KÄYTÄ- RAI hoito- ja palvelusuunnitelman apuvälineenä

Transkriptio

1 KÄYTÄ- RAI hoito- ja palvelusuunnitelman apuvälineenä RAI-SEMINAARI Osastonhoitaja Kaarina Raivio 1

2 INNO-KUSTI - HANKE Helsingin kaupunginhallitus myönsi viideksi vuodeksi rahoituksen Kustaankartanon monipuoliselle palvelukeskukselle, silloiselta nimeltään Kustaankartanon vanhustenkeskus, geroteknologisten sovellusten testaamiseksi ja käyttöönottamiseksi Kustaankartanon A-talon Vaahtera-osastolla ( ) kehitetyn asiakkaan aktiivisen elämän mahdollistavan geroteknologiaa hyödyntävä toimintamalli on nyt levinnyt ja juurtunut pysyväksi käytännöksi. 2

3 AKTIVOIVA ARKI Tavoitteet: - mielekäs arki / elämänmakuinen elämä - asukas kokee itsensä tärkeäksi osana yhteisöä - fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten voimavarojen ylläpysyminen - toimintakyvyn ylläpysyminen/ lisääntyminen - onnistumisen kokemukset - hetkeen tarttuminen 3

4 Aktivoivan arjen toimintamallin sabluuna 4

5 Elämänhistoriaan perehtyminen Step Sisältö Aika, kestot Huomiot Johtaminen Step 1 Monipuolinen henkilöhistoriaan ja asiakkaan arvostamiin asioihin perehtyminen Vuorovaikutukselliset tilanteet, kiireettä. Henkilöhistoria ei muutu, asukkaan suhde siihen voi muuttua. Oikeus muuttaa mieltään Osastonhoitaja johtaa osaston kaikkia prosesseja ja huolehtii siitä että jokaiselle stepille on riittävästi aikaa. keskeiset luonteenpiirteet: tärkeät sosiaaliset roolit: asukkaalle tärkeät henkilöt: koulutus: työ: harrastukset: elämää haittaavat vaivat ja kivut, pelottavat asiat: asiat, jotka lievittävät kipua, vaivoja, pelkoja: tuottaa mielihyvää: asukas ei pidä: aiempi sosiaalinen aktiviteetti: 5

6 Riski- ja voimavarakartoitus Step 2 Riski- ja voimavarakartoitu s (RAI) Arviointiin 1 tunti Omahoitajan vuorovaikutus omaisten ja kollegojen kanssa. Tiedonlähteinä myös asiapaperit, tietokone Kaikkien asiapapereiden hankinta jos hoitojaksoja muualla. Kiireetön vuorovaikutus myös omaisten kanssa. Sisältää mm. seuraavat osa-alueet: -MMSE, SES, DRS, ADL, CPS, kipu, näkö, kuulo, kommunikointi, inkontinenssi, ulostekontinenssi, Rehab3 ja Rehab 9, joissa näkyy asukkaan voimavarat kuntoutuksen näkökulmasta. -asukkaan voimavarat, riskit -Kaatumisriski, painehaavariski (kirjataan hoisuun, jos näitä ilmenee) -liikkumisen rajoittaminen, sängyn laidat, sitominen -hoitajien jo suorittama kuntouttava hoitotyö (mitä, kuinka usein, kuka toteuttaa?) -Toimintaterapeutti on arvioinut asukkaan, mutta lisäksi arvioidaan tarvitseeko jatkossa toimintaterapeutin arviota esim ruokailu -Arvioidaan yksilöllisen- tai ryhmäfysioterapian tarve -yhteiset tavoitteet hoidolle / kuntoutukselle (elämisen toiminnot) -yksilölliset keinot ylläpitää tai kehittää toimintakykyä (teknologia; Motomed/ lattiaturvalaite) 6

