5.629, kun ne Nilsiässä ovat noin pienemmät, Kuopio-konsernin lainamäärästä noin puolet on pääosin aravavuokra-asuntoja rakennuttavien yhtiöiden (Niiralan Kulma, Kiinteistö-Kys ja Kuopion Opiskelija-asunnot Oy) asuntojen asuntojen rakentamista varten otettua lainaa. Muista lainoista valtaosa on kaupungin omaa ja Kuopion Energian merkittävää voimalaitosinvestointia varten ottamaa pitkäaikaista lainaa. Nilsiä-konsernin lainamäärästä noin 25 % on konserniyhtiöiden lainaa ja tästä määrästä noin kaksi kolmasosaa on asuntotoimintaa harjoittavien yhtiöiden lainaa. Konsernin omavaraisuus, % 32,6 38,3 Konsernin omavaraisuustunnusluvun laskennassa otetaan mukaan oman pääoman lisäksi vähemmistöosuus ja konsernireservi. Tunnusluku mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja konsernin kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. Kuopiossa konsernin omavararaisuusaste on 32,6 %, Nilsiässä se on hieman parempi, 38,3 %. Molempien kaupunkien omavaraisuusaste on heikompi kuin 50 %:n tavoitetaso. Tunnuslukua tarkasteltaessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon vieraan pääoman käyttötarkoitus ja sillä hankitun omaisuuden tuottokyky. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Kuopiossa on konsernin kertynyttä alijäämää asukasta kohti 883, Nilsiässä puolestaan alijäämää on kertynyt asukasta kohti vähemmän, 318. Kuopiossa konsernialijäämän suuruus on merkittävä. Alijäämä syntyy konsernin sisäisistä eliminoinneista. Millään konserniyhteisöllä ei ole omassa taseessaan merkittävää alijäämää. Nilsiän konsernialijäämä on pääosin kiinteistötoimintaa harjoittavissa yhtiöissä olevaa alijäämää. Kuntien yhdistymisen valmistelun edetessä on syytä selvittää, onko konserniyhtiöjärjestelyillä mahdollista saada toiminnallisia tai taloudellisia hyötyjä. 20

22 3. Vuoden 2011 tilinpäätösnäkymät (luonnos, tarkentuu valmistelun edetessä) Kuopio Kuopion tilinpäätös vuodelta 2011 näyttää jäävän vuotta 2010 heikommaksi, mutta edelleen selkeästi ylijäämäiseksi. Ylijäämän suuruusluokka lienee 3-4 milj. euroa (noin 40 euroa/asukas), elleivät laskennalliset tai varauserät muuta tilinpäätösvalmistelun edetessä tilannetta. Jo realisoituneesta yllätyksestä on esimerkkinä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tammikuun lopussa antama lausunto, joka koskee lomapalkkavelan kirjaamista v tilinpäätöksestä alkaen. Uuden lausunnon mukainen kirjaus kaventaa ylijäämää noin kolmanneksella eli 2 milj. eurolla (yli 20 euroa/asukas). Tulorahoitus näyttää riittävän Kuopiossa myös vuoden 2011 investointien omahankintamenoihin. Merkitystä asiantilaan on myös edellisiä vuosia suuremmilla omaisuuden myyntituloilla. Kuopion lainamäärä vuoden 2011 lopussa on noin 172 milj. euroa (vajaa euroa/asukas). Lainamäärä kasvoi noin 18 milj. euroa. Lainamäärää kasvatti Kuopion Pysäköinti Oy:lle läpilainattu erä (16,5 milj. euroa) torin alle toteutettavien pysäköintitilojen rakentamiseen sekä Karttulan kuntaliitoksessa siirtyneet lainat (3,5 m ). Nilsiä Nilsiän tilinpäätös vuodelta 2011 muodostunee hieman ylijäämäiseksi, noin 0,1-0,2 milj. euroa (15 30 euroa/asukas), joka olisi parempi kuin edellisenä vuonna. Tilinpäätöstä parantaa verotulojen arvioitua parempi toteutuma ja Nilsiän saama harkinnanvarainen rahoitusavustus (0,5 milj. euroa). Epävarmuutta tässä vaiheessa on vielä Siilisetyhteistoiminta-alueen toteutumassa, jonka kautta maksetaan myös erikoissairaanhoidon kustannukset. Investointien toteutuma on 1,6 milj. euroa, joten tulorahoitus riittää investointien rahoittamiseen. Lainat asukasta kohti ovat samalla tasolla kuin vuoden 2010 tilinpäätöksessä, noin euroa. 4. Kuntatalouden kehitys vuoden 2012 talousarvion valossa Valtion toimenpiteet (valtionosuusleikkaukset, yhteisöveron kuntaosuuden pieneneminen ja kiinteistöveron jättäminen kuntien välisen verotulojen tasaamisen ulkopuolelle) kiristävät merkittävästi Kuopion taloutta vuonna Valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteisten laskelmien mukaan valtion päätökset heikentävät Kuopion tulopohjaa noin 15 milj. euroa. Toisin sanoen Kuopion tuloveroprosenttiin kohdistuu valtion toimista noin 1,06 prosenttiyksikön nostopaine. Kuopion tuloveroprosentti on vuonna 2012 edelleen 19,5. Vuoden 2012 talousarvio on laadittu Kuopiossa kuitenkin edelleen ylijäämäiseksi. Ylijäämän määräksi ennakoidaan 6 milj. euroa (noin 65 euroa/asukas). Ylijäämäisyyden säilyttäminen edellyttää onnistumista menojen kasvua hillitsevissä toimissa, verotulojen lievää kasvua verokevennyksistä ja matalasuhdanteesta huolimatta sekä omaisuuden myyntitavoitteiden toteutumista. Tulorahoituksen ei odoteta riittävän kasvaviin investointeihin, vaan kaupunki velkaantuu liki 17 milj. euroa vuoden 2012 aikana. Lainamäärä alkaneen vuoden lopussa on talousarvion mukaan liki 195 milj. euroa ja lainamäärä/asukas hieman alle euroa. 21

