MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUS INFO HENKILÖSTÖN EDUSTAJILLE

Transkriptio

1 MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUS INFO HENKILÖSTÖN EDUSTAJILLE ESITTELYAINEISTON SISÄLTÖ Uudistus kansallisesti Elsa Paronen Uudistus Pohjois-Savossa Tarja Miettinen Henkilöstöä koskettavat asiat Janne Niemeläinen Viestintä muutoksen mahdollistajana Anna Laukkanen Henkilöstö mukaan muutokseen Marita Koskinen

2 Uudistus kansallisesti Elsa Paronen

3 Miksi ja mitä tavoitellaan?

4 Maakunta visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin ja vaikuttava julkinen hallinto Asukkaat vaikuttavat ja valitsevat Monipuolinen palvelurakenne ja ammattitaitoinen henkilöstö asukkaan hyvinvoinnin tukena Palvelut tarjotaan fiksusti ja rahat riittävät -

5 Sosiaalija terveydenhuolto Aluekehittäminen Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan keskeiset tehtävät Pelastustoimi ja varautuminen Työ- ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut

6 Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu Pohjois-Savossa Maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus Seuranta, ohjaus ja koordinointi Maakuntauudistus Muutosjohtaja SOTE-uudistus Hankejohtajat Maakuntauudistuksen esivalmistelun valmisteluryhmä Kuopion seutukunnasta kaksi edustajaa ja varaedustajat, muista seutukunnista ja organisaatioista yksi edustaja ja varaedustaja Valmistelutehtävän sisältö Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Työ- ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut Ohjaus- ja seurantaryhmä Valmisteluryhmä Yhteistyöryhmä Valmistelutehtävän sisältö Hallinto, järjestäjän tehtävät, strategiat Palvelulaitoksen toiminnan valmistelu Lapset, nuoret ja perheet Työikäiset ja yhteiset palvelut Ikääntyvät Kunta Sote rajapinta Alatyöryhmät Alatyöryhmät Yhteishankinnat Toimitilat ja kiinteistöhallinto Talous- ja henkilöstöhallinto Tieto- ja viestintätekniikka

7 Maakunta- ja sote -uudistuksen aikataulu

8 Uudistuksen onnistumisen avaintekijät Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen Rohkea ote tulevaisuuteen Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin.

9 Sote- ja maakuntauudistus Pohjois-Savossa Tarja Miettinen

10 Pohjois-Savo 2019 valmistelussa olevat organisaatiot ja toimijat liikkeenluovuttajat PS ELY ISO PS SHP VARKAUDEN SOTE PS KUNTIEN (10) SOSIAALIHUOLTO PS TE-TOIMISTO VAALIJALA YLÄ-SAVON SOTE SIILINJÄRVEN SOTE JOROINEN Em tehtävät PS PELASTUSLAITOS PS KUNNAT Eläinlääkintä, ympäristöterv.huolto ja maaseutupalvelut SISÄ-SAVON TH KUOPION SOTE POHJOIS-SAVON LIITTO KYSTERI LAPINLAHDEN SOTE AVI POMAKU-valmistelu n htv POSOTE-valmistelu n htv

11 Maakuntavaltuusto ja - hallitus Väliaikaishallinto (& valmisteluryhmä laajennettuna yhteistoiminta-alueilla) Maakuntauudistus, esivalmistelun valmisteluryhmä 1.7. saakka Työvaliokunta Ympäristö poliittinen työryhmä, & ohjelma VISIO JA STRATEGIA Strategiaryhmä, Valmistelun strategia ja muutosvisio 2023 KTK-ohjelmaa valmistelevat tahot SOTE-uudistus, ohjaus- ja seurantaryhmä 1.7. saakka Johtotiimi ALUEKEHITTÄMINEN, ryhmät - Palvelustrategiat, johdettuna visiosta & strategiasta sekä ympäristöpoliittisesta ohjelmasta ja KTK-ohjelmasta Alueiden käyttö Kansalaiset Maakunnan palvelut Tie- ja liikenne Vesivarat Yhteisöt Kalatalous Yritykset Maakuntauudistuksen ja SOTEuudistuksen yhteiset tehtävät Taloushallinto Henkilöstö Sote strategia Järjestäminen Hallinto- ja johtamisjärjestelmä Viestintä ICT ja Digi Palvelumalli ja toimipisteverkosto Ikääntyneiden palvelut I&O SOTE -ryhmät - Palvelustrategiat Liikelaitoksen valmistelu Maakunnan SOTE - palvelut Yhteiset ja työikäisten palvelut Maatalousyritykset Ympäristöterveydenhuolto Erityishuoltopiiri selvittely Lasten, nuorten ja perheiden palvelut LAPE Turvallisuus, varautuminen ja ensihoito TAHE -palvelukeskus Ylimaakunnallinen yhteistyö Yhteistyöpinnat ICT -palvelukeskus HYTE Maakuntien tilakeskus

