VANHEMMAN JA LAPSEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS VARHAISEN STRESSIN NÄKÖKULMASTA

Transkriptio

1 VANHEMMAN JA LAPSEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS VARHAISEN STRESSIN NÄKÖKULMASTA HETTI HAKANEN PSYKOLOGI VÄITÖSKIRJATUTKIJA, FINNBRAIN TUTKIMUS

2 VARHAINEN VUOROVAIKUTUS JA SEN ULOTTUVUUDET VAUVAN SUBJEKTIIVINEN KOKEMUS VAUVAN JA VANHEMMAN NÄKYVÄ VUOROVAIKUTUS- KÄYTTÄYTYMINEN VANHEMMAN SUBJEKTIIVINEN KOKEMUS KOKONAISVALTAINEN HYVÄ OLO TAI PAHA OLO, ESIM. KIVUN KOKEMUS - VAUVA: ITKU, HYMY, KATSEENSUUNTAAMINEN KOHTI TAI POISPÄIN - VANHEMPI: SYLIIN OTTAMINEN, RAUHOITTAMINEN, PUHUMINEN -MIELIKUVAT JA KOKEMUS MM. OMASTA VANHEMMUUDESTA, SIITÄ MILLAINEN VANHEMPI OLEN, MIELIKUVAT LAPSESTA

3 MITÄ VARHAISESSA VUOROVAIKUTUKSESSA TAPAHTUU EMOTIONAALISELLA TASOLLA -emotionaalinen läsnäolo -perushoivan tarjoaminen ja tarpeiden tyydyttäminen -suojeleminen VANHEMPI- LAPSI -Tunteiden säätely -Perusturvallisuus -Aistikokemusten säätely

4 VUOROVAIKUTUKSEN MÄÄRITTELYÄ-MITÄ TARKASTELLAAN? EMOTIONAALISEN SAATAVILLAOLON TEORIA (BIRINGEN Z., 1998, 2008): VUOROVAIKUTUSTA EI VOIDA ARVIOIDA VAIN TOISEN OSAPUOLEN NÄKÖKULMASTA KYETTÄVÄ ARVIOIMAAN, ONKO SUHTEESSA EMOTIONAALISTA LÄSNÄOLOA JA YHTEYTTÄ

5 VUOROVAIKUTUKSEN MÄÄRITTELYÄ VANHEMMASSA VANHEMMAN KYKY VASTATA VAUVAN VIESTEIHIN RIITTÄVÄN JOHDONMUKAISESTI JA SENSITIIVISESTI (BIRINGEN Z., 1998, 2008., TALLIE ET AL., 2012) VANHEMMAN KYKY JÄSENTÄÄ TILANTEITA LAPSEN IKÄTASOLLE SOPIVALLA TAVALLA TUNKEILEVUUS VIHAMIELISYYS VUOROVAIKUTUKSEEN SISÄLTYY AINA SÄRÖJÄ, VANHEMMAN TEHTÄVÄ PALAUTTAA SYNKRONIA

6 VUOROVAIKUTUKSEN MÄÄRITTELYÄ: MITÄ TARKASTELLAAN? SENSITIIVISYYS JA JÄSENTÄMINEN: KYKYÄ HUOMATA LAPSEN VIHJEET JA YMMÄRTÄÄ MITÄ VIHJE TARKOITTAA KYKYÄ VASTATA VIHJEESEEN TAVALLA, JOKA A) HUOMIOI TILANTEEN, LAPSEN IÄN JA KEHITYSTASON B) ON RIITTÄVÄN NOPEAA, ENNUSTETTAVAA JA JOHDONMUKAISTA LAPSEN NÄKÖKULMASTA KYKYÄ ASETTAA RAJOJA, ANTAA KEHITYSHAASTEITA JA SOPIVIA VIRIKKEITÄ SUHTEESSA IKÄÄN JA KEHITYSTASOON