23 Nilsiän vuoden 2012 talousarvio on ylijäämäinen noin 0,4 milj. euroa (noin 61 euroa/asukas). Epävarmuutta talousarvion menoissa pysymisessä on perusturvan toiminnoissa eli Siiliset-yhteistoiminta-alueen osalta. Talouden epävarmuus saattaa heijastua verotulojen toteutumiseen. Talousarvion mukainen investointitaso on korkea (bruttoinvestoinnit noin 5,0 milj. euroa), joten velkamäärä lisääntyy. Talousarvion mukaan velkamäärä vuoden 2012 lopussa on noin 21 milj euroa (noin euroa/asukas). Valtion toimet heikentävät VM:n ja Kuntaliiton laskelmien mukaan Nilsiän taloutta 0,2 milj. euroa. Veroprosenttiin kohdistuvana paineena tämä on vain 0,3 prosenttiyksikköä. Tilannetta selittää se, että Nilsiä hyötyy olennaisesti kiinteistöveron jättämisestä verotulotasauksen ulkopuolelle johtuen vapaa-ajan asuntojen runsaudesta. Nilsiä korotti vuodeksi 2012 veroprosenttiaan 0,5 prosenttiyksiköllä. Nilsiän tuloveroprosentti on nyt 20,5. 5. Palveluiden haasteet ja tulevat palvelutarpeet Peruspalveluohjelman mukaan paineita kuntatalouteen aiheuttavat erityisesti valtiontalouden suuri sopeuttamistarve sekä väestön ikääntymisestä aiheutuvien menopaineiden kasvu. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Erityisen keskeistä on kustannuskehityksen hallinta. Menomaltti on tärkeää myös kansainväliseen talouteen liittyvän epävarmuuden vuoksi, joka toteutuessaan saattaa vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä. Keskeisiä ovat kuntien tehtävien muutokset, palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivienti. Tuottavuuden nostaminen kiteytyy työvoimavaltaisella kuntasektorilla erityisesti henkilöstön määrän kestävään mitoitukseen sekä kuntatalouden rahoituksen että koko kansantalouden tuottavuuskehityksen näkökulmasta. Kuntien investointitarpeet ovat mittavat johtuen mm. suurista peruskorjaustarpeista ja kasvukeskusten uudistamisinvestointihankkeista. Kuntien investointisuunnitelmien toteutuminen riippuu kuitenkin pitkälti kuntatalouden taloustilanteesta ja lainarahan hinnasta. 6. Vastaukset kuntalaisten kysymyksiin KYSYMYS Verotus Maksut ja taksat Nilsiän kaupungin sopimukset ja sitoumukset Talousarvio VASTAUS Kuntaliitoksen seurauksena nilsiäläisten verotus harmonisoituu Kuopion kaupungin kanssa. Kuntaliitoksen seurauksena maksut ja taksat yhtenäistetään siirtymäajan kuluessa. Nilsiän kaupungin tekemät sopimukset ja sitoumukset siirtyvät kuntaliitoksen myötä Kuopion kaupungille liitosajankohdasta lukien. Kuntaliitoksen seurauksena Kuopion kaupungilla on yksi talousarvio, johon sisältyy myös nilsiäläisten tarvitsemien palvelujen määrärahat. 22

24 3 HENKILÖSTÖ NILSIÄSSÄ JA KUOPIOSSA 1. Henkilöstövoimavarat 1.1. Nilsiä Henkilöstön määrä Hallintokunta Vakinaiset Työllistetyt Muut määräaikaiset Yhteensä Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta Sivistyslautakunta Ympäristölautakunta Kaupunki yhteensä Kuopio Nilsiän kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä oli 125, määräaikaista henkilöstöä oli 87 ja työllistettyjä 2, koko henkilöstön määrä oli 214. Koko henkilöstön määrää kasvattaa kansalaisopiston opettajien määrä, joka näkyy sivistyslautakunnan henkilöstön määrässä. Vakinaisesta henkilöstöstä on virkasuhteisia 73 ja työsuhteisia 52. Vakinaisesta henkilöstöstä osa-aikaisia on yhteensä 20 henkilöä. Määrä sisältää kaikki vakinaiset osa-aikaiset (mm. osa-aikaeläkkeellä olevat, osa-aikaisessa virassa tai toimessa olevat ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat). Nilsiän kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,8 vuotta vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan. Keski-ikä on tällä hetkellä samalla tasolla. Henkilöstön määrä Palvelualue Vakinaiset Työllistetyt Muut määräaikaiset Yhteensä Tarkastustoimi 2 2 Konsernipalvelu Yleishallinto Vetovoimaisuuden palvelualue Kuopion Vesi Kuopion Ateria Kallaveden Työterveys Kuopion Kuntatekniikan liikelaitos Kaupunkiympäristön palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Pohjois-Savon pelastuslaitos Tilakeskus Isäntäkuntapalvelut Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Kaupunki yhteensä

