Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 786/2013 vp Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden työnvälitystoiminnan kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Korkea-asteen koulutuksen saaneiden työttömyys on ollut viime aikoina huolestuttavassa nousussa. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli , kasvua vuoden takaisesta oli yli 26 prosenttia. Vielä synkemmät ovat vastavalmistuneiden akateemisesti koulutettujen tilastot: heidän työttömyyteensä lisääntyi vuoden takaisesta yli 37 prosenttia. Suomessa korkean koulutuksen saaneiden työllisyys vaatii erityistä huomiota mm. seuraavista syistä: Ensinnäkin akateemisten opintojen yhteys työelämään on löyhempi kuin ammatillisessa koulutuksessa. Tämä pätee suuressa määrin myös ammattikorkeakouluopintoihin. Toiseksi korkea-asteen koulutuksen saaneilla vastavalmistuneilla on työmarkkinoita ajatellen yleisiä valmiuksia, jotka antavat mahdollisuuden työllistyä varsin erilaisiin tehtäviin ja eri toimialoille. Kolmanneksi työnantajilla, erityisesti pkja mikroyrityksillä, on usein puutteita nähdä korkean koulutuksen saaneiden potentiaali työn kehittäjinä ja innovaatioiden tuottajina usein heidät nähdään pikemmin ylikoulutettuina. Työllistymiseen liittyvistä haasteista huolimatta akateeminen koulutus antaa kuitenkin hyvät mahdollisuudet vastata työn ja työelämän nopeutuviin muutoksiin. Korkeasti koulutettujen työllistymisen edistämiseksi tarvittaisiinkin erityisesti kyseisten työnhakijoiden osaamista ymmärtäviä ja sitä hyödyntämään kykeneviä tukipalveluita. Vastavalmistuneiden nuorten aikuisten ja työelämässä jo olevien liikkuvuutta työmarkkinoilla pitäisi edistää erityistoimenpitein, joissa huomioidaan yhtäältä korkean koulutuksen saaneiden osaaminen ja ammatillinen suuntautuminen sekä toisaalta työllistymiseen vaadittavat työelämän verkostot ja työllistämistoimenpiteiden kehittäminen. Kuvatun kaltainen kokonaisvaltainen palvelu onnistuisi parhaiten julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Siksi olisikin aloitettava kokeilu, jossa työhallinto ostaisi yksityisiltä palveluntarjoajilta korkeasti koulutettujen työllistämispalveluita. Tavoitteena tulisi olla, että työ- ja elinkeinohallinto ostaa (kilpailuttamalla) yksityisiltä toimijoilta työnhakuun liittyviä palveluita, kuten ammatinvalinnan ohjaukselliset tehtävät ja työnhakukoulutus. Palvelun tarjoajilla olevia työelämäverkostoja käyttämällä työnhakijoiden poluttaminen työelämään voisi tapahtua kunkin työnhakijan henkilökohtaisten taipumusten pohjalta. Palvelun hankinnassa periaatteena pitäisi olla se, että hankintakriteerit täyttäville yksityisille toimijoille annetaan oikeus toimia palvelun tuottajina. Työ- ja elinkeinohallinnon roolina palvelukokeilussa olisi toimia tilaajana, joka varmistaa palvelun laadun ja vaikuttavuuden sekä palvelutoiminnan kehittämisen asettamalla palvelun hankkijana selkeät tavoitteet ja valvomalla palveluiden kustannustehokkuutta. Korkeasti koulutettujen työllistämisessä nykyisten toimintamallien keskeisenä puutteena on ollut se, ettei työelämä- ja yritysverkostojen hallintaa ole kytketty riittävän vahvasti palveluun. Korkeasti koulutetut nuoret aikuiset ovat myös Versio 2.0

