Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 404/2013 vp Aikuisten työttömien aseman parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Nuorten yhteiskuntatakuun tarkoituksena on taata jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30- vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta.toisaalta hallitus kannustaa kansalaisia pidentämään työuriaan niiden loppupäästä. Eläkeikäisten toivotaan siis viipyvän työelämässä muutaman ylimääräisen vuoden. Suomessa on kuitenkin suuri joukko työttömiä aikuisia ei enää nuoria muttei vielä eläkeikäisiäkään jotka odottavat pääsevänsä takaisin työelämään ansaitsemaan elantonsa ja kartuttamaan eläkettään. Heistä monella on monipuolista elämänkokemusta ja ammattitaitoa mutta ei työpaikkaa niiden hyödyntämiseksi. Esimerkiksi työvoimakoulutus ei useinkaan ole heille mielekästä. Nuorisotakuu ja työurien pidentäminen saattavat jopa hankaloittaa heidän paluutaan työelämään. He ovat työvoimapolitiikan väliinputoajia, ja heistä monilla on vaarana purkaa turhautumisensa vahingoittaviin elintapoihin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, etteivät noin vuotiaat työttömät jää enää jatkossa nuorten ja eläkeikäisten jalkoihin työvoimapolitiikassa, vaan että heille etsitään ponnekkaasti mahdollisuuksia työllistyä mielekkäällä tavalla? Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2013 Maria Tolppanen /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maria Tolppasen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 404/2013 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, etteivät noin vuotiaat työttömät jää enää jatkossa nuorten ja eläkeläisten jalkoihin työvoimapolitiikassa, vaan että heille etsitään ponnekkaasti mahdollisuuksia työllistyä mielekkäällä tavalla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus tähtää toimillaan työllisyysasteen nostamiseen ja työttömyysasteen alentamiseen. Hallitusohjelman työllisyystavoitteiden toteutuminen edellyttää työllisyyden kasvua työikäisen väestön kaikissa ikäryhmissä. Tästä syystä hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty hankkeita työurien pidentämiseksi alusta, keskeltä ja lopusta. Tämä merkitsee nuorten sijoittumista koulutukseen ja työhön entistä paremmin, työttömyyden alentumista kaikissa ikäryhmissä ja ikääntyneiden henkilöiden työurien jatkumista. Eri-ikäisten työllisyydellä ei voida katsoa olevan toisilleen vastakkaisia tavoitteita. Työvoiman riittävyys tulevaisuudessa on yritysten kasvun ja uusiin työpaikkoihin johtavien investointien edellytys Suomessa. Tästä syystä on perusteltua tukea työllistymistä ja työvoiman tarjontaa kaikissa ikäryhmissä. Nuorisotakuun ja ikääntyneiden henkilöiden työurien jatkumisen ohella hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty useita hankkeita, jotka tähtäävät työttömyyden alentamiseen kaikissa ikäryhmissä. Hallitus on myös sitoutunut työmarkkinakeskusjärjestöjen keväällä 2012 solmimaan työurasopimukseen, joka sisältää nuorten ja ikääntyneiden työurien jatkamisen lisäksi useita toimia mm. työhyvinvoinnin edistämiseksi. Vuoden 2013 alussa käynnistyi työ- ja elinkeinotoimistojen palvelu-uudistus. Uudistetut TEpalvelut tukevat työnhakijoiden nopeaa työllistymistä sekä osaavan työvoiman saatavuutta ja turvaavat yritysten toimintaedellytyksiä. TE-palvelut on määritelty uudessa laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. TE-palvelut järjestetään asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Palvelutarve arvioidaan työnhakijan iästä riippumatta työnhakijan haastattelussa kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Haastattelussa laaditaan työllistymissuunnitelma, johon merkitään mm. työnhakijan tavoitteet, yksilöidyt sovitut toimet ja palvelut tavoitteen saavuttamiseksi. Asiointimahdollisuudet laajenevat sähköisten palvelujen uudistuessa ja kehittyessä. Asiakkaita palvelee uudistunut TE-palveluverkosto, johon kuuluvat alueelliset TE-toimistot toimipaikkoineen, työvoiman palvelukeskukset, yhteispalvelupisteet, seudulliset yrityspalvelut ja muu sidosryhmien kanssa toteutettava palveluyhteistyö. Työvoimapolitiikan vahvistamiseksi hallitus on asettanut tavoitteeksi pitää työttömien aktivointiaste vähintään 30 prosentin tasolla. Palvelutarjonnassa kohderyhmänä nuorten lisäksi ovat erityisesti pitkäaikaistyöttömät, joiden osallistumista koulutukseen, palkkatuettuun työhön ja muihin palveluihin lisätään. Vuonna 2012 palveluihin osallistui keskimäärin henkilöä, ja aktivointiaste oli 29,8 prosenttia. Työvoimapalveluilla tuetaan ihmisten siirtymistä työstä toiseen rakennemuutostilanteissa. Muutosturvan toimintamallia kehitetään hallituskauden aikana tukemaan työpaikkansa menettäneiden työllistymistä. Johtopäätöksiä toiminta- 2