7 RAI -arvioinnin sisältö AA Henkilötiedot AB Demografiset tiedot AC Tottumukset AD Lomakkeen täyttäjät A Arvioinnin perustiedot B Kognitiivinen kyky C Kommunikaatio/kuulo D Näkö E Mieliala ja käyttäytyminen F Psykososiaalinen hyvinvointi G Fyysinen toimintakyky ja rakenteelliset ongelmat H Pidätyskyky I Diagnoosit J Terveydentila K Suun terveys/ ravitsemustila L Suun terveys /hampaisto M Ihon kunto N Aktiivisuus ja harrastaminen O Lääkitys P Erityishoidot Q Yleistila ja uloskirjausmahdollisuudet R Tietoja arvioinnista Lisäksi MH-lisäosio MNA-arviointi 7

8 RAPs = Resident Assessment Protocols, hoidon suunnittelun apuväline => 18 eri osa-aluetta käsittävä lista, jossa näkyy asukkaan vahvuudet, ongelmat ja toimintakyvyn menetykseen liittyvät uhkatekijät => käytetään asukkaan hoitotyön suunnitelmaa tehtäessä - Aktivoiva arki hoitotyön mallissa riski- ja voimavarakartoituksessa 8

9 RAPs 1 Akuutti sekavuus 2 Kognitiivisen kyvyn vaje/dementia 3 Näkö 4 Kommunikointikyky 5 ADL-toiminnot (kuntoutus/ylläpito) 6 Virtsanpidätyskyky ja katetri 7 Psykososiaalinen hyvinvointi 8 Mieliala 9 Käytösoireet 10 Aktiviteetit 11 Kaatumisen uhka 12 Ravitsemustila 13 Letkuravitsemus 14 Nestetasapaino 15 Suu ja hampaisto 16 Painehaavan uhka 17 Psyykenlääkitys 18 Liikkumista rajoittavat välineet 9

10 Hoitosuunnitelman apuvälineet RAI HC:ssa RAI-arvioinnin tekeminen on jo osa hoidon suunnittelua! Mittarit (asiakaskohtaiset raportit) Raps lista VERTAA toiminto Muutosten huomioiminen oleellista 10

11 Mittaritiedot Vertaa RAPs 11

12 12

13 RAI ja hoitosuunnitelma -prosessi RAI -arviointi on aina osa asiakkaan hoidon suunnittelua ja arviointia RAI -arviointia seuraa aina asiakkaan hoitotyön suunnitelman laatiminen/viimeistely/päivittäminen ja arviointi RAI -tulosten avulla mahdollisimman pian arvioinnin jälkeen, viimeistään 2 viikon kuluessa Vastuuhoitaja vastaa RAI ja hoitosuunnitelma -prosessin toteutumisesta 13

14 Hoitotyön suunnitelman päivittäminen Step 3 Hoitotyön suunnitelmien päivittäminen Suunnittelu ja kirjaaminen 1 tunti Konkreettisten tapahtumien ja toiminnan sekä tavoitetasojen määrittäminen Omahoitaja suunnittelee hoitotyön prosessin. Riski- ja voimavarakartoituksen pohjalta vastuuhoitaja päivittää asukkaan hoitotyön suunnitelman konsultoiden muita tiimin jäseniä. Asukasta ja hänen omaisiaan kannustetaan osallistumaan hoitotyön suunnitelman laatimiseen. Omaisilla on usein hyviä ratkaisukeinoja arjen hoitotyössä syntyviin asukkaan toimintakyvyn vajauksesta johtuviin haasteellisiin tilanteisiin. Tarvittaessa vastuuhoitaja voi konsultoida eri asiantuntijoita. Vastuuhoitaja esittelee päivitetyn asukaskohtaisen hoitotyön suunnitelman muille asukkaan hoitoon osallistuville ja laittaa sen asukkaan huoneessa olevaan sovittuun paikkaan päivittäisen hoitotyön toteuttamisen tueksi. 14

