GRUNDFOS DATAKIRJA. Grundfos E-pumput. Pumput sisäisellä taajuusmuuttajalla 50/60 Hz

Transkriptio

1 GRUNDFOS DATAKIRJA Pumput sisäisellä taajuusmuuttajalla 50/60 Hz

2 Sisältö Johdanto E-pumppuihin Yleistä 4 Grundfos E-pumppusarja 5 Toiminnot 5 E-pumppujen nopeudensäätö 8 Käyttökohteet 11 Monijaksoiset E-pumput Johdanto 16 CRE-, CRIE-, CRNE-pumput 16 MTRE-, SPKE-, CRKE-pumput 17 CHIE-pumput 17 Toimintojen yleiskuvaus 18 Käyttö- ja säätötavat 20 Säätötavat 20 Pumpun asetus 21 Asetus ohjauspaneelista 21 Asetus R100-kaukosäätimellä 22 Asettaminen PC Tool E-Products -työkaluilla 32 Asetusten prioriteetti 32 Ulkoiset pakko-ohjaussignaalit 33 Ulkoinen asetuspistesignaali 34 Väyläsignaali 34 Muut väylästandardit 34 Merkkivalot ja signaalirele 35 Eristysvastus 37 Lisätietoja Grundfosin tuotteista 37 TPE, TPED, NKE, NBE Johdanto 38 TPE, TPED sarja NKE- ja NBE-pumput 38 Toimintojen yleiskuvaus 39 Käyttö- ja säätötavat 41 Säätötavat 41 Pumpun asetus 42 Asetus ohjauspaneelista 42 Asetus R100-kaukosäätimellä 43 Asettaminen PC Tool E-Products -työkaluilla 50 Asetusten prioriteetti 50 Ulkoiset pakko-ohjaussignaalit 51 Ulkoinen asetuspistesignaali 52 Väyläsignaali 52 Muut väylästandardit 52 Merkkivalot ja signaalirele 53 Eristysvastus 54 Lisätietoja Grundfosin tuotteista 54 TPE, TPED sarja 2000 Johdanto 55 TPE, TPED sarjan 2000 pumput 55 Toimintojen yleiskuvaus 56 Käyttö- ja säätötavat 58 Säätötavat 58 Asetusten tekeminen ohjauspaneelista, 1-vaihepumput 60 Asetusten tekeminen ohjauspaneelista, 3-vaihepumput 61 Asetus R100-kaukosäätimellä 62 Asettaminen PC Tool E-Products -työkaluilla 68 Asetusten prioriteetti 68 Ulkoiset pakko-ohjaussignaalit 69 Ulkoinen asetuspistesignaali 70 Väyläsignaali 71 Muut väylästandardit 71 Merkkivalot ja signaalirele 72 Eristysvastus 73 Lisätietoja Grundfosin tuotteista 73 Yksivaiheiset MGE-moottorit Yksivaiheisilla MGE-moottoreilla varustetut E-pumput 74 Kolmivaiheiset MGE-moottorit Kolmivaiheisilla MGE-moottoreilla varustetut E-pumput 77 EMC EMC ja oikea asennus 82 Rinnankytketyt E-pumput Rinnankytkettyjen E-pumppujen ohjaus 85 Väylätiedonsiirto Väylätiedonsiirto E-pumppujen kanssa 87 Taajuusohjattu käyttö Taajuusmuuttaja, toiminta ja rakenne 89 2

3 Sisältö MGE-moottorien edistynyt käyttö Johdanto 94 Laakerien valvonta 94 Pysäytystoiminto 95 Lämpötila-anturi 1 ja 2 97 Signaalireleet 98 Analogiset anturitulot 1 ja 2 99 Raja ylittynyt 1 ja Pumpun toiminta tehorajalla 101 PC Tool E-products 103 Varusteet Varusteiden yleiskuvaus 104 Kaukosäädin, R Potentiometri 105 Anturit 106 Grundfos paine-eroanturi, DPI 107 Lämpötila-anturi, TTA 108 Lämpötilaeroanturi, HONSBERG 109 EMC-suodin 110 G10-LON 111 G LiqTec 113 Lisätietoja Grundfosin tuotteista WebCAPS 116 WinCAPS 117 3

4 Johdanto E-pumppuihin Yleistä Tämä julkaisu käsittelee 0,37-22 kw tehoisilla Grundfos MGE -moottoreilla varustettuja Grundfospumppuja. Moottorit ovat vakiomallisia sisäänrakennetulla taajuusmuuttajalla ja säätimellä varustettuja oikosulkumoottoreita. Tietyissä tapauksissa pumput on varustettu tehtaalla asennetulla anturilla. Näitä pumppuja kutsutaan E-pumpuiksi. Suuremmalla akseliteholla varustettuja E-pumppuja varten tutustu CUE kw mallistoomme. Uusissa asennuksissa E-pumput tarjoavat monia etuja. Pumppuihin integroiduissa taajuusmuuttajissa on sisäänrakennettu moottorinsuojatoiminto, joka suojaa sekä moottoria että elektroniikkaa ylikuormitukselta. Tämän ansiosta E-pumpuilla varustetut pumppujärjestelmät eivät vaadi ulkoista moottorinsuojaa, vaan ainoastaan kaapelin normaalin oikosulkusuojauksen. Asetuspiste Set point PIsäädin PI Controller Taaj. Freq. muutt. conv. M Kuva 2 Grundfos E-pumpun komponentit TM TM Kuva 1 E-pumppu ei ole pelkkä pumppu vaan järjestelmä, joka tarjoaa edullisen ratkaisun useimpiin pumppusovelluksiin ja säästää energiaa kaikentyyppisissä pumppuasennuksissa. E-pumput ovat ihanteellinen ratkaisu, koska niillä voidaan korvata säätämättömät standardipumput ilman lisäkustannuksia. E-pumppu tarvitsee vain liittää sähköverkkoon ja putkistoon, minkä jälkeen se on käyttövalmis. Pumput on testattu ja niiden perusasetukset on tehty jo tehtaalla. Järjestelmän toimintakuntoon saattamiseksi käyttäjän tarvitsee vain määritellä haluttu asetuspiste (paine). 4

5 Johdanto E-pumppuihin Grundfos E-pumppusarja jaetaan toiminnaltaan kolmeen ryhmään: 1. Monijaksoiset CRE-, CRIE-, CRNE-pumput varustettuna paineanturilla. Monijaksoiset CRE-, CRIE-, CRNE-, MTRE-, SPKE-, CRKE-, CHIE-pumput ilman anturia. 2. Yksijaksoiset TPE-, TPED sarjan 1000, NKE-, NBE-pumput ilman anturia. 3. Yksijaksoiset TPE-, TPED sarjan 2000 pumput integroidulla paine-eroanturilla. TPE-, TPED sarjan 2000 pumput toimitetaan vakiovarustettuina paine-eroanturilla, joka mahdollistaa pumpun yli vaikuttavan paine-eron säädön. CRE, CRIE, CRNE voidaan varustaa paineanturilla, joka mahdollistaa paineen valvonnan pumpun jälkeen. E-pumppujen varustaminen paine-ero- tai paineanturilla yksinkertaistaa ja nopeuttaa pumpun asennusta ja käyttöönottoa. Kaikki muut E-pumput toimitetaan ilman anturia. Ilman anturia olevia E-pumppuja käytetään, kun halutaan säätämätön käyttö (avoin piiri) tai anturi halutaan asentaa jälkeenpäin virtaaman, lämpötilan, lämpötilaeron, paineen tai paine-eron perusteella tapahtuvaa säätöä varten tietyssä järjestelmän pisteessä. H H H Kuva 5 Qset Q Q Vakiovirtaus Vakiokäyrä Toiminnot E-pumput ilman anturia E-pumppujen toiminnot riippuvat pumpun tyypistä ja siitä, toimitetaanko pumppu anturilla varustettuna vai ilman anturia. Toimintojen erot näkyvät R100-kaukosäätimen tarjoamista asetusmahdollisuuksista. Kuten jäljempänä selotetaan, R100-kaukosäätimen valikkorakenne riippuu kyseessä olevan E-pumpun tyypistä. Seuraavien sivujen taulukoissa esitetään eri E-pumpputyypeillä käytettävissä olevat toiminnot. CRE, CRIE, CRNE anturilla sekä kaikki monijaksoiset pumput ilman anturia tarjoavat saman valikkorakenteen R100:ssa. Kaikki yksijaksoiset pumput ilman anturia, kuten NBE, NKE ja TPE, TPED sarja 1000 antavat erilaisen valikkorakenteen. Lisäksi TPE, TPED sarja 2000 tarjoavat vielä oman valikkorakenteensa. Koko E-pumppumallistolle on siten olemassa kolme täysin erilaista valikkorakennetta. TM Hset Hset H 2 set Q Q Suhteellinen paine Vakiopaine Vakiokäyrä Q TM Kuva 3 TPE, TPED sarja 2000 paine-eroanturilla H H Hset Vakiopaine Q Vakiokäyrä Q TM Kuva 4 CRE, CRIE, CRNE anturilla 5

6 Johdanto E-pumppuihin Toimintojen yleiskuvaus E-pumpun toiminnot CRE, CRIE, CRNE anturilla CRE, CRIE, CRNE, SPKE, CRKE, MTRE, CHIE ilman anturia E-pumpputyyppi TPE, TPED sarja 1000 NBE, NKE ilman anturia TPE, TPED sarja 2000 yksivaih eisella MGE:llä TPE, TPED sarja 2000 kolmivaiheisella MGE:llä Moottorikoot [kw] 0,37-7, ,37-7, ,5-7, ,25-1,1 0,55-7, Asetukset ohjauspaneelista: Asetuspiste Käynnistys/pysäytys Max. käyrä Min. käyrä Hälytyksen kuittaus Vakio/suhteellinen paine Näytöt ohjauspaneelissa: Asetuspiste Toiminnan ilmaisu Vikailmaisu Asetukset ohjauspaneelista: Asetuspiste Käynnistys/pysäytys Max. käyrä Min. käyrä Hälytyksen kuittaus Vakio/suhteellinen paine Näytöt ohjauspaneelissa: Asetuspiste Toiminnan ilmaisu Vikailmaisu Käyttötapa: MIN, MAX, STOP Virtaama, % Ulkoinen ohjaus Asetukset R100-kaukosäätimellä: Asetuspiste Käynnistys/pysäytys Max. käyrä Min. käyrä Hälytyksen kuittaus Varoituksen kuittaus Säädetty/säätämätön Vakio/suhteellinen paine, vakiokäyrä Säätimen vakiot Kp, Ti Ulkoinen asetuspistesignaali Signaalirele 1 Signaalirele 2 Painikkeet pumpussa Pumpun numero (väylätietoliikennettä varten) Digitaalinen tulo Pysäytystoiminto Virtaamaraja Anturin alue ja signaali 1) 1) Käyttö/valmius Käyttöalue (min./max. nopeus) Moottorin laakerien valvonta Moottorin laakerien vaihto tai voitelu Seisontalämmitys Saatavana 1) Anturi asennettuna. 6

7 Johdanto E-pumppuihin E-pumpun toiminnot CRE, CRIE, CRNE anturilla CRE, CRIE, CRNE, SPKE, CRKE, MTRE, CHIE ilman anturia E-pumpputyyppi TPE, TPED sarja 1000 NBE, NKE ilman anturia TPE, TPED sarja 2000 yksivaih eisella MGE:llä TPE, TPED sarja 2000 kolmivaiheisella MGE:llä Moottorikoot [kw] 0,37-7, ,37-7, ,5-7, ,25-1,1 0,55-7, Näytöt R100-kaukosäätimessä: Asetuspiste Käyttömuoto Anturin todellinen arvo Pumpun nopeus Ottoteho Tehonkulutus Käyttötunnit Voitelutilanne (laakerit) Vaihtotilanne (laakerit) Asetukset GENIbusin kautta: Asetuspiste Käynnistys/pysäytys Max. käyrä Min. käyrä Säädetty/säätämätön Vakio/suhteellinen paine, vakiokäyrä Näytöt GENIbusin kautta: Asetuspiste Toiminnan ilmaisu Pumpun tila Asetukset ulkoisella signaalilla: Asetuspiste Käynnistys/pysäytys Min./max. käyrä digitaalitulon kautta Min./max. käyrä, ulkoinen vika, Virtauskytkin digitaalitulon kautta Näytöt ulkoisella signaalilla: Vikasignaali (rele) Vika, käynti- tai valmiussignaali (rele) Vika, toiminta, valmis, pumppu käynnissä, laakerien voitelu, varoitus, raja ylittynyt 1 & 2 Kaksoispumpputoiminto Saatavana 1) Anturi asennettuna. 7

8 Johdanto E-pumppuihin E-pumppujen nopeudensäätö Mahdollisuus säätää pumpun tehoa on nykyisin monissa sovelluksissa ehdoton vaatimus. Tehonsäätö tapahtuu parhaiten taajuusmuuttajan avulla, sillä se - tarjoaa seuraavat edut: suuret energiansäästöt parempi käyttömukavuus pidempi järjestelmän ja yksittäisten komponenttien käyttöikä ei merkittävää hyötysuhteen menetystä pienemmät paineiskut vähemmän käynnistyksiä/pysäytyksiä. Grundfos E-pumppu on erinomainen valinta, kun pumpun tehonsäätö on tarpeen. H Eta n n n x Q n Q n n = Q x n x H n n n = 2 H x η n = 1 η x n x Tässä luvussa kuvataan, miten pumpun nopeudensäätö taajuusmuuttajalla vaikuttaa E-pumpun hyötysuhteeseen ja energiankulukseen. Kuvaus sisältää: n x n n affiniteettikaavat nopeussäädettyjen pumppujen kapasiteettikäyrät suljettujen ja avointen järjestelmien ominaisuudet. Affiniteettikaavat Seuraavia affiniteettikaavoja käytetään keskipakopumppujen nopeudenmuutoksen laskennassa: P n n P n P x Q n n = n x Q n n n = Q x n x H = nostokorkeus (m), Q = virtaama (m 3 /h) P = ottoteho (kw) n = nopeus. H n n n = H x n x P n = P x H x, Q x ja P x ovat merkitsevät muuttujat nopeuden n x kannalta. Likimääräiset kaavat pätevät sillä edellytyksellä, että järjestelmän ominaisuudet pysyvät muuttumattomana arvojen n n ja n x osalta, ja että ne perustuvat kaavaan H = k x Q 2 (k = vakio), eli käyrän pisteen 0,0 kautta kulkeva paraabeli. Tehokaava edellyttää myös, ettei pumpun hyötysuhde ole erilainen kahdella pumpun nopeudella. Käytännössä tämä ei kuitenkaan aivan toteudu. Lisäksi on huomattava, että pyörimisnopeutta pienennettäessä taajuusmuuttaja vaikuttaa moottorin hyötysuhdetta alentavasti, mikä on otettava huomioon kokonaishyötysuhdetta laskettaessa. n n n x Kuva 6 Affiniteettikaavat Kaavoista käy ilmi, että pumpun virtaama (Q) on verrannollinen pumpun nopeuteen (n). Nostokorkeus (H) on verrannollinen nopeuden (n) neliöön, kun taas teho (P) on verrannollinen nopeuden kolmanteen potenssiin. Käytännössä nopeuden alentaminen alentaa hieman hyötysuhdetta. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että pumpun nopeudensäädöllä saavutetaan usein suuria energiansäästöjä. Pumpun hyötysuhde (η) lasketaan seuraavan kaavan avulla: n n 0,1 η x = 1 ( 1 η n ) n x Kaava pätee verrattain tarkasti 40 prosenttiin maksiminopeudesta asti. n x Q TM

9 Johdanto E-pumppuihin Nopeussäädettyjen pumppujen kapasiteettikäyrät Kapasiteettikäyrät Alla olevassa kaaviossa on CRE 15-3:n käyrästö. Kaavion yläosasta nähdään pumpun QH-kapasiteettikäyrät eri nopeuksilla. Käyrät esitetään 100 % ja 50 % välisellä nopeusalueella 10 % välein. Alimpana on 25 % minimikäyrä. Kaavion alaosassa on P1-käyrä (moottorin verkosta ottama teho). Pumpun NPSH-käyrä maksiminopeudella on piirretty samaan kaavioon. Kuva 7 CRE 15-3:n pumppukäyrät Hyötysuhde E-pumpun kokonaishyötysuhde h total lasketaan kertomalla MGE-moottorin hyötysuhde pumpun hyötysuhteella. P 1 P 2 Kuva 8 MGE η MGE P 1 = MGE-moottorin ottoteho P 2 = Pumpun ottoteho P H = Hydraulinen teho η pump E-pumpun hyötysuhde MGE-moottorin hyötysuhde riippuu moottorin koosta, nopeudesta ja akselikuormasta. Ensisijaisesti pumpun hyötysuhde riippuu virtaamasta Q ja toissijaisesti pumpun nopeudesta. P H TM TM eta [%] 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kuva 9 MGE-moottorin, pumppuosan ja koko E-pumpun hyötysuhdekäyrät 100 %, 80 % ja 60 % nopeudella. Kuva 9 esittää MGE-moottorin ja pumppuosan hyötysuhteen ja lopuksi 3 kw MGE-moottorilla varustetun CRE pumpun kokonaishyötysuhteen. Käyrät on piirretty virtaaman Q ja kolmen eri nopeusarvon funktiona: 100 %, 80 % ja 60 %. Jos kuvassa 9 esitetyssä tilanteessa oletettu toimintapiste on 100 % nopeudella Q = 17,4 m 3 /h ja H = 32 m, hyötysuhteen muutos 80 ja 60 % nopeudella voidaan lukea alla olevasta taulukosta: Nopeus Q H P 1 P 2 P H η P η MGE η TOT m³/h m kw kw kw % % % 100 % 17,4 32 2,65 2,13 1,51 71,1 80,4 57,2 80 % 14 21,1 1,47 1,14 0,8 70,5 77,6 54,7 60 % 10,5 12 0,66 0,49 0,34 70,4 73,8 51,9 Pumpun hyötysuhde h MGE pienenee 71,1 %:sta 70,4 %:iin, mikä vastaa alle prosenttiyksikön laskua hyötysuhteessa. Nopeuden ja akselikuorman suuren alenemisen takia MGE-moottorin hyötysuhde pienenee keskimäärin 7 % ja sen seurauksena E-pumpun hyötysuhde laskee kokonaisuudessaan 5,3 %. Hyötysuhde on tärkeä seikka, mutta tärkein on tehonkulutus, koska se vaikuttaa suoraan energiakustannuksiin. Yllä olevasta taulukosta voidaan nähdä, että tehonkulutus P 1 pienenee 2,65 kw:sta 0,66 kw:iin, eli 75 %. Jos oletetaan, että kokonaishyötysuhde h TOT pysyy muuttumattomana, tehonkulutus P 1 pienenee 2,65 kw:sta 0,6 kw:iin, eli 77 %. Tästä voidaan päätellä, että nopeuden alentaminen on energiansäästöjen kannalta tärkein tekijä ja hyötysuhteen alenemisella on vain vähäinen vaikutus nopeudensäädöllä saavutettavissa oleviin säästöihin. 60% 60% Q [m3/h] 80% 80% 100% 60% 80% 100% 100% } } } η MG η p η TO TM

10 Johdanto E-pumppuihin Järjestelmän ominaiskäyrä Järjestelmän ominaiskäyrä ilmaisee nostokorkeuden, joka pumpulta vaaditaan tietyn vesimäärän kierrättämiseksi järjestelmän läpi. Seuraavassa erotetaan toisistaan suljetut ja avoimet järjestelmät. Suljetut järjestelmät (kiertojärjestelmät) Suljetussa järjestelmässä neste virtaa suljetussa piirissä, esimerkiksi patteriverkostossa. Edellyttäen, että järjestelmä on kunnolla ilmattu ja täysin suljettu, suljetussa järjestelmässä olevan pumpun ei tarvitse voittaa staattista painetta. Nostokorkeus = virtaushäviö koko suljetussa järjestelmässä. Suljetussa järjestelmässä järjestelmän ominaiskäyrä on Q/H-pisteen 0,0 kautta kulkeva paraabeli. Käyrästä nähdään, että järjestelmän virtaushäviöt kasvavat suhteessa kiertävän vesimäärän neliöön. Järjestelmän ominaiskäyrä alkaa normaalisti H-akselilla olevasta korkeuseroa vastaavasta pisteestä. Kun tämä piste on saavutettu, ominaiskäyrä seuraa kvadraattisen paraabelin viivaa missä "k" on järjestelmän virtausvastus (putket, liitokset, venttiilit jne.). H H = H 0 + k Q 2 Muuttuja "k" on vakio. Mitä suurempi "k", sitä jyrkempi paraabeli ja vastaavasti, mitä pienempi "k", sitä loivempi paraabeli. "k" määräytyy venttiilin asennon ja virtaushäviön perusteella. Kuvassa 10 on järjestelmän ominaiskäyrä suljetussa järjestelmässä (kiertojärjestelmä). H H = k Q 2 H 0 H 0 Q TM Kuva 11 Järjestelmän ominaiskäyrä + staattinen nostokorkeus, avoin järjestelmä Q TM Toimintapiste Pumppujärjestelmän toimintapiste on aina järjestelmän ominaiskäyrän ja pumpun H/Q-käyrän leikkauspisteessä. Kuvassa 12 näkyvät suljetun ja avoimen järjestelmän tehokäyrät ja ominaiskäyrät. H H Kuva 10 Järjestelmän ominaiskäyrä, suljettu järjestelmä Avoimet järjestelmät (paineenkorotusjärjestelmät) Monissa avoimissa järjestelmissä pumpun on voitettava staattinen nostokorkeus (H 0 ). Tämä nähdään kuvasta 11, jossa pumpun tehtävänä on pumpata avoimesta säiliöstä ylempänä olevaan säiliöön. H 0 on säiliön, josta pumppu pumppaa, ja säiliön, johon vesi pumpataan, välinen korkeusero. Nostokorkeus = korkeusero + virtaushäviö järjestelmässä. Q H 0 Kuva 12 Toimintapiste suljetussa ja avoimessa järjestelmässä Q TM

11 Johdanto E-pumppuihin Nopeudensäädön edut Pumpun tehon sovittaminen pumppaustarpeen mukaan säätämällä pumpun nopeutta taajuusmuuttajalla tarjoaa monia etuja: Energiansäästö E-pumppu kuluttaa vain kulloisenkin pumppaustarpeen vaatiman energiamäärän. Muihin säätötapoihin verrattuna taajuusmuuttajalla toteutetulla nopeudensäädöllä saavutetaan paras mahdollinen hyötysuhde ja siten mahdollisimman tehokas energian hyödyntäminen. Sovelluksesta ja pumpun tyypistä riippuen voidaan saavuttaa jopa 50 % energiansäästöjä. Alhaiset käyttökustannukset Pumpun tehokas energiankäyttö alentaa asiakkaan kannalta tärkeitä energiakustannuksia. Tämä näkyy sekä pienempinä vuorokautisina energiakustannuksina että pumppujen ja järjestelmän komponenttien pienempänä kulumisena, mikä puolestaan vähentää osien vaihdon tarvetta. Ympäristön suojeleminen Energian tehokas käyttö säästää myös ympäristöä vähentyneenä ympäristökuormituksena. Vähemmän energiaa kuluttavat pumput vaativat vähemmän energiaa voimalaitoksilta. Käyttökohteet Käyttöalueet E-pumppuja voidaan käyttää monenlaisissa sovelluksissa yhdellä tai useammalla seuraavista käyttöalueista: 1. E-pumput tarjoavat suuria hyötyjä kaikissa pumppusovelluksissa, joissa pumpulta vaadittava teho vaihtelee. E-pumput säästävät energiaa ja/tai lisäävät käyttömukavuutta tai parantavat prosessin toimivuutta, sovelluksesta riippuen. 2. Joissakin sovelluksissa E-pumput vähentävät säätöventtiilien ja muiden painehäviöitä aiheuttavien ja kalliiden komponenttien tarvetta. Monissa tapauksissa E-pumput alentavat usein järjestelmän kokonaiskustannuksia. 3. E-pumppu on ihanteellinen valinta sovelluksissa, joissa vaaditaan tiedonsiirtoa järjestelmän eri yksiköiden, kuten pumppujen, venttiilien jne., välillä - ja joissa käytetään koko järjestelmän kattavaa säätö-/ tietokonejärjestelmää. Parempi käyttömukavuus Asiakkaalle pumppujärjestelmän säädetty käyttö merkitsee parempaa käyttömukavuutta automaattisen ohjauksen sekä pumpun ja putkiston jne. hiljaisemman melutason ansiosta. 11

12 Johdanto E-pumppuihin Alla oleva taulukko esittää E-pumppujen yleisimmät sovellukset ja eri käyttökohteisiin sopivat E-pumpputyypit. E-pumppujen käyttöä erilaisissa sovelluksissa käsitellään sivulla 13. Järjestelmät Lämmitysjärjestelmä Kaukolämpöjärjestelmät Käyttökohteet CRE, CRIE, CRNE anturilla CRE, CRIE, CRNE, SPKE, CRKE, MTRE, CHIE ilman anturia E-pumpputyyppi TPE, TPED sarja 1000 ilman anturia NBE, NKE ilman anturia TPE, TPED sarja 2000 Pääkiertovesipumppu 1) Lattialämmitys Sekoitussilmukat Kattilakäyttö Paineenpito 2) 2) Pakokaasulämmönvaihdin Virtaussuodatin Lämpimän käyttöveden valmistus asuintaloissa Lämpimän käyttöveden kierrätys Lämmityspinnat Lämmön talteenotto Jakeluaseman kiertovesipumppu 1) Lämpötilan säätö Paineenkorotus Kattilan syöttö Syöttöpumppu Ilmastointi Paineenkorotus Vedenpuhdistus Uima-altaat Ensiökiertovesipumppu Toisiokiertovesipumppu 3) Vyöhykekiertovesipumppu 3) Paineenpito 2) Kuivan jäähdyttimen kiertovesipumppu Märän jäähdytystornin pumppu Märän jäähdytystornin sisäinen kiertovesipumppu Lämmön talteenottopumppu Paineenkorotus välisäiliöstä 2) Paineenkorotus kattosäiliöstä 2) Paineenkorotus suoraan vesijohtoverkosta 2) Veden lähtöpumppaus (vesilaitokset) 2) Vesijohtoverkon paineenkorotuspumppu 2) Tulopuolen paineenkorotuspumppu Puhdistetun veden syöttöpumppu Käänteisosmoosin paineenkorotuspumppu Kiertovesipumppu Suodatinpumppu Suihkulähteet Kuivakaivopumppu Liike-/ teollisuuskiinteistöjen jäähdytys Puhdistus ja pesu Kylmäaineen ensiökiertopumppu Kylmäaineen toisiokiertopumppu Kylmäaineen vyöhykepumppu Jäähdytyspintojen pumppu Paineenpito 2) Kuivan jäähdyttimen kiertovesipumppu Märän jäähdytystornin pumppu Märän jäähdytystornin sisäinen kiertovesipumppu Lämmön talteenottopumppu Paineenkorotus 2) CIP-järjestelmä 2) Työstökoneet Leikkuunestepumppu Lämpötilan säätölaitteet Työstö- ja ruiskuvalukoneiden jäähdytys Saatavana 1) Myös Magna-pumppuja voidaan käyttää. 2) Hydro MPC-E -järjestelmät ovat suositeltavia. 3) Myös Magna sarjan 2000 pumppuja voidaan käyttää. 1) 1) 12

13 Johdanto E-pumppuihin Käyttöesimerkkejä Kuten edellä on käynyt ilmi, pumppujen nopeudensäätö on tehokas tapa sovittaa pumpun toiminta järjestelmään. Tässä kappaleessa kerrotaan miten nopeussäädettyjä pumppuja voidaan käyttää yhdessä PI-säätimien ja järjestelmän parametreja, kuten painetta, paine-eroa ja lämpötilaa, mittaavien anturien kanssa. Seuraavilla sivuilla käytettävissä olevat vaihtoehdot kuvataan esimerkein. Vakiopainesäätö Pumpun on syötettävä vesijohtovettä välisäiliöstä rakennuksessa oleviin vesipisteisiin. Vesijohtoveden tarve vaihtelee ja samoin myös järjestelmän ominaiskäyrä, vaadittavan virtaaman mukaan. Käyttömukavuuden ja energiansäästöjen saavuttamiseksi suositellaan vakiopaineen käyttöä. Vakiolämpötilasäätö Pumpun tehonsäätö nopeutta muuttamalla sopii hyvin moniin teollisuuden sovelluksiin. Kuva 14 esittää järjestelmää, jossa ruiskuvalukonetta on jäähdytettävä vedellä korkealaatuisen tuotannon varmistamiseksi. Asetuspiste t set t set PI-säädin Jäähdytyslaitteisto Nopeudensäädin Lämpötila-anturi Tosiarvo t r Ruiskuvalukone Asetuspiste p Setpoint set p set Välisäiliö Break tank h Q 1 H 1 Tosiarvo Actual value p 1 p 1 Paineanturi Pressure transmitter PT p 1 PIcontroller PI-säädin Nopeudensäädin Speed controller Vesipisteet Taps TM H p set h n x n n Q 1 Kuva 13 Vakiopainesäätö Q max Kuten kuvasta 13 voidaan nähdä, ratkaisu on PI-säätimen ohjaama nopeussäädetty pumppu. PI-säädin vertaa vaadittavaa painetta p set paineanturin PT mittaamaan todelliseen syöttöpaineeseen p 1. Jos todellinen paine on korkeampi kuin paineen asetuspiste, PI-säädin alentaa pumpun nopeutta ja siten pumpun tuottoa, kunnes p 1 = p set. Kuvasta 13 nähdään mitä tapahtuu, kun virtaama pienennetään maksimiarvosta Q max arvoon Q 1. Q TM Kuva 14 Vakiolämpötilasäätö Pumppu toimii kiinteällä järjestelmän ominaiskäyrällä. Säädin varmistaa, että todellinen virtaama Q 1 riittää takaamaan, että t r = t set. Konetta jäähdytetään jäähdytyslaitteistosta saatavalla lämpötilaltaan 15 C vedellä. Jotta ruiskuvalukone toimisi häiriöttä ja se jäähtyisi riittävästi, paluuputken lämpötila on pidettävä vakiona; t r = 20 C. Ratkaisu on PIsäätimen ohjaama nopeussäädetty pumppu. PI-säädin vertaa vaadittavaa lämpötilaa t set lämpötila-anturin TT mittaamaan paluuputken todelliseen lämpötilaan t r. Järjestelmässä on kiinteä ominaiskäyrä, minkä vuoksi pumpun toimintapiste sijaitsee käyrällä arvojen Q min ja Q max välissä. Mitä suurempi koneen lämpöhäviö on, sitä suurempi jäähdytysveden virtaus tarvitaan paluuputken lämpötilan pitämiseksi jatkuvasti 20 C:ssa. Säädin alentaa pumpun nopeutta arvosta n n arvoon n x sen varmistamiseksi, että vaadittava lähtöpaine on p 1 = p set. Pumppu pitää syöttöpaineen vakiona virtaamaalueella 0 - Q max. Syöttöpaine on riippumaton välisäiliön pinnankorkeudesta (h). Jos h muuttuu, PI-säädin säätää pumpun nopeutta siten, että p 1 vastaa aina asetuspistettä. 13

14 Johdanto E-pumppuihin Vakiopaine-ero kiertovesijärjestelmässä Nopeussäädetyt pumput sopivat erinomaisesti kiertovesijärjestelmiin (suljettuihin järjestelmiin). Järjestelmissä, joissa järjestelmän ominaiskäyrä vaihtelee, on edullista käyttää paine-erosäädettyjä kiertovesipumppuja, ks. kuva 15. Asetuspiste t set PI-säädin Tosiarvo t r Virtaamakompensoitu paine-erosäätö Kuvan 16 pumppujärjestelmän päätehtävä on pitää yllä vakiopaine-eroa lämmityspatterien säätöventtiilien yli. Tätä varten pumpun on voitettava putkissa, lämmönvaihtimissa, liitoksissa jne. syntyvät virtaushäviöt. Asetuspiste t set Nopeudensäädin Setpoint H set PI-säädin Tosiarvo Actual value tr H 1 controller Nopeudensäädin Speed controller Q 1 DPT 1 DPT2 Paine-eroanturi H n n n x H set Kuva 15 Vakiopaine-erosäätö Kuva 15 esittää lämmönvaihtimella varustetun lämmitysjärjestelmän, jossa kiertovesi lämmitetään lämmönvaihtimessa ja johdetaan nopeussäädetyllä pumpulla kolmeen lämmityspatteriin. Jokaisen patterin kanssa on kytketty sarjaan säätöventtiili, joka säätää virtaamaa lämmitystarpeen mukaan. Pumppua säädetään pumpun yli mitatun vakiopaineeron perusteella. Tämä tarkoittaa, että pumppujärjestelmä tuottaa vakiopaine-eron Q-alueella 0 - Q max, jota edustaa vaakaviiva kuvassa 15. TM H f H 1 Kuva 16 Virtaamakompensoitu paine-erosäätö Q 1 Q max Kiertovesipumppua säädetään siten, että pumpun nostokorkeus kasvaa virtaaman kasvaessa. Kuten aiemmin mainittiin, painehäviö järjestelmässä on verrannollinen virtaaman neliöön. Paras tapa ohjata kiertovesipumppua kuvan 16 kaltaisessa järjestelmässä on asettaa pumppu tuottamaan paine, joka kasvaa virtaaman kasvaessa. Kun virtaaman tarve on vähäinen, myös painehäviöt putkissa, lämmönvaihtimissa, liitoksissa jne. ovat vähäiset ja pumppu tuottaa ainoastaan säätöventtiilin vaatiman paineen H set -H f. Kun virtaaman tarve kasvaa, painehäviöt kasvavat toisessa potenssissa ja sen vuoksi pumpun on lisättävä tuottamaansa painetta kuvassa 16 esitetyllä tavalla. Q TM

15 Johdanto E-pumppuihin Tällainen pumppujärjestelmä voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla: Paine-eroanturi - DPT1 kuvassa 16 - kytketään pumpun yli ja järjestelmä toimii virtaamakompensoidulla paine-erosäädöllä. Paine-eroanturi - DPT2 kuvassa 16 - sijoitetaan lämmityspatterien lähelle ja järjestelmä toimii paineerosäädöllä. Ensimmäinen ratkaisu vastaa TPE sarjan 2000 pumppuratkaisua ja sen etuna on pumpun, PI-säätimen, nopeussäätimen ja anturin lähekkäisyys, mikä helpottaa asennusta. Tämä ratkaisu mahdollistaa koko järjestelmän toteuttamiseen yhtenä kokonaisuutena: TPE sarjan 2000 pumppu. Järjestelmän saattamiseksi toimintavalmiiksi pumppukäyrän tiedot on tallennettava säätimeen. Näitä tietoja käytetään virtamaan laskemiseen ja sen laskemiseen, miten paljon asetuspistettä H set on pienennettävä tietyllä virtaamalla, jotta pumppu toimisi tarpeen mukaisesti. Toisen ratkaisun asennuskustannukset ovat korkeammat, koska anturi on sijoitettava lähelle lämmityspattereita ja tarvitaan lisäkaapelointia. Tämä järjestelmä toimii likimain samalla tavoin kuin ensimmäinen. Anturi mittaa paine-eroa lämmityspatterista ja kompensoi automaattisesti tarvittavan paineenlisäyksen jakeluputkien jne. kasvaneiden painehäviöiden voittamiseksi. 15

16 Monijaksoiset E-pumput Johdanto Monijaksoiset on varustettu taajuusmuuttajaohjatulla Grundfos MGE-vakiomoottorilla ja sisäänrakennetulla PI-säätimellä yksi- tai kolmivaiheverkkoon liittämistä varten. Monijaksoiset käsittävät seuraavat pumpputyypit: CRE-, CRIE-, CRNE-pumput integroidulla paineanturilla CRE-, CRIE-, CRNE-pumput ilman anturia MTRE-pumput SPKE-pumput CRKE-pumput CHIE-pumput. CRE-, CRIE-, CRNE-pumput Kuva 17 CRE-, CRIE- ja CRNE-pumput Grundfos CRE-, CRIE- ja CRNE-pumppuja valmistetaan kahtena versiona: paineanturilla ilman anturia. Paineanturilla varustetut pumput Paineanturilla varustettuja CRE-, CRIE-, CRNE-pumppuja käytetään suljetulla säädöllä (vakiopaine tai säädetty käyttö). Pumput varustetaan tehtaalla paineanturilla ja esiasetetaan painepuolen vakiopainesäätöä varten. Paineanturilla varustetut E-pumput ovat nopeita ja helppoja asentaa ja ottaa käyttöön. TM Pumput ilman anturia CRE-, CRIE-, CRNE-pumput ilman anturia eivät sisällä tehtaalla asennettua anturia, joten ne vaativat asennusvaiheessa asetuksia. Ne voidaan asettaa haluttua anturityyppiä varten, toimimaan suljetulla säädöllä, ohjaamaan esimerkiksi prosessia tai aliprosessia. Ne voidaan asettaa toimimaan avoimella säädöllä tai tietyllä käyrällä, tai ulkoisen ohjauspiirin ohjaamana. Kehittyneen ulkoisen säätimen ohjaama E-pumppu toimii prosessissa toimilaitteena. CRE-, CRIE-, CRNE-pumppujen käyttöalueet CRE-, CRIE-, CRNE-pumppuja voidaan käyttää hyvin monenlaisissa pumppujärjestelmissä, joissa pumpun on suorituskyvyltään ja materiaaleiltaan täytettävä erityisvaatimukset. Seuraavassa luetellaan pumppujen neljä yleisintä käyttöaluetta: Teollisuus Paineenkorotus prosessivesijärjestelmissä Pesu- ja puhdistusjärjestelmät Jäähdytys- ja ilmastointijärjestelmät (kylmäaineet) Kattiloiden syöttö- ja kondenssivesijärjestelmät Työstökoneet Maatalouden vesihuolto Öljyjen, alkoholien, happojen, emästen, glykolin ja jäähdytysnesteiden siirto. Käyttöveden syöttö Veden suodatus ja siirto vesilaitoksissa Vedenjakelu vesilaitoksilta Paineenkorotus päävesijohdoissa Paineenkorotus teollisuuden vesijärjestelmissä. Vedenpuhdistus Hienosuodatusjärjestelmät Käänteisosmoosijärjestelmät Pehmennys-, ionisointi- ja demineralisointijärjestelmät Tislausjärjestelmät Erottimet. Vakiopaine Kuva 18 CRE, CRIE, CRNE, CRTE paineanturilla TM Kastelu Peltojen kastelu (tulvimalla) Sadetuskastelu Tiputuskastelu. 16

17 Monijaksoiset E-pumput MTRE-, SPKE-, CRKE-pumput CHIE-pumput TM GR7152 Kuva 19 MTRE-pumput MTRE-, SPKE- ja CRKE-pumput ovat monijaksoisia pystyasentoisia keskipakopumppuja, jotka on tarkoitettu asennettaviksi säiliöiden päälle jaksokammio upotettuna pumpattavaan nesteeseen. Pumppuja on saatavana useaa kokoa ja eri jaksomäärillä vaadittavan virtaaman ja paineen tuottamiseksi. Pumput koostuvat kahdesta pääosasta: Moottorista ja pumppuyksiköstä. Moottori on sisäänrakennetulla taajuusmuuttajalla varustettu, EN-standardien mukaisesti suunniteltu Grundfosin MGE-vakiomoottori. Lisätietoja MGE-moottoreista on sivulla 77. Pumppuyksikössä on optimoitu hydrauliikka ja se mahdollistaa monentyyppisiä liitäntätapoja, jaksokammioita, ylä- ja muita osia. MTRE-, SPKE- ja CRKE-pumput voidaan liittää ulkoiseen anturiin esimerkiksi paineen, paine-eron, lämpötilan, lämpötilaeron tai virtaaman valvontaa varten. MTRE-, SPKE-, CRKE-pumppujen käyttöalueet Pumppuja voidaan käyttää hyvin monenlaisissa pumppujärjestelmissä, joissa pumpun on suorituskyvyltään ja materiaaleiltaan täytettävä erityisvaatimukset. Seuraavassa luetellaan joitakin yleisiä käyttöalueita: Kipinätyöstökoneet Hiomakoneet Koneistuskeskukset Jäähdytysyksiköt Teollisuuden pesukoneet Suodatusjärjestelmät. Kuva 20 CHIE-pumppu CHIE-pumput ovat vaaka-asentoisia monijaksoisia keskipakopumppuja, joissa on akselinsuuntainen imuaukko ja säteensuuntainen paineaukko. Kaikissa pumpuissa on läpimenevä moottorin/pumpun akseli. Pumppuja on saatavana useaa kokoa ja eri jaksomäärillä vaadittavan virtaaman ja paineen tuottamiseksi. Pumput koostuvat kahdesta pääosasta: Moottorista ja pumppuyksiköstä. Moottori on sisäänrakennetulla taajuusmuuttajalla varustettu, EN-standardien mukaisesti suunniteltu yksivaiheinen Grundfosin MGE-vakiomoottori. Lisätietoja yksivaiheisista MGE-moottoreista on sivulla 74. Pumppuyksikössä on optimoitu hydrauliikka, liitäntäyhteet ja muut osat. CHIE-pumput voidaan liittää ulkoiseen anturiin esimerkiksi paineen, paine-eron, lämpötilan, lämpötilaeron tai virtaaman valvontaa varten. CHIE-pumppujen käyttöalueet Pumppuja voidaan käyttää hyvin monenlaisissa pumppujärjestelmissä, joissa pumpun on suorituskyvyltään täytettävä erityisvaatimukset. Seuraavassa luetellaan joitakin yleisiä käyttöalueita: Paineenkorotus Käyttöveden syöttö Vedenpuhdistus Pesu ja puhdistus teollisuudessa Lämmitys ja jäähdytys teollisuuden prosesseissa Lannoitusjärjestelmät Annostelujärjestelmät. 17

18 Monijaksoiset E-pumput Toimintojen yleiskuvaus Toiminto CRE, CRIE, CRNE anturilla E-pumpputyyppi CRE, CRIE, CRNE, SPKE, CRKE, MTRE, CHIE ilman anturia Moottorikoot [kw] 0,37-7, ,37-7, Asetukset ohjauspaneelista: Asetuspiste Käynnistys/pysäytys Max. käyrä Min. käyrä Hälytyksen kuittaus Vakio/suhteellinen paine Näytöt ohjauspaneelissa: Asetuspiste Toiminnan ilmaisu Vikailmaisu Asetukset R100-kaukosäätimellä: Asetuspiste Käynnistys/pysäytys Max. käyrä Min. käyrä Hälytyksen kuittaus Varoituksen kuittaus Digitaalinen tulo Moottorin laakerien valvonta Moottorin laakerien vaihto tai voitelu Seisontalämmitys Säädetty/säätämätön Vakio/suhteellinen paine, vakiokäyrä Säätimen vakiot Up, Ti Ulkoinen asetuspistesignaali Signaalirele 1 Signaalirele 2 Painikkeet pumpussa Pumpun numero (väylätietoliikennettä varten) Pysäytystoiminto Virtaamaraja Anturin alue ja signaali 1) 1) Käyttö/valmius Käyttöalue (min./max. nopeus) Näytöt R100-kaukosäätimessä: Asetuspiste Käyttömuoto Anturin todellinen arvo Pumpun nopeus Ottoteho Tehonkulutus Käyttötunnit Voitelutilanne (laakerit) Vaihtotilanne (laakerit) Saatavana 1) Anturi asennettuna 18

19 Monijaksoiset E-pumput Toiminto Asetukset GENIbusin kautta: CRE, CRIE, CRNE anturilla E-pumpputyyppi CRE, CRIE, CRNE, SPKE, CRKE, MTRE, CHIE ilman anturia Moottorikoot [kw] 0,37-7, ,37-7, Asetuspiste Käynnistys/pysäytys Max. käyrä Min. käyrä Säädetty/säätämätön Vakio/suhteellinen paine, vakiokäyrä Näytöt GENIbusin kautta: Asetuspiste Toiminnan ilmaisu Pumpun tila Asetukset ulkoisella signaalilla: Asetuspiste Käynnistys/pysäytys Min./max. käyrä digitaalitulon kautta Min./max. käyrä, ulkoinen vika, Virtauskytkin digitaalitulon kautta Näytöt ulkoisella signaalilla: Vika, käynti- tai valmiussignaali (rele) Vika, toiminta, valmis, pumppu käynnissä, laakerien voitelu, varoitus, raja ylittynyt 1 & 2 Kaksoispumpputoiminto Saatavana 1) Anturi asennettuna 19

20 Monijaksoiset E-pumput Käyttö- ja säätötavat Grundfos E-pumppujen asetukset määritellään ja niitä käytetään valitun käyttö- ja säätötavan mukaisesti. Tilojen yleiskuvaus Käyttötavat Normaali Seis Min Maks Säätötavat E-pumput ilman tehdasasennettua anturia Pumput on tehtaalla asetettu säätötavalle säätämätön. Säätötavassa "säätämätön" pumppu toimii asetetun vakiokäyrän mukaan, katso kuva 22. H Säätötavat Säätämätön Säädetty Vakiokäyrä Vakiopaine 1) 1) Tätä säätötapaa varten pumppu varustetaan paineanturilla. Pumppu voidaan varustaa myös lämpöanturilla, jolloin säätötapa on vakiolämpötilasäätö. Käyttötapa Kun käyttötavaksi valitaan Normaali, säätötavaksi voidaan valita säädetty tai säätämätön. Muut valittavissa olevat käyttötavat ovat Seis, Min. tai Maks. Seis: pumppu on pysäytetty Min.: pumppu toimii miniminopeudellaan Maks.:pumppu toimii maksiminopeudellaan. Kuvassa 21 on kaavio min. ja maks. käyristä. H Min. Kuva 21 Min. ja maks. käyrät Maks. Maksimikäyrää voidaan käyttää esimerkiksi ilmanpoistoon asennuksen yhteydessä. Min. käyrä voidaan valita silloin, kun tarvitaan minimivirtausta. Vaikka pumpun sähkönsyöttö katkeaisi, tallennettu käyttö- ja säätötavan asetus säilyy muistissa. R100-kaukosäädin tarjoaa lisämahdollisuuksia pumpun asetukseen ja tilatietojen näyttöön, katso kohta Asetus R100-kaukosäätimellä sivulla 22. Q TM Kuva 22 Pumppu säätötavassa säätämätön (vakiokäyrä) Paineanturilla varustetut E-pumput Pumppu voidaan asettaa säätötavalle "säädetty" tai "säätämätön", katso kuva 23. Säätötavassa säädetty pumppu sovittaa toimintansa, ts. lähtöpaineen, haluttuun säätöparametrin asetusarvoon. Säätötavassa säätämätön pumppu toimii asetetun vakiokäyrän mukaan. H HHset Säädetty Q Säätämätön H Kuva 23 Pumppu säätötavassa säädetty (vakiopaine) tai säätämätön (vakiokäyrä) Q Q TM TM

21 Monijaksoiset E-pumput Pumpun asetus Tehdasasetus Pumput ilman tehtaalla asennettua anturia Pumput on tehtaalla asetettu säätötavalle säätämätön. Asetuspiste vastaa 100 % pumpun maksimikapasiteetista (katso pumpun tekniset tiedot). Paineanturilla varustetut pumput Pumput on tehtaalla asetettu säätötavalle säädetty. Asetuspiste vastaa 50 % anturin mittausalueesta (katso anturin arvokilpi). Asetus ohjauspaneelista Pumpun ohjauspaneeli, ks. kuva 24 tai 25, sisältää seuraavat painikkeet ja merkkivalot: Painikkeet ja asetuspisteen asetukseen. Valokentät, keltainen, asetuspisteen ilmaisuun. Merkkivalot, vihreä (toiminta) ja punainen (vika). Valokentät Painikkeet Käyttötavan asetus Mahdolliset asetukset: Normaali Seis Min. Maks. Pumpun käynnistys/pysäytys Käynnistä pumppu painamalla jatkuvasti, kunnes haluttu asetuspiste näkyy ohjauspaneelissa. Tämä on käyttötapa Normaali. Pysäytä pumppu painamalla jatkuvasti, kunnes kaikki valokentät syttyvät ja vihreä merkkivalo vilkkuu. Asetus minimikäyrälle (Min). Paina jatkuvasti pumpun asettamiseksi minimikäyrälle (alin valokenttä vilkkuu). Kun alin valokenttä palaa, paina 3 sekunnin ajan, kunnes valokenttä alkaa vilkkua. Käyttötavalle säätämätön tai säädetty palaamiseksi paina jatkuvasti, kunnes haluttu asetuspiste näkyy ohjauspaneelissa. H Merkkivalot Kuva 24 Ohjauspaneeli, yksivaiheiset pumput, 0,37-1,1 kw TM Q TM Valokentät Merkkivalot Kuva 26 Min. käyräkäyttö Asetus maksimikäyrälle (Maks). Paina jatkuvasti pumpun asettamiseksi maksimikäyrälle (ylin valokenttä vilkkuu). Kun ylin valokenttä palaa, paina 3 sekunnin ajan, kunnes valokenttä alkaa vilkkua. Käyttötavalle säätämätön tai säädetty palaamiseksi paina jatkuvasti, kunnes haluttu asetuspiste näkyy ohjauspaneelissa. H Painikkeet TM Kuva 25 Ohjauspaneeli, kolmivaiheiset pumput, 0,75-22 kw Q Kuva 27 Maks. käyräkäyttö TM

22 Monijaksoiset E-pumput Asetuspisteen asetus Aseta haluttu asetuspiste painamalla painiketta tai. Ohjauspaneelin valokentät ilmaisevat asetetun asetuspisteen. Pumppu säätötavassa "säädetty" (painesäätö) Asetus R100-kaukosäätimellä Pumppu on suunniteltu langattomaan tiedonsiirtoon Grundfos R100-kaukosäätimen kanssa. Esimerkki: Kuva 28 esittää, että valokentät 5 ja 6 ovat aktivoituneet ilmaisemaan haluttua asetuspistettä 3 bar. Asetusalue vastaa anturin mittausaluetta (katso anturin arvokilpi). [bar] 6 Kuva 28 Asetuspiste 3 bar, painesäätö Pumppu säätötavassa "säätämätön" Esimerkki: Säätötavassa "säätämätön" pumpun lähtöpaine asetetaan minimi- ja maksimikäyrän välille, kuva 29. H 3 0 TM Kuva 30 R100-kaukosäädin kommunikoi pumpun kanssa infrapunavalolla Tiedonsiirron ajaksi R100-kaukosäädin on suunnattava ohjauspaneelia kohti. Kun R100 kommunikoi pumpun kanssa, punainen merkkivalo vilkkuu nopeasti. Osoita R100:lla ohjauspaneelia, kunnes punainen LED lakkaa vilkkumasta. R100-kaukosäädintä voidaan käyttää pumpun asettamiseen ja tilatietojen näyttöön. Näytöt on jaettu neljään rinnakkaiseen valikkoon, katso kuva 31: 0. YLEISTÄ (katso R100:n käyttöohje) 1. KÄYTTÖ 2. OLOTILA 3. ASENNUS Kunkin näytön kohdalla oleva numero kuvassa 31 viittaa kappaleeseen, jossa kyseinen näyttö selostetaan. TM Q TM Kuva 29 Pumpun kapasiteetin asetus, käyttötapa "säätämätön" 22

23 Monijaksoiset E-pumput 0. YLEISTÄ 1. KÄYTTÖ 2. OLOTILA 3. ASENNUS (2) (1) 1.4 (2) (3) (2) 3.15 (2) (2) 3.16 (2) 1.6 (2) 2.7 (2) (2) 2.8 (2) (2) 3.9 (1) Tämä näyttö koskee vain kolmivaihepumppuja, 0,75-22 kw (2) Tämä näyttö koskee vain kolmivaihepumppuja, kw (3) Tämä näyttö koskee vain yksi- ja kolmivaihepumppuja, 0,37-7,5 kw 3.10 Kuva 31 Valikkojen yleiskuvaus 23

24 Monijaksoiset E-pumput Yleistä näytöistä Seuraava toimintojen kuvaus käsittää yksi tai kaksi näyttöä. Yksi näyttö: Pumpuilla, joissa ei ole tai on tehtaalla asennettu anturi, on sama toiminta. Kaksi näyttöä: Pumpuilla, joissa ei ole tai on tehtaalla asennettu paineanturi, on eri toiminnot ja tehdasasetukset. KÄYTTÖ-valikko Tämän valikon ensimmäinen näyttö on: Asetuspiste Ilman anturia (säätämätön) Asetettu asetuspiste Todellinen asetuspiste Todellinen arvo Aseta asetuspiste prosentteina [%]. Paineanturilla (säädetty) Asetettu asetuspiste Todellinen asetuspiste Todellinen arvo Aseta haluttu paine [bar]. Säätötavassa säätämätön asetuspiste asetetaan prosentteina (%) maksimikapasiteesista. Asetusalue on minimi- ja maksimikäyrien väli. Säätötavassa säädetty asetusalue on sama kuin anturin mittausalue. Jos pumppu liitetään ulkoiseen asetuspistesignaaliin, arvo tällä näytöllä on ulkoisen asetuspistesignaalin maksimiarvo. Käyttötapa Valitse yksi seuraavista käyttötavoista: Normaali (käyttö) Seis Min. Maks. Käyttötapa voidaan asettaa asetuspisteen asetusta muuttamatta. Vikailmaisut E-pumpuissa ilmenevät viat voivat aiheuttaa kahdenlaisen ilmaisun: hälytys tai varoitus. "Hälytys" aktivoi hälytysilmaisun R100-kaukosäätimessä ja saa pumpun muuttamaan käyttötilaansa, useimmiten pumppu pysähtyy. Kuitenkin tietyissä hälytyksen aiheuttavissa vioissa pumppu on asetettu jatkamaan toimintaansa hälytyksestä huolimatta. "Varoitus" aktivoi varoitusilmaisun R100-kaukosäätimessä, mutta pumppu ei muuta käyttö- tai säätötilaansa. Huom: Varoitusta käytetään vain 11 kw ja sitä tehokkaimmissa pumpuissa. Asetuspiste ja ulkoinen signaali Asetuspistettä ei voi asettaa, jos pumppua ohjataan ulkoisilla signaaleilla (Seis, Min. käyrä tai Maks. käyrä). Tällöin R100 antaa varoituksen: Ulkoinen ohjaus! Tarkasta, pysähtyykö pumppu liittimien 2-3 kautta (avoin virtapiiri) tai asettuuko se minimi- tai maksimikäyrälle liittimien 1-3 kautta (suljettu virtapiiri). Asetuspiste ja väylätiedonsiirto Asetuspistettä ei voi asettaa, jos pumppua ohjataan ulkoisesta ohjausjärjestelmästä tai väylätiedonsiirrolla. Tällöin R100 antaa varoituksen: Väyläohjaus! Väylätiedonsiirron ohittamiseksi irrota väyläliitäntä. 24

25 Monijaksoiset E-pumput Hälytys Vikaloki R100:ssa on lokitoiminto kummallekin vikatyypille, hälytys ja varoitus. Hälytysloki Hälytystilanteessa hälytyksen syy ilmestyy tälle näytölle. Mahdollisia syitä: Ei hälytysilmaisua Liian korkea moottorilämpö Alijännite Verkkojännitteen epäsymmetria (11-22 kw) Ylijännite Liian monta uudelleenkäynnistystä (vikojen jälkeen) Ylikuormitus Alikuormitus (11-22 kw) Anturin signaali alueen ulkopuolella Asetuspisteviesti ulkopuolella mittausalueen Ulkoinen häiriö Käyttö/valmiustila, Yhteysvika Kuivakäynti (11-22 kw) Muu häiriö. Jos pumppu on asetettu manuaaliselle uudelleenkäynnistykselle, hälytysilmaisu voidaan kuitata tältä näytöltä, kun vika on poistunut. Varoitus (vain kw) Hälytyslokiin tallentuu viisi viimeisintä hälytysilmaisua. "Hälytys - log 1" näyttää viimeisimmän vian, "Hälytys - log 2" näyttää viimeistä edellisen vian jne. Edellä oleva esimerkki sisältää seuraavat tiedot: hälytysilmaisu Alijännite vikakoodi (73) minuuttimäärä, jonka pumppu on ollut kytkettynä sähköverkkoon vian ilmenemisen jälkeen, 8 min. Varoitusloki (vain kw) Varoituslokiin tallentuu viisi viimeisintä varoitusilmaisua. "Varoitus - log 1" näyttää viimeisimmän vian, "Varoitus - log 2" näyttää viimeistä edellisen vian jne. Edellä oleva esimerkki sisältää seuraavat tiedot: varoitusilmaisu Voitele moottorin laakerit vikakoodi (240) minuuttimäärä, jonka pumppu on ollut kytkettynä sähköverkkoon vian ilmenemisen jälkeen, 30 min. Varoitustilanteessa varoituksen syy ilmestyy tälle näytölle. Mahdollisia syitä: Ei varoitusilmaisua Anturin signaali alueen ulkopuolella Voitele moottorin laakerit Vaihda moottorin laakerit Vaihda varistori. * Varoitusilmaisu häviää automaattisesti, kun vika on korjattu. *) Varistori suojaa pumppua verkkojännitteen jännitepiikeiltä. Jos verkkojännitteessä esiintyy transientteja, varistori kuluu ajan mittaan ja se on vaihdettava. Mitä enemmän transientteja esiintyy, sitä nopeammin varistori kuluu. Varistorin vaihdon saa suorittaa vain Grundfosin huoltoteknikko. 25

26 Monijaksoiset E-pumput OLOTILA-valikko Tämän valikon näytöt ovat vain tilanäyttöjä. Arvojen asettaminen tai muuttaminen ei ole mahdollista. Näytetyt arvot ovat arvoja, jotka olivat voimassa, kun viimeisin tiedonsiirto pumpun ja R100-kaukosäätimen välillä tapahtui. Jos haluat päivittää tilatiedon, osoita R100-kaukosäätimellä ohjauspaneelia ja paina "OK". Jos haluat tarkastaa jonkin parametrin arvon, esim. nopeuden, paina jatkuvasti "OK" niin kauan kuin haluat tarkastella kyseistä parametria. Kierrosluku Toleranssi: ± 5 % Tämä näyttö näyttää pumpun todellisen nopeuden. Ottoteho ja energiankulutus Näytetyn arvon toleranssi on esitetty jokaisen näytön alapuolella. Toleranssit esitetään prosentteina parametrien maksimiarvoista. Todellinen asetuspiste Ilman anturia (säätämätön) Paineanturilla (säädetty) Toleranssi: ± 10 % Tämä näyttö esittää todellisen pumpun verkosta ottaman tehon. Yksikkö on W tai kw. Myös pumpun tehonkulutus voidaan lukea tältä näytöltä. Tehonkulutus on pumpun uudesta alkaen laskettu kumulatiivinen arvo eikä sitä voi nollata. Toleranssi: ± 2 %. Toleranssi: ± 2 %. Tämä näyttö esittää todellisen asetuspisteen ja ulkoisen asetuspisteen prosentteina minimiarvosta asetettuun arvoon. Käyttötunnit Käyttötapa Toleranssi: ± 2 % Pumpun käyttöaika on kumulatiivinen arvo eikä sitä voi nollata. Tämä näyttö esittää valitun käyttötavan (Normaali (käyttö), Seis, Min. tai Maks.). Lisäksi näyttö kertoo, mistä käyttötapa on valittu (R100, Pumppu, BUS, Ulkoinen tai Pys. toim.). Moottorin laakerien voitelutilanne (vain kw) Todellinen arvo Ilman anturia (säätämätön) Paineanturilla (säädetty) Tämä näyttö esittää, kuinka monta kertaa moottorin laakerit on voideltu ja milloin laakerit on vaihdettava. Moottorin laakerien voitelun jälkeen vahvista se ASENNUS-valikossa. Katso Moottorin laakerien voitelun/vaihdon vahvistus (vain kw) sivulla 32. Kun voitelu vahvistetaan, luku yllä olevalla näytöllä kasvaa yhdellä. Tämä näyttö esittää pumppuun liitetyn anturin mittaaman todellisen arvon. Jos pumppuun ei ole liitetty anturia, näytölle ilmestyy " ". 26

27 Monijaksoiset E-pumput Moottorin laakerien voiteluajankohta (vain kw) ASENNUS-valikko Säätötapa Ilman anturia (säätämätön) Paineanturilla (säädetty) Tämä näyttö esittää, milloin moottorin laakerit on voideltava. Säädin valvoo pumpun käyttöä ja laskee laakerien voitelukertojen välisen ajan. Jos pumpun käyttö muuttuu, myös laskettu aika seuraavaan voiteluun voi muuttua. Näytöllä esitetään seuraavat arvot: 2 vuodessa 1 vuodessa 6 kuukaudessa 3 kuukaudessa 1 kuukaudessa 1 viikossa Nyt! Moottorin laakerien vaihtoajankohta (vain kw) Kun moottorin laakereiden voitelukertoja on kertynyt säätimeen ennalta asetettu määrä, alla esitetty näyttö korvaa kohdassa kuvatun näytön. Valitse säätötapa (katso kuva 23): Ohjauksella Säätämätön. Valitse säätötapa (katso kuva 23): Ohjauksella Säätämätön. Huom: Jos pumppu on liitetty tiedonsiirtoväylään, säätötapaa ei voi valita R100:lla. Säädin E-pumpuissa on tehdasasetukset vahvistukselle (K p ) ja integraaliajalle (T i ). Jos tehdasasetus ei kuitenkaan ole optimiasetus, vahvistus ja integraaliaika voidaan muuttaa alla olevalla näytöllä. Näyttö esittää, milloin moottorin laakerit on vaihdettava. Säädin valvoo pumpun käyttöä ja laskee laakerien vaihtojen välisen ajan. Näytöllä esitetään seuraavat arvot: 2 vuodessa 1 vuodessa 6 kuukaudessa 3 kuukaudessa 1 kuukaudessa 1 viikossa Nyt! Vahvistus (K p ) voidaan asettaa välille 0,1-20. Integraaliaika (T i ) voidaan asettaa alueelle 0, s. Asetuksella 3600 s säädin toimii P-säätimenä. Lisäksi säädintä voidaan käyttää myös käänteisenä säätimenä, mikä tarkoittaa että asetuspisteen kasvaessa nopeus alenee. Käänteistä säätöä käytettäessä vahvistus (K p ) on asetettava alueelle 0,

28 Monijaksoiset E-pumput Ulkoinen asetuspiste Ulkoisen asetuspistesignaalin tulo voidaan asettaa eri signaalityypeille. Huom: Häiriö ja Hälytys käsittävät viat, jotka aiheuttavat hälytyksen. Varoitus käsittää viat, jotka aiheuttavat varoituksen. Voitelu koskee vain tätä tapahtumaa. Hälytys- ja varoitustilanteiden väliset erot kuvataan kohdassa Vikailmaisut. Painikkeet pumpussa Voit valita seuraavista tyypeistä: 0-10 V 0-20 ma 4-20 ma Ei aktiivi. Jos valitaan Ei aktiivi, R100-kaukosäätimellä tai ohjauspaneelista asetettu asetuspiste on voimassa. Jos jokin signaalityypeistä valitaan, todelliseen asetuspisteeseen vaikuttaa ulkoiseen asetuspistetuloon liitetty signaali. Signaalirele 0,37-7,5 kw pumpuissa on yksi signaalirele. Releen tehdasasetus on Häiriö kw pumpuissa on kaksi signaalirelettä. Signaalireleen 1 tehdasasetus on Hälytys ja signaalireleen 2 Varoitus. Toiselta alla olevalta näytöltä voit valita, missä kolmesta tai kuudesta käyttötilanteesta signaalireleen tulee aktivoitua. 0,37-7,5 kw Ohjauspaneelissa oleville pumpun käyttöpainikkeille ja voidaan valita seuraavat asetukset: Aktiivi Ei aktiivi. Asetuksella Ei aktiivi (lukittu) painikkeet eivät toimi. Jos pumppua ohjataan ulkoisesta ohjausjärjestelmästä, aseta painikkeet tilaan Ei aktiivi. Pumpun numero Pumpulle voidaan antaa numero välillä Väylätiedonsiirrossa jokaiselle pumpulle on annettava oma numero. Digitaalinen tulo Valmis Häiriö Käyttö kw kw Valmis Hälytys Käyttö Pumppu käy Varoitus Voitelu. Valmis Alarm Käyttö Pumppu käy Varoitus Voitelu. Pumpun digitaalituloa (liitin 1, kuva 37 sivulla 33) voidaan käyttää eri toiminnoille. Voit valita seuraavista toiminnoista: Min. (min. käyrä) Maks. (maks. käyrä) Ulkoinen häiriö Virtauskytkin Kuivakäynti (ulkoiselta anturilta) (vain kw). Valittu toiminto aktivoidaan kytkemällä liittimet 1-9 yhteen. Katso kuva 37, sivu 33 Min.: Kun tulo aktivoidaan, pumppu toimii minimikäyrän mukaan. Maks.: Kun tulo aktivoidaan, pumppu toimii maksimikäyrän mukaan. 28

29 Monijaksoiset E-pumput Ulkoinen häiriö: Kun tulo aktivoidaan, ajastin käynnistyy. Jos tulo aktivoidaan yli 5 sekunnin ajaksi, pumppu pysähtyy ja annetaan häiriöilmaisu. Jos tuloa ei aktivoida 5 sekuntiin, häiriötilanne lakkaa ja pumppu voidaan käynnistää vain manuaalisesti kuittaamalla häiriöilmaisu. Virtauskytkin: Kun tämä toiminto valitaan, pumppu pysähtyy, kun siihen liitetty virtauskytkin havaitsee matalan virtauksen. Tätä toimintoa voidaan käyttää vain, mikäli pumppuun on liitetty paineanturi. Jos tulo aktivoidaan yli 5 sekunnin ajaksi, pumpun pysäytystoiminto aktivoituu. Kuivakäynti (vain kw): Kun tämä toiminto valitaan, tulopaineen puuttuminen tai vesipula voidaan havaita. Kuivakäynnin havaitseminen vaatii lisälaitteen, kuten: Grundfos Liqtec kuivakäyntianturi pumpun imupuolelle asennettu painekytkin pumpun imupuolelle asennettu uimurikytkin. Kun tulopaineen puuttuminen tai vesipula (Kuivakäynti) havaitaan, pumppu pysähtyy. Pumppu ei voi käynnistyä niin kauan kuin tulo on aktivoitu. Pysäytystoiminto Pysäytystoiminnolle voidaan valita seuraavat arvot: Aktiivi Ei aktiivi. Kun pysäytystoiminto on käytössä, pumppu pysähtyy, jos virtaama on hyvin pieni. Perusteet tähän ovat seuraavat: pumpattavan nesteen tarpeettoman lämpenemisen välttäminen akselitiivisteiden kulumisen vähentäminen käyntimelun vähentäminen. Pysäytyspaine ΔH Käynnistyspaine H Q TM ΔH on asetettu tehtaalla arvoon 10 % todellisesta asetuspisteestä. ΔH voidaan asettaa alueelle 5 % - 30 % todellisesta asetuspisteestä. Matala virtaama voidaan havaita kahdella eri tavalla: 1. sisäänrakennetulla "matalan virtaaman tunnistustoiminnolla", joka toimii, jos digitaalituloa ei ole asetettu virtausanturia varten 2. digitaalituloon liitetyllä virtausanturilla. Matalan virtaaman tunnistustoiminto Pumppu tarkkailee virtaamaa säännöllisesti alentamalla nopeuttaan lyhyeksi aikaa. Jos paineessa ei havaita muutosta tai vain vähäinen muutos, virtaama on pieni. Nopeutta lisätään, kunnes pysähtymispaine (todellinen asetuspiste +0,5 x ΔH) saavutetaan ja pumppu pysähtyy. Kun paine on laskenut käynnistymispaineeseen (todellinen asetusarvo 0,5 x ΔH), pumppu käynnistyy. Uudelleenkäynnistyksen yhteydessä pumppu reagoi eri tavoin riippuen pumpun tyypistä: 0,37-7,5 kw pumput: Pumppu palaa jatkuvaan käyntiin vakiopaineella ja tarkastaa jälleen virtaaman säännöllisesti alentamalla nopeuttaan lyhyeksi aikaa kw pumput: 1. Jos virtaama on matalan virtaaman rajaa suurempi, pumppu palaa jatkuvaan käyntiin vakiopaineella. 2. Jos virtaama on yhä matalan virtaaman rajaa pienempi, pumppu jatkaa käynnistys/pysäytystoiminnolla. Se jatkaa käynnistys/pysäytystoiminnolla, kunnes virtaama on matalan virtaaman rajaa suurempi; tällöin pumppu palaa jatkuvaan käyntiin. Virtausanturi Jos digitaalinen tulo aktivoidaan yli 5 sekunnin ajaksi matalan virtaaman vuoksi, pumpun nopeus kasvaa, kunnes pysähtymispaine (todellinen asetuspiste +0,5 x ΔH) saavutetaan ja pumppu pysähtyy. Kun paine on laskenut käynnistymispaineeseen, pumppu käynnistyy. Jos virtaama on edelleen matala, pumppu saavuttaa nopeasti pysähtymispaineen ja pysähtyy. Jos virtaama on riittävä, pumppu jatkaa toimintaansa asetuspisteen mukaisesti. Pysäytystoiminnon toimintaedellytykset Pysäytystoimintoa voidaan käyttää vain, jos järjestelmä on varustettu paineanturilla, takaiskuventtiilillä ja kalvopainesäiliöllä. Huom: Takaiskuventtiili on asennettava aina ennen paineanturia. Katso kuvat 33 ja 34. Kuva 32 Käynnistys- ja pysäytyspaineiden erotus (ΔH) 29

30 Monijaksoiset E-pumput Kalvopainesäiliö Paineanturi Pysäytystoiminnon virtausraja (vain kw) Huom: Pysäytystoiminnon virtausraja toimii vain, jos järjestelmään ei ole liitetty virtausanturia. Takaiskuventtiili Kuva 33 Takaiskuventtiilin ja paineanturin sijainti järjestelmässä, jossa on imunostokorkeutta Pumppu Kuva 34 Takaiskuventtiilin ja paineanturin sijainti järjestelmässä, jossa on positiivinen tulopaine Kalvopainesäiliö Pysäytystoiminto vaatii kalvopainesäiliön, jolla on oltava tietty vähimmäistilavuus. Säiliö on asennettava välittömästi pumpun jälkeen ja sen esipaineen tulee olla 0,7 x todellinen asetuspiste. Suositeltava kalvopainesäiliön tilavuus: Pumpun nimelliskapasiteetti [m³/h] Pumppu CRE-pumppu Kalvopainesäiliö Paineanturi Takaiskuventtiili Jos edellä mainitun kokoinen kalvopainesäiliö asennetaan järjestelmään, arvon ΔH tehdasasetus on oikea asetus. Jos asennettu säiliö on liian pieni, pumppu käynnistyy ja pysähtyy liian usein. Asia voidaan korjata suurentamalla arvoa ΔH. TM TM Tyypillinen painesäiliön tilavuus [litraa] 0-6 1s, 1, 3, , 15, , Sen määrittämiseksi, millä virtaamalla järjestelmän halutaan vaihtavan jatkuvasta käynnistä vakiopaineella käynnistys/pysäytystoiminnolle, valitse jokin seuraavista neljästä arvosta (kolme on ennalta määriteltyjä): Matala Normaali Korkea Mukautettu. Pumpun oletusasetus on Normaali, joka tarkoittaa noin 10 % pumpun nimellisvirtaamasta. Haluttaessa normaalia pienempi virtausraja tai säiliö on suositeltua pienempi, valitse Matala. Haluttaessa normaalia suurempi virtausraja tai säiliö on suositeltua suurempi, valitse Korkea. Arvo Mukautettu voidaan nähdä R100:lla, mutta se voidaan asettaa vain PC Tool E-Products avulla. Mukautettu on tarkoitettu prosessin räätälöityyn asettamiseen ja optimointiin. Matala ΔH Normaali Korkea Kuva 35 Kolme ennalta määriteltyä virtausrajaa: Matala, Normaali ja Korkea TM

31 Monijaksoiset E-pumput Anturi Ilman anturia (säätämätön) Paineanturilla (säädetty) Käynnissä oleva pumppu etsii toisen pumpun ja asettaa automaattisesti sen käyttö/valmiustilatoiminnon tilaan Aktiivi. Jos se ei löydä toista pumppua, annetaan vikailmaisu. Käyttöalue Anturin asetuksella on merkitystä vain, kun kyseessä on käyttö ohjauksella. Voit valita seuraavista arvoista: Anturin lähtösignaali 0-10 V 0-20 ma 4-20 ma, Anturin mittayksikkö: bar, mbar, m, kpa, psi, ft, m³/h, m³/s, l/s, gpm, C, F, % Anturin mittausalue. Käyttö/valmiustila (vain kolmivaihepumput) Käyttö/valmiustilatoiminto koskee kahta rinnankytkettyä ja GENIbus-väylän kautta ohjattavaa pumppua. Aseta pumpun käyttöalue seuraavasti: Aseta minimikäyrä maksimikäyrän suhteen alueelle, joka on 12 % sisällä maksimikapasiteetista. Pumpun tehdasasetus on 24 % maksimikapasiteetista. Aseta maksimikäyrä alueelle, joka on 100 %:n alueella maksimikapasiteetista minimikäyrän suhteen. Minimi- ja maksimikäyrien välinen alue on pumpun käyttöalue. H 100 % Maks. käyrä Käyttö/valmiustilatoiminnolle voidaan valita asetukset: Active Ei aktiivi. Kun asetus Aktiivi valitaan, pumput toimivat seuraavasti: Vain yksi pumppu käy kerrallaan. Seisova (varalla oleva) pumppu käynnistyy automaattisesti, jos käynnissä olevassa pumpussa ilmenee vika. Viasta annetaan ilmaisu. Käynnissä ja varalla olevat pumput vaihtuvat 24 tunnin välein. Aktivoi käyttö/valmiustilatoiminto seuraavasti: 1. Kytke toinen pumpuista sähköverkkoon. Valitse käyttö/valmiustilatoiminnolle asetus Ei aktiivi. Tee R100-kaukosäätimellä tarvittavat asetukset KÄYTTÖ- ja ASENNUS-valikoissa. 2. Valitse KÄYTTÖ-valikosta käyttömuoto Seis. 3. Kytke toinen pumppu sähköverkkoon. Tee R100-kaukosäätimellä tarvittavat asetukset KÄYTTÖ- ja ASENNUS-valikoissa. Valitse käyttö/valmiustilatoiminnolle asetus Aktiivi. Min. käyrä 12 % Käyttöalue Kuva 36 Minimi- ja maksimikäyrien asetus % maksimikapasiteetista Moottorin laakerien valvonta (vain kw) Moottorin laakerien valvontatoiminnolle voidaan valita asetukset: Aktiivi Ei aktiivi. Kun asetus Aktiivi valitaan, säätimessä oleva laskuri alkaa laskea laakerien käyttötunteja. Katso kappale Moottorin laakerien voitelutilanne (vain kw) sivulla 26. Huom: Laskuri jatkaa laskemista, vaikka toiminto vaihdettaisiin tilaan Ei aktiivi. Tällöin ei kuitenkaan anneta varoitusta, kun on aika voidella laakerit seuraavan kerran. Kun asetus Aktiivi valitaan uudelleen, kertynyttä käyttöaikaa käytetään jälleen seuraavan voiteluajankohdan laskemiseen. Q TM