25 1.3. Palvelutuotannon ulkoistamisen tai yhteistoimintasopimusten vaikutukset henkilöstöjärjestelyihin Ateriapalvelut ISS Palvelut Oy on tuottanut Nilsiän kaupungin ateriapalvelut sopimuksen mukaisesti alkaen. Ateriapalveluiden vakinainen henkilökunta (14 kpl) siirtyi ISS Palvelut Oy:n palvelukseen liikkeenluovutuksella. Osa-aikaeläkkeellä olevat henkilöt (2 kpl) jäivät Nilsiän kaupungin palvelukseen ja he ovat työskennelleet vuokratyövoimana ISS Palvelut Oy:n työnjohdon alaisena. Sopimuksen mukaan Nilsiän kaupungin palvelukseen jäivät haja-asutusalueen koulujen siivous- ja ruokahuoltohenkilöstö, osa-aikaeläkkeellä olevat ja kiinteistöihin liittyvät kustannukset. ISS Palvelut Oy:n kanssa tehty sopimus on voimassa vuoden 2013 loppuun saakka, kun käyttöön on otettu kaksi optiovuotta. Siiliset-yhteistoiminta-alue käynnistyi Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän kuntien yhteistoiminta-alue, joka tuottaa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut siten, että Siilinjärven kunta toimii isäntäkuntana. Henkilöstö siirtyi Siilinjärven kunnan palvelukseen liikkeenluovutusta koskevien määräysten mukaisesti lukien, myös perusturvan toimintojen laitoshuollon henkilöstö siirtyi Siilinjärven kunnan palvelukseen. Perusturvan vakinaista henkilöstöä siirtyi noin 210 henkilöä Siilinjärven kunnan palvelukseen. Yhteistoimintasopimuksen 14 :n mukaan kullakin sopimuskunnalla on oikeus irtisanoa tämä yhteistoimintasopimus tekemällä sitä tarkoittava kirjallinen ilmoitus muille sopimuskunnille vähintään yhtä (1) vuotta aikaisemmin. Irtisanoutuminen tapahtuu aina kalenterivuoden vaihtuessa. Jos jokin kunta irtaantuu sopimuksesta tai sopimus purkaantuu, henkilöstö siirretään liikkeenluovutusta koskevien määräysten mukaisesti vastaavia tehtäviä sillä hetkellä hoitavalle toiselle organisaatiolle. Nilsiän kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Maaningan kunnan, Nilsiän kaupungin ja Siilinjärven kunnan välisen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevan yhteistoimintasopimuksen irtisanomisen siten, että sopimus päättyy alkaen. Siilinjärven kunnanvaltuusto on irtisanonut Siiliset yhteistoimintasopimuksen vuoden 2013 alusta lukien. Koillis-Savon kansalaisopisto käynnistyi Koillis-Savon kansalaisopisto, jonka vastuukuntana on Nilsiän kaupunki ja sopimuskunnat ovat Juankosken kaupunki sekä Kaavin ja Rautavaaran kunnat. Vakinaista henkilöstöä siirtyi Nilsiän kaupungin palvelukseen 2 (kansalaisopiston opettajaa). Ympäristöterveydenhuolto käynnistyi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana on Siilinjärven kunta. Ympäristöterveydenhuollon vakinainen henkilöstö, 3 henkilöä (2 eläinlääkäriä ja 1 terveystarkastaja) siirtyi Siilinjärven kunnan palvelukseen. 24