12 Sote-keskukset Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne Maakunnan omat tukipalveluyhtiöt Järjestämisvastuuseen kuuluva päätösvalta, seuranta ja valvonta sekä Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö? - Suojaverkko: viimesijainen vastuu Lähete Maakunnan liikelaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Hankinta Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,talous- ja henkilöstöhallinto, ICT) Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Asiakassetelipalvelut - min. 15 % liikelaitoksen palveluista (pl. keskitetyt palvelut) sopimusohjaus A oy B oy C oy Markkinaehtoinen valinnanvapaus Suoran valinnan palvelut X Oy Z osuuskunta Y-yhdistys Maakunnan sote-yhtiö Maksusetelipalvelut - sote-keskusten palvelujen itsenäiset kokonaisuudet D oy Asiakkaat E oy Henkilökohtainen budjetti - vammais- ja vanhuspalveluissa - osa ei sote-tuottajia F oy H järjestö G oy I oy

13 Maakuntauudistuksen esivalmistelu

14 MAKU-työryhmien tehtävät

15 PoSoTe I vaihe Hanketta toteutti: 3+1 tuotannon alatyöryhmää: sosiaalihuollon integraation valmistelu kytkettiin tuotannon ikäryhmäkohtaisten työryhmien työhön. 7 työryhmässä erillisselvitys nykytilasta ja kehittämistarpeista. Yhden työryhmän (kuntayhtymä) työ keskeytettiin. Palvelupaketti pilotti lasten-, nuorten ja perheiden palveluissa. Suun sote kokeilua ei saatu aikaiseksi. Hankkeen tuloksia hyödynnetään PoSoTe II vaiheen valmistelussa. Hanke tiivisti yhteistyötä Pohjois-Savon sote-toimijoiden välillä.

16 PoSoTe II valmistelun päätyöryhmät Johtotiimi (pj Marko Korhonen) Järjestäjätyöryhmä (pj. maakuntajohtaja Marko Korhonen) Tuotantotyöryhmä ( pj. terveysjohtaja Jari Saarinen) Alatyöryhmät - Strategiatyöryhmä (pj. Markku Tervahauta) - Yhteistyöalueen valmistelu nimetään myöhemmin - Palvelumalli- ja toimipisteverkko työryhmä (pj Seppo Lehto) - Hallinto- ja johtamisjärjestelmä työryhmä (pj. Leila Pekkanen) - Taloushallinnon työryhmä (pj. Tarja Miettinen) - Henkilöstöhallinnon työryhmä (pj Janne Niemeläinen) - Tiedonhallinta ja sote-ict työryhmä (pj Mika Ålander) Alatyöryhmät - Palvelulaitos työryhmä (pj johtajaylilääkäri Jorma Penttinen) - Palvelutuotannon työryhmät: - Lapset, nuoret ja perheet pj Mari Antikainen - Yhteiset palvelut ja työikäiset pj. Janne Forsberg - Ikääntyneet pj Anne Mikkonen - HYTE-työryhmä nimetään myöhemmin POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

17 PoSoTe II vaihe Ehdotusten valmistelua väliaikaishallinnon käyttöön uudistuvasta PoSoTesta lakiluonnoksen pohjalta yli 30 työryhmässä. Yhteisessä maku-sote valmistelussa: talous ja 1/2017 alkaen henkilöstöasiat. Maakunnan sote-järjestämiseen liittyvä tehtävän haltuunotto PoSoTe-työryhmätyön lisäksi kansallisesti STM/Sitra yhteistyönä yhtenä pilottimaakuntana. Itä- ja Keski-Suomen yhteistyösopimuksen valmistelun käynnistäminen.