7 VUOROVAIKUTUKSEN MÄÄRITTELYÄ: MITÄ TARKASTELLAAN? (EI-)INTRUSIIVISUUS ELI EI-TUNKEILEVUUS: VANHEMMAN KYKY ANTAA LAPSELLE TILAA TUTKIA JA TEHDÄ ALOITTEITA LAPSEN OMISTA MOTIVAATIOISTA KÄSIN SEKÄ KUNNIOITTAA LAPSEN ERILLISYYTTÄ JA RAJOJA LEIKISSÄ LAPSEN OMIEN ALOITTEIDEN SEURAAMINEN JA NIIHIN VASTAAMINEN, LAPSEN KUUNTELEMINEN

8 VUOROVAIKUTUKSEN MÄÄRITTELYÄ: MITÄ TARKASTELLAAN? (EI-)VIHAMIELISYYS: AVOIN JA PEITELTY VIHAMIELISYYS: VÄHÄTTELEVÄ, HAUKKUVA PUHETYYLI, KYLLÄSTYNEISYYDEN ILMAISEMINEN, RAJUT OTTEET, PAHIMMILLAAN FYYSINEN VÄKIVALTA. MYÖS MUUALLE KUIN SUORAAN LAPSEEN ILMAISTU VIHAMIELISYYS OTETAAN TÄSSÄ HUOMIOON! VANHEMPIEN VÄLISET RISTIRIIDAT? VAHINGOLLISTA LAPSEN KEHITYKSELLE, INDIKAATIO TUEN TARPEELLE

9 VUOROVAIKUTUKSEN MÄÄRITTELYÄ-MITÄ TARKASTELLAAN? LAPSESSA: RESPONSIIVISUUS ELI KYKY VASTATA ÄIDIN ALOITTEISIIN TUNNETASOLLA ALOITTEELLISUUS ELI KYKY TEHDÄ VUOROVAIKUTUSALOITTEITA VANHEMMAN SUUNTAAN JA PITÄÄ YLLÄ VUOROVAIKUTUSTA: KATSEELLA, ELEILLÄ, ILMEILLÄ JA ÄÄNTELYLLÄ JO AIVAN VARHAISVAIHEISTA LÄHTIEN

10 MILLOIN HUOLESTUA? VUOROVAIKUTUKSEN PULMASTA KIELII YHTÄ LAILLA VANHEMMAN TOISTUVASTI PASSIIVINEN, LAPSEN LIIAKSI ITSENSÄ VARAAN JÄTTÄVÄ VUOROVAIKUTUSTYYLI KUIN TUNKEILEVA TAI VIHAMIELINEN TYYLI. INDIKAATIO TARKEMMALLE ARVIOLLE

11 KESKEISIÄ VUOROVAIKUTUSTILANTEITA ERI IKÄKAUSINA 0-2 KK: IMETYS/SYÖTTÖ, NUKUTTAMIS- JA ITKU- SEKÄ RAUHOITTAMISTILANTEET 2-5 KK : SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUSLEIKKI ILMAN LELUJA 5-9 KK: YHTEINEN JAETTU LEIKKI LELUJEN KANSSA 8-12 KK: MIKÄ TAHANSA HOIVA- TAI LEIKKITILANNE TAI EROTILANNE: TUNTEIDEN YHTEENSOVITTAMINEN, YHTEINEN JAETTU TARKKAAVUUS, TOISEN MIELEN LUKEMINEN (REFLEKTIIVINEN KYKY) >18-24 KK: LEIKKI, OPETUSTILANNE, RAJOJEN ASETTAMINEN

12 VUOROVAIKUTUKSEN TARKASTELUN ULOTTUVUUDET MITÄ OSA-ALUETTA LÄHDETÄÄN TARKASTELEMAAN: TYÖNTEKIJÄNÄ TÄRKEÄÄ HUOMIOIDA TYÖSKENTELYSSÄ MENETELMIÄ: VANHEMMAN HAASTATTELUT, VUOROVAIKUTUKSEN VIDEOIMINEN, LAPSEN HAVAINNOINTI- YHDESSÄ POHTIMISTA JA IHMETTELYÄ TÄRKEÄÄ TARKASTELLA VUOROVAIKUTUSTA KAIKISTA NÄKÖKULMISTA, JOTTA TYÖSKENTELY OSATAAN SUUNNATA OIKEIN