26 Maaseutuhallinto käynnistyy maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana on Siilinjärven kunta. Maaseutuhallinnon vakinainen henkilöstö 1,5 henkilöä (maaseutuelinkeinoasiamies ja toimistoagrologi) siirtyi Siilinjärven kunnan palvelukseen. Kuopion kaupungin palvelutuotannosta vastaa kuusi palvelualuetta, konsernipalvelu ja kaupungin liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt. Liikelaitokset ovat Kuopion Energia, Kuopion Vesi, Kallaveden työterveys, Kuopion kaupungin kuntatekniikkaliikelaitos. Erillisiä taseyksiköitä ovat Pohjois-Savon pelastustoimi, Kuopion Tilakeskus ja Tuusniemen terveydenhuollon isäntäkuntapalvelut. Eläinlääkäri- ja maaseutupalvelut tuottaa Siilinjärvi isäntäkuntana. Kuopion kaupungin tukipalveluita tuottavat mm. Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä (Servica), Istekki Oy ja Kuhilas Oy Nilsiän kaupungin vakinainen henkilöstö siirtyy Kuopion kaupungin tai sen konserniyhteisöjen palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin kuntajakolain mukaisella tavalla liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Siiliset-peruspalvelukeskuksen alaisuudessa työskentelevän Nilsiän kaupungin alueelle palveluita tuottavan henkilöstön osalta Nilsiän kaupunki ja Kuopion kaupunki käyvät neuvottelut kyseisten henkilöiden siirtymisestä laajentuvan kaupungin palvelukseen. Henkilöstön siirtyminen Kuopion kaupungin palvelukseen tapahtuu liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. 2. Palveluiden haasteet ja tulevat palvelutarpeet KT Kuntatyönantajien mukaan henkilöstön siirtyminen eläkkeelle ja osaavan työvoiman rekrytointi ovat suurimpia haasteita kunta-alalla. Samanaikaisesti väestön ikääntyessä palvelutarpeet kasvavat nykyisestä. Kuntien ja alueiden elinvoimaisuus edellyttää työvoiman saantia kaikille sektoreille. Tiettyjen ammattiryhmien kohdalla on varauduttava työvoimapulaan. Kunta- ja palvelurakenneuudistus antaa mahdollisuuden työprosessien ja töiden sisällön kehittämiseen. Palvelujen tuotanto- ja toimintatapojen uudistaminen, tehtävä- ja henkilöstörakenteiden muutokset, henkilöstön yhdistelmätehtävät sekä työnjaon uudistaminen ovat tästä esimerkkejä. 25

27 3. Vastaukset kuntalaisten kysymyksiin KYSYMYS Nilsiän kaupungin henkilöstön asema kuntaliitoksessa VASTAUS Nilsiän kaupungin henkilöstön asemasta säädetään yhdistymissopimuksen 8. kohdassa. Sen mukaan Nilsiän kaupungin vakinainen henkilöstö siirtyy Kuopion kaupungin tai sen konserniyhteisöjen palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin kuntajakolain mukaisella tavalla liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteet turvataan viideksi (5) vuodeksi lukien. Palvelussuhdeturva koskee sekä Nilsiän että Kuopion kaupunkien palveluksessa olevaa vakituista henkilöstöä. Siirtyvän henkilöstön yksityiskohtainen palvelussuhdejärjestely- ja sijoitussuunnitelma valmistellaan lokakuun 2012 loppuun mennessä. Kuopion kaupunginhallitus vahvistaa suunnitelman marraskuun 2012 aikana. Kuntajakolain mukaan henkilö siirretään Kuopion kaupungin palvelukseen entisin palvelussuhde-ehdoin. Tästä voidaan poiketa, jos asianomaisen kanssa toisin sovitaan. Siilisetistä siirtyvien Nilsiän kaupungin palveluksessa olleiden työtekijöiden asema kuntaliitoksessa Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen henkilöstön osalta todetaan yhdistymissopimuksen 8. kohdassa seuraavaa: Nilsiän kaupungin alueelle tuotetaan tehtyjen selvitysten mukaisia palveluita. Palveluiden tuottamistapa ja tuottamiseen tarvittava henkilöstö määritellään yhteistyössä Nilsiän kaupungin ja Kuopion kaupungin toimesta. Nykyisin Siiliset-peruspalvelukeskuksen alaisuudessa työskentelevän Nilsiän kaupungin alueelle palveluita tuottavan henkilöstön osalta Nilsiän kaupunki ja Kuopion kaupunki sitoutuvat yhdessä aloittamaan neuvottelut kyseisten henkilöiden siirtymisestä laajentuvan kaupungin palvelukseen. Henkilöstön siirtyminen Kuopion kaupungin palvelukseen tapahtuu liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti Palkkaharmonisoinnin vaikutus Siirtyvän henkilöstön palkat, palkkarakenne ja palvelussuhteen ehdot yhdenmukaistetaan Kuopion kaupungin palkkausjärjestelmien ja palkkarakenteen mukaisiksi yhdistymissopimuksen voimassaoloaikana (yhdistymissopimuksen 8. kohta). Palkkaharmonisoinnin taloudellisia vaikutuksia ei ole toistaiseksi arvioitu. 26

28 Henkilöstön työtehtävät ja toimipaikat Suurin osa henkilöstöstä säilyy entisissä työtehtävissään ja toimipaikoissaan (mm. koulut, varhaiskasvatus, vuodeosasto, vanhusten hoito- ja hoivaosastot). Esimiesten ja hallintohenkilöstön osalta työtehtävät ja toimipaikat tulevat useimpien kohdalta muuttumaan. Siirtyvän henkilöstön yksityiskohtainen palvelussuhdejärjestely- ja sijoitussuunnitelma valmistellaan lokakuun 2012 loppuun mennessä. Kuopion kaupunginhallitus vahvistaa suunnitelman marraskuun 2012 aikana. 27