18 PoSoTen kehittämistoimet Kansalliset STM kärkihankkeiden muutosagentit (2) I&O ja LAPE yhteensä Yhdessä! Pohjois-Savon LAPE-hanke 1,1 M, hankesuunnitelman tarkennettu STM:lle Hankepäällikön rekrytointi käynnistetty, aloittanee Sitra/STM palvelupakettipilotti / LAPE/sosiaalihuollon tiedot (Sitra) Sitra Isaacus Hyvinvoinnin palveluoperaattorihankkeessa tietoallashanke, Kuopio Ylä-savon valinnanvapauskokeilu v HytePos hanke 1. vaihe Järjestöopas opinnäytetyönä Valmistelussa Osallisuushankepilotti, mahdollinen yhteistyö Leader Mansikan kanssa. Toiminnan ohjaus ja asiakkuuden hallinta / Sitra, hankevalmistelu käynnissä, Pohjois-Savo yksi pilottimaakunta Yhteistyöalueen sopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnissa.

19 Henkilöstöä koskettavat asiat Janne Niemeläinen

20 Mitä tarkoittaa, kun henkilöstö siirtyy uuteen organisaatioon Luovutus tapahtuu liikkeen luovutuksen periaatteilla. Liikkeen luovutusta säätelee EY:n liikkeen luovutusdirektiivi 2001/23/EY. Säännöksiä liikkeen luovutuksesta on myös työsopimuslain 1 luvun 10 :ssä, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :ssä ja valtion virkamieslain 5 e :ssä ja 5 f :ssä. Henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä niillä palvelussuhteen ehdoilla, mitkä henkilöstöllä on siirtymähetkellä. Erillistä irtisanomissuojaa ei ole säädetty.

21 Yhteistoiminta liikkeen luovutuksessa Liikkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan on selvitettävä niille henkilöstön edustajille, joiden edustamia työntekijöitä luovutus koskee: 1) luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta; 2) luovutuksen syyt; 3) luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset; 4) suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet

22 Keitä liikkeen luovutus koskee Kaikki luovuttajaorganisaatioihin työ- tai virkasuhteessa olevat työntekijät siirtyvät maakuntaan. Luovutus koskee vakinaista ja määräaikaista henkilöstöä. Edellytyksenä on, että työntekijän työpanoksesta kohdistuu maakunnalle siirrettäviin tehtäviin vähintään 50% (tarkastelu tehdään työntekijäkohtaisesti).

23 Oikeuksien ja velvollisuuksien siirtyminen Liikkeen luovutushetkellä voimassa olleista palvelussuhteista johtuvat työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle. Palvelussuhteet jatkuvat yhdenjaksoisina ja työntekijät siirtyvät luovutuksensaajalle liikkeen luovutuksena entisin palvelussuhde-eduin. Siirtyvällä henkilöstöllä ei ole oikeutta yksipuolisesti vastustaa siirtymistä niin, että voisi halutessaan jäädä luovuttajan palvelukseen.

24 Ei siirtyvät etuudet Luovuttavien tahojen yksipuolisiin päätöksiin perustuvat tykyedut, työaikajärjestelyt, työpaikkaruokailu, työterveyshuolto ja muut vastaavat järjestelyt eivät siirry, vaan niistä päättää maakunta.

25 Virkasuhteet Maakunta perustaa siirtyviä viranhaltijoita varten toiminnan kannalta tarpeelliset virat, joissa käytetään julkista valtaa. Henkilöiden siirtäminen virkasuhteeseen ei sisällä varsinaista nimitysharkintaa eikä kyseessä ole virkavaali, vaan viranhaltijoiden siirtyminen rinnastetaan liikkeenluovutukseksi entisin palvelussuhde-ehdoin. Mikäli nykyisessä virassa ei käytetä julkista valtaa, kyseinen viranhaltija siirretään vastaavaan työsopimussuhteiseen tehtävään entisin palvelussuhde-ehdoin.