32 Monijaksoiset E-pumput Moottorin laakerien voitelun/vaihdon vahvistus (vain kw) Asetusten prioriteetti Asetusten prioriteetin määrää kaksi seikkaa: 1. ohjauslähde 2. asetukset. 1. Ohjauslähde Tälle toiminnolle voidaan valita asetukset: Voideltu Vaihdettu Ei tehty. Kun moottorin laakerien valvontatoiminnon asetus on Aktiivi, säädin antaa varoitusilmaisun, kun moottorin laakerit on voideltava tai vaihdettava. Katso kappale Vikailmaisut sivulla 24. Kun moottorin laakerit on voideltu tai vaihdettu, vahvista toimenpide painamalla "OK" yllä esitetyltä näytöltä. Huom:Vaihtoehtoa "Voideltu" ei voi valita vähään aikaan sen jälkeen, kun voitelun suoritus on vahvistettu. Seisontalämmitys (vain kw) Seisontalämmitys-toiminnolle voidaan valita seuraavat arvot: Active Ei aktiivi. Kun asetus Aktiivi valitaan, moottorin käämeihin johdetaan vaihtojännite. Tämä varmistaa, että syntyy riittävästi lämpöä, joka estää kosteuden kondensoitumisen moottoriin. Asettaminen PC Tool E-Products -työkaluilla Tietyt erityiset toiminta-asetukset, joita ei voida tehdä R100:lla, vaativat Grundfos PC Tool E-Products -työkalujen käyttöä. Tällaiset asetukset voi suorittaa vain Grundfosin huoltoteknikko tai -asentaja. Kysy lisätietoja paikalliselta Grundfos-edustajalta. Ohjauspaneeli R100 Ulkoiset signaalit (ulkoinen asetuspistesignaali, digitaalitulot jne.). Tietoliikenne toisesta ohjausjärjestelmästä väylän kautta 2. Asetukset Käyttömuoto Seis Käyttömuoto Maks. (Maks. käyrä) Käyttömuoto Min. (Min. käyrä) Asetuspisteen asetus. E-pumppua voidaan ohjata samanaikaisesti eri ohjauslähteistä ja kaikille ohjauslähteille voidaan määrittää erilaiset asetukset. Sen vuoksi on tarpeen määritellä ohjauslähteille ja asetuksille prioriteettijärjestys. Huom: Jos kaksi tai useampia asetuksia aktivoituu samanaikaisesti, pumppu valitsee sen jolla on korkein prioriteetti. Asetusten prioriteetti ilman väylätiedonsiirtoa Prioriteetti Ohjauspaneeli tai R100 Ulkoiset signaalit 1 Seis 2 Maks. 3 Seis 4 Maks. 5 Min. Min. 6 Asetuspist. asetus Asetuspist. asetus Esimerkki: Jos E-pumppu on asetettu käyttömuodolle Maks. (Maks. taajuus) ulkoisella signaalilla, esimerkiksi digitaalisen tulon kautta, E-pumppu voidaan asettaa pumpun ohjauspaneelista tai R100-kaukosäätimellä ainostaan käyttömuodolle Seis. 32

33 Monijaksoiset E-pumput Asetusten prioriteetti väylätiedonsiirrolla Toimintakaavio: Tulo digitaaliselle toiminnolle: Ohjauspaneeli Prioriteetti tai R100 1 Seis 2 Maks. Esimerkki: Jos E-pumppu on asetettu toimimaan tietyssä asetuspisteessä väylätiedonsiirron avulla, E-pumpulle voidaan ohjauspaneelista tai R100-kaukosäätimellä asettaa vain käyttömuoto Seis tai Maks. ja ulkoisella signaalilla vain käyttömuoto Seis. Ulkoiset pakko-ohjaussignaalit Pumpuissa on tulot ulkoisille signaaleille seuraavia pakko-ohjaustoimintoja varten: Pumpun käynnistys/pysäytys Digitaalitulo. Käyntiin/seis-tulo Ulkoiset signaalit Toimintakaavio: Käyntiin/seis-tulo: Väylätiedonsiirto 3 Seis Seis 4 Maks. 5 Min. 6 Asetuspist. asetus Digitaalinen toiminto (liittimet 1 ja 9) 5 s H H H H H 5 s Q Q Q Q Q Normaalikäyttö Min. käyrä Maks. käyrä Ulkoinen vika Virtausanturi Käynnistys/pysäytys (liittimet 2 ja 3) H H Kuivakäynti H Q Normaalikäyttö Liitäntänavat Q Digitaalinen tulo Digitaalitulolle voidaan R100-kaukosäätimellä valita jokin seuraavista toiminnoista: Normaalikäyttö Min. käyrä Maks. käyrä Ulkoinen häiriö Virtauskytkin Kuivakäynti. Q Seis NC C NO Ryhmä V 0/4-20 ma 4-20 ma 0/1 0/4-20 ma 0-10 V STOP RUN N PE L 10K Ryhmä 3 B Y A : Digitaalinen tulo 9: GND (maa) 8: +24 V 7: Anturien tulo B: RS-485B Y: Suojavaippa A: RS-485A 6: GND (maa) 5: +10 V 4: Asetusarvotulo 3: GND (maa) 2: Käynnistys/ pysäytys Ryhmä 1 TM Kuva 37 Liitäntänavat 33

34 Monijaksoiset E-pumput Ulkoinen asetuspistesignaali Asetuspiste voidaan etäasettaa liittämällä analoginen signaalilähetin asetuspistesignaalin tuloon (liitin 4). Asetuspiste Ulkoinen asetuspistesignaali Kuva 38 Todellinen asetuspiste saadaan kertomalla asetuspiste ja ulkoinen asetuspistesignaali keskenään Valitse ulkoinen signaali R100-kaukosäätimellä: 0-10 V, 0-20 ma, 4-20 ma, katso kappale Ulkoinen asetuspiste sivulla 28. Jos R100:lla valitaan toimintatapa säätämätön, mikä tahansa säädin voi ohjata pumppua. Säätömuodossa ohjauksella asetuspiste voidaan asettaa ulkoisesti anturin mittausalueen alimmasta arvosta R100:lla pumppuun asetettuun asetuspisteeseen asti. Todellinen asetuspiste Todellinen asetuspiste [m] Anturi maks 0 10 V 0 20 ma 4 20 ma Todellinen asetuspiste Ohjauspaneelista, R100:lla tai PC Tool E-products -työkaluilla asetettu asetuspiste Anturi min Ulkoinen asetuspistesignaali Kuva 39 Todellisen asetuspisteen ja ulkoisen asetuspistesignaalin suhde säätömuodossa "ohjauksella" Esimerkki: Jos anturi min on 0 bar, asetettu asetuspiste on 3 bar ja ulkoinen asetuspiste on 80 %, todellinen asetuspiste on seuraava: TM TM Todellinen asetuspiste [m] Kuva 40 Todellisen asetuspisteen ja ulkoisen asetuspistesignaalin suhde säätömuodossa "ohjauksella" Väyläsignaali Todellinen asetuspiste Maks käyrä Pumppu tukee sarjaliikennettä RS-485-tulon kautta. Tietoliikenne tapahtuu Grundfos-väyläprotokollan (GENIbus-protokollan) mukaisesti ja mahdollistaa kytkemisen rakennuksen valvontajärjestelmään tai muuhun ulkoiseen ohjausjärjestelmään. Toimintaparametrit kuten asetuspiste, käyttömuoto jne. voidaan etäasettaa väyläsignaalin avulla. Lisäksi väylätiedonsiirrolla pumpusta saadaan tilatietoja tärkeistä parametreista, kuten säätöparametrin todellinen arvo, ottoteho, vikailmaisut jne. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä Grundfosiin. Huom: Käytettäessä väylätiedonsiirtoa R100-kaukosäätimellä tehtävissä olevien asetusten määrä pienenee. Muut väylästandardit Ohjauspaneelista, R100:lla tai PC Tool E-products -työkaluilla asetettu asetuspiste Min käyrä Ulkoinen 0 10 V asetuspistesignaali 0 20 ma 4 20 ma Grundfos tarjoaa myös muihin väylästandardeihin perustuvia tiedonsiirtoratkaisuja. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä Grundfosiin. TM Todellinen asetuspiste = (asetuspiste anturi min ) x % ulkoinen asetuspiste + anturi min = (3 0) x 80 % + 0 = 2,4 bar Säätömuodossa säätämätön asetuspiste voidaan asettaa ulkoisesti alkaen minimikäyrästä aina pumpusta tai R100:lla asetettuun asetuspisteeseen asti. 34

35 Monijaksoiset E-pumput Merkkivalot ja signaalirele Pumpun toimintatila ilmaistaan pumpun ohjauspaneelissa ja liitäntäkotelon sisällä olevilla vihreällä ja punaisella merkkivalolla. Katso kuvat 41 ja 42. Vihreä Punainen Vihreä Punainen TM TM Kuva 41 Merkkivalojen sijainti yksivaihepumpuissa Vihreä Punainen Vihreä Punainen Vihreä Punainen TM TM TM Kuva 42 Merkkivalojen sijainti kolmivaihepumpuissa Lisäksi pumpussa on lähtö potentiaalivapaalle signaalille sisäisen releen kautta. 35

36 Monijaksoiset E-pumput Merkkivalojen ja signaalireleen toiminnot kuvataan seuraavassa taulukossa: Merkkivalot Signaalirele aktiivinen tilanteessa: Vika (pun.) Käynti (vihreä) Vika/hälytys, varoitus ja voitele Toiminta Valmis Pumppu käynnissä Kuvaus Ei pala Ei pala Syöttöjännite on katkaistuna. C NO NC C NO NC C NO NC C NO NC Ei pala Palaa jatkuvasti Pumppu on toiminnassa C NO NC C NO NC C NO NC C NO NC Ei pala Palaa jatkuvasti Pumppu on pysähtynyt pysäytystoiminnolla C NO NC C NO NC C NO NC C NO NC Ei pala Vilkkuu Pumppu on pysäytetty. C NO NC C NO NC C NO NC C NO NC Palaa jatkuvasti Ei pala C NO NC C NO NC C NO NC C NO NC Pumppu on pysähtynyt ilmaisun Vika/hälytys seurauksena tai käy ilmaisun Varoitus tai Voitele näkyessä. Jos pumppu on pysähtynyt, se yritetään käynnistää uudelleen (pumpun käynnistämiseksi saattaa olla tarpeen kuitata Vika). Jos vian syy on "ulkoinen häiriö", pumppu on käynnistettävä manuaalisesti kuittaamalla Vika. Palaa jatkuvasti Palaa jatkuvasti C NO NC C NO NC C NO NC C NO NC Pumppu on toiminnassa, mutta se on antanut tai antaa ilmaisun Vika/hälytys, joka sallii pumpun jatkavan toimintaansa, tai pumppu käy ilmaisun Varoitus tai Voitele näkyessä. Jos syy on "anturin signaali alueen ulkopuolella", pumppu jatkaa toimintaansa maksimikäyrän mukaan ja vikailmaisua ei voi kuitata ennen kuin signaali on mittausalueen sisäpuolella. Jos syy on "asetuspisteviesti ulkopuolella mittausalueen", pumppu jatkaa toimintaansa minimikäyrän mukaan ja vikailmaisua ei voi kuitata ennen kuin signaali on mittausalueen sisäpuolella. Palaa jatkuvasti Vilkkuu C NO NC C NO NC C NO NC C NO NC Pumppu on asetettu pysähtymään, mutta se on pysähtynyt Vian seurauksena. Vikailmaisun kuittaus Vikailmaisu voidaan kuitata seuraavasti: Paina lyhyesti tai painiketta pumpussa. Tämä ei muuta pumpun asetuksia. Vikailmaisua ei voi kuitata painikkeella tai, jos painikkeet on lukittu. Katkaise pumpusta virta, kunnes merkkivalot sammuvat. Kytke ulkoinen käynnistys/pysäytystulo pois päältä ja sitten takaisin päälle. Käytä R100-kaukosäädintä, katso kappale Vikailmaisut sivulla 24. Kun R100 kommunikoi pumpun kanssa, punainen merkkivalo vilkkuu nopeasti. 36

37 Monijaksoiset E-pumput Eristysvastus 0,37-7,5 kw Älä mittaa E-pumpun moottorin käämien tai E-pumpuilla varustetun järjestelmän eristysvastusta suurjännitteisellä eristysvastusmittarilla, koska se voi vahingoittaa pumppujen elektroniikkaa kw Älä mittaa E-pumpuilla varustetun järjestelmän eristysvastusta suurjännitteisellä eristysvastusmittarilla, koska se voi vahingoittaa pumppujen elektroniikkaa. Moottorin johtimet voidaan irrottaa yksitellen ja mitata sitten moottorin käämitysten eristysvastus. Lisätietoja Grundfosin tuotteista Tuotekohtaisia datakirjoja on saatavana myös online-tuotevalintaohjelmastamme, WebCAPSista, osoitteessa Katso lisätietoja Web-CAPSista sivulta

38 TPE, TPED, NKE, NBE Johdanto Tässä kappaleessa kuvattavat yksijaksoiset Grundfos E-pumput käsittävät seuraavat pumpputyypit: TPE, TPED sarja 1000 NKE NBE. Huom: TPE, TPED on saatavana myös TPE, TPED sarjan 2000 E-pumppuna, joissa on paine-eroanturi, katso sivu 55. TPE-, TPED-, NKE- ja NBE -pumput koostuvat kahdesta pääosasta: Moottorista ja pumppuyksiköstä. Moottori on sisäänrakennetulla taajuusmuuttajalla varustettu, EN-standardien mukaisesti suunniteltu Grundfosin MGE-moottori (0,37-22 kw). Pumppuyksikössä on optimoitu hydrauliikka, yhdetai laippaliitännät ja muut osat. TPE-, TPED-, NKE- ja NBE-pumput voidaan kytkeä ulkoiseen anturiin ja vaativat asetuksia asennuksen yhteydessä. Pumput voidaan asettaa haluttua anturityyppiä varten ja toimimaan suljetulla säädöllä, ohjaamaan esimerkiksi prosessia tai aliprosessia. Pumput voidaan asettaa toimimaan avoimella säädöllä tietyn käyrän mukaisesti tai ulkoisen ohjauspiirin ohjaamana. Kehittyneen ulkoisen säätimen ohjaama E-pumppu toimii prosessissa toimilaitteena. TPE, TPED sarja 1000 Kuva 43 TPE-pumput ilman anturia TPE, TPED sarjan 1000 pumput ovat pystyasentoisia yksijaksoisia keskipakopumppuja. Inline-rakenteen ansiosta pumppu voidaan asentaa vaaka- tai pystyasentoiseen 1-putkijärjestelmään, missä imu- ja paineaukot ovat samassa tasossa ja samankokoiset. Tämä mahdollistaa kompaktimman pumppurakenteen ja putkiston. Pumppuja on saatavana useaa kokoa vaadittavan virtaaman ja paineen tuottamiseksi. TM GR8275 TPE, TPED sarjan 1000 käyttökohteet TPE, TPED sarjan 1000 pumppuja voidaan käyttää hyvin monenlaisissa pumppujärjestelmissä, joissa pumpun on suorituskyvyltään ja materiaaleiltaan täytettävä erityisvaatimukset. Seuraavassa luetellaan joitakin esimerkkikohteita: Kaukolämpöjärjestelmät Lämmitysjärjestelmät Ilmastointijärjestelmät Kaukojäähdytysjärjestelmät Käyttöveden syöttö Teolliset prosessit Teollisuuden jäähdytysjärjestelmät. NKE- ja NBE-pumput Kuva 44 NKE- ja NBE-pumput NKE- ja NBE-pumput ovat vaaka-asentoisia yksijaksoisia kierukkapesäisiä pumppuja, joissa on aksiaalinen imuaukko ja radiaalinen paineaukko. NKE-pumput on varustettu pitkällä kytkimellä ja NBE-pumput lyhyellä kytkimellä. NKE- ja NBE-pumppujen käyttöalueet NKE- ja NBE-sarjat ovat monikäyttöisiä E-pumppuja erilaisiin käyttötarkoituksiin, joissa pumpulta vaaditaan luotettavuutta ja kustannustehokkuutta. Seuraavassa luetellaan pumppujen kolme yleisintä käyttöaluetta: Käyttöveden syöttö Veden suodatus ja siirto vesilaitoksissa Paineenkorotus Julkinen vesijohtoverkko. Talotekniikka Kaukolämpölaitokset Jäähdytys- ja ilmastointijärjestelmät (kylmäaineet) Pesu- ja puhdistusjärjestelmät Sammutusjärjestelmät Kattiloiden syöttö- ja kondenssivesijärjestelmät. Kastelu Peltojen kastelu (tulvimalla) Sadetuskastelu Tiputuskastelu. GRA

39 TPE, TPED, NKE, NBE Toimintojen yleiskuvaus TM / TM TM E-pumpun toiminnot TPE, TPED sarja 1000, NBE, NKE ilman anturia E-pumpputyyppi TPE, TPED sarja 1000, NBE, NKE ilman anturia Moottorikoot [kw] 0,25-7, Asetukset ohjauspaneelista: Asetuspiste Käynnistys/pysäytys Maks. käyrä Min. käyrä Hälytyksen kuittaus Vakio/suhteellinen paine Näytöt ohjauspaneelissa: Asetuspiste Toiminnan ilmaisu Vikailmaisu Asetukset R100-kaukosäätimellä: Asetuspiste Käynnistys/pysäytys Maks. käyrä Min. käyrä Hälytyksen kuittaus Varoituksen kuittaus Digitaalinen tulo Moottorin laakerien valvonta Moottorin laakerien vaihto tai voitelu Seisontalämmitys Säädetty/säätämätön Vakio/suhteellinen paine, vakiokäyrä Säätimen vakiot Kp, Ti Ulkoinen asetuspistesignaali Signaalirele 1 Signaalirele 2 Painikkeet pumpussa Pumpun numero (väylätietoliikennettä varten) Anturin alue ja signaali Käyttöalue (min./max. nopeus) Näytöt R100-kaukosäätimessä: Asetuspiste Käyttötapa Anturin todellinen arvo Pumpun nopeus Ottoteho Tehonkulutus Käyttötunnit Voitelutilanne (laakerit) Vaihtotilanne (laakerit) Asetukset GENIbusin kautta: Asetuspiste Käynnistys/pysäytys Maks. käyrä Min. käyrä Säädetty/säätämätön Näytöt GENIbusin kautta: Asetuspiste Toiminnan ilmaisu Pumpun tila Saatavana 1) Vain TPED 39

40 TPE, TPED, NKE, NBE Lisätoiminnot TM E-pumpun toiminnot TPE, TPED sarja 1000, NBE, NKE ilman anturia E-pumpputyyppi TPE, TPED sarja 1000, NBE, NKE ilman anturia Moottorikoot [kw] 0,25-7, Asetukset ulkoisella signaalilla: Asetuspiste Käynnistys/pysäytys Min./max. käyrä digitaalitulon kautta Näytöt ulkoisella signaalilla: Vika, käynti- tai valmiussignaali (rele) Vika, toiminta, valmis, pumppu käynnissä, laakerien voitelu, varoitus, raja ylittynyt 1 & 2 Lisätoiminnot: Kaksoispumpputoiminto 1) 1) Saatavana 1) Vain TPED 40

41 TPE, TPED, NKE, NBE Käyttö- ja säätötavat Grundfos E-pumppujen asetukset määritellään ja niitä käytetään valitun käyttö- ja säätötavan mukaisesti. Tilojen yleiskuvaus Käyttötavat Normaali Seis Min Maks Säätötavat Säätämätön Säädetty 1) Tässä esimerkissä pumppu on varustettu paine-eroanturilla. Pumppu voidaan myös varustaa esim. lämpötila-anturilla, jolloin kuvaus on vakiolämpötila säätötavassa "ohjauksella". Käyttötapa Kun käyttötavaksi valitaan Normaali, säätötavaksi voidaan valita säädetty tai säätämätön. Muut valittavissa olevat käyttötavat ovat Seis, Min. tai Maks. Seis: pumppu on pysäytetty Min.: pumppu toimii miniminopeudellaan Maks.:pumppu toimii maksiminopeudellaan. Kuvassa 45 on kaavio min. ja maks. käyristä. Kuva 45 Min. ja maks. käyrät H Vakiokäyrä Vakiopaine 1) Min. Maks. Maksimikäyrää voidaan käyttää esimerkiksi ilmanpoistoon asennuksen yhteydessä. Min. käyrä voidaan valita silloin, kun tarvitaan minimivirtausta. Vaikka pumpun sähkönsyöttö katkeaisi, tallennettu käyttö- ja säätötavan asetus säilyy muistissa. R100-kaukosäädin tarjoaa lisämahdollisuuksia pumpun asetukseen ja tilatietojen näyttöön, katso kohta Asetus R100-kaukosäätimellä sivulla 43. Q TM Muut käyttötavat TPED-pumput TPED-pumpuissa on mahdollista valita myös seuraavat käyttötavat: Vuorottelukäyttö. Pumput vuorottelevat 24 tunnin välein. Jos käyttöpumppu pysähtyy vian takia, käynnistyy toinen pumppu. Varakäyttö. Toinen pumppu käy jatkuvasti. Toisen pumpun jumittumisen estämiseksi se käynnistetään 10 sekunniksi 24 tunnin välein. Jos käyttöpumppu pysähtyy vian takia, käynnistyy toinen pumppu. Valitse käyttötapa liitäntäkotelossa olevalla valintakytkimellä. Valintakytkin mahdollistaa vaihtamisen käyttömuotojen "vuorottelukäyttö" (vasemmalla) ja "varakäyttö" (oikealla) välillä. Kummassakin liitäntäkotelossa olevat kytkimet on asetettava samaan asentoon. Jos kytkimet ovat eri asennoissa, pumppu toimii "varakäytöllä". Kaksoispumppuja voidaan asettaa ja käyttää samalla tavalla kuin yksittäispumppuja. Käyttöpumppu käyttää asetuspisteasetustaan riippumatta siitä, onko se säädetty ohjauspaneelista, R100:n tai väylän kautta. Huom: Molemmat pumput on asetettava samaan asetuspisteeseen ja säätötapaan. Jos asetukset ovat erilaiset, säätötapa muuttuu aina kun pumppu vaihtuu. Vaikka pumpun sähkönsyöttö katkeaisi, tallennettu käyttö- ja säätötavan asetus säilyy muistissa. R100-kaukosäädin tarjoaa lisämahdollisuuksia pumpun asetukseen ja tilatietojen näyttöön. Säätötavat Pumppu voidaan asettaa kahdelle säätötavalle, eli: säädetty säätämätön. Säätötavassa säädetty pumppu sovittaa toimintansa haluttuun säätöparametrin asetusarvoon (paine, paine-ero, lämpötila, lämpötilaero tai virtaama). Säätötavassa säätämätön pumppu toimii asetetun vakiokäyrän mukaan. Säädetty H Säätämätön H Hset Q Q TM Kuva 46 Pumppu säätötavassa säädetty (paine-erosäätö) ja säätötavassa säätämätön Pumput on tehtaalla asetettu säätötavalle säätämätön. 41

42 TPE, TPED, NKE, NBE Pumpun asetus Tehdasasetus TPE, NKE, NKGE ja NBE, NBGE -pumput Pumput on tehtaalla asetettu säätötavalle säätämätön. Asetuspiste vastaa 100 % pumpun maksimikapasiteetista (katso pumpun tekniset tiedot). Kohdissa KÄYTTÖ-valikko sivulla 45 ja ASEN- NUS-valikko sivulla 48 tehdasasetus on merkitty lihavoidulla tekstillä kunkin näytön alapuolelle. TPED-pumput Pumput on tehtaalla asetettu säätötavalle säätämätön ja lisäksi käyttötavalle "vuorottelukäyttö". Asetuspiste vastaa 100 % pumpun maksimikapasiteetista (katso pumpun tekniset tiedot). Kohdissa KÄYTTÖ-valikko sivulla 45 ja ASEN- NUS-valikko sivulla 48 tehdasasetus on merkitty lihavoidulla tekstillä kunkin näytön alapuolelle. Asetus ohjauspaneelista Pumpun ohjauspaneeli, ks. kuva 47 tai 48, sisältää seuraavat painikkeet ja merkkivalot: Painikkeet ja asetuspisteen asetukseen. Valokentät, keltainen, asetuspisteen ilmaisuun. Merkkivalot, vihreä (toiminta) ja punainen (vika). Valokentät Painikkeet Valokentät Merkkivalot Painikkeet Kuva 48 Ohjauspaneeli, kolmivaiheiset pumput, 0,55-22 kw Asetuspisteen asetus Huom: Asetuspiste voidaan asettaa vain käyttötavassa normaali. Aseta haluttu asetuspiste painamalla painiketta tai. Ohjauspaneelin valokentät ilmaisevat asetetun asetuspisteen. Pumppu säätötavassa "säädetty" (paine-erosäätö) Esimerkki: Kuva 49 esittää, että valokentät 5 ja 6 ovat aktivoituneet ilmaisemaan haluttua asetuspistettä 3,4 m. Anturin mittausalue on 0-6 m. Asetusalue vastaa anturin mittausaluetta (katso anturin arvokilpi). TM Merkkivalot Kuva 47 Ohjauspaneeli, yksivaiheiset pumput, 0,37-1,1 kw TM TM Kuva 49 Asetuspiste 3,4 m (paine-erosäätö) 42

43 TPE, TPED, NKE, NBE Pumppu säätötavassa "säätämätön" Esimerkki: Säätötavassa "säätämätön" pumpun lähtöpaine asetetaan minimi- ja maksimikäyrän välille, kuva 50. H Pumpun käynnistys/pysäytys Käynnistä pumppu painamalla jatkuvasti, kunnes haluttu asetuspiste näkyy ohjauspaneelissa. Pysäytä pumppu painamalla jatkuvasti, kunnes kaikki valokentät sammuvat ja vihreä merkkivalo vilkkuu. Asetus R100-kaukosäätimellä Pumppu on suunniteltu langattomaan tiedonsiirtoon Grundfos R100-kaukosäätimen kanssa. Kuva 50 Pumpun kapasiteetin asetus, käyttötapa "säätämätön" Asetus maks. käyräkäyttöön Paina jatkuvasti pumpun asettamiseksi maksimikäyrälle (ylin valokenttä vilkkuu). Voit vaihtaa takaisin painamalla haluttu asetuspiste on näkyvissä. H Kuva 51 Maks. käyräkäyttö jatkuvasti, kunnes Asetus min. käyräkäyttöön Paina jatkuvasti pumpun asettamiseksi minimikäyrälle (alin valokenttä vilkkuu). Voit vaihtaa takaisin painamalla haluttu asetuspiste on näkyvissä. Q Q TM TM jatkuvasti, kunnes Kuva 53 R100-kaukosäädin kommunikoi pumpun kanssa infrapunavalolla Tiedonsiirron ajaksi R100-kaukosäädin on suunnattava ohjauspaneelia kohti. Kun R100 kommunikoi pumpun kanssa, punainen merkkivalo vilkkuu nopeasti. Osoita R100:lla ohjauspaneelia, kunnes punainen LED lakkaa vilkkumasta. R100-kaukosäädintä voidaan käyttää pumpun asettamiseen ja tilatietojen näyttöön. Näytöt on jaettu neljään rinnakkaiseen valikkoon, katso kuva 54: 0. YLEISTÄ (katso R100:n käyttöohje) 1. KÄYTTÖ 2. OLOTILA 3. ASENNUS Kunkin näytön kohdalla oleva numero kuvassa 54 viittaa kappaleeseen, jossa kyseinen näyttö selostetaan. TM H Kuva 52 Min. käyräkäyttö Q TM

44 TPE, TPED, NKE, NBE 0. YLEISTÄ 1. KÄYTTÖ 2. OLOTILA 3. ASENNUS (2) (2) 1.4 (2) (1) 3.15 (2) (2) (2) 1.6 (2) 2.7 (2) (2) (2) 3.10 (1) Tämä näyttö koskee vain yksi- ja kolmivaihepumppuja, 0,37-7,5 kw (2) Tämä näyttö koskee vain kolmivaihepumppuja, kw 3.11 Kuva 54 Valikkojen yleiskuvaus 44

45 TPE, TPED, NKE, NBE KÄYTTÖ-valikko Tämä on valikon ensimmäinen näyttö. Asetuspiste Asetettu asetuspiste Todellinen asetuspiste Todellinen arvo Aseta haluttu asetuspiste tällä näytöllä. Säätötavassa säädetty asetusalue on sama kuin anturin mittausalue, esim m. Säätötavassa säätämätön asetuspiste asetetaan prosentteina (%) maksimikapasiteesista. Asetusalue on minimi- ja maksimikäyrien väli. Jos pumppu liitetään ulkoiseen asetuspistesignaaliin, arvo tällä näytöllä on ulkoisen asetuspistesignaalin maksimiarvo. Asetuspiste ja ulkoinen signaali Asetuspistettä ei voi asettaa, jos pumppua ohjataan ulkoisilla signaaleilla (Seis, Min. käyrä tai Maks. käyrä). Tällöin R100 antaa varoituksen: Ulkoinen ohjaus! Tarkasta, pysähtyykö pumppu liittimien 2-3 kautta (avoin virtapiiri) tai asettuuko se minimi- tai maksimikäyrälle liittimien 1-3 kautta (suljettu virtapiiri). Asetuspiste ja väylätiedonsiirto Asetuspistettä ei voi asettaa, jos pumppua ohjataan ulkoisesta ohjausjärjestelmästä tai väylätiedonsiirrolla. Tällöin R100 antaa varoituksen: Väyläohjaus! Väylätiedonsiirron ohittamiseksi irrota väyläliitäntä. Käyttötapa Vikailmaisut E-pumpuissa ilmenevät viat voivat aiheuttaa kahdenlaisen ilmaisun: hälytys tai varoitus. "Hälytys" aktivoi hälytysilmaisun R100-kaukosäätimessä ja saa pumpun muuttamaan käyttötilaansa, useimmiten pumppu pysähtyy. Kuitenkin tietyissä hälytyksen aiheuttavissa vioissa pumppu on asetettu jatkamaan toimintaansa hälytyksestä huolimatta. "Varoitus" aktivoi varoitusilmaisun R100-kaukosäätimessä, mutta pumppu ei muuta käyttö- tai säätötilaansa. Huom: Varoitusta käytetään vain 11 kw ja sitä tehokkaimmissa pumpuissa. Hälytys Hälytystilanteessa hälytyksen syy ilmestyy tälle näytölle. Mahdollisia syitä: Ei hälytysilmaisua Liian korkea moottorilämpö Alijännite Verkkojännitteen epäsymmetria (11-22 kw) Ylijännite Liian monta uudelleenkäynnistystä (vikojen jälkeen) Ylikuormitus Alikuormitus (11-22 kw) Anturin signaali alueen ulkopuolella Asetuspisteviesti ulkopuolella mittausalueen Ulkoinen häiriö Muu häiriö. Jos pumppu on asetettu manuaaliselle uudelleenkäynnistykselle, hälytysilmaisu voidaan kuitata tältä näytöltä, kun vika on poistunut. Valitse yksi seuraavista käyttötavoista: Maks. Normaali (käyttö) Min. Seis. Käyttötapa voidaan asettaa asetuspisteen asetusta muuttamatta. 45

46 TPE, TPED, NKE, NBE Varoitus (vain kw) Varoitustilanteessa varoituksen syy ilmestyy tälle näytölle. Mahdollisia syitä: Ei varoitusilmaisua Anturin signaali alueen ulkopuolella Voitele moottorin laakerit Vaihda moottorin laakerit Vaihda varistori * Varoitusilmaisu häviää automaattisesti, kun vika on korjattu. *) Varistori suojaa pumppua verkkojännitteen jännitepiikeiltä. Jos verkkojännitteessä esiintyy transientteja, varistori kuluu ajan mittaan ja se on vaihdettava. Mitä enemmän transientteja esiintyy, sitä nopeammin varistori kuluu. Varistorin vaihdon saa suorittaa vain Grundfosin huoltoteknikko. Vikaloki R100:ssa on lokitoiminto kummallekin vikatyypille, hälytys ja varoitus. Hälytysloki Hälytyslokiin tallentuu viisi viimeisintä hälytysilmaisua. "Hälytys - log 1" näyttää viimeisimmän vian, "Hälytys - log 2" näyttää viimeistä edellisen vian jne. Edellä oleva esimerkki sisältää seuraavat tiedot: hälytysilmaisu Alijännite vikakoodi (73) minuuttimäärä, jonka pumppu on ollut kytkettynä sähköverkkoon vian ilmenemisen jälkeen, 8 min. Varoitusloki (vain kw) Edellä oleva esimerkki sisältää seuraavat tiedot: varoitusilmaisu Voitele moottorin laakerit vikakoodi (240) minuuttimäärä, jonka pumppu on ollut kytkettynä sähköverkkoon vian ilmenemisen jälkeen, 30 min. OLOTILA-valikko Tämän valikon näytöt ovat vain tilanäyttöjä. Arvojen asettaminen tai muuttaminen ei ole mahdollista. Näytetyt arvot ovat arvoja, jotka olivat voimassa, kun viimeisin tiedonsiirto pumpun ja R100-kaukosäätimen välillä tapahtui. Jos haluat päivittää tilatiedon, osoita R100-kaukosäätimellä ohjauspaneelia ja paina "OK". Jos jotakin parametria, esim. nopeus, halutaan lukea jatkuvasti, paina "OK" koko ajan sinä aikana, kun haluat tarkkailla kyseistä parametria. Näytetyn arvon toleranssi on esitetty jokaisen näytön alapuolella. Toleranssit esitetään prosentteina parametrien maksimiarvoista. Todellinen asetuspiste Toleranssi: ±2 % Tämä näyttö esittää todellisen asetuspisteen ja ulkoisen asetuspisteen prosentteina minimiarvosta asetettuun arvoon. Käyttötapa Tämä näyttö esittää valitun käyttötavan (Seis, Min., Normaali (käyttö) tai Maks.). Lisäksi näyttö kertoo, mistä käyttötapa on valittu (R100, Pumppu, Bus tai Ulkoinen). Todellinen arvo Varoituslokiin tallentuu viisi viimeisintä varoitusilmaisua. "Varoitus - log 1" näyttää viimeisimmän vian, "Varoitus - log 2" näyttää viimeistä edellisen vian jne. Tämä näyttö esittää pumppuun liitetyn anturin mittaaman todellisen arvon. Jos pumppuun ei ole kytkettynä anturia, näytöllä näkyy " ". 46

47 TPE, TPED, NKE, NBE Kierrosluku Moottorin laakerien voiteluajankohta (vain kw) Toleranssi: ± 5 % Tämä näyttö näyttää pumpun todellisen nopeuden. Ottoteho ja energiankulutus Toleranssi: ± 10 % Tämä näyttö esittää todellisen pumpun verkosta ottaman tehon. Yksikkö on W tai kw. Myös pumpun tehonkulutus voidaan lukea tältä näytöltä. Tehonkulutus on pumpun uudesta alkaen laskettu kumulatiivinen arvo eikä sitä voi nollata. Käyttötunnit Tämä näyttö esittää, milloin moottorin laakerit on voideltava. Säädin valvoo pumpun käyttöä ja laskee laakerien voitelukertojen välisen ajan. Jos pumpun käyttö muuttuu, myös laskettu aika seuraavaan voiteluun voi muuttua. Näytöllä esitetään seuraavat arvot: 2 vuodessa 1 vuodessa 6 kuukaudessa 3 kuukaudessa 1 kuukaudessa 1 viikossa Nyt! Moottorin laakerien vaihtoajankohta (vain kw) Kun moottorin laakereiden voitelukertoja on kertynyt säätimeen ennalta asetettu määrä, alla esitetty näyttö korvaa kohdassa kuvatun näytön. Toleranssi: ± 2 % Pumpun käyttöaika on kumulatiivinen arvo eikä sitä voi nollata. Moottorin laakerien voitelutilanne (vain kw) Tämä näyttö esittää, kuinka monta kertaa moottorin laakerit on voideltu ja milloin laakerit on vaihdettava. Moottorin laakerien voitelun jälkeen vahvista se ASENNUS-valikossa. Katso Moottorin laakerien voitelun/vaihdon vahvistus (vain kw) sivulla 50. Kun voitelu vahvistetaan, luku yllä olevalla näytöllä kasvaa yhdellä. Näyttö esittää, milloin moottorin laakerit on vaihdettava. Säädin valvoo pumpun käyttöä ja laskee laakerien vaihtojen välisen ajan. Näytöllä esitetään seuraavat arvot: 2 vuodessa 1 vuodessa 6 kuukaudessa 3 kuukaudessa 1 kuukaudessa 1 viikossa Nyt! 47