29 4 HALLINTO- JA PÄÄTÖKSENTEKO 1. Selvityksen lähtökohdat Nilsiän ja Kuopion kaupunkien päättämien linjausten mukaisesti kevään 2012 aikana tullaan valmistelemaan arvio kaupunkien yhdistymisen vaikutuksista. Selvitystyöt on päätetty tehdä teemaryhmittäin. Tässä selvitystyössä on tarkasteltu Nilsiän ja Kuopion kaupunkien nykyisiä hallinto- ja päätöksentekorakenteita ja niiden mahdollisia eroavuuksia sekä ennakoitu yhdistymisen vaikutuksia niihin. Selvitystyön laatimisen vastuuhenkilöinä ovat toimineet Nilsiän kaupungin puolelta elinkeinoasiamies Mikko Lehto ja Kuopion kaupungin puolelta kaupunginsihteeri Heikki Vienola. Työryhmän puolesta Mikko Lehto Heikki Vienola 28

30 2. Hallinnon rakenteet Kuopiossa ja Nilsiässä Nilsiän ja Kuopion kaupunkien kuntien luottamus- ja viranhaltijaorganisaatiot ovat pääpiirteiltään samankaltaiset. Olennaisimmat eroavaisuudet johtuvat suurimmaksi osaksi kaupunkien hyvin erilaisesta koosta, elinkeinorakenteesta sekä henkilökunnan määrästä. Kuntien hallinnon perusidea noudattelee linjaa, missä lautakuntien, johtokuntien ja niiden alaisten jaostojen sekä toimikuntien määrä pyritään pitämään maltillisena. Toimielinten jäsenmäärät ovat kuntakoosta johtuen pääosin isommat Kuopiossa kuin Nilsiässä. Kuopion kaupunki on organisoitu palvelualuemallin mukaisesti. Palvelualue on hallinnollinen kokonaisuus, joka tuottaa itse tai järjestää palvelut kunnan jäsenille tai muille palveluiden käyttäjille. Palvelualue hoitaa myös alaansa kuuluvat viranomaistehtävät. Nilsiän kaupunki on organisoitu osastomallisen organisoinnin mukaisesti Luottamushenkilöhallinto Kuntien toimielimiä ovat kuntalain mukaan valtuusto, kunnanhallitus ja sen jaostot, lautakunnat ja niiden jaostot, johtokunnan ja niiden jaostot sekä toimikunnat. Kuopion kaupunginvaltuustossa on normaalisti 59 valtuutettua. Vuoden 2011 alusta voimaan astuneen Karttulan ja Kuopion kaupungin välisen kuntaliitoksen seurauksena kaupunginvaltuustossa on vuoden 2012 loppuun saakka kuitenkin poikkeuksellisesti 65 valtuutettua. Kuopion kaupunginhallituksen jäsenmäärä on 11. Lisäksi yhdellä karttulalaisella luottamushenkilöllä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksen kokouksissa vuoden 2012 loppuun saakka tehdyn kuntaliitossopimuksen mukaisesti. Nilsiään kaupunginvaltuuston jäsenmäärä on 27. Nilsiän kaupunginhallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä. Kaupunginvaltuustojen poliittiset voimasuhteet jakaantuvat tällä hetkellä seuraavasti: Kuopion kaupunginvaltuusto KOK 16 KESK 16 SDP 14 VIHR 9 VAS 5 PS 3 KD 2 YHT 65 Nilsiän kaupunginvaltuusto KESK 11 KOK 5 KD 4 VAS 3 SDP 2 VIHR 1 PS 1 YHT 27 29

31 2.1.1 Lautakuntien rakenne Lautakunnat ovat luottamushenkilöelimiä, jotka johtavat julkisten palveluiden tuottamista kunnassa. Lautakuntien jäsenet ja varajäsenet valitsee kaupunginvaltuusto. Kuopion kaupungissa toimii tällä hetkellä 12 lautakuntaa, joista neljä lautakuntaa on alueellisia lautakuntia (Pohjois-Savon pelastuslautakunta, alueellinen rakennuslautakunta, alueellinen jätelautakunta ja vuoden 2012 alusta aloittanut Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta). Lautakuntien jäsenmäärä on Kuopiossa pääsääntöisesti 11-jäsentä lukuun ottamatta ympäristölautakuntaa, jonka jäsenmäärä on 7. Nilsiän kaupungissa on viisi 7-jäsenistä lautakuntaa. Huomioitavaa on, että Nilsiän kaupungin ympäristölautakunnan toimivalta pitää sisällään yhdyskunnan toimintaan ja tekniseen huoltoon liittyvien toimintojen toteuttamisen ja ylläpitämisen tavoitteena ratkaisujen toimivuus, taloudellisuus, turvallisuus, viihtyisyys sekä laadukkaiden liikuntapalvelujen tuottaminen. Kuopion kaupungissa vastaavat tehtävät ovat jakaantuneet kaupunkirakennelautakunnalle, alueellisille rakennus- ja jätelautakunnille, hyvinvoinnin edistämisen lautakunnalle sekä ympäristölautakunnalle. Lautakunta (vastaavia tehtäviä Kuopio Nilsiä hoitavat) Keskusvaalilautakunta On On Maaseutulautakunta Jäsen Jäsen ei enää vuonna 2012 Kasvun ja oppimisen lautakunta (Kuopio) ja sivistyslautakunta (Nilsiä) On On Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta Koillis-Savon kansalaisopiston johtokunta (Alueellinen) rakennuslautakunta On Ei On Jäsen On Ei Perusturva- ja terveyslautakunta On Kaupunkirakennelautakunta On Ei Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta On Ei Ympäristölautakunta On On (Alueellinen) jätelautakunta On Jäsen Kuopion kaupunkiseudun On Ei joukkoliikennelautakunta Tarkastuslautakunta On On Jäsen (Siiliset) (3). Päättänyt erota v alusta lukien 30