26 Määräaikainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö siirtyy maakunnan palvelukseen siksi määräajaksi, mikä on ollut voimassa siirtohetkellä luovuttavaan tahoon.

27 Harmonisointi Siirtyvän henkilöstön palkat yhdenmukaistetaan maakunnassa. Yhdenmukaistamisesta ja sen aikataulusta neuvotellaan ao. henkilöstöjärjestöjen kanssa.

28 Palvelussuhteiden yhdenjaksoisuus Maakuntaan siirtyvien työntekijöiden ja viranhaltijoiden palvelussuhteet jatkuvat yhdenjaksoisina liikkeen luovutusta koskevien periaatteiden mukaisesti. Palvelusajat lasketaan ja niiden karttuminen otetaan huomioon luovuttavan työnantajan palvelukseen tulosta lukien niissä etuuksissa, joihin työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan palvelusajan pituus vaikuttaa. Näitä asioita ja etuuksia ovat mm. työkokemuslisä, irtisanomis- ja irtisanoutumisajan pituus, vuosilomaetuudet, palkallisen sairausloman karenssiajat, äitiysvapaan palkallisuus, osittainen hoitovapaa, osa-aikalisä ja vuorotteluvapaa.

29 Miten uudistus vaikuttaa arkityöhömme Onko kaikille työtä uudistuksen jälkeen? Muuttuuko työnkuva ja työntekopaikka? Tarvitaanko lisää erilaista osaamista? Muuttuuko työehtosopimus? Miten valinnanvapaus vaikuttaa työhön? Kuinka kaikkien toimijoiden toimintatavat sovitetaan yhteen ja toimimme yksillä pelisäännöillä? Mistä saamme konkreettista tietoa tulevasta muutoksesta?

30 Miten yhtiöittäminen vaikuttaa työhömme Miten yhtiöittäminen muuttaa työnteon kulttuuria? Miten vaikuttaa palkkaan ja muihin ehtoihin, mikä muuttuu / mikä säilyy ennallaan? Yhtiöittäminen sanana kuulostaa melko pelottavalta Huoli on siitä jatkuuko työ tämä tuo epävarmuutta Uusi työnteonkulttuuri ja asennemuutos pitäisi löytyä, lisää vaatimuksia työntekijöille, pitäisi löytyä sisäinen yrittäjyys

31 Miten uudistus vaikuttaa arkityöhömme Työnkuva ja työntekopaikka voi muuttua Perustyössä muutokset ovat vähäisimpiä Suuremmat muutokset ovat mahdollisia asiantuntija-, päällikkö- ja johtotason tehtävissä Työehtosopimukset voivat muuttua Työnantajan palvelua siirtyy osittain kilpailuille markkinoille ja se vaikuttaa työtehtäviin Valtakunnalliset palvelukeskukset vaikuttavat työtehtäviin; erityisesti TaHe-keskus

32 Miten uudistus vaikuttaa arkityöhömme Osaamisvaatimukset työssä voivat muuttua; tarvitaan laajempaa osaamista. Ennen siirtymistä osaaminen kannattaa päivittää / hankkia uutta osaamista. Valinnanvapaus voi ohjata asiakkaita yksityiselle sektorille, jolloin julkisen palvelutuotannon on sopeutettava oma toiminta vastaamaan kysyntää. Toimintatapojen yhtenäistäminen tehdään niin substanssin osalta kuin henkilöstöä koskevien ohjeiden ja toimintatapojen osalta.

33 Miten valinnanvapaus vaikuttaa työhön jatkossa Asiakkaan valinnanvapaus palveluiden suhteen tarkoittaa, että meidän on oltava entistä vetovoimaisempia so. työntekijöiden on oltava entistä vetovoimaisempia Kaikki haluavat käydä hyvää palvelua tarjoavalla hoitajalla tai lääkärillä. Asenne on oltava yrittäjämäinen => yrityksen hyvä tarkoittaa minun hyvääni = yhteinen hyvä Asiakkaille on tarjottava valintaa, esim. vastaanottoaikojen suhteen (ilta-aikoja) ja videovastaanottoja

34 Miten valinnanvapaus vaikuttaa työhön jatkossa Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos ja sen yhtiöt. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat palveluja myös silloin kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla. Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä.