2 pitkälti jääneet huomiotta vuoden alussa voimaan tulleessa nuorisotakuussa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus on aikonut ryhtyä kehittääkseen erityisesti korkean koulutuksen suorittaneiden työvoimapalveluja? Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Anne-Mari Virolainen /kok Arto Satonen /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 786/2013 vp Anne-Mari Virolainen /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anna-Mari Virolaisen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 786/2013 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus on aikonut ryhtyä kehittääkseen erityisesti korkean koulutuksen suorittaneiden työvoimapalveluja? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vuoden 2013 alusta voimaan astunut uusi nuorisotakuu on laajennettu koskemaan myös vuotiaita vastavalmistuneita. Alle 30-vuotiaiden korkeasti koulutettujen työvoimapalveluja tarjotaan nuorisotakuun toimintamallin kautta. Yli 30-vuotiaiden korkean koulutuksen saaneiden vastaavat TE-palvelut ovat saatavilla heidän tarpeidensa ja TE-toimiston harkinnan mukaan. Nuorisotakuun perusteella alle 30-vuotialle työttömille nuorille kohdennetaan tehokkaasti työllistymistä edistäviä palveluja. Työttömyyden alkaessa laaditaan työllistymissuunnitelma yhdessä työnhakijan kanssa. Suunnitelman tavoitteena on työllistyminen tai koulutukseen hakeutuminen. Ennen kolmen kuukauden työttömyyttä nuorille työnhakijoille tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka. Nuorisotakuun kautta on lisätty myös TE-hallinnon resursseja henkilökohtaisessa neuvonnassa puhelinpalveluun. Vastavalmistuneita korkeasti koulutettuja oli heinäkuussa 2013 työttömänä yli henkilöä, joista noin 2/3 osaa kuuluu ikänsä puolesta nuorisotakuun piiriin (työnvälitystilasto 07/2013). TE-hallinnon uudistusten keskeisenä tavoitteena on varmistaa palvelujen ja toimintojen yhdenmukaisuus valtakunnallisesti. TE-palvelujen lähtökohtana ovat asiakkaiden palvelutarpeet ja niiden perusteella ryhmitellyt palveluprosessit, joihin asiakkaat ohjataan saamaan juuri heitä palvelevia yksilöllisiä ratkaisuja. Ydinprosesseja ovat palvelulinjat. Korkeasti koulutettujen palvelut sisältyvät palvelulinjojen toimintoihin. Erityisesti korkeakoulupaikkakunnilla työskentelee TE-toimistoissa asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet korkeakoulutettujen tilanteeseen ja palveluun. Asiantuntijat sijoittuvat eri palvelulinjoille, joita ovat työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämisen palvelut ja tuetun työllistymisen palvelut. TE-palvelujen uudistuksen yksi kulmakivi on monikanavaisten palvelujen kehittäminen. Erityisesti korkeasti koulutetuilla on yleensä hyvät valmiudet verkkopalveluiden ja muiden sähköisten palveluiden hyödyntämiseen. Nämä palvelut ovat käytettävissä asiakkaan sijainnista riippumatta. Monikanavaisten palvelujen tehostamisella pyritään turvaamaan henkilökohtaisen ohjauksen ja neuvonnan resurssien riittävyys niille työnhakijoille, jotka näitä erityisesti tarvitsevat. Korkeasti koulutettujen työllistymistä tuetaan mm. ryhmätoimintana järjestettävällä työnhakuvalmennuksella, jonka tavoitteena on työnhakuvalmiuksien parantaminen. Työnhakuvalmennusta voidaan järjestää TE-toimiston omana palveluna tai ostamalla palvelu ulkopuoliselta palvelun tuottajalta. Korkeasti koulutetulle asiakkaalle voidaan hankkia myös ryhmämuotoista uravalmennusta, mikäli TE -toimiston virkailija arvioi, että hän tarvitsee TE -toimiston uraohjauksen lisäksi toiminnallisempaa, intensiivisempää ja pitkäkestoi- 3

4 Ministerin vastaus sempaa tukea urasuunnittelussaan. Uravalmennuksen sisältö räätälöidään erilaisten kohderyhmien tarpeiden mukaisesti. Näitä kohderyhmiä voivat olla esim. ammattitaidottomat nuoret, maahanmuuttajat, korkeasti koulutetut, vammaiset tai pitkäaikaissairaat, oppimisvaikeuksista kärsivät, pitkään työmarkkinoilta poissa olleet tai tiettyjen ammattien ja toimialojen edustajat. Uravalmennukseen sisällytetään aina asiakkaan tarpeesta lähtevää yksilöllistä uraohjausta. Lisäksi muut TE-palvelut ovat käytettävissä korkeakoulutetuille kuten muillekin työnhakijoille. Uuden yritystoiminnan syntymistä ja henkilön työllistymistä yrittäjyyden kautta voidaan tukea yrittäjyysneuvonnalla ja starttirahalla. Tuen saamisen edellytyksenä ovat