48 TPE, TPED, NKE, NBE ASENNUS-valikko Säätötapa Jos jokin signaalityypeistä valitaan, todelliseen asetuspisteeseen vaikuttaa ulkoiseen asetuspistetuloon liitetty signaali. Signaalirele 0,25-7,5 kw pumpuissa on yksi signaalirele. Releen tehdasasetus on Häiriö. Valitse säätötapa (katso kuva 46): Ohjauksella Säätämätön. Huom: Jos pumppu on liitetty tiedonsiirtoväylään, säätötapaa ei voi valita R100:lla. Katso kappale Väyläsignaali. Säädin E-pumpuissa on tehdasasetukset vahvistukselle (K p ) ja integraaliajalle (T i ). Jos tehdasasetus ei kuitenkaan ole optimiasetus, vahvistus ja integraaliaika voidaan muuttaa alla olevalla näytöllä kw pumpuissa on kaksi signaalirelettä. Signaalireleen 1 tehdasasetus on Hälytys ja signaalireleen 2 Varoitus. Toiselta alla olevalta näytöltä voit valita, missä kolmesta tai kuudesta käyttötilanteesta signaalireleen tulee aktivoitua. Valmis Häiriö Käyttö. 0,37-7,5 kw kw kw Vahvistus (K p ) voidaan asettaa välille 0,1-20. Integraaliaika (T i ) voidaan asettaa alueelle 0, s. Asetuksella 3600 s säädin toimii P-säätimenä. Lisäksi säädintä voidaan käyttää myös käänteisenä säätimenä, mikä tarkoittaa että asetuspisteen kasvaessa nopeus alenee. Käänteistä säätöä käytettäessä vahvistus (K p ) on asetettava alueelle 0, Ulkoinen asetuspiste Ulkoisen asetuspistesignaalin tulo voidaan asettaa eri signaalityypeille. Voit valita seuraavista tyypeistä: 0-10 V 0-20 ma 4-20 ma Ei aktiivi. Jos valitaan Ei aktiivi, R100-kaukosäätimellä tai ohjauspaneelista asetettu asetuspiste on voimassa. Valmis Hälytys Käyttö Pumppu käy Varoitus Voitelu. Huom: Häiriö ja Hälytys käsittävät viat, jotka aiheuttavat hälytyksen. Varoitus käsittää viat, jotka aiheuttavat varoituksen. Voitelu koskee vain tätä tapahtumaa. Hälytys- ja varoitustilanteiden väliset erot kuvataan kohdassa Vikailmaisut. Painikkeet pumpussa Ohjauspaneelissa oleville pumpun käyttöpainikkeille ja voidaan valita seuraavat asetukset: Aktiivi Ei aktiivi. Valmis Alarm Käyttö Pumppu käy Varoitus Voitelu. 48

49 TPE, TPED, NKE, NBE Asetuksella Ei aktiivi (lukittu) painikkeet eivät toimi. Jos pumppua ohjataan ulkoisesta ohjausjärjestelmästä, aseta painikkeet tilaan Ei aktiivi. Käyttöalue Pumpun numero Aseta pumpun käyttöalue seuraavasti: Pumpulle voidaan antaa numero välillä Väylätiedonsiirrossa jokaiselle pumpulle on annettava oma numero. Digitaalinen tulo Aseta minimikäyrä maksimikäyrän suhteen alueelle, joka on 12 % sisällä maksimikapasiteetista. Pumpun tehdasasetus on 24 % maksimikapasiteetista. Aseta maksimikäyrä alueelle, joka on 100 %:n alueella maksimikapasiteetista minimikäyrän suhteen. Minimi- ja maksimikäyrien välinen alue on pumpun käyttöalue. H 100 % Maks. käyrä Pumpun digitaalituloa voidaan käyttää eri toiminnoille. Voit valita seuraavista toiminnoista: Min. (min. käyrä) Maks. (maks. käyrä). Valittu toiminto aktivoidaan kytkemällä liittimet 1-9 yhteen. Katso sivu 51 Min.: Kun tulo aktivoidaan, pumppu toimii minimikäyrän mukaan. Maks.: Kun tulo aktivoidaan, pumppu toimii maksimikäyrän mukaan. Min. käyrä 12 % Käyttöalue Q Kuva 55 Minimi- ja maksimikäyrien asetus % maksimikapasiteetista Moottorin laakerien valvonta (vain kw) TM Anturi Moottorin laakerien valvontatoiminnolle voidaan valita asetukset: Anturin asetuksella on merkitystä vain, kun kyseessä on käyttö ohjauksella. Voit valita seuraavista arvoista: Anturin lähtösignaali 0-10 V 0-20 ma 4-20 ma Anturin mittayksikkö: bar, mbar, m, kpa, psi, ft, m³/h, m³/s, l/s, gpm, C, F, % Anturin mittausalue. Aktiivi Ei aktiivi. Kun asetus Aktiivi valitaan, säätimessä oleva laskuri alkaa laskea laakerien käyttötunteja. Katso kappale Moottorin laakerien voitelutilanne (vain kw) sivulla 47. Huom: Laskuri jatkaa laskemista, vaikka toiminto vaihdettaisiin tilaan Ei aktiivi. Tällöin ei kuitenkaan anneta varoitusta, kun on aika voidella laakerit seuraavan kerran. Kun asetus Aktiivi valitaan uudelleen, kertynyttä käyttöaikaa käytetään jälleen seuraavan voiteluajankohdan laskemiseen. 49

50 TPE, TPED, NKE, NBE Moottorin laakerien voitelun/vaihdon vahvistus (vain kw) Asetusten prioriteetti Asetusten prioriteetin määrää kaksi seikkaa: 1. ohjauslähde 2. asetukset. 1. Ohjauslähde Tälle toiminnolle voidaan valita asetukset: Voideltu Vaihdettu Ei tehty. Kun moottorin laakerien valvontatoiminnon asetus on Aktiivi, säädin antaa varoitusilmaisun, kun moottorin laakerit on voideltava tai vaihdettava. Katso kappale Vikailmaisut sivulla 45. Kun moottorin laakerit on voideltu tai vaihdettu, vahvista toimenpide painamalla "OK" yllä esitetyltä näytöltä. Huom: Vaihtoehtoa "Voideltu" ei voi valita vähään aikaan sen jälkeen, kun voitelun suoritus on vahvistettu. Seisontalämmitys (vain kw) Seisontalämmitys-toiminnolle voidaan valita seuraavat arvot: Active Ei aktiivi. Kun toiminto on tilassa Aktiivi, moottorin käämityksiin johdetaan vaihtojännite pumpun seistessä. Tämä varmistaa, että syntyy riittävästi lämpöä, joka estää kosteuden kondensoitumisen moottoriin. Asettaminen PC Tool E-Products -työkaluilla Tietyt erityiset toiminta-asetukset, joita ei voida tehdä R100:lla, vaativat Grundfos PC Tool E-Products -työkalujen käyttöä. Tällaiset asetukset voi suorittaa vain Grundfosin huoltoteknikko tai -asentaja. Kysy lisätietoja paikalliselta Grundfos-edustajalta. Ohjauspaneeli R100 Ulkoiset signaalit (ulkoinen asetuspistesignaali, digitaalitulot jne.). Tietoliikenne toisesta ohjausjärjestelmästä väylän kautta 2. Asetukset Käyttömuoto Seis Käyttömuoto Maks (Maks. käyrä) Käyttömuoto Min (Min. käyrä) Asetuspisteen asetus. E-pumppua voidaan ohjata samanaikaisesti eri ohjauslähteistä ja kaikille ohjauslähteille voidaan määrittää erilaiset asetukset. Sen vuoksi on tarpeen määritellä ohjauslähteille ja asetuksille prioriteettijärjestys. Huom: Jos kaksi tai useampia asetuksia aktivoituu samanaikaisesti, pumppu valitsee sen jolla on korkein prioriteetti. Asetusten prioriteetti ilman väylätiedonsiirtoa Prioriteetti Ohjauspaneeli tai R100 Ulkoiset signaalit 1 Seis 2 Maks. 3 Seis 4 Maks. 5 Min. Min. 6 Asetuspist. asetus Asetuspist. asetus Esimerkki: Jos E-pumppu on asetettu käyttömuodolle Maks. (Maks. taajuus) ulkoisella signaalilla, esimerkiksi digitaalisen tulon kautta, E-pumppu voidaan asettaa pumpun ohjauspaneelista tai R100-kaukosäätimellä ainostaan käyttömuodolle Seis. 50

51 TPE, TPED, NKE, NBE Asetusten prioriteetti väylätiedonsiirrolla Ohjauspaneeli Prioriteetti tai R100 1 Seis 2 Maks. Ulkoiset signaalit Esimerkki: Jos E-pumppu on asetettu toimimaan tietyssä asetuspisteessä väylätiedonsiirron avulla, E-pumpulle voidaan ohjauspaneelista tai R100-kaukosäätimellä asettaa vain käyttömuoto Seis tai Maks. ja ulkoisella signaalilla vain käyttömuoto Seis. Ulkoiset pakko-ohjaussignaalit Pumpuissa on tulot ulkoisille signaaleille seuraavia pakko-ohjaustoimintoja varten: Pumpun käynnistys/pysäytys Digitaalinen toiminto. Väylätiedonsiirto 3 Seis Seis 4 Maks. 5 Min. 6 Asetuspist. asetus Toimintakaavio: Tulo digitaaliselle toiminnolle: H Q H Q H Q Liitäntänavat NC C NO Digitaalinen toiminto (liittimet 1 ja 9) Ryhmä 2 N PE L Ryhmä 3 Normaalikäyttö Min. käyrä Maks. käyrä Käyntiin/seis-tulo Toimintakaavio: Käyntiin/seis-tulo: Käynnistys/pysäytys (liittimet 2 ja 3) H Digitaalinen tulo Digitaalitulolle voidaan R100-kaukosäätimellä valita jokin seuraavista toiminnoista: Normaalikäyttö Min. käyrä Maks. käyrä. H Q Q Normaalikäyttö Seis 0-10 V 0/4-20 ma 4-20 ma 0/1 0/4-20 ma 0-10 V STOP RUN 10K B Y A : Digitaalitulo 9: GND (maa) 8: +24 V 7: Anturien tulo B: RS-485B Y: Suojavaippa A: RS-485A 6: GND (maa) 5: +10 V 4: Asetusarvotulo 3: GND (maa) 2: Käynnistys/ pysäytys Kuva 56 Liitäntänavat - TPE, NKE ja NBE. Ryhmä 1 TM

52 TPE, TPED, NKE, NBE Ulkoinen asetuspistesignaali Asetuspiste voidaan etäasettaa liittämällä analoginen signaalilähetin asetuspistesignaalin tuloon (liitin 4). Asetuspiste Ulkoinen asetuspistesignaali Kuva 57 Todellinen asetuspiste saadaan kertomalla asetuspiste ja ulkoinen asetuspistesignaali keskenään Valitse ulkoinen signaali R100-kaukosäätimellä: 0-10 V, 0-20 ma, 4-20 ma, katso kappale Ulkoinen asetuspiste sivulla 48. Jos R100:lla valitaan toimintatapa säätämätön, mikä tahansa säädin voi ohjata pumppua. Säätömuodossa säädetty asetuspiste voidaan asettaa ulkoisesti alkaen anturi min -arvosta aina pumpusta tai R100:lla asetettuun asetuspisteeseen asti. Todellinen asetuspiste [m] Todellinen asetuspiste 0 10 V 0 20 ma 4 20 ma Anturi maks Todellinen asetuspiste Ohjauspaneelista, R100:lla tai PC Tool E-Products asetettu asetuspiste Anturi min Ulkoinen asetuspistesignaali Kuva 58 Todellisen asetuspisteen ja ulkoisen asetuspistesignaalin suhde säätömuodossa "ohjauksella" Esimerkki: Jos anturi min on 0 m, asetettu asetuspiste on 20 m ja ulkoinen asetuspiste on 80 %, todellinen asetuspiste on seuraava: TM TM Todellinen asetuspiste [m] Kuva 59 Todellisen asetuspisteen ja ulkoisen asetuspistesignaalin suhde avoimen piirin säädössä Väyläsignaali Todellinen asetuspiste 0 10 V 0 20 ma 4 20 ma Anturi maks Pumppu tukee sarjaliikennettä RS-485-tulon kautta. Tietoliikenne tapahtuu Grundfos-väyläprotokollan (GENIbus-protokollan) mukaisesti ja mahdollistaa kytkemisen rakennuksen valvontajärjestelmään tai muuhun ulkoiseen ohjausjärjestelmään. Toimintaparametrit kuten asetuspiste, käyttömuoto jne. voidaan etäasettaa väyläsignaalin avulla. Lisäksi väylätiedonsiirrolla pumpusta saadaan tilatietoja tärkeistä parametreista, kuten säätöparametrin todellinen arvo, ottoteho, vikailmaisut jne. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä Grundfosiin. Huom: Käytettäessä väylätiedonsiirtoa R100-kaukosäätimellä tehtävissä olevien asetusten määrä pienenee. Muut väylästandardit Ohjauspaneelista, R100:lla tai PC Tool E-Products asetettu asetuspiste Anturi min Ulkoinen asetuspistesignaali Grundfos tarjoaa myös muihin väylästandardeihin perustuvia tiedonsiirtoratkaisuja. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä Grundfosiin. TM H tod. = (H aset - H min ) x % ulkoinen asetuspiste + H min = (20 0) x 80 % + 0 = 16 m Säätömuodossa säätämätön asetuspiste voidaan asettaa ulkoisesti alkaen minimikäyrästä aina pumpusta tai R100:lla asetettuun asetuspisteeseen asti. 52

53 TPE, TPED, NKE, NBE Merkkivalot ja signaalirele Pumpun toimintatila ilmaistaan pumpun ohjauspaneelissa ja liitäntäkotelon sisällä olevilla vihreällä ja punaisella merkkivalolla. Katso kuvat 60 ja 61 Vihreä Punainen Vihreä Punainen TM TM Kuva 60 Merkkivalojen sijainti yksivaihepumpuissa Vihreä Punainen Vihreä Punainen Vihreä Punainen TM TM TM Kuva 61 Merkkivalojen sijainti kolmivaihepumpuissa Lisäksi pumpussa on lähtö potentiaalivapaalle signaalille sisäisen releen kautta. Signaalireleen lähtöarvot on esitetty kohdassa Signaalirele sivulla 48 53

54 TPE, TPED, NKE, NBE Merkkivalojen ja signaalireleen toiminnot kuvataan seuraavassa taulukossa: Vika (pun.) Merkkivalot Käynti (vihreä) Vika/hälytys, varoitus ja voitele Signaalirele aktiivinen tilanteessa: Toiminta Valmis Pumppu käynnissä Kuvaus Ei pala Ei pala Syöttöjännite on katkaistuna. C NO NC C NO NC C NO NC C NO NC Ei pala Palaa jatkuvasti Pumppu on toiminnassa C NO NC C NO NC C NO NC C NO NC Ei pala Vilkkuu Pumppu on pysäytetty. C NO NC C NO NC C NO NC C NO NC Palaa jatkuvasti Ei pala Palaa jatkuvasti Palaa jatkuvasti C NO NC C NO NC C NO NC NO NC C NO NC C NO NC C NO NC C NO NC C Pumppu on pysähtynyt ilmaisun Vika/hälytys seurauksena tai käy ilmaisun Varoitus tai Voitele näkyessä. Jos pumppu on pysähtynyt, se yritetään käynnistää uudelleen (pumpun käynnistämiseksi saattaa olla tarpeen kuitata Vika). Pumppu on toiminnassa, mutta se on antanut tai antaa ilmaisun Vika/hälytys, joka sallii pumpun jatkavan toimintaansa, tai pumppu käy ilmaisun Varoitus tai Voitele näkyessä. Jos syy on "anturin signaali alueen ulkopuolella", pumppu jatkaa toimintaansa maksimikäyrän mukaan ja vikailmaisua ei voi kuitata ennen kuin signaali on mittausalueen sisäpuolella. Jos syy on "aset. pisteviesti ulkopuol. mittausalueen", pumppu jatkaa toimintaansa minimikäyrän mukaan ja vikailmaisua ei voi kuitata ennen kuin signaali on mittausalueen sisäpuolella. Palaa jatkuvasti Vilkkuu C NO NC C NO NC C NO NC C NO NC Pumppu on asetettu pysähtymään, mutta se on pysähtynyt Vian seurauksena. Vikailmaisun kuittaus Vikailmaisu voidaan kuitata seuraavasti: Paina lyhyesti tai painiketta pumpussa. Tämä ei muuta pumpun asetuksia. Vikailmaisua ei voi kuitata painikkeella tai, jos painikkeet on lukittu. Katkaise pumpusta virta, kunnes merkkivalot sammuvat. Kytke ulkoinen käynnistys/pysäytystulo pois päältä ja sitten takaisin päälle. Käytä R100-kaukosäädintä, katso kappale Vikailmaisut sivulla 45. Kun R100 kommunikoi pumpun kanssa, punainen merkkivalo vilkkuu nopeasti. Eristysvastus 0,25-7,5 kw Älä mittaa E-pumpun moottorin käämien tai E-pumpuilla varustetun järjestelmän eristysvastusta suurjännitteisellä eristysvastusmittarilla, koska se voi vahingoittaa pumppujen elektroniikkaa kw Älä mittaa E-pumpuilla varustetun järjestelmän eristysvastusta suurjännitteisellä eristysvastusmittarilla, koska se voi vahingoittaa pumppujen elektroniikkaa. Moottorin johtimet voidaan irrottaa yksitellen ja mitata sitten moottorin käämitysten eristysvastus. Lisätietoja Grundfosin tuotteista Tuotekohtaisia datakirjoja on saatavana myös online-tuotevalintaohjelmastamme, WebCAPSista, osoitteessa Katso lisätietoja Web-CAPSista sivulta

55 TPE, TPED sarja 2000 Johdanto Grundfos TPE, TPED sarjan 2000 pumput on varustettu taajuussäädetyllä MGE-moottorilla. Pumpuissa on sisäänrakennettu PI-säädin ja ne on varustettu paine-eroanturilla. TPE, TPED sarjan 2000 pumput GR GR8065 Kuva 62 TPE-sarjan 2000 pumput TPE, TPED sarjan 2000 pumput ovat paine-eroanturilla varustettuja pystyasentoisia yksijaksoisia keskipakopumppuja. Inline-rakenteen ansiosta pumppu voidaan asentaa vaaka- tai pystyasentoiseen 1-putkijärjestelmään, missä imu- ja paineaukot ovat samassa tasossa ja samankokoiset. Tämä mahdollistaa kompaktimman pumppurakenteen ja putkiston. Pumppuja on saatavana useaa kokoa vaadittavan virtaaman ja paineen tuottamiseksi. Kaksoispumppuversio, TPED sarja 2000, on saatavana vain kolmivaiheisella MGE-moottorilla (0,75-22 kw). TPE, TPED sarjan 2000 pumput koostuvat kahdesta pääosasta: Moottorista ja pumppuyksiköstä. Moottori on sisäänrakennetulla taajuusmuuttajalla varustettu, EN-standardien mukaisesti suunniteltu Grundfosin MGE-moottori (0,75-22 kw). Pumppuyksikössä on optimoitu hydrauliikka, yhdetai laippaliitännät, pääty ja muut osat. TPE, TPED sarjan 2000 käyttökohteet TPE, TPED sarjan 2000 pumppuja voidaan käyttää hyvin monenlaisissa pumppujärjestelmissä, joissa pumpun on suorituskyvyltään ja materiaaleiltaan täytettävä erityisvaatimukset. Seuraavassa luetellaan joitakin esimerkkikohteita: Lämmitysjärjestelmät Kylmälaitejärjestelmät Rakennusten jäähdytysjärjestelmät Sekoitussilmukat. 55

56 TPE, TPED sarja 2000 Toimintojen yleiskuvaus E-pumpputyyppi E-pumpun toiminnot TPE, TPED sarja vaiheisella MGE:llä TPE, TPED sarja 2000 kolmivaiheisella MGE:llä 22 kw asti Moottorikoot [kw] 0,25-1,1 0,55-7, Asetukset ohjauspaneelista: Asetuspiste Käynnistys/pysäytys Maks. käyrä Min. käyrä Hälytyksen kuittaus Vakio/suhteellinen paine Näytöt ohjauspaneelissa: Asetuspiste Toiminnan ilmaisu Vikailmaisu Asetukset ohjauspaneelista: Asetuspiste Käynnistys/pysäytys Maks. käyrä Min. käyrä Hälytyksen kuittaus Vakio/suhteellinen paine Näytöt ohjauspaneelissa: Asetuspiste Toiminnan ilmaisu Vikailmaisu Käyttötapa: MIN, MAX, STOP Virtaama, % Ulkoinen ohjaus Asetukset R100-kaukosäätimellä: Asetuspiste Käynnistys/pysäytys Maks. käyrä Min. käyrä Hälytyksen kuittaus Varoituksen kuittaus Digitaalinen tulo Moottorin laakerien valvonta Moottorin laakerien vaihto tai voitelu Seisontalämmitys Vakio/suhteellinen paine, vakiokäyrä Säätimen vakiot Kp, Ti Ulkoinen asetuspistesignaali Signaalirele 1 Signaalirele 2 Painikkeet pumpussa Pumpun numero (väylätietoliikennettä varten) Anturin alue ja signaali Käyttöalue (min./max. nopeus) Saatavana 56

57 TPE, TPED sarja 2000 Lisätoiminnot E-pumpputyyppi E-pumpun toiminnot TPE, TPED sarja vaiheisella MGE:llä TPE, TPED sarja 2000 kolmivaiheisella MGE:llä 22 kw asti Moottorikoot [kw] 0,25-1,1 0,55-7, Näytöt R100-kaukosäätimessä: Asetuspiste Käyttötapa Anturin todellinen arvo Pumpun nopeus Ottoteho Tehonkulutus Käyttötunnit Voitelutilanne (laakerit) Vaihtotilanne (laakerit) Asetukset GENIbusin kautta: Asetuspiste Käynnistys/pysäytys Maks. käyrä Min. käyrä Säädetty/säätämätön Vakio/suhteellinen paine, vakiokäyrä Näytöt GENIbusin kautta:l Asetuspiste Toiminnan ilmaisu Pumpun tila Asetukset ulkoisella signaalilla: Asetuspiste Käynnistys/pysäytys Min./max. käyrä digitaalitulon kautta Näytöt ulkoisella signaalilla: Vikasignaali (rele) Vika, käynti- tai valmiussignaali (rele) Vika, toiminta, valmis, pumppu käynnissä, laakerien voitelu, varoitus, raja ylittynyt 1 & 2 Lisätoiminnot: Kaksoispumpputoiminto Saatavana 57

58 TPE, TPED sarja 2000 Käyttö- ja säätötavat Grundfos E-pumppujen asetukset määritellään ja niitä käytetään valitun käyttö- ja säätötavan mukaisesti. Tilojen yleiskuvaus Käyttötavat Normaali Seis Min. Maks. Säätötavat Säätämätön Säädetty Käyttötapa Kun käyttötavaksi valitaan Normaali, säätötavaksi voidaan valita vakiokäyrä, vakiopaine tai suhteellinen paine. Muut valittavissa olevat käyttötavat ovat Seis, Min. tai Maks. Seis: pumppu on pysäytetty Min.: pumppu toimii miniminopeudellaan Maks.:pumppu toimii maksiminopeudellaan. Kuvassa 63 on kaavio min. ja maks. käyristä. H Kuva 63 Min. ja maks. käyrät Vakiokäyrä Vakiopaine Suht. paine Min. Maks. Maksimikäyrää voidaan käyttää esimerkiksi ilmanpoistoon asennuksen yhteydessä. Min. käyrä voidaan valita silloin, kun tarvitaan minimivirtausta. Vaikka pumpun sähkönsyöttö katkeaisi, tallennettu käyttö- ja säätötavan asetus säilyy muistissa. R100-kaukosäädin tarjoaa lisämahdollisuuksia pumpun asetukseen ja tilatietojen näyttöön, katso kohta Asetus R100-kaukosäätimellä sivulla 62. Q TM Muut käyttötavat TPED-pumput TPED-pumpuissa on mahdollista valita myös seuraavat käyttötavat: Vuorottelukäyttö. Pumput vuorottelevat 24 tunnin välein. Jos käyttöpumppu pysähtyy vian takia, käynnistyy toinen pumppu. Varakäyttö. Toinen pumppu käy jatkuvasti. Toisen pumpun jumittumisen estämiseksi se käynnistetään 10 sekunniksi 24 tunnin välein. Jos käyttöpumppu pysähtyy vian takia, käynnistyy toinen pumppu. Valitse käyttötapa liitäntäkotelossa olevalla valintakytkimellä. Valintakytkin mahdollistaa vaihtamisen käyttömuotojen "vuorottelukäyttö" (vasemmalla) ja "varakäyttö" (oikealla) välillä. Kummassakin liitäntäkotelossa olevat kytkimet on asetettava samaan asentoon. Jos kytkimet ovat eri asennoissa, pumppu toimii "varakäytöllä". Kaksoispumppuja voidaan asettaa ja käyttää samalla tavalla kuin yksittäispumppuja. Käyttöpumppu käyttää asetuspistettään, joka on säädetty joko ohjauspaneelista, R100-kaukosäätimellä tai väylän kautta. Huom: Molemmat pumput on asetettava samaan asetuspisteeseen ja säätötapaan. Jos asetukset ovat erilaiset, säätötapa muuttuu aina kun pumppu vaihtuu. Vaikka pumpun sähkönsyöttö katkeaisi, tallennettu käyttö- ja säätötavan asetus säilyy muistissa. R100-kaukosäädin tarjoaa lisämahdollisuuksia pumpun asetukseen ja tilatietojen näyttöön. Säätötavat Pumppu voidaan asettaa kahdelle ensisijaiselle säätötavalle, eli suhteellinen paine ja vakiopaine. Edelleen, pumppu voidaan asettaa vakiokäyrälle. H HHset aset. H aset. 2 Säädetty käyttö H HHset aset. Säätämätön käyttö Q Q Suhteellinen paine Vakiopaine Vakiokäyrä H Q TM Kuva 64 Säädetty ja säätämätön käyttö Suhteellinen painesäätö: Pumpun nostokorkeus vähenee vedenkäytön pienentyessä ja kasvaa vedenkäytön lisääntyessä, katso kuva

59 TPE, TPED sarja 2000 Vakiopainesäätö: Pumppu ylläpitää vakiopainetta vedentarpeesta riippumatta, katso kuva 64. Vakiokäyräsäätö: Pumppua ei säädetä. Käyrä voidaan asettaa minimi- ja maksimikäyrien välille, katso kuva 64. Pumput on tehtaalla asetettu suhteelliselle paineelle, katso kappale Tehdasasetus sivulla 59. Useimmissa tapauksissa on tämä on optimaalinen säätötapa, joka samalla kuluttaa vähiten energiaa. Säätötavan valintaohje järjestelmätyypin mukaan Järjestelmän tyyppi Suhteellisen suuret painehäviöt kattilan, jäähdyttimen tai lämmönvaihtimen piirissä ja putkistossa. Verrattain pienet painehäviöt kattilan, jäähdyttimen tai lämmönvaihtimen piirissä ja putkistossa. Järjestelmän kuvaus 1. 2-putkiset lämmitysjärjestelmät termostaattiventtiileillä pumpun mitoitusnostokorkeus suurempi kuin 4 metriä hyvin pitkät jakeluputket voimakkaasti kuristetut putkiston tasausventtiilit paine-erosäätimet suuret painehäviöt järjestelmän niissä osissa, joissa virtaa koko vesimäärä (esim. kattila, jäähdytin, lämmönvaihdin ja putkisto ensimmäiseen haaraan asti). 2. Ensiöpiirin pumput järjestelmissä, joissa ensiöpiirin painehäviöt ovat suuret putkiset lämmitystai jäähdytysjärjestelmät termostaattiventtiileillä pumpun mitoitusnostokorkeus pienempi kuin 2 metriä mitoitettu luonnollista kiertoa varten pienet nostokorkeushäviöt järjestelmän niissä osissa, joissa koko vesimäärä virtaa (esim. kattila, jäähdytin, lämmönvaihdin ja putkisto ensimmäiseen haaraan asti) muutettu suurelle menoputken ja paluuputken väliselle lämpötilaerolle (esim. kaukolämpö). 2. Lattialämmitysjärjestelmät termostaattiventtiileillä putkinen lämmitysjärjestelmä termostaattiventtiileillä tai tasausventtiileillä. 4. Ensiöpiirin pumput järjestelmissä, joissa ensiöpiirin painehäviöt ovat pienet. Valitse säätötapa Suhteellinen paine Vakiopaine Tehdasasetus TPE-pumput: Pumput on tehtaalla asetettu suhteelliselle paineelle. Nostokorkeus vastaa 50 % pumpun maksiminostokorkeudesta (katso pumpun tekniset tiedot). Monet järjestelmät toimivat tyydyttävästi tehdasasetuksella, mutta useimmat järjestelmät voidaan optimoida tätä asetusta muuttamalla. Kohdissa KÄYTTÖ-valikko sivulla 64 ja ASENNUS-valikko sivulla 67 tehdasasetus on merkitty lihavoidulla tekstillä kunkin näytön alapuolelle. TPED-pumput: Pumput on tehtaalla asetettu suhteelliselle paineelle ja lisäksi käyttötavalle "vuorottelukäyttö". Nostokorkeus vastaa 50 % pumpun maksiminostokorkeudesta (katso pumpun tekniset tiedot). Monet järjestelmät toimivat tyydyttävästi tehdasasetuksella, mutta useimmat järjestelmät voidaan optimoida tätä asetusta muuttamalla. Kohdissa KÄYTTÖ-valikko sivulla 64 ja ASENNUS-valikko sivulla 67 tehdasasetus on merkitty lihavoidulla tekstillä kunkin näytön alapuolelle. 59

60 TPE, TPED sarja 2000 Asetusten tekeminen ohjauspaneelista, 1-vaihepumput Pumpun ohjauspaneeli, katso kuva 65, sisältää seuraavat painikkeet ja merkkivalot: Painikkeet ja asetuspisteen asetukseen. Valokentät, keltainen, asetuspisteen ilmaisuun. Merkkivalot, vihreä (toiminta) ja punainen (vika) ,9 x H maks. 0,25 x H max. Kuva 67 Pumppu säätötavassa "suhteellinen paine" TM Kuva 65 Ohjauspaneeli, yksivaiheiset pumput, 0,37-1,1 kw 2 TM Vakiopaine Kuva 68 esittää, että valokentät 5 ja 6 ovat aktivoituneet ilmaisemaan haluttua nostokorkeutta 3,4 metriä. Asetusalue on 1/8 (12,5 %) maksiminostokorkeudesta - maksiminostokorkeus. H maks. Pos. Kuvaus 1 Asetuspainikkeet. 2 Merkkivalot toiminnan ja vian ilmaisuun. 3 Valokentät nostokorkeuden ja tehon ilmaisuun. Säätötavan asettaminen Katso toiminnan kuvaus kohdasta Säätötavat sivulla 58. Vaihda säätötapa painamalla kahta asetuspainiketta samanaikaisesti 5 sekunnin ajan. Säätötapa vaihtuu vakiopaineesta suhteelliselle paineelle tai päinvastoin. TM ,125 x H max. Kuva 68 Pumppu säätötavassa "vakiopaine" Asetus maks. käyräkäyttöön Paina jatkuvasti pumpun asettamiseksi maksimikäyrälle (ylin valokenttä vilkkuu). Katso kuva 69. Vaihtaaksesi takaisin paina jatkuvasti, kunnes haluttu nostokorkeus tulee näkyviin. H TM Kuva 66 Säätötavan asettaminen Pumpun nostokorkeuden asettaminen Aseta pumpun nostokorkeus painamalla painiketta tai. Ohjauspaneelin valokentät ilmaisevat asetetun nostokorkeuden (asetuspisteen). Katso seuraavia esimerkkejä. Suhteellinen paine Kuva 67 esittää, että valokentät 5 ja 6 ovat aktivoituneet ilmaisemaan haluttua nostokorkeutta 3,4 metriä maksimivirtaamalla. Asetusalue on 25 % - 90 % maksiminostokorkeudesta. Q Kuva 69 Maks. käyräkäyttö TM

61 TPE, TPED sarja 2000 Asetus min. käyräkäyttöön Paina jatkuvasti pumpun asettamiseksi minimikäyrälle (alin valokenttä vilkkuu). Katso kuva 70. Vaihtaaksesi takaisin paina jatkuvasti, kunnes haluttu nostokorkeus tulee näkyviin. H Säätötavan asettaminen Katso toiminnan kuvaus kohdasta Säätötavat sivulla 58. Vaihda säätötapa painamalla järjestyksessä: vakiopaine, suhteellinen paine,. (pos. 2) seuraavassa Kuva 70 Min. käyräkäyttö Pumpun käynnistys/pysäytys Käynnistä pumppu painamalla jatkuvasti haluttu nostokorkeus tulee näkyviin., kunnes Pysäytä pumppu painamalla jatkuvasti, kunnes kaikki valokentät syttyvät ja vihreä merkkivalo vilkkuu. Asetusten tekeminen ohjauspaneelista, 3-vaihepumput Pumpun ohjauspaneeli sisältää seuraavat painikkeet ja merkkivalot: Painikkeet ja asetuspisteen asetukseen. Valokentät, keltainen, asetuspisteen ilmaisuun. Merkkivalot, vihreä (toiminta) ja punainen (vika). Q TM Kuva 72 Säätötavan asettaminen Pumpun nostokorkeuden asettaminen Aseta pumpun nostokorkeus painamalla painiketta tai. Ohjauspaneelin valokentät ilmaisevat asetetun nostokorkeuden (asetuspisteen). Katso seuraavia esimerkkejä. Suhteellinen paine Kuva 73 esittää, että valokentät 5 ja 6 ovat aktivoituneet ilmaisemaan haluttua nostokorkeutta 3,4 metriä maksimivirtaamalla. Asetusalue on 25 % - 90 % maksiminostokorkeudesta. 0,9 x H maks. TM ,25 x H maks. TM Kuva 73 Pumppu säätötavassa "suhteellinen paine" TM Kuva 71 Ohjauspaneeli, kolmivaiheiset pumput, 0,55-22 kw Pos. Kuvaus 1 ja 2 Asetuspainikkeet. 3 ja 5 4 Valokentät osoittamaan säätötavan (pos. 3) nostokorkeuden, tehon ja käyttötavan (pos. 5). Merkkivalot osoittamaan toiminnan ja vian ulkoisen ohjauksen (EXT). 61

62 TPE, TPED sarja 2000 Vakiopaine Kuva 74 esittää, että valokentät 5 ja 6 ovat aktivoituneet ilmaisemaan haluttua nostokorkeutta 3,4 metriä. Asetusalue on 1/8 (12,5 %) maksiminostokorkeudesta - maksiminostokorkeus. H maks. Pumpun käynnistys/pysäytys Käynnistä pumppu painamalla jatkuvasti haluttu nostokorkeus tulee näkyviin., kunnes Pysäytä pumppu painamalla jatkuvasti, kunnes STOP palaa ja vihreä merkkivalo vilkkuu. Asetus R100-kaukosäätimellä Pumppu on suunniteltu langattomaan tiedonsiirtoon Grundfos R100-kaukosäätimen kanssa. 0,125 x H maks. TM Kuva 74 Pumppu säätötavassa "vakiopaine" Asetus maks. käyräkäyttöön Paina jatkuvasti pumpun asettamiseksi maksimikäyrälle (MAX palaa). Katso kuva 75. Vaihtaaksesi takaisin paina jatkuvasti, kunnes haluttu nostokorkeus tulee näkyviin. H Q Kuva 75 Maks. käyräkäyttö Asetus min. käyräkäyttöön Paina jatkuvasti pumpun asettamiseksi minimikäyrälle (MIN palaa). Katso kuva 76. Vaihtaaksesi takaisin paina jatkuvasti, kunnes haluttu nostokorkeus tulee näkyviin. H TM Kuva 77 R100-kaukosäädin kommunikoi pumpun kanssa infrapunavalolla Tiedonsiirron ajaksi R100-kaukosäädin on suunnattava ohjauspaneelia kohti. Kun R100 kommunikoi pumpun kanssa, punainen merkkivalo vilkkuu nopeasti. Osoita R100:lla ohjauspaneelia, kunnes punainen LED lakkaa vilkkumasta. R100-kaukosäädintä voidaan käyttää pumpun asettamiseen ja tilatietojen näyttöön. Näytöt on jaettu neljään rinnakkaiseen valikkoon, katso kuva 78: 0. YLEISTÄ (katso R100:n käyttöohje) 1. KÄYTTÖ 2. OLOTILA 3. ASENNUS Kunkin näytön kohdalla oleva numero kuvassa 78 viittaa kappaleeseen, jossa kyseinen näyttö selostetaan. TM Q TM Kuva 76 Min. käyräkäyttö 62