32 2.1.2 Johtokunnat ja jaostot sekä toimikunnat Kuopion kaupunki: Kuopion kaupungissa toimii tällä hetkellä seuraavat kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivat 7-jäseniset johtokunnat: Kuopion Ateria Liikelaitoksen johtokunta (toiminnot siirtyvät vuoden 2012 alusta liikelaitoskuntayhtymä Servicalle, jonka johdosta johtokunta lopettaa toimintansa tilinpäätöksen 2011 valmistuttua keväällä 2012) Kuopion Energia Liikelaitoksen johtokunta Kallaveden Työterveys Liikelaitoksen johtokunta Kuopion Vesi Liikelaitoksen johtokunta Kuopion kaupungin kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokunta Tilahallinnon johtokunta. Nilsiän kaupunki: Kaupunginhallituksen alaisena toimii 5-jäseninen omistajaohjausjaos. Perusturva- ja perusturvalautakunnan alaisena toimii 5-jäseninen yksilöasioiden jaosto. Lisäksi kaupunginhallituksen alaisena toimivat 7-jäseniset arviointi- ja palvelurakennetoimikunnat. Nilsiän kaupungissa toimii ympäristölautakunnan alaisina 3-jäseniset toimitus- ja valvontajaostot. Nilsiän kaupungin luottamushenkilöorganisaatiossa ei ole muita johto- tai toimikuntia kuin Koillis-Savon kansalaisopiston johtokunta. Kaupunginhallituksen alaisena on maankäytön suunnittelutoimikunta Yhteistoimintaelimet, työsuojeluelimet, johtoryhmät Kuopion kaupunki: Nilsiän kaupunki: Kuopion kaupungissa toimii yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunta käsittelee kaupunkitasoiset, laajakantoiset ja henkilöstöä yleisesti koskevat yhteistoiminta-asiat. Lisäksi se käsittelee tarvittaessa kaupunkitasoiset, laajakantoiset ja työpaikka yleisesti koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat. Kaupunginjohtajan johtoryhmään kuuluvat kaupunginjohtaja, palvelualuejohtajat (3), strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, kaupunginsihteeri (sihteeri) ja työsuojeluvaltuutettu (henkilöstön edustaja). Lisäksi palvelualueilla ja konsernipalvelulla on omat johtoryhmänsä, joissa on myös henkilöstön edustus. Nilsiän kaupungissa toimii yhteistoimintaryhmä, joka käsittelee henkilöstöä ja työsuojelua koskevat yhteistoiminta-asiat. Nilsiän kaupungin johtoryhmään kuuluvat kaupunginjohtaja, osastojen päälliköt, elinkeinoasiamies, hallintojohtaja ja yhteistoimintaryhmän edustaja. Osastojen johtoryhmiin kuuluvat tulosalueiden johtajat. Sivistysosaston arke-ryhmä (arviointi- ja kehittämisryhmä), johon kuuluvat tulosalueiden johtajat, rehtorit ja henkilöstön edustaja. 31

33 2.1.4 Sääntöohjauksen systematiikka Kuopio Nilsiä Johtopäätökset KV:n hyväksymät johtosäännöt määrittävät Kv:n hyväksymät johtosäännöt määrittävät lautakunnat ja niiden tehtäväalueen sekä toimielimien ratkaisuvallan, lautakunnan jäsenmäärän ja esittelijän sekä palvelualueen organisaation perusrakenteen lautakunnat ja niiden tehtäväalueen sekä toimielimen ratkaisuvallan, lautakunnan jäsenmäärän ja esittelijän sekä toimialan organisaation perusrakenteen ao. toimielimen alaisten viranhaltijoiden tehtäväalueen, tehtävät, ratkaisuvallan ja sijaisuudet viranhaltijaorganisaation perusrakenteen ao. toimielimen alaisten viranhaltijoiden tehtäväalueen, tehtävät, ratkaisuvallan ja sijaisuudet viranhaltijaorganisaation perusrakenteen Kuopiossa päätösvaltaa on delegoitu johtosäännöillä enemmän lautakunnille ym. toimielimille sekä viranhaltijoille. Lautakuntien hyväksymät toimintasäännöt määrittävät toimialan sisäisen rakenteen yksityiskohtia delegoivat virkamiehille päätösvaltaa, joka lautakunnalle on johtosäännössä annettu KV:n hyväksymä hallintosääntö määrittelee hallinnon yleiset rakenteet, johtamisjärjestelmän, kokous- ja päätöksentekomenettelyn lähtökohdat, taloudenhoitoon liittyviä asiat sekä tiedottamiseen, sähköisen viestinvälitykseen ja asiakirjojen allekirjoittamiseen liittyviä asioita. toimielinten toiminnan yleiset puitteet ja hallinnon menettelytapojen perusteet. Lautakuntien hyväksymiä toimintasääntöjä ei ole. Kv:n hyväksymä hallintosääntö määrittelee luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaation yleiset puitteet, henkilöstöasioiden ratkaisuvallan, taloudenhoitoon liittyviä asioita, hankintojen ja rakennushankkeiden ratkaisuvallan, kokousmenettelyyn liittyvät asiat sekä tiedottamiseen, aloitteisiin ja asiakirjojen allekirjoittamiseen liittyviä asioita. 32