35 Miten valinnanvapaus vaikuttaa työhön jatkossa Maakunta päättää, missä laajuudessa yhtiöittämiseen edetään, aloitettava viimeistään Sotekeskus on joko julkinen yhtiö Sotekeskus Oy tai yksityinen sotekeskus-palvelujen tuottaja Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut - maksu- ja asiakasseteli sekä henkilökohtainen budjetti Valinnanvapauden laajeneminen 2 vuoden sisällä merkitsee tiettyjen erikoissairaanhoidon tai erityispalveluiden palvelujen laajenemista sote-keskuksiin. Maakunta voi halutessaan ottaa laajan valikoiman käyttöön jo

36 Kuinka digitalisaatio vaikuttaa työhömme Digitalisaatio on mahdollisuus ja helpottaa työtämme. Älypuhelin, langaton yhteys, kosketusnäyttö kannettavaan tietokoneeseen, tabletti, Lynch, OneNote, OneDrive, intran työtilat. Mediakasvatus tulee olemaan uusi osa työtämme, kun nuorempi polvi asiakkaistamme käyttää ja omistaa nykyajan mukaisia laitteita. Meidän täytyy osata antaa mediakasvatusta ja ohjeistaa ja opastaa laitteiden käytössä.

37 Odotukset esimiehelle ja johdolle oman työmme tukemiseksi muutoksessa Avoin tiedonkulku ja tiedottaminen Tieto kulkee edelleen mahdollisimman pienellä viiveellä Malttia ja ymmärrystä siitä, että muutos vaatii aikaa pureskella Esimiesten täytyy kuunnella herkällä korvalla henkilöstöä. Muutosvastarinta täytyy selvittää heti alussa, mikä pelottaa, miksi vastustetaan muutosta?

38 Odotukset esimiehelle ja johdolle oman työmme tukemiseksi muutoksessa Tietoa tulee antaa koko ajan epävarmuuden vähentämiseksi. Tiedon tulee olla konkreettista ja ymmärrettävää. Työntekijöiden samanarvoisuutta riippumatta siitä missä työpiste sijaitsee. Odotamme kannustusta ja palautetta, kuinka olemme omassa muutosprosessissa edenneet.

39 Henkilöstölle tiedottaminen Jokainen luovuttajaorganisaatio, joka on edustettuna henkilöstöryhmässä huolehtii tiedottamisesta omassa organisaatiossa yhdellä yhteisellä materiaalilla. Henkilöstöryhmässä vastuutetaan tiedottaminen niihin organisaatioihin, jotka eivät ole edustettuina henkilöstöryhmässä. Tiedottamista tehdään kevään aikana.

40 Viestintä muutoksen mahdollistajana Anna Laukkanen

41 Viestinnän tavoite Uudistustyön ajan muutokseen liittyvät sisäiset viestit tavoittavat samalla kertaa kaikkien virastojen henkilöstön samanaikaisesti ja saman sisältöisesti Henkilöstölle järjestetään mahdollisuus keskustella maakuntauudistuksesta. (Yammer-keskustelu perustettu , jokainen liittyy halutessaan omalla sähköpostilla) Henkilöstö on alussa muutosviestinnän pääkohderyhmä. Heitä palvelemaan ja laajemminkin on perustettu julkiset verkkosivut

42 Viestinnän huoneentaulu Viestintä on avointa, osallistavaa ja asiakaslähtöistä Jokaisella on oma vastuu uudistukseen osallistumisessa ja siihen perehtymisessä tietoa on tarjolla Viestintäryhmä tukee toiminnallaan muutokseen osallistumista ja sen eteenpäin viemistä Uuden maakunnan tulevat työntekijät, sidosryhmät ja asiakkaat voivat seurata uudistuksen valmistelua. Tietoa löytyy helposti Työryhmien henkilöstön edustajat ovat viestinnän tärkeä tuki; vertaisviestijöitä