63 TPE, TPED sarja YLEISTÄ 1. KÄYTTÖ 2. OLOTILA 3. ASENNUS (1) 1.4 (2) (2) (2) (2) 2.7 (2) (2) (2) 3.9 (2) 3.10 (2) (1) Tämä näyttö koskee vain kolmivaihepumppuja, 0,55-7,5 kw 3.11 (2) (2) Tämä näyttö koskee vain kolmivaihepumppuja, kw Kuva 78 Valikkojen yleiskuvaus 63

64 TPE, TPED sarja 2000 KÄYTTÖ-valikko Tämän valikon ensimmäinen näyttö on: Asetuspiste Asetettu asetuspiste Todellinen asetuspiste Todellinen nostokorkeus Aseta haluttu asetuspiste [m] tällä näytöllä. Säätötavassa suhteellinen paine asetusalue on 1/4-3/4 maksiminostokorkeudesta. Säätötavassa vakiopaine asetusalue on 1/8 maksiminostokorkeudesta - maksiminostokorkeus. Säätötavassa vakiokäyrä asetuspiste asetetaan prosentteina (%) maksimikäyrästä. Käyrä voidaan asettaa minimi- ja maksimikäyrien välille. Valitse yksi seuraavista käyttötavoista: Seis Min. (min. käyrä) Maks. (maks. käyrä). Jos pumppu liitetään ulkoiseen asetuspistesignaaliin, arvo tällä näytöllä on ulkoisen asetuspistesignaalin maksimiarvo Asetuspiste ja ulkoinen signaali Asetuspistettä ei voi asettaa, jos pumppua ohjataan ulkoisilla signaaleilla (Seis, Min. käyrä tai Maks. käyrä). Tällöin R100 antaa varoituksen: Ulkoinen ohjaus! Tarkasta, pysähtyykö pumppu liittimien 2-3 kautta (avoin virtapiiri) tai asettuuko se minimi- tai maksimikäyrälle liittimien 1-3 kautta (suljettu virtapiiri). Asetuspiste ja väylätiedonsiirto Asetuspistettä ei voi asettaa, jos pumppua ohjataan ulkoisesta ohjausjärjestelmästä tai väylätiedonsiirrolla. Tällöin R100 antaa varoituksen: Väyläohjaus! Väylätiedonsiirron ohittamiseksi irrota väyläliitäntä. Käyttötapa Käyttötapa voidaan valita asetuspisteen asetusta muuttamatta. Vikailmaisut E-pumpuissa ilmenevät viat voivat aiheuttaa kahdenlaisen ilmaisun: hälytys tai varoitus. "Hälytys" aktivoi hälytysilmaisun R100-kaukosäätimessä ja saa pumpun muuttamaan käyttötilaansa, useimmiten pumppu pysähtyy. Kuitenkin tietyissä hälytyksen aiheuttavissa vioissa pumppu on asetettu jatkamaan toimintaansa hälytyksestä huolimatta. "Varoitus" aktivoi varoitusilmaisun R100-kaukosäätimessä, mutta pumppu ei muuta käyttö- tai säätötilaansa. Huom: Varoitusta käytetään vain 11 kw ja sitä tehokkaimmissa pumpuissa. Hälytys Hälytystilanteessa hälytyksen syy ilmestyy tälle näytölle. Mahdollisia syitä: Ei hälytysilmaisua Liian korkea moottorilämpö Alijännite Verkkojännitteen epäsymmetria (11-22 kw) Ylijännite Liian monta uudelleenkäynnistystä (vikojen jälkeen) Ylikuormitus Alikuormitus (11-22 kw) Anturin signaali alueen ulkopuolella Asetuspisteviesti ulkopuolella mittausalueen Ulkoinen häiriö Muu häiriö. Jos pumppu on asetettu manuaaliselle uudelleenkäynnistykselle, hälytysilmaisu voidaan kuitata tältä näytöltä, kun vika on poistunut. Valitse yksi seuraavista käyttötavoista: Normaali (käyttö) Seis Min. Maks. 64

65 TPE, TPED sarja 2000 Varoitus (vain kw) Varoitustilanteessa varoituksen syy ilmestyy tälle näytölle. Mahdollisia syitä: Ei varoitusilmaisua Anturin signaali alueen ulkopuolella Voitele moottorin laakerit Vaihda moottorin laakerit Vaihda varistori *) Varoitusilmaisu häviää automaattisesti, kun vika on korjattu. *) Varistori suojaa pumppua verkkojännitteen jännitepiikeiltä. Jos verkkojännitteessä esiintyy transientteja, varistori kuluu ajan mittaan ja se on vaihdettava. Mitä enemmän transientteja esiintyy, sitä nopeammin varistori kuluu. Varistorin vaihdon saa suorittaa vain Grundfosin huoltoteknikko. Vikaloki R100:ssa on lokitoiminto kummallekin vikatyypille, hälytys ja varoitus. Hälytysloki Hälytyslokiin tallentuu viisi viimeisintä hälytysilmaisua. "Hälytys - log 1" näyttää viimeisimmän vian, "Hälytys - log 2" näyttää viimeistä edellisen vian jne. Edellä oleva esimerkki sisältää seuraavat tiedot: hälytysilmaisu Alijännite vikakoodi (73) minuuttimäärä, jonka pumppu on ollut kytkettynä sähköverkkoon vian ilmenemisen jälkeen, 8 min. Varoitusloki (vain kw) Edellä oleva esimerkki sisältää seuraavat tiedot: varoitusilmaisu Voitele moottorin laakerit vikakoodi (240) minuuttimäärä, jonka pumppu on ollut kytkettynä sähköverkkoon vian ilmenemisen jälkeen, 30 min. OLOTILA-valikko Tämän valikon näytöt ovat vain tilanäyttöjä. Arvojen asettaminen tai muuttaminen ei ole mahdollista. Näytetyt arvot ovat arvoja, jotka olivat voimassa, kun viimeisin tiedonsiirto pumpun ja R100-kaukosäätimen välillä tapahtui. Jos haluat päivittää tilatiedon, osoita R100-kaukosäätimellä ohjauspaneelia ja paina "OK". Jos haluat tarkastaa jonkin parametrin arvon, esim. nopeuden, paina jatkuvasti "OK" niin kauan kuin haluat tarkastella kyseistä parametria. Näytetyn arvon toleranssi on esitetty jokaisen näytön alapuolella. Toleranssit esitetään prosentteina parametrien maksimiarvoista. Todellinen asetuspiste Toleranssi: ±2 % Tämä näyttö esittää todellisen asetuspisteen ja ulkoisen asetuspisteen prosentteina minimiarvosta asetettuun arvoon. Käyttötapa Tämä näyttö esittää valitun käyttötavan (Normaali (käyttö), Seis, Min. tai Maks.). Lisäksi näyttö kertoo, mistä käyttötapa on valittu (R100, Pumppu, Bus tai Ulkoinen). Todellinen arvo Varoituslokiin tallentuu viisi viimeisintä varoitusilmaisua. "Varoitus - log 1" näyttää viimeisimmän vian, "Varoitus - log 2" viimeistä edellisen vian. Tämä näyttö esittää pumppuun liitetyn anturin mittaaman todellisen arvon. 65

66 TPE, TPED sarja 2000 Kierrosluku Moottorin laakerien voiteluajankohta (vain kw) Toleranssi: ±5 % Tämä näyttö näyttää pumpun todellisen nopeuden. Ottoteho ja energiankulutus Toleranssi: ±10 % Tämä näyttö esittää todellisen pumpun verkosta ottaman tehon. Yksikkö on W tai kw. Myös pumpun tehonkulutus voidaan lukea tältä näytöltä. Tehonkulutus on pumpun uudesta alkaen laskettu kumulatiivinen arvo eikä sitä voi nollata. Käyttötunnit Tämä näyttö esittää, milloin moottorin laakerit on voideltava. Säädin valvoo pumpun käyttöä ja laskee laakerien voitelukertojen välisen ajan. Jos pumpun käyttö muuttuu, myös laskettu aika seuraavaan voiteluun voi muuttua. Näytöllä esitetään seuraavat arvot: 2 vuodessa 1 vuodessa 6 kuukaudessa 3 kuukaudessa 1 kuukaudessa 1 viikossa Nyt! Moottorin laakerien vaihtoajankohta (vain kw) Kun moottorin laakereiden voitelukertoja on kertynyt säätimeen ennalta asetettu määrä, alla esitetty näyttö korvaa kohdassa kuvatun näytön. Toleranssi: ±2 % Pumpun käyttöaika on kumulatiivinen arvo eikä sitä voi nollata. Moottorin laakerien voitelutilanne (vain kw) Tämä näyttö esittää, kuinka monta kertaa moottorin laakerit on voideltu ja milloin laakerit on vaihdettava. Moottorin laakerien voitelun jälkeen vahvista se ASENNUS-valikossa. Katso Moottorin laakerien voitelun/vaihdon vahvistus (vain kw). Kun voitelu vahvistetaan, luku yllä olevalla näytöllä kasvaa yhdellä. Näyttö esittää, milloin moottorin laakerit on vaihdettava. Säädin valvoo pumpun käyttöä ja laskee laakerien vaihtojen välisen ajan. Näytöllä esitetään seuraavat arvot: 2 vuodessa 1 vuodessa 6 kuukaudessa 3 kuukaudessa 1 kuukaudessa 1 viikossa Nyt! 66

67 TPE, TPED sarja 2000 ASENNUS-valikko Säätötapa kw kw Valitse säätötapa (katso kuva 64): Suht. paine (suhteellinen paine) Vakiopaine (vakiopaine) Vakiokäyrä (vakiokäyrä). Huom: Jos pumppu on liitetty tiedonsiirtoväylään, säätötapaa ei voi valita R100:lla. Ulkoinen asetuspiste Valmis Hälytys Käyttö Pumppu käy Varoitus Voitelu. Valmis Alarm Käyttö Pumppu käy Varoitus Voitelu. Huom: Häiriö ja Hälytys käsittävät viat, jotka aiheuttavat hälytyksen. Varoitus käsittää viat, jotka aiheuttavat varoituksen. Voitelu koskee vain tätä tapahtumaa. Painikkeet pumpussa Ulkoisen asetuspistesignaalin tulo voidaan asettaa eri signaalityypeille. Voit valita seuraavista tyypeistä: 0-10 V 0-20 ma 4-20 ma Ei aktiivi. Jos valitaan Ei aktiivi, R100-kaukosäätimellä tai ohjauspaneelista asetettu asetusarvo on voimassa. Jos jokin signaalityypeistä valitaan, todelliseen asetuspisteeseen vaikuttaa ulkoiseen asetuspistetuloon liitetty signaali. Signaalirele 0,37-7,5 kw pumpuissa on yksi signaalirele. Releen tehdasasetus on Häiriö kw pumpuissa on kaksi signaalirelettä. Signaalireleen 1 tehdasasetus on Hälytys ja signaalireleen 2 Varoitus. Alla olevilta näytöiltä voit valita, missä kolmesta tai kuudesta käyttötilanteesta signaalireleen tulee aktivoitua. Ohjauspaneelissa oleville pumpun käyttöpainikkeille ja voidaan valita seuraavat asetukset: Aktiivi Ei aktiivi. Asetuksella Ei aktiivi (lukittu) painikkeet eivät toimi. Jos pumppua ohjataan ulkoisesta ohjausjärjestelmästä, aseta painikkeet tilaan Ei aktiivi. Pumpun numero Pumpulle voidaan antaa numero välillä Väylätiedonsiirrossa jokaiselle pumpulle on annettava oma numero. 0,55-7,5 kw Valmis Häiriö Käyttö. 67

68 TPE, TPED sarja 2000 Digitaalinen tulo Pumpun digitaalituloa (liitin 1, katso sivu 70) voidaan käyttää eri toiminnoille. Voit valita seuraavista toiminnoista: Min. (min. käyrä) Maks. (maks. käyrä). Valittu toiminto aktivoidaan sulkemalla kosketin liittimien 1 ja 9 välillä (katso sivu 70). Min.: Kun tulo aktivoidaan, pumppu toimii minimikäyrän mukaan. Maks.: Kun tulo aktivoidaan, pumppu toimii maksimikäyrän mukaan. Moottorin laakerien valvonta (vain kw) Moottorin laakerien valvontatoiminnolle voidaan valita asetukset: Aktiivi Ei aktiivi. Kun asetus Aktiivi valitaan, säätimessä oleva laskuri alkaa laskea laakerien käyttötunteja. Huom: Laskuri jatkaa laskemista, vaikka toiminto vaihdettaisiin tilaan Ei aktiivi. Tällöin ei kuitenkaan anneta varoitusta, kun on aika voidella laakerit seuraavan kerran. Kun asetus Aktiivi valitaan uudelleen, kertynyttä käyttöaikaa käytetään jälleen seuraavan voiteluajankohdan laskemiseen. Moottorin laakerien voitelun/vaihdon vahvistus (vain kw) Kun moottorin laakerien valvontatoiminnon asetus on Aktiivi, säädin antaa varoitusilmaisun, kun moottorin laakerit on voideltava tai vaihdettava. Kun moottorin laakerit on voideltu tai vaihdettu, vahvista toimenpide painamalla "OK" yllä esitetyltä näytöltä. Huom: Vaihtoehtoa "Voideltu" ei voi valita vähään aikaan sen jälkeen, kun voitelun suoritus on vahvistettu. Seisontalämmitys (vain kw) Seisontalämmitys-toiminnolle voidaan valita seuraavat arvot: Active Ei aktiivi. Kun asetus Aktiivi valitaan, moottorin käämeihin johdetaan tasajännite. Tämä varmistaa, että syntyy riittävästi lämpöä, joka estää kosteuden kondensoitumisen moottoriin. Asettaminen PC Tool E-Products -työkaluilla Tietyt erityiset toiminta-asetukset, joita ei voida tehdä R100:lla, vaativat Grundfos PC Tool E-Products -työkalujen käyttöä. Tällaiset asetukset voi suorittaa vain Grundfosin huoltoteknikko tai -asentaja. Kysy lisätietoja paikalliselta Grundfos-edustajalta. Asetusten prioriteetti Asetusten prioriteetin määrää kaksi seikkaa: 1. ohjauslähde 2. asetukset. 1. Ohjauslähde Ohjauspaneeli R100 Ulkoiset signaalit (ulkoinen asetuspistesignaali, digitaalitulot jne.). Tietoliikenne toisesta ohjausjärjestelmästä väylän kautta Tälle toiminnolle voidaan valita asetukset: Voideltu Vaihdettu Ei tehty. 2. Asetukset Käyttömuoto Seis Käyttömuoto Maks (Maks. käyrä) Käyttömuoto Min (Min. käyrä) Asetuspisteen asetus. 68

69 TPE, TPED sarja 2000 E-pumppua voidaan ohjata samanaikaisesti eri ohjauslähteistä ja kaikille ohjauslähteille voidaan määrittää erilaiset asetukset. Sen vuoksi on tarpeen määritellä ohjauslähteille ja asetuksille prioriteettijärjestys. Käyntiin/seis-tulo Toimintakaavio: Käyntiin/seis-tulo: Käynnistys/pysäytys (liittimet 2 ja 3) Huom: Jos kaksi tai useampia asetuksia aktivoituu samanaikaisesti, pumppu valitsee sen jolla on korkein prioriteetti. H Q Normaalikäyttö Asetusten prioriteetti ilman väylätiedonsiirtoa Prioriteetti Ohjauspaneeli tai R100 Ulkoiset signaalit 1 Seis 2 Maks. 3 Seis 4 Maks. 5 Min. Min. 6 Asetuspist. asetus Asetuspist. asetus Esimerkki: Jos E-pumppu on asetettu käyttömuodolle Maks. (Maks. taajuus) ulkoisella signaalilla, esimerkiksi digitaalisen tulon kautta, E-pumppu voidaan asettaa pumpun ohjauspaneelista tai R100-kaukosäätimellä ainostaan käyttömuodolle Seis. Digitaalinen tulo Digitaalitulolle voidaan R100-kaukosäätimellä valita jokin seuraavista toiminnoista: Normaalikäyttö Min. käyrä Maks. käyrä. H Toimintakaavio: Tulo digitaaliselle toiminnolle: Digitaalinen toiminto (liittimet 1 ja 9) Q Seis Asetusten prioriteetti väylätiedonsiirrolla Prioriteetti Ohjauspaneeli tai R100 Ulkoiset signaalit Väylätiedonsiirto H Q Normaalikäyttö 1 Seis 2 Maks. 3 Seis Seis H Min. käyrä 4 Maks. 5 Min. Q 6 Asetuspist. asetus Esimerkki: Jos E-pumppu on asetettu toimimaan tietyssä asetuspisteessä väylätiedonsiirron avulla, E-pumpulle voidaan ohjauspaneelista tai R100-kaukosäätimellä asettaa vain käyttömuoto Seis tai Maks. ja ulkoisella signaalilla vain käyttömuoto Seis. H Q Maks. käyrä Ulkoiset pakko-ohjaussignaalit Pumpuissa on tulot ulkoisille signaaleille seuraavia pakko-ohjaustoimintoja varten: Pumpun käynnistys/pysäytys. Digitaalinen toiminto. 69

70 TPE, TPED sarja 2000 Liitäntänavat Todellinen asetuspiste NC C NO Ryhmä 2 N PE L Ryhmä 3 Todellinen asetuspiste [m] 90 % pumpun maksiminostokorkeudesta Ohjauspaneelista, R100:lla tai PC Tool E-products -työkaluilla asetettu asetuspiste 0-10 V 0/4-20 ma 4-20 ma 0/1 0/4-20 ma 0-10 V STOP RUN Kuva 79 Liitännät, TPE sarja K B Y A Ulkoinen asetuspistesignaali Asetuspiste voidaan etäasettaa liittämällä analoginen signaalilähetin asetuspistesignaalin tuloon (liitin 4). Asetuspiste Ulkoinen asetuspistesignaali 1: Digitaalitulo 9: GND (maa) 8: +24 V 7: Anturien tulo B: RS-485B Y: Suojavaippa A: RS-485A 6: GND (maa) 5: +10 V 4: Asetusarvotulo 3: GND (maa) 2: Käynnistys/ pysäytys Todellinen asetuspiste Kuva 80 Todellinen asetuspiste saadaan kertomalla asetuspiste ja ulkoinen asetuspistesignaali keskenään Valitse ulkoinen signaali R100-kaukosäätimellä: 0-10 V, 0-20 ma, 4-20 ma. Säätömuoto "ohjauksella" Jos säätömuoto "ohjauksella" valitaan R100-kaukosäätimellä, seuraavat säätötavat ovat mahdollisia: suhteellinen paine vakiopaine. Säätömuodossa suhteellinen paine asetuspiste voidaan asettaa ulkoisesti välillä 25 % maksiminostokorkeudesta - pumpusta tai R100:lla asetettu asetuspiste, katso kuva 81. Ryhmä 1 TM TM Kuva 81 Todellisen asetuspisteen ja ulkoisen asetuspistesignaalin suhde säätömuodossa suhteellinen paine Esimerkki: Maksiminostokorkeudella 12 metriä, asetuspisteellä 6 metriä ja ulkoisella asetuspisteellä 40 % todellinen asetuspiste on seuraava: H tod. = = (H aset. - 1/4 H maks. ) x % ulk. asetuspiste + 1/4 H maks. = (6 12/4) x 40 % + 12/4 = 4.2 m Säätömuodossa vakiopaine asetuspiste voidaan asettaa ulkoisesti välillä 12,5 % maksiminostokorkeudesta - pumpusta tai R100:lla asetettu asetuspiste, katso kuva 82. Todellinen asetuspiste Kuva 82 Todellisen asetuspisteen ja ulkoisen asetuspistesignaalin suhde säätömuodossa vakiopaine Esimerkki: Maksiminostokorkeudella 12 metriä, asetuspisteellä 6 metriä ja ulkoisella asetuspisteellä 80 % todellinen asetuspiste on seuraava: H tod V 0 20 ma 4 20 ma Todellinen asetuspiste [m] 0 10 V 0 20 ma 4 20 ma 25 % pumpun maksiminostokorke desta Ulkoinen asetuspistesignaali Pumpun maksiminostokorkeus Ohjauspaneelista, R100:lla tai PC Tool E-products -työkaluilla asetettu asetuspiste 12,5 % pumpun maksiminostokorkeudesta Ulkoinen asetuspistesignaali = = (H aset. - 1/8 H maks. ) x % ulk. asetuspiste + 1/8 H maks. = (6 12/8) x 80 % + 12/8 = 5,1 m TM TM

71 TPE, TPED sarja 2000 Säätömuoto "säätämätön" Jos säätömuoto säätämätön, katso ohjaushierarkia kappaleesta Tilojen yleiskuvaus sivulla 58, valitaan R100-kaukosäätimellä, pumppua säädetään vakiokäyrällä ja sitä voidaan ohjata millä tahansa (ulkoisella) säätimellä. Säätömuodossa vakiokäyrä asetuspiste voidaan asettaa ulkoisesti välillä minimikäyrä - pumpusta tai R100:lla asetettu asetuspiste, katso kuva 83. Todellinen asetuspiste [m] Maks. käyrä Ulkoinen asetuspistesignaali Todellinen asetuspiste 0 10 V 0 20 ma 4 20 ma Ohjauspaneelista, R100:lla tai PC Tool E-products -työkaluilla asetettu asetuspiste Min. käyrä TM Kuva 83 Todellisen asetuspisteen ja ulkoisen asetuspistesignaalin suhde säätömuodossa vakiokäyrä Väyläsignaali Pumppu tukee sarjaliikennettä RS-485-tulon kautta. Tietoliikenne tapahtuu Grundfos-väyläprotokollan (GENIbus-protokollan) mukaisesti ja mahdollistaa kytkemisen rakennuksen valvontajärjestelmään tai muuhun ulkoiseen ohjausjärjestelmään. Toimintaparametrit kuten asetuspiste, käyttömuoto jne. voidaan etäasettaa väyläsignaalin avulla. Lisäksi väylätiedonsiirrolla pumpusta saadaan tilatietoja tärkeistä parametreista, kuten säätöparametrin todellinen arvo, ottoteho, vikailmaisut jne. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä Grundfosiin. Huom: Käytettäessä väylätiedonsiirtoa R100-kaukosäätimellä tehtävissä olevien asetusten määrä pienenee. Muut väylästandardit Grundfos tarjoaa myös muihin väylästandardeihin perustuvia tiedonsiirtoratkaisuja. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä Grundfosiin. 71

72 TPE, TPED sarja 2000 Merkkivalot ja signaalirele Pumpun toimintatila ilmaistaan pumpun ohjauspaneelissa ja liitäntäkotelon sisällä olevilla vihreällä ja punaisella merkkivalolla. Katso kuvat 84 ja 85. Vihreä Punainen Vihreä Punainen TM TM Kuva 84 Merkkivalojen sijainti yksivaihepumpuissa Vihreä Punainen Vihreä Punainen Vihreä Punainen TM TM TM Kuva 85 Merkkivalojen sijainti kolmivaihepumpuissa Lisäksi pumpussa on lähtö potentiaalivapaalle signaalille sisäisen releen kautta. 72

73 TPE, TPED sarja 2000 Merkkivalojen ja signaalireleen toiminnot kuvataan seuraavassa taulukossa: Vika (pun.) Merkkivalot Käynti (vihreä) Vika/hälytys, varoitus ja voitele Signaalirele aktiivinen tilanteessa: Toiminta Valmis Pumppu käynnissä Kuvaus Ei pala Ei pala Syöttöjännite on katkaistuna. C NO NC C NO NC C NO NC C NO NC Ei pala Palaa jatkuvasti Pumppu on toiminnassa C NO NC C NO NC C NO NC C NO NC Ei pala Vilkkuu Pumppu on pysäytetty. C NO NC C NO NC C NO NC C NO NC Palaa jatkuvasti Ei pala C NO NC C NO NC C NO NC C NO NC Pumppu on pysähtynyt ilmaisun Vika/hälytys seurauksena tai käy ilmaisun Varoitus tai Voitele näkyessä. Jos pumppu on pysähtynyt, se yritetään käynnistää uudelleen (pumpun käynnistämiseksi saattaa olla tarpeen kuitata Vika). Palaa jatkuvasti Palaa jatkuvasti C NO NC C NO NC C NO NC C NO NC Pumppu on toiminnassa, mutta se on antanut tai antaa ilmaisun Vika/hälytys, joka sallii pumpun jatkavan toimintaansa, tai pumppu käy ilmaisun Varoitus tai Voitele näkyessä. Jos syy on "anturin signaali alueen ulkopuolella", pumppu jatkaa toimintaansa maksimikäyrän mukaan ja vikailmaisua ei voi kuitata ennen kuin signaali on mittausalueen sisäpuolella. Jos syy on "asetuspisteviesti ulkopuolella mittausalueen", pumppu jatkaa toimintaansa minimikäyrän mukaan ja vikailmaisua ei voi kuitata ennen kuin signaali on mittausalueen sisäpuolella. Palaa jatkuvasti Vilkkuu C NO NC C NO NC C NO NC C NO NC Pumppu on asetettu pysähtymään, mutta se on pysähtynyt Vian seurauksena. Vikailmaisun kuittaus Vikailmaisu voidaan kuitata seuraavasti: Paina lyhyesti tai painiketta pumpussa. Tämä ei muuta pumpun asetuksia. Vikailmaisua ei voi kuitata painikkeella tai, jos painikkeet on lukittu. Katkaise pumpusta virta, kunnes merkkivalot sammuvat. Kytke ulkoinen käynnistys/pysäytystulo pois päältä ja sitten takaisin päälle. Käytä R100-kaukosäädintä Kun R100 kommunikoi pumpun kanssa, punainen merkkivalo vilkkuu nopeasti. Eristysvastus 0,25-7,5 kw Älä mittaa E-pumpun moottorin käämien tai E-pumpuilla varustetun järjestelmän eristysvastusta suurjännitteisellä eristysvastusmittarilla, koska se voi vahingoittaa pumppujen elektroniikkaa kw Älä mittaa E-pumpuilla varustetun järjestelmän eristysvastusta suurjännitteisellä eristysvastusmittarilla, koska se voi vahingoittaa pumppujen elektroniikkaa. Moottorin johtimet voidaan irrottaa yksitellen ja mitata sitten moottorin käämitysten eristysvastus. Lisätietoja Grundfosin tuotteista Tuotekohtaisia datakirjoja on saatavana myös online-tuotevalintaohjelmastamme, WebCAPSista, osoitteessa Katso lisätietoja Web-CAPSista sivulta

74 Yksivaiheiset MGE-moottorit Yksivaiheisilla MGE-moottoreilla varustetut E-pumput Grundfos MGE 71 ja MGE 80 -moottorit liitetään yksivaihekytkennällä sähköverkkoon ovat kolmivaiheisia asynkronimoottoreita, jotka täyttävät nykyisten IEC-, DIN- ja VDE-standardien vaatimukset. Moottoreissa on taajuusmuuttaja ja PI-säädin käytetään Grundfos E-pumppujen portaattomaan nopeudensäätöön valmistetaan 4-napaisina tehoalueella 0,25-0,75 kw ja 2-napaisina tehoalueella 0,37-1,1 kw. Kuva 86 Yksivaiheinen MGE-moottori Käyttöjännite 1 x V ± 10 %, 50/60 Hz, PE. 1 x V ± 10 %, 50/60 Hz, PE. Sulakekoko Moottorikoot 0,25-1,1 kw: Maks. 10 A. Vakio- sekä nopeita tai hitaita sulakkeita voidaan käyttää. Vuotovirta Maavuotovirta < 3,5 ma. Vuotovirrat mitataan standardin EN mukaisesti. Tulot/lähdöt Käynnistys/pysäytys Ulkoinen potentiaalivapaa kosketin. Jännite: 5 VDC Virta: < 5 ma. Suojavaipallista kaapelia (0,5-1,5 mm 2 / AWG) on käytettävä. TM Asetuspistesignaalit Potentiometri 0-10 VDC, 10 kω (sisäisellä jännitesyötöllä). Suojavaipallinen kaapeli (poikkipinta-ala min. 0,5 mm 2 ja maks. 1,5 mm 2 ). Maks. kaapelipituus: 100 m. Jännitesignaali 0-10 VDC, R i 50 kω. Toleranssi: +0 %/ 3 % maks. jännitesignaalilla. Suojavaipallinen kaapeli (poikkipinta-ala min. 0,5 mm 2 ja maks. 1,5 mm 2 ). Maks. kaapelipituus: 500 m. Virtasignaali DC 0-20 ma/4-20 ma, R i =175 Ω. Toleranssi: +0 %/ 3 % maksimivirtasignaalilla. Suojavaipallinen kaapeli (poikkipinta-ala min. 0,5 mm 2 ja maks. 1,5 mm 2 ). Maks. kaapelipituus: 500 m. Anturin signaalit Jännitesignaali 0-10 VDC, R i > 50 kω (sisäisellä jännitesyötöllä). Toleranssi: +0 %/ 3 % maks. jännitesignaalilla. Suojavaipallinen kaapeli (poikkipinta-ala min. 0,5 mm 2 ja maks. 1,5 mm 2 ). Maks. kaapelipituus: 500 m. Virtasignaali DC 0-20 ma/4-20 ma, R i =175 Ω. Toleranssi: +0 %/ 3 % maksimivirtasignaalilla. Suojavaipallinen kaapeli (poikkipinta-ala min. 0,5 mm 2 ja maks. 1,5 mm 2 ). Maks. kaapelipituus: 500 m. Sähkönsyöttö anturille: +24 VDC, maks. 40 ma. Signaalilähtö Potentiaalivapaa vaihtokosketin. Koskettimen maksimikuormitus: 250 VAC, 2 A. Koskettimen minimikuormitus: 5 VDC, 10 ma. Suojavaipallinen kaapeli: 0,5-2,5 mm 2. Maks. kaapelipituus: 500 m. Väylätulo Grundfos GENIbus-protokolla, RS ,5-1,5 mm 2 suojavaipallinen 2-johdinkaapeli. Maks. kaapelipituus: 500 m. Digitaalinen tulo Ulkoinen potentiaalivapaa kosketin. Jännite: 5 VDC Virta: < 5 ma. Suojavaipallista kaapelia (0,5-1,5 mm 2 / AWG) on käytettävä. 74

75 Yksivaiheiset MGE-moottorit EMC (sähkömagneettinen yhteensopivuus) Häiriösäteily: Täyttävät standardin EN ensimmäiselle ympäristölle (asuinalueille) määrittelemät raja-arvot, rajoittamaton leviäminen, CISPR11, ryhmä 1, luokka B mukaisesti. Immunity: Täyttää sekä ensimmäistä että toista ympäristöä koskevat standardin EN vaatimukset. Lisätietoja sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta on kohdassa "EMC ja oikea asennus" sivulla 82. Kotelointiluokka Vakiokotelointiluokka: IP 55. Eristysluokka F (IEC 85). Ympäristölämpötila Käytön aikana: Varastoinnin/kuljetuksen aikana: Ilman suhteellinen kosteus Enintään 95 %. 20 C C. 40 C C. Moottorinsuoja Moottori ei tarvitse ulkoista moottorinsuojaa. Moottori on varustettu lämpösuojilla hidasta ylikuormitusta ja jumittumista vastaan (TP 211 IEC 34-11:n mukaisesti). Lisäsuojaus Jos moottori kytketään sähköasennukseen, jossa käytetään vikavirtasuojakytkintä lisäsuojana, vikavirtasuojassa on oltava seuraava symboli: ELCB Huom: Maavuotokatkaisinta valittaessa asennuksen koko sähkölaitteiston kokonaisvuotovirta on otettava huomioon. Pumpun käynnistys/pysäytys Pumpun saa käynnistää ja pysäyttää verkkojännitteellä enintään 4 kertaa tunnissa. Kun pumppu käynnistetään verkkojännitteellä, se käynnistyy noin 5 sekunnin kuluttua. Haluttaessa useampia käynnistyksiä ja pysäytyksiä, pumpun käynnistykseen/pysäytykseen on käytettävä ulkoista käynnistys-/ pysäytystuloa. Kun pumppu käynnistetään/pysäytetään ulkoisella on/offkytkimellä, se käynnistyy välittömästi. Äänenpainetaso Moottori [kw] 0,37 0,55 0,75 1,1 Arvokilpeen merkitty nopeus [min -1 ] Äänenpainetaso [db(a)] < 70 75

76 Yksivaiheiset MGE-moottorit Kytkentäkaavio 1 x V, +/ 10 %, 50/60 Hz Ulkoinen kytkin NC C NO Ryhmä 2 N PE L Ryhmä 3 N L PE ELC Maks. 10 A N PE L TM Kuva 87 Kytkentäkaavio, 1-vaiheiset MGE-moottorit Muut liitännät Käynnistykseen ja pysäytykseen käytettävien ulkoisten potentiaalivapaiden koskettimien ja digitaalisen toiminnon, ulkoisen asetuspistesignaalin, anturisignaalin, GENIbus- ja relesignaalin liitännät käyvät ilmi kuvasta 88. Huom: Jos ulkoista on/off-kytkintä ei liitetä, oikosulje liittimet 2 ja 3 lyhyellä johtimella. Huom: Varotoimenpiteenä seuraaviin liitinryhmiin kytkettävät johtimet on erotettava toisistaan vahvistetulla eristyksellä koko pituudeltaan: Ryhmä 1: Tulot (ulkoinen päälle/pois, digitaalinen toiminto, asetuspiste- ja anturisignaalit, liittimet 1-9 ja väyläliitäntä, liittimet B, Y, A). Kaikki tulot (ryhmä 1) on sisäisesti erotettu verkkojännitteisistä osista vahvistetulla eristyksellä ja galvaanisesti muista virtapiireistä. Kaikkia ohjausliittimiä syötetään suojajännitteellä (PELV) sähköiskuilta suojaamiseksi. Ryhmä 2: Lähtöliitäntä (relesignaali, liittimet NC, C, NO). Lähtö (ryhmä 2) on galvaanisesti erotettu muista virtapiireistä. Siksi syöttöjännite tai erikoismatala suojajännite voidaan kytkeä lähtöön halutulla tavalla. Ryhmä 3: Syöttöjännite (liittimet N, PE, L). Galvaanisen erotuksen on täytettävä vahvistettua eristystä koskevat vaatimukset, mukaan lukien standardissa EN määritellyt pintapurkausvälit ja välimatkat. Ryhmä 4: Tiedonsiirtokaapeli (8-nastainen koiraspistoke) - vain TPED Tiedonsiirtokaapeli kytketään pistokkeeseen ryhmässä 4. Kaapeli mahdollistaa tiedonsiirron kahden pumpun välillä, olipa kytkettynä yksi tai kaksi paineanturia. Valintakytkin ryhmässä 4 mahdollistaa vaihtamisen käyttömuotojen "vuorottelukäyttö" ja "varakäyttö" välillä. 0/1 STOP RUN 10K Kuva 88 Liitäntänavat Ryhmä V 0/4-20 ma 4-20 ma 0/4-20 ma 0-10 V 0-10 V 0/4-20 ma 4-20 ma 0/1 B Y A 0/4-20 ma 0-10 V STOP RUN 10K B Y A NC C NO : Digitaalitulo 9: GND (maa) 8: +24 V 7: Anturien tulo B: RS-485B Y: Suojavaippa A: RS-485A 6: GND (maa) 5: +10 V 4: Asetusarvotulo 3: GND (maa) 2: Käynnistys/ pysäytys Ryhmä 2 NPE L 1: Digitaalitulo 9: GND (maa) 8: +24 V 7: Anturien tulo B: RS-485B Y: Suojavaippa A: RS-485A Ryhmä 3 6: GND (maa) 5: +10 V 4: Asetusarvotulo 3: GND (maa) 2: Käynnistys/pysäytys Ryhmä 1 TM Ryhmä 1 TM Kuva 89 Liitännät, TPED sarja