34 2.1.5 Päätösvallan hajautusaste henkilöstön ottaminen, palvelussuhteen päättäminen ja palkkauksen määrittely palvelussuhteeseen otettaessa Kuopio Nilsiä Johtopäätökset KV: kaupunginjohtaja + palvelualuejohtajat KV: kaupunginjohtaja KH: Konsernipalvelun ja vetovoimaisuuden palvelualueen vastuualuejohtajat, pelastusjohtaja, ympäristöjohtaja ja rakennustarkastaja. Lautakunnat: alaistensa vastuualueiden johtajat Johtokunnat: Toimialan johtaja Kaupunginjohtaja ja palvelualuejohtajat: Palvelupäälliköt Asiakkuusjohtajat: alaisensa henkilöstö lukuun ottamatta palvelupäälliköitä Palvelupäälliköt: alaisensa henkilöstö lukuun ottamatta työnjohtajia Työnjohtajat: muu henkilökunta Palvelukseen ottava viranomainen päättää palvelussuhteen päättämisestä. Palvelukseen ottava viranomainen päättää palkasta (Kh. päättää kuitenkin kaupunginjohtajan ja palvelualuejohtajien palkoista). Yli 6 kk:n pituisiin palvelussuhteisiin tarvitaan erillinen kaupunginjohtajan johtoryhmän myöntämä täyttölupa. Virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää kaupunginhallitus. KH: osastopäälliköt + elinkeinoasiamies Osastopäällikkö: valitsee alaisensa henkilöstön valmistelevan työryhmän esityksen pohjalta Palvelukseen ottava viranomainen päättää palvelussuhteen päättämisestä. Palvelukseen ottava viranomainen päättää palkasta. Määräaikaiseen ja tilapäiseen virka- ja työsuhteeseen ottamisesta päättää osastopäällikkö. Vakinaisten virkojen ja tehtävien osalta täyttöluvista päättää kaupunginhallitus. Virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää kaupunginvaltuusto. Nilsiässä virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää kaupunginvaltuusto. Kuopiossa niistä päättää kaupunginhallitus. Muilta osin päätösvaltaa on delegoitu pääosin samalla tavoin. Molemmissa kaupungeissa on virkojen ja tehtävien osalta käytössä täyttölupamenettely. Kuopiossa tarvitaan erillinen kaupunginjohtajan johtoryhmän myöntämä täyttölupa yli 6 kk:n pituisiin palvelussuhteisiin. Nilsiässä kaupunginhallitus päättää vakinaisten virkojen ja tehtävien osalta täyttöluvista. 33

35 harkinnanvaraiset palkan tarkistukset Kuopio Nilsiä Johtopäätökset Kaupunginjohtaja päättää virka- ja työsuhteisen henkilöstön osalta harkinnanvaraisista palkantarkistuksista henkilöstöjohtajan esittelystä. Henkilöstöasioista vastaava vahvistaa viran tai tehtävän vaativuustason ja siitä aiheutuvan tehtäväkohtaisen palkan pysyvän tarkistuksen, kun viran tai tehtävän vaativuus muuttuu olennaisesti ja pysyvästi eikä palkka vastaa muuttuneita tehtäviä neuvoteltuaan asiasta kaupungin henkilöstöjohtajan kanssa. Kaupunginjohtaja päättää järjestelyvaraerien ja viranhaltijan/työntekijän henkilökohtaisen osaamisen perusteella jaettavan henkilökohtaisen lisän myöntä-misestä. Palkka-asiamiehenä toimii hallintojohtaja. Korkeintaan vuoden määräajaksi enintään 10 %:n palkan tarkistuksista päättää henkilöstöasioista vastaava neuvoteltuaan asiasta kaupungin henkilöstöjohtajan kanssa. Palkan määräämisestä virka- ja työehtosopimuksen rajoissa päättää virkaa tai tehtävää täytettäessä se viranomainen, joka valitsee tai ottaa työntekijän, muussa tapauksessa palkan määräämisestä päättää kaupunginhallitus. Päätösvaltaa harkinnanvaraisista palkantarkistuksista on keskitetty molemmissa kunnissa viranhaltijatasolle. muut päätökset Kuopio Nilsiä Johtopäätökset - esimiehet myöntävät vuosilomat, kaikki virkavapaudet ja työlomat, jos ei harkittavaksi tule virkavapauden ajalta maksettavan palkan määrä. - virka- ja työehtosopimusten tulkinnasta neuvottelee ja päättää henkilöstöjohtaja - muista keskeisistä henkilöstöpoliittisista linjauksista päättää kaupunginhallitus sekä osaltaan kaupunginvaltuusto talousarvion käsittelyn yhteydessä - esimiehet myöntävät vuosilomat, kaikki virkavapaudet (jos ei edellytä harkintaa) ja työlomat (enintään 12 kk:n ajaksi), jos ei harkittavaksi tule virkavapauden ajalta maksettavan palkan määrä - keskeisistä henkilöstöpoliittisista linjauksista päättää kaupunginhallitus sekä osaltaan kaupunginvaltuusto talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kaupunginhallitukset ovat keskeisin henkilöstöpoliittisten päätösten tekoelin. Päätösvaltaa on delegoitu viranhaltijoille. 34

