Maakunnallisten toimijoiden tuki kuntien hyvinvointijohtamiselle ja hyvinvointikertomusten valmistelulle

Transkriptio

1 Maakunnallisten toimijoiden tuki kuntien hyvinvointijohtamiselle ja hyvinvointikertomusten valmistelulle Pohjois-Pohjanmaan maakunta Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke

2 Kumppanuus hyvinvointityössä Maakunnallinen hyvinvointityö perustuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmaan Hyvinvointiohjelma on synnyttänyt kumppanuusverkoston ja Muutos Nyt yhteistyön sitouttanut toimijat hyvinvointityöhön Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton ja eri toimijoiden välisin hyvinvointisopimuksin TerPS2-hankkeelle tuli ajan mittaan kunnilta toiveita siitä, että maakunnallisten toimijoiden hyvinvointijohtamiseen liittyviä tehtäviä kuvattaisiin ja avattaisiin

3 Hyvinvointijohtamisen tukeminen Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa TerPS2-hankkeen aikana käytiin keskusteluja maakunnallisten toimijoiden rooleista seuraavien tahojen kanssa: 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) 2. Pohjois-Pohjanmaan liitto (PPL) 3. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) 4. Oulun yliopisto, Terveyshallintotiede (Terveyshallintotiede) 5. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (POSKE) 6. Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö (OAMK) 7. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt (SOSTE) Tulokset kirjattiin vuosikelloiksi, jotka on jaettu tiedoksi Pohjois- Pohjanmaan kunnille. Huomioitavaa: TerPS2-hankkeen päättyessä vuosikellojen kehittämisessä oli päästy oheisten diojen sisältöön asti. Organisaatiot ja niiden roolit ja vastuut muuttuvat kuitenkin koko ajan. Tämän vuoksi myös vuosikelloja tullaan päivittämään ja kehittämään jatkossakin. Resurssisyistä toimijat on tähän mennessä rajattu vain edellä mainittuihin. Jatkossa työtä laajennettaneen muihinkin toimijoihin (erityisesti muita kuin sosiaali- ja terveystoimea edustaviin).

4 Miten maakunnalliset toimijat voivat tukea kuntien hyvinvointijohtamista? ELY ja AVI? Monissa kunnissa koetaan maakunnallisten toimijoiden tehtävänkuvat epäselviksi ja/tai keskenään päällekkäisiksi. Olisikin syytä tunnistaa ja kirjata, mikä rooli niillä on kunnan hyvinvointijohtamisen tukemisessa ja yhteistyössä kuntien hyvinvointiryhmien kanssa. Muut maakunnalliset toimijat? Koulutusorganisaatiot? Sairaanhoitopiiri? Maakuntaliitot? Kunnan hyvinvointijohtaminen (Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke 2014)

5 Maakunnallisten toimijoiden vuosikellot, jotka tukevat kuntien hyvinvointijohtamista

6 Kuntien hyvinvointijohtamista tukevat vuosikellot: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelupäivät joka toinen vuosi Ylitarkastajat ja THL:n edustajat tapaavat (2-3 krt/vuosi) ja käsittelevät kuntien hyvinvointikertomustyötä ja hyvinvointijohtamista Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) neuvottelukunnan kokous (4 krt/vuosi): suunnitelma alueellisesta hyvinvoinnin edistämisestä vuosittain huomioiden valtionhallinnon suositukset Alueellisen hyvinvointityön tarkastelu mm. kokoamalla tietoa hyvinvointikertomuksista, joita alueen kunnat ovat julkaisseet valtuustokauden toisen vuoden alussa AVIn edustaja vierailee tarpeen mukaan kuntien hyvinvointiryhmissä: tarkastaa hyvinvointirakenteet ja hyvinvointikertomusten tilanteen AVI osallistuu tarpeen mukaan hyvinvointijohtamisen perehdytystilaisuuksien organisoimiseen, jossa kuntien uudet valtuutetut ja hyvinvointiryhmien jäsenet perehdytetään hyvinvointijohtamiseen Lisätietoja: Raija Fors, puh:

7 Kuntien hyvinvointijohtamista tukevat vuosikellot: Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto Hyvinvoinnin yhteistyöryhmän kokous 6-8 krt/vuosi Järjestöneuvottelukunnan kokous 3-4 krt/vuosi Maakunnallisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen viestinnästä vastaaminen; hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen viestintäryhmä 4 krt/vuosi ja Muutos Nyt-uutiskirje 4 krt/vuosi Täsmennykset maakunnalliseen hyvinvointiohjelmaan alueellisesta hyvinvoinnin edistämisestä toteuttamissuunnitelman (TOTSU) väliarvioinnin yhteydessä vuosittain (huomioiden valtionhallinnon suositukset) Aluetilaisuudet kunnissa ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen ja kuntien elinvoimaisuuden kehittämiseen tähtäävien ideoiden ja strategisten painotusten kokoaminen Alueellisen hyvinvointitiedon tarkastelu ja sen huomioiminen maakunnallisessa hyvinvointiohjelmatyössä Hyvinvointisopimusten allekirjoittaminen sopimuskumppaneiden kanssa joka neljäs vuosi Hyvinvointifoorumi vuosittain Lisätietoja: Ilpo Tapaninen, ilpo.tapaninen@pohjois-pohjanmaa.fi; puh

8 Kuntien hyvinvointijohtamista tukevat vuosikellot: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus HYVINVOINNIN ALUEELLISEN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN: Eri näkökulmista tulevan tiedon (kokemustiedon, tilastotiedon, asiakasrekisteritiedon ja paikkatiedon) yhdistäminen hyvinvoinnin alueellisessa kokonaisarvioinnissa, analyysissa ja tulkinnassa Hyvinvointia koskevan tiedon hyödyntämisen edistäminen hyvinvointistrategisessa työssä ja päätöksenteossa eri tasoilla ALUEELLINEN YHTEISTYÖ: Alueellisten yhteistyörakenteiden edistäminen hyvinvointia koskevassa tiedontuotannossa ja tutkimuksessa Pohjois-Suomen hyvinvoinnin tiedontuotannon ja tutkimuksen yhteistyöverkoston koordinointi (työseminaareja 2x vuodessa): Pohjois-Suomen tutkimusohjelman valmistelu sekä yhteisen näkemyksen luominen tutkimus-, opetus- ja kehittämistoiminnan rakenteista ja yhteistyöstä Osallistuminen alueelliseen hyvinvointistrategiseen vaikuttamistyöhön (mm. maakunnallinen hyvinvointiohjelma, Kaste-aluejohtoryhmä, Avin HYTEneuvottelukunta) Yhteistyön koordinointi sosiaalialan osaamiskeskusten välillä alueellisen tiedontuotannon kehittämisessä TIEDONTUOTANTO JA TUTKIMUKSELLINEN KEHITTÄMISTOIMINTA: Hyvinvointia koskevan tiedon tuottaminen eri näkökulmista ja tiedontuotannon sisällöllinen ja menetelmällinen kehittäminen. Kokemustiedon kokoaminen hyvinvoinnista ja palvelutarpeista sekä siihen liittyvä tutkimus. Indikaattoritiedon tulkinta, mm. sähköiset hyvinvointikertomukset. Paikkatiedon kehittäminen ja hyödyntäminen osana hyvinvointikertomuksia ja -suunnitelmia. Kouluterveyskyselyjen (THL) aineistojen analyysi yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. Hyvinvointia tutkivat temaattiset tutkimusseminaarit Lapin yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimushenkilöstön kanssa ja opiskelijoiden opinnäytteet (käynnistyvät lukuvuoden alkaessa) Lisätietoja: Jorma Kurkinen, ,

9 Kuntien hyvinvointijohtamista tukevat vuosikellot: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyshenkilöverkoston koordinointi yhteistyökokous 2 krt/vuosi alueellinen terveyden edistämisen seminaari 1krt/vuosi Kuntien hyvinvointiyhteistyön suunnittelu ja kehittäminen Muutos nyt yhteistyö osana maakunnallista hyvinvointiohjelmatyötä ERVA-alueen PTH-yksiköiden kokous 5-6 krt/vuosi; alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tilannekatsaus, hyte-työn kokemukset ja linjaukset ERVA-alueen terveyden edistämisen ryhmän kokoontuminen 3-4 krt/vuosi Hyvien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien käytäntöjen levittäminen esim. lapset puheeksi toimintamalli ja videovälitteinen painonhallintaryhmätoiminta Seurantatiedon kokoaminen terveyteen vaikuttavista tekijöistä esim. painonhallintaryhmien tulokset kunnittain Valtakunnallisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmien toimeenpano Pohjois-Suomessa yhteistyö kuntien hyvinvointiryhmien kanssa ja hyvinvointikertomustiedon hyödyntäminen tutkimus- ja kehittämistyössä Koulutus- ja viestintäyhteistyö Lisätietoja: Pasi Parkkila ( ); Päivi Hirsso ( ), etunimi.sukunimi@ppshp.fi

10 Kuntien hyvinvointijohtamista tukevat vuosikellot: Oulun yliopiston terveyshallintotieteen laitos Joulukuu ja toukokuu: Opinnäytetöiden valmistuminen Tammikuusta huhtikuuhun: Hyvinvointijohtamiseen liittyvät kandi- ja pro gradu -töiden aiheet yliopistolle kunnilta Syyskuu: Opinnäytetöiden käynnistyminen Toukokuu: Kandi- ja pro gradu -töihin liittyvät informaatiotilaisuudet opiskelijoille Lisätietoja: Leena Paasivaara (puh , Marjo Suhonen

11 Kuntien hyvinvointijohtamista tukevat vuosikellot: Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysyksikkö Koko vuoden ajan kunnat voivat esittää toiveita opiskelijayhteistyöstä; RIPA työelämäpalvelut Erillisrahoitteisten kehittämishankkeiden toteuttaminen jatkuu yhtäjaksoisesti hankekauden ajan Alkuvuosi Opinnäytetyöprosessi käynnistyy perustutkinnon opiskelijoilla Mahdollisten kehittämishankkeiden suunnittelu käynnistyy Syksy Opinnäytetyöprosessi käynnistyy perustutkinnon opiskelijoilla Opinnäytetyöprosessi jatkuu Osa opinnäytetöiden tuloksista on valmiina ja kunnille raportoitavissa Kevät Opiskelemaan valituksi tulleille ylemmän AMKtutkinnon opiskelijoille lähetetään tieto tarjolla olevista opinnäytetyöaiheista Lisätietoja: Helena Heikka, puh

12 Kuntien hyvinvointijohtamista tukevat vuosikellot: SOSTE ry, esimerkki Oulun kaupungista Uusien hankeaihioiden suunnittelu kevään hakua varten Hyvinvoinnin painopisteiden hyödyntäminen uusien hankeaihioiden valmistelussa ja kuntien järjestöavustushakemuksissa Kaupungin/ kunnan järjestöavustushakemukset Hankeaihioiden valmistelu ja käsittely elämänkaariverkostossa ( ESKO-puumerkki ) Hyvinvoinnin painopisteet tulevalle vuodelle (sähköinen hyvinvointikertomus) Keskustelut ja kokemusten kerääminen elämänkaariverkostossa Järjestöt-kunta -yhteistyötilaisuus Järjestöt tuottavat kokemustietoa kunnan sähköiseen hyvinvointikertomukseen Järjestöjen hankehakemukset kunnille Hankehakemukset RAY:lle Kuntien järjestöavustukset (kunnan hyvinvointikertomuksen painopisteet huomioiden) Lisätietoja: Marjo-Riitta.tervonen@soste.fi; puh:

13 Lisätietoja aluehallintoviraston ja maakuntaliiton vuosikelloissa mainituista ryhmistä Hyte-neuvottelukunta (AVI) Hyvinvoinnin yhteistyöryhmä (maakuntaliitto)

14 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston HYTE-neuvottelukunta Tehtävä 1. Toimii palvelujen ja kuntarakenteiden uudistamisessa alueellisena yhteistyö- ja asiantuntijaryhmänä sekä seuraa ja arvioi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittämistyötä 2. Toimii hallituksen poikkihallinnollisten toimenpideohjelmien (syrjäytymisen, köyhyyden ja terveysongelmien vastainen toimenpideohjelma, kansallinen Alkoholiohjelma sekä Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn ohjelma) mukaisten suositusten alueellisen toimeenpanon ohjaus- ja seurantaryhmänä. Huomioi toiminnassaan sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 sekä työ- ja elinkeinoministeriön Euroopan paras työelämä 2020 strategiat 3. Seuraa ja tukee kuntia edistämään asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia lainsäädännön mukaisesti ja alueellista tiedontuotantoa hyödyntäen. Antaa suosituksia ja linjauksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvistä asioista 4. Edistää palveluiden palveluiden toteutumisen ennakollista valvontaa ja omavalvontaa Puheenjohtaja, johtaja Margit Päätalo

15 Pohjois-Pohjanmaan maakunnallinen hyvinvoinnin yhteistyöryhmä Hyvinvoinnin yhteistyöryhmä toimii hyvinvointialan asiantuntijaelimenä ja osallistuu maakunnallisten suunnitelmien sekä hyvinvointistrategioiden laatimisprosesseihin. Tehtävänä on vastata hyvinvoinnin kehittämiseen liittyvästä ennakointityöstä sekä strategisista linjauksista, ohjata ja kehittää alueiden kuntien ja toimijoiden ohjelma- ja hankeyhteistyötä sekä niiden välistä synergiaa, ohjata ja seurata Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimeenpanoa ja toimia alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten hyvinvointiverkostojen edistäjänä ja koordinaatiotahona. Puheenjohtaja Hannu Kallunki, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä