Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 894/2013 vp Korkeasti koulutettujen työttömien työvoimapalveluiden kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman tiedotttiedotteen mukaan elokuun lopussa oli yhteensä 200 työtöntä työnhakijaa. Se on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta :lla. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä nousi kesän aikana ensimmäistä kertaa yli henkilöön. Akava julkaisi tiedotteen korkeasti koulutetuista työttömistä. Tiedotteessa viitattiin työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemiin tuoreisiin tilastoihin, joiden mukaan korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvanut viimeisen vuoden aikana 25 prosenttia. Maassamme on tällä hetkellä yli korkeasti koulutettua työtöntä. Tämän lisäksi Suomessa tehdyt TE-toimistojen organisaatiomuutokset ovat vieneet pohjaa pois korkeasti koulutettujen työttömyyspalveluilta ja kurjistaneet heidän asemaansa entisestään. Työllistämistoimista puuttuvat edelleen nimenomaisesti korkeasti koulutetuille räätälöidyt osaamispalvelut. Akavan tiedotteen mukaan korkeasti koulutetun työttömän tarpeet jäävät usein huomioimatta. TE-toimistoiden asiantuntijoilla ei ole riittävästi korkeasti koulutettujen osaamisen ja työmarkkinoiden tuntemusta. Akavan asiantuntijat suosittelevat, että korkeasti koulutettuihin erikoistuneiden TE-toimistojen asiantuntijuutta vahvistettaisiin, työ- ja elinkeinoministeriö perustaisi täydennyskoulutusohjelman TE-toimiston työntekijöille ja korkeasti koulutetuille kehitettäisiin heidän tarpeisiinsa suunnattuja palveluita, kuten ryhmä- ja vertaistukea. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin valtioneuvosto ryhtyy, jotta korkeasti koulutetut työttömät integroidaan aiempaa paremmin osaksi työnhakujärjestelmää ja heille suunnataan heidän tarpeidensa mukaiset työvoimapalvelut? Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2013 Marjo Matikainen-Kallström /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallströmin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 894/2013 vp: Mihin toimiin valtioneuvosto ryhtyy, jotta korkeasti koulutetut työttömät integroidaan aiempaa paremmin osaksi työnhakujärjestelmää ja heille suunnataan heidän tarpeidensa mukaiset työvoimapalvelut? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömyys on viime aikoina selvästi lisääntynyt korkeasti koulutettujen henkilöiden keskuudessa. Vaikka korkea koulutustaso suojaa työttömyydeltä ja sen pitkittymiseltä edelleen, niin ilmiö heijastaa myös yleisen koulutustason nousua. Monilla vastavalmistuneilla on heikossa taloudellisessa tilanteessa vaikeuksia löytää ensimmäistä työpaikkaa ja tähän ryhmään sisältyy entistä enemmän korkeakouluista valmistuneita. Lomautukset ja irtisanomiset ovat koskettaneet myös korkean koulutuksen saaneita. TE-toimistojen toiminnassa on tapahtunut muutoksia kuluvan vuoden aikana. TE-toimistojen organisaatiota uudistettiin, palvelutarjonta ja toimistojen toimintamalli uusittiin ja uusi laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä työttömyysturvalain muutokset tulivat voimaan. TE-palvelujen lähtökohtana ovat asiakkaiden palvelutarpeet ja niiden perusteella ryhmitellyt palveluprosessit, joihin asiakkaat ohjataan saamaan juuri heitä palvelevia yksilöllisiä ratkaisuja. Ydinprosesseja ovat palvelulinjat. Muutos on vaikuttanut korkeasti koulutettujen palveluun siten, että nämä palvelut sisältyvät palvelulinjojen toimintoihin. Erityisesti korkeakoulupaikkakunnilla työskentelee TE-toimistoissa asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet korkeakoulutettujen tilanteeseen ja palveluun. Asiantuntijat sijoittuvat eri palvelulinjoille, joita ovat työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämisen palvelut ja tuetun työllistymisen palvelut. Vaikka erillisiä korkeasti koulutettujen palvelupisteitä ei enää ole, niin TE-hallinnon uudistusten keskeisenä tavoitteena on varmistaa palvelujen ja toimintojen yhdenmukaisuus ja tasalaatuisuus valtakunnallisesti. Vuoden 2013 alusta voimaan tullut uusi nuorisotakuu on laajennettu koskemaan myös vuotiaita vastavalmistuneita. Alle 30-vuotiaiden korkeasti koulutettujen työvoimapalveluja tarjotaan nuorisotakuun toimintamallin kautta. Yli 30-vuotiaiden korkean koulutuksen saaneiden vastaavat TE-palvelut ovat saatavilla heidän tarpeidensa ja TE-toimiston harkinnan mukaan. Monikanavaisia palveluja kehitetään jatkuvasti. Palvelun saaminen ei välttämättä edellytä käyntiasiointia TE-toimistossa, vaan asiakas voi saada tarvitsemansa palvelun helposti ja nopeasti esimerkiksi verkossa ja puhelimitse. Palveluuudistuksessa keskeisenä periaatteena on tarjota palveluja asiakkaalle hänelle parhaiten sopivaa palvelukanavaa käyttäen. Korkeasti koulutetuilla on yleensä hyvät valmiudet verkkopalveluiden ja muiden sähköisten palveluiden hyödyntämiseen. Nämä palvelut ovat käytettävissä asiakkaan sijainnista ja ajankohdasta riippumatta. Korkeasti koulutettujen työllistymistä tuetaan mm. ryhmätoimintana järjestettävällä työnhakuvalmennuksella, jonka tavoitteena on työnhakuvalmiuksien parantaminen. Työnhakuvalmen- 2

3 Ministerin vastaus KK 894/2013 vp Marjo Matikainen-Kallström /kok nusta voidaan järjestää TE-toimiston omana palveluna tai ostamalla palvelu ulkopuoliselta palvelun tuottajalta. Hyviä kokemuksia on saatu myös työnhaun verkkomuotoisesta ryhmävalmennuksesta, mikä on suunnattu erityisesti vastavalmistuneille nuorille. Työnhaun verkkoryhmissä voi parantaa työnhakutaitojaan, palvelua on vahvistettu osana nuorisotakuuta. Korkeasti koulutetulle asiakkaalle voidaan hankkia myös ryhmämuotoista uravalmennusta, mikäli TE-toimiston virkailija arvioi, että hän tarvitsee TE-toimiston uraohjauksen lisäksi toiminnallisempaa, intensiivisempää ja pitkäkestoisempaa tukea urasuunnittelussaan. Uravalmennuksen sisältö räätälöidään erilaisten kohderyhmien tarpeiden mukaisesti. Näitä kohderyhmiä voivat olla esim. ammattitaidottomat nuoret, maahanmuuttajat, korkeasti koulutetut, vammaiset tai pitkäaikaissairaat, oppimisvaikeuksista kärsivät, pitkään työmarkkinoilta poissa olleet tai tiettyjen ammattien ja toimialojen edustajat. Uravalmennukseen sisällytetään aina asiakkaan tarpeesta lähtevää yksilöllistä uraohjausta. Lisäksi muut TE-palvelut ovat käytettävissä korkeakoulutetuille kuten muillekin työnhakijoille. Uuden yritystoiminnan syntymistä ja henkilön työllistymistä yrittäjyyden kautta voidaan tukea yrittäjyysneuvonnalla ja starttirahalla. Tuen saamisen edellytyksenä ovat mm. päätoiminen yrittäjyys, riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan, mahdollisuudet jatkuvaan kannattavaan toimintaan, tuen tarpeellisuus yrittäjäksi ryhtyvän toimeentulon kannalta sekä se, että yritystoimintaa ei ole aloitettu ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty. Työnhakijoiden työllistymistä voidaan tukea työnantajalle myönnettävällä palkkatuella. Työtön vastavalmistunut työnhakija voi pyytää TE-toimistosta Duuni-kortin, jolla hän kertoo työnantajalle, että hänen palkkaamisekseen voi hakea palkkatukea. Alle 30-vuotias työtön työnhakija voi saada Sanssikortin. Sillä hän osoittaa työnantajalle, että hänen palkkaamisekseen työnantaja voi hakea palkkatukea. Kattavaa ja puolueetonta tietoa työelämän tarjoamista mahdollisuuksista satojen ammatinkuvausten ja kymmenien alakuvausten myötä löytyy Ammattinetti-verkkopalvelusta. Ammatinvalintaa tukeva AVO-ohjelma löytyy te-palvelut.fisivustolta ja se sisältää tehtäviä, joiden avulla käyttäjä voi täsmentää toiveitaan työelämästä ja löytää toiveisiinsa parhaiten sopivat ammattivaihtoehdot. Ammatinvalintaan tai työ- ja opiskeluongelmiin liittyvissä kysymyksissä voi taas ottaa yhteyttä Työlinjan uraohjaukseen ja keskustella psykologin kanssa tilanteestaan. Uraohjausta vahvistettiin tänä vuonna 5 henkilötyövuodella osana nuorisotakuun toteutusta. Työnhakuun liittyvissä kysymyksissä voi taas ottaa yhteyttä Työlinjan henkilöasiakasneuvontaan. TE-toimistojen henkilökunnasta korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus on noussut viime vuosina yleisen koulutustason mukana. Varsin suurella osalla asiakaspalvelussa työskentelevistä on joko alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. TE-toimistojen henkilöstöresurssi oli elokuussa 2013 yhteensä lähes henkilöä, joista noin henkilöä toimintamenoilla ja yli 300 henkilöä työllisyysvaroin palkattuna. Koko henkilöstön koulutustasoa kuvaava koulutustasoindeksi oli