mm. päätoiminen yrittäjyys, riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan, mahdollisuudet jatkuvaan kannattavaan toimintaan, tuen tarpeellisuus yrittäjäksi ryhtyvän toimeentulon kannalta sekä se, että yritystoimintaa ei ole aloitettu ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty. Työnhakijoiden työllistymistä voidaan tukea työnantajalle myönnettävällä palkkatuella. Työtön vastavalmistunut työnhakija voi pyytää TE-toimistosta Duuni-kortin, jolla hän kertoo työnantajalle, että hänen palkkaamisekseen voi hakea palkkatukea. Alle 30-vuotias työtön työnhakija voi saada Sanssikortin. Sillä hän osoittaa työnantajalle, että hänen palkkaamisekseen työnantaja voi hakea palkkatukea. Työnhakijoiden alueellista liikkuvuutta voidaan kannustaa työnhakumatkojen ja muuttokustannusten korvaamisella. Matkakustannusten korvausta voidaan maksaa työttömälle työnhakijalle, kun hän hakeutuu työhön Suomessa. Korvausta voidaan myöntää edestakaisista matkoista työhaastatteluun tai työsopimuksen tekemiseksi, jos työ kestää vähintään kaksi viikkoa ja työaika on keskimäärin vähintään 18 tuntia. Matkakustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kustannusten korvaamista on pidettävä työvoiman saatavuuden ja työttömän työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisena. Muuttokustannuksia, jotka aiheutuvat asuinirtaimiston muutosta uudelle työpaikkakunnalle, voidaan korvata enintään 700 euroa. Muuttokustannusten korvausta voi saada työtön työnhakija, irtisanottu tai määräaikaisessa työsuhteessa oleva, työttömäksi jäävä työnhakija. Korvauksen edellytyksenä on, että työ kestää vähintään kuusi kuukautta ja työajan tulee olla vähintään 18 tuntia viikossa. Lisäksi työn tulee sijaita Suomessa työnhakijan työssäkäyntialueen ulkopuolella. EURES-työnvälitysverkosto palvelee työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla. Matka-avustus työmarkkinatukeen oikeutetulle voi tulla kysymykseen, kun työpaikka on löytynyt oman työssäkäyntialueen ulkopuolelta. Matka-avustus tarkoittaa sitä, että työmarkkinatukea voidaan TE-toimiston harkinnan mukaan maksaa vielä työsuhteen aikana enintään 4 kuukauden ajan. Työn tulee kestää vähintään 2 kk ja työajan on oltava yli 80 % alan normaalista työajasta. Matka-avustusta voidaan tietyin edellytyksin myöntää myös palkkatuettuun työhön siirtyvälle. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys ja yrittäjyys -osasto asetti alkaen korkeasti koulutettujen työvoima- ja yrittäjyyspalveluja kehittävän yhteistyöryhmän. Ryhmän tavoitteena on vaikuttaa korkeasti koulutettujen palvelujen kehittämiseen ja siihen liittyvän yhteistyön parantamiseen ja siten työttömyyden alentamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Yhdessä oppilaitosten ja työmarkkinaosapuolten kanssa kehitetään ja tuetaan korkeasti koulutettujen työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä pyritään löytämään keinoja, miten jo opiskeluaikana ja opintoihin liittyen voidaan valmistautua työelämään siirtymiseen nykyistä paremmin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö koordinoivat yhdessä kansallista elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmää. Asettamiskirjeen mukaan sen tehtävänä on mm. edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelujen kehittämistyötä sekä vahvistaa hallinnonalojen ja eri toimijoiden yhteistyötä. 4

5 Ministerin vastaus KK 786/2013 vp Anne-Mari Virolainen /kok ym. Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2013 Työministeri Lauri Ihalainen 5

