Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 967/2013 vp Yksilöllisen ja tehokkaan työvoimapalvelun turvaaminen Sastamalassa Eduskunnan puhemiehelle Työvoimahallinnon palvelujen uudelleenjärjestelyt ovat keskittäneet palvelua maakunnallisiin keskuksiin. Etenkin reuna-alueilla tämä on johtanut yksilöllisen ja tehokkaan työvoimapalvelun vähenemiseen sekä paikallisen osaamisen heikentymiseen. Esimerkiksi Pirkanmaan ELY:n työvoimahallinnolla ei ole ollut osoittaa riittäviä henkilöstöresursseja Sastamalaan, entisen Lounais-Pirkanmaan työvoimatoimiston alueelle. Entisen Lounais-Pirkanmaan työvoimatoimiston toimintaalueeseen on liittynyt Kiikoinen, Ikaalinen ja Hämeenkyrö vuoden 2013 alusta. Lisäksi työllisyystilanne on heikentynyt. Samaan aikaan toimiston henkilöstömäärä on vähentynyt Sastmalassa noin puoleen, eivätkä asiakkaat, erityisesti nuoret ja pitkäaikaistyöttömät, ole saaneet tarvitsemiaan palveluita määräaikojen puitteissa tai tarvitsemassaan laajuudessa. Elokuun 2013 työllisyyskatsauksen mukaan Punkalaitumella on maakunnan alhaisin ja Sastamalassa toiseksi alhaisin työttömyysprosentti. Työttömyysasteen muutos eli kasvu on maakunnan suurin Sastamalassa (41 %), kun muutos Pirkanmaalla on 23 % ja koko maassa 18 %. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo varmistaa, että työvoimapalvelut Sastamalassa toimivat jatkossa riittävän yksilöllisesti ja tehokkaasti? Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2013 Arto Satonen /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arto Satosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 967/2013 vp: Miten hallitus aikoo varmistaa, että työvoimapalvelut Sastamalassa toimivat jatkossa riittävän yksilöllisesti ja tehokkaasti? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELYkeskukset) tammikuussa 2011 ohjeen (TEM/138/ /2011) työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) palveluverkon kehittämisen periaatteista. Uudistustyön keskeisenä tavoitteena on turvata TE-toimistojen asiakkaille riittävät ja laadukkaat palvelut. Vuoden 2013 alusta TE-toimistojen hallinto ja johto on koottu 15:een ELY-keskusalueittain toimivaan TE-toimistoon, joilla on useita toimipaikkoja. Toimipaikkaverkostoja uudistetaan siten, että TE-toimistojen alueilla on riittävä määrä toimipaikkoja ja palvelupisteitä. TE-toimistojen palvelu on järjestetty palvelulinjoittain. Asiakas ohjataan oikealle palvelulinjalla ja palvelun piiriin palvelutarpeensa perusteella. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) mukaan TE-toimistojen palveluverkosta vastaavat ELY-keskukset, jotka toimivat työ- ja elinkeinoministeriön strategian, tavoitteiden ja ohjeiden mukaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjekirjeessään määritellyt kriteerit sille, mitkä seikat ELY-keskuksen tulee huomioida voidakseen vastata palvelulupaukseen ja päättäessään alueen TE-toimiston toimipaikkojen määrästä ja sijainnista. Palvelulupauksessaan ELY-keskukset sitoutuvat huolehtimaan siitä, että TE-toimisto tarjoaa alueellaan lakisääteiset palvelut ja että asiakkaan yhdenvertaisuus ja hyvä palvelutaso toteutuvat. Palvelulupauksensa varmistamiseksi ELY-keskus arvioi yhteistyössä TE-toimiston ja alueen muiden toimijoiden ja kuntien kanssa tarvittavan toimipaikkojen määrän. TE-palvelujen ja palveluverkoston muutosvaiheessa aiheutuu haasteita, kun palveluntarjonta uudistuu ja paikallisiin toimipaikkoihin tulee muutoksia. Tavoitteena on kuitenkin varmistaa yhdenmukainen palvelumalli ja tasalaatuiset palvelut, vaikka entisenkaltaisen toimistoverkon ylläpito ei ole enää mahdollista. TE-palvelujen saatavuus, asiakaslähtöisyys ja kattavuus eivät ole kuitenkaan suoraan riippuvaisia toimipaikkaverkoston tiheydestä tai fyysisten toimipaikkojen määristä. Yhä useammat asiakkaat voivat hyödyntää monikanavaisia palveluja esimerkiksi kotonaan. Verkko- ja puhelinpalveluja voi käyttää sijainnista tai ajankohdasta riippumatta. Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää jatkuvasti verkko- ja sähköisiä palveluja. Pirkanmaan TE-toimiston Sastamalan toimipaikan henkilöstömitoitus on suhteessa muuhun Pirkanmaahan kohdallaan, koska alueen noin työttömästä työnhakijasta Sastamalassa on alle ja palveluja tuotetaan alueelle koko Pirkanmaalta. TE-toimisto seuraa kunnittain esim. palveluissa olevien määrää ja on tehnyt muutoksia havaintojensa mukaan resursointiin. Pirkanmaan työllisyyskatsauksen (syyskuu 2013) mukaan Sastamalan työttömyyden muutos on ollut 41 %. Työttömyyden lisääntymisestä huolimatta työttömien osuus työvoimasta on ollut maakunnan alhaisin eli 8,3 %. 2

3 Ministerin vastaus KK 967/2013 vp Arto Satonen /kok Pirkanmaan koko alueeseen verrattuna Sastamalan työttömyysaste-ero on nyt suurin aikavälillä Sastamalassa on nyt 4,6 % prosenttiyksikköä pienempi työttömyysaste koko Pirkanmaan keskiarvoon verrattuna. Avoimien työpaikkojen määrä on ollut edelliseen vuoteen verrattuna kasvussa eli 2012 syyskuussa avoimia paikkoja oli 79, kun nyt avoimien työpaikkojen määrä on 112. Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2013 Työministeri Lauri Ihalainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 967/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Arto Satonen /saml: Hur tänker regeringen säkerställa att arbetskraftstjänsterna i Sastamala i fortsättningen ska fungera tillräckligt individuellt och effektivt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I januari 2011 utfärdade arbets- och näringsministeriet en anvisning (TEM/138/ /2011) till närings-, trafik- och miljöcentralerna om principerna för utveckling av arbets- och näringsbyråernas servicenät. En central målsättning för reformarbetet är att trygga att arbets- och näringsbyråernas kunder har tillräckliga tjänster av kvalitet. Vid ingången av 2013 samlades arbetsoch näringsbyråernas förvaltning och ledning till 15 regionala arbets- och näringsbyråer med flera verksamhetsställen, i överensstämmelse med områdesindelningen för närings-, trafik- och miljöcentralerna. Nätverken av verksamhetsställen omorganiseras så att det inom arbets- och näringsbyråområdena finns ett tillräckligt antal verksamhetsställen och servicepunkter. Arbetsoch näringsbyråernas service har organiserats i servicelinjer. Kunden styrs till rätt servicelinje och till service utifrån sitt servicebehov. Enligt lagen om närings-, trafik- och miljöcentralerna (897/2009) ansvarar närings-, trafik- och miljöcentralerna för servicenätet av arbets- och näringsbyråer. Centralerna handlar i enlighet med arbets- och näringsministeriets strategi, mål och anvisningar. Arbets- och näringsministeriet har i sitt brev med anvisningar fastställt kriterier för vilka omständigheter som närings-, trafikoch miljöcentralen ska ta hänsyn till för att kunna hålla sitt servicelöfte och när centralen bestämmer om antalet verksamhetsställen för regionens arbets- och näringsbyrå och var verksamhetsställena ska finnas. I sitt servicelöfte förbinder sig närings-, trafik- och miljöcentralerna att se till att arbets- och näringsbyrån i sin region tillhandahåller de lagstadgade tjänsterna och att likabehandlingen av kunder och en god servicenivå blir verklighet. För att tillförsäkra sitt servicelöfte bedömer närings-, trafik- och miljöcentralen i samarbete med arbets- och näringsbyrån och andra aktörer i regionen och kommunerna det antal verksamhetsställen som behövs. I förändringsfasen för arbets- och näringstjänsterna och servicenätverket medförs utmaningar, när serviceutbudet reformeras och de lokala verksamhetsställena omorganiseras. Målet är dock att säkerställa en enhetlig servicemodell och tjänster av jämn kvalitet, fast det inte längre är möjligt att upprätthålla ett likadant byrånätverk som tidigare. Tillgången, kundorienteringen och räckvidden av arbets- och näringstjänster är dock inte direkt beroende på hur tätt nätverket av verksamhetsställen är eller på antalet fysiska verksamhetsställen. Allt fler kunder kan utnyttja flerkanalstjänster till exempel hemma. Webboch telefontjänster kan användas oberoende av var man befinner sig eller tidpunkten. Arbetsoch näringsministeriet utvecklar kontinuerligt webb- och e-tjänsterna. Personaldimensioneringen på verksamhetsstället i Sastamala vid Birkalands arbets- och näringsbyrå är som sig bör i förhållande till övriga Birkaland, eftersom det i Sastamala finns under av de cirka arbetslösa arbetssökandena i området och eftersom tjänster för området 4

5 Ministerns svar KK 967/2013 vp Arto Satonen /kok produceras i hela Birkaland. Arbets- och näringsbyrån följer kommunvis upp t.ex. antalet personer i service och har utifrån sina observationer gjort ändringar i resursfördelningen. Enligt sysselsättningsöversikten för Birkaland (september 2013) har förändringen i arbetslösheten i Sastamala varit 41 % Trots att arbetslösheten ökat har andelen arbetslösa av arbetskraften varit lägst i landskapet, dvs. 8,3 %. Jämfört med hela Birkaland är skillnaden i arbetslöshetsgraden i Sastamala nu störst under tidsperioden I Sastamala är arbetslöshetsgraden nu 4,6 % procentenheter lägre jämfört med medeltalet för hela Birkaland. Antalet lediga jobb har ökat jämfört med föregående år, dvs. att det i september 2012 fanns 79 lediga jobb, medan det nu finns 112 lediga jobb. Helsingfors den 13 november 2013 Arbetsminister Lauri Ihalainen 5