15 RAI ja hoitotyön suunnitelma 15

16 RAI ja hoitotyön Mittareiden käyttäminen suunnitelma 16

17 Asukaskohtaisen Aktivoivan arjen Step 4 suunnittelu ja huoneentaulut Asukaskohtainen aktivoivan arjen suunnittelu ja huoneentaulut Sisältyy yllä olevaan Jokainen suunniteltu toimenpide perustuu riski- ja voimavara kartoitukseen Hoitaja huolehtii, että tapahtuu asiakkaalle mieleisellä tavalla. Hoitaja valitsee hoitotyön suunnitelmasta aktivoivan arjen toiminnot, jotka ovat asukkaan harrastuksia, tapoja tai muita mielenkiinnon kohteita. Esimerkkihenkilö K: Harrasteet Pöydän kattaminen päivittäin, sisustaminen, pikkusiivoukset osastolla jaksamisen mukaan, kuntosalilla käyminen + jooga (x1/vko), kortinpeluu, ulkoilu (väh. X1/vko), leipominen (x1/kk, retket (x2/vuosi), K-talon ravintolassa ruokaileminen hoitajan ja ystävä asukkaan kanssa (x1/kk) 17

18 18

19 Aktivoivan arjen toteutus Step 5 Toteutus kaikissa työvuoroissa Päiväkohtaisten sopimusten sijasta väljä viikko-ohjelma Asukkaan ollessa virkeimmillään ja valmis toimintaan. Ei silloin kun osastolle / fysioterapeutille / hoitajalle sopii. Omahoitaja johtaa hoitotyön prosessin ja varmistaa, että sovittuja aktiviteetteja on tapahtunut viikon aikana. Aktivoivan arjen toteutuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että asukashuoneissa olevat aktivoivan arjen taulut pidetään ajan tasalla ja niitä aina joiltakin osin pyritään toteuttamaan jokaisessa työvuorossa. Kirjaaminen! TARTU HETKEEN! 19

20 Step 6 Aktivoivan arjen toteutumisen Toteutuksen seuranta seuranta 3kk ajan viikoittain jatkossa kuukausittain Tarkastaminen päivittäisistä kirjauksista mikä toteutui, mikä ei Ajan varaaminen toteutuksen seurantaan. Oma- ja osastonhoitajan yhteinen onnistumisen arviointi. Seurannan tarkoitus on selvittää kuinka yksilöllisesti suunnitellut toiminnot ovat toteutuneet arjessa. Yksikön yhteisessä palaverissa keskustellaan, miten aktivoiva arki on toteutunut kunkin asukkaan kohdalla. Sen lisäksi palaverissa käydään läpi, mitkä asiat ovat edistäneet ja mitkä vaikeuttaneet aktivoivan arjen toteutumista. Toteutumista vaikeuttaviin tekijöihin pyritään kehittämään ratkaisuja keskustelujen pohjalta. 20

21 Suunnitelman korjaaminen Step 7 Hoitotyön suunnitelman korjaaminen tarvittaessa Korjauksen suuruuden mukaan Toteutumatta tai liian yleiselle tasolle jääneet hoitotyön suunnitelmat ovat turhia. Korjaukset kunnes suunnitelma on realistinen, mitattavissa ja toteutuu. Mikäli huoneentauluihin kirjatutut toiminnot osoittautuvat mahdottomiksi toteuttaa, niistä luovutaan luopumatta kuitenkaan aktivoivasta arjesta. 21

22 RAI ja hoitosuunnitelma -prosessi TerveysEfficaa käyttävissä yksiköissä 22 Päivi Portin Satu Vihersaari-Virtanen

23 Pilotti

24 Tutkimusasetelma A-talo Vaahtera (13 asukasta) Seurantaryhmä muu Kustaankartano Verrokki Helsingin kaupungin vanhustenkeskukset, palvelutalot ja vanhainkodit yht. 18 RAI 24