6 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 786/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Anne-Mari Virolainen /saml m.fl.: Vilka åtgärder har regeringen tänkt vidta för att utveckla arbetskraftstjänsterna i synnerhet för personer med högre utbildning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den nya ungdomsgarantin trädde i kraft vid ingången av Garantin har utvidgats så att den också gäller nyutexaminerade i åldern år. För högutbildade personer som är under 30 år erbjuds arbetskraftstjänster genom handlingsmodellen för ungdomsgarantin. För högutbildade personer som är över 30 år står motsvarande arbets- och näringstjänster till förfogande enligt deras behov och arbets- och näringsbyråns prövning. På basis av ungdomsgarantin riktas sysselsättningsfrämjande tjänster effektivt till unga arbetslösa som är under 30 år. När arbetslösheten börjar, utarbetas en sysselsättningsplan tillsammans med arbetssökanden. Planen syftar till att personen ska få sysselsättning eller söka sig till utbildning. Innan arbetslösheten har varat i tre månader erbjuds för unga arbetssökande ett jobb eller en praktik-, studie-, arbetsverkstads- eller rehabiliteringsplats. Genom ungdomsgarantin har också arbets- och näringsförvaltningens resurser för personlig rådgivning utökats i fråga om telefonservice. I juli 2013 var över nyutexaminerade högutbildade arbetslösa, av vilka cirka 2/3 med tanke på sin ålder berörs av ungdomsgarantin (arbetsförmedlingsstatistik 07/2013). Det centrala målet för reformerna av arbetsoch näringsförvaltningen är att säkerställa att tjänster och verksamheter är enhetliga i hela landet. Utgångspunkten för arbets- och näringstjänsterna är kundernas servicebehov och de serviceprocesser som grupperats enligt dem och som kunderna styrs till för att få sådana individuella lösningar som betjänar just dem. Kärnprocesser är servicelinjerna. Tjänsterna för högutbildade ingår i servicelinjernas verksamheter. Speciellt på orter med högskola arbetar vid arbets- och näringsbyrån sakkunniga som är insatta i läget och servicen för personer med högskoleutbildning. De sakkunniga är placerade på de olika servicelinjerna - arbetsförmedlings- och företagstjänster, tjänster för kompetensutveckling och tjänster för stödd sysselsättning. En av hörnstenarna i arbets- och näringsservicereformen är utvecklingen av flerkanalstjänsterna. Särskilt högutbildade har oftast god förmåga att använda webbtjänster och andra e-tjänster. Dessa tjänster kan användas oberoende av var kunden befinner sig. Avsikten med effektiviseringen av flerkanalstjänsterna är att säkerställa tillräckliga resurser för personlig vägledning och rådgivning för de arbetssökande som särskilt behöver det. Sysselsättningen av högutbildade stöds bl.a. genom jobbsökarträning som ordnas som gruppverksamhet och som syftar till att förbättra jobbsökarfärdigheterna. Jobbsökarträning kan ordnas som arbets- och näringsbyråns service eller genom att köpa tjänsten av en utomstående serviceproducent. För högutbildade kunder kan också skaffas karriärträning i grupp, om en tjänsteman vid ar- 6

7 Ministerns svar KK 786/2013 vp Anne-Mari Virolainen /kok ym. bets- och näringsbyrån bedömer att personen utöver arbets- och näringsbyråns karriärvägledning behöver funktionellare, intensivare och långvarigare stöd i karriärplaneringen. Innehållet i karriärträningen skräddarsys enligt olika målgruppers behov. Dessa målgrupper kan t.ex. vara unga personer utan yrkesskicklighet, invandrare, högutbildade, personer med funktionsnedsättning eller långtidssjuka, personer som har svårt att lära sig, personer som länge varit borta från arbetsmarknaden eller företrädare för vissa yrken och branscher. I karriärträningen ingår alltid individuell karriärvägledning som utgår från kundens behov. Dessutom står övriga arbets- och näringstjänster till förfogande för högutbildade, liksom för andra arbetssökande. Uppkomsten av ny företagsverksamhet och personens sysselsättning genom företagande kan stödjas med företagarrådgivning