TE-toimistoissa vuonna 2012 keskimäärin 5,16, mikä on hiukan korkeampi kuin valtion henkilöstöllä keskimäärin. Mittari ei huomioi suoritettuja täydennyskoulutuksia, mitkä ovat TE-hallinnossa yleisiä. Korkeasti koulutettujen asiakkaiden palvelussa vastaava koulutustausta on eduksi. TE-toimistojen henkilökunnan asiantuntijuutta vahvistetaan säännöllisillä paikallisilla, alueellisilla tai valtakunnallisilla koulutuksilla. Valtakunnallisesta henkilöstökoulutuksesta vastaa koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia. Koulutuksen sisältöjä pidetään ajan tasalla ja erilaisten asiakasryhmien mukaan lukien korkeasti koulutetut palvelu otetaan huomioon. 3

4 Ministerin vastaus Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2013 Työministeri Lauri Ihalainen 4

5 Ministerns svar KK 894/2013 vp Marjo Matikainen-Kallström /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 894/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Marjo Matikainen-Kallström /saml: Vilka åtgärder ska statsrådet vidta för att högutbildade arbetslösa bättre än tidigare ska integreras till en del av jobbsökningssystemet och för att arbetskraftstjänster som motsvarar deras behov ska riktas till dem? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: På sistone har arbetslösheten ökat tydligt bland högutbildade personer. Fast en hög utbildningsnivå skyddar mot arbetslöshet och förlängd arbetslöshet, så återspeglar fenomenet också att den allmänna utbildningsnivån har stigit. Många nyutexaminerade har i det svaga ekonomiska läget svårt att hitta sitt första jobb. I denna grupp ingår allt fler utexaminerade från högskola. Permitteringarna och uppsägningarna har berört även högutbildade personer. Det har skett förändringar i arbets- och näringsbyråernas verksamhet under det pågående året. Arbets- och näringsbyråerna omorganiserades, serviceutbudet och byråernas handlingsmodell reformerades. Dessutom trädde den nya lagen om offentlig arbetskrafts- och företagsservice samt ändringarna av lagen om utkomstskydd för arbetslösa i kraft. Utgångspunkten för arbets- och näringstjänsterna är kundernas servicebehov och de serviceprocesser som grupperats enligt dem och som kunderna styrs till för att få sådana individuella lösningar som betjänar just dem. Kärnprocesser är servicelinjerna. Ändringen har påverkat tjänsterna för högutbildade så att dessa tjänster ingår i verksamheterna på servicelinjerna. Speciellt på orter med högskola arbetar vid arbets- och näringsbyrån sakkunniga som är insatta i läget och servicen för personer med högskoleutbildning. De sakkunniga är placerade på de olika servicelinjerna arbetsförmedlings- och företagstjänster, tjänster för kompetensutveckling och tjänster för stödd sysselsättning. Fast det inte längre finns separata servicepunkter för högutbildade, är det centrala målet för reformerna av arbetsoch näringsförvaltningen att säkerställa att tjänsterna och verksamheterna är enhetliga i hela landet. Den nya ungdomsgarantin trädde i kraft vid ingången av Garantin har utvidgats så att den också gäller nyutexaminerade i åldern år. För högutbildade personer som är under 30 år erbjuds arbetskraftstjänster genom handlingsmodellen för ungdomsgarantin. För högutbildade personer som är över 30 år står motsvarande arbets- och näringstjänster till förfogande enligt deras behov och arbets- och näringsbyråns prövning. Flerkanalstjänsterna utvecklas kontinuerligt. Kunden behöver inte nödvändigtvis besöka arbets- och näringsbyrån för att få betjäning, utan kunden kan lätt och snabbt få den service som behövs till exempel via webben och per telefon. Den centrala principen för servicereformen är att kunden erbjuds service enligt den servicekanal som bäst lämpar sig för kunden. Högutbildade har oftast god förmåga att använda webbtjänster och andra e-tjänster. Dessa tjänster kan användas oberoende av var kunden befinner sig och tidpunkten. Sysselsättningen av högutbildade stöds bl.a. genom jobbsökarträning som ordnas som grupp- 5