13 VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN RISKITEKIJÖISTÄ VAUVASTA LÄHTEVÄT: RASKAUDENAIKAISET TEKIJÄT KUTEN ALTISTUMINEN PÄIHTEILLE TAI STRESSIHORMONEILLE KESKOSUUS SAIRAUS KEHITYKSELLISET PULMAT TEMPERAMENTTI KUINKA HELPOSTI VAUVA ON RAUHOITELTAVISSA, ITKUISUUS, RYTMISYYS YM. VANHEMMASTA LÄHTEVÄT: VANHEMMAN OMAT ITSESÄÄTELYTAIDOT JA REFLEKTIIVINEN KYKY MIELIALAOIREILU KUTEN MASENNUS JA AHDISTUS STRESSI NUORI IKÄ PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ

14 YMPÄRISTÖN MERKITYS HOIVAN LAATUUN KOKO PERHEEN VUOROVAIKUTUS PARISUHTEEN VAIKUTUS SOSIOEKONOMINEN TILANNE YHTEISKUNNALLINEN TILANNE SOSIAALINEN TUKI

15 VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS LAPSEN KEHITYKSELLE -ROMANIAN ORPOKODIT: VAKAVA DEPRIVAATIO JA HOIVAN PUUTE YHTEYDESSÄ MONINKERTAISEEN RISKIIN ADHD:N KEHITTYMISEEN JA PYSYVYYTEEN MYÖHEMMIN NUORUUSIÄSSÄ JA AIKUISENA (KENNEDY ET AL., 2016) POSITIIVISET HOIVAKOKEMUKSET PUOLESTAAN VAHVISTAVAT PSYYKKISTÄ HYVINVOINTIA JA MUUTA KEHITYSTÄ TUKEVIA HERMOYHTEYKSIÄ MYÖNTEINEN KEHITYSKULKU

16 VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS VAUVA ON JO HETI SYNTYMÄN JÄLKEEN BIOLOGISESTI VIRITTYNYT SUUNTAUTUMAAN TOISEEN IHMISEEN JA VUOROVAIKUTUKSEEN MIKSI? VAUVA EI OLE KYKENEVÄ ITSESÄÄTELYYN YKSIN, VAAN ON KOKONAISVALTAISESTI RIIPPUVAINEN AIKUISEN PUOLELTA TULEVASTA TUNNESÄÄTELYSTÄ VAUVA EI SIIS YKSIN ILMAN AIKUISTA PÄÄSE MYÖSKÄÄN VOIMAKKAAN POSITIIVISIIN, JAETTUIHIN TUNNETILOIHIN, JOITA TARVITSEE HYVÄÄN KEHITYKSEEN

17 VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS LAPSEN ITSESÄÄTELYJÄRJESTELMÄ SAA MUOTONSA VARHAISESSA VUOROVAIKUTUKSESSA - VANHEMPI AUTTAA LAPSEN FYYSISTEN JA EMOTIONAALISTEN TILOJEN SÄÄTELYSSÄ - TUNNISTAA JA VASTAA TARPEISIIN - VAHVISTAA LAPSEN ALOITTEITA JA KOKEMUKSIA - JÄSENTÄÄ TOIMINTAA JA YMPÄRISTÖÄ - NÄIDEN KOKEMUSTEN MYÖTÄ LAPSELLE SYNTYY OMA SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ - LAPSEN BIOLOGISILLA OMINAISUUKSILLA MERKITTÄVÄ OSUUS TÄSSÄ KEHITYSPROSESSISSA (C)KORJA R.

18 VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS KEHITTYVÄLLE ITSESÄÄTELYKYVYLLE AIVOT KEHITTYVÄT JATKUVASSA KAAOKSEN JA JÄRJESTYKSEN AALTOLIIKKEESSÄ: UUDEN ASIAN ILMAANTUESSA STRESSIJÄRJESTELMÄ AKTIVOITUU JA STRESSIHORMONIT KUTEN ADRENALIINI JA KORTISOLI LISÄÄNTYVÄT MM. HIPPOKAMPUS (LIMBINEN JÄRJESTELMÄ) AKTIVOITUU JA TIETO ERI INFORMAATIOKANAVISTA YHDISTYY TAPAHTUU OPPIMISTA (SAJANIEMI YM.2015) TIETTY MÄÄRÄ STRESSIÄ ON OPPIMISEN KANNALTA HYVÄ ASIA JA JOPA VÄLTTÄMÄTÖNTÄ! MUTTA: VAUVAN SUUNTAUTUMINEN UUTEEN JA SEN KÄSITTELY ON MAHDOLLISTA VAIN TILOISSA, JOIHIN EI SISÄLLY LIIALLISTA STRESSIÄ!