och startpeng. För att stöd ska fås förutsätts bl.a. att det är fråga om heltidsföretagande, att personen har tillräckliga kunskaper och färdigheter för den tänkta företagsverksamheten, att det finns möjligheter till kontinuerlig och lönsam verksamhet, att stödet är nödvändigt med tanke på försörjningen för den som tänker starta företag samt att företagsverksamheten inte har inletts innan beslutet om beviljande av stöd har fattats. Sysselsättningen av arbetssökande kan stödjas med lönesubvention, som beviljas arbetsgivaren. Nyutexaminerade arbetslösa arbetssökande kan be att arbets- och näringsbyrån ger dem ett Duuni-kort. Kortet berättar för arbetsgivaren att lönesubvention kan sökas för anställning av personen. Arbetslösa arbetssökande som inte fyllt 30 år kan få ett Sanssi-kort. Med det visar den arbetssökande att arbetsgivaren kan ansöka om lönesubvention för att anställa honom eller henne. Regional rörlighet bland arbetssökande kan sporras genom ersättning för jobbsökningsresor och flyttningskostnader. Ersättning för resekostnader kan betalas till arbetslösa arbetssökande, när de söker sig till arbete i Finland. Ersättning kan beviljas för resor tur och retur till anställningsintervju eller för att ingå arbetsavtal, om arbetet pågår i minst två veckor och arbetstiden i genomsnitt är minst 18 timmar. Resekostnader ersätts under förutsättning att ersättningen av kostnaderna ska anses vara ändamålsenligt med tanke på tillgången på arbetskraft och sysselsättningen av den arbetslösa. Flyttningskostnader som föranleds av att bohag flyttas till en ny arbetsort kan ersättas upp till högst 700 euro. Arbetslösa arbetssökande, uppsagda eller visstidsanställda som snart blir arbetslösa kan få ersättning för flyttningskostnader. Villkoret för ersättning är att arbetet ska pågå i minst sex månader och arbetstiden ska vara minst 18 timmar per vecka. Dessutom ska arbetet finnas i Finland utanför arbetssökandens pendlingsregion. Arbetsförmedlingsnätverket EURES betjänar arbetssökande som vill arbeta utomlands. Resebidrag kan komma i fråga för dem som är berättigade till arbetsmarknadsstöd, när de hittat ett jobb utanför sin pendlingsregion. Resebidrag innebär att arbetsmarknadsstöd kan betalas enligt arbets- och näringsbyråns prövning ännu när anställningsförhållandet påbörjats, under högst 4 månader. Arbetet ska pågå i minst 2 månader och arbetstiden ska vara över 80 % av den normala arbetstiden inom branschen. Resebidrag kan under vissa förutsättningar också beviljas dem som påbörjar ett lönesubventionerat arbete. Avdelningen för sysselsättning och företagande vid arbets- och näringsministeriet tillsatte den 10 januari 2011 en samarbetsgrupp som utvecklar arbetskrafts- och företagsservicen för högutbildade. Gruppen har som mål att bidra till utvecklingen av tjänsterna för högutbildade och samarbetet kring detta och därigenom till en minskning av arbetslösheten och förebyggandet av utslagning. Tillsammans med läroanstalter och arbetsmarknadsparter utvecklas och stöds sysselsättning och företagande bland högutbildade. Dessutom är avsikten att finna metoder för hur man redan under studietiden och i anslutning till studierna kan förbereda sig på övergången till arbetslivet på ett bättre sätt än i nuläget. Undervisnings- och kulturministeriet och arbets- och näringsministeriet koordinerar tillsammans den nationella styr- och samarbetsgruppen för livslång vägledning. Enligt tillsättningsbre- 7

8 Ministerns svar vet har gruppen bl.a. till uppgift att främja det nationella, regionala och lokala arbetet för utveckling av informations-, rådgivnings- och vägledningstjänsterna samt stärka samarbetet mellan förvaltningsområden och olika aktörer. Helsingfors den 7 oktober 2013 Arbetsminister Lauri Ihalainen 8