43 Viestinnän keinoja Valmisteluryhmän kokouksista lähtee mediatiedote, joka löytyy muutoksen verkkosivuilta Sisäinen viikkotiedote ilmestyy kerran viikossa perjantaisin Tiedotteet ja muuta materiaalia löytyy sivuilta Yhteinen, ulkoinen keskustelupalsta maakuntauudistuksesta Yammerissa, johon pääsevät ELYn, liiton, AVIn ja kuntien maakuntavirastoon tulevat työntekijät. Muidenkin mahdollista liittyä halutessaan. Ulkoiseen keskustelupalstaan liittyminen on helppoa, etenkin jos työkäytössä on MSOfficen Outlook sähköpostitili. PoSoTen facebook Ensimmäinen maakunta- ja sote-uudistuksen uutiskirje lähtee jakoon helmikuussa Viestintätyöryhmän kokouksissa käynyt vieraita lomituspalveluista ja maaseutupalveluista, seuraavaksi tulossa läänineläinlääkäri ja kuntien viestinnästä vastaavia henkilöitä

44 Viestinnän keinoja Organisaatioiden omissa somekanavissa kerrotaan muutoksesta yhdessä sovituilla hästägeillä (#pohjoissavo2019, #maakuntauudistus, #posote, #soteuudistus) Käytettävissä ovat myös TE-toimiston Messi-piste, jossa tapahtumia voi seurata Messiliven kautta suorana ympäri maakuntaa ja maailmaa Kuopion kaupungilla on käytössä myös infotaulut (esim. torilla), joita voidaan tarvittaessa hyödyntää Oikeusministeriön Otakantaa.fi-foorumilla voi kysyä kansalaisten mielipiteitä esim. jostakin uudistuksen yksityiskohdasta ja uutisoida kysely nettisivuillamme

45 Yhteinen graafinen ilme Muutosviestinnässä käytetään yhteistä, neutraalia ilmettä. Sama ilme on käytössä yhteisissä mediatiedotteissa, yhteisessä powerpoint-esityksessä, uutiskirjeessä ja yhteisillä verkkosivuilla Käytössä myös sähköpostitili Käytössä ovat logo, word-pohja, powerpoint-esityspohja ja kuvituksena ihmisfiguureja. Graafinen aineisto löytyy verkkosivuilta ja kuvina käytettäviä figuureja voi pyytää myös uudistuksen assistenteilta Anne Sahriolta ja Henna Räsäseltä

46 Vertaisviestijät Työryhmien henkilöstön edustajat ovat viestinnän tuki. Heitä pyydetään mm. osallistumaan alussa aktiivisesti Yammer-keskusteluun. Osa työntekijöistä ei ehkä uskalla kysyä kaikille yhteisessä keskustelussa asiaa, joka itseä kiinnostaa, varsinkaan keskustelun alkuvaiheessa. Henkilöstön edustajat - nostakaa näitä aiheita esille

47 Kohti kansalaisviestintää Tavoitteena siis alkuvaiheessa ennen kaikkea henkilöstön osallistuminen Seuraavaksi huomiota pitää alkaa kiinnittää enemmän myös asukkaiden osallistamiseen Asiakkaat kysyvät jo uudistuksesta organisaatioiden asiantuntijoilta (esim. viljelijät lomituspalvelutyöntekijöiltä jne.). Tärkeää on kertoa uudistuksesta ja neuvoa eteenpäin, mistä tietoa löytyy Uudistuksen hyvä ilmapiiri syntyy työntekijöiden keskuudessa ja välittyy muille!

48 Henkilöstö mukana muutoksessa Marita Koskinen

49 Henkilöstön edustajat työntekijöiden ääni Muutoksissa työntekijöiden edustajien eli luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tehtävänä on edustaa työntekijöitä ja heidän näkemyksiään, mutta myös tukea heitä muutosprosessin aikana.

50 Jatkuu.. Muutokset ovat haastavia tilanteita myös henkilöstön edustajille, aivan kuten ne ovat haastavia esimiehille, vaikka asema työpaikalla on eri. Henkilöstölle molemmat tahot edustavat henkilöitä, joiden puoleen voi kääntyä saadakseen tietoa ja keskustellakseen muutoksesta ja siihen liittyvistä kysymyksistä ja tunteista.