3 Ministerin vastaus mallin kehittämiseksi tehdään syksyllä 2013 asiaa käsittelevän tutkimushankeen valmistuttua. Hallitus on käynnistänyt syyskuussa 2012 kuntakokeilun pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Kokeilun tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työllistämisen malleja rakennetyöttömyyden alentamiseksi. Kokeilu tarjoaa kunnille nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millä tavoin pitkään työttömänä olleiden palvelut järjestetään. Työvoiman palvelukeskukset ovat TE-toimistojen, kuntien ja Kelan yhteisiä palvelupisteitä, joista asiakkaat saavat moniammatillista palvelua työllistymisensä edistämiseen. Hallituskauden loppuun mennessä työvoiman palvelukeskustoiminta vakinaistetaan lainsäädännöllä ja toimintamalli laajennetaan koko maahan. Hallitusohjelmassa on myös sovittu, että osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden mahdollisuuksia työntekoon ja kuntoutukseen parannetaan. Tämän toteuttamiseksi valmistellaan toimintaohjelma osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi eri toimijoiden kesken. Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2013 Työministeri Lauri Ihalainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 404/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Maria Tolppanen /saf: Vad tänker regeringen göra för att arbetslösa personer ungefär i åldern år framöver inte längre ska bli nedtrampade av ungdomar och pensionärer i arbetskraftspolitiken, utan det söks ivrigt möjligheter för dem att bli sysselsatta på ett meningsfullt sätt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringen siktar med sina åtgärder till att höja sysselsättningsgraden och sänka arbetslöshetsgraden. För att regeringsprogrammets sysselsättningsmål ska nås, krävs att sysselsättningen ökar i alla åldersgrupper med personer i arbetsför ålder. Av denna anledning har det i överensstämmelse med regeringsprogrammet startats projekt för förlängning av tiden i arbetslivet i början, i mitten och i slutet. Detta innebär att unga kommer in på utbildning och får arbete bättre än tidigare, att arbetslösheten minskar i alla åldersgrupper och att äldre fortsätter i arbetslivet. Sysselsättningen för personer i olika åldrar kan inte anses vara sinsemellan motstridiga mål. Arbetskraftens tillräcklighet är i framtiden en förutsättning för företags tillväxt och för investeringar som leder till nya arbetstillfällen i Finland. Av denna anledning är det motiverat att stödja sysselsättningen och utbudet av arbetskraft i alla åldersgrupper. Utöver ungdomsgarantin och förlängningen av tiden i arbetslivet hos äldre har det i enlighet med regeringsprogrammet startats flera projekt som syftar till att sänka arbetslösheten i alla åldersgrupper. Regeringen har också förbundit sig till det arbetskarriäravtal som arbetsmarknadscentralorganisationerna ingick våren Avtalet innehåller förutom en förlängning av tiden i arbetslivet hos ungdomar och hos äldre ett flertal åtgärder bl.a. för att främja välbefinnandet i arbetet. Vid ingången av 2013 inleddes arbets- och näringsbyråernas servicereform. De nya arbets- och näringstjänsterna stöder snabb sysselsättning av arbetssökande och tillgången på kompetent arbetskraft samt tryggar företags verksamhetsförutsättningar. Arbets- och näringstjänsterna definieras i den nya lagen om offentlig arbetskraftsoch företagsservice. Arbets- och näringstjänster ordnas enligt kundernas servicebehov. Servicebehovet bedöms oberoende av den arbetssökandes ålder vid intervjun med arbetssökanden inom två veckor från jobbsökningens början. Vid intervjun utarbetas en sysselsättningsplan, där man bl.a. anger arbetssökandes mål samt specificerade överenskomna åtgärder och tjänster för att nå målet. Möjligheterna att uträtta ärenden utökas i och med att e-tjänsterna reformeras och utvecklas. Kunderna betjänas av ett omorganiserat nätverk av arbets- och näringsservice som omfattar regionala arbets- och näringsbyråer med verksamhetsställen, servicecenter för arbetskraften, samservicekontor, regionala företagstjänster och annat servicesamarbete med intressentgrupper. För att stärka arbetskraftspolitiken har regeringen satt upp som mål att hålla aktiveringsgraden för arbetslösa på minst 30 procents nivå. Utöver ungdomar är målgrupper för serviceutbudet i synnerhet långtidsarbetslösa och deras deltagande i utbildning, lönesubventionerat arbete och 4

5 Ministerns svar annan service ökas. År 2012 deltog i genomsnitt personer i service, och aktiveringsgraden var 29,8 procent. Med arbetskraftstjänster stöds människors övergång från ett jobb till ett annat vid strukturomvandlingar. Åtgärdsmodellen för omställningsskydd utvecklas under regeringsperioden för att stödja sysselsättningen av dem som förlorat sitt jobb. Slutsatser om hur åtgärdsmodellen bör utvecklas kommer att dras hösten 2013, när ett forskningsprojekt som behandlar frågan blivit färdigt. Regeringen startade i september 2012 ett kommunförsök för att minska långtidsarbetslösheten. Avsikten med försöket är att hitta nya modeller för sysselsättning som baserar sig på lokalt partnerskap, i syfte att sänka den strukturella arbetslösheten. Försöket erbjuder kommuner bättre möjligheter än för närvarande att påverka på vilket sätt tjänster ordnas för dem som varit arbetslösa länge. Servicecentren för arbetskraften är samservicekontor för arbets- och näringsbyråer, kommuner och Folkpensionsanstalten. Där får kunderna multiprofessionell service för att främja deras sysselsättning. Före utgången av regeringsperioden permanentas verksamheten vid servicecentren för arbetskraften genom lagstiftning. Handlingsmodellen utvidgas till hela landet. I regeringsprogrammet har det också avtalats att de partiellt arbetsföras och de svårsysselsattas möjligheter till arbete och rehabilitering ska förbättras. För att göra verklighet av detta bereds ett handlingsprogram för att främja sysselsättningen av de partiellt arbetsföra mellan olika aktörer. Helsingfors den 5 juni 2013 Arbetsminister Lauri Ihalainen 5