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Asukasluku indeksoituna (2006=100)

Asukasluku indeksoituna (2006=100) 11 Asukasluku indeksoituna (26=1) 15 1 95 9 85 8 75 Hankasalmi 51-1 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Asukasluku ind. Hankasalmi 1, 99,1 99,5 99,2 99,7 98,8 98,1 97,3 95,5 94,3 92,9 9,3 51-1 as. kunnat 1,

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja Lähde: Kuntaliitto 2017, Kuntien tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutuotannon kustannuksia

Kuntien taloustietoja Lähde: Kuntaliitto 2017, Kuntien tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutuotannon kustannuksia Kuntien taloustietoja 2016 Lähde: Kuntaliitto 2017, Kuntien tunnuslukutiedosto 2005-2016 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2005-2016 2 Kuntien tuloslaskelma vuonna 2016, /asukas Kemi 20001-50000 as.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TOIMINTAYMPÄRISTÖ, TALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO

TOIMINTAYMPÄRISTÖ, TALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO TOIMINTAYMPÄRISTÖ, TALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO Sisällysluettelo 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSHAASTEET... 3 2 KUNTATALOUS... 15 3 HENKILÖSTÖ MAANINGALLA JA KUOPIOSSA... 26 4 HALLINTO- JA

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017 Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v. 2016 Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017 Maakunnan - toimintatuotot 376,3 milj., kasvoivat 1,1 % edellisvuodesta - verotulot 883,5 milj. euroa, vähenivät

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Kuntavaaliehdokkaiden perehdytysilta Kunnanjohtaja Matti Raatikainen

Ajankohtaiskatsaus. Kuntavaaliehdokkaiden perehdytysilta Kunnanjohtaja Matti Raatikainen Ajankohtaiskatsaus Kuntavaaliehdokkaiden perehdytysilta 14.3.2017 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen Ohjelma 18.00 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen / Tilaisuuden avaus ja yleiskatsaus kunnan talouteen ja toimintaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

1 Määräysten soveltaminen

1 Määräysten soveltaminen Kuopion kaupunki Sääntö 1 (8) Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 Määräysten soveltaminen Tämän johtosäännön määräyksiä noudatetaan, ellei kunnallisesta viranhaltijasta annetussa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa. Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 Kaupunginhallitus 233 08.05.2017 Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 2763/00.01.02/2017 KHALL 08.05.2017 233 Yleistä Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen

Lisätiedot

Heinäkuun toteuman perusteella tehdyn ennusteen mukaan koko tilikauden alijäämä on - seurantaraportista.

Heinäkuun toteuman perusteella tehdyn ennusteen mukaan koko tilikauden alijäämä on - seurantaraportista. Heinäkuun toteuman perusteella tehdyn ennusteen mukaan koko tilikauden alijäämä on - seurantaraportista. Verotulot ovat jäämässä yli 11 milj. euroa talousarvioon merkittyä pienemmiksi. Ennuste on olennaisesti

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSTILANNE 2017-2018 Eeva Suomalainen Talousjohtaja Kajaani on Kainuun maakuntakeskus, jonka aseman arvioidaan vahvistuvan maakuntauudistuksen myötä. Kainuun ja Kajaanin haasteena tulevaisuudessa on

Lisätiedot

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kuntien tilinpäätökset 2017

Kuntien tilinpäätökset 2017 Kuntien tilinpäätökset 217 Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi 8.2.218 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Yhteenveto vuoden 217 tilinpäätösarvioista Kuntasektorin talous vahvistui

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Konsernipalvelu Työnantajapalvelu Käsittelijä 21.10.2014

Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Konsernipalvelu Työnantajapalvelu Käsittelijä 21.10.2014 Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Vanha sääntö Uusi sääntö Kuopion kaupunki JOHTOSÄÄNTÖ TOIMIVALLASTA HENKILÖSTÖASIOISSA Kuopion kaupunki JOHTOSÄÄNTÖ TOIMIVALLASTA HENKILÖSTÖASIOISSA

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmeksen kaupungille vuosi 2018 vahvan perustoiminnan ansiosta hieman odotuksia parempi. Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit 2020-2022 Kaupunginvaltuusto 21.5.2019 2 3 4 5 6 ? 8 10 11 Kajaani 1 000 S Yhteenveto TILIVUOSI 2017 2018 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Lisätietoa kuntien taloudesta

Lisätietoa kuntien taloudesta Lisätietoa kuntien taloudesta 1 Tilikauden tulos 2018, euroa/asukas Suurimmat arvot (Manner-Suomi): 1. Viitasaari (1 783 / as.) 2. Taivassalo (827 / as.) 3. Luhanka (676 / as.) 4. Pyhäranta (664 / as.)

Lisätiedot