77 Kolmivaiheiset MGE-moottorit Kolmivaiheisilla MGE-moottoreilla varustetut E-pumput Grundfos MGE 90, MGE 100, MGE 112 ja MGE moottorit liitetään kolmivaihekytkennällä sähköverkkoon ovat kolmivaiheisia asynkronimoottoreita, jotka täyttävät nykyisten IEC-, DIN- ja VDE-standardien vaatimukset. Moottoreissa on taajuusmuuttaja ja PIsäädin käytetään Grundfos E-pumppujen portaattomaan nopeudensäätöön valmistetaan 4-napaisina tehoalueella 0,55-18,5 kw ja 2-napaisina tehoalueella 0,75-22 kw. Kuva 90 Kolmivaiheinen MGE-moottori Käyttöjännite 3 x V ± 10 %, 50/60 Hz, PE. Sulakekoko Moottorikoko [kw] Maks. sulake [A] 0,55-5,5 16 7, , , Vakio- sekä nopeita tai hitaita sulakkeita voidaan käyttää. Vuotovirta Moottorikoko [kw] Vuotovirta [ma] 0,55-3,0 < 3,5 4,0-5,5 < kw, min -1 7,5 < >10 Vuotovirrat mitataan standardin EN mukaisesti 0,55-7,5 kw moottoreissa ja EN mukaisesti kw moottoreissa. GR8275 Tulot/lähdöt Käynnistys/pysäytys Ulkoinen potentiaalivapaa kosketin. Jännite: 5 VDC Virta: < 5 ma. Suojavaipallinen kaapeli (0,5-1,5 mm 2 / AWG). Digitaalinen tulo Ulkoinen potentiaalivapaa kosketin. Jännite: 5 VDC Virta: < 5 ma Suojavaipallinen kaapeli (0,5-1,5 mm 2 / AWG). Asetuspistesignaalit Potentiometri 0-10 VDC, 10 kω (sisäisellä jännitesyötöllä). Suojavaipallinen kaapeli (0,5-1,5 mm 2 / AWG). Maks. kaapelipituus: 100 m. Jännitesignaali 0-10 VDC, R i > 50 kω. Toleranssi: +0 %/ 3 % maks. jännitesignaalilla. Suojavaipallinen kaapeli (0,5-1,5 mm 2 / AWG). Maks. kaapelipituus: 500 m. Virtasignaali DC 0-20 ma/4-20 ma, R i =175 Ω. Toleranssi: +0 %/ 3 % maksimivirtasignaalilla. Suojavaipallinen kaapeli (0,5-1,5 mm 2 / AWG). Maks. kaapelipituus: 500 m. Anturin signaalit Jännitesignaali 0-10 VDC, R i > 50 kω (sisäisellä jännitesyötöllä). Toleranssi: +0 %/ 3 % maks. jännitesignaalilla. Suojavaipallinen kaapeli (0,5-1,5 mm 2 / AWG). Maks. kaapelipituus: 500 m. Virtasignaali DC 0-20 ma/4-20 ma, R i =175 Ω. Toleranssi: +0 %/ 3 % maksimivirtasignaalilla. Suojavaipallinen kaapeli (0,5-1,5 mm 2 / AWG). Maks. kaapelipituus: 500 m. Sähkönsyöttö anturille +24 VDC, maks. 40 ma. Signaalilähtö Potentiaalivapaa vaihtokosketin. Koskettimen maks. kuormitus: 250 VAC, 2 A Koskettimen min. kuormitus: 5 VDC, 10 ma Suojavaipallinen kaapeli, 0,5-1,5 mm 2 / AWG. Maks. kaapelipituus: 500 m. 77

78 Kolmivaiheiset MGE-moottorit Väylätulo Grundfos GENIbus-protokolla, RS-485 Suojavaipallinen kaapeli (0,5-1,5 mm 2 / AWG). Maks. kaapelipituus: 500 m. EMC (sähkömagneettinen yhteensopivuus EN mukaisesti) Moottori [kw] 0,55 Häiriösäteily/häiriönsieto 0,75 1,1 1,5 2,2 3,0 4,0 5,5 7,5 11 Häiriösäteily: 15 18,5 22 Häiriösäteily: Moottorit voidaan asentaa asuinalueille (ensimmäinen ympäristö), rajoittamaton leviäminen, CISPR11, ryhmä 1, luokka B mukaisesti. Häiriönsieto: Moottorit täyttävät sekä ensimmäisen että toisen ympäristön vaatimukset. Moottorit kuuluvat luokkaan C3 CISPR11, ryhmä 2, luokka A mukaisesti ja ne voidaan asentaa teollisuusalueille (toinen ympäristö). Varustettuna ulkoisella Grundfosin EMC-suotimella moottorit kuuluvat luokkaan C2 CISPR11, ryhmä 1, luokka A mukaisesti, jolloin ne saadaan asentaa asuinalueille (ensimmäinen ympäristö). Huom: Jos moottorit asennetaan asuinalueille, lisätoimenpiteet saattavat olla tarpeen radiohäiriöiden estämiseksi. Häiriönsieto: Moottorit täyttävät sekä ensimmäisen että toisen ympäristön vaatimukset. Lisätietoja sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta on kohdassa "EMC ja oikea asennus" sivulla 82. Kotelointiluokka Vakio: IP 55 (IEC34-5). Eristysluokka F (IEC 85). Ympäristölämpötila Käytön aikana: 20 C C Varastoinnin/kuljetuksen aikana: 0,25-7,5 kw: 40 C C kw: 25 C C Ilman suhteellinen kosteus Enintään 95 %. Äänenpainetaso Moottori [kw] 0,55 0,75 1,1 1,5 2,2 3,0 4,0 5,5 7, ,5 22 Arvokilpeen merkitty nopeus [min -1 ] Äänenpainetaso [db(a)]

79 Kolmivaiheiset MGE-moottorit Moottorinsuoja Moottori ei tarvitse ulkoista moottorinsuojaa. Moottori on varustettu lämpösuojilla hidasta ylikuormitusta ja jumittumista vastaan (TP 211 IEC 34-11:n mukaisesti). Lisäsuojaus Jos moottori kytketään sähköasennukseen, jossa käytetään vikavirtasuojakytkintä lisäsuojana, vikavirtasuojan on oltava seuraavaa tyyppiä: joka pystyy käsittelemään vuotovirrat ja estämään nopeasykkeiset vuotovirrat. joka laukeaa vaihtovirta-vikavirtojen ja tasavirtakomponentteja sisältävien vikavirtojen, ts. sykkivien tasavirtojen ja normaalien tasavirtavikavirtojen, ilmetessä. Näissä pumpuissa on käytettävä vikavirtasuojakytkintä tyyppi B. Suojakytkimen tulee olla merkitty seuraavalla symbolilla: Huom: Maavuotokatkaisinta valittaessa asennuksen koko sähkölaitteiston kokonaisvuotovirta on otettava huomioon. Pumpun käynnistys/pysäytys Pumpun saa käynnistää ja pysäyttää verkkojännitteellä enintään 4 kertaa tunnissa. Kun pumppu käynnistetään verkkojännitteellä, se käynnistyy noin 5 sekunnin kuluttua. Haluttaessa useampia käynnistyksiä ja pysäytyksiä, pumpun käynnistykseen/pysäytykseen on käytettävä ulkoista käynnistys-/ pysäytystuloa. Kun pumppu käynnistetään/pysäytetään ulkoisella on/ off-kytkimellä, se käynnistyy välittömästi. Kytkentäkaavio, 0,75-7,5 kw 3 x V, +/ 10 %, 50/60 Hz L1 L2 L3 PE ELCB ELCB Ulkoinen kytkin Maks. 16/32 A L1 L2 L3 TM Muut liitännät Käynnistykseen ja pysäytykseen käytettävien ulkoisten potentiaalivapaiden koskettimien ja digitaalisen toiminnon, ulkoisen asetuspistesignaalin, anturisignaalin, GENIbus- ja relesignaalin liitännät käyvät ilmi kuvasta 92. Huom: Jos ulkoista on/off-kytkintä ei liitetä, oikosulje liittimet 2 ja 3 lyhyellä johtimella. Huom: Varotoimenpiteenä seuraaviin liitinryhmiin kytkettävät johtimet on erotettava toisistaan vahvistetulla eristyksellä koko pituudeltaan: Ryhmä 1: Tulot (ulkoinen päälle/pois, digitaalinen toiminto, asetuspiste- ja anturisignaalit, liittimet 1-9 ja väyläliitäntä, liittimet B, Y, A). Kaikki tulot (ryhmä 1) on sisäisesti erotettu verkkojännitteisistä osista vahvistetulla eristyksellä ja galvaanisesti muista virtapiireistä. Kaikkia ohjausliittimiä syötetään suojajännitteellä (PELV) sähköiskuilta suojaamiseksi. Ryhmä 2: Lähtöliitäntä (relesignaali, liittimet NC, C, NO). Lähtö (ryhmä 2) on galvaanisesti erotettu muista virtapiireistä. Siksi enintään 250 V syöttöjännite tai erikoismatala suojajännite voidaan kytkeä lähtöön halutulla tavalla. Ryhmä 3: Syöttöjännite (liittimet L1, L2, L3, PE). Galvaanisen erotuksen on täytettävä vahvistettua eristystä koskevat vaatimukset, mukaan lukien standardissa EN määritellyt pintapurkausvälit ja välimatkat. Ryhmä 4: Tiedonsiirtokaapeli (8-nastainen koiraspistoke) - vain TPED Tiedonsiirtokaapeli kytketään pistokkeeseen ryhmässä 4. Kaapeli mahdollistaa tiedonsiirron kahden pumpun välillä, olipa kytkettynä yksi tai kaksi paineanturia. Valintakytkin ryhmässä 4 mahdollistaa vaihtamisen käyttömuotojen "vuorottelukäyttö" ja "varakäyttö" välillä. Kuva 91 Kytkentäkaavio, 3-vaiheiset MGE-moottorit, 0,75-7,5 kw 79

80 Kolmivaiheiset MGE-moottorit Kytkentäkaavio, kw NC C NO Ryhmä 2 L1 L2 L3 Ryhmä 3 3 x V, +/ 10 %, 50/60 Hz Ulkoinen kytkin Maks. 26/51 A L1 L2 L3 PE ELCB L1 L2 L3 TM Ryhmä V 0/4-20 ma 4-20 ma 1/0 0/4-20 ma 0-10 V B Y A STOP RUN 10K Kuva 92 Liitäntänavat NC C NO Ryhmä 2 1: Digitaalitulo 9: GND (maa) 8: +24 V 7: Anturien tulo B: RS-485B Y: Suojavaippa A: RS-485A 6: GND (maa) 5: +10 V 4: Asetusarvotulo 3: GND (maa) 2: Käynnistys/ pysäytys L1 L2 L3 Ryhmä 3 Ryhmä 1 TM Kuva 94 Kytkentäkaavio, 3-vaiheiset MGE-moottorit, kw Muut liitännät Varotoimenpiteenä seuraaviin liitinryhmiin kytkettävät johtimet on erotettava toisistaan vahvistetulla eristyksellä koko pituudeltaan: Ryhmä 1: Tuloliitännät käynnistys/pysäytys liittimet 2 ja 3 digitaalinen tulo liittimet 1 ja 9 asetuspistetulo liittimet 4, 5 ja 6 anturitulo liittimet 7 ja 8 GENIbus liittimet B, Y ja A Kaikki tulot (ryhmä 1) on sisäisesti erotettu verkkojännitteisistä osista vahvistetulla eristyksellä ja galvaanisesti muista virtapiireistä. Kaikkia ohjausliittimiä syötetään suojajännitteellä (PELV) sähköiskuilta suojaamiseksi. Ryhmä 2: Lähtöliitäntä (relesignaali, liittimet NC, C, NO). Lähtö (ryhmä 2) on galvaanisesti erotettu muista virtapiireistä. Siksi syöttöjännite tai erikoismatala suojajännite voidaan kytkeä lähtöön halutulla tavalla. Ryhmä 3: Syöttöjännite (liittimet L1, L2, L3). Galvaanisen erotuksen on täytettävä vahvistettua eristystä koskevat vaatimukset, mukaan lukien standardissa EN määritellyt pintapurkausvälit ja välimatkat V 0/4-20 ma 4-20 ma 0/1 B Y A 0/4-20 ma 0-10 V STOP RUN 10K : Digitaalitulo 9: GND (maa) 8: +24 V 7: Anturien tulo B: RS-485B Y: Suojavaippa A: RS-485A 6: GND (maa) 5: +10 V 4: Asetusarvotulo 3: GND (maa) 2: Käynnistys/ pysäytys Ryhmä 1 TM Ryhmä 4: Tiedonsiirtokaapeli (8-nastainen koiraspistoke) - vain TPED Tiedonsiirtokaapeli kytketään pistokkeeseen ryhmässä 4. Kaapeli mahdollistaa tiedonsiirron kahden pumpun välillä, olipa kytkettynä yksi tai kaksi paineanturia. Valintakytkin ryhmässä 4 mahdollistaa vaihtamisen käyttömuotojen "vuorottelukäyttö" ja "varakäyttö" välillä. Kuva 93 Liitännät - TPED sarja

81 Kolmivaiheiset MGE-moottorit Ryhmä 3 Ryhmä 2 1: Digitaalitulo 9: GND (maa) 8: +24 V 7: Anturien tulo B: RS-485B Y: Suojavaippa A: RS-485A 6: GND (maa) 5: +10 V 4: Asetusarvotulo 3: GND (maa) 2: Käynnistys/ pysäytys Ryhmä 1 TM Kuva 95 Liitäntänavat Ryhmä 4 Ryhmä 3 Ryhmä 2 1: Digitaalitulo 9: GND (maa) 8: +24 V 7: Anturien tulo B: RS-485B Y: Suojavaippa A: RS-485A 6: GND (maa) 5: +10 V 4: Asetusarvotulo 3: GND (maa) 2: Käynnistys/ pysäytys Ryhmä 1 TM Kuva 96 Liitännät, TPED sarja

82 EMC EMC ja oikea asennus Yleistietoja Sähköisten ja elektronisten ohjauslaitteiden ja muiden elektronisten laitteiden, ohjelmoitavien logiikoiden ja tietokoneiden kasvava käyttö kaikilla aloilla edellyttää, että näiden tuotteiden on täytettävä sähkömagneettista yhteensopivuutta (EMC) koskevien standardien vaatimukset. Laitteet on asennettava vaatimusten mukaisesti. Tässä luvussa käsitellään näitä kysymyksiä. Mitä on EMC? Sähkömagneettisella yhteensopivuudella tarkoitetaan sähköisen tai elektronisen laitteen kykyä toimia tyydyttävästi sähkömagneettisessa ympäristössään aiheuttamatta itse kohtuuttomia sähkömagneettisia häiriöitä millekään muulle samassa ympäristössä olevalle laitteelle. EMC jaetaan yleensä häiriösäteilyyn ja häiriönsietoon. Häiriösäteily Häiriösäteilyllä tarkoitetaan laitteen sen käytön aikana synnyttämiä sähköisiä tai sähkömagneettisia häiriöitä, jotka voivat heikentää muiden laitteiden toimintaa tai häiritä tietoliikennettä, mukaan lukien radio- ja televisiolähetyksiä. Häiriönsieto Häiriönsiedolla tarkoitetaan laitteen kykyä toimia sähköisistä tai sähkömagneettisista häiriöistä huolimatta. Tällaisia ovat esimerkiksi kontaktorien aiheuttamat kipinähäiriöt ja erilaisten lähettimien, matkapuhelimien jne. aiheuttamat korkeataajuiset häiriöt. E-pumput ja EMC Kaikissa Grundfos E-pumpuissa on CE-merkki ja C-logo, jotka osoittavat että on suunniteltu täyttämään Euroopan unionin EMC-direktiivin sekä Australian/ Uuden-Seelannin vaatimukset. EMC ja CE Kaikki E-pumput täyttävät EMC-direktiivin 89/336/ETY vaatimukset ja ne on testattu standardin EN mukaisesti. Kaikkien E-pumppujen verkkoliitäntä on varustettu radiohäiriösuodattimella ja varistoreilla elektroniikan suojaamiseksi sähköverkon kautta tulevilta jännitepiikeiltä ja muilta häiriöiltä (häiriönsieto). Samalla suodatin rajoittaa E-pumpun sähköverkkoon synnyttämiä sähköisiä ja sähkömagneettisia häiriöitä (häiriösäteily). Kaikki muutkin elektroniikkayksikön tulot on suojattu jännitepiikeiltä ja häiriöitä, jotka voisivat vahingoittaa laitetta tai häiritä sen toimintaa. Lisäksi pumppujen mekaaniset ja elektroniset komponentit on suunniteltu siten, että ne kestävät riittävän hyvin ympäristöstä säteileviä sähkömagneettisia häiriöitä. E-pumput on testattu käyttäen standardissa EN määriteltyjä raja-arvoja. Mihin E-pumppu voidaan asentaa? Kaikkia MGE-moottorilla varustettuja E-pumppuja voidaan käyttää sekä asuinalueilla (ensimmäinen ympäristö) että teollisuusalueilla (toinen ympäristö) ilman rajoituksia. Mitä ensimmäisellä ja toisella ympäristöllä tarkoitetaan? Ensimmäinen ympäristö (asuinalueet) sisältää kiinteistöt, jotka on suoraan liitetty pienjännitteiseen, esimerkiksi asuinrakennuksia syöttävään sähköverkkoon. Toinen ympäristö (teollisuusalueet) sisältää kiinteistöt, joita ei ole liitetty pienjännitteiseen, esimerkiksi asuinrakennuksia syöttävään sähköverkkoon. Sähkömagneettisten häiriöiden tason voidaan odottaa olevan huomattavasti korkeampi kuin ensimmäisessä ympäristössä. EMC ja C-logo Kaikki C-logolla varustetut E-pumput täyttävät Australiassa ja Uudessa-Seelannissa voimassa olevat EMC-vaatimukset. C-logon mukainen hyväksyntä perustuu EN-standardeihin, minkä vuoksi pumput testataan eurooppalaisen standardin EN mukaisesti. Vain MGE-moottoreilla varustetut E-pumput on varustettu C-logolla. C-logo kattaa vain häiriösäteilyn. EMC ja oikea asennus CE-merkillä ja C-logolla varustetut E-pumput täyttävät ja ne on testattu tiettyjen EMC-vaatimuksen mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että E-pumput kestävät kaikkia häiriölähteitä, joille ne voivat käytännössä altistua. Joissakin tapauksissa häiriötaso voi ylittää häiriötason, jolle tuote on suunniteltu ja testattu. Ongelmaton käyttö sähkömagneettisia häiriöitä sisältävässä ympäristössä edellyttää myös, että E-pumppu asennetaan oikein. Seuraavassa kuvataan E-pumpun oikea asennus. 82

83 EMC MGE-moottorin liitäntä sähköverkkoon Käytäntö osoittaa, että liitäntäkotelon sisään jätetään usein suuria kaapelisilmukoita "varalle". Tämä voi luonnollisesti olla käytännöllistä, mutta EMC:n kannalta se on huono ratkaisu, koska tällaiset kaapelisilmukat toimivat antenneina liitäntäkotelon sisällä. EMC-ongelmien välttämiseksi sähkökaapelin ja yksittäisten johtimien on oltava mahdollisimmat lyhyet E-pumpun liitäntäkotelossa. Tarvittava varakaapeli on sijoitettava E-pumpun ulkopuolelle. Anturin ja laitteiden liitäntä pienjännitetuloihin Kaikki liitännät ohjaustuloihin (liittimet 1-9) on tehtävä suojavaipallisilla kaapeleilla. Tehokkaan EMC-suojauksen aikaansaamiseksi kaapelin suojavaippa on maadoitettava runkoon molemmista päistään ja sen oltava katkeamaton molempien liitäntäkohtien välillä. Suojavaippa on tärkeää maadoittaa runkoon mahdollisimman suoraan, esim. metallisilla kaapelikiinnikkeillä siten, että suojavaippa kytkeytyy koko ympärysmitaltaan, katso kuva 97. GENIbus-signaalin liitäntä, A-Y-B a) Uusasennukset Väyläsignaalin liitäntä on tehtävä suojatulla 3-johdinkaapelilla. A 1 2 Y 3 B Kuva 98 Liitäntä suojatulla 3-johdinkaapelilla metallinen kaapelikiinnike molemmissa päissä Jos E-pumppu liitetään elektroniseen yksikköön, ohjauspaneeliin jne. ja käytettävä kaapelikiinnike on samanlainen kuin E-pumpussa, kaapelin suojavaippa on liitettävä tähän kiinnikkeeseen, katso kuva 98. Jos elektronisessa yksikössä tai paneelissa ei ole kuvan 99 mukaista kaapelikiinnikettä, kaapelin suojavaippa jätetään liittämättä tässä päässä E-pumppu A Y B TM Hyvän kaapelikiinnikkeen ja maadoituskohdan välisen liitännän varmistamiseksi maali ja muu pintakäsittely on poistettava metallipinnoista. A Y B A 2 Y 3 B E-pumppu TM Kuva 97 Kaapelikiinnikkeiden asennus Kaapelin suojavaipan kiertäminen tiukalle "hännälle" (useita senttimetrejä) ennen liitäntäkohtaa on erittäin huono liitostapa, ja se voi tuhota koko suojavaikutuksen. Signaalireleen liitäntä E-pumppuihin Releen liitäntä (liittimet NC, C, NO) on tehtävä suojavaipallisella kaapelilla. Edellyttäen, että käytettävä jännite on pienjännite, relesignaali voidaan yhdistää muihin ohjaussignaaleihin. Muussa tapauksessa on käytettävä erillistä kaapelia. TM Kuva 99 Liitäntä suojatulla 3-johdinkaapelilla metallinen kaapelikiinnike vain E-pumpun päässä b) Olemassa olevan pumpun vaihto Jos olemassa olevassa pumpussa käytetään suojattua 2-johdinkaapelia, se on liitettävä kuvan 100 mukaisesti. Varmista, että suojavaipan kierretty osuus on mahdollisimman lyhyt. A Y B A Y 2 B E-pumppu Kuva 100 Liitäntä suojatulla 2-johdinkaapelilla Jos olemassa olevassa laitteistossa käytetään suojattua 3-johdinkaapelia, noudata kohdassa a) Uusasennukset annettuja ohjeita. TM

84 EMC Ohjauspaneelin liitännät Ohjauspaneelit sisältävät usein kontaktoreja, releitä ja magneettiventtiilejä pneumatiikalle sekä muita sähkömagneettisia komponentteja. Nämä komponentit ja niihin menevät ja niistä tulevat kaapelit ovat mahdollisia häiriölähteitä, minkä vuoksi ne on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava erilleen samassa paneelissa olevista elektronisista osista. Etäisyyden niistä elektronisiin osiin tulisi olla mahdollisimman suuri ja komponentit tulee suojata niiden vaikutukselta. b) Ohjauskaapelin jatkaminen Jos suojattua ohjauskaapelia on jatkettava, se on tehtävä huolellisesti. Kuten kuvasta 102 voidaan nähdä, molempien kaapelien päät kiinnitetään kaapelikiinnikkeillä yhteiseen takalevyyn ja suojaamattomat kaapelinpäät ovat mahdollisimman lyhyet. Elektroniikan ja kontaktorien kaapelit on sijoitettava kaapelikouruissa erilleen. Takalevy Ohjauspaneelit on usein tehty metallista ja/tai niissä on metallinen takalevy. Sen vuoksi kaikki kaapelien suojavaipat voidaan yleensä liittää kaapelikiinnikkeillä tähän takalevyyn. Kun asennat kaapelikiinnikkeitä, varmista niiden hyvä sähköinen kosketus metalliseen takalevyyn. Poista maali ja muu pintakäsittely liitäntäkohdista. E-pumpun ja ohjauspaneelin välinen ohjaussignaali a) Yhtenäinen ohjauskaapeli Yhtenäinen, katkeamaton liitäntä E-pumpusta ohjauspaneeliin on aina suositeltava ratkaisu. Poista eriste kaapelista paneeliin sisäänviennin jälkeen ja liitä kaapelin suojavaippa kaapelikiinnikkeellä takalevyyn, katso kuva 101. Takalevy Elektroniikkayksikkö Kaapelin suojavaippa kiinnikkeellä takalevyyn TM Kuva 102 Ohjauskaapelin jatkaminen Etäisyyden kaapelin jatkoskohdasta kontaktoreihin ja päävirtajohtimiin on oltava mahdollisimman suuri. Muita liitäntää koskevia vaatimuksia Suojaamattomien kaapeliosuuksien on oltava parikierrettyä kaapelia ja mahdollisimman lyhyitä. Sähköä johtamattomat paneelit Ohjauspaneelit, joita ei ole valmistettu metallista ja joissa ei ole metallista takalevyä, ovat epäedullisia sähkömagneettisen yhteensopivuuden kannalta. Tällaisissa tapauksissa elektronisten yksiköiden sijoituksessa on noudatettava suurta huolellisuutta ja varmistettava, ettei niitä sijoiteta lähelle häiriöitä aiheuttavia laitteita. Kaapelointi Älä sijoita ohjauskaapeleita samaan nippuun virtakaapeleiden kanssa. Näiden ryhmien välisen etäisyyden tulee olla cm. TM Kuva 101 Kaapelin kiinnitys ohjauspaneelin takalevyyn Kiinnitä kaapeli ohjauspaneelin takalevyyn läheltä lopullista liitäntäkohtaa. Suojaamattomien kaapelinpäiden on oltava mahdollisimman lyhyet. 84

85 Rinnankytketyt E-pumput Rinnankytkettyjen E-pumppujen ohjaus Kuten edellä on mainittu, E-pumput ovat täydellinen pumpusta, taajuusmuuttajasta, PI-säätimestä ja joissakin tapauksissa anturista koostuva järjestelmä. E-pumput mahdollistavat suljetun piirin säädön esim. paineen pitämiseksi vakiona järjestelmässä. Joissakin sovelluksissa vaaditaan pumppujen rinnankäyttöä esim. seuraavista syistä: Yhdellä pumpulla ei voida saavuttaa vaadittavaa tuottoa (virtaamaa). Varakapasiteettia vaaditaan vedenjakelun luotettavuuden varmistamiseksi. Kokonaishyötysuhdetta on parannettava virtaustarpeen suuren vaihtelun vuoksi. Säätömahdollisuudet pumppujen rinnankäytössä on esitetty alla olevassa taulukossa. Säätömahdollisuudet rinnankäytössä CRE, CRIE, CRNE anturilla CRE, CRIE, CRNE, SPKE, CRKE, MTRE, CHI E ilman anturia TPE, TPED sarja 1000, NBE, NKE ilman anturia TPE sarja 2000 TPED sarja 2000 Sisäänrakennettu käyttö/ valmiustilatoiminto Sisäänrakennettu vuorottelutoiminto TM ) Control MPC Control MPC sarja 2000 Saatavana 1) Koskee vain TPED-pumppuja Kolmivaiheisten CRE-pumppujen käyttö/ valmiustilatoiminto Käyttö/valmiustilatoiminto mahdollistaa kahden CRE-pumpun kytkemisen rinnakkain ja ohjaamisen GENIbus-väylän kautta. Tällöin: vain yksi pumppu käy kerrallaan jos käyttöpumpussa ilmenee vika, seisova (valmiutilassa oleva) pumppu käynnistyy automaattisesti ja käyttöpumppu antaa vikailmaisun pumput käyvät vuorotellen 24 tuntia koska pumput eivät käy koskaan yhtä aikaa, niiden tyyppi, koko ja käyttötapa voi olla erilainen. Pumput kytketään yhteen GENIbus-väylän kautta. Toiminto otetaan käyttöön R100-kaukosäätimellä, katso sivu 31. GENIbus Tällä tavoin käyttö/valmiustilatoiminnolla toimivat CRE-pumput eivät voi käyttää GENIbus-väylää etätiedonsiirtoon. TM

86 Rinnankytketyt E-pumput TPED sarjan 2000 pumppujen vuorottelukäyttö Kaikissa TPED sarjan 2000 pumpuissa on sisäänrakennettu vuorottelu/valmiustilatoiminto. Pumppujen mukana toimitetaan erikoiskaapeli pumppuyksiköiden välistä tiedonsiirtoa varten. Toiminto on tehdasasetuksena käytössä ja oletuksena on "vuorottelukäyttö", katso sivu 41 ja sivu 58. Kuva 103 TPED sarja 2000 Ulkoisilla säätimillä ohjattavat E-pumput E-pumput voidaan liittää ohjausjärjestelmiin seuraavasti: E-pumput kytkettynä Control MPC:hen E-pumput voidaan liittää suoraan Grundfos Control MPC:hen. Control MPC sisältää mm. CU 351 -säätimen, jolla voidaan ohjata enintään 6 pumppua. CU 351 tarjoaa esim. seuraavia toimintoja: Ohjattu käyttöönotto Oikea asennus ja käyttöönotto ovat edellytys järjestelmän optimaalisen ja vuosia jatkuvan ongelmattoman toiminnan kannalta. Järjestelmän käyttöönoton aikana CU 351 -yksikön näytöllä näkyy ohjattu käyttöönottotoiminto. Se opastaa käyttäjää eri vaiheissa keskusteluruutujen avulla ja varmistaa näin, että kaikki asetukset tehdään oikeassa järjestyksessä. Sovellusoptimoitu ohjelmisto CU 351 sisältää sovellusoptimoidun ohjelmiston, joka auttaa järjestelmän asettamisessa käyttökohteen mukaisesti. Ohjausyksikön valikoissa liikutaan käyttäjäystävällisellä tavalla - järjestelmän asetuksia ja tarkkailua varten ei siksi tarvita erityistä koulutusta. TM Ulkoinen tiedonsiirto Control MPC mahdollistaa tiedonsiirron muiden kenttäväyläprotokollien kanssa. Muiden kenttäväyläprotokollien kanssa kommunikointiin tarvitaan GENIbusmoduuli ja yhdyskäytävä. Control MPC pystyy kommunikoimaan PROFIbusin, Interbus-S:n, radio/modeemi/plc:n kanssa G100-yhdyskäytävän kautta sekä LON-väylän kanssa G10 LON -yhdyskäytävän kautta. TPE sarjan 2000 kytkettynä Control MPC sarjaan 2000 TPE sarjan 2000 pumput voidaan kytkeä suoraan Grundfos Control MPC sarjaan Control MPC sarja 2000 sisältää mm. CU 351 -säätimen, jolla voidaan ohjata enintään 6 pumppua. Control MPC sarja 2000 on pumppuohjain, joka on suunniteltu enintään kuuden Grundfos MAGNA, UPE tai TPE sarjan 2000 pumpun säätöä ja valvontaa varten. Kaikkien pumppujen on oltava samaa tyyppiä ja kokoa. Control MPC sarjaa 2000 käytetään kiertovesipumppujen ohjaamiseen lämmitys- ja ilmastointijärjestelmissä. Control MPC sarja 2000 varmistaa tehon optimaalisen sovituksen tarpeeseen suljetulla säädöllä: suhteellinen paine-ero vakiopaine-ero. Ulkoisen anturin avulla Control MPC sarja 2000 voi varmistaa tehon optimaalisen sovituksen tarpeeseen suljetulla säädöllä myös seuraavasti: paine-ero (etäsäätö) virtaama lämpötila lämpötilaero. Huom: Lisätietoja Control MPC:stä Control MPC sarjasta 2000 löydät datakirjasta "Control MPC". Tämän datakirjan saat WebCAPS-järjestelmästä, osoitteesta Katso lisätietoja WebCAPSista sivulta 116. Ethernet-liitäntä CU 351 tarjoaa Ethernet-liitännän, joka mahdollistaa täyden ja rajoittamattoman pääsyn järjestelmän asetuksiin ja tarkkailun etätietokoneen avulla. Huoltoportti (GENI TTL) CU 351:n huoltoportti mahdollistaa helpon pääsyn ohjelmapäivityksiin ja tiedonkeruuseen huoltotilanteissa. 86

87 Väylätiedonsiirto Väylätiedonsiirto E-pumppujen kanssa Kaikki on varustettu RS485-laitealustaan perustuvalla kenttäväyläliitännällä. Väylä on nimeltään GENIbus (Grundfos Electronics Network Intercommunication) ja se on Grundfosin omaa protokollaa käyttävä tietoliikenneväylä. GENIbus esiteltiin vuonna 1991, kun Grundfos toi markkinoille ensimmäiset integroidulla taajuusmuuttajalla ja säätimellä varustetut pumput. Väylätiedonsiirto E-pumppujen kanssa voi tapahtua kolmella tavalla: Kommunikointi suoraan Control MPC:n kanssa. Kommunikointi esim. kaukovalvontajärjestelmien (SCADA) kanssa Grundfosin yhdyskäytävän ja standardiväylän, esim. Profibus, kautta. Kommunikointi kolmannen osapuolen laitteiden kanssa Grundfos-protokollaohjelman avulla. G100 Grundfos Control MPC Kommunikointi muiden laitteiden kanssa Grundfosin kenttäväylän kautta E-pumput voivat kommunikoida kaukovalvontajärjestelmien (SCADA) kanssa yhdyskäytävän avulla. Se muuttaa GENIbus-väylän toisiksi kenttäväyliksi, kuten LONWorks, Profibus jne. Grundfos tarjoaa kahta eri yhdyskäytävää, G100 ja G10 G100 Liittämällä G100 Grundfos GENIbus-järjestelmään saadaan toteutettua tiedonsiirto pääverkon ja kaikkien GENIbus-järjestelmään liitettyjen yksiköiden välillä. GENIbus-järjestelmään voidaan liittää 32 yksikköä. Yksikkö voi olla esimerkiksi GENIbus-liitännällä varustettu TPE-pumppu tai muu Grundfos-tuote. Pääverkko voi olla toinen kenttäväylä tai radio, modeemi, PLC tai suora RS-232-liitäntä. G100 on saatavana neljänä eri versiona: G100 Interbus-S-liitännällä G100 Profibus-DP-liitännällä G100 radio/modeemi/plc-liitännällä (MODbus-RTU, COMLI) G100 perusversio. Tiedonsiirto G100 voi kommunikoida E-pumppujen ja kaukohallintajärjestelmän välillä seuraavasti: G10 Kommunikointi suoraan Grundfos Control MPC:n kanssa Kuten edellä mainittiin, E-pumput voidaan kytkeä suoraan Control MPC:hen usean pumpun ohjaamista ja kaukovalvontajärjestelmän (SCADA) kanssa kommunikointia varten. TM , GR 5940, GR 5390 Datapisteet Monijaksoiset E-pumput anturilla tai ilman G100 TPE, TPED sarja 1000, NBE, NKE ilman anturia TPE, TPED sarja 2000 Kaukovalvontajärjestelmästä (SCADA) E-pumppuun Säätötapa 1) 1) 2) Asetuspiste % Käynnistys/pysäytys Maks. Min. E-pumpusta kaukovalvontajärjestelmään (SCADA) Vikailmaisu Toiminnan ilmaisu Todellinen säätötapa Todellinen nostokorkeus 3) 3) Todellinen virtaama Todellinen tehonkulutus Käyttötunnit Energiankulutus Nesteen lämpötila Kierrosluku [r/min] Saatavana 1) Säätötavat: Säädetty/säätämätön. 2) Säätötavat: Suhteellinen paine/vakiopaine/vakiokäyrä. 3) Todellinen säädetty arvo, anturin tyypistä riippuen. 87

88 Väylätiedonsiirto G10 G10-LON-liitäntää käytetään tiedonsiirtoon paikallisverkon (LON) ja elektronisesti säädettyjen Grundfos-pumppujen välillä Grundfos GENIbus-protokollan avulla (esim. E-pumput). G10 on "point to point" -yhdyskäytävä, eli yksi G10 tar-vitaan jokaista pumppua kohti. Tiedonsiirto G10 voi kommunikoida E-pumppujen ja kaukohallintajärjestelmän välillä seuraavasti: Datapisteet Monijaksoiset E-pumput anturilla tai ilman G10 TPE, TPED sarja 1000, NBE, NKE ilman anturia TPE, TPED sarja 2000 Kaukovalvontajärjestelmästä (SCADA) E-pumppuun Säätötapa 2) 2) 1) Asetuspiste 0-100% Käynnistys/pysäytys Maks. Min. E-pumpusta kaukovalvontajärjestelmään (SCADA) Vikailmaisu Toiminnan ilmaisu Todellinen säätötapa Todellinen nostokorkeus 3) 3) Todellinen virtaama Todellinen tehonkulutus Käyttötunnit Energiankulutus Nesteen lämpötila 3) 3) Kierrosluku [r/min] Saatavana 1) Säätötapa: Suhteellinen paine/vakiopaine/vakiokäyrä. 2) Säätötavat: Vakiopaine/vakiovirtaama/vakiokäyrä - riippuen kytkettynä olevasta anturista 3) Riippuen kytkettynä olevasta anturista. Paine-eroanturilla nostokorkeus ilmoitetaan [kpa]. Jos kytkettynä on virtausanturi, virtaama ilmoitetaan [m 3 /h] ja jos kytkettynä on lämpötila-anturi, nesteen lämpötila ilmoitetaan [ C]. Kommunikointi kolmannen osapuolen laitteiden kanssa Grundfos-protokollaohjelman avulla voivat kommunikoida kolmannen osapuolen laitteiden/yhdyskäytävien kanssa, joissa on Grundfosin protokollaohjelma. Alla on luettelo yrityksistä, jotka toimittavat Grundfos E-pumppujen kanssa kommunikoivia laitteita. Kysy lisätietoja Grundfosilta. Laite XDriver Controlesta RCO Metasys Modul INT-DX-GRNDFS SBM50/01 gateway Universal-Gateway, BACnet Gateway Compri HX UnitPLUS gateway LS2-F660/P210, gateway EYL 230 PTM 52.32/ Yritys AndoverControls ELESTA JOHNSON CONTROLS Kieback&Peter MBS (BACnet) PRIVA Riccius & Sohn Saia-Burgess Controls (Ludwig-Systemelektronik) Sauter Siemens Building Technologies 88