51 Jatkuu.. Työntekijöiden edustajat varmistavat osaltaan, että muutosprosessi toteutetaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Heidän tehtävänsä on: - toimia tiedon välittäjinä - kuunnella työntekijöiden näkemyksiä - tukea työntekijöitä sekä - neuvoa ja auttaa työntekijöitä työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä.

52 Jatkuu.. Työntekijöiden edustajat tarvitsevat tukea tehtäviensä hoitamiseen muutosprosessin aikana. Tukea voivat tarjota esimerkiksi vertaisryhmät ja ammattiliitto. Keskeistä on myös hyvä yhteistyö työpaikan muiden toimijoiden kanssa.

53 Jatkuu.. Osallistumishalu muutostyöhön lisääntyy sitä mukaa, kun ymmärrys muutoksen vaikutuksista omaan työhön paranee. Muutoksen ja siihen liittyvien tunteiden avoin käsittely ja yhteinen suunnittelu nopeuttavat sitoutumista muutoksiin

54 Onnistuneen muutoksen elementit Henkilöstöllä on riittävät osallistumismahdollisuudet muutoksen eri vaiheissa ja työntekijöitä itseään koskevassa päätöksenteossa Ongelmia ja onnistumisia käsitellään avoimesti keskustelumahdollisuus ja vuoropuhelu tunteiden käsittely

55 Muutoksen vaiheet Lamaannus Henkilö tai henkilöstö jähmettyy /menee shokkiin, esittää kritiikkiä uudistusta kohtaan Toiveen herääminen Vuoristoratamainen tunnelma. Toivo ja epätoivo vaihtelevat. Sopeutuminen Selviytymisen, mahdollisuuksien näkeminen

56

57 Muutoksen periaatteita Viestintä, joka on rehellistä, ymmärrettävää, johdonmukaista ja usein toistuvaa mahdollistaa muutoksen ymmärtämisen. Osallistuminen muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen johtaa henkilöstön muutokseen sitoutumiseen. Aito osallisuus. Tukitoimet auttavat työntekijöitä, työryhmiä ja esimiehiä sopeutumaan muutokseen.

58 Viestintä Parhaimmillaan muutosviestintä on kahdensuuntaista ja organisaation eri tasoilla tapahtuvaa vuoropuhelua muutosprosessin etenemisestä. Muutoksen aikana tietoa ei koskaan voi olla liikaa. Viestinnän tavoitteena on auttaa kaikkia ymmärtämään: - Miksi muutos tehdään? - Mihin muutoksen avulla ollaan pyrkimässä?

59 Edellytyksiä viestinnässä onnistumiselle Pohjana sote- ja maakuntauudistuksen viestintäsuositus Lähtökohta vuorovaikutukselle on, että virallinen tieto ja faktat on kaikkien saatavilla (vähentää huhuja) Tieto uudistuksen tavoitteista ja etenemisestä. Myös sen viestiminen, mitä ei vielä tiedetä, on henkilöstölle tärkeää Kriisiviestintäänkin on varauduttava

60 Edellytyksiä viestinnässä onnistumiselle Organisaation johto vastaa viestinnästä ja tekee vuorovaikutussuunnitelmat Eri toimijoilla on omiin tehtäviinsä liittyvät viestintäroolit Viestintään tulee varata resursseja Muutos aiheuttaa epävarmuutta ja herättää tunteita -> tarve keskustelulle (sallitaan myös kritiikki ja julkinen keskustelu)

61 Henkilöstön muutostyöskentely Henkilöstön osallisuus (aikaa ja resursseja tarpeen mukaan) Moniammatilliset toiminnalliset työryhmät - nykytilanteen kuvaus ja uuden toimintamallin mallintaminen Henkilöstöinfot Viestintä - avoin suunnitelmallinen viestintä, viestintäsuunnitelma

62 Kiitos! Lisätietoja, uutisia, aineistoa ja palautetta Maakuntauudistuksen Yammer SOTE-uudistuksen FB Osallistu alueen keskusteluun, lähetä terveisiä ja jaa tietoa Valtakunnantason tietoa ja uutisia