6 Ministerns svar verksamhet och som syftar till att förbättra jobbsökarfärdigheterna. Jobbsökarträning kan ordnas som arbets- och näringsbyråns service eller genom att köpa tjänsten av en utomstående serviceproducent. Man har också fått goda erfarenheter av webbgrupper för jobbsökarträning, vilka är särskilt riktade till nyutexaminerade ungdomar. I webbgrupperna för jobbsökning kan man förbättra sina jobbsökarfärdigheter, servicen har stärkts som ett led i ungdomsgarantin. För högutbildade kunder kan också skaffas karriärträning i grupp, om en tjänsteman vid arbets- och näringsbyrån bedömer att personen utöver arbets- och näringsbyråns karriärvägledning behöver funktionellare, intensivare och långvarigare stöd i karriärplaneringen. Innehållet i karriärträningen skräddarsys enligt olika målgruppers behov. Dessa målgrupper kan t.ex. vara unga personer utan yrkesskicklighet, invandrare, högutbildade, personer med funktionsnedsättning eller långtidssjuka, personer som har svårt att lära sig, personer som länge varit borta från arbetsmarknaden eller företrädare för vissa yrken och branscher. I karriärträningen ingår alltid individuell karriärvägledning som utgår från kundens behov. Dessutom står övriga arbets- och näringstjänster till förfogande för högutbildade, liksom för andra arbetssökande. Uppkomsten av ny företagsverksamhet och personens sysselsättning genom företagande kan stödjas med företagarrådgivning och startpeng. För att stöd ska fås förutsätts bl.a. att det är fråga om heltidsföretagande, att personen har tillräckliga kunskaper och färdigheter för den tänkta företagsverksamheten, att det finns möjligheter till kontinuerlig och lönsam verksamhet, att stödet är nödvändigt med tanke på försörjningen för den som tänker starta företag samt att företagsverksamheten inte har inletts innan beslutet om beviljande av stöd har fattats. Sysselsättningen av arbetssökande kan stödjas med lönesubvention, som beviljas arbetsgivaren. Nyutexaminerade arbetslösa arbetssökande kan be att arbets- och näringsbyrån ger dem ett Duuni-kort. Kortet berättar för arbetsgivaren att lönesubvention kan sökas för anställning av personen. Arbetslösa arbetssökande som inte fyllt 30 år kan få ett Sanssi-kort. Med det visar den arbetssökande att arbetsgivaren kan ansöka om lönesubvention för att anställa honom eller henne. Täckande och opartisk information om de möjligheter som finns i arbetslivet kan hittas i webbtjänsten Yrkesinfo, där det finns hundratals yrkesbeskrivningar och tiotals branschbeskrivningar. AVO-programmet, som ger stöd i yrkesvalet, finns på webbplatsen te-tjanster.fi. I programmet ingår uppgifter med hjälp av vilka användaren kan precisera sina önskemål som gäller arbetslivet och hitta de yrkesalternativ som bäst lämpar sig med tanke på önskemålen. I frågor kring yrkesval eller problem med arbete och studier kan man kontakta karriärvägledningen vid Jobblinjen och diskutera sin situation med en psykolog. Karriärvägledningen stärktes i år med 5 årsverken som ett led i genomförandet av ungdomsgarantin. I frågor som gäller jobbsökning kan man kontakta Jobblinjens telefonservice för personkunder. När det gäller personalen vid arbets- och näringsbyråerna har andelen personer med högre utbildning ökat under de senaste åren i takt med den allmänna utbildningsnivån. En tämligen stor del av dem som arbetar inom kundservicen har antingen lägre eller högre högskoleexamen. Arbets- och näringsbyråernas personalresurs var i augusti 2013 sammanlagt nästan personer, av vilka cirka var anställda med medel för omkostnader och över 300 med sysselsättningsmedel. Indexet för utbildningsnivå, som beskriver hela personalens utbildningsnivå, var år 2012 i genomsnitt 5,16 vid arbets- och näringsbyråerna, vilket är något högre än hos statsanställda i genomsnitt. Mätaren beaktar inte genomförda fortbildningar, som är vanliga inom arbets- och näringsförvaltningen. I servicen för högutbildade är motsvarande utbildningsbakgrund till fördel. Sakkunskapen hos de anställda vid arbets- och näringsbyråerna stärks med regelbundna lokala, regionala eller riksomfattande utbildningar. För den riksomfattande personalutbildningen ansvarar Utbildnings- och utvecklingscentret Salmia. Utbildningsinnehållen hålls à jour och servicen 6

7 Ministerns svar KK 894/2013 vp Marjo Matikainen-Kallström /kok för olika kundgrupper inbegripet högutbildade beaktas. Helsingfors den 23 oktober 2013 Arbetsminister Lauri Ihalainen 7