25 Tuloksia koko Kustaankartano Turvallisuus parani hankkeen aikana ja jatkui hankkeen loputtua. > vammoja saaneiden osuus väheni 79 % > uusia murtumia saaneiden osuus väheni 37 % > kaatuilijoiden osuus väheni 45 % Geroteknologian apu ei riittänyt liikkumisen rajoittamisen täydelliseen purkuun. > sängynlaitojen käyttö lisääntyi hankkeen aikana ja loputtua > tuolista nousemisen rajoittaminen väheni hankkeen aikana ja jälkeen kaikkiaan 25 %. ( Saavutettu taso vastaa parhaita kansainvälisiä tuloksia.) Muutokset lääkityksessä > psykoosilääkkeiden käyttö väheni 22 % > rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö väheni 38 % > säännöllisten unilääkkeiden käyttö väheni 8% 25

26 Hoitokäytännöt muuttuivat koko Kustaankartanossa oleellisesti Aktivoiva hoitotyö lisääntyi (vaikka oli verrokkeja runsaampaa jo lähtötilanteessa (HaaKu-mittari 15/35 vs 12/35 pistettä). > systemaattinen WC:hen vienti lisääntyi 83 %. Lähes kaikki pidätyskyvyttömät henkilöt pääsivät hankkeen loppuvaiheessa säännöllisesti WC:hen. > ulosteen pakkautuminen väheni 87 %. > vuodepotilaiden osuus laski puoleen 3,5 %, > toimintakyvyn lasku väheni 28 % (23-16,5 %). > nivelten liikelaajuuden ylläpitoon aktivointi ei vaikuttanut. > päivittäinen kipu väheni 44 %. Myös hengenahdistusta ja huimausta potevien osuus väheni. > niiden henkilöiden osuus, joilla oli arjessaan vähän, tai ei lainkaan aktiviteetteja, väheni 78 prosenttia. > samalla niiden osuus, joilla oli vähintään yksi sosiaalinen vuorovaikutustilanne, lisääntyi 18 prosenttia. 26

27 RAI-LTC syksy -14 Arviointien lkm 344 Naisia 75 % Keski-ikä 83,6 v. Hoitoaika osastolla 4,5 v. ADL k.a. 3,7 ja CPS k.a. 3,0 Syötettäviä 44 % Itsenäisesti sisätiloissa käveleviä 25 % Epävakaa terveydentila 54 %, Erittäin epävakaa terveydentila 6 % Diagnoosit Dementia 66 % Psykiatrinen 31 % Aivohalvaus 19 % Diabetes 20 % Sydämen vajaatoiminta 10 % Antibiooteille res.inf. 11 % 27

28 80 SES Ei aloitekykyä, % ja Ei aktiviteetteja, % SES Ei aloitekykyä, % Ei aktiviteetteja, % 28

29 20 Päivittäinen kipu, % Kohtalainen kipu, % Ajoittain vaikea kipu, % 29

30 30 Toimintakyvyn lasku, pitk.säil.taidot, % Toim.kyvyn lasku, pitk.säil.taidot, % Toim.kyvyn lasku, pitk.säil.taidot, Matala riski, %

31 10 Vuoteeseen hoidettavat, %

32 2002_1 2002_2 2003_1 2003_2 2004_1 2004_2 2005_1 2005_2 2006_1 2006_2 2007_1 2007_2 2008_1 2008_2 2009_1 2009_2 2010_1 2010_2 2011_1 2011_2 2012_1 2012_2 2013_1 2013_2 2014_1 2014_2 Liikkumista est.välineiden päivittäinen käyttö, %

33 2002_1 2002_2 2003_1 2003_2 2004_1 2004_2 2005_1 2005_2 2006_1 2006_2 2007_1 2007_2 2008_1 2008_2 2009_1 2009_2 2010_1 2010_2 2011_1 2011_2 2012_1 2012_2 2013_1 2013_2 2014_1 2014_2 60 Psyykenlääkkeiden käyttö, % Antipsykootit, % Rauhoittavat ja unilääkkeet, % Unilääkkeet, % 33

34 34