89 Taajuusohjattu käyttö Taajuusmuuttaja, toiminta ja rakenne Taajuusmuuttaja Kuten edellä on mainittu, pumppujen nopeudensäätöön käytetään taajuusmuuttajaa. Seuraavassa on kuvattu taajuusmuuttajan rakenne, ominaisuudet ja toimintapa, ja mitä erityisesti on otettava huomioon taajuusmuuttajaa käytettäessä. Perustoiminta ja ominaisuudet Kuten tiedämme, asynkronimoottorin kierrosluku riippuu pääasiassa moottorin napapariluvusta ja syöttöjännitteen taajuudesta. Syöttöjännitteen amplitudi ja moottorin akselikuormitus vaikuttavat myös moottorin pyörimisnopeuteen, mutta eivät samassa määrin. Sen vuoksi ihanteellinen tapa säätää asynkronimoottorin nopeutta on muuttaa syöttöjännitteen taajuutta. Moottorin oikean magnetoinnin varmistamiseksi on myös välttämätöntä muuttaa jännitteen amplitudia. M Ensimmäisessä vaiheessa taajuusmuuttaja tasasuuntaa tulevan verkkojännitteen ja varastoi energian kondensaattorista koostuvaan välipiiriin. Välipiirin jälkeen tasajännite muutetaan jälleen vaihtojännitteeksi, jolla on eri taajuus ja amplitudi. Taajuusmuuttajan välipiirin vuoksi verkkojännitteen taajuus ei vaikuta suoraan lähtötaajuuteen eikä siten moottorin pyörimisnopeuteen. Ei ole väliä, onko taajuus 50 vai 60 Hz, koska tasasuuntaaja pystyy käsittelemään molemmat. Lisäksi tulevan jännitteen taajuus ei vaikuta lähtötaajuuteen, koska sen määrää invertterin jännite/taajuus. Edellä mainittujen seikkojen ansiosta taajuusmuuttajan käyttäminen asynkronimoottorien yhteydessä tarjoaa monia etuja: Järjestelmää voidaan käyttää sekä 50 että 60 Hz verkoissa ilman muutoksia. Taajuusmuuttajan lähtötaajuus on riippumaton tulojännitteen taajuudesta. Taajuusmuuttaja pystyy suurentamaan verkkojännitteen taajuutta, mikä parantaa asynkronimoottorin hyötysuhdetta. Kuva 104 Moottorin vääntömomentin muuttuminen Taajuus-/jänniteohjauksessa moottorin vääntömomentti muuttuu ja sen seurauksena nopeus. Kuva 104 esittää moottorin vääntömomentin (T) kierrosluvun (n) ja kahden eri taajuuden/jännitteen funktiona. Samaan kaavioon on piirretty myös moottorin kuormituskäyrä. Kuten kuviosta voidaan nähdä, moottorin kierrosluku muuttuu moottorin taajuuden/jännitteen muuttuessa. Taajuusmuuttaja ohjaa taajuutta ja jännitettä muuttamalla kiinteän syöttöjännitteen/taajuuden, esim. 3 x 400 V/50 Hz, muuttuvaksi jännitteeksi/taajuudeksi. Taajuusmuuttajan komponentit Periaatteessa kaikki taajuusmuuttajat koostuvat samoista toimintalohkoista. Kuten edellä on mainittu, taajuusmuuttajan perustehtävä on muuttaa syöttöjännite taajuudeltaan ja amplitudiltaan erilaiseksi vaihtojännitteeksi. f 2 f 1 f >f 1 2 n TM AC-verkkojännite Mains supply Intermediate DCvälipiiri circuit DC EMCsuodin EMC filter Rectifier Tasasu untaaja Control Ohjauspiiri circuit Inverter Invertteri Kuva 105 Taajuusmuuttajan päätoimintalohkot EMC-suodin EMC-suodin ei ole taajuusmuuttajan toiminnan kannalta välttämätön osa, minkä vuoksi se periaatteessa voitaisiin jättää pois. Euroopan unionin EMC-direktiivin tai paikallisten vaatimusten täyttämiseksi suodin kuitenkin vaaditaan. EMC-suodin varmistaa, ettei taajuusmuuttaja lähetä kohtuuttoman suuria häiriösignaaleja takaisin syöttävään verkkoon ja aiheuta siten häiriöitä muille samaan sähköverkkoon liitetyille elektronisille laitteille. Samalla suodin varmistaa, etteivät muiden laitteiden sähköverkkoon synnyttämät häiriöt pääse taajuusmuuttajan elektronisiin komponentteihin vahingoittamaan niitä tai häiritsemään niiden toimintaa. TM

90 Taajuusohjattu käyttö Tasasuuntaaja Yksivaiheiset MGE-moottorit on varustettu tasasuuntaajalla ja sen jälkeen kytketyllä nk. PFC-piirillä (tehokertoimen korjauspiirillä). Tämän piirin tarkoituksena on varmistaa, että tasasuuntaajaa syöttävästä verkosta tuleva virta ja jännite ovat sinimuotoisia ja tehokerroin hyvin lähellä arvoa 1. PFC-piiri on välttämätön EMC-direktiivin ja standardin EN määrittelemien harmonisten virtayliaaltojen rajoittamista koskevien vaatimusten täyttämiseksi. Yksityiskohtainen kuvaus PFC-piiristä ja sen vaikutuksesta ympäristöönsä on sivulla 91. Kolmivaiheisissa MGE-moottoreissa käytetään perinteistä tasasuuntaajaa ilman tehokertoimen korjausta. Tämä johtaa ei-sinimuotoiseen verkkovirtaan. Tätä aihetta käsitellään lähemmin jäljempänä. Ohjauspiiri Ohjauspiirilohkolla on kaksi toimintoa: Se ohjaa taajuusmuuttajaa ja samalla huolehtii kaikesta laitteen ja sen ympäristön välisestä kommunikaatiosta. Invertteri Taajuusmuuttajan lähtöjännite ei ole sinimuotoista, kuten normaali verkkojännite. Moottoriin syötettävä jännite koostuu useista sakara-aaltomaisista jännitepulsseista - katso kuva 106. U moottori Umotor Kuva 106 Moottoriin syötettävä jännite koostuu useista sakara-aaltopulsseista. Näiden pulssien keskiarvo muodostaa taajuudeltaan ja amplitudiltaan halutunsuuruisen sinimuotoisen jännitteen. Kytkentätaajuus voi olla muutamasta kilohertsistä aina 20 khz asti, riippuen invertterin tyypistä ja koosta. Moottorin käämityksessä syntyvien äänihäiriöiden välttämiseksi on suositeltavaa käyttää taajuusmuuttajaa, jonka kytkentätaajuus ylittää kuuloalueen (~16 khz). Tämä pulssinleveysmoduloinniksi (PWM) kutsuttu vaihtosuuntaajan toimintaperiaate on nykyisin yleisin taajuusmuuttajissa käytettävä ohjausmenetelmä. Itse moottorin virta on lähes sinimuotoista. Tämä voidaan nähdä kuvasta 107 (a), jossa on esitetty moottorin virta (ylhäällä) ja jännite. Kuva 107 (b) esittää jakson moottorin jännitteestä. Se ilmaisee jännitevaihteluiden pulssi-/taukosuhteen. T = 1/fm Jännitteen keskiarvo t TM a) b) Kuva 107 a) ilmaisee moottorin virran (ylhäällä) ja jännitteen. b) ilmaisee jakson moottorin jännitteestä. Erityisesti huomioitavaa taajuusmuuttajia käytettäessä Asennettaessa ja käytettäessä taajuusmuuttajia tai sisäisillä taajuusmuuttajilla varustettuja pumppuja asentajan ja käyttäjän on otettava huomioon seuraavaa. Taajuusmuuttaja toimii verkon puolella eri tavalla kuin tavallinen asynkronimoottori. Tämä kuvataan tarkemmin seuraavassa. Ei-sinimuotoinen verkkovirta ja -jännite, 3- vaiheverkosta syötettävät taajuusmuuttajat Rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan edellä kuvattua tyyppiä olevaan taajuusmuuttajaan verkosta tuleva jännite ei ole sinimuotoista. Tämä vaikuttaa mm. syöttökaapelin, verkkokytkimen jne. mitoitukseen. Kuva 108 esittää verkkovirran ja -jännitteen muodon seuraavissa tapauksissa: a) kolmivaiheinen, kaksinapainen asynkronimoottori b) kolmivaiheinen, kaksinapainen taajuusmuuttajalla varustettu asynkronimoottori. Molemmissa tapauksissa moottori tuottaa 3 kw akselitehon. TM TM

91 Taajuusohjattu käyttö a) b) TM U = 400 V, I = 6,2 A, cosϕ = 0,83. Tuloksena saadaan ottoteho P = 3,57 kw. Samaa laskentakaavaa ei voida käyttää taajuusmuuttajilla varustettujen moottorien ottaman tehon laskentaan. Ottotehoa ei voida laskea luotettavasti pelkästään tunnettujen virran ja jännitteen mittausarvojen perusteella, koska virta ja jännite eivät ole sinimuotoisia. Sen sijaan teho on laskettava mittauslaitteiden avulla sekä virran ja jännitteen hetkellisten mittausten perusteella. Jos teho (P) tunnetaan, samoin virran ja jännitteen tehollisarvo (RMS), tehokerroin (PF) voidaan laskea seuraavan kaavan avulla: Kuva 108 Verkkovirta ja -jännite seuraavissa tapauksissa: a) tavallinen asynkronimoottori b) kolmivaiheinen MGE-moottori. Kuvasta 108 voidaan havaita, että virran muoto eroaa näiden kahden tapauksen välillä seuraavasti: Taajuusmuuttajalla varustetun järjestelmän virta ei ole sinimuotoista. Taajuusmuuttajalla varustetun järjestelmän virran huippuarvo on paljon suurempi (n. 52 %). Vakiomoottori Taajuusmuuttajalla varustettu moottori Verkkojännite 400 V 400 V Verkkovirta RMS 6,4 A 6,36 A Verkkovirta, huippu 9,1 A 13,8 A Ottoteho, P1 3,68 kw 3,69 kw Cosϕ, tehokerroin (PF) Cosϕ = 0,83 PF = 0,86 Tämä johtuu siitä, että taajuusmuuttajassa verkosta tuleva vaihtojännite on ensin kytketty tasasuuntaajaan ja sen jälkeen kondensaattoriin. Kondensaattorin varaaminen tapahtuu lyhyinä hetkinä, jolloin tasasuuntaajan jännite on suurempi kuin kondensaattorin jännite. Kuten edellä on mainittu, ei-sinimuotoinen verkkovirta vaikuttaa verkon puolella tavalliseen ja taajuusmuuttajalla ohjattuun moottoriin eri tavoin. Ilman taajuusmuuttajaa olevassa moottorissa jännitteen (U), virran (I) ja tehon (P) suhde on: P = 3 U I cosϕ missä (U) on kahden vaiheen välinen jännite ja (I) vaihevirta, molemmat niiden tehollisarvoja (RMS), ja ϕ on virran ja jännitteen välinen vaihe-ero. Tätä havainnollistaa seuraava esimerkki: TM P PF = U I Toisin kuin siinä tapauksessa, että virta ja jännite olisivat sinimuotoisia, tehokertoimella ei ole suoraa vaikutusta virran ja jännitteen väliseen ajalliseen vaiheeroon. MGE-moottoreille on määritelty ohjeellisesti seuraavat tehokertoimen arvot eri moottoritehoille: Kolmivaiheinen MGE-moottori: 3000 rpm Tehokerroin (PF) 0,75 kw 0,67 1,1 kw 0,72 1,5 kw 0,74 2,2 kw 0,78 3,0 kw 0,84 4,0 kw 0,85 5,5 kw 0,85 7,5 kw 0,86 11 kw 0,91 15 kw 0,89 18,5 kw 0,88 22 kw 0,91 Virran mittauksessa taajuusmuuttajalla varustetun järjestelmän asennuksen ja huollon yhteydessä on käytettävä mittauslaitetta, joka pystyy mittaamaan "eisinimuotoisia" virtoja. Taajuusmuuttajilla varustettujen järjestelmien virranmittauslaitteiden on pystyttävä mittamaan todellisia arvoja (tehollisarvoja). Ottoteho, yksivaiheverkosta syötettävät taajuusmuuttajat Yksivaiheiset MGE-moottorit on varustettu nk. PFC-piirillä (tehokertoimen korjauspiirillä), jonka päätarkoituksena on varmistaa, että tasasuuntaajaan syöttävästä verkosta tulevat virta ja jännite ovat sinimuotoisia. PFCpiiri varmistaa myös, että virta vaiheistetaan jännitteen kanssa lähellä arvoa 1 olevan tehokertoimen saavuttamiseksi. Kun PF = 1, MGE-moottorin verkosta ottama teho on mahdollisimman pieni. Kuva 109 esittää PFC-piirillä varustetun 1,1 kw MGEmoottorin verkkovirran ja -jännitteen. Kuten kuvasta voidaan nähdä, verkkovirta on jokseenkin sinimuotoista ja vaiheistettu jännitteen kanssa. 91

92 Taajuusohjattu käyttö Kuva 109 PFC-piirillä varustetun 1,1 kw MGE-moottorin verkkovirta ja -jännite. Vertailun vuoksi kuva 110 esittää ilman PFC-piiriä olevien ensimmäisen sukupolven Grundfos MGE-moottorien virran ja jännitteen. Huomaa, että virralla on erittäin korkea ja lyhytkestoinen huippuarvo. Kuva 110 Ilman PFC-piiriä olevien ensimmäisen sukupolven Grundfos MGE-moottorien virta ja jännite. Seuraava taulukko havainnollistaa ilman PFC-piiriä olevan ja PFC-piirillä varustetun yksivaiheisen MGEmoottorin eroja: MGE-moottori ilman PFC-piiriä MGE-moottori PFC-piirillä Verkkojännite 230 V 230 V Ottoteho, P1 1,57 kw 1,58 kw Verkkovirta RMS 13,1 A 7,1 A Verkkovirta, huippu 48,2 A 11,1 A Huippukerroin 3,7 1,56 Cosϕ, tehokerroin (PF) 0,53 0,97 Kuten taulukosta voidaan nähdä, PFC-piirillä varustetun MGE-moottorin tehokertoimen ja verkkovirran arvot ovat huomattavasti paremmat. Uusien yksivaiheisten MGE-moottorien tehokertoimella ja tyypillisellä verkkovirralla on nimelliskuormituksella seuraavat arvot: Moottorin P2 PF Virta nimellisjännitteellä (230 V) ja nimellisteho P2 kierrosluvulla 2840 r/min 0,37 kw 0,95 2,6 A 0,55 kw 0,96 3,8 A 0,75 kw 0,96 5,0 A 1,1 kw 0,97 7,1 A TM TM Kuten edellä on mainittu, PFC-piiri on välttämätön EMC-direktiivin ja standardin EN määrittelemien harmonisten virtayliaaltojen rajoittamista koskevien vaatimusten täyttämiseksi. EN on EMCdirektiivin 89/336/ETY mukaisesti harmonisoitu standardi ja tarkoitettu varmistamaan, ettei sähköverkko joudu alttiiksi ei-sinimuotoisille kuormille, joilla on taipumus vääristää verkkojännitteen aaltomuotoa ja lisäksi aiheuttaa tarpeettoman suuria virran huippuarvoja verkkovirtaan. Standardin EN vaatimukset voidaan tiivistää seuraavasti: Luokan A tuotteiden on täytettävä standardin määrittelemät harmonisten virtayliaaltojen rajoittamista koskevat vaatimukset. Standardia sovelletaan kaikkiin yleiseen sähköverkkoon liitettyihin laitteisiin, joiden virta on enintään 16 A. Huom: Poikkeuksena tästä ovat: tuotteet, joiden verkosta ottama teho on pienempi kuin 75 W yksinomaan ammattikäyttöön tarkoitetut tuotteet, joiden verkosta ottama teho ylittää 1 kw. Kuten havaitaan, standardia ei sovelleta ammattikäyttöön tarkoitettuihin yli 1 kw laitteisiin. Periaatteessa se ei siten koske Grundfosin 0,75 tai 1,1 kw (P2) MGEmoottoreita, koska niiden verkosta ottama teho on suurempi kuin 1 kw. PFC-piirin tarjoamien huomattavien etujen vuoksi Grundfos on tästä huolimatta päättänyt, että kaikkien 0,37-1,1 kw E-pumppujen on täytettävä standardin vaatimukset. PFC-piiri tarjoaa asiakkaalle seuraavat edut: Tuote on harmonisten virtayliaaltojen rajoittamista koskevan standardin EN mukainen. Pumpun virta on jokseenkin sinimuotoista ja tehokerroin (PF) hyvin lähellä arvoa 1 (0,95-0,97). Käytännössä tämä merkitsee, että: virran tehollisarvo (RMS) on % pienempi kuin ilman PFC-piiriä olevissa yksivaiheisissa pumpuissa voidaan käyttää poikkipinta-alaltaan pienempiä kaapeleita voidaan käyttää pienempää sulakekokoa kytkettäessä useita erivaiheisilla virroilla syötettäviä pumppuja rinnan, yhteisen nollajohtimen virta tasapainotetaan siten, ettei nollajohtimen virta koskaan ylitä yhdenkään vaihejohtimen virtaa. Pumppu on vähemmän herkkä verkkojännitteen vaihteluille (MGE-moottori tuottaa täyden tehon koko verkkojännitealueella V ±10 %, ts V). 92

93 Taajuusohjattu käyttö Taajuusmuuttajat ja vikavirtasuojakytkimet (ELCB) Vikavirtasuojia käytetään kasvavassa määrin lisäsuojina sähköjärjestelmissä. Jos taajuusmuuttaja liitetään tällaiseen järjestelmään, on varmistettava että käytettävä ELCB varmasti toimii - myös taajuusmuuttajan tasajännitepuolella ilmenevän vian yhteydessä. Suojakytkimissä on oltava seuraava merkintä oikean toiminnan varmistamiseksi. Yksivaiheisissa MGE-moottoreissa käytettävät vikavirtasuojat: Kolmivaiheisissa MGE-moottoreissa käytettävät vikavirtasuojat: Molempia tyyppejä on saatavana markkinoilla. 93

94 MGE-moottorien edistynyt käyttö Johdanto Grundfos MGE -moottorit tarjoavat monia toimintoja edistyneelle käyttäjälle. MGE 4-napaiset moottorit 11-18,5 kw ja MGE 2-napaiset moottorit kw tarjoavat mm. laakerien valvonnan, seisontalämmityksen, pysäytystoiminnon, signaalireleet, analogiset anturit ja raja ylittynyt -toiminnon. Nämä toiminnot mahdollistavat E- pumppujen ainutlaatuisen mukauttamisen. PC Tool E-products antaa pääsyn useimpiin tuotteiden asetuksiin sekä mahdollisuuden tietojen keräämiseen ja tarkasteluun. Kaikki nämä toiminnot selostetaan tässä kappaleessa. Laakerien valvonta Mitä on laakerien valvonta? Laakerien valvonta on sisäänrakennettu toiminto, joka ilmaisee milloin on aika voidella tai vaihtaa MGE-moottorin laakerit. Tarkoitus ja hyödyt Tämän toiminnon tarkoituksena on antaa käyttäjälle ilmaisu, kun on aika voidella tai vaihtaa moottorin laakerit. Se on tärkeä tieto huollon suunnittelun kannalta. Päähyödyt ovat seuraavat: laakeri voidaan voidella oikeaan aikaan valmistajan suositusten mukaisesti moottorin laakereille saavutetaan maksimaalinen käyttöikä pumppu itse määrittelee oikeat huoltovälit ei loppuun kuluneita tai vaurioituneita laakereita eikä niistä johtuvia seisonta-aikoja huollon laiminlyömisen takia. Yleiskuvaus Kun laakerien valvontatoiminto päättelee, että on aika voidella laakerit, käyttäjä saa varoituksen R100:n, PC Tool E-products -työkalun, väylän tai releen kautta. Kun laakerien voitelukertoja on kertynyt tietty määrä, varoitustoiminto kertoo käyttäjälle, että on aika vaihtaa laakerit. Voitelukertojen määrän ennen laakerien vaihtoa asettaa Grundfos. Tekninen kuvaus Laakerien valvontatoiminto on saatavana kahdentasoisena voiteluvälin laskentaa varten, perus- ja laajennettuna versiona: Laakerien valvontatoiminto Perustaso Voiteluvälien laskenta moottorin kierrosmäärän perusteella Perustaso on vakiovarusteena kw perussäätimessä eikä vaadi erityistä toimintomoduulia. Laajennettu taso Voiteluvälien laskenta moottorin kierrosmäärän ja laakerilämpötilan perusteella. Huom: Laajennetun tason toiminto vaatii että MGE-moottoriin asennetaan laajennettu toimintomoduuli että moottorin vetopäähän ja vapaaseen päähän asennetaan lämpötila-anturit. Käyttökohteet Toiminto on sovelluskohtainen ja koskee seuraavia pumppukokoja: 1-vaihepumput 2-nap, 4-nap, 0,37-1,1 kw 0,25-7,5 kw vaihepumput 2-nap, 4-nap, 0,55-7,5kW kw 0,55-7,5 kw 11-18,5 kw

95 MGE-moottorien edistynyt käyttö Seisontalämmitys Mikä on seisontalämmitys? Seisontalämmitys on toiminto, joka takaa että moottorin käämitykset ovat tietyssä minimilämpötilassa myös seisonta-aikoina. Tarkoitus ja hyödyt Tämän toiminnon tarkoituksena on tehdä MGE-moottorista paremmin sopiva ulkoasennukseen. Seisontaaikoina on tarpeen pitää moottorin lämpötila ympäristölämpötilaa korkeampana kondenssiveden muodostumisen estämiseksi moottorin sisään ja päälle. Perinteisesti tämä on ratkaistu käyttämällä kondensoitumisen estolämmitintä staattorikäämien päissä. Nyt Grundfos tarjoaa tämän ominaisuuden erikoistoimintona MGE-moottorin ja liitäntäkotelon yhteyteen. MGE-moottorissa on seisontalämmitys sisäänrakennettuna - staattorikäämityksen ulkoista lämmitystä ei tarvita. Käyttökohteet Tämä toiminto sopii erityisen hyvin ulkoasennuksiin ja paikkoihin, joissa lämpötila vaihtelee voimakkaasti. Seisontalämmitys on saatavana seuraaviin MGE-moottoreihin: 1-vaihepumput 2-nap, 4-nap, 0,37-1,1 kw 0,25-7,5 kw vaihepumput 2-nap, 4-nap, 0,55-7,5kW kw 0,55-7,5 kw 11-18,5 kw - - Kuvaus Toiminta perustuu vaihtojännitteen johtamiseen moottorin käämeihin. Tämä varmistaa, että syntyy riittävästi lämpöä, joka estää kosteuden kondensoitumisen moottoriin. Liitäntäkotelo pysyy lämpimänä ja kuivana kytketyn verkkojännitteen tuottamalla lämmöllä. Tämä kuitenkin edellyttää, ettei liitäntäkotelo ole suoraan alttiina ulkoilmalle. Se on suojattava sateelta sopivalla katteella. Pysäytystoiminto Mikä on pysäytystoiminto? Pysäytystoiminto varmistaa, että pumppu pysähtyy, kun virtaama on pieni tai sitä ei ole. Toimintoa kutsutaan myös pienen virtaaman pysäytystoiminnoksi. Toiminto koskee seuraavia pumppukokoja: 2-nap, 1-vaihepumput 4-nap, 0,37-1,1 kw 0,25-7,5 kw 3-vaihepumput 2-nap, 4-nap, 0,55-7,5kW kw 0,55-7,5 kw 11-18,5 kw Huom: Kun pysäytystoiminto asetetaan konfigurointitiedoston avulla, se asetetaan jo tehtaalla. Tehtaan oletuskonfigurointitiedostot voidaan ladata tuotetta varten myöhemminkin PC Tool E-products -työkalun avulla. Tarkoitus ja hyödyt Pysäytystoiminnon tarkoituksena on pysäyttää pumppu, kun pieni virtaama tai kulutus havaitaan. Päähyödyt ovat seuraavat: Energiankulutus pienenee ja järjestelmän hyötysuhde paranee. Pumpattavan nesteen tarpeeton lämpeneminen - vältetään. Akselitiivisteiden kuluminen vähenee. Toimintamelu pienenee. Käyttökohteet Toimintoa käytetään järjestelmissä, joissa on ajoittain pieni tai nollakulutus, jolloin vältetään pumpun käyminen suljettua venttiiliä vastaan. Pysäytystoiminnon toimintaedellytykset Pysäytystoimintoa voidaan käyttää järjestelmissä, joissa on: paineanturi takaiskuventtiili kalvopainesäiliö. Huom: Takaiskuventtiili on asennettava aina ennen paineanturia. Katso kuvat 111 ja

96 MGE-moottorien edistynyt käyttö Kalvopainesäiliö Paineanturi Pumppu Takaiskuventtiili TM Kuva 111 Takaiskuventtiilin ja paineanturin sijainti järjestelmässä, jossa on imunostokorkeutta Kalvopainesäiliö Pumppu Paineanturi Takaiskuventtiili TM Kuva 112 Takaiskuventtiilin ja paineanturin sijainti järjestelmässä, jossa on positiivinen tulopaine Kalvopainesäiliö Pysäytystoiminto vaatii kalvopainesäiliön, jolla on oltava tietty vähimmäistilavuus. Säiliö on asennettava lähelle pumpun paineaukkoa ja sen esitäyttöpaineen tulee olla 0,7 x asetuspiste. Suositeltava kalvopainesäiliön tilavuus: Pumpun nimelliskapasiteetti Jos edellä mainitun kokoinen kalvopainesäiliö asennetaan järjestelmään, lisäsäätöjä ei yleensä tarvita. Jos asennettu säiliö on liian pieni, pumppu käynnistyy ja pysähtyy usein. Säiliön koko vaikuttaa siihen, millä virtaamalla järjestelmä siirtyy käynnistys/pysäytys-toimintaan. CREpumppu Tyypillinen painesäiliön tilavuus [m³/h] [litraa] 0-6 1s, 1, 3, , 15, , Pienen virtaaman pysäytystoiminnon kuvaus Pienen virtaaman pysäytystoiminto voi toimia kahdella eri tavalla: 1. sisäänrakennetun "pienen virtaaman tunnistuksen" avulla 2. digitaalituloon kytketyn ulkoisen virtausanturin avulla. Kysy lisätietoja Grundfosilta. 96

97 MGE-moottorien edistynyt käyttö Lämpötila-anturi 1 ja 2 Mikä on lämpötila-anturi 1 ja 2? Lämpötila-anturit 1 ja 2 ovat tulot yhdeltä tai kahdelta lämpötila-anturilta. Tulot on kytkettävä kahden Pt100- anturin liitäntöihin, katso kuva 113. Toiminto koskee seuraavia pumppukokoja: 1-vaihepumput 2-nap, 4-nap, 0,37-1,1 kw 0,25-7,5 kw - - Laajennettu moduuli 17: Pt100 A 18: Pt100 A 19: Pt100 B 20: Pt100 B 3-vaihepumput 2-nap, 4-nap, 0,55-7,5kW kw 0,55-7,5 kw 11-18,5 kw - - Lämpötila-anturit 1 ja 2 voidaan asentaa tehtaalla tai jälkiasentaa huoltopakettina. Kuvaus Lämpötila-anturien tulot mahdollistavat useita toimintoja. Kuva 113 Lämpötila-anturin liitännät laajennetussa toimintomoduulissa Tarkoitus ja hyödyt Lämpötila-anturin tulot 1 ja 2 tarjoavat seuraavat hyödyt: Lämpötila-anturin tuloja voidaan käyttää raja ylittynyt -toiminnon 1 ja 2 tuloina. Yhdessä laakerien valvontatoiminnon kanssa lämpötila-anturit mahdollistavat moottorin laakerien optimaalisen valvonnan. Laakerien varoitus tai hälytys voidaan ilmaista moottorin laakerien lämpötilaa mittaamalla. Mitattujen lämpötilojen tilatiedot ovat luettavissa R100:n, PC Tool E-products -työkalun ja väylän kautta. Toiminnossa on sisäänrakennettu signaalivian tunnistus, jos lämpöantureihin tulee vika tai johdin katkeaa. TM Lämpötila-anturin tuloja 1 ja 2 voidaan käyttää raja ylittynyt -toiminnon 1 ja 2 tuloina. Rajan ylittyminen ilmaistaan. Ilmaisu annetaan lähtöinä (rele) tai hälytyksinä/varoituksina, jotka asetetaan/määritellään raja ylittynyt -toiminnossa 1 ja Lämpötila-anturitulot 1 ja 2 voidaan asettaa mittaamaan laakerilämpötilaa. Lämpötila-anturin 1 ja 2 mittausarvoa käytetään voiteluvälien laskentaan. Lisäksi mittausarvo voi aktivoida laakerien varoitustai hälytysilmaisun. Korkean laakerilämpötilan ilmetessä voidaan tallentaa varoitus tai hälytys ja pakottaa pumppu pysähtymään. Käyttökohteet Lämpötilatuloja voidaan käyttää sovelluksissa, joissa järjestelmän tai moottorin lämpötiloja on tarkkailtava. Huom: Lämpötila-anturien tulot ovat käytettävissä vain, kun MGE-moottoriin on asennettuna laajennettu toimintomoduuli. 97

98 MGE-moottorien edistynyt käyttö Signaalireleet Mitä ovat signaalireleet? Signaalireleitä käytetään antamaan lähtötieto hetkellisestä toimintatilasta. Lähtösignaalit ovat potentiaalivapaita ja ne voidaan lähettää ulkoisiin ohjausjärjestelmiin. Tarkoitus ja hyödyt Signaalireleet tarjoavat seuraavat ominaisuudet: Signaalireleitä voidaan etäohjata (väylän kautta) tai ohjata sisäisesti. Signaalireleet voidaan asettaa ilmaisemaan useita toimintatiloja. Releen viive voidaan määritellä releen aktivoitumisen estämiseksi hetkellisten häiriöiden yhteydessä. Käyttökohteet Signaalireleitä voidaan käyttää kaikissa sovelluksissa, joissa on tarpeen lukea toimintatila esim. valvomoon tai ylempitasoiseen ohjausjärjestelmään. Grundfos E-pumpuissa on yksi tai kaksi signaalirelettä pumpun koosta riippuen. 1-vaihepumput 2-nap, 4-nap, 0,37-1,1 kw 0,25-7,5 kw 1 rele 1 rele 3-vaihepumput 2-nap, 4-nap, 0,55-7,5kW kw 0,55-7,5 kw 11-18,5 kw 1 rele 2 relettä 1 rele 2 relettä Kuvaus Signaalireleet voidaan asettaa näillä kolmella parametrilla: Releen ohjaus Releen asetus Releen viive. Kuva 114 Signaalireleen parametrit 0,37-7,5 kw pumpuille Kuva 115 Signaalireleen parametrit kw pumpuille Releen ohjaus Releen ohjaus voidaan asettaa vain PC Tool E-products -työkalulla. Releen ohjauksella on seuraavat kaksi asetusvaihtoehtoa: Sisäisesti ohjattu Relettä ohjataan sisäisesti taajuusmuuttajan ohjelmalla releen asetuksen mukaisesti [Valmis, Vika, Toiminta]. Etäohjattu Relettä ohjataan komennoilla GENIbusin kautta. 98

99 l MGE-moottorien edistynyt käyttö Analogiset anturitulot 1 ja 2 Mitä ovat analogiset anturitulot 1 ja 2? Analogiset anturitulot 1 ja 2 ovat standardoituja tuloja kaikenlaisten analogisten parametrien mittausta varten. Anturitulo 1 on ainoa anturitulo, joka on asetettu suljetun piirin käyttöön; tuloa käytetään anturin takaisinkytkentätulona. Anturituloa 2 kutsutaan toissijaiseksi anturiksi. Laajennettu moduuli 16: GND 15: + 24 V 14: Anturitulo 2 9: GND 8: + 24 V 7: Anturitulo 1 Kuva 116 Anturitulojen 1 ja 2 liitännät laajennetussa toimintomoduulissa Huom: Anturitulot 1 ja 2 ovat käytettävissä vain, kun MGE-moottoriin on asennettuna laajennettu toimintomoduuli. Tarkoitus ja hyödyt Analogiset anturitulot 1 ja 2 tarjoavat seuraavat hyödyt: Anturitulo 1 voi toimia takaisinkytkentänä sisäänrakennetulle PI-säätimelle On mahdollista tarkkailla prosessin toissijaisia parametreja, esim. virtaamaa tai nesteen lämpötilaa. Toissijainen anturi voidaan asettaa redundantiksi anturiksi. Anturit voivat antaa tulosignaalin raja ylittynyt -toiminnolle 1 ja 2. Tulojen tilatiedot ovat luettavissa R100:n ja PC Tool E-products -työkalun kautta. TM Käyttökohteet Analogisia anturituloja 1 ja 2 voidaan käyttää sovelluksissa, joissa on tarkkailtava tärkeitä analogisia parametreja. Toiminto koskee seuraavia pumppukokoja: 1-vaihepumput 2-nap, 4-nap, 0,37-1,1 kw 0,25-7,5 kw 1 analoginen tulo 1 analoginen tulo 3-vaihepumput 2-nap, 4-nap, 0,55-7,5kW kw 0,55-7,5 kw 11-18,5 kw 1 analoginen tulo 2 analogista tuloa 1 analoginen tulo 2 analogista tuloa Kuvaus Analogiset anturit 1 ja 2 mahdollistavat useita toimintoja. 1. Kun toissijainen anturi asetetaan raja ylittynyt -toiminnon 1 ja 2 tuloksi, määritellyt lähdöt tai varoitukset tai hälytykset voidaan antaa järjestelmän parametrien ollessa määriteltyjen rajojen ulkopuolella. 2. Virtausanturin liittäminen Kun anturitulo 2 asetetaan virtausanturille, mittausarvoa voidaan käyttää tulona suhteellisen paineen toiminnolle. R100:n näyttämä arvo on tällöin mitattu virtaama arvioidun sijasta. Virtausmittausta voidaan käyttää myös pienen virtaaman pysäytystoiminnossa pienen virtaaman havaitsemiseen sen sijaan, että virtaama arvioitaisiin pumpun kierroslukua alentamalla. 3. Anturin lukeminen R100:lla ja PC Tool E-products - työkalulla. Kun anturit on asetettu, käyttäjä voi lukea niiden tilat R100:n ja PC Tool E-products -työkalun avulla. 99

100 MGE-moottorien edistynyt käyttö Raja ylittynyt 1 ja 2 Mikä on raja ylittynyt -toiminto? Raja ylittynyt on valvontatoiminto yhden tai kahden arvon/tulon tarkkailua varten. Toiminto mahdollistaa eri tulojen aktivoivan erilaisia lähtöjä ja hälytyksiä/varoituksia, kun tulosignaali on ylittänyt ennalta määritellyt rajat. Kuvaus Alla olevissa kuvissa on kaksi esimerkkiä asetuspisteen tarkkailusta raja ylittynyt -toiminnolla. Valvottava arvo = takaisinkytkentäarvo Nollaushystereesi Raja Tulo Raja ylittynyt Kuva 117 Esimerkki raja ylittynyt -toimintajaksosta Tarkoitus ja hyödyt Tämän toiminnon tarkoituksena on tarkkailla sovelluksen kannalta tärkeitä parametreja. Tämä mahdollistaa säätimen reagoinnin mahdollisiin epänormaaleihin toimintaolosuhteisiin. Tämä tekee E-pumpusta tärkeämmän ja integroidun osan järjestelmää, ja sillä voidaan siten korvata muita valvontalaitteita. Nesteen lämpötilaa voidaan tarkkailla ja siten E-pumppu voi varmistaa, ettei järjestelmän lämpötila ylitä suurinta sallittua tasoa. Pienintä tulopainetta voidaan tarkkailla, ja siten E-pumppu voi estää nesteen syöttöjärjestelmän pettämisestä johtuvat vauriot. Käyttökohteet Raja ylittynyt -toimintoa käytetään tyypillisesti järjestelmien toissijaisten parametrien tarkkailuun. Toiminto koskee seuraavia pumppukokoja: 1-vaihepumput 2-nap, 4-nap, 0,37-1,1 kw 0,25-7,5 kw - - Lähdöt Hälytys/ varoitus TM Toimenpide Ei aktiivinen Kuva 118 Raja ylittynyt -toimintajakso rajatyypillä "yläraja". Tällä voitaisiin valvoa laakerilämpötilaa. Valvottava arvo = takaisinkytkentäarvo Asetuspiste Tunnistusviive Asetuspiste Raja Toimenpide Ei aktiivinen Tunnistusviive Aktiivinen Nollaushystereesi Aktiivinen Nollausviive Nollausviive Kuva 119 Raja ylittynyt -toimintajakso rajatyypillä "alaraja". Rajan ylittyessä tulosignaali puhkaisee rajan joko nousevana tai laskevana arvona ja toiminto voidaan asettaa käsittelemään molemmat tilanteet. TM TM vaihepumput 2-nap, 4-nap, 0,55-7,5kW kw 0,55-7,5 kw 11-18,5 kw - - Huom: Toiminto on joko konfiguroitu tehtaalla tai se voidaan asettaa myöhemmin lisäkonfigurointitiedoston muodossa Grundfos PC Tool E-products -työkaluilla. 100

101 MGE-moottorien edistynyt käyttö Pumpun toiminta tehorajalla Mikä on pumpun toiminta tehorajalla? Kun pumppu käy maksimiteholla (P2) koko kapasiteettialueella suljetusta venttiilistä aina maksimivirtaamaan asti, sen sanotaan toimivan tehorajalla. Toiminta-alueen laajennus tämän toiminnon tuloksena Tehorajalla toimivan E-pumpun tehokäyrä Käyttökohteet Tätä toimintoa käytetään useimmiten sovelluksissa, joissa virtaama on verrattain pieni nimellistehoon verrattuna, ja joissa samanaikaisesti tarvittava maksimipaine vastaa pumpulla ja moottorilla saavutettavissa olevaa maksimipainetta. Esimerkkejä käyttökohteista ovat: pesu ja puhdistus kastelu kattilan syöttö. Kuvaus Kuten kappaleessa Tarkoitus ja hyödyt mainittiin, tälle toiminnolle on kaksi ensisijaista käyttöaluetta: E-pumpun vakiotehokäyrä Kuva 120 Tehokäyrät vakiopumpulla ja tehorajalla toimivalla pumpulla TM Korotettu paine Kuvassa 121 näkyy vakiomallisen 50 Hz E-pumpun toiminta-alue korotetulla painealueella, joka saavutetaan käyttämällä Pumpun toiminta tehorajalla -toimintoa. Maks. kapasiteetti tehorajalla toimittaessa Maks. tehokäyrä tehorajalla toimittaessa Tarkoitus ja hyödyt Tämä toiminto hyödyntää tosiasiaa, että vakiomallinen E-pumppu ei kuormita MGE-moottoria täysin koko toiminta-alueella. Säätämällä MGE-moottori antamaan maksimiteho kuormituksesta riippumatta on nyt mahdollista laajentaa pumpun kapasiteettialuetta MGE-moottoria ylikuormittamatta. Katso kuva 120. E-pumpun vakiokapasiteettikäyrä E-pumpun vakiotehokäyrä Käytännön hyödyt ovat seuraavat: Pumpun painealuetta voidaan lisätä pienillä virtaamilla käyttämättä suurempaa moottoria, kunhan pumpun rakenne kestää paineen. Lähtötaajuus tehorajalla toimittaessa Joissakin tapauksissa pumppu voidaan varustaa pienemmällä moottorilla vastaavaan vakiopumppuun verrattuna, kun E-pumpulla on kiinteä toiminta-alue pienillä virtaamilla. Toiminto koskee seuraavia pumppukokoja: E-pumpun vakiolähtötaajuus Kuorma TM vaihepumput 2-nap, 4-nap, 0,37-1,1 kw 0,25-7,5 kw vaihepumput 2-nap, 4-nap, 0,55-7,5kW kw 0,55-7,5 kw 11-18,5 kw - - Huom: Toiminto on joko konfiguroitu tehtaalla tai se voidaan ladata myöhemmin lisäkonfigurointitiedoston muodossa Grundfos PC Tool E-products -työkaluilla. Kuva 121 Vakiokapasiteettikäyrä vs. tehorajalla toimivan pumpun kapasiteettikäyrä. MGE-moottori asetetaan suuremmalle kierrosluvulle (f maks. ) kuin pumpun nimelliskierrosluku. Tämä johtaa korkeampaan paineeseen suljettua venttiiliä vastaan ja pienillä virtaamilla. Pumppu toimii asetettua taajuutta vastaavalla kierrosluvulla (f maks. ), kunnes pumppu saavuttaa virtaaman, jossa moottori kuormittuu koko nimellistehollaan. Jos virtaama edelleen kasvaa, pumppu alentaa kierroslukuaan, jotta nimellisteho ei ylity. 101

102 MGE-moottorien edistynyt käyttö Huom: Pumppu käy pienen virtaaman alueella ylisynkronisella nopeudella, mikä voi vaikuttaa melutasoon. Pienempi moottorikoko Kuvasta 122 käy ilmi vakiomallisen 50 Hz pumpun toiminta-alue, kun Pumpun toiminta tehorajalla -toimintoa käytetään optimoimaan pumpun kapasiteetti suhteessa moottorikokoon. Pienillä virtaamilla ja verrattain korkeilla paineilla (1) toimiva pumppu voidaan varustaa pienemmällä moottorilla, jonka teho sopii toiminta-alueeseen. Suuremmilla virtaamilla ja suhteellisesti alemmilla paineilla (2) moottori alentaa kierroslukuaan tehorajan ylittyessä ja seuraa jyrkempää käyrää käytettävissä olevan tehon mukaisesti. Toiminta-alue pienillä virtaamilla Maks. tehokäyrä tehorajalla toimittaessa Pumpun tehonkulutuskäyrä 1 2 Alennettu kapasiteetti, kun moottori toimii nimellistehoaan suuremmalla teholla TM Kuva 122 Vakiokapasiteettikäyrä vs. alennettu käyrä tehorajalla toimittaessa Pumpun ja MGE-moottorin koko Pumpun ja moottorin mitoituksessa ei tarvitse huomioida erityisiä seikkoja. Jos pumppu on moottorille ylikokoinen, MGE-moottori vain alentaa kierroslukuaan ja siten pumpun kapasiteettia kuvan 122 mukaisesti. Asetus Pumpun toiminta tehorajalla -toiminto asetetaan lataamalla konfigurointitiedosto PC Tool E-products - työkalulla. 102

103 MGE-moottorien edistynyt käyttö PC Tool E-products Mikä on PC Tool E-products? Käyttökohteet PC Tool E-products toimii seuraavien pumppukokojen kanssa: 1-vaihepumput 2-nap, 4-nap, 0,37-1,1 kw 0,25-7,5 kw Kuva 123 PC Tool E-products -työkalun aloitusnäyttö Grundfos PC Tool E-products on tärkeä työkalu toimittaessa E-pumppujen kanssa. PC Tool E-products antaa pääsyn useimpiin tuotteen asetuksiin sekä mahdollisuuden tietojen keräämiseen ja tarkasteluun. PC tool sisältää CD-levyllä toimitettavan ohjelman sekä laitteen, joka yhdistää tietokoneesi E-pumppuun. 3-vaihepumput 2-nap, 4-nap, 0,55-7,5kW kw 0,55-7,5 kw 11-18,5 kw Kuvaus Grundfos PC Tool E-products on yhteinen käyttöliittymä, jota käytetään E-pumppujen koko tuotantoprosessin ajan. Edelleen, PC Tool E-products soveltuu asiakaskäyttöön E-pumpun asetusta, käyttönottoa ja huoltoa varten. Ohjelma CD-levyllä PC Tool LINK ja liitäntäkaapelit tietokonetta ja pumppua varten Kuva 124 PC Tool E-products -työkalu koostuu ohjelmasta ja laitteesta Tarkoitus ja hyödyt Grundfos PC Tool E-products -työkalu tarjoaa useita hyötyjä E-pumppujen käyttöönoton, käytön ja huollon yhteydessä PC tool E-products mahdollistaa: E-tuotteen toimintatilan tarkkailun E-tuotteiden peruskonfiguroinnin suorittamisen E-tuotteiden erikoiskonfiguroinnin suorittamisen E-tuotteista kerättyjen tietojen tallentamisen. TM Kuva 125 PC Tool E-products tuotannon yhteydessä ja kentällä asiakkaan luona Grundfos PC Tool E-products mahdollistaa siten tuotteen konfiguroinnin tai uudelleenkonfiguroinnin sen optimoimiseksi käyttökohteen mukaisesti. PC Tool E-products on myös arvokas vianetsintä- ja huoltotyökalu. TM

104 > Varusteet Varusteiden yleiskuvaus Tuote Sivu Kaukosäädin, R Potentiometri 105 Anturit 106 Grundfos paine-eroanturi, DPI 107 Lämpötila-anturi, TTA 108 Lämpötilaeroanturi, HONSBERG 109 EMC-suodin 110 G10-LON 111 G LiqTec 113 R 100 > OK > > + - TM , TM , TM , GR 5390, GR

105 Varusteet Kaukosäädin, R100 GRUNDFOS R100 -kaukosäädin on suunniteltu langattomaan tiedonsiirtoon Grundfosin tuotteiden kanssa infrapunayhteyttä käyttäen. R100:n toimitukseen sisältyy kotelo, paristot, irrotettava taskupidike ja käyttöohjeet. Toiminnot ovat erilaiset eri laitteille. Katso ohjattavan tuotteen asennus- ja käyttöohjeita tai tuotetietoja. Rakenne R100 on mekaanisesti vankkarakenteinen, valmistettu iskunkestävästä polykarbonaatista (PC) ja varustettu silikonikumisilla painikkeilla. R100 on suunniteltu tavanomaiseksi huolto- ja mittaustyökaluksi, joten sen on kestettävä jokapäiväistä kulutusta ja rasituksia. Polykarbonaattimuovi on laatua, joka päästää infrapunavalon lävitseen. IR-lähetin/vastaanotin on siten voitu sijoittaa laitteen sisälle suojaan mekaanisilta vaurioilta. Laitteen rakenne ja painikkeiden sijainnit mahdollistavat R100:n käytön yhdellä kädellä. R100 on täysin huoltovapaa. Se voidaan puhdistaa kostealla liinalla ilman pesuaineita tai vastaavia. TM Näyttö Näyttö on 46 x 30 mm graafinen (pistematriisi) LCD-näyttö, jossa on 100 x 65 pistettä. Grafiikka esitetään sinisellä värillä harmaalla taustalla. Näytössä on keltainen taustavalo, joka mahdollistaa lukemisen myös vähässä valossa. 68 Hz virkistystaajuus tekee kuvasta vakaan ja välkkymättömän. Kontrastisuhde on parempi kuin 3:1, mikä takaa hyvän luettavuuden yhdessä ±30 katselukulman kanssa (kaikkiin suuntiin). Upotettu karkaistu lasi suojaa näyttöä kolhuilta ja naarmuilta. Tuotenumero: Tuote Tuotenumero R Potentiometri Potentiometri asetuspisteen asettamiseen ja pumpun käynnistykseen/pysäytykseen. Tuotenumero: Tuote Tuotenumero Ulkoinen potentiometri kotelolla, seinäasennus

106 Varusteet Anturit Varuste Tyyppi Toimittaja Mittausalue Tuotenumero Paineanturi Liitäntä: G ½ A (DIN B6kt) Sähköliitäntä: pistotulppa (DIN 43650) Virtausanturi Virtausanturi Virtausanturi Virtausanturi MBS 3000 MAGFLO MAG 3100/5000 MAGFLO MAG 3100/5000 MAGFLO MAG 3100/5000 MAGFLO MAG 3100/5000 Danfoss Siemens Siemens Siemens Siemens 0-2,5 bar bar bar bar bar bar m 3 (DN 25) 3-10 m 3 (DN 40) 6-30 m 3 (DN 65) m 3 (DN 100) ID8285 ID8286 ID8287 ID8288 Lämpötila-anturi TTA (0) 25 Carlo Gavazzi 0 C C Lämpötila-anturi TTA (-25) 25 Carlo Gavazzi 25 C C Lämpötila-anturi TTA (50) 100 Carlo Gavazzi +50 C C Lämpötila-anturi TTA (0) 150 Carlo Gavazzi 0 C C Lämpötila-anturin varuste. Kaikki ½ RG -liitännällä Lämpötila-anturi, ympäristölämpötila Suojaputki 9 x 50 mm Carlo Gavazzi Suojaputki 9 x 100 mm Carlo Gavazzi Leikkuurengasholkki Carlo Gavazzi WR 52 tmg (DK: Plesner) 50 C C ID8295 Lämpötilaeroanturi ETSD Honsberg 0 C C Lämpötilaeroanturi ETSD Honsberg 0 C C Danfoss-paineanturisarjat, jotka sisältävät.. Danfoss-paineanturi, tyyppi MBS 3000, 2 m suojatulla kaapelilla Liitäntä: G ½ A (DIN B6kt) 5 nippusidettä (musta) Käyttöohje PT ( ) Painealue Tuotenumero 0-4 bar bar bar bar bar Grundfos paine-eroanturi, DPI Painealue Tuotenumero 1 anturi, sis. 0,9 m suojattua kaapelia (7/16" liitännät) 0-0,6 bar alkuperäinen DPI-kannatin (seinäkiinnitykseen) 1 Grundfos-kannatin (moottoriasennukseen) 0-1,0 bar M4-ruuvia anturin kiinnittämiseksi kannattimeen 1 M6-ruuvi (itseporaava) asennukseen MGE 90/100:aan 0-1,6 bar M8-ruuvi (itseporaava) asennukseen MGE 112/132:een 1 M10-ruuvi (itseporaava) asennukseen MGE 160:een 0-2,5 bar M11-ruuvi (itseporaava) asennukseen MGE 180:een 3 kapillaariputkea (lyhyt/pitkä) 0-4,0 bar liitintä (1/4" - 7/16") 0-6,0 bar nippusidettä (musta) Asennus- ja käyttöohjeet 0-10 bar Valitse paine-eroanturi siten, että anturin maksimipaine on korkeampi kuin pumpun suurin paine-ero. Asennussarja Tuotenumero Asennussarja, TPED 2 anturille

107 Varusteet Grundfos paine-eroanturi, DPI Tuotteen kuvaus Anturin kotelo ja pumpattavan aineen kanssa kosketuksissa olevat osat ovat Inox-materiaalia DIN (pos. 3) ja yläkotelo PA-komposiittia (pos. 2). Liitäntöjen (pos. 4) materiaali on DIN , 7/16" UNF-liitäntä ja tiivisteet ovat FKM-materiaalia. Musta suojavaipallinen kaapeli (pos. 1) kulkee PG-läpivientiholkin M12 x 1,5 kautta. Anturin toimitukseen sisältyy kulmakiinnike moottoriin tai seinäkiinnikkeeseen kiinnitystä varten. Sarjoja muilla kaapelipituuksilla ja liitännöillä on saatavana. Mittauselementtinä on erikoispinnoitettu piisiru. Tekniset tiedot 4 P2 P TM Grundfos paine-eroanturi, DPI Grundfos -tuotenumero Painealueet/paine-ero [bar] 0-0,6 0-1,0 0-1,6 0-2,5 0-4,0 0-6, Käyttöjännite VDC Lähtösignaali 4-20 ma Kuormitus [Ω] 24 V: max. 500 [Ω], 16 V: max. 200 [Ω], 12 V: max. 100 [Ω] Suurin käyttöpaine, P1 ja P2 samanaikaisesti [bar] 16 Rikkoutumispaine [bar] 1,5 x järjestelmäpaine Mittaustarkkuus 2,5% BFSL Vasteaika < 0,5 s Aineen lämpötila-alue C Varastointilämpötila-alue C Sähköliitäntä 3-johtiminen 0,13 mm 2, 0,9 m kaapeli - M 12 x 1,5 anturin päältä Oikosulkusuojaus kyllä Napaisuuden vaihtumissuojaus kyllä Ylijännitesuojaus kyllä Aineen kanssa kosketuksissa olevat materiaalit DIN , FKM ja PPS Kotelointiluokka IP 55 Paino [g] 550 EMC (sähkömagneettinen yhteensopivuus) Standardin EN mukaisesti Häiriösäteily/häiriönsieto Standardin EN mukaisesti Liitännät 7/16"-UNF Tiivistemateriaali FKM Mittapiirros Johdotus SW 14 P V 1 käyttöjännite Ruskea 2 GND (maajohdin) Kelt. 3 Signaalijohdin Vihreä 4 Testijohdin (voidaan katkaista asennettaessa). Tätä johdinta ei saa kytkeä jännitteeseen. Valk. 7/16-20 UNF 14 6 P1 ø45 TM TM

108 Varusteet Lämpötila-anturi, TTA Tuotteen kuvaus Lämpöanturilla Pt100 varustettu lämpötila-anturi on ruostumattomasta teräksestä (DIN ) valmistettuun 6 x 100 mm mittausputkeen ja tyypin B liitäntäpäähän (DIN ) asennettu 4-20 ma anturi. Liitäntäpää on valmistettu maalatusta painevaletusta alumiinista ja varustettu Pg 16 kierreliitännällä, ruuvit ruostumatonta terästä, kumitiiviste neopreenia. Anturi asennetaan järjestelmään joko leikkuurengasholkilla tai sopivalla suojaputkella (koot 9 x 100 mm ja 9 x 50 mm). Suojaputkessa on G 1/2 liitäntä. Leikkuurengasholkki ja suojaputki on tilattava erikseen. Tekniset tiedot Tyyppi TTA ( 25) 25 TTA (0) 25 TTA (0) 150 TTA (50) 100 Tuotenumero Mittausalue 25 C C 0 C C 0 C C 50 C C Mittaustarkkuus IEC 751 luokan B mukaisesti, 0,3 0 C Vasteaika, τ (0,9) vedessä ilman suojaputkea: 28 s 0,2 m/s öljytäytteisellä suojaputkella: 75 s Kotelointiluokka IP 55 Lähtösignaali 4-20 ma Käyttöjännite 8,0-35,0 VDC EMC (sähkömagneettinen Häiriösäteily: Standardin EN mukaisesti yhteensopivuus) Häiriönsieto: Standardin EN mukaisesti Varusteet Tyyppi Suojaputki 9 x 50 mm Suojaputki 9 x 100 mm Leikkuurengasholkki Tuotenumero Kuvaus Suojaputki ruostumatonta terästä SINOX SSH 2, 6 mm mittausputkelle. Putkiliitäntä G 1/2. Leikkuurengasholkki 6 mm mittausputkelle. Putkiliitäntä G 1/2. Mittapiirros Suojaputki Anturin kytkentä E-pumpuissa anturista tuleva kaapeli liitetään pumpun liittimiin (7) ja (8) VDC (8) Signaali (7) Tyyppi L 9 x x Leikkuurengasholkki 108

109 Varusteet Lämpötilaeroanturi, HONSBERG Tuotteen kuvaus Lämpötila-anturit T1 ja T2 mittaavat samanaikaisesti sijoituspaikoillaan vallitsevaa lämpötilaa. Lämpötilan mittauksen lisäksi anturi T1 sisältää elektronisen yksikön, joka laskee anturin T1 ja T2 välisen lämpötilaeron ja lähettää tuloksen 4-20 ma signaalina virtavahvistimen kautta. Koska anturin T2 lähettämä mittaussignaali on myös virtasignaali, T2 ja T1 voivat sijaita suhteellisen kaukana toisistaan. Kuten oikealla olevasta kuvasta voidaan nähdä, lähtösignaaliin "I out " ei vaikuta, kumpi antureista mittaa korkeampaa lämpötilaa. Siten virtasignaali on aina positiivinen ja välillä 4-20 ma. Tekniset tiedot I out [ma] ETSD ETSD T1-T2 Lämpöt.ero [ C] TM Tyyppi ETSD K045 + ETSD2-K045 ETSD K045 + ETSD2-K045 ETSD K 045 Erittely Tuotenumero ETSD1- Vertailulämpötila, T1 Mittausalue: Lämpötilaero (T1-T2) tai (T2-T1) 0 C C 0 C C 04-0 C vastaa 4 ma Käyttöjännite VDC C vastaa 20 ma Lähtösignaali 4-20 ma C vastaa 20 ma Mittaustarkkuus ± 0,3 % FS K Nesteen kanssa kosketuksissa oleva materiaali: Ruostumaton teräs DIN Toistotarkkuus ±1 % FS 045 Tunnistinelementin pituus: 45 mm Vasteaika, τ (0,9) 2 minuuttia Ympäristölämpötila 25 C C ETSD2- K 045 Erittely Toimintalämpötila, T1 ja T2 25 C C ETSD2- Vertailulämpötila, T2 T1:n ja T2:n välinen maksimietäisyys 300 m suojatulla kaapelilla K T1:n ja T2:n välillä: M 12 x 1 pistotulppa Sähköliitäntä (sis. sarjaan), lähtösignaali DIN A pistotulpalla Varastointilämpötila 45 C C Oikosulkusuojaus Kyllä Napaisuuden vaihtumissuojaus Kyllä, 40 V asti Nesteen kanssa kosketuksissa olevat materiaalit Ruostumaton teräs DIN Kotelointiluokka IP 65 EMC (sähkömagneettinen yhteensopivuus) Häiriösäteily: Standardin EN mukaisesti Häiriönsieto: Standardin EN mukaisesti Nesteen kanssa kosketuksissa oleva materiaali: Ruostumaton teräs DIN Tunnistinelementin pituus: 45 mm Asennus Anturit on sijoitettava siten, että niiden tunnistinelementit ovat keskellä mitattavan nesteen virtausta. Käytä kiinnitykseen vain kuusiomutteria. Anturien yläosa voidaan kääntää sopivaan asentoon kaapelien liittämistä varten. Mittapiirros Antureissa on G 1/2 kierre, katso mittapiirrosta. E-pumpuissa anturista T1 tuleva kaapeli liitetään pumpun liittimiin (7) ja (8). Kytkentäkaavio 140 SW 27 G 1/2 54 M 12 x 1 pistotulppa DIN A pistotulppa 27 SW G 1/2 SW TM V (8) T2 T1 Signaali (7) ma 4 4 Käytä suojattua kaapelia etäisyyksillä > 3 m TM

110 Varusteet EMC-suodin Jos kw MGE-moottoreilla varustettuja E-pumppuja aiotaan käyttää rajoituksetta asuinalueilla, syöttävän sähköverkon ja E-pumpun väliin on asennettava ylimääräinen EMC-suodin. Sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat vaatimukset on kuvattu kohdassa "EMC ja oikea asennus" sivulla 82. EMC-suotimen asennus Sijoita suodin tasaiselle alustalle. Katso alla olevaa mittapiirrosta. Kytkentäkaavio TM Tuotenumero ja sarjan sisältö Tuotenumero: Sarjan sisältö: Suodin IP 54 -alumiinikotelossa Moottorin liitäntäkoteloon kytkemistä varten: 1 supistuskappale M40 x 1,5 - M32 x 1,5 1 EMC-mutteri M40 x 1,5 1 EMC-läpivientiholkki M32 x 1,5. Asennus- ja käyttöohjeet. Tekniset tiedot Verkkoliitäntä: Maksimikuorma: V, 50/60Hz 50 A Kotelointiluokka: IP 54 Paino: 12 kg. TM CISPR 11, luokan B, ryhmän 1 vaatimusten täyttämiseksi suotimen ja moottorin välisen kaapelin on oltava suojattua kaapelia, ks. kuva alla, pos. 1. Suojavaipallisen kaapelin päät on päätettävä EMC-läpivientiholkeilla suotimen oikean toiminnan takaamiseksi. MMGE-moottorin tavanomaiset läpivientiholkit on vaihdettava erityiseen EMC-läpivientiholkkiin, joka sisältyy tähän sarjaan. Varmista, että suojatun kaapelin virta-arvo on vähintään sama kuin verkkovirtakaapelin, pos. 2. Suojattu kaapeli ei sisälly sarjaan. Tuotenumero 1 2 TM Tuote Tuotenumero EMC-suodin MGE-moottoreille kw EMC cable EMC-läpivientiholkit glands PE L3 L2 L1 MGE MMGE Suojavaipallinen kaapeli Screened cable PE L3 L2 L1 L3 L2 L1 PE Mains Verkkovirtasyöttö supply TM

111 Varusteet G10-LON G10-LON-liitäntää käytetään tiedonsiirtoon paikallisverkon (LON) ja elektronisesti säädettyjen Grundfospumppujen välillä Grundfos GENIbus-väyläprotokollan avulla (esim. E-pumput). G10 on "point to point" -yhdyskäytävä, eli yksi G10 tarvitaan jokaista pumppua kohti. Huolto-LED GI0-LON-moduulin etulevyssä on huolto-led monien LON-väylän tilatietojen ilmaisuun. Lisätietoja löydät GI0-LON-moduulin mukana toimitetulta levykkeeltä. LON-tukitiedostot LON-moduulin mukana toimitetaan levyke, joka sisältää tukitiedostoja (.xif ja.nxe). Mitat ja liitännät Mitat ilmoitetaan millimetreinä. GR Sähköiset tiedot Lähetinvastaanotin Suositeltava kaapeli Pumppu - G10-LON RS 485 FTT - 10 Kaapeli: suojattu, parikierretty Poikkipinta-ala: 0,25-1 mm 2 Maks. kaapelipituus: 1200 m. Käyttötiedot Ympäristön lämpötila: 0 C C Varastointilämpötila: 30 C C. G10 - LON Kaapeli: parikierretty, suojaamaton. Siirtonopeus 9,6 kbit/s 78 kbit/s Protokolla GENIbus LonTalk Käyttöjännite 24 VAC/VDC +/ 25 %. Virrankulutus Noin 100 ma Kotelointiluokka IP 42 Kaapeliläpiviennit 3 x Pg7 39 LONbus-liitäntä + 24 V jännitesyöttö G10 GENIbus GENIbus-liitäntä Extra LONbus -liitäntä LON-verkko 24 VAC/VDC G10 G10 GENIbus GENIbus TM TM Tuotenumero Tuote Tuotenumero G10-LON rajapinta

112 Port 1 POWER POWER MNC POWER GENI GENI TxD GENI RxD FAULT Genibus DI Service Main Network Connection Port 2 DCD RTS TxD1 RxD1 TxD2 RxD2 Varusteet G100 Liittämällä G100 Grundfos GENIbus-järjestelmään saadaan toteutettua tiedonsiirto pääverkon ja kaikkien GENIbus-järjestelmään liitettyjen yksiköiden välillä. GENIbus-järjestelmään voidaan liittää 32 yksikköä. Yksikkö voi olla esimerkiksi GENIbus-liitännällä varustettu TPE-pumppu. Pääverkko voi olla toinen kenttäväylä tai radio, modeemi, PLC tai suora RS-232-liitäntä. G100 on saatavana neljänä eri versiona: G100 Interbus-S-liitännällä G100 Profibus-DP-liitännällä G100 radio/modeemi/plc-liitännällä (MODbus-RTU, COMLI) G100 perusversio. Tiedonkeruu Tiedonsiirron lisäksi G100 mahdollistaa aikaleimatun tiedon keräämisen. Kerätyt tiedot voidaan siirtää pääjärjestelmään tai PC:hen analysoitavaksi taulukkolaskenta- tai vastaavalla ohjelmalla. Tiedonkeruuseen käytetään "PC Tool G100 Data Log" -ohjelmatyökalua. Työkalu sisältyy G100-moduulin mukana toimitettavaan PC Tool G100 -pakettiin. Muut ominaisuudet Neljä digitaalituloa. Kaikkien pumppujen pysäytys moduulin ja hallintajärjestelmän välisen tiedonsiirtoyhteyden katketessa (lisätoiminto). Modeemiyhteyden salasanasuojaus (lisätoiminto). Hälytysloki. Mitat Tekniset tiedot GENIbus RS-485: RS-232-huoltoliitäntä: Digitaalitulot: 4 Käyttöjännite: Liitäntä enintään 32 yksikölle Liittämiseen PC:hen suoraan tai radiomodeemin kautta 1 x V, 50/60 Hz Ympäristön lämpötila: Käytön aikana: 20 C C Kotelointiluokka: IP 20 Paino: 1,8 kg. Varusteet PC Tool G100 -paketti (sisältyy tuotteen toimitukseen) G100-tukitiedostojen CD-ROM (sisältyy tuotteen toimitukseen). Protokollien yleiskuvaus Pääjärjestelmä INTERBUS-S PROFIBUS-DP Radio Modeemi PLC GSM-matkapuhelin Tuotenumerot Ohjelmaprotokolla PCP DP Satt Control COMLI/MODbus Satt Control COMLI/MODbus Satt Control COMLI/MODbus SMS, UCP Tuote Tuotenumero G100 Interbus-S-liitännällä G100 Profibus-DP-liitännällä G100 radio/modeemi/plc-liitännällä (MODbus, COMLI) G100 perusversio PC Tool G100 -paketti 1) ) PC Tool toimitetaan G100:n kanssa, mutta lisää työkaluja voidaan tilata erikseen. 227 mm 73 mm 165 mm TM

113 Varusteet LiqTec Kuvaus LiqTec suojaa pumpun kuivakäynniltä. suojaa pumpun liian korkealta nesteen lämpötilalta (130 C ± 5 C). voi valvoa moottorin lämpötilaa, jos moottorin PTC-anturi on kytketty. on rakenteeltaan vikasietoinen. Jos anturiin, sen kaapeliin, ohjausyksikköön tai virransyöttöön tulee häiriö, pumppu pysähtyy välittömästi. Toiminnot Kuivakäyntianturin liitäntä Kuivakäyntianturin osanumero: Ulkoinen uudelleenkäynnistysliitäntä 3. Moottorin PTC Vihreä valo merkitsee OK tai oikosuljettuja napoja. Punainen valo ilmoittaa liian korkeasta moottorin lämpötilasta. Hälytysrele aktivoituu. 4. PTC-anturin liitäntä Tätä tuloa ei käytetä E-pumppujen yhteydessä, koska taajuusmuuttaja suojaa moottoria ylikuormitukselta. 5. Anturin merkkivalo Punainen valo ilmoittaa viallisesta anturista tai kaapelista. Hälytysrele aktivoituu TM LiqTec-anturin asennus LiqTec voidaan kiinnittää DIN-kiskon avulla ohjauskaappiin. Sähköliitäntä Katso esimerkki sähköliitännästä sivulla 115. Anturin ja säätimen kalibrointi Noudata seuraavan sivun ohjeita. 6. Kuivakäynnin valvontatoiminnon deaktivointi Kuivakäynnin valvontatoiminto kytketään pois painamalla tätä painiketta. Punainen vilkkuva valo. PTC-valvontatoiminto on edelleen aktiivinen. Paina Restart-painiketta kuivakäynnin valvontatoiminnon aktivoimiseksi uudelleen. 7. Korkean nestelämpötilan merkkivalo Punainen merkkivalo ilmaisee liian korkean nesteen lämpötilan (130 C ± 5 C). Hälytysrele aktivoituu. 8. Käyttöjännite V, 50/60 Hz. 9. Kuivakäynnin merkkivalo Vihreä valo merkitsee OK (nestettä pumpussa). Punainen valo ilmoittaa kuivakäynnistä (pumpussa ei nestettä). Hälytysrele aktivoituu. 10.Hälytys/käynti relelähtö Potentiaalivapaa vaihtokosketin. Koskettimen maksimikuormitus: 250 V, 1 A, AC (induktiivinen kuorma). 11.Auto/Manual Automaattisen/manuaalisen uudelleenkäynnistyksen valinta. Oletusasetus on Man. Asetus voidaan muuttaa pienen ruuvitaltan avulla. Kun "Auto" valitaan, hälytysilmaisu poistuu automaattisesti sekunnin kuluessa sen jälkeen, kun pumpussa havaitaan nestettä. 12.Restart Paina painiketta pumpun käynnistämiseksi uudelleen. Painikkeella ei ole vaikutusta PTC-valvontaan. 113

114 Varusteet Anturin ja säätimen kalibrointi Vaihe Toimenpide Tulos 1 Tarkasta, että anturi on liitetty oikein säätimeen, katso sivu Ennen kuin asennat anturin pumppuun, upota anturi seisovaan veteen. Mikä tahansa vesiastia käy. Huom: On tärkeää, että vesi on seisovaa, koska anturin jäähtyminen virtaavassa vedessä johtaa virheelliseen kalibrointitulokseen. 3 Pidä painikkeet pos. 6 ja 12 painettuina noin 20 sekuntia. 4 Kun vihreät merkkivalot pos. 3 ja 9 palavat jatkuvasti, vapauta painikkeet pos.6ja12. Lisätietoja IEC :n mukaiset tiedot: Kaikki punaiset merkkivalot (paitsi pos. 7) alkavat vilkkua. Kalibrointi on valmis. Ohjelmistoluokka A Saastumisaste 2 Tyyppi 1. LiqTec on curus-hyväksytty UL 508:n mukaisesti. Maksimipaine: 40 bar Maks. nestelämpötila: +130 C ± 5 C Maks. ympäristölämpötila: +55 C Tehonkulutus: 5 W Kotelointiluokka: IP X 0 Maks. kaapelipituus: 20 metriä Vakiokaapeli: 5 metriä Jatkokaapeli: 15 metriä. Huom: Moottorin lämpötilan valvontaa varten E-pumpuissa LiqTeciä ei saa kytkeä pumpun PTC-anturiin, koska moottorin ohjelma suojaa moottoria liian korkealta lämpötilalta. LiqTeciä käytetään pääasiassa CRE-, CRIE-, CRNE-pumpputyyppien kanssa. Kiinnitä anturi pumppupäähän. LiqTec soveltuu myös muihin E-pumpputyyppeihin. LiqTec on tarkoitettu DIN-kiskoasennukseen ohjauskaappiin. Kotelointiluokka: IP X0. Kuivakäyntisuojaus Pumpputyyppi Jännite [V] LiqTec Anturi ½" Kaapeli 5 m Jatkokaapeli 15 m Tuotenumero TM CRE CRIE CRNE MTRE SPKE CRKE CHIE

115 Varusteet CRE-pumpun liitäntä LiqTeciin Kuivakäyntianturi Aseta automaattiselle palautukselle Liitäntänavat pumpussa: 1~: 1 (digitaalitulo) ja 9 (GND) 3~: 1 (digitaalitulo) ja 3 (GND) 1 9 tai 3 1 x V TM Digitaalinen tulo Digitaalitulon asetukseksi on valittava "Ulk. häiriö" R100-kaukosäätimellä Valikko asennus- ja käyttöohjeissa. Hävittäminen Tämä tuote tai sen osat on hävitettävä ympäristöystävällisellä tavalla: 1. Käytä yleisiä tai yksityisiä jätekeräilyn palveluja. 2. Jos tämänkaltaisia palveluja ei ole, tai ne eivät vastaanota tai pysty käsittelemään tuotteen materiaaleja, voidaan tuote tai sen mahdolliset ympäristölle vaaralliset aineet toimittaa lähimpään Grundfos-yhtiöön tai -huoltokorjaamoon. Huom: Kuivakäyntivian jälkeen pumppu on käynnistettävä uudelleen manuaalisesti. 115

116 Lisätietoja Grundfosin tuotteista WebCAPS WebCAPS on web-pohjainen tietokoneavusteinen tuotevalintaohjelma, joka on käytettävissä osoitteessa WebCAPS sisältää tarkat tiedot yli Grundfostuotteesta yli 20 kielellä. Tiedot on WebCAPSissa jaettu kuuteen jaksoon: Tuoteluettelo Kirjallisuus Huolto Mitoitus Vaihto CAD-kuvat. Tuoteluettelo Käyttökohteiden ja pumpputyyppien lähtökohtana tämä jakso sisältää tekniset tiedot käyrät (QH, Eta, P1, P2, jne.), jotka voidaan mukauttaa pumpattavan nesteen tiheyteen ja viskositeettiin, ja näyttävät käynnissä olevien pumppujen määrän valokuvat tuotteista mittapiirrokset kytkentäkaaviot tarjoustekstit jne. Kirjallisuus Tässä jaksossa voit tutustua tietyn pumpun uusimpaan dokumentaatioon, kuten datakirjat asennus- ja käyttöohjeet huoltodokumentaatio, esim. huoltosarjojen luettelo ja huoltosarjojen ohjeet pikaoppaat tuote-esitteet. Huolto Tämä jakso sisältää helppokäyttöisen, vuorovaikutteisen huoltoluettelon. Täältä voit löytää ja tunnistaa huolto-osat sekä nykyisiin että tuotannosta poistuneisiin Grundfos-pumppuihin. Lisäksi jakso sisältää huoltovideoita, jotka opastavat huolto-osien vaihdon. 116

117 0 1 Lisätietoja Grundfosin tuotteista Mitoitus Käyttöalueiden ja asennusesimerkkien lähtökohtana tämä jakso sisältää helpot vaiheittaiset ohjeet, miten valitset asennukseesi sopivimman ja tehokkaan pumpun suoritat edistyneitä laskelmia energiankulutuksesta, takaisinmaksuajoista, kuormitusprofiileista, elinkaarikustannuksista jne. analysoit valitun pumpun sisäänrakennetun elinkaarikustannusten laskentatyökalun avulla määrittelet virtausnopeuden jätevesisovelluksissa jne. Vaihto Tästä jaksosta löydät oppaan korvaavan pumpun valintaa ja vaihtotietojen vertailua varten, kun olemassa oleva pumppu vaihdetaan tehokkaammin toimivaan Grundfos-pumppuun. Tämä jakso sisältää vaihtotiedot laajalle valikoimalle muiden kuin Grundfosin valmistamia pumppuja. Helpon vaiheittaisen oppaan avulla voit verrata Grundfosin pumppuja nyt asennettuna olevaan pumppuun. Asennetun pumpun ilmoittamisen jälkeen opas ehdottaa useita Grundfos-pumppuja, joiden avulla sekä mukavuutta että tehokkuutta saadaan parannettua. CAD-kuvat Tässä jaksossa on mahdollista ladata 2-ulotteisia (2D) ja 3-ulotteisia (3D) CAD-kuvia useimmista Grundfosin pumpuista. WebCAPS tarjoaa seuraavat tiedostomuodot: 2-ulotteiset kuvat:.dxf, lankamallikuvat.dwg, lankamallikuvat. 3-ulotteiset kuvat:.dwg, lankamallikuvat (ilman pintoja).stp, massiivikuvat (pintoineen).eprt, E-kuvat. WinCAPS WinCAPS on Windows-pohjainen tietokoneavusteinen tuotevalintaohjelma, joka sisältää tarkat tiedot yli Grundfos-tuotteesta yli 20 kielellä. Ohjelma sisältää samat ominaisuudet ja toiminnot kuin WebCAPS, mutta toimii ilman Internet-yhteyttä. WinCAPS on saatavana CD-ROM-levyllä, joka päivitetään kerran vuodessa. Kuva 126 WinCAPS CD-ROM 117