19 KEHITTYVÄ ITSESÄÄTELYKYKY KUN LAPSEN OMA SÄÄTELYKYKY YLITTYY, HIPPOKAMPUKSEN TOIMINTA VAIMENEE JA KORTISOLITASOT PYSYVÄT LIIAN KORKEINA ETUOTSALOHKOJEN TOIMINTA HEIKKENEE JA LAPSEN TIEDONKÄSITTELYTOIMINNOT VAIMENEVAT NÄIN VOI KÄYDÄ ESIMERKIKSI SILLOIN, KUN UUSI ASIA TAI TILANNE ON LIIAN PELOTTAVA JA VANHEMPI EI OLE SÄÄTELEMÄSSÄ LAPSEN TUNNETILAA MITEN VOIDAAN ARVIOIDA, MILLOIN STRESSI ON LIIAN SUURTA?: JATKUVAA, YKSITTÄISET VOIMAKKAAT STRESSIKOKEMUKSET, TRAUMAT

20

21 ITSESÄÄTELYN MERKITYS ITSESÄÄTELYN HEIKOMMAN KEHITYKSEN TODETTU OLEVAN YHTEYDESSÄ MM. MYÖHEMPÄÄN PSYKOPATOLOGIAAN KUTEN AKTIIVISUUDEN- JA TARKKAAVUUDEN HÄIRIÖÖN - ITSESÄÄTELY TARKOITTAA YKSILÖN KYKYÄ SÄÄDELLÄ KOGNITIOTA, KÄYTTÄYTYMISTÄ JA EMOOTIOITAAN - KORJA R.

22 AIKUISEN SÄÄTELYAPU PIENEN VAUVAN RAUHOITTAMISESSA TEHOKKAINTA ON LÄHEISYYS JA KOSKETUS. KOSKETUSAISTI ON VAUVAN PÄÄASIALLINEN KEINO SÄÄDELLÄ SISÄISIÄ TILOJAAN JA LUODA SUHDETTA VANHEMPAAN. SÄÄTELYVAIKEUKSIEN KANSSA KAMPPAILEVA VAUVA HYÖTYY SIITÄ, ETTÄ HÄNTÄ PIDETÄÄN SYLISSÄ JA KOSKETETAAN TYYNNYTTÄVÄLLÄ TAVALLA. VOIMAKAS JA RYTMINEN KOSKETUS RAUHOITTAA VAUVAA KUN TAAS NOPEA,HENTO JA KUTITTAVA KOSKETUS VIRKISTÄÄ JA STIMULOI TÄRKEÄÄ TUNNISTAA MISSÄ VIREYSTILASSA VAUVA KULLOINKIN ON JA MITÄ JUURI SILLÄ HETKELLÄ TARVITSEE

23 AIKUISEN SÄÄTELYAPU KUN LAPSELLA ON ENEMMÄN HAASTEITA ITSESÄÄTELYSSÄ, HÄN TARVITSEE ENEMMÄN AIKUISJOHTOISTA TUKEA TOIMINTAANSA JA ARJEN STRUKTUURIA TOIMINTAKYVYN HELPOTTAMISEEN LAPSI EI PYSTY TOIMIMAAN ITSENSÄ VARASSA OLLESSAAN TUNNEKUOHUSSA. KARAISEMALLA KASVATTAMINEN EI TUOTA TULOSTA, TS. SÄÄTELYKYKY EI KEHITY JÄTTÄMÄLLÄ LAPSI YKSIN HARJOITTELEMAAN RAUHOITTUMISTA

24 MITÄ ON VARHAINEN STRESSI? MASENNUS, AHDISTUS JA (RASKAUDENAIKAISET) TRAUMAKOKEMUKSET VOIDAAN MÄÄRITELLÄ SELKEIKSI STRESSIÄ AIHEUTTAVIKSI KOKEMUKSIKSI (FAIRBROTHER, YOUNG, JANSSEN, ANTONY, & TUCKER, 2015; DAVIS, SNIDMAN, WADHWA, GLYNN, SCHETTER & SANDMAN, 2004; BRIDGET, BURT & EDWARDS, 2015). RASKAUDENAIKAINEN STRESSI VOIDAAN MÄÄRITELLÄ MYÖS ITSEKOETUKSI STRESSIKSI, TYÖPERÄISEKSI STRESSIKSI TAI KUORMITTAVIIN ELÄMÄNTAPAHTUMIIN LIITTYVÄKSI STRESSIKSI (BRIDGET ET AL., 2015, LAZINSKI, M., SHEA A. & STEINER M., 2008).

25 VARHAISEN STRESSIN VAIKUTUKSISTA -LAPSEN ENNENAIKAINEN SYNTYMÄ (QUETZAL, LICHTENSTEIN, LÅNGSTRÖM & D`ONOFRIO, 2012, MARINESCU, FOARFA, PIRLOG & TURCULEANU, 2014). -RASKAUDENAIKAINEN STRESSI YHTEYDESSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VUOROVAIKUTUKSEEN: ÄIDIN KORKEAMPI KONTROLLOIVUUS JA LAPSEN PASSIIVISUUS (PARFITT YM., 2013) RASKAUDENAIKAISEN MASENNUKSEN ON OSOITETTU OLEVAN YHTEYDESSÄ LAPSEN KÄYTTÄYTYMISEEN JA PSYYKKISIIN ONGELMIIN JA VUOROVAIKUTUKSEEN (O CONNOR, 2002)

26 VARHAISEN STRESSIN VAIKUTUKSISTA - ÄIDIN RASKAUSSPESIFIN ELI RASKAUTEEN LIITTYVÄN AHDISTUKSEN ON TODETTU OLEVAN YHTEYDESSÄ LAPSEN NEGATIIVISEEN TUNNEREAGOINTIIN (NOLVI YM.), MINKÄ PUOLESTAAN AJATELLAAN OLEVAN YKSI RISKITEKIJÄ LAPSEN MYÖHEMMÄLLE PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE (ESIM. MASENNUS JA AHDISTUS). - RASKAUDENAIKAISET MASENNUS- JA AHDISTUSOIREET YHTEYDESSÄ PITKÄAIKAISIIN VAIKUTUKSIIN LAPSEN KÄYTTÄYTYMISESSÄ JA TERVEYDESSÄ VÄHINTÄÄN NUORUUSIKÄÄN ASTI (DONNEL C., GLOVER V., BARKER E. & O CONNOR T., 2014). - PSYYKKINEN STRESSI ALKU- JA KESKIRASKAUDESSA YHTEYDESSÄ VAUVAN KOGNITIIVISEEN JA FYYSISEEN KEHITYKSEEN 8 KUUKAUDEN IÄSSÄ (HUIZINK ET AL., 2003).

27 VARHAISEN STRESSIN VAIKUTUKSISTA - RASKAUDENAIKAINEN STRESSI ON YHTEYDESSÄ LAPSEN LISÄÄNTYNEESEEN ITKUISUUTEEN (BOLTEN, FINK & STADLER, 2012) - RASKAUDENAIKAINEN STRESSI ON YHTEYDESSÄ LAPSEN TUNNEREAGOIVUUTEEN JA ITSESÄÄTELYN HAASTEISIIN (KORJA ET AL., 2017, SYSTEMAATTINEN KATSAUS)

28 VARHAISEN STRESSIN VAIKUTUKSISTA SEKÄ PSYKOSOSIAALISET ETTÄ BIOLOGISET STRESSITEKIJÄT RASKAUDEN AIKANA VAIKUTTAVAT KEHITTYVÄN SIKIÖN KÄYTTÄYTYMISEEN. VAUVAN TEMPERAMENTTI, NEUROPSYKOLOGISET PIIRTEET SEKÄ HERMOSTON RAKENNE VOIVAT MUUTTUA VARHAISEN STRESSIN VAIKUTUKSISTA (SANDMAN & DAVIS, 2012). MONIMUTKAISET VAIKUTUSMEKANISMIT!

29 VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS MITÄ PIENEMPI LAPSI, SITÄ VAHVEMMIN KEHITTYVÄ MIELENTERVEYS ON YHTEYDESSÄ VUOROVAIKUTUSYMPÄRISTÖÖN MASENTUNUT VUOROVAIKUTUSTYYLI VOI PIDEMPÄÄN JATKUESSAAN SISÄISTYÄ VAUVAN OMAKSI MASENNUKSEKSI TÄRKEÄÄ EROTTAA, LIITTYYKÖ VAUVAN MASENTUNUT VUOROVAIKUTUSKÄYTTÄYTYMINEN VAIN VANHEMMAN JA LAPSEN VÄLISEEN SUHTEESEEN VAI NÄKYYKÖ MYÖS SUHTEESSA MUIHIN HOITAVIIN AIKUISIIN/SISARUKSIIN (TUULA TAMMINEN, DUODECIM 2016)

30 VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS VAUVOILLA VUOROVAIKUTUKSEN PULMAT VOIVAT NÄKYÄ MM. UNIONGELMINA (N. VUODEN IÄSTÄ LÄHTIEN) SYÖMISEN PULMINA ÄRTYVYYTENÄ TAI VETÄYTYMISENÄ KONTAKTISTA KEHITYKSEN VIIVÄSTYMÄNÄ KIINTYMYSSUHTEEN HÄIRIÖINÄ

31 VUOROVAIKUTUKSEN ARVIOINNISTA VAATII AINA ERITYISOSAAMISTA JA RIITTÄVÄÄ TIETÄMYSTÄ MM. PIENEN LAPSEN NORMAALISTA KEHITYKSESTÄ JA SIIHEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ SEKÄ PSYKOPATOLOGIALLE ALTISTAVISTA TEKIJÖISTÄ! YLI- JA ALIDIAGNOSOINNIN VAARAT (TUULA TAMMINEN, DUODECIM, 2016) TEHTÄVÄ MIELUITEN AIDOSTI MONIAMMATILLISISSA TYÖRYHMISSÄ, EDELLYTTÄÄ KOULUTTAUTUMISTA

32 MIKÄ SUOJAA KEHITYSTÄ? VARHAISEN STRESSIN JA VUOROVAIKUTUKSEN PULMAT EIVÄT VAIKUTA KAIKKIIN SAMALLA TAVALLA TOIMIVA PARISUHDE JA YHTEISVANHEMMUUS VOI TOIMIA SUOJAAVANA TEKIJÄNÄ MYÖS TOISEN VANHEMMASTA VOIDESSA HUONOSTI ISÄN ROOLI AIVAN ERITYINEN, OMANLAISENSA! SOSIAALINEN JA PSYYKKINEN TUKI, ESIM. ISOVANHEMMILTA SAATU APU! ÄIDIN VANHEMMUUDEN KAPASITEETTI: MM. REFLEKTIIVINEN KYKY JA SIIHEN LIITTYEN OMAT SÄÄTELYTAIDOT SEKÄ OMAT HOIVATUKSI TULEMISEN KOKEMUKSET MUU SOSIAALINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ, KUTEN VARHAISKASVATUS

33 MIKÄ SUOJAA KEHITYSTÄ, RESILIENSSI? LAPSEEN LIITTYVÄT TEKIJÄT: HYVÄ FYYSINEN TERVEYS GENEETTISET TEKIJÄT, EPIGENEETTISET TEKIJÄT TEMPERAMENTTITEKIJÄT HYVÄT KOGNITIIVISET TAIDOT HYVÄ ITSETUNTO, KORKEA MINÄPYSTYVYYS

34 MIKÄ SUOJAA KEHITYSTÄ? BERGMAN YM. HAVAITSIVAT, ETTÄ KORKEAT STRESSIHORMONIPITOISUUDET LAPSIVEDESSÄ OLIVAT YHTEYDESSÄ TAAPERON HEIKOMPAAN KOGNITIIVISEEN SUORIUTUMISEEN MUTTA VAIN SILLOIN KUN KIINTYMYSSUHDE OLI TURVATON TOISAALTA SIIS HYVÄ VUOROVAIKUTUS MYÖS SUOJAAVANA TEKIJÄNÄ?

35 TEMPERAMENTIN OSUUDESTA SENSITIIVINEN VANHEMMUUS ENNUSTI VÄHEMMÄN EKSTERNALISOIVIA OIREITA ERITYISESTI LAPSILLA, JOILLA OLI NS. VAIKEA TEMPERAMENTTI HERKÄSTI REAGOIVA LAPSI VOI OLLA MYÖS HERKEMPI HYÖTYMÄÄN TUESTA? BRADLEY R.H. & CORWYN R.F., 2008

36 MIKÄ SUOJAA KEHITYSTÄ? MUISTETTAVA, ETTÄ YKSITTÄISET KEHITYKSEN RISKITEKIJÄT EIVÄT YKSIN SELITÄ KEHITYKSEN HÄIRIÖITÄ. KYSEESSÄ YLEENSÄ KASAANTUVAT JA PITKÄÄN JATKUNEET RISKITEKIJÄT! PERHEEN TILANTEEN JA LAPSEN KASVUN JA KEHITYKSEN MONIPUOLINEN JA ASIANTUNTEVA ARVIOINTI TÄRKEÄÄ!

37 MITÄ VOIMME TEHDÄ? TUEN JA TYÖKALUJEN TARJOAMINEN PERHEILLE TÄRKEINTÄ PERHEINTERVENTIOT KUTEN ERILAISET VUOROVAIKUTUSHOIDOT PERUSTASOLLA, ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA JA YKSITYISELLÄ SEKTORILLA (VAVU-YKSIKÖT, VUOROVAIKUTUSPSYKOTERAPIA)

38 MITÄ VOIMME TEHDÄ PSYYKKISTEN OIREIDEN SELVITTÄMINEN JO RASKAUSAIKANA NEUVOLASSA: KESKUSTELUAPUA MAHDOLLISIMMAN VARHAIN! KONKREETTINEN TUKI PERHEISIIN JA TILAPÄISAPU VANHEMMAN SAIRASTAESSA JNE. : KODINHOIDOLLINEN APU, PERHETYÖ JNE. YKSIN OLEVAT VANHEMMAT, NUORET VANHEMMAT: MUU SOSIAALINEN TUKI KUTEN LÄHIVERKOSTO, VERTAISTUKI, VAPAAEHTOISET

39 MITÄ VOIMME TEHDÄ? PÄIVÄKOTIEN TUKEMINEN: TARPEEKSI PIENET RYHMÄT JA RIITTÄVÄ HENKILÖKUNTA, RIITTÄVÄT AVUSTAJA- JA PSYKOLOGIRESURSSIT? KOULUJEN TUKEMINEN (MM. PSYKOLOGIT, KURAATTORIT, OPETTAJIEN TUKEMINEN): RIITTÄVÄT PSYKOLOGIPALVELUT EDELLYTETTY LAISSA VUODESTA 2014 LÄHTIEN! LASTEN KUNTOUTUKSEN INTEGROIMINEN OSAKSI ARKEA, RIITTÄVIEN KUNTOUTUSRESURSSIEN (TERAPIOIDEN) VARMISTAMINEN JA PERHEIDEN MAHDOLLISIMMAN PIENI KUORMITTAMINEN, JOTTA VOIMAVAROJA JÄÄ ARKEEN

40 MITÄ VOIMME TEHDÄ? VÄHEMMÄN HARRASTAMISTA JA ENEMMÄN YHDESSÄ OLOA JA LEPOA? VÄHEMMÄN RUUTUA, ENEMMÄN YHDESSÄ LUKEMISTA?

41 KIITOS! LANDSCAPE_